JÄSENKIRJE 4/2008. Jattilaiset EU:n pääkaupungissa.

Transkriptio

1 JÄSENKIRJE 4/2008 Jattilaiset EU:n pääkaupungissa Tässä numerossa: 1 Jattilaiset EU:n pääkaupungissa 3 Lähes 2000 mukana Markkinointiviestinnän tapahtumassa 5 Monipuolisuus on valttia viestinnän tutkimuksessa 6 Online-vaalit Amerikan malliin 6 Marraskuun tuiskussa Heurekan tiimellykseen 7 Viestintäpäiville Porvooseen ja Haikon kartanoon 8 Tammibileet Vuosikokous Uudet jäsenet ja hallitus JATin 20-henkinen opintomatkaseurue tutustui Brysselin merkittäviin kohteisiin. Poikkesimme NATOssa, kävimme komissiossa, tutustuimme parlamenttiin, meille esiteltiin neuvoston toimintaa. Naton ja EU:n lisäksi vierailimme Suomen EU-edustustossa sekä Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimistossa. Torstaipäivän viimeinen tutustumiskohde oli Suomen EU-edustusto. Keskustelimme ulkoasiainsihteeri Mika Kukkosen kanssa edustuston toiminnasta ja erityisesti viime puheenjohtajakaudesta. Kukkonen kertoi merkittävimmistä EU:ssa menossa olevista ajankohtaisista asioista: Lissabonin-sopimuksen kohtalo, ilmasto- ja energiapolitiikka, Venäjän ja Georgian konflikti, talous- ja finanssikriisi, maatalouspolitiikan uudistaminen sekä valmistautuminen uuteen parlamenttiin ja komissioon. Tulimme samalla ammattilaisporukalla linjanneeksi edustuston viestintää. Suomessakin olisi hyvä tietää miten edustusto toimii, mitä milloinkin on työn alla ja miten edustusto edistää asioita Coreperissä ja työryhmissä. Suosittelimme verkkopalvelun tehokasta hyödyntämistä: edustustolla on oma media käytössä, jolloin sen sisällöstä voi edustusto päättää itse. Ehdotimme myös oman lehden tai uutiskirjeen julkaisemista. Mika Kukkonen vakuutti, että Bryssel on hyvin avoin kaupunki, jossa tietoa on helpommin saatavissa kuin ministeriöiltä Helsingissä. Ennen pitkää puhe kääntyi EU-asioiden saamaan näkyvyyteen suomalaisessa mediassa. Noin 60 % Suomen lainsäädännöstä tulee EU:sta, mutta suomalainen media kertoo hämmästyttävän niukasti unionitasolla valmisteltavista asioista. Media tuntuu seuraavan ministereiden toimintaa kotimaassa hyvinkin tarkasti, mutta vähemmän kerrotaan siitä, miten ministerimme toimivat EU:n ministerineuvoston kokouksissa. Tässä mielessä ministerit pääsevät hyvin vähällä toiminnastaan Euroopassa. Kotimaisia lakihankkeita seurataan usein äärimmäisen tarkasti, mutta vain suurimmat EU:n säädöshankkeet näkyvät lehtien palstoilla. JAT Jäsenkirje 4/2008 1

2 Edustustossa tapasimme myös Kuntaliiton Brysselin-toimiston johtajan Hannele Häkkisen. Hänkin oli kiinnittänyt huomiota asiaan: EU-tasolla ollaan tekemässä linjausta siitä, miten toisessa jäsenmaassa aiheutuneet terveydenhoitokustannukset korvataan. Kyseessä on tärkeä ja vaikeakin asia, mutta Suomessa siitä ei ole julkisesti keskusteltu lainkaan. Meillä oli tilaisuus jatkaa asian pohtimista perjantai-iltapäivällä YLEn Brysselin-kirjeenvaihtaja Jarmo Mäkelän kanssa. Hän tuli keskustelemaan kanssamme Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppatoimistoon. Mäkelän huomiot olivat samansuuntaisia kuin mitä me olimme panneet merkille eri toimielimissä vieraillessamme: komissiolla on valtavat viestintäresurssit, ja sen tekemä viestintä erityisesti suuret kampanjat huomataan kyllä. Komissiolla on enemmän akkreditoituja toimittajia kuin millään muulla organisaatiolla koko maailmassa siis enemmän kuin Washington D.C:ssä. Sen sijaan Eurooppa-neuvostosta Mäkelän tuomio oli tyly: - Neuvosto ei koskaan tiedota mitään yhtään mistään. Neuvostolla ei olekaan omaa viestintää, vaan viestinnästä vastaa kulloinenkin puheenjohtajamaa omien käytäntöjensä ja tapojensa mukaisesti. Neuvoston kokouksia voi toki seurata netin kautta, mutta ohjelmaa on luvassa vain silloin, kun puheenjohtaja sallii käsiteltävän asian julkisen käsittelyn. Avoimia kokouksia oli Suomen puheenjohtajakaudella kolme kertaa niin paljon kuin esimerkiksi Itävallan kaudella. Myös Jarmo Mäkelä vahvisti käsityksen Brysselistä avoimena kaupunkina. Tietoa EU-asioista on hänen mukaansa tarjolla jopa liian kanssa: - Toimittajaressukoiden täytyy kaiken tämän tulituksen keskellä löytää totuus. Mäkelä pohdiskeli, että uutispäälliköt, jotka tekevät päätöksiä siitä mitä mediassa näkyy, rekrytoituvat useimmiten kotimaan toimittajien joukosta. EU:sta raportoivat toimittajat taas ovat ulkomaantoimituksen alaisia, ja heidän joukostaan ani harvoin noustaan keskeiseen päällikköasemaan. Brysselissä toimii suuri joukko suomalaisten medioiden kirjeenvaihtajia, mutta kotimaantoimittajat harvoin pistäytyvät siellä edes käymässä. Lisäksi EU-asioille ei aina löydy luontevaa paikkaa, ainakaan printtimediassa: onko kyseessä ulkomaan asia, vaikka meillä on jo koko EU:n kattava sisämarkkina-alue, ja kaikkia jäsenmaita koskevaa lainsäädäntöä on jo viljalti? Voitaisiinko EU-asioita käsitellä luontevasti kotimaaosastossa? Taloussivuille EU-asiat pääsevät ehkä helpoiten, mutta kaikkea EU:ssa tapahtuvaa ei oikein voi talousasioiden yhteydessäkään käsitellä. Koska paluu oli vasta sunnuntai-iltana, ehdimme tiiviin kaksipäiväisen jälkeen tutustua Brysseliin ja lähitienooseenkin. Osa porukasta tutustui Waterloon taistelutantereisiin, muutamat hyppäsivät junaan ja suuntasivat Brüggeen; osa tutustui sarjakuviin, taiteisiin, suklaakauppoihin, kirkkoihin ja ostoskatuihin. Sunnuntaina hankittiin vielä viimeiset tuliaissuklaat. Palautteen perusteella matka onnistui erittäin hyvin. Kiitokset kaikille matkalaisille ja matkanjohtajallemme Tainalle Karhulle! Bryssel on viestinnän ammattilaiselle mielenkiintoinen kohde, jossa on monia antoisia vierailukohteita. Vierailutoiminta on hyvin järjestettyä: kävijät otetaan hyvin vastaan, ja vierailut järjestetään toiveiden mukaan. Minne ensi vuonna? Ehdotuksia otetaan vastaan osoitteessa opintomatka@jat.fi. Teksti: Katri Myllykoski Kuvat: Katri Myllykoski, Päivi Kari 2 JAT Jäsenkirje 4/2008

3 Lähes 2000 mukana Markkinointiviikon tapahtumassa JAT osallistui toista kertaa järjestettyyn Markkinointiviestinnän viikon ammattilaistapahtumaan Helsingissä, Wanhassa Satamassa Se käsitti neljä seminaaria teemoinaan Viestintä, Media, Trendi ja Brändi. Tapahtuman järjestäjinä olivat muun muassa JAT, MTL, ProCom ja TAJ. Tapahtuma keräsi paikalle lähes ammattilaista - lähes tuhat enemmän kuin viime vuonna. JATin puheenjohtaja Katri Myllykoski oli yksi päivien puheenjohtajista Tapahtumassa kuultiin monia mielenkiintoisa alustajia. Heidän puheenvuoronsa valottivat sekä viestinnän nykytilannetta että tulevaisuutta eri näkökulmista. Tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen Demos Helsingistä pohti ilmastoviestinnän seuraavia askeleita, päätoimittaja, toimitusjohtaja, Mika Petterson STT:ltä puolestaan, mihin journalistinen sisältö on menossa ja Wärtsilä Oyj:n viestintäjohtaja Atte Palomäki globaalin viestinnän haasteita. Suurkaupungin kriisiviestintää esitteli viestintäpäällikkö Eero Waronen Helsingin kaupungilta ja Liinu Lehto-Seljavaara suojelupoliisista kertoi, miten rumasta ankanpoikasesta kuoriutui uljas joutsen. Viestinnän vallankumous - Työelämässä on tapahtunut megaluokan muutoksia. Olemme siirtyneet teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan, projekti-, tiimi- ja verkostoorganisaatiot ovat yleistyneet, luennoi VTT Elisa Juholin. Hänen aiheenaan oli Työyhteisöviestinnän haasteet 2010-luvulla. Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja syventää ymmärrystä viestinnästä 2000-luvun tietoperustaisissa työyhteisöissä. Se luo myös sekä ratkaisuja että työkaluja suunniteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Nykyään työskennellään verkostoissa ja globaalisti. Samalla työelämä on epävarmaa ja yksilöillä on vastuu omasta elämästään ja urastaan. Meidän on oltava yhä kommunikatiivisempia. Viestintä ja sosiaalinen vuorovaikutus tuotannossa ja talouden arvon luomisessa ovat yhä tärkeämmässä roolissa. Internet on mahdollistanut informaation hiljaisen vallankumouksen. Muuttunut ja nopearytminen toimintaympäristö on aiheuttanut johtamisen vallankumouksen. Viestinnän vallankumous on murtanut vanhat uskomukset tiedon siirtämisestä ja valuttamisesta ylhäältä alas. Keskinäinen arvostus, monisuuntaisuus ja dialogi korostuvat uudessa vastavuoroismallissa. Uudessa asiantuntijuudessa on oleellista, että tieto luodaan prosesseissa. Se ei tule annettuna. Tämä vaatii luottamusta, avoimuutta ja yhteistyötä. Innovaatiot syntyvät vuorovaikutuksessa. Jokainen voi toteuttaa itseään ja kehittyä sekä olla aloitteellinen unelmatyöyhteisössään. Jokaista myös kuunnellaan ja arvostetaan. Työyhteisössä vallitsee vahva me-henki ja keskinäinen luottamus. Viestintä ja vuorovaikutus luovat energiaa! Juholin peräänkuulutti myös neljää haastetta. Ensimmäinen haaste koskee kaikkia: viestintä on sellainen työyhteisötaito, jota kehitetään ja arvioidaan. Se vaatii aloitteellisuutta tiedon etsinnässä JAT Jäsenkirje 4/2008 3

4 ja jakamisessa, vaikuttamisessa, asioiden käsittelyssä ja osaamisen jakamisessa. Se vaatii myös vastuuta tiedon ja kokemusten vaihdannasta. Vastuu on jokaisella! On oltava valmiutta kysymiseen ja kyseenalaistamiseen. Kaikilta vaaditaan myös viestintätaitoja: puhumista, kirjoittamista, vuorovaikutusta ja teknologin osaamista. Toinen haaste koskee johtoa ja esimiehiä. Vuorovaikutteinen johtaminen ja esimiestyö ovat oleellisia. Johtoryhmän erityisrooli on noussut keskiöön. Tällä hetkellä johtaminen ei ole ajan tasalla, vaan meitä ohjaavat 1900-luvun alun ihanteet. Tällöin ihminen on koneen osa. Mutta johtamisen kaksoissilmukka vaatii sekä johtamista että tukemista. Kolmas haaste koskee koko työyhteisöä. Panostetaan sekä yhteisöllisyyden luomiseen että sen vahvistamiseen. Työyhteisöjen pitäisi olla hedelmällisiä, jotta syntyisi luovuutta. Neljäs haaste koskee ammattilaisia. Viestinnän integraatio on osa arjen todellisuutta. Se lisää tehoa ja parempaa kiinnittymistä liiketoimintaan. - Työyhteisön eetos ja kulttuuri ovat sekä maineen että brändin tärkeitä määrittäjiä. Nämä syntyvät ja vahvistuvat viestinnällä. Viestintä on siis jokaisen asia, lopetti Juholin. Organisaatioille kirjallinen kriisisuunnitelma - Organisaatiota ei arvioida kriisin todellisten syiden perusteella, vaan kuinka hyvin se hoitaa kriisinsä. Kriisinhallinnan pääelementit ovat strateginen johtaminen, johon kuuluvat operatiivinen koordinointi, psykososiaalinen tuki ja viestintä & media. Maineriskejä ovat muun muassa huono tiedottaminen ja salailu, ympäristökysymysten laiminlyönti, epärehellinen toiminta, johdon törttöilyt, lahjonta, tuotteiden laatu ja työntekijöiden kohtelu, luennoi Riitta Laine Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy:stä. Kriisin hallinnassa on neljä vaihetta: valmiudet, kriisin hallinta, luottamuksen rakentaminen kriisin jälkeen ja toipuminen sekä paluu normaaliin tilanteeseen. Jokaisella organisaatiolla pitäisi olla kirjallinen kriisisuunnitelma, jota harjoitellaan vuosittain käytännössä. - Onnistuneen kriisiviestinnän edellytykset ovat varoitus/luotausprosessit, osaava kriisiryhmä, toimintamallit ja työkalut, sidosryhmien tunteminen sekä harjoittelu ja simulointi. Organisaation palautuminen kriisistä kestää 3,2 vuotta ja sen unohtaminen 2,4 vuotta, lopetti Riitta Laine. - Mielestäni Markkinointiviestinnän viikkotapahtuma onnistui erittäin hyvin. Olemme saaneet kävijöiltä runsaasti positiivista palautetta korkeatasoisesta ja monipuolisesta ohjelmasta. Asiakaspalautteen mukaan on hienoa, että tapahtumassa saa tietoa sekä markkinoinnista että viestinnästä. Käytännön työssä nämä seikat usein kohtaavat, kehui myyntipäällikkö Isa Soramäki Wanhasta Satamasta. Hänen mielestään tapahtumassa oli erinomaisen hyvä tunnelma ja kävijät olivat positiivisella mielellä. Yhteistyökumppanit olivat myös hyvin tyytyväisiä tapahtumaan ja saivat mielestään hyviä kontakteja. Wanha Satama kehittää tapahtumiaan jatkuvasti. Alan yhteistyökumppanit sekä järjestöt että liitot ovat Soramäen mukaan heille ensiarvoisen tärkeitä tapahtuman toteuttamiseksi. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tiivistetään. - Ohjelman sisältöä kehitetään edelleen kävijöiden tarpeita vastaavaksi. Tekniseen toteuttamiseen kiinnitetään ensi vuonna entistä enemmän huomiota. Onnistuneen tapahtuman pohjalta on hyvä katsoa tulevaan. Ensi vuonna tapahtuma on Wanhassa Satamassa, joten kaikki mukaan, toivotti Isa Soramäki. Teksti: Marjaana Sunila Kuvat: Wanha Satama 4 JAT Jäsenkirje 4/2008

5 JAT VIERAILEE Monipuolisuus on valttia viestinnän tutkimuksessa Tutkimusjohtaja Jouni Kivikoski on vakuuttunut, että tutkimus on hyvä keino nostaa viestinnän arvostusta. Sillä voidaan konkreettisesti osoittaa, että viestinnästä on hyötyä. Suurin hyöty saadaan, kun viestintää ei tarkastella irrallisena ilmiönä, vaan se kytketään organisaation muuhun toimintaan. Jouni Kivikoski kertoi JATin jäsenille strategiaan ja viestintään liittyvistä tutkimuksista julkisyhteisöissä ja kolmannella sektorilla. Tuulisena marraskuun iltana Viestintätoimisto Pohjoisrannan neuvotteluhuone oli täynnä aiheesta kiinnostuneita jattilaisia. Myös keskustelu kävi vilkkaana. Oikea hetki, oikea tapa? Tutkimusjohtajan mielestä viestinnän budjetista olisi hyvä varata noin 5% arviointiin. Tutkimuksissa keskeiset mittarit ja kohderyhmät johdetaan viestintästrategiasta tai hankekohtaisesta viestintäsuunnitelmasta. Milloin on oikea aika tehdä tutkimusta? - Moni ajattelee, että kun tämä tai tuo muutos on ohi, niin sitten, Kivikoski kertoo. Muutos voi kuitenkin olla pitkä prosessi. Muutoksen tueksi hän suositteleekin esimerkiksi kvalitatiivista tutkimusta, joka voi tuoda arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan kannattaa edetä. Kivikoski rohkaisee viestinnän ammattilaisia hyödyntämään tutkimusta tekeviä tahoja. - Pyytäkää konsultteja käymään ja keskustelkaa tilanteestanne, kyselkää, sillä se ei maksa mitään. Perinteisesti johto arvostaa lukuja, siis kvantitatiivista tutkimusta. Tällä menetelmällä ei kuitenkaan aina saada selkeitä trendejä tai eniten hyödyttävää tietoa. Otos voi esimerkiksi olla liian pieni, kuten toimittajatutkimuksissa. Kuulijakunnasta huomautettiinkin, että voihan sitä itsekin kysellä toimittajien mielipiteitä, ei tarvita ulkopuolista tutkimuksen tekijää. Kivikoski oli samaa mieltä. Hän neuvoo viestinnän ammattilaisia kehittämään erilaisia palautejärjestelmiä. Tutkimuksiakin on turha toistaa liian usein. Jotkut suuret organisaatiot ovat ryhtyneet tekemään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimuksia vuorovuosina. - Monipuolisuus on valttia. Kannattaa myös tehdä mikrotason tutkimuksia, jotka kohdistuvat tiettyihin hankkeisiin esimerkiksi lehteen, verkkosivuihin jne., Kivikoski vinkkaa. Sidosryhmätutkimus nostaa kehittämiskohteet esiin - Hyvin toteutettu sidosryhmätutkimus nostaa esiin organisaation kehittämiskohteet ja haasteet, Kivikoski painottaa. Hän muistuttaa, että sidosryhmätutkimuskin hyödyttää eniten, kun se kytketään organisaation muuhun toimintaan. Verkossa toteutettu sidosryhmätutkimus toimii hyvin. Näin saatu aineisto voi olla rikkaampaa kuin perinteisesti toteutetussa tutkimuksessa. Verkossa tutkimus voidaan rakentaa siten, että vastaaja "pakotetaan" täsmentämään antamiaan vastauksia. Pohjoisrannassa on huomattu, että julkishallinnossa sidosryhmätutkimusten tekeminen on selvästi lisääntynyt. Kiitos Viestintätoimisto Pohjoisrannalle todella mielenkiintoisesta illasta! Teksti ja kuva: Helena Berg JATin puheenjohtaja Katri Myllykoski kiittää Jouni Kivikoskea mielenkiintoisesta esityksestä. JAT Jäsenkirje 4/2008 5

6 Online-vaalit Amerikan malliin JATin vierailu Viestintätoimisto Pohjoisrantaan sisälsi yllätysnumerona toimitusjohtaja Jouni Heinosen terveiset Yhdysvaltoihin suuntautuneelta matkalta. Saimme tuoreeltaan analyysin siitä, minkälaisia viestinnän keinoja käytettiin, kun musta Barak Obama nousi tuntemattomuudesta vajaassa kahdessa vuodessa Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi. - Obaman viesti oli kirkas, kurinalainen ja sopiva kansalliseen tilanteeseen. Hänellä oli yksi selkeä iso teema: muutos, Heinonen analysoi. - Voidaan kysyä, mitä Obaman kuuluttama muutos oikeasti tarkoittaa. Sitähän ei kukaan tiedä. Mutta viesti puri. Obaman kampanja opetti, ettei viestintää kannata tehdä "haulikkoammuntana". Kampanjan kuluessa käytettiin 10% luotaamiseen ja viestien testaamiseen sekä tehtiin paljon mikrokohdistamista. Obaman kampanja oli Heinosen mukaan brändinrakentamisen oppikirjasuoritus, jossa käytettiin tehokkaasti online-markkinointiviestintää. - Nämä olivat ensimmäiset online-vaalit. Kampanjassa käytettiin tehokkaasti tusinaa sosiaalisen median foorumia. Verkon ja sosiaalisen median toimintatavat ymmärrettiin hyvin. Obaman voitolle hän näkee kolme keskeistä syytä: Obamalla oli selkeä visio, Obaman retorinen kyvykkyys ja persoona, online-markkinoinnin erinomainen käyttö sekä jatkuva luotaus kampanjan kuluessa. Kansalaiset saatiin osallistumaan Verkossa pyöriviä online-videoita tehtiin kampanjan kuluessa noin 2000 kappaletta. Esimerkiksi 37 minuuttia kestävä Obaman linjapuhe ladattiin kahdeksan miljoonaa kertaa, kun puhetta paikan päällä oli kuuntelemassa 200 ihmistä! Läheskään kaikki videot eivät olleet kampanjaorganisaation tekemiä, vaan kannattajat tekivät videoita itsekin. Online-menetelmällä kerättiin myös kampanjalle rahaa. Lahjoitetut kertasummat olivat pieniä, mutta latauksia tehtiin hyvin paljon. Tavalliset ihmiset halusivat lahjoittaa. Lahjoittaminen tehtiin todella helpoksi. Vuoden 2008 kuluessa näin koottiin miljardi dollaria! Heinonen sanookin, että kampanjaa voitaisiin jatkaa seuraavat neljä vuotta näillä rahoilla. Onlinessä myös tapettiin nopeasti väärät huhut. Mutta Heinonen muistuttaa, ettei perinteistä mediaakaan voitu sivuuttaa. Obama oli selkeästi median lemmikki ja hänestä kirjoitettiin huomattavasti positiivisemmin kuin kilpailijasta. Teksti: Helena Berg Marraskuun tuiskussa Heurekan tiimellykseen Jatin jäsenilta Heurekassa oli marraskuun alussa. Paikalle ennätti 12 jäsentä, joille Heurekan viestintäjohtaja Lea Tuuli ja markkinointipäällikkö Heli Ainio esittelivät Heurekan huikeat kävijämäärät ja huimapäiset laajennussuunnitelmat. He kertoivat myös tiedekeskusten ohjelmatuotannosta ja kansainvälisestä vaihdosta. Heureka panostaa markkinointiviestinnässään lapsiperheisiin. Näyttelyt ovat koko perheen kiinnostuksen mukaan suunniteltuja. Esimerkiksi Hanaa! -näyttelyssä on hauskaa kokeiltavaa niin isille kuin tyttärillekin. Myös jattilaiset kokeilivat formuloiden renkaanvaihtoa ja reaktionopeuttaan. Laivat ja meri -näyttelyssä tutustuttiin merenkulkuun ja -kulkijoihin. Rahtilaivan ohjausta voi harjoitella altaassa, merenkulun myyttejä voi kuunnella tarinoina ja jäänsärkijän hyiseen arkeen voi tutustua kuvallisessa kokemusnurkassa. Tiede on kaikessa mukana, samoin tieteen edistäjät. Heureka saa Innovaatio-Suomen eri yhteisöiltä ja yrityksiltä tukea ohjelmatuotantoon. Teksti: Päivi Rainio Patentti- ja rekisterihallituksen viestintä on kutsunut JATin jäsenet vierailulle Merkitse ajankohta kalenteriin jo nyt! Lisätietoa vierailusta tulee myöhemmin sähköpostitse. 6 JAT Jäsenkirje 4/2008

7 Viestintäpäiville Porvooseen ja Haikon kartanoon! Ensi vuoden viestintäpäivät järjestetään Porvoossa Päivien teemana on "Viestintä ja kansalainen". Luvassa on totuttuun tapaan laadukkaita esitelmiä ja puheenvuoroja päivien teeman liittyen. Ohjelman yksityiskohtia työstetään parhaillaan ja niistä kerrotaan tarkemmin yhdistyksen nettisivulla ja seuraavassa jäsenkirjeessä. Sen verran jo tiedämme, että viestintäpäivien ensimmäinen päivä kuluu Porvoon kauniissa kaupungintalossa. Illaksi siirrymme lähistöllä sijaitsevaan upeaan Haikon kartanoon, jossa illallisen lisäksi vietämme myös seuraavan seminaaripäivän. Halukkailla on viestintäpäivien loputtua mahdollisuus jäädä viettämään rentouttavaa viikonloppua Haikon kartanoon edulliseen pakettihintaan. Haikon tarjous Lisäyöt 108 /hlö/yö/2hh:ssa ja 150 /yö/1hh:ssa. Hinta sisältää majoituksen, aamiaisen, saunan, allasosaston ja kuntosalin vapaan käytön sekä lounaan tai päivällisen. Mahdolliset hoidot ym. palvelut voi tilata netistä Porvoon juhlavuosi - valtiopäivät 200 vuotta ( ) Porvoo on kaupunkina ajankohtainen, sillä vuonna 2009 tulee kuluneeksi 200 vuotta Porvoon valtionpäivistä ja Suomen historian yhdestä merkittävästä käännekohdasta autonomian kauden alkamisesta. Porvoossa vietetään tämän kunniaksi valtakunnallisesti merkittävää juhlavuotta. Tuolloin on kulunut 200 vuotta siitä, kun Venäjän keisari Aleksanteri I kutsui Suomen säädyt koolle Porvoon valtiopäiville. Suomen sota ( ) oli edelleen käynnissä, kun valtiopäivät avattiin Porvoossa maaliskuussa Valtiopäivämiehet olivat koolla Porvoossa neljä kuukautta. Niiden päätteeksi Aleksanteri I piti kuuluisan puheensa, jossa totesi Suomen tulleen korotetuksi kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Merkkivuotta muistetaan Porvoossa lukuisissa tapahtumissa ja juhlissa. Tiedossa on muun muassa näyttelyitä, luentosarjoja, seminaareja, taidekasvatusprojekteja, konsertteja, kaupunkijuhlia ja teatteriesityksiä. Lähemmin Teksti: Hannu Waher Tunnuksen uljas mieshahmo kuvaa vapaaherra Robert Wilhelm De Geeriä. Hän vastasi valtiopäivien seremonioiden suunnittelusta ja toimi aatelissäädyn puhemiehenä eli maamarsalkkana. De Geerin monipuolisiin tehtäviin kuului muun muassa valtiopäivätanssiaisten järjestäminen siitä muistuttaa hänen taustallaan näkyvä viuhka. JAT Jäsenkirje 4/2008 7

8 Tammibileet torstaina alkaen klo Kaupunki on täynnä tarinoita. Suuntaa kulkusi Happy Jazz Club STORYVILLEen, niin kuulet ja koet yhden monista tarinoista. JATin perinteiset Tammibileet alkavat torstaina klo Happy Jazz Club Storyvillessä, Museokatu 8:ssa. Eduskuntatalon takana sijaitseva Happy Jazz Club Storyville on rankattu yhdeksi Euroopan parhaimmista jazzklubeista. Odotettavissa on salaperäistä iloittelua. Perinteen mukaisesti tavoitteena on, että mukanaolijat muistavat illasta ainakin sen, että hauskaa oli. Ilmoittautuneille lähetetään tarkemmat ohjeet tammikuussa. Juhlat jatkuvat kahdeksaan, jolloin jazzklubin ovet avautuvat kaikelle kansalle, mutta jattilaiset voivat jatkaa juhliaan pikkutunneille, aina kello neljään asti. Kiinnostuneet voivat tutustua juhlapaikkaan osoitteessa Ilmoittautumiset ja mahdolliset erikoisruokavaliot viimeistään perjantaina osoitteeseen Tervetuloa! JATin vuosikokous 2009 Julkisen alan tiedottajat ry:n vuoden 2009 vuosikokous pidetään klo Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Vuonna 2009 valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja hallitus kaksivuotiskaudelle Kokouksen pitopaikka selviää myöhemmin; tieto kokouspaikasta ja kokouksen esityslista lähetetään jäsenistölle sähköpostijakelun kautta maaliskuun 2009 alkupuolella. Kaikki Julkisen alan tiedottajat ry:n jäsenet ovat tervetulleita vuosikokoukseen. Uusia jäseniä JATin jäseniksi on hyväksytty: Marko Eriksson, tiedottaja, Viestintävirasto Rauha Kiljunen-Ruotsalainen, tiedottaja, Finavia Tytti Laine, tiedottaja-toimitussihteeri, Nuorisosäätiö Hannele Meller, tuottaja, Espoon kaupunki Eeva Penttilä, tiedottaja, Valtiokonttori Irene Salama, tiedottaja, Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus Päivi Seikkula, tiedottaja, Helsingin kaupungin rakennusvirasto Cihangir Seniha, verkkopäätoimittaja, sosiaali- ja terveysministeriö Petra Vallila, viestintäpäällikkö, Tiehallinto Hyvää Joulua! JATin hallitus: Katri Myllykoski (puheenjohtaja), Hannu Waher (varapuheenjohtaja), Tuija Ruoho (sihteeri), Sirpa Lotsari (nettivastaava), Päivi Kari (rahastonhoitaja), Päivi Rainio (jäsensihteeri), Marjaana Sunila-Kankare (jäsentiedotevastaava), Helena Berg, Antti Laukkarinen, Pirkko-Liisa Merikoski, Aila Rajamäki. Hallituksen yhteystiedot netissä! 8 JAT Jäsenkirje 4/2008 Jäsentiedotteen taittoi Jenny Antonen