OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI JOULUKUU 2010

Transkriptio

1 LIITE OSELA TAMPEREEN KAUPUNKI OSAAMISEN JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI JOULUKUU 2010

2 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin tehtävänä on vastata osaamis ja elinkeinopalvelujen tilaamisen valmistelusta ja suunnittelusta, tilaamiseen liittyvistä tuki ja kehittämisprosesseista sekä osaamis ja elinkeinolautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja viranomaistoiminnan järjestämisestä. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet olivat vuonna 2010 toisen asteen koulutus (ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus), osaamisen edistäminen ja elinkeinojen edistäminen. Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2008 alkanut ja vuonna 2009 jatkunut taloustaantuma vaihtui talouden hitaaksi elpymiseksi vuonna Teollisuuden liikevaihto Suomessa nousi vajaan 10 % vuoden 2009 tilanteeseen verrattuna, mutta oli edelleen merkittävästi alempana kuin ennen lamaa. Laman vaikutukset Pirkanmaalla voimakkaassa vientiteollisuudessa tuntuivat edelleen. Tampereen työttömyys pysyi korkeana ja tilanne oli selkeästi valtakunnallista tasoa heikompi. Suurimmat ongelmat olivat nuorten työttömien suuri määrä ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Yleisen taloustilanteen myönteinen kehitys näkyi kuitenkin työttömyyden kasvun taittumisena loppuvuonna Talous ja työllisyystilanne vaikutti osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palveluihin vuonna Koulutuksen tarjoamiseen nuorille panostettiin niin Tampereen kaupungin hakemilla ammatillisen koulutuksen lisäopiskelijapaikoilla kuin lukio ja ammatillisen koulutuksen paikkojen ylitäytöllä. Työllisyydenhoidon palveluissa keskityttiin nuorten työttömyyden lievittämiseen sekä työttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn. Elinkeinopalveluissa tuettiin yrityksille vetovoimaisen toimintaympäristön kehittymistä sekä kärkitoimialojen lisäksi nousevien toimialojen kehittymistä. Vaikka työttömyys on tällä hetkellä vakava ongelma, voi tulevaisuudessa olla edessä työvoimapula. Sen torjuminen edellyttää pitkäjänteistä koulutustarpeen ennakointia, työllisyydenhoidon palveluiden kehittämistä ja valmistautumista myös ulkomaisen työvoiman lisääntymiseen. Tampereen asema vetovoimaisena koulutuskaupunkina on säilynyt edelleen. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen suosio jatkoi kasvuaan. Tampereen ammattiopiston toiminnan ja koulutustarjonnan kehittämistä koskeva raportti valmistui ja se sisältää laajasti esityksiä koulutustarjonnan suuntaamisesta ja mitoituksesta sekä mm. tilaratkaisuista. Vuonna 2010 tehtiin myös päätökset lukioverkon kehittämisestä. Tavoitteena on saada aikaan vahvoja ja profiloituneita lukioita. Näin on mahdollista turvata mm. opiskelijoiden monipuolinen kurssivalikoima ja lukiokoulutuksen joustavuus kysynnän vaihteluissa. Tampereella valmisteltiin laajan, varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluopintoihin ulottuvan oppimisympäristöjen kehittämishankkeen käynnistämistä. Korkeatasoiset koulutuspalvelut, osaavan työvoiman saatavuus sekä toimivat palvelut elinkeinoelämälle ovat tärkeitä tekijöitä hyvinvointipalveluiden ylläpidossa sekä vetovoimaisen yritysympäristön vahvistamisessa. Pirkanmaan talouden veturina Tampereen on jatkossakin panostettava osaamisen ja elinkeinojen kehittämiseen. Osaamis ja elinkeinolautakunta tilasi toisen asteen koulutuspalvelut sekä osin osaamisen edistämisen palvelut kaupungin toisen asteen koulutusorganisaatiolta (lukiot ja Tampereen ammattiopisto). Elinkeino ja matkailupalvelut tilattiin Tampereen kaupunkiseudun elinkeino ja kehitysyhtiö Tredea Oy:ltä. Aiemmin matkailupalveluita Tredea Oy:n tytäryhtiönä tuottanut Go Tampere Oy fuusioitiin vuonna 2010 Tredeaan. Työvoimapalvelut tilattiin palvelusopimuksilla vuonna 2009 toimintansa aloittaneelta Työllisyydenhoidon palveluyksiköltä sekä kaupungin laitoshoidon tekniseltä yksiköltä. Lisäksi palvelusopimukset laadittiin Tampereen kesäyliopiston sekä Mind Trek ry:n kanssa. Myös yliopistojen tuessa on siirrytty sopimuskäytäntöön. Maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut osaamis ja elinkeinolautakunta tilasi Oriveden kaupungilta. Vuoden 2010 aikana valmisteltiin maaseutuelinkeinopalveluissa siirtymistä laajempaan yhteistoiminta alueeseen vuoden 2011 alusta, jossa palvelut tuottaa edelleen Orivesi. 2

3 Vuositavoitteiden toteutuminen Valtuustokauden tavoite: Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä Vuosittain seurattava mittari: Uudet ennaltaehkäisevät toimenpiteet palveluissa Sitova tavoitetaso 2010: Palveluissa on toteutettu uusia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä Toteutuminen: Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen: Toisen asteen koulutuksessa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille toteutettiin ammatilliseen koulutukseen valmistava kokeilu. Tekniikan alalle on muodostettu osatutkintoon tähtäävä ryhmä nuorille. Lisäksi käynnistettiin Korjaamo hanke, jonka tavoitteena on estää syrjäytymistä sekä edistää koulutukseen integroitumista ja tutkintojen loppuunsuorittamista. Kohderyhmänä ovat Tampereen ammattiopiston opiskelijat sekä lukiokoulutuksen maahanmuuttajaopiskelijat. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Valtuustokauden tavoite: Palveluverkko on tasapuolinen ja toimiva Vuosittain seurattava mittari: Palveluverkkosuunnitelman hyväksyttyjen toimenpiteiden toteutustilanne Sitova tavoitetaso 2010: Koukkuniemen alueen kehittämisestä on tehty päätökset ja aikataulutettu suunnitelma perusopetus ja lukioverkon muutoksista lähivuosille on hyväksytty (TO) Toteutuminen: Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen: Palveluverkkosuunnitelma lukiokoulutuksen osalta hyväksyttiin osaamis ja elinkeinolautakunnassa Toimenpiteet verkon kehittämiseksi on käynnistetty. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Valtuustokauden tavoite: Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa Vuosittain seurattava mittari: Uudet sähköiset palvelut Sitova tavoitetaso 2010: Uusia sähköisiä palveluja on otettu käyttöön ja niiden vaikutukset tuottavuuteen on raportoitu (TO) Toteutuminen: Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen: Elinkeino ja matkailupalveluissa (Tredea Oy) rakennetaan seutumarkkinointia tukevaa verkkoportaalikokonaisuutta. Visit Tampere portaalin demo versio valmistuu helmikuussa 2011 ja portaali otetaan käyttöön toukokuussa Invest portaali on valmis. Live ja Innovate portaaliosuuksien suunnittelu on aloitettu. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu sähköisten palvelujen käyttöönoton osalta. Vaikutuksia tuottavuuteen ei voida vielä arvioida. Valtuustokauden tavoite: Palvelut vastaavat kuntalaisten kulttuuritaustojen moninaisuuteen Vuosittain seurattava mittari: Monikulttuurisuuden huomioon ottavat uudet käytännöt palveluissa Sitova tavoitetaso 2010: Monikulttuurisuuden huomioon ottavia uusia käytäntöjä on toteutettu Toteutuminen: Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen: ALMA projekti (alueellinen maahanmuuton kehittämishanke, tilaajaryhmän yhteinen) ja TYÖMAA (työperusteisen maahanmuuton kehittämishanke) pitävät yllä maahanmuuttajien neuvontapistettä, 3

4 joka tarjoaa omakielistä neuvontaa 16 kielellä. Lisäksi työväenopisto tarjoaa neuvontapalvelua maahanmuuttajille kerran viikossa. Suunnittelu maahanmuuttajien yritysneuvontapalvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä on käynnistynyt Tredeassa. Suunnitelma valmistuu alkuvuodesta Sisäasiainministeriöltä haettiin Osallisena Suomessa hankerahoitusta, jolla pyritään kehittämään maahanmuuttajien kotouttavaa koulutusta eri sektoreilla. Päätös hankerahoituksesta saadaan helmikuussa Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Valtuustokauden tavoite: Työllisyystilanne on parantunut Vuosittain seurattava mittari: Työttömyyden määrä, rakenne ja kunnan osuus työmarkkinatuesta Sitova tavoitetaso 2010: Työvoimapalvelujen vaikuttavuus on parantunut ja kaupungin osuus työmarkkinatuesta on vähentynyt Toteutuminen: Maaliskuu 2010 Kesäkuu 2010 Syyskuu 2010 Marraskuu 2010 Joulukuu 2010 Joulukuu 2009 Työttömyysaste, % 14,2 15,0 13,5 12,9 13,9 15,6 Työttömät, yhteensä, hlöä Alle 25 vuotiaat työttömät, hlöä Yli vuoden työttömänä olleet, hlöä Yli 500 päivää työttömänä olleet, hlöä Kunnan osuus työmarkkinatuesta, kumulatiivinen, euroa Yleisen taloustilanteen myönteisen kehittymisen myötä työttömyys on laskenut loppuvuonna Alle 25 vuotiaiden työttömyys on laskenut selvästi vuoden 2009 lopun ja kesän 2010 tilanteesta, mutta on edelleen valtakunnallisesti korkealla tasolla. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä nousi syksyyn 2010 saakka, minkä jälkeen tilanne on tasaantunut, mutta edelleen heitä on noin 55 % enemmän kuin vuoden 2009 alussa (2 872). Tilastoissa näkyy laman seurauksena alkaneiden työttömyysjaksojen pitkittyminen. Yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden määrä on noussut vuoden 2009 alusta (3 038) noin 13 %. Osaamis ja elinkeinopalveluissa on kohdennettu työllisyydenhoidon toimenpiteitä erityisesti nuoriin ja yli vuodentyöttömänä olleisiin. Terveyttä ja toimintakykyä edistävissä palveluissa pääpaino on ollut kuntouttavan työtoiminnan ja vaihtoehtoisen työllistämistuen palveluissa, jotka ovat kohdistuneet kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleviin työttömiin ja nuoriin. Kaupungin työllisyydenhoidon palveluissa tarjotaan yksilölähtöisiä erityispalveluita työttömille työnhakijoille ja asetetut tavoitteet on saavutettu. Palveluiden kokonaisvolyymit ovat yleiseen työttömyystilanteeseen nähden varsin pieniä, joten niiden hyvät tulokset eivät vaikuta merkittävästi kokonaistyöttömyyteen. Pormestarin arvio: Tavoitetta ei saavutettu. 4

5 Valtuustokauden tavoite: Yritysten toimintaympäristön innovatiivisuutta ja uusien liiketoiminta alueiden syntyä on vahvistettu Vuosittain seurattava mittari: Uusien liiketoiminta alueiden synnyn edistämistä tukevat toimenpiteet Sitova tavoitetaso 2010: Luovien alojen keskuksen toteuttaminen on aloitettu Toteutuminen: Valmistelut luovien alojen keskuksen toteuttamiseksi ovat käynnissä. Korkeimman hallinto oikeuden päätös rakennusluvan valituksesta ennakoidaan tulevan viimeistään kesällä Luova Tampere ohjelma on jatkanut toimintaansa vuoden 2010 aikana. Yritysneuvonnassa käyneiden määrä on pysynyt korkealla tasolla. Ohjelmanprojektien määrä nousi 112 kappaleeseen. Ohjelma on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Pormestarin arvio: Tavoitetta ei saavutettu suunnitellussa aikataulussa. Valtuustokauden tavoite: Seudullinen elinkeinopolitiikan toimintamalli tukee yritysten perustamista, kasvua ja sijoittumista Vuosittain seurattava mittari: 1. Alkavien yritysten ja kasvuyritysten määrät kaupunkiseudulla ja 2. Ulkomaisten yritysten ja ulkomaisten investointien määrä kaupunkiseudulla Sitova tavoitetaso 2010: Seudullisen elinkeinopolitiikan toimenpiteillä on vaikutettu yritysten perustamiseen, kasvuun, sijoittumiseen sekä investointien määrään Toteutuminen: Uusien yritysten neuvontapalvelun Ensimetrin kautta alkavia uusia yrityksiä syntyi seutukunnassa vuonna 2010 yhteensä 835 kpl (vuonna 2009: 821). Kokonaisuudessaan uusia yrityksiä syntyi vuonna 2010 seutukunnassa kpl (vuonna 2009: 2 442). Tampere All Stars rahoitusasiantuntijapalvelu hankki julkista rahoitusta ja yksityistä riskirahoitusta 53 yritykselle (tavoite 46) vuonna Kasvuyrityskiihdyttämön toiminta on käynnistynyt vuonna Tampere Business Region hankkeen tavoitteena vuodelle 2010 oli viiden ulkomaisen strategisia klustereita tukevan yrityksen sijoittuminen seudulle. Hankkeen kautta on sijoittunut kuusi uutta ulkomaista yritystä (vuonna 2009 sijoittuneita yrityksiä oli 9), joista kolme on strategista klusteria tukevaa (koneenrakennus ja automaatio sekä 2 x bio/elintarvike). Lisäksi Tampereella toteutui vuonna 2010 kaksi muuta merkittävää kansainvälistä investointipäätöstä. Toinen koski vuokraasumispalvelujen hankintaa ulkomaalaisomistukseen ja toinen on potilashotelli investointi. Tampereen seutukunnalla toimi vuonna 2010 yhteensä 94 ulkomaalaisomistuksessa olevaa yritystä. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Valtuustokauden tavoite: Elämystalouden kehittymistä on vahvistettu Vuosittain seurattava mittari: Matkailu ja tapahtumatoiminnan kehittämistoimenpiteet Sitova tavoitetaso 2010: Tapahtumatoimisto on perustettu Toteutuminen: Tapahtumatoimiston perustamissuunnitelma on tehty ja toiminta käynnistyy alkuvuodesta Tapahtumatoimisto tulee osaksi Tilaajaryhmää. Tapahtumatoimiston ensivaiheen tehtävät ovat tapahtumahankinnan käynnistäminen, tapahtumastrategian laadinta sekä tukipalvelut tapahtumajärjestäjille. Lisäksi tapahtumatoimistoon sijoitetaan Valovoimainen Pirkanmaa hanke. Ensimmäisen vuoden aikana arvioidaan toiminnan laajentamista kaupungin omien tapahtumien tuottamiseen. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. 5

6 Valtuustokauden tavoite: Koulutuksen kansainvälisyyttä ja työelämälähtöisyyttä on lisätty Vuosittain seurattava mittari: Koulutuksen kohdentuminen kasvavan työvoimakysynnän avainaloille Sitova tavoitetaso 2010: Toisen asteen koulutusta on suunnattu työelämän kysyntää vastaavaksi Toteutuminen: Pormestarin nimittämä Tampereen ammattiopiston (TAO) koulutustarjontaa tulevaisuudessa pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa pormestarille Raportin kehittämistoimenpiteitä viedään päätöksentekoon ja käytäntöön pääosin vuosien aikana. Systemaattinen työ koulutustarpeen ennakoimiseksi on käynnistynyt Tampereen ammattiopistossa kevään 2010 aikana. Ennakointityötä tehdään yhdessä Pirkanmaan koulutuskonsernin (PIRKO) kanssa. Yhteinen ennakointiseminaari järjestettiin yhdessä PIRKOn kanssa. Kohderyhmänä olivat Tampereen kaupungin poliittinen ja virkamiesjohto sekä molempien oppilaitosten esimiesjohto. Osaamis ja elinkeinolautakunta päätti , että jalkinealan koulutusohjelma Tampereen ammattiopistossa lopetetaan siten, että aloittavien opiskelijoiden viimeinen sisäänotto on syksyllä 2010 ja koulutus loppuu kokonaisuudessaan mennessä. Koulutuspaikat suunnataan sosiaali ja terveysalan lähihoitajakoulutukseen. Aikuiskoulutuksen järjestämiseen ja työnjakoon liittyvä selvitystyö on käynnistetty TAOn, Pirkon ja TAKK:n toimesta. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Valtuustokauden tavoite: Kaupungin ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä on syvennetty Vuosittain seurattava mittari: Yhteistyön toimintamallin kehittämisen tilanne ja yhteistyöhankkeiden tulokset Sitova tavoitetaso: 2010 Kaupungin ja korkeakoulujen yhteistyömallia on kehitetty Toteutuminen: Tampereen kaupungin yhteistyö korkeakoulujen kanssa on laajaa. Vuoden 2010 aikana yhteistyön muodoille haettiin selkeämpää toimintamallia. Kaupungin ja yliopistojen välille muodostettiin yhteistyöryhmä, joka aloitti toimintansa. Ammattikorkeakoulun kanssa yhteyttä on pidetty säännöllisesti omistajaohjauskeskusteluin. Konsernihallinto antoi kesäkuussa 2010 ohjeen Tampereen kaupungissa toteutettavista tutkimuksista ja selvityksistä sekä niiden lupamenettelyistä. Tampereen yliopiston kanssa oli vuoden 2010 loppuun asti käynnissä Tampereen toimintamallin arviointitutkimus "Kuntapalveluiden järjestämisen uudet innovaatiot". Vuonna 2010 tutkimuksen yksi keskeisistä teemoista oli sopimusohjaus. Hankkeen tuloksista raportoidaan maaliskuussa Toimintamallin tutkimukseen liittyvä yhteistyö Tampereen yliopiston kanssa jatkuu vuosina ns. TILTU3 tutkimushankkeessa. Hanke keskittyy sosiaali ja terveyspalvelujen tilaaja tuottaja malliin sekä palvelujen ulkoistamiseen ja tuottamiseen yhteistyössä yksityisen palvelutuottajan kanssa (ns. Public Private Partnership). Vuonna 2010 tuettiin mm. seuraavia opetus ja tutkimusaloja: Laser Competence Centre Finland TTY ( ) Liiketoimintaosaamisen lahjoitusprofessuuri ( ) Gerontologian professuuri TAY ( ) Tutkiva teatterityö TAY ( ) Rovir professuuri TTY, VTT ( ) Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. 6

7 Ydinprosessin talous Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen TP 2010 Muutettu TA 2010 Alkuperäinen TA 2010 Toimintatulot Tuet ja avustukset Tulot yhteensä Toimintamenot Palvelujen ostot Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Menot yhteensä Toimintakate Vuosikate Tilikauden tulos Olennaiset poikkeamat talousarvioon Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen toimintamenot toteutuivat 0,6 milj. euroa talousarviota pienempinä, mikä johtui pääosin palkkatuettujen työllistämisjaksojen jatkumisesta yli vuodenvaihteen. Osaamisen ja elinkeinojen edistämisen palvelut (bruttobudjetoitu) Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Osaamis ja elinkeinolautakunta ohjaa ja valvoo alaistaan toimintaa. Lautakunta vastaa hallinnon, talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta. Tilaajapäällikkö ja tilaajajohtaja johtavat ja kehittävät lautakunnan alaista toimintaa ja huolehtivat sen hallinnon, talouden ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Lakien ja säännösten tai hyvän hallinto ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvausvastuu, kanne, vaatimus tai oikeusseuraamus, ei ole syntynyt vuonna Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta sekä siinä mahdollisesti esiintyneistä poikkeamista ja sen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta kerrotaan talous ja toimintaraportoinnissa sekä tässä tilinpäätöksessä. Lautakunta on hyväksynyt tilaajalautakuntien riskienhallintasuunnitelman. Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittävistä riskeistä, joista olisi aiheutunut vahinkoa lautakunnan toiminnalle. Tilikauden aikana lautakunnassa ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia eikä lautakunnan toimintaa avustava tilaajaryhmä ole joutunut korvausvastuuseen tai muuhun 7

8 oikeudelliseen vastuuseen. Lautakunnan sopimushallinta on vastuutettu. Tilaajaryhmän johdon tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita negatiivisia seuraamuksia. Lautakunta on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla ja todennut, että sen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. 8

9 Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus palvelukokonaisuus sisältää ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen. Toisen asteen ammatillinen koulutus on ammatillista perus, jatko ja täydennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan myöntää opetus ja kulttuuriministeriö. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille valmiudet jatko opintoihin, työelämään ja itsensä kehittämiseen. Opetus ja kulttuuriministeriö myöntää luvan lukio opetuksen järjestämiseen. Järjestämisluvan haltija päättää oppilaitoksista, joissa lukio opetusta annetaan. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toisen asteen ammatillista koulutusta tuottaa Tampereen ammattiopisto (TAO), jolla on viisi toimipistettä. Tampereen kaupungin ylläpitämä lukion fyysinen palveluverkko muuttui vuonna 2010, kun Messukylän lukio yhdistyi Sammon keskuslukioon. Syksystä 2010 alkaen Tampereella toimii seitsemän päivälukiota ja yksi aikuislukio. Osalla tamperelaisia lukioita on myös valtakunnallinen erityistehtävä. Osaamis ja elinkeinolautakunta teki päätöksen lukioverkon kehittämisestä. Kehittämisen tavoitteena on mm. monipuolisen kurssivalikoiman turvaaminen, hyvin saavutettavissa olevien vahvojen lukioiden muodostaminen, polarisaatiokehityksen katkaiseminen sekä lukioiden sijoittuminen omiin kiinteistöihin. Päätöksen myötä mm. Tammerkosken ja Kaarilan lukioiden toiminta siirtyy vuonna 2012 Sampolan kiinteistöön muodostaen uuden luovien alojen lukion ja Hervannan lukio siirtyy vuonna 2013 Hepolamminkadulle TAO:n yhteyteen ja siitä muodostetaan matemaattisteknisesti painottunut lukio. Toisen asteen koulutuksen vahvaa sisäistä yhteistyötä samanaikaiseen ammattitutkintoon ja ylioppilastutkintoon johtavan yhdistelmätutkintokoulutuksen järjestämisessä jatkettiin. Ammatillisessa koulutuksessa tarjottiin työelämän tarpeeseen myös ammatillisia yhdistelmätutkintoja (ns. kaksoisammattitutkinto). Tampereen ammattiopiston opetussuunnitelman yhteinen osa uudistettiin ja ammattialakohtaisten opetussuunnitelmien uudistaminen etenee valtakunnallisen aikataulun mukaisesti vuosien aikana. Myös lukiokoulutuksessa jatkettiin opetussuunnitelmien päivitystä. Palvelusopimuksessa sovittuina kehittämiskohteina olivat muun muassa ammatillisen koulutuksen eri muotojen kuten osatutkintopolun kehittäminen, keskeyttämisen vähentäminen, vieraskielisen koulutuksen lisääminen sekä ammatillisen koulutuksen eri toimijoiden seudullisen yhteistyön kehittäminen. Tampereen ammattiopisto sai opetus ja kulttuuriministeriön (OKM) vuonna 2010 järjestämissä hauissa yhteensä 220 uutta opiskelijapaikkaa ammatilliseen peruskoulutukseen. Näistä 170 oli käytössä jo syksyllä 2010 ja 50 vuoden 2011 alusta alkaen. TAO:n järjestämislupa on alkaen opiskelijapaikkaa. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvuun ja korkea työttömyyden aiheuttamaan koulutuksen kysyntään on voitu vastata varsin hyvin. Opiskelijoita on kuitenkin otettu myös ylipaikoille. Syksyn tilastoinnin mukaan TAO kouluttaa noin 200 opiskelijaa ilman siitä saatavaa valtionosuutta. Pormestari nimittämä työryhmä sai valmiiksi selvitystyönsä toimintaympäristön muutosten vaikutuksista Tampereen ammattiopiston toimintaan ja koulutustarjonnan mitoitukseen. Osaamis ja elinkeinolautakunta teki työryhmän esityksen mukaisesti päätöksen jalkinealan koulutuksen lopettamisesta TAO:ssa niin, että viimeinen opiskelijoiden sisäänotto oli syksyllä Työryhmän raportti toimii jatkokehittämisen pohjana mm. TAO:n kampusten kehittämisessä ja koulutustarjonnan suuntaamis ja mitoitusratkaisuissa. Toisen asteen koulutuksen toteuttaminen käytössä olleilla resursseilla on ollut erittäin haasteellista. Tilaajan tavoitteena on, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen tulorahoitus määritellään jatkossa kaupungin talousarviossa valtionosuuden yksikköhinnan mukaiseksi. 9

10 Palvelutilauksen toteutuminen Toisen asteen koulutus Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) Oma tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Toisen asteen koulutus Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

11 Osaamisen edistäminen Osaamisen edistäminen palvelukokonaisuus sisältää muun muassa toisen asteen koulutuksen toteuttaman aikuiskoulutuksen sekä yhdistelmätutkintokoulutuksen (ammattilukio), jotka tähtäävät osaamisen edistämiseen ja ylläpitämiseen. Palvelukokonaisuuteen kuuluu myös tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittäminen. Lisäksi palvelukokonaisuuteen sisältyvät Tampereen kesäyliopiston sekä Mind Trek ry:n kanssa solmitut palvelusopimukset ja avustusluonteisia eriä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tampere edistää tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämistä rahoittamalla osin tai kokonaan erikseen sovittuja professuureja ja tutkimusalueita. Vuoden 2010 aikana rahoitettiin seuraavia kohteita: Laser Competence Center Finland (TTY), liiketoiminnan lahjoitusprofessuuri (TAY), tutkivan teatterityön keskus (TAY), geriatrian professuuri (TAY) ja ROViR professuuri (VTT). Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämisessä siirryttiin tavoitteelliseen sopimuspohjaiseen yhteistyöhön vuonna Ammatillisen aikuiskoulutuksen rooli on vahva vastattaessa työelämän muutokseen sekä työllisyyden hoidossa. Laman vaikutus näkyy esimerkiksi aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen määrän kasvuna Tampereen ammattiopistossa. Työikäiselle aikuisväestölle sopivaa tutkintokoulutusta sekä lisä ja täydennyskoulutusta on lisätty kaikilla koulutustasoilla. Kaikki kaupungissa toimivat ammatilliset oppilaitokset sekä korkeakoulut järjestävät ammatillista aikuiskoulutusta. Kaupunki tukee omistamiensa oppilaitosten pyrkimyksiä aikuiskoulutuksen kehittämiseksi sekä edistää kaupungissa toimivien oppilaitosten laajaa yhteistyötä. Tampereen ammattiopistossa on tunnistettu paine lisätä aikuiskoulutustarjontaa mm. vanhus ja mielenterveystyöhön suuntautuvassa lähihoitajakoulutuksessa sekä työnjohtajakoulutuksessa. Aikuisten perustutkintokoulutusta ei voi kuitenkaan lisätä sen vaikuttamatta nuorten koulutuspaikkoihin, joten tarpeiden yhteensovittaminen on jatkuva haaste. Vuonna 2009 opetus ja kulttuuriministeriön luvalla käynnistetty työnjohtajakoulutuskokeilu on osoittanut onnistuneeksi. Tällä hetkellä Pirkanmaalla on työnjohtajakoulutuksessa 120 opiskelijaa, mutta työmarkkinoiden tarve on suurempi. Palvelutilauksen toteutuminen Osaamisen edistäminen Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Yhdistelmätutkintokoulutus Oma tuotanto yhteensä Muut palvelut Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittäminen Kesäyliopistotoiminta Avustus Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Osaamisen edistäminen Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

12 Elinkeinojen edistäminen Elinkeinojen edistämisen palvelukokonaisuus sisältää elinkeino ja matkailupalvelut, työllisyydenhoidon palvelut sekä maaseutuelinkeinotoiminnan viranomaispalvelut. Elinkeinojen edistämisen palveluiden keskeinen tavoite on tukea alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä edistämällä elinkeinoelämälle vetovoimaisen toimintaympäristön muodostumista alueella. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Taloustilanteen myönteiseksi kääntyneestä kehityksestä huolimatta laman vaikutukset näkyivät vuonna 2010 vielä voimakkaasti alueen elinkeinoelämässä ja erityisesti työllisyystilanteessa. Nuorten korkea työttömyys ja laman myötä alkaneiden työttömyyksien pitkittyminen olivat suuri haaste työllisyydenhoidon palveluille. Nuorten työllistymisen tukemiseen panostettiin mm. lisäämällä ohjattujen työharjoittelupaikkojen ja oppisopimusten määrää. Kesken vuotta saatiin resurssi asiakaspalveluperusteiseen palkkatukityöllistämiseen, yhteensä euroa, joka riittää 120 palkkatukijakson toteuttamiseen. Asiakaspalveluperusteinen palkkatukityöllistäminen kohdennettiin nuoriin ja yli vuoden työttömänä olleisiin. Palvelusopimuksessa sovittuina kehittämistavoitteina oli lisäksi maahanmuuttajien työharjoittelumahdollisuuksien lisääminen kaupungin omassa tuotannossa ja yrityksissä sekä kaupungin omistaman sosiaalisen yrityksen perustamiseen liittyvän selvitystyön loppuunsaattaminen. Työllisyydenhoidon palvelut tilattiin Työllisyydenhoidon palveluyksiköltä lukuun ottamatta osaa asiakaspalveluperusteisesta palkkatukityöllistämisestä, josta solmittiin myös erillinen palvelusopimus kaupungin laitoshoidon teknisen yksikön kanssa. Työllisyydenhoidon palveluyksikön palvelusopimus oli yhteinen terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden lautakunnan kanssa. Elinkeinopalveluiden tehtävä on osaltaan luoda nykyisille ja uusille yrityksille suotuisat olosuhteet. Osaamis ja elinkeinolautakunnan vuonna 2010 tilaamat palvelut sisälsivät kehittämis sekä markkinointipalveluita. Toiminnan tavoitteena oli koota yhteen seudullisen kehityksen voimavaroja. Elinkeinopalvelujen kehittämistoiminnan sisältämiä kokonaisuuksia olivat kansainvälistyminen, seudullisesti merkittävien yritys ja elinkeinoaluehankkeiden edistäminen, yritysten neuvontapalveluiden järjestäminen ja yrityskehitys, seudulliset yrityskehitysohjelmat ja hankkeet sekä strategisten klusterien kehittäminen. Markkinoinnin keskeiset osat olivat ulkomaisten ja kotimaisten yritysten ja investointien houkuttelu seudulle sekä kaupunkiseudun markkinointi. Matkailupalvelut kehittivät alueen matkailuelinkeinoa ja markkinoivat vetovoimatekijöitä potentiaalisille vierailijoille sekä antoivat matkailuneuvontaa. Palvelusopimuksessa painotettiin erilaisten sähköisten palveluiden mm. verkkoportaaliratkaisujen käyttöönottoa elinkeino ja matkailupalveluissa. Elinkeino ja matkailupalveluita koskeva palvelusopimus solmittiin Tampereen kaupunkiseudun elinkeino ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n kanssa. Vuoden 2010 syksyllä Go Tampere Oy, joka toimi aiemmin Tredean tytäryhtiönä ja tuotti palvelusopimukseen sisältyvät matkailupalvelut, fuusioitui Tredeaan. Tredea Oy:n omistavat kahdeksan kaupunkiseudun kuntaa, joista Tampere on suurin omistaja 60,44% osuudellaan. Elinkeinopolitiikan strategisesta määrittelystä ja ohjauksesta vastaa konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmä. Maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut on siirretty sopimuksella Oriveden kaupungin hoidettaviksi. Vuonna 2011 käynnistyy laajempi yhteistoiminta alue, jossa palvelujen toteuttamisesta vastaa edelleen Oriveden kaupunki. 12

13 Palvelutilauksen toteutuminen Elinkeinojen edistäminen Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Työllisyydenhoidon palvelut Oma tuotanto yhteensä Elinkeinopalvelut Matkailupalvelut Maaseutupalvelut Muut palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden menot toteutuivat 0,6 milj. euroa talousarviota pienempinä. Palkkatuettuun työllistämiseen varattuja määrärahoja jäi käyttämättä 0,5 milj. euroa, koska työllistämisjaksot jatkuivat yli vuodenvaihteen. Kuluneena vuonna käyttämättä jääneet työllistämismäärärahat esitetään uudelleenbudjetoitavaksi vuodelle Elinkeinojen edistäminen Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

14 PALVELUSOPIMUSTEN TAVOITTEIDEN TOTEUMA Toisen asteen koulutus Strategiset tavoitteet KAUPUNKISTRATEGIAN TAVOITE Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja Hyvinvointierot ovat kaventuneet PALVELUSTRATEGIAN TAVOITE Koulutusta on suunnattu kasvavan työvoimakysynnän avainaloille Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on kehitetty erilaisia ammatillisen koulutuksen muotoja (mm. maahanmuuttajat, nuoret) Kaikille on varmistettu edellytysten mukainen koulutuspaikka Psykososiaalisen opiskelijahuollon resurssien riittävyys on varmistettu Koulutuspaikka on varmistettu peruskoulun päättäneille TAVOITETASO ARVIOINTIMITTARI TOTEUMA Nykyistä koulutustarjontaa tarkastellaan kriittisesti ja analysoidaan suhteessa muuttuvaan elinkeinorakenteeseen Käynnistetään kehittämistyö vuonna 2010 Koulutuspaikkoja tarjotaan riittävästi toisella asteella Lukiokoulutus: Kuraattoripsykologityöpareja on 1 / 1000 opiskelijaa Koulutuspaikkoja tarjotaan riittävästi toisella asteella peruskoulun päättäneille Systemaattinen työ on käynnistetty vuonna 2010 (tilaaja kutsuu koolle) Kehittämistyön käynnistämisen tilanne (ja tulokset) Koulutuspaikkojen riittävyys, ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkatarjontaan Kuraattori psykologityöparien määrä (1000 opiskelijaa kohti) Koulutuspaikkojen riittävyys, perusopetuksensa päättäneiden tamperelaisten nuorten sijoittuminen toisen asteen koulutukseen Pormestarin nimittämä Tampereen ammattiopiston koulutustarjontaa tulevaisuudessa pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa pormestarille maaliskuussa Raportin kehittämistoimenpiteitä viedään päätöksentekoon ja käytäntöön pääosin vuosien aikana. Maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille (12+15 opisk.) on toteutettu ammatillisen koulutuksen valmistava kokeilu tekniikan alalla on käynnistynyt Korjaamo hanke, jolla estetään syrjäytymistä, edistetään koulutukseen integroitumista ja tutkintojen loppuun suorittamista. Lukiokoulutuksen maahanmuuttajaopiskelijat ovat myös kohderyhmänä. Lukio: v ensisijaisia hakijoita 1,04 / aloituspaikka (kaupungin lukiot) (v ,16) TAO: v ensisijaisia hakijoita 2,11/ aloituspaikka (v ,76 ja v ,95) Lukio (nuorten lukiokoulutus): 2 työparia / n opiskelijaa noin 0,6 työparia / 1000 opiskelijaa TAO: n koulutustehtävä kasvoi 1.8. alkaen 170 lisäpaikalla (OKM: n päätös ) 4240 opiskelijapaikkaan Koulutuksen Koulutuksen Ammatillinen koulutus: Laaditaan Ennakointisuunnitelman laadinnan TAO: Laadinta etenee 14

15 kansainvälisyyttä ja työelämälähtöisyyttä on lisätty työelämälähtöisyyttä on kehitetty Koulutuksen kansainvälisyyttä on kehitetty ennakointisuunnitelma vuoden 2010 aikana Kansainvälisten opiskelija ja opettajavaihtojen määrä kasvaa toisen asteen koulutuksessa Vieraskielinen opetus lisääntyy toisen asteen koulutuksessa tilanne Kansainvälisten opiskelija ja opettajavaihtojen määrät (trenditieto) Vieraskielisen opetuksen määrä toisen asteen koulutuksessa (trenditieto) TAO:sta lähteneet vaihto opiskelijat: Pitkät (väh. 2 vkoa) opiskelija vaihdot: v. 2008: 73 v. 2009: 75 v. 2010: 99 Lyhyet (alle 2 vkoa) opiskelija vaihdot: v. 2008: 2 v. 2009: 15 v. 2010: 4 TAO:sta vaihtoon lähteneet opettajat: Pitkät (väh. 5 pvää) opettaja vaihdot : v.2008: 27 koko vuosi v. 2009: 28 koko vuosi v. 2010: 39 opettajavaihtoa Lyhyet (3 4 pvää) opettaja vaihdot: v. 2008: 24 koko vuosi v. 2009: 94 koko vuosi v. 2010: 46 opettajavaihtoa TAO:on tulleet opiskelijat ja opettajat: Opiskelijavaihdot: v. 2008: 52 v. 2009: 76 v. 2010: 101 Opettajavaihdot: v. 2008: 88 v. 2009: 104 v. 2010: 68 Lukio: Kevätlukukaudella 2010 vieraskieliset kurssit eivät toteutuneet vähäisen ilmoittautumismäärän vuoksi. Syyslukukaudella 2010 ovat toteutuneet: historian kurssi englanniksi, 26 opiskelijaa projektikurssi European Youth Parlament, puolet kurssista englanniksi puolet suomeksi, 16 opiskelijaa saksan kielidiplomiin valmistavaa opetusta 2 kurssia Sprachdiplom I ja II, yht

16 opiskelijaa (hajautettu koko lukuvuodelle ) Tamperelaiset oppilaitokset ovat vetovoimaisia Tamperelaiset oppilaitokset ovat maan vetovoimaisimpia TAO: Metsäalalla englannin kielinen eräoppaan ammattitutkintokoulutus. Liiketalouden englanninkielisten opintojen suunnittelu aloitettu (40 ov. alk. syksy 2012 ja koko tutkinto v. 2014). Sosiaali ja terveysalan englanninkielisen koulutuksen suunnittelu aloitettu. Yhteisvalinnan tulokset Yhteisvalinnan tulokset Lukio: Selvitys alla *) Syksyn 2010 yhteishaku TAO: v ensisijaisia hakijoita 2,11/ aloituspaikka (v ,76 ja v ,95) 16

17 *) Syksyn 2010 yhteishaku (Tampereen lukiot) (aloituspaikat) toive 1 toive 2 toive 3 toive 4 toive 5 hakijat yht Hatanpään lukio (72) musiikkilinja (36) yht Hervannan lukio (72) matek linja (36) yht Kaarilan lukio (108) Sammon keskuslukio (166) urheilulinja (50) viestintälinja (36) yht Tammerkosken lukio (64) kuvataidelinja (46) yht Treen klassillinen lukio (108) Treen lyseon lukio (140) IB linja (45) yht Kaupungin lukiot yhteensä

18 Tampereen päivälukioiden yhteishaku 2010 JULKAISUVAPAA Hatanpään lukio Hervannan lukio Kaarilan lukio Kalevan lukio Normaalikoulun lukio Sammon keskuslukio Tammerkos ken lukio Klassillinen lukio Lyseon lukio Tampereen yht.k lukio YHTEENSÄ ensisijaisia pyrk valittuja Tampere Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Yht. muu kuin TRE Muut kunnat tarkistus alin keskiarvo 7,75 7,42 7,25 8,23 7,92 8,33 7,92 8,17 8,69 8,00 8,83 9,28 musiikki: 36 matek: 15 musiikki: 20 urheilu: 50 kuvataide: 46 IB: 45 TYK:ssa lisäpisteitä voi saada enintään 1,35. pisteraja: 11,15 pisteraja: 7,45 pisteraja: 8,25 pisteraja:15,05 pisteraja: 14,39 IB:n pisteraja: 13,00 Alin hyväksytty keskiarvolla 8,00 yleislukio: 72 yleislukio: 72* yleislukio: 155 viestintä:36 yleislukio: 64 yleislukio: 143 Ylin varasijalle jäänyt keskiarvolla 8,83 *Järjestelmä keskeytti opiskelijaksioton, yleislukio: 170 koska yleislukio tuli "täyteen" (72) ja matek jäi vajaaksi > Hervantaan mahtuu. pisteraja:8,48 Alin pisteraja (keskiarvo + lisäpisteet) 9,28 Painotusten (kuten musiikki, urheilu, kuvataide jne.) pisteiden laskentaperusteet ja maksimipistemäärät poikkeavat toisistaan, joten niitä ei voi vertailla keskenään. 18

19 Muut laadulliset ja vaikuttavuustavoitteet LAATU / VAIKUTTAVUUSTAVOITE Nuorten syrjäytymistä ehkäistään TOIMENPITEET TAVOITETASO ARVIOINTIMITTARI TOTEUMA Opiskelijoiden sitoutumista opintoihin tuetaan Lukio opinnot ilman erityistä syytä keskeyttäneiden määrä pysyy alle 3 % Ammatillinen koulutus:: Ilman erityistä syytä eronneiden määrä laskee, tavoite 2010: alle 4,5% (ollut 2009: 4,6 %) Kaikille keskeyttäneille opiskelijoille tehdään jatkosuunnitelma Ilman erityistä syytä keskeyttäneiden lukumäärä / opiskelijamäärä Ilman erityistä syytä eronneet / opiskelijamäärä Tehtyjen jatkosuunnitelmien määrä / keskeyttäneet opiskelijat Syyslukukaudella 2010 ilman erityistä syytä opintonsa keskeytti 20 opiskelijaa, mikä on noin 0,62 % lukion koko opiskelijamäärästä. Kaikkiaan lukio opinnot ko. lukiossa keskeyttäneitä oli 88, joista toiseen lukioon siirtyi 38, ammatill. koulutukseen 20, muuhun koulutukseen tai oppisopimukseen 3, työhön (työpaikka on) 3, tilapäisesti keskeyttäneitä (armeija, äitiysloma tms.) 4 Eronneet (järjestämisluvan mukaiset opiskelijat): 11,8 % (526/4446) Negatiivinen eron syy 5,8 % (212/3687, nuorisoaste), joista syy tuntematon tai ilman erityistä syytä eronnut 1,3 % (48/3687, nuorisoaste). Lukio: Syyslukukaudella 2010 seitsemälle (7) opiskelijalle 20:sta ilman erityistä syytä opintonsa keskeyttäneestä on tehty jatkosuunnitelma (35%). Jatkosuunnitelmien tekemisen esteenä on ollut pääosin se, että opiskelijat eivät ole osallistuneet kursseille eikä heitä ole tavoitettu. Joissakin tapauksissa syynä ovat olleet myös yhteistyövaikeudet. Koulutuksen työelämälähtöisyyttä Toisen asteen koulutuksen työelämäyhteyksiä Lukion opettajien työelämäyhteyksien luomista TET ja työelämäjaksoon osallistuneiden opettajien TAO: Jatkosuunnitelma tehty 126:lle eronneelle opiskelijalle 212:sta (59,4 %), negatiivinen eron syy taustalla. Lukio: Neljä (4) rehtoria ja kolme (3) opettajaa on osallistunut TET jaksolle vuoden 2010 aikana 19

20 kehitetään parannetaan eli ns. TET toimintaa jatketaan. Vuositavoitteena 20 lukio opettajaa lukumäärä Koulutuksen kansainvälisyyttä kehitetään Koulutustarjonta on laajaa, korkeatasoista ja monipuolista Opiskelijoiden kansainvälisiä valmiuksia parannetaan Lukio opiskelijoiden opintotarjontaa laajennetaan Opiskelijoille tarjotaan korkeaa opetuksen ja ohjauksen laatua TAO: ei tavoitetasoa 2010 Ammatillisessa koulutuksessa kansainvälinen opiskelijavaihto lisääntyy, kansainväliseen opiskelijavaihtoon osallistuu 100 opiskelijaa (2009 ollut n. 90) Lukiolaisille tarjotaan ammatillisen koulutuksen järjestämänä yleisiä ja työelämän valmiuksia edistäviä kursseja (työturvallisuus, tulityö, elintarvikehygienia, catering, ensiapu 1, ATKajokorttiopetus) Lehtorin viroissa tai vakinaisena tuntiopettajana vähintään 80% (lukio) vähintään 80 % (TAO) Kansainväliseen opiskelijavaihtoon osallistuneiden opiskelijoiden määrä Ammatillisen koulutuksen kanssa sovitun opetuksen määrä ja siihen osallistuneiden opiskelijoiden määrä Lehtorin viroissa tai vakinaisena tuntiopettajana / opettajakunta TAO: ei työelämäjaksoille osallistuneita TAO:n lähteneet vaihto oppilaat: Pitkät (väh. 2 vkoa) opiskelijavaihdot 2010: 99 opiskelijavaihtoa 2009: 75 opiskelijavaihtoa Lyhyet (alle 2 vkoa) opiskelijavaihdot 2010: 4 opiskelijavaihto 2009: 15 opiskelijavaihtoa TAO:on tulleet oppilaat: 2010: 101 opiskelijavaihtoa 2009: 76 opiskelijavaihtoa Maakunnallisella verkkokurssitarjottimella oli ammatillisen koulutuksen tarjoamia kursseja vuonna 2010 yhteensä 19 (kevätlukukaudella 9 ja syyslukukaudella 10), Tampereen kaupungin lukioista opiskelijoiden ilmoittautumisia vuonna 2010 oli yhteensä 150. Lisäksi Tao tarjosi kaupungin lukioiden opiskelijoille kolme kurssia, työturvallisuus, elintarvikehygienia ja ensiapu. Näistä elintarvikehygienia ja ensiapu toteutuivat, opiskelijoita kursseilla oli yhteensä 31. Lukio: 225/241 ~93,4% (2010) 229/248 ~ 92,3% (4/2010) 229/248 ~ 92,3% (2009) 226/256 ~ 88% (2008) Mahdollisimman moni opettaja osallistuu täydennyskoulutukseen Täydennyskoulutuspäivien määrä / opettajamäärä Täydennyskoulutuksessa TAO: 259/394 = 65,7 % ( ) 256/397 ~64,5 % (8/2010) 264/393 ~ 67 % ( ) 270/413 ~ 65,4 % (2009) Lukio: VESO koulutusten lisäksi 430 koulutuspäivää / 141 osallistunutta opettajaa 141 täydennyskoulutukseen osallistunutta 20