Saksalaisten lomamatkailu 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saksalaisten lomamatkailu 2025"

Transkriptio

1 Saksalaisten lomamatkailu

2 Sisällys JOHDANTO TAUSTAMUUTTUJAT DEMOGRAFISET TEKIJÄT POLIITTISET TEKIJÄT TALOUDELLISET TEKIJÄT TEKNOLOGISET TEKIJÄT LUONTOON LIITTYVÄT TEKIJÄT MATKAILUTARJONNAN KEHITYS LIIKKUMINEN MAJOITUS JA MATKAKOHDE MATKAN JÄRJESTÄMINEN JA MYYNTI MATKAILUTRENDIT 1: MOTIIVIT JA ASENTEET MOTIIVIT ASENTEET MATKAILUTRENDIT 2: KYSYNNÄN VOLYYMI MATKAILUTRENDIT 3: MATKAVALMISTELUT MATKAILUTRENDIT 4: MATKAKOHTEET MATKAILUTRENDIT 5: LOMAMATKAILUKÄYTTÄYTYMINEN MATKAILUTRENDIT MARKKINASEGMENTEITTÄIN LOMA LASTEN KANSSA RANTALOMAT TERVEYSLOMAT KESÄLOMA VUORISTOSSA YLEISKATSAUS LOMAMATKAILUN TRENDEIHIN ASIAKKAAT VUONNA 2025 MATKAT VUONNA Johdanto: Jyrki Oksanen Käännös ja editointi: Anu Koski, Elisa Vesterbacka Lähde: Visit Finland RA trend analysis: German Holiday Travel 2025 (FUR) Tämä kooste on RA- Reiseanalysen hyväksymä. Saksalaisten lomamatkailu 2025 on tilattavissa englanniksi tai saksaksi osoitteesta tai 2

3 Johdanto Matkailulla Saksasta Suomeen on pitkät perinteet, jotka ulottuvat 20- luvulle asti. Kaunis luonto, keskiyön aurinko sekä tuhannet järvet ovat houkutelleet lukuisia saksalaisia matkustamaan Suomeen ja palaamaan takaisin. Monilla yrityksillä on uskollisia kanta- asiakkaista vuosien takaa ja sukupolvien yli luvulla koettiin ensimmäinen nousukausi, jonka huipentuma on Neckermann Reisenin aloittama tilauslentosarja Kuopioon ja Rovaniemelle sekä Finnjetin toiminnan alkaminen vuonna Toinen nousu osui 90- luvulle, jolloin rekisteröityjen yöpymisten määrä Suomessa nousi vuonna 1994 lähes halpojen Nordkapin matkojen ansiosta. Tällä hetkellä Suomi on kolmannen potentiaalisen kasvun kynnyksellä. Norjassa ja Islannissa kolmas nousukausi on parhaillaan menossa, Suomellakin on siis mahdollisuus saada matkailu Saksasta kasvuun. Saksa on Euroopan johtava matkailumarkkinamaa ja maailman toiseksi tärkein matkailun lähdealue. Vuosittain saksalaiset tekevät kaikkiaan 70.3 miljoonaa lomamatkaa, joista noin 60 miljoonaa on ulkomaanmatkoja. Pohjoismaiden osuus lomamatkoista on 2,7%, johon Suomi sisältyy Islannin jälkeen pienimpänä. Kaikista ulkomaanmatkoista 40% on pakettimatkoja. Niiden osuus kasvoi neljällä prosentilla 26,3 miljoonaan euroon vuonna Suomeen tehtävistä lomamatkoista 18% on pakettimatkoja, joista valtaosa osuu talvikaudelle. Saksassa on ainutlaatuinen jakelukanavien rakenne, sillä matkanjärjestäjiä on yli ja matkatoimistoja yli Jopa 85% pakettimatkoista varataan on- ja offline- matkatoimistoista. Vuonna 2014 lomamatkailuun erikoistuneet matkatoimistot kasvattivat myyntiään kolme prosenttia. Matkatoimistojen yhteenlaskettu myynti kasvoi edellisvuodesta 300 miljoonalla eurolla 23 miljardiin euroon. Kyseessä oli kolmas peräkkäinen kasvuvuosi ja historian paras tulos. Suomelle saksankieliset matkailijat ovat yksi tärkeimmistä asiakkaista, sillä sveitsiläiset ja itävaltalaiset mukaan lukien he ovat tärkein markkinaryhmä heti venäläisten jälkeen. Kilpailu saksalaisista matkailijoista on kuitenkin kovaa, sillä lähes kaikki maat havittelevat osuuttaan. Suomen osalta tilanne näyttää hyvältä. Markkinatutkimusinstituutti GfK:n mukaan kasvu kuluvalle kesäkaudelle on 5,4%, mikä näyttäisi kohdistuvan erityisesti toukokuulle ja elokuulle. Matkailun vauhdittajana ovat aktiiviset seniorit, sillä yli 50- vuotiaiden lomailu on noussut kymmenyksen verran 49%:iin ja kokonaismarkkinatkin ovat vuodesta 2009 kasvaneet 7%, mikä on vakiintuneilla markkinoilla hyvä tulos. Suomessa elää silti vahva käsitys siitä, ettei Saksan markkinoilla ole juuri potentiaalia. Syynä tähän on usein oletus tämänhetkisestä volyymistä. Suurimmat haasteet Suomessa Saksasta katsoen on saavutettavuus, keskittyminen muihin markkina- alueisiin, digitaalinen kehitys sekä tuotteiden vertailtavuus kilpailijoihin. Ongelmat saavutettavuudessa ovat pääsyy siihen, miksi matkailu Saksasta ei vedä paremmin. Finnjetin ja Superfastin jäädessä pois Finnlines on monopoliasemassa Saksan ja Suomen välillä. Matkustuskapasiteetti on merkittävästi laskenut samalla kun hinnat ovat nousseet tasolle, joka ei enää ole kilpailukykyinen muiden maiden kanssa. Edestakainen matka halvimmassa sisähytissä ja henkilöauton mukaan ottaminen maksaa lähes euroa kesällä Aikaa edestakaiseen matkaan kuluu lähes 5 vuorokautta ja viikoittainen maksimikapasiteetti on vain henkeä. Ruotsin kautta tulevat matkailijavirrat ovat olleet kasvussa, sillä matka- aika on likipitäen sama ja ruotsinlaivojen tuote kilpailukykyinen. Itämeren alueen matkailijavirrat ovat myös hyvässä kasvussa, mikä on Suomellekin mahdollisuus kasvattaa matkailuosuuttaan risteilyliikenteelle otollisella sijainnilla. Lentoliikenteen osalta tilanne on otollinen kasvattaa kapasiteettia nopeastikin. 3

4 Tällä hetkellä Helsinkiin pääse edullisesti erityisesti kilpailutetuilla reiteillä. Lapin matkailun kehitys on kuitenkin jäänyt pitkälle tilauslentosarjojen varaan. Lähimarkkinat EU markkinat Kaukomarkkinat 14% 37% 50% Suomen matkailuliiketoiminta on jakautunut yllä olevan kuvion mukaisesti lähimarkkinoihin, EU- markkinoihin sekä kaukomarkkinoihin. Viime vuosina on keskitytty erityisesti Venäjän ja Aasian markkinoille, mikä on laskenut Suomen markkinointia ja näkyvyyttämme Saksassa. On selvää, että ilman toimenpiteitä jakelukanavien ja kuluttajien suuntaan potentiaaliset asiakkaat kaikkoavat muihin matkakohteisiin. Ennen pitkää Suomi jää luontaisen kysynnän varaan kovassa kilpailussa samantyyppisten kohteiden kanssa. Ruotsi ja Baltian maat osaavat tehdä itsensä mielenkiintoisiksi ja ovat siksi kasvattaneet liiketoimintaansa merkittävästi. Samoin Norja ja Islanti ovat 2015 nopeassa nousussa. Suomella on myös tilaisuus vauhdittaa matkailuaan, mikäli siihen tartutaan. On siis aika kääntää katse kohti tulevaa. RA Trend Analysis kuvaa Saksan lomamatkailun kehittymistä matkailukysynnän osalta. Matkailuanalyysin toteuttajana on saksalainen Forschungsgemeinschaft Urlaub und Reisen (FUR), joka on seurannut saksalaisen matkailukysynnän kehittymistä luvun alusta lähtien. Tutkimustulokset pohjautuvat laajaan aineistoon, jonka perustana on yli 40 tutkimusta ja yli vuosittaista haastattelua vuodesta 1971 lähtien. Niissä on selvitetty saksalaisten matkailukäyttäytymistä, matkustusmotiiveja sekä mielenkiinnon kohteita. Lisäksi tutkimuksessa on otettu huomioon lukuisia taustatekijöitä sekä kulloinkin vallitseva yleismaailmallinen tilanne. Berliinissä Jyrki Oksanen Markkinointiedustaja Visit Finland 4

5 Taustamuuttujat Seuraavassa käydään läpi matkailukysyntään vaikuttavia taustatekijöitä, jotka on jaoteltu demografisiin, taloudellisiin, poliittisiin, teknologisiin sekä luontoon liittyviin tekijöihin. Näistä tällä hetkellä merkittävimmiksi nousevat demografinen muutos Saksassa, internetin käytön yleistyminen sekä liikkuvuuden lisääntyminen. Demografiset tekijät Vuoden 2012 lopulla Saksan väkiluku oli noin 80,5 miljoonaa, ja se on hitaasti kasvanut luvun alkuun asti. Vuodesta 2005 lähtien väkiluku on ollut lievässä laskussa, mikä johtuu syntyvyyden heikkenemisestä. Väestömäärän vähenemistä on kuitenkin hidastanut Saksaan kohdistuva positiivinen muuttoliike. Syntyvyyden laskusta ja maahanmuutosta johtuen saksalaisten osuus on vähentynyt, kun taas ulkomaalaisten osuus Saksan väestöstä on kasvanut. Ihmisten elinajanodote on ollut nousussa ja se näyttää jatkuvan yhdellä tai kahdella elinvuodella vuosikymmenessä, mikä näkyy väestörakenteessa. Toinen huomattava vaikutustekijä väestörakenteen kohdalla on lapsiperheiden määrän väheneminen 1,5 miljoonalla viimeisen 15 vuoden aikana. Kehitys on ollut negatiivista erityisesti ydinperheiden osalta, yksinhuoltajaperheet sitä vastoin ovat yleistyneet sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Samalla 15 vuoden ajanjaksolla lasten ja alaikäisten nuorten määrä on laskenut 2,8 miljoonalla. Yleinen koulutustaso Saksassa on nousussa. Vuoteen 2025 mennessä Saksan väkiluvun odotetaan laskevan 1,5%. Alle 15- vuotiaiden määrä vähenee noin 5%, vuotiaiden määrä jopa 12%. Yli 65- vuotiaiden määrä puolestaan lisääntyy 18% ja kehitys jatkunee samanlaisena myös vuoden 2025 jälkeen. Suuret ikäluokat nostavat vuotiaiden osuutta. Väkiluvun kutistumisesta huolimatta kotitalouksien määrä kasvaa 1,5 prosenttia, johtuen yhden ja kahden hengen talouksien lisääntymisestä. Kolmen tai useamman henkilön talouksien määrä putoaa 16 prosenttia. 5

6 Maahanmuuttajien määrä tulee kasvamaan vuoteen 2025 noin 2 miljoonalla. Ulkomaalaisten osuus Saksan väestöstä tulee huomattavasti kasvamaan. Vuonna 2011 heitä oli 7,6%, vuoteen 2025 mennessä 10 prosenttia väestöstä. Valtaosa maahanmuuttajista on iältään vuotiaita ja heistä suurin osa ulkomailta tulevia. Elinajanodotteen kasvamisen tiedetään lisäävän riskiä sairastua ikään liittyviin kroonisiin sairauksiin. Tällä ei kuitenkaan näyttäisi olevan huomattavaa väestöllistä merkitystä, sillä terveiden ikäihmisten osuus tulee lisääntymään. He ovat riittävän terveitä tekemään lomamatkoja, mutta heidän on kuitenkin huomioitava iän tuomat rajoitteet. Heillä on siksi myös erityisvaatimuksia lomajärjestelyjen, kuten majoituksen, aktiviteettien tai kuljetusmuotojen suhteen. Poliittiset tekijät Euroopan Unionin laajentuminen on yksi matkailuun vaikuttavista poliittisista tekijöistä, sillä jäsenmaihin lukeutuu monia saksalaisten suosimia lomakohteita. Uusille jäsenille se tarjoaa mahdollisuuden päästä osaksi Saksan matkailumarkkinoita. Vuonna 2004 EU- maita oli 15, nykyään 28 eli jäsenmaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Jatkossa laajentuminen ei tule olemaan yhtä huomattavaa, sillä seuraavaksi se suuntautuu Itä- Euroopan maihin (Georgia, Armenia, Ukraina jne.), joille liittyminen on ajankohtaista vasta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Myös poliittisilla levottomuuksilla, kuten sodilla ja terrorismilla on vaikutuksia matkailuun. Esimerkiksi parin vuoden takainen Arabikevät on vaikuttanut monien saksalaisten suosimien lomakohteiden, kuten Marokon, Tunisian ja Egyptin, kysyntään. Terrorismi puolestaan ei ole vaikuttanut matkailukäyttäytymiseen, mutta tiukentuneet ja lisääntyneet turvatoimenpiteet ovat aiheuttaneet lisäkuluja muun muassa lentoasemilla, mikä näkyy lentolippujen hinnoissa. Verotuspolitiikka voi vaikuttaa sekä kysyntään että tarjontaan. Viime vuosina on otettu käyttöön muutamia uusia maksuja, joilla on suora vaikutus matkailuun. Tällainen maksu on esimerkiksi lentoliikennevero. Myös ympäristöpolitiikka, kuten hiilidioksidipäästöjä koskevat rajoitukset sekä luonnonsuojelumääräykset, on vaikuttanut monin tavoin lomamatkailuun. Säännöstely ja rajoitukset pysyvät myös tulevaisuudessa, mutta niiden vaikutusta matkailun kysyntään on vaikea ennustaa. Kaiken kaikkiaan poliittisten tekijöiden vaikutus on tähän asti ollut hyvin vähäistä ja näkynyt usein hyvin paikallisesti, kuten Arabikevään vaikutus tiettyjen maiden matkailukysyntään. Taloudelliset tekijät Talouskehityksessä on ollut viime vuosina havaittavissa ristiriitaisia merkkejä, sillä toisaalta finanssikriisi viestii talouden taantumasta ja toisaalta kohoava bruttokansantuote (BKT) Saksassa puhuu kehityksen puolesta. Pääosin talous on kuitenkin kehittynyt positiiviseen suuntaan, erityisesti saksalaisen matkailun lähdemarkkinoiden osalta. 6

7 Työllisyystilanne tulee paranemaan, sillä yleisen väestön vähenemisen myötä myös työssäkäyvien määrä absoluuttisesti vähenee. Samalla työurat pidentyvät ja varttuneen väestön työllistymismahdollisuudet kohoavat. Myös työpäivien mitta kasvaa. Tulevaisuudessa ihmisillä on siis vähemmän vapaa- aikaa, mutta toisaalta enemmän rahaa käytettävissään. Sen sijaan eläketaso (prosenttiosuus aiemmista työtuloista) tulee laskemaan 52%:sta 46%:iin. Tämän ei kuitenkaan odoteta vähentävän lomamatkailua, vaan siihen kulutettavan rahamäärän ennustetaan jopa kasvavan. Kuluttajanhintaindeksi on ollut jatkuvasti hienoisessa laskussa, mikä on ostovoiman kannalta positiivista. Ostovoiman odotetaan pysyvän samalla tasolla tai jopa hienoisesti kasvavan. Maiden välisillä hintatasoeroilla saattaa kuitenkin olla vaikutusta matkailuvirtoihin. Esimerkiksi Eurostatin hintatasoindeksillä tarkasteltuna voi huomata, että saksalaisten suosimissa matkakohteissa hintataso on joko alle Saksan hintatason tai hieman sen yli. Globalisaatio on olennainen matkailuun vaikuttava tekijä, erityisesti sen myötä tapahtuvat kaupan vapautuminen, viestinnän digitalisoituminen sekä kuljetuskustannusten lasku. UNWTO:n arvion mukaan kansainvälisten matkailijoiden määrä tulee kasvamaan 3,5% vuodesta 2012 vuoteen 2030 mennessä, jolloin matkustajia tulee olemaan noin 1,8 miljoonaa. Euroopan matkailu kasvaa absoluuttisesti, mutta suhteellinen osuus laskee erityisesti Aasian matkailun nopean nousun vaikutuksesta. Seurauksena on tulevaisuudessa suosituimpien matkakohteiden ruuhkautuminen ja voimakas hintatason nousu kyseisillä alueilla. Kulttuuristen konfliktien mahdollisuus kasvaa. Liikkuvuus tulee lisääntymään entisestään, sillä välillä henkilöliikenteen volyymi, sisältäen moottoriajoneuvot, juna-, lento- ja julkisen liikenteen, kasvaa 3,8% 71 miljoonaan matkustajaan. Kasvua tapahtuu kaikkien kulkumuotojen osalta, mutta merkittävintä kasvu on lentoliikenteen kohdalla, jonka volyymin ennustetaan lisääntyvän lähes 60%. Liikennepalvelut lisääntyvät niin ikään kaikissa ryhmissä, mutta lentoliikenteen palvelut jopa lähes 65%. Lomamatkailuun rinnastettuna eri kuljetusmuotojen volyymit tulevat pysymään melko vakaina tai lievästi laskemaan, poikkeuksena lentoliikenne, joka kasvaa. 7

8 Energian hinnan kehitystä on vaikea ennustaa, sillä fossiilisten polttoaineiden hinta on ollut nousussa, mutta toisaalta uusiutuvien energialähteiden käyttö on lisääntynyt ja energiatehokkuus kasvanut. Energian hinnalla on kuitenkin sekä suora että epäsuora vaikutus lomamatkailuun esimerkiksi liikennekulujen sekä aktiviteettien osalta. Teknologiset tekijät Teknologisista tekijöistä yksi vaikuttavin on informaatio- ja viestintäteknologian kehitys, joka ottaa jatkuvasti edistysaskelia. Internetin käyttö lisääntyy edelleen ja muuttuu yhä liikkuvammaksi ja vuorovaikutteisemmaksi erilaisten mobiililaitteiden sekä sosiaalisen median myötä. Taloudelliselta kannalta merkittäviä tekijöitä ovat säännökset ja rajoitukset roaming- hinnoissa sekä julkisten verkkojen yleistyminen alueilla, jotka ovat matkailijoiden suosiossa. Tekniikan kehittyminen on laskenut liikenteen hiilidioksidipäästöjä, minkä ansiosta lomamatkojen hiilijalanjälki pienenee liikkuvuuden lisääntymisestä huolimatta. Ainoastaan lentoliikenteen osalta päästöjen odotetaan kasvavan noin 19% johtuen sen huomattavasta lisääntymisestä. Energiantuotannossa siirrytään yhä enemmän perinteisistä tuotantomuodoista uusiutuviin energialähteisiin, millä saattaa olla vaikutuksia paikallisella tasolla, mutta ei juurikaan matkailukysynnän kannalta. Luontoon liittyvät tekijät Ilmastonmuutoksesta aiheutuva ilmaston lämpeneminen nostaa maapallon keskilämpötiloja 0,3 0,7 astetta vuoteen 2035 mennessä. Tästä aiheutuu lumen ja jäätikköalueiden vetäytyminen sekä merenpinnan nousu. On arvioitu, että yhden asteen muutos keskilämpötilassa laskisi lumivarmojen Alppikohteiden määrän 600:sta 500:een, millä olisi huomattavia taloudellisia vaikutuksia alueelle. Toisaalta jotkin pohjoiset alueet voivat hyötyä siitä, että etelässä lämpötilat kohoavat jopa epämiellyttävän korkeiksi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset matkailun kannalta ovat kuitenkin epäselviä ja ainakin toistaiseksi demografiset, taloudelliset, teknologiset sekä poliittiset tekijät ovat paljon merkityksellisempiä vaikutustekijöitä. 8

9 Matkailutarjonnan kehitys Tässä kappaleessa käsitellään matkailutarjonnan tämänhetkisiä ja tulevia kehityssuuntauksia. Lista ei ole kaikenkattava, vaan mukaan on valittu ne, jotka vaikuttavat kaikkein olennaisimmilta matkailukysynnän kehittymisen kannalta. Liikkuminen Liikkuminen on tulevaisuudessa yhä taloudellisempaa ja tehokkaampaa, sillä koneiden matkustajakapasiteetti kasvaa jatkuvasti samalla kun polttoaineenkulutus pienenee. Liikkumisen kustannukset tulevat maaliikenteen kohdalla hieman kasvamaan, kun taas ilmaliikenteen kulut pysyvät samalla tasolla. Lentomatkustamisesta on siis tulossa muita liikennemuotoja kannattavampaa, mikä johtuu lentokoneiden polttoaineenkulutuksen laskemisesta. Lentoliikenteen kasvu näkyy selkeimmin matkustajamäärien lisääntymisenä. Tarkasteltaessa Saksasta lähtevien lentomatkustajien määriä 16 lentoyhtiön osalta ajanjaksolla , on matkustajamäärä kasvanut lineaarisesti joka vuosi 5,1 miljoonalla ja sen uskotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Raja perinteisten lentoyhtiöiden ja halpalentoyhtiöiden välillä on hämärtynyt entisestään. Lentoyhtiöt ovat laskeneet hintojaan ja palvelutarjontaansa, toisaalta tuotevalikoima on yhä monipuolisempi ja segmentoituneempi. Majoitus ja matkakohde Majoituskapasiteetti Euroopassa on lisääntynyt 15% kymmenessä vuodessa, majoituspaikkojen määrä 36% ja vuodepaikkojen määrä jopa 68%. Kasvun odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Saksassa majoituspaikkojen määrä on selkeästi vähentynyt luvulta lähtien, mutta vuodepaikkojen määrä yksittäistä hotellia kohden on kasvanut. Hotellien hintataso Saksassa on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana laskussa. Hotellialalla on näkyvissä kehitys yksittäisistä hotelleista kohti brändättyjä monikansallisia hotelliketjuja, joilla on kattava palvelutarjonta ja jotka ovat hyvin kaupallistettuja. Myös innovatiivisuus näyttää jatkuvan, sillä kupla- ja kapselihotellien jatkoksi on odotettavissa uusia kekseliäitä majoitusmuotoja. Tämä ei kuitenkaan uhkaa perinteisiä hotellikonsepteja. Yksityisten majoituspaikkojen merkitys on viime vuosikymmeninä huomattavasti laskenut. Tilalle on tullut sohvasurffaus (engl. couchsurfing), joka on noussut omaksi segmentikseen hyvin nopeasti. Sen merkitys koko markkinoiden kannalta on vielä toistaiseksi vähäinen, mutta korkean potentiaalin vuoksi, sohvasurffauksen kehitys matkailumuotona tulee kehittymään. Tämä ei kuitenkaan koske matkustajamääriltä tärkeimpiä lomakohteita, kuten Välimeren maita. Tripadvisorin ja Booking.com- portaalien kaltaisten sivustojen määrä tulee lisääntymään ja niiden merkitys tiedonlähteenä kasvamaan. Kuluttajien tekemät arviot matkailutuotteista ja palveluista ovat tulevaisuudessa matkailijalle virallisia arvioita tärkeämpiä. Henkilökohtaiset suositukset ovat yksi tärkeimmistä ja matkailun kannalta olennaisimmista tiedonlähteistä, mutta ne eivät silti täysin korvaa virallisia suosituksia. Autenttisuuden tavoittelu on yksi keskeisimmistä suuntauksista matkakohteiden kehittymisessä, mikä näkyy myös esimerkiksi paikallisen ruoan, kulttuurin sekä majoitusmuotojen kohdalla. Matkailusektorin suurin haaste on alalle koulutetun pätevän työvoiman puute. Jopa 40% täyttämättä jääneistä paikoista johtuu siitä, ettei hakijoista kukaan ollut koulutuksensa puolesta virkaan sopiva. Esimerkiksi Saksassa matkailualalla käytetään harjoittelijoita enemmän kuin kaikilla muilla aloilla keskimäärin, mutta harva heistä on ammatillisessa harjoittelussa. 9

10 Matkailualalla jatkokoulutuksen suorittaa vain 16%, kun kaikilla sektoreilla vastaava osuus on keskimäärin 53%. Pula pätevästä työvoimasta tulee pahentumaan, sillä monet eläköityvät yrittäjät eivät löydä työlleen sopivaa jatkajaa. Matkan järjestäminen ja myynti Perinteisten standardoitujen lomapakettien myynnistä siirrytään yhä enemmän kohti laajoja dynaamisia tuote- ja palveluvalikoimia (engl. dynamic packaging). Asiakas voi siis vapaasti ja reaaliaikaisesti yhdistellä eri osasia halutuksi kokonaisuudeksi ja maksaa hinnan suoraan matkanjärjestäjälle. Yhä useammin asiakas varaa matkan suoraan palvelun tarjoajalta, sillä internetin käytön lisääntyminen on tehnyt liikevaihdon läpinäkyvämmäksi ja vähentänyt välikäsien tarvetta. Tulevaisuudessa sama kehityssuunta näyttäisi jatkuvan, eivätkä matkanjärjestäjät pysty siihen juurikaan vaikuttamaan. Matkamyynnin kohdalla on havaittavissa kaksi selkeää trendiä. Ensinnäkin internetin käytön lisääntyminen on jatkuvasti kasvattanut verkon kautta tehtyjen varausten osuutta, mikä näkyy perinteisten kivijalkatoimistojen myynnin heikkenemisenä. Matkanjärjestäjien määrä on myös vähentynyt, vaikka ne ovatkin onnistuneet pitämään asemansa markkinoilla. Toinen selkeä trendi on online- liiketoiminnan kehittyminen sisältäen sohvasurffauksen, asiakasarvioiden ja suositusten integroimisen, varausjärjestelmät sekä löydettävyyden hakukoneissa. 10

11 Matkailutrendit 1: Motiivit ja asenteet Motiivit Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana saksalaisten lomamotiivit eivät ole muuttuneet, sillä edelleen tärkeimmiksi motiiveiksi nousevat pako arjesta, rentoutuminen, auringosta ja lämmöstä nauttiminen sekä stressittömyys ja aikatauluttomuus. Matkan tärkein tarkoitus on päästä pois arkielämän kuvioista jonnekin toisaalle ja ladata akkuja. Sen sijaan vain harvat haluavat matkaltaan seikkailullisuutta, riskien ottoa tai aktiivista urheilua. Lomamotiiveissa ei ole odotettavissa muutoksia, mutta matkailullinen kokeneisuus on tehnyt matkailijoista vaativampia ja nostanut heidän odotuksiaan. Motiivit ovat yhä yksityiskohtaisempia. Matkateemoista tärkeimpiä ovat ranta/uinti (42% kaikista lomamatkoista), lepääminen (37%), luonto (29%), perhe (27%) ja elämys (22%). Lomamatkoilla teemoja on kuitenkin useimmiten enemmän kuin yksi ja sen tarkoitus on tyydyttää useita motiiveja. Matkatyypeistä lepo- ja terveyslomat sekä sukulaisten ja tuttavien luona vierailu ovat laskussa, kun taas ranta-, hyvinvointi- ja luontolomat, nähtävyyksien katselu, perhelomat sekä kaupunkilomat ovat voimakkaassa nousussa. Matkamotiivien ja mielenkiinnon kohteiden kohdalla on havaittavissa monipuolistumista (multi- optionality). Paitsi että matkatyyppien sekä lomakohteiden määrä itsessään on kasvanut, ovat ennen kaikkea asiakkaiden intressit ja motiivit niin laajoja että he ovat tyytyväisiä moniin erilaisiin matkatarjouksiin. Asiakkaat siis itse näkevät yhä enemmän mahdollisuuksia lomansuunnittelulle ja ovat kiinnostuneita useista eri kohteista. Heillä on yhä enemmän vaihtoehtoja matkailutarpeen tyydyttämiseksi, eivätkä heidän motiivinsa ole sidottuja tiettyyn matkakohteeseen tai matkatyyppiin. Tämä vaikuttaa matkantarjoajien väliseen kilpailutilanteeseen, kun kuluttaja on yhä joustavampi erilaisten vaihtoehtojen suhteen. Tulevaisuudessa matkailutuotteet tulevat erilaistumaan ja segmentoitumaan. 11

12 Asenteet Taloustilanteen tiedetään vaikuttavan selkeästi myös aikomuksiin lähteä matkalle. Saksalaisten kohdalla taloustilanteella ei ole toistaiseksi ollut vaikutusta matkailun määrään, eikä matkailukysynnän osalta ole odotettavissa laskua. Itse asiassa lomamatkailu on yksi saksalaisten tärkeimmistä kulutuksen kohteista. Matkailun ympäristöllisestä ja sosiaalisesta kestävyydestä on tulossa osa laatustandardia, jonka pohjalta matkailijat arvioivat lomatarjontaa. Se ei kuitenkaan muodostu keskeiseksi kriteeriksi lomamatkailua koskevalle päätöksenteolle, sillä varsinaisten matkailumotiivien täyttyminen tulee edelleen olemaan tärkeämpää. Näin ollen kestävällä kehityksellä ei ole myöskään vaikutusta matkailukysyntään. Lähes kaikkien lomaympäristöjen houkuttelevuus on lisääntynyt. Kiinnostavimpia ovat eteläiset meri- ja saariympäristöt, mutta myös järvimaisemat, pohjoiset meri- ja saariympäristöt sekä kaupungit koetaan yhä vetovoimaisempina. Ainoastaan vuoristomaisemien houkuttelevuus on laskenut. Hinta- laatusuhteen on matkailijoiden mielestä oltava kohdallaan. Matkan on oltava laadukas, mutta hinnan kohtuullinen. Vain harvoille kuluttajille hinta on laatua tärkeämpi ja toisaalta hyvin harva on valmis maksamaan laadusta mitä tahansa. 12

13 Matkailutrendit 2: Kysynnän volyymi Kysyntä on pysynyt samalla tasolla luvun puolesta välistä lähtien ja se tulee pysymään vakaana myös vuoteen Hienoinen kasvu tai lasku kysynnässä on kuitenkin mahdollista. Matkailijoita on lähes 78% saksan väestöstä, mikä käytännössä tarkoittaa 55 miljoonaa lomamatkailijaa vuodessa. Matkailun kapasiteetti pysyy jatkossakin samana, mutta kysynnän rakenteessa tapahtuu muutoksia johtuen väestörakenteen muutoksesta. Vanhemmat ikäryhmät matkustavat yhä useammin suhteessa nuorempiin ja keski- ikäisiin. Tulojen ja koulutuksen suhteen on nähtävissä matkailun tasa- arvoistumista eli ihmiset matkustavat tuloluokasta ja koulutustasosta riippumatta. Vuosittaisten lomamatkojen määrä tulee vuonna 2025 olemaan keskimäärin 1,25 matkaa henkilöä kohden, mikä on hieman nykyistä vähemmän vuotiaiden lomamatkustamisen määrä vähenee, sen sijaan 60- vuotiaiden ja sitä vanhempien tekemien lomamatkojen määrä tulee lisääntymään vuotiaiden matkailun markkinaosuus kaikista lomamatkoista kasvaa vuodesta 2013 vuoteen 2025 kuudella prosenttiyksiköllä 20%:iin, vuotiaiden kohdalla kasvua on 16%:sta 19%:iin. Kaikkiaan vuonna 2025 tehdään lähes 70 miljoonaa lomamatkaa. Lyhytlomia tehdään arviolta 2,4 vuodessa ja kaikkiaan 88 miljoonaa vuodessa, arvioissa on mahdollisuus suuremmalle vaihtelulle. Kulutus henkeä ja lomamatkaa kohden tulee pysymään samalla tasolla. 13

14 Matkailutrendit 3: Matkavalmistelut Tärkein tiedonlähde lomamatkailijoille on ystävät, sukulaiset ja tuttavat, joita peräti 55% matkailijoista käyttää tiedonlähteenään ja niiden merkitys tulee jatkossakin kasvamaan. Matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen materiaaleja hyödyntää 44%, kun taas matkaoppaita 15%, artikkeleita 14%, ja matkailumessuja vain 2% lomamatkailijoista. Kaikkien tiedonlähteiden hyödyntäminen on kuitenkin kokonaisuudessaan lisääntynyt. Tulevaisuudessa saatavilla olevien tiedonlähteiden määrä tullee edelleen kasvamaan, erityisesti siksi, että ne ovat yhä helpommin saatavilla netin ja mobiiliverkon ansiosta. Internetin ja mobiiliverkon käyttö on huimasti yleistynyt ja siitä on tullut yksi tiedonhaun kanava. Internetin käyttöasteen odotetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä lähelle 100% kaikissa ikäryhmissä. Mobiiliverkon kohdalla käyttöaste kivunnee 90%:iin, mutta tämä ei todennäköisesti koske aivan kaikkia ikäryhmiä. Vuosina netin kautta tehtyjen varausten määrä on lisääntynyt perinteisten matkatoimistojen kustannuksella. Internetportaalien sekä online- matkanjärjestäjien kautta tehtyjen varausten osuus on kasvanut kahdeksalla prosenttiyksiköllä 15%:iin, muiden online- matkavarausten määrä puolestaan on lisääntynyt 13 prosenttiyksiköllä 22%:iin. Online- varausten osuus kasvaa tasaisesti ja ennusteen mukaan valtaosa kuluttajista varaa matkansa netin kautta jo vuoteen 2020 mennessä. Perinteisten matkatoimistojen kautta tehtyjen varausten merkitys vähenee samassa suhteessa ja vuoteen 2025 mennessä vain vajaa viidesosa etukäteen varatuista matkoista tehdään perinteisten matkatoimistojen kautta luvulta luvun alkuun valmismatkojen osuus oli vankassa kasvussa, kun taas itsenäisesti järjestettyjen matkojen osuus oli selkeässä laskussa. Vuoden 2006 jälkeen valmismatkojen osuus on kuitenkin ollut lievässä laskusuunnassa ja trendin odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Täysin ilman etukäteisvarausta tehtyjen sekä toisaalta täydellisten valmispakettimatkojen osuudet ovat laskeneet. Sen sijaan yhä useampi varaa yksittäisiä tuotteita itsenäisesti. Etukäteen 14

15 varatuista yksittäisistä tuotteista 79% koskee majoitusta, 35% kuljetusta ja 12% muita tuotteita (kokonaisprosenttiosuus on yli 100, koska useampi vastausvaihtoehto mahdollinen). Samanlainen trendi tulee jatkumaan myös seuraavan kymmenen vuoden aikana ja itsenäisesti varattujen yksittäisten tuotteiden osuus tulee edelleen kasvamaan. 15

16 Matkailutrendit 4: Matkakohteet Vuonna 2013 saksalaiset tekivät yhteensä 71 miljoonaa pitkää, vähintään viisipäiväistä lomamatkaa, joista reilu 21 miljoonaa (30%) oli kotimaanmatkoja ja yli 49 miljoonaa (70%) ulkomaanmatkoja luvulta luvun loppuun saakka ulkomaanmatkailu oli selvästi kotimaanmatkailua suositumpaa, vaikka absoluuttisesti myös kotimaanmatkailu on jatkuvasti lisääntynyt. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ulkomaanmatkailu on kuitenkin laskenut noin 0,17 prosenttiyksikköä vuodessa, samalla kun kotimaanmatkailu on ollut kasvussa sekä tehtyjen matkojen että kiinnostuksen osalta. Vuoteen 2025 mennessä kotimaanmatkojen osuus kasvaa 1,5 miljoonalla 33%:iin, vastaavasti ulkomaanmatkojen osuus laskee 2,6 miljoonalla 67%:iin. Kohdemaat voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Kolmasosa suuntautuu Saksaan, kolmasosa Välimeren maihin ja kolmasosa muualle maailmaan. Kotimaan kohdealueista suosituimmat ovat Baijeri, Mecklenburg- Etu- Pommeri, Schleswig- Holstein, Ala- Saksi ja Baden- Württemberg. Kuluneen 20 vuoden aikana pohjoiset rannikkoalueet ovat nostaneet suosiotaan Baijerin sekä Baden- Württembergin menettäessä markkinaosuuttaan. Ulkomaankohteista suosittuja ovat Välimeren maat, joista kärjessä on Espanja (13% markkinaosuus), toisesta sijasta kilpailevat Italia sekä Turkki (molemmat 7,5%) ja neljäntenä Itävalta (5,5%), jonka suosio on kasvussa. Kroatia ja Kreikka pudottanevat Ranskan viidenneltä sijalta seitsemänneksi, vaikka Ranskan osuus kaikista matkoista pysyykin 3% tienoilla. Kaukokohteista Aasia, Australia sekä Pohjois- Amerikka tulevat vuoteen 2025 mennessä olemaan paremmassa asemassa kuin Keski- ja Etelä- Amerikka tai Afrikka. 16

17 Muualle maailmaan tehdyt matkat sisältävät Itä- Euroopan (7% kaikista lomamatkoista), Luoteis- Euroopan (9%), Alpit (9%) sekä kaukokohteet (7%). Muihin maihin suuntautuvista matkoista Luoteis- Euroopan sekä kaukokohteiden osuudet saattavat hieman nousta Alppikohteiden sekä Itä- Euroopan kustannuksella. Myös tulevaisuudessa matkakohteiden kolme pääryhmää pysyvät samoina. Saksan osalta kehitys näyttää kahta muuta ryhmää hieman valoisammalta. Vuonna 2013 lyhytlomia tehtiin kaikkiaan 71,9 miljoonaa, joista 55,1 (77%) oli kotimaanmatkoja ja loput 23% ulkomaanmatkoja. Kotimaanmatkoista hieman yli puolet (30,3 17

18 milj.) oli kaupunkimatkoja, suosituimpina kohteina Berliini, München, Dresden ja Köln. Osavaltioista suosituimmat ovat Baijeri, Nordrhein- Westfalen sekä Berliini. Vajaa puolet kotimaanmatkoista (24,8 milj.) suuntautui kaupunkialueiden ulkopuolelle. Ulkomaille tehdyistä lyhytlomista 5,9 miljoonaa oli kaupunkimatkoja, suosituimpina kaupunkeina Lontoo ja Pariisi. Maista suosituimpia olivat Itävalta ja Alankomaat, joita seurasivat Ranska, Iso- Britannia, Espanja ja Sveitsi. Kaupunkialueiden ulkopuolelle suuntautui 10,9 miljoonaa lyhytlomaa. Vaikka kaupunkialueiden ulkopuolelle suuntautuvia matkoja tehtiin määrällisesti enemmän, on kaupunkimatkojen merkitys matkailumarkkinoilla kuitenkin huomattavasti suurempi. Vuoteen 2025 mennessä lyhytlomien kohdalla ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Markkinaosuudet maiden välillä voivat heilahdella, mutta maiden sijoitukset pysyvät samoina. Myöskään kotimaan ja ulkomaan matkojen osuuksissa ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Muutokset johtuvat pääosin matkailijoiden mielenkiinnon kohteiden ja motiivien monipuolistumisesta (ks. Matkailun motiivit ja asenteet). Saksalaiset listasivat keskimäärin seitsemän eri matkakohdetta, joissa haluaisivat tai voisivat kuvitella käyvänsä lomalla lähitulevaisuudessa. Asiakkaiden avoimuus ja joustavuus on toisaalta etu matkakohteille, sillä niiden on helpompi päästä ihmisten toive- ja harkintalistalle potentiaalisista matkakohteista. Toisaalta, ongelmaksi muodostuu kyky erottautua muista ja pysyä listan kärjessä. 18

19 Matkailutrendit 5: Lomamatkailukäyttäytyminen Lomatyypeistä saksalaiset suosivat eniten ranta- ja aurinkolomia (43% kaikista lomista), lepolomia (38%), luontolomia (30%), perhelomia (25%) sekä seikkailulomia (22%). On kuitenkin huomattava, että yksittäinen lomamatka on yleensä yhdistelmä useampaa eri lomatyyppiä. Lisäksi eri matkatyyppien suosio vaihtelee ikäryhmittäin. Lepolomia tehdään kaikissa ikäryhmissä, kuitenkin vuotiat hieman muita enemmän. Rantalomia suosivat kaikki yli 70- vuotiaiden ikäryhmää lukuun ottamatta. Bilematkailu on erityisesti alle kolmikymppisten suosiossa ja perhelomat alle 50- vuotiaiden. Yllättävää kyllä seikkailulomia tekevät eniten yli 70- vuotiaat ja vähiten alle 30- vuotiaat. Ranta- ja aurinkolomat pitävät suosionsa tulevaisuudessa, samoin luontolomien suosio pysyy vakaana. Sen sijaan ääripäitä edustavien lomatyyppien, kuten lepolomien tai toisaalta aktiivilomien suosio on laskussa. Myös kiinnostus intensiivisiä kulttuuri- sekä opintomatkoja kohtaan laskee, vaikka toisaalta kaupunki- ja kiertomatkat sekä nähtävyyksien katselu pitävät suosionsa. Tämä viestii siitä, että kulttuuria halutaan kevyinä annoksina, ei liian raskaina kokonaisuuksina. Terveyslomien kohdalla kysyntä vaihtelee eri muotojen välillä. Terveyteen liittyvien toimenpide- ja kuntoilulomien suosio on laskussa, mutta hyvinvointilomat tulevat jatkossa kasvattamaan suosiotaan. Talvikauden matkoista lumilomat pysyvät aurinkolomia suositumpina. Aurinkolomakohteilla tulee olemaan vaikeuksia pitää markkinaosuutensa nykyisellä tasolla. Yleisesti voidaan sanoa, että ihmiset ovat kiinnostuneita yhä useammista eri lomatyypeistä, mikä johtuu motiivien ja intressien monipuolistumisesta (ks. Motiivit ja asenteet). Keskimäärin saksalainen on kiinnostunut peräti kuudesta eri lomamuodosta. Yksittäisellä lomalla ei kuitenkaan haluta yhdistää liian monia eri asioita tai kattaa liian montaa eri tarvetta. Eri lomatyyppien määrä, joilla ihmiset ovat käyneet viimeisen kolmen vuoden aikana onkin pysynyt melko lailla samana. 19

20 Suosituimpia aktiviteetteja lomamatkalla ovat kansallisista erikoisuuksista nauttiminen (65%), lepo ja nukkuminen (43%), lomakaveruuksien muodostaminen (31%) sekä lasten kanssa touhuaminen (18%). Kuitenkin vain 17% kaikista matkoista tehdään lasten kanssa, mikä on hyvä muistaa. Toisaalta touhuaminen lasten kanssa on nostamassa suosiotaan. Matkakohteeseen liittyvistä aktiviteeteista kärkisijalla on kiertely alueella ja ympäristöön tutustuminen (70%), jota seuraa ostosten tekeminen ja ostosmahdollisuuksien etsiminen (62%), kulttuurihistoriallisissa nähtävyyksissä vierailu (39%), luontonähtävyyksissä käynti (37%), teema- ja huvipuistoissa käynti (14%) sekä terveys- ja spa- palvelujen käyttö (12%). Liikunnallisista aktiviteeteista eniten suositaan järvessä tai meressä uimista (61%), uima- altaassa uimista (41%), kevyttä kuntoilua (37%), vaellusta (37%) sekä pyöräilyä (20%) lähtien tarkasteltuna aktiviteettien sijoituksissa ei ole juuri tapahtunut muutosta, eikä dramaattista muutosta tule tapahtumaan tulevaisuudessakaan. Järvessä tai meressä uiminen on pysynyt suosituimpana aktiviteettina. Huomionarvoisimpia muutoksia ovat lepoon ja rentoutumiseen liittyvien aktiviteettien lasku sekä toisaalta ostosten tekemisen nousu aktiviteettina. Laiskottelu yksistään ei siis ole riittävä aktiviteetti, vaan lomalla halutaan kokea jotain. Toisaalta ei haluta olla koko ajan tekemässä jotain, vaan lepo ja rentoutuminen ovat edelleen tärkeä osa lomaa. 87% kaikista vuonna 2013 tehdyistä lomamatkoista tehtiin vähintään kahden hengen seurueissa. Näistä lähes puolet tehtiin pareittain, 12% kolmistaan, 16% nelistään ja 12% viiden tai useamman henkilön seurueissa. Kuluneen vuosikymmenen aikana kahdestaan tehtyjen matkojen osuus on kasvanut. Neljän tai useamman henkilön seurueiden osuus on pysynyt samana, kuten myös keskimääräinen seurueiden koko, 3,1 henkilöä. Kotimaanmatkoilla seurueiden koko on hieman ulkomaanmatkoille suuntaavia seurueita pienempi. Seuraavan vuosikymmenen aikana pareittain matkustavien osuus tulee edelleen kasvamaan, kun taas kolmen tai sitä useamman henkilön seurueiden osuus tulee laskemaan. 20

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.10.2012 30.4.2013 28.5.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016

VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016 VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016 20.4.2016 JA LUVUT 2 MARKKINAPOTENTIAALI SUOMEN TILASTOLUVUT 2015 Venäläisten yöpymiset Suomessa vähenivät 41,6% vuonna 2015 Yöpymiset 2016 tammi-helmikuussa vähenivät 14,6%

Lisätiedot

Matkamessut 2017 ennakkotutkimus ja lomamatkaennuste

Matkamessut 2017 ennakkotutkimus ja lomamatkaennuste Matkamessut 2017 ennakkotutkimus ja lomamatkaennuste Johdanto tutkimukselle Matka 2017 ennakkotutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaiselta yleisöltä ajankohtaisia, matkailuun liittyviä mielipiteitä

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 2 TAK Rajatutkimus

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / ESPANJA SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Japani. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016

Japani. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Japani Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 3 Japani Väkiluku BKT / asukas Ulkomaanmatkat (2015) 1 127 miljoonaa 34 300 EUR 15,8 miljoonaa

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus 2015

Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland tutkimuksia 3 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Ulkomailla asuvat matkailijat Suomessa 2015 Sisällysluettelo Yhteenveto... 6 Johdanto... 8 Matkat Suomeen...

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ja tiivistelmä... 3 Matkojen määrä, viipymä ja kohteet... 6 Matkan tarkoitus ja matkustustiheys...

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu 2015

Suomalaisten matkailu 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Suomalaisten matkailu 2015 Suomalaisten matkailu Keski-Eurooppaan kasvoi vuonna 2015 Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät vuonna 2015 ulkomaille 8,1 miljoonaa

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Matkailutilasto Toukokuu 2016

Matkailutilasto Toukokuu 2016 Matkailutilasto Toukokuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Comptel Corporation

Comptel Corporation Tähän esitykseen sisältyy nykytilanteeseen perustuvia, tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja, jotka sisältävät erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Tässä esityksessä annetaan ainoastaan tiivistelmä

Lisätiedot

Iso-Britannia. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016

Iso-Britannia. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Iso-Britannia Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 Loma Tuttavat Työ Muu HKI vaihto Muut kauttakulku 3 Iso-Britannia Väkiluku BKT / asukas

Lisätiedot

Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa

Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa Juho Pesonen Yhteistyössä Raija Komppula, Mike Peters ja Christopher Kronenberg juho.pesonen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus-

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen Matkailun tulevaisuus Jaakko Lehtonen 1.9.2011 kansainvälinen matkailu kasvaa, 3-4% vuodessa, ellei mitään aivan järisyttävää tapahdu Aasia, etenkin Kiina, nousee vahvasti niin lähtöalueena kuin kohteenakin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

ZA5224. Flash Eurobarometer 291 (Survey on the Attitudes of Europeans towards Tourism in 2010) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5224. Flash Eurobarometer 291 (Survey on the Attitudes of Europeans towards Tourism in 2010) Country Specific Questionnaire Finland ZA5224 Flash Eurobarometer 291 (Survey on the Attitudes of Europeans towards Tourism in 2010) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 291 TOURISM (2010) Q1. Kuinka monta matkaa teitte työ- tai vapaa-aika

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

YHDYSVALLAT. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

YHDYSVALLAT. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 YHDYSVALLAT Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 YHDYSVALLAT osana laajempaa matkakokonaisuutta Matkan tarkoitus Vain Väkiluku 322 miljoonaa

Lisätiedot

RUOTSI. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

RUOTSI. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 RUOTSI Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 RUOTSI Väkiluku 9,8 miljoonaa BKT / asukas 34 900 Joka kymmenes matka Ruotsista Matkailijat

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot