Saksalaisten lomamatkailu 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saksalaisten lomamatkailu 2025"

Transkriptio

1 Saksalaisten lomamatkailu

2 Sisällys JOHDANTO TAUSTAMUUTTUJAT DEMOGRAFISET TEKIJÄT POLIITTISET TEKIJÄT TALOUDELLISET TEKIJÄT TEKNOLOGISET TEKIJÄT LUONTOON LIITTYVÄT TEKIJÄT MATKAILUTARJONNAN KEHITYS LIIKKUMINEN MAJOITUS JA MATKAKOHDE MATKAN JÄRJESTÄMINEN JA MYYNTI MATKAILUTRENDIT 1: MOTIIVIT JA ASENTEET MOTIIVIT ASENTEET MATKAILUTRENDIT 2: KYSYNNÄN VOLYYMI MATKAILUTRENDIT 3: MATKAVALMISTELUT MATKAILUTRENDIT 4: MATKAKOHTEET MATKAILUTRENDIT 5: LOMAMATKAILUKÄYTTÄYTYMINEN MATKAILUTRENDIT MARKKINASEGMENTEITTÄIN LOMA LASTEN KANSSA RANTALOMAT TERVEYSLOMAT KESÄLOMA VUORISTOSSA YLEISKATSAUS LOMAMATKAILUN TRENDEIHIN ASIAKKAAT VUONNA 2025 MATKAT VUONNA Johdanto: Jyrki Oksanen Käännös ja editointi: Anu Koski, Elisa Vesterbacka Lähde: Visit Finland RA trend analysis: German Holiday Travel 2025 (FUR) Tämä kooste on RA- Reiseanalysen hyväksymä. Saksalaisten lomamatkailu 2025 on tilattavissa englanniksi tai saksaksi osoitteesta tai 2

3 Johdanto Matkailulla Saksasta Suomeen on pitkät perinteet, jotka ulottuvat 20- luvulle asti. Kaunis luonto, keskiyön aurinko sekä tuhannet järvet ovat houkutelleet lukuisia saksalaisia matkustamaan Suomeen ja palaamaan takaisin. Monilla yrityksillä on uskollisia kanta- asiakkaista vuosien takaa ja sukupolvien yli luvulla koettiin ensimmäinen nousukausi, jonka huipentuma on Neckermann Reisenin aloittama tilauslentosarja Kuopioon ja Rovaniemelle sekä Finnjetin toiminnan alkaminen vuonna Toinen nousu osui 90- luvulle, jolloin rekisteröityjen yöpymisten määrä Suomessa nousi vuonna 1994 lähes halpojen Nordkapin matkojen ansiosta. Tällä hetkellä Suomi on kolmannen potentiaalisen kasvun kynnyksellä. Norjassa ja Islannissa kolmas nousukausi on parhaillaan menossa, Suomellakin on siis mahdollisuus saada matkailu Saksasta kasvuun. Saksa on Euroopan johtava matkailumarkkinamaa ja maailman toiseksi tärkein matkailun lähdealue. Vuosittain saksalaiset tekevät kaikkiaan 70.3 miljoonaa lomamatkaa, joista noin 60 miljoonaa on ulkomaanmatkoja. Pohjoismaiden osuus lomamatkoista on 2,7%, johon Suomi sisältyy Islannin jälkeen pienimpänä. Kaikista ulkomaanmatkoista 40% on pakettimatkoja. Niiden osuus kasvoi neljällä prosentilla 26,3 miljoonaan euroon vuonna Suomeen tehtävistä lomamatkoista 18% on pakettimatkoja, joista valtaosa osuu talvikaudelle. Saksassa on ainutlaatuinen jakelukanavien rakenne, sillä matkanjärjestäjiä on yli ja matkatoimistoja yli Jopa 85% pakettimatkoista varataan on- ja offline- matkatoimistoista. Vuonna 2014 lomamatkailuun erikoistuneet matkatoimistot kasvattivat myyntiään kolme prosenttia. Matkatoimistojen yhteenlaskettu myynti kasvoi edellisvuodesta 300 miljoonalla eurolla 23 miljardiin euroon. Kyseessä oli kolmas peräkkäinen kasvuvuosi ja historian paras tulos. Suomelle saksankieliset matkailijat ovat yksi tärkeimmistä asiakkaista, sillä sveitsiläiset ja itävaltalaiset mukaan lukien he ovat tärkein markkinaryhmä heti venäläisten jälkeen. Kilpailu saksalaisista matkailijoista on kuitenkin kovaa, sillä lähes kaikki maat havittelevat osuuttaan. Suomen osalta tilanne näyttää hyvältä. Markkinatutkimusinstituutti GfK:n mukaan kasvu kuluvalle kesäkaudelle on 5,4%, mikä näyttäisi kohdistuvan erityisesti toukokuulle ja elokuulle. Matkailun vauhdittajana ovat aktiiviset seniorit, sillä yli 50- vuotiaiden lomailu on noussut kymmenyksen verran 49%:iin ja kokonaismarkkinatkin ovat vuodesta 2009 kasvaneet 7%, mikä on vakiintuneilla markkinoilla hyvä tulos. Suomessa elää silti vahva käsitys siitä, ettei Saksan markkinoilla ole juuri potentiaalia. Syynä tähän on usein oletus tämänhetkisestä volyymistä. Suurimmat haasteet Suomessa Saksasta katsoen on saavutettavuus, keskittyminen muihin markkina- alueisiin, digitaalinen kehitys sekä tuotteiden vertailtavuus kilpailijoihin. Ongelmat saavutettavuudessa ovat pääsyy siihen, miksi matkailu Saksasta ei vedä paremmin. Finnjetin ja Superfastin jäädessä pois Finnlines on monopoliasemassa Saksan ja Suomen välillä. Matkustuskapasiteetti on merkittävästi laskenut samalla kun hinnat ovat nousseet tasolle, joka ei enää ole kilpailukykyinen muiden maiden kanssa. Edestakainen matka halvimmassa sisähytissä ja henkilöauton mukaan ottaminen maksaa lähes euroa kesällä Aikaa edestakaiseen matkaan kuluu lähes 5 vuorokautta ja viikoittainen maksimikapasiteetti on vain henkeä. Ruotsin kautta tulevat matkailijavirrat ovat olleet kasvussa, sillä matka- aika on likipitäen sama ja ruotsinlaivojen tuote kilpailukykyinen. Itämeren alueen matkailijavirrat ovat myös hyvässä kasvussa, mikä on Suomellekin mahdollisuus kasvattaa matkailuosuuttaan risteilyliikenteelle otollisella sijainnilla. Lentoliikenteen osalta tilanne on otollinen kasvattaa kapasiteettia nopeastikin. 3

4 Tällä hetkellä Helsinkiin pääse edullisesti erityisesti kilpailutetuilla reiteillä. Lapin matkailun kehitys on kuitenkin jäänyt pitkälle tilauslentosarjojen varaan. Lähimarkkinat EU markkinat Kaukomarkkinat 14% 37% 50% Suomen matkailuliiketoiminta on jakautunut yllä olevan kuvion mukaisesti lähimarkkinoihin, EU- markkinoihin sekä kaukomarkkinoihin. Viime vuosina on keskitytty erityisesti Venäjän ja Aasian markkinoille, mikä on laskenut Suomen markkinointia ja näkyvyyttämme Saksassa. On selvää, että ilman toimenpiteitä jakelukanavien ja kuluttajien suuntaan potentiaaliset asiakkaat kaikkoavat muihin matkakohteisiin. Ennen pitkää Suomi jää luontaisen kysynnän varaan kovassa kilpailussa samantyyppisten kohteiden kanssa. Ruotsi ja Baltian maat osaavat tehdä itsensä mielenkiintoisiksi ja ovat siksi kasvattaneet liiketoimintaansa merkittävästi. Samoin Norja ja Islanti ovat 2015 nopeassa nousussa. Suomella on myös tilaisuus vauhdittaa matkailuaan, mikäli siihen tartutaan. On siis aika kääntää katse kohti tulevaa. RA Trend Analysis kuvaa Saksan lomamatkailun kehittymistä matkailukysynnän osalta. Matkailuanalyysin toteuttajana on saksalainen Forschungsgemeinschaft Urlaub und Reisen (FUR), joka on seurannut saksalaisen matkailukysynnän kehittymistä luvun alusta lähtien. Tutkimustulokset pohjautuvat laajaan aineistoon, jonka perustana on yli 40 tutkimusta ja yli vuosittaista haastattelua vuodesta 1971 lähtien. Niissä on selvitetty saksalaisten matkailukäyttäytymistä, matkustusmotiiveja sekä mielenkiinnon kohteita. Lisäksi tutkimuksessa on otettu huomioon lukuisia taustatekijöitä sekä kulloinkin vallitseva yleismaailmallinen tilanne. Berliinissä Jyrki Oksanen Markkinointiedustaja Visit Finland 4

5 Taustamuuttujat Seuraavassa käydään läpi matkailukysyntään vaikuttavia taustatekijöitä, jotka on jaoteltu demografisiin, taloudellisiin, poliittisiin, teknologisiin sekä luontoon liittyviin tekijöihin. Näistä tällä hetkellä merkittävimmiksi nousevat demografinen muutos Saksassa, internetin käytön yleistyminen sekä liikkuvuuden lisääntyminen. Demografiset tekijät Vuoden 2012 lopulla Saksan väkiluku oli noin 80,5 miljoonaa, ja se on hitaasti kasvanut luvun alkuun asti. Vuodesta 2005 lähtien väkiluku on ollut lievässä laskussa, mikä johtuu syntyvyyden heikkenemisestä. Väestömäärän vähenemistä on kuitenkin hidastanut Saksaan kohdistuva positiivinen muuttoliike. Syntyvyyden laskusta ja maahanmuutosta johtuen saksalaisten osuus on vähentynyt, kun taas ulkomaalaisten osuus Saksan väestöstä on kasvanut. Ihmisten elinajanodote on ollut nousussa ja se näyttää jatkuvan yhdellä tai kahdella elinvuodella vuosikymmenessä, mikä näkyy väestörakenteessa. Toinen huomattava vaikutustekijä väestörakenteen kohdalla on lapsiperheiden määrän väheneminen 1,5 miljoonalla viimeisen 15 vuoden aikana. Kehitys on ollut negatiivista erityisesti ydinperheiden osalta, yksinhuoltajaperheet sitä vastoin ovat yleistyneet sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Samalla 15 vuoden ajanjaksolla lasten ja alaikäisten nuorten määrä on laskenut 2,8 miljoonalla. Yleinen koulutustaso Saksassa on nousussa. Vuoteen 2025 mennessä Saksan väkiluvun odotetaan laskevan 1,5%. Alle 15- vuotiaiden määrä vähenee noin 5%, vuotiaiden määrä jopa 12%. Yli 65- vuotiaiden määrä puolestaan lisääntyy 18% ja kehitys jatkunee samanlaisena myös vuoden 2025 jälkeen. Suuret ikäluokat nostavat vuotiaiden osuutta. Väkiluvun kutistumisesta huolimatta kotitalouksien määrä kasvaa 1,5 prosenttia, johtuen yhden ja kahden hengen talouksien lisääntymisestä. Kolmen tai useamman henkilön talouksien määrä putoaa 16 prosenttia. 5

6 Maahanmuuttajien määrä tulee kasvamaan vuoteen 2025 noin 2 miljoonalla. Ulkomaalaisten osuus Saksan väestöstä tulee huomattavasti kasvamaan. Vuonna 2011 heitä oli 7,6%, vuoteen 2025 mennessä 10 prosenttia väestöstä. Valtaosa maahanmuuttajista on iältään vuotiaita ja heistä suurin osa ulkomailta tulevia. Elinajanodotteen kasvamisen tiedetään lisäävän riskiä sairastua ikään liittyviin kroonisiin sairauksiin. Tällä ei kuitenkaan näyttäisi olevan huomattavaa väestöllistä merkitystä, sillä terveiden ikäihmisten osuus tulee lisääntymään. He ovat riittävän terveitä tekemään lomamatkoja, mutta heidän on kuitenkin huomioitava iän tuomat rajoitteet. Heillä on siksi myös erityisvaatimuksia lomajärjestelyjen, kuten majoituksen, aktiviteettien tai kuljetusmuotojen suhteen. Poliittiset tekijät Euroopan Unionin laajentuminen on yksi matkailuun vaikuttavista poliittisista tekijöistä, sillä jäsenmaihin lukeutuu monia saksalaisten suosimia lomakohteita. Uusille jäsenille se tarjoaa mahdollisuuden päästä osaksi Saksan matkailumarkkinoita. Vuonna 2004 EU- maita oli 15, nykyään 28 eli jäsenmaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Jatkossa laajentuminen ei tule olemaan yhtä huomattavaa, sillä seuraavaksi se suuntautuu Itä- Euroopan maihin (Georgia, Armenia, Ukraina jne.), joille liittyminen on ajankohtaista vasta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Myös poliittisilla levottomuuksilla, kuten sodilla ja terrorismilla on vaikutuksia matkailuun. Esimerkiksi parin vuoden takainen Arabikevät on vaikuttanut monien saksalaisten suosimien lomakohteiden, kuten Marokon, Tunisian ja Egyptin, kysyntään. Terrorismi puolestaan ei ole vaikuttanut matkailukäyttäytymiseen, mutta tiukentuneet ja lisääntyneet turvatoimenpiteet ovat aiheuttaneet lisäkuluja muun muassa lentoasemilla, mikä näkyy lentolippujen hinnoissa. Verotuspolitiikka voi vaikuttaa sekä kysyntään että tarjontaan. Viime vuosina on otettu käyttöön muutamia uusia maksuja, joilla on suora vaikutus matkailuun. Tällainen maksu on esimerkiksi lentoliikennevero. Myös ympäristöpolitiikka, kuten hiilidioksidipäästöjä koskevat rajoitukset sekä luonnonsuojelumääräykset, on vaikuttanut monin tavoin lomamatkailuun. Säännöstely ja rajoitukset pysyvät myös tulevaisuudessa, mutta niiden vaikutusta matkailun kysyntään on vaikea ennustaa. Kaiken kaikkiaan poliittisten tekijöiden vaikutus on tähän asti ollut hyvin vähäistä ja näkynyt usein hyvin paikallisesti, kuten Arabikevään vaikutus tiettyjen maiden matkailukysyntään. Taloudelliset tekijät Talouskehityksessä on ollut viime vuosina havaittavissa ristiriitaisia merkkejä, sillä toisaalta finanssikriisi viestii talouden taantumasta ja toisaalta kohoava bruttokansantuote (BKT) Saksassa puhuu kehityksen puolesta. Pääosin talous on kuitenkin kehittynyt positiiviseen suuntaan, erityisesti saksalaisen matkailun lähdemarkkinoiden osalta. 6

7 Työllisyystilanne tulee paranemaan, sillä yleisen väestön vähenemisen myötä myös työssäkäyvien määrä absoluuttisesti vähenee. Samalla työurat pidentyvät ja varttuneen väestön työllistymismahdollisuudet kohoavat. Myös työpäivien mitta kasvaa. Tulevaisuudessa ihmisillä on siis vähemmän vapaa- aikaa, mutta toisaalta enemmän rahaa käytettävissään. Sen sijaan eläketaso (prosenttiosuus aiemmista työtuloista) tulee laskemaan 52%:sta 46%:iin. Tämän ei kuitenkaan odoteta vähentävän lomamatkailua, vaan siihen kulutettavan rahamäärän ennustetaan jopa kasvavan. Kuluttajanhintaindeksi on ollut jatkuvasti hienoisessa laskussa, mikä on ostovoiman kannalta positiivista. Ostovoiman odotetaan pysyvän samalla tasolla tai jopa hienoisesti kasvavan. Maiden välisillä hintatasoeroilla saattaa kuitenkin olla vaikutusta matkailuvirtoihin. Esimerkiksi Eurostatin hintatasoindeksillä tarkasteltuna voi huomata, että saksalaisten suosimissa matkakohteissa hintataso on joko alle Saksan hintatason tai hieman sen yli. Globalisaatio on olennainen matkailuun vaikuttava tekijä, erityisesti sen myötä tapahtuvat kaupan vapautuminen, viestinnän digitalisoituminen sekä kuljetuskustannusten lasku. UNWTO:n arvion mukaan kansainvälisten matkailijoiden määrä tulee kasvamaan 3,5% vuodesta 2012 vuoteen 2030 mennessä, jolloin matkustajia tulee olemaan noin 1,8 miljoonaa. Euroopan matkailu kasvaa absoluuttisesti, mutta suhteellinen osuus laskee erityisesti Aasian matkailun nopean nousun vaikutuksesta. Seurauksena on tulevaisuudessa suosituimpien matkakohteiden ruuhkautuminen ja voimakas hintatason nousu kyseisillä alueilla. Kulttuuristen konfliktien mahdollisuus kasvaa. Liikkuvuus tulee lisääntymään entisestään, sillä välillä henkilöliikenteen volyymi, sisältäen moottoriajoneuvot, juna-, lento- ja julkisen liikenteen, kasvaa 3,8% 71 miljoonaan matkustajaan. Kasvua tapahtuu kaikkien kulkumuotojen osalta, mutta merkittävintä kasvu on lentoliikenteen kohdalla, jonka volyymin ennustetaan lisääntyvän lähes 60%. Liikennepalvelut lisääntyvät niin ikään kaikissa ryhmissä, mutta lentoliikenteen palvelut jopa lähes 65%. Lomamatkailuun rinnastettuna eri kuljetusmuotojen volyymit tulevat pysymään melko vakaina tai lievästi laskemaan, poikkeuksena lentoliikenne, joka kasvaa. 7

8 Energian hinnan kehitystä on vaikea ennustaa, sillä fossiilisten polttoaineiden hinta on ollut nousussa, mutta toisaalta uusiutuvien energialähteiden käyttö on lisääntynyt ja energiatehokkuus kasvanut. Energian hinnalla on kuitenkin sekä suora että epäsuora vaikutus lomamatkailuun esimerkiksi liikennekulujen sekä aktiviteettien osalta. Teknologiset tekijät Teknologisista tekijöistä yksi vaikuttavin on informaatio- ja viestintäteknologian kehitys, joka ottaa jatkuvasti edistysaskelia. Internetin käyttö lisääntyy edelleen ja muuttuu yhä liikkuvammaksi ja vuorovaikutteisemmaksi erilaisten mobiililaitteiden sekä sosiaalisen median myötä. Taloudelliselta kannalta merkittäviä tekijöitä ovat säännökset ja rajoitukset roaming- hinnoissa sekä julkisten verkkojen yleistyminen alueilla, jotka ovat matkailijoiden suosiossa. Tekniikan kehittyminen on laskenut liikenteen hiilidioksidipäästöjä, minkä ansiosta lomamatkojen hiilijalanjälki pienenee liikkuvuuden lisääntymisestä huolimatta. Ainoastaan lentoliikenteen osalta päästöjen odotetaan kasvavan noin 19% johtuen sen huomattavasta lisääntymisestä. Energiantuotannossa siirrytään yhä enemmän perinteisistä tuotantomuodoista uusiutuviin energialähteisiin, millä saattaa olla vaikutuksia paikallisella tasolla, mutta ei juurikaan matkailukysynnän kannalta. Luontoon liittyvät tekijät Ilmastonmuutoksesta aiheutuva ilmaston lämpeneminen nostaa maapallon keskilämpötiloja 0,3 0,7 astetta vuoteen 2035 mennessä. Tästä aiheutuu lumen ja jäätikköalueiden vetäytyminen sekä merenpinnan nousu. On arvioitu, että yhden asteen muutos keskilämpötilassa laskisi lumivarmojen Alppikohteiden määrän 600:sta 500:een, millä olisi huomattavia taloudellisia vaikutuksia alueelle. Toisaalta jotkin pohjoiset alueet voivat hyötyä siitä, että etelässä lämpötilat kohoavat jopa epämiellyttävän korkeiksi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset matkailun kannalta ovat kuitenkin epäselviä ja ainakin toistaiseksi demografiset, taloudelliset, teknologiset sekä poliittiset tekijät ovat paljon merkityksellisempiä vaikutustekijöitä. 8

9 Matkailutarjonnan kehitys Tässä kappaleessa käsitellään matkailutarjonnan tämänhetkisiä ja tulevia kehityssuuntauksia. Lista ei ole kaikenkattava, vaan mukaan on valittu ne, jotka vaikuttavat kaikkein olennaisimmilta matkailukysynnän kehittymisen kannalta. Liikkuminen Liikkuminen on tulevaisuudessa yhä taloudellisempaa ja tehokkaampaa, sillä koneiden matkustajakapasiteetti kasvaa jatkuvasti samalla kun polttoaineenkulutus pienenee. Liikkumisen kustannukset tulevat maaliikenteen kohdalla hieman kasvamaan, kun taas ilmaliikenteen kulut pysyvät samalla tasolla. Lentomatkustamisesta on siis tulossa muita liikennemuotoja kannattavampaa, mikä johtuu lentokoneiden polttoaineenkulutuksen laskemisesta. Lentoliikenteen kasvu näkyy selkeimmin matkustajamäärien lisääntymisenä. Tarkasteltaessa Saksasta lähtevien lentomatkustajien määriä 16 lentoyhtiön osalta ajanjaksolla , on matkustajamäärä kasvanut lineaarisesti joka vuosi 5,1 miljoonalla ja sen uskotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Raja perinteisten lentoyhtiöiden ja halpalentoyhtiöiden välillä on hämärtynyt entisestään. Lentoyhtiöt ovat laskeneet hintojaan ja palvelutarjontaansa, toisaalta tuotevalikoima on yhä monipuolisempi ja segmentoituneempi. Majoitus ja matkakohde Majoituskapasiteetti Euroopassa on lisääntynyt 15% kymmenessä vuodessa, majoituspaikkojen määrä 36% ja vuodepaikkojen määrä jopa 68%. Kasvun odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Saksassa majoituspaikkojen määrä on selkeästi vähentynyt luvulta lähtien, mutta vuodepaikkojen määrä yksittäistä hotellia kohden on kasvanut. Hotellien hintataso Saksassa on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana laskussa. Hotellialalla on näkyvissä kehitys yksittäisistä hotelleista kohti brändättyjä monikansallisia hotelliketjuja, joilla on kattava palvelutarjonta ja jotka ovat hyvin kaupallistettuja. Myös innovatiivisuus näyttää jatkuvan, sillä kupla- ja kapselihotellien jatkoksi on odotettavissa uusia kekseliäitä majoitusmuotoja. Tämä ei kuitenkaan uhkaa perinteisiä hotellikonsepteja. Yksityisten majoituspaikkojen merkitys on viime vuosikymmeninä huomattavasti laskenut. Tilalle on tullut sohvasurffaus (engl. couchsurfing), joka on noussut omaksi segmentikseen hyvin nopeasti. Sen merkitys koko markkinoiden kannalta on vielä toistaiseksi vähäinen, mutta korkean potentiaalin vuoksi, sohvasurffauksen kehitys matkailumuotona tulee kehittymään. Tämä ei kuitenkaan koske matkustajamääriltä tärkeimpiä lomakohteita, kuten Välimeren maita. Tripadvisorin ja Booking.com- portaalien kaltaisten sivustojen määrä tulee lisääntymään ja niiden merkitys tiedonlähteenä kasvamaan. Kuluttajien tekemät arviot matkailutuotteista ja palveluista ovat tulevaisuudessa matkailijalle virallisia arvioita tärkeämpiä. Henkilökohtaiset suositukset ovat yksi tärkeimmistä ja matkailun kannalta olennaisimmista tiedonlähteistä, mutta ne eivät silti täysin korvaa virallisia suosituksia. Autenttisuuden tavoittelu on yksi keskeisimmistä suuntauksista matkakohteiden kehittymisessä, mikä näkyy myös esimerkiksi paikallisen ruoan, kulttuurin sekä majoitusmuotojen kohdalla. Matkailusektorin suurin haaste on alalle koulutetun pätevän työvoiman puute. Jopa 40% täyttämättä jääneistä paikoista johtuu siitä, ettei hakijoista kukaan ollut koulutuksensa puolesta virkaan sopiva. Esimerkiksi Saksassa matkailualalla käytetään harjoittelijoita enemmän kuin kaikilla muilla aloilla keskimäärin, mutta harva heistä on ammatillisessa harjoittelussa. 9

10 Matkailualalla jatkokoulutuksen suorittaa vain 16%, kun kaikilla sektoreilla vastaava osuus on keskimäärin 53%. Pula pätevästä työvoimasta tulee pahentumaan, sillä monet eläköityvät yrittäjät eivät löydä työlleen sopivaa jatkajaa. Matkan järjestäminen ja myynti Perinteisten standardoitujen lomapakettien myynnistä siirrytään yhä enemmän kohti laajoja dynaamisia tuote- ja palveluvalikoimia (engl. dynamic packaging). Asiakas voi siis vapaasti ja reaaliaikaisesti yhdistellä eri osasia halutuksi kokonaisuudeksi ja maksaa hinnan suoraan matkanjärjestäjälle. Yhä useammin asiakas varaa matkan suoraan palvelun tarjoajalta, sillä internetin käytön lisääntyminen on tehnyt liikevaihdon läpinäkyvämmäksi ja vähentänyt välikäsien tarvetta. Tulevaisuudessa sama kehityssuunta näyttäisi jatkuvan, eivätkä matkanjärjestäjät pysty siihen juurikaan vaikuttamaan. Matkamyynnin kohdalla on havaittavissa kaksi selkeää trendiä. Ensinnäkin internetin käytön lisääntyminen on jatkuvasti kasvattanut verkon kautta tehtyjen varausten osuutta, mikä näkyy perinteisten kivijalkatoimistojen myynnin heikkenemisenä. Matkanjärjestäjien määrä on myös vähentynyt, vaikka ne ovatkin onnistuneet pitämään asemansa markkinoilla. Toinen selkeä trendi on online- liiketoiminnan kehittyminen sisältäen sohvasurffauksen, asiakasarvioiden ja suositusten integroimisen, varausjärjestelmät sekä löydettävyyden hakukoneissa. 10

11 Matkailutrendit 1: Motiivit ja asenteet Motiivit Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana saksalaisten lomamotiivit eivät ole muuttuneet, sillä edelleen tärkeimmiksi motiiveiksi nousevat pako arjesta, rentoutuminen, auringosta ja lämmöstä nauttiminen sekä stressittömyys ja aikatauluttomuus. Matkan tärkein tarkoitus on päästä pois arkielämän kuvioista jonnekin toisaalle ja ladata akkuja. Sen sijaan vain harvat haluavat matkaltaan seikkailullisuutta, riskien ottoa tai aktiivista urheilua. Lomamotiiveissa ei ole odotettavissa muutoksia, mutta matkailullinen kokeneisuus on tehnyt matkailijoista vaativampia ja nostanut heidän odotuksiaan. Motiivit ovat yhä yksityiskohtaisempia. Matkateemoista tärkeimpiä ovat ranta/uinti (42% kaikista lomamatkoista), lepääminen (37%), luonto (29%), perhe (27%) ja elämys (22%). Lomamatkoilla teemoja on kuitenkin useimmiten enemmän kuin yksi ja sen tarkoitus on tyydyttää useita motiiveja. Matkatyypeistä lepo- ja terveyslomat sekä sukulaisten ja tuttavien luona vierailu ovat laskussa, kun taas ranta-, hyvinvointi- ja luontolomat, nähtävyyksien katselu, perhelomat sekä kaupunkilomat ovat voimakkaassa nousussa. Matkamotiivien ja mielenkiinnon kohteiden kohdalla on havaittavissa monipuolistumista (multi- optionality). Paitsi että matkatyyppien sekä lomakohteiden määrä itsessään on kasvanut, ovat ennen kaikkea asiakkaiden intressit ja motiivit niin laajoja että he ovat tyytyväisiä moniin erilaisiin matkatarjouksiin. Asiakkaat siis itse näkevät yhä enemmän mahdollisuuksia lomansuunnittelulle ja ovat kiinnostuneita useista eri kohteista. Heillä on yhä enemmän vaihtoehtoja matkailutarpeen tyydyttämiseksi, eivätkä heidän motiivinsa ole sidottuja tiettyyn matkakohteeseen tai matkatyyppiin. Tämä vaikuttaa matkantarjoajien väliseen kilpailutilanteeseen, kun kuluttaja on yhä joustavampi erilaisten vaihtoehtojen suhteen. Tulevaisuudessa matkailutuotteet tulevat erilaistumaan ja segmentoitumaan. 11

12 Asenteet Taloustilanteen tiedetään vaikuttavan selkeästi myös aikomuksiin lähteä matkalle. Saksalaisten kohdalla taloustilanteella ei ole toistaiseksi ollut vaikutusta matkailun määrään, eikä matkailukysynnän osalta ole odotettavissa laskua. Itse asiassa lomamatkailu on yksi saksalaisten tärkeimmistä kulutuksen kohteista. Matkailun ympäristöllisestä ja sosiaalisesta kestävyydestä on tulossa osa laatustandardia, jonka pohjalta matkailijat arvioivat lomatarjontaa. Se ei kuitenkaan muodostu keskeiseksi kriteeriksi lomamatkailua koskevalle päätöksenteolle, sillä varsinaisten matkailumotiivien täyttyminen tulee edelleen olemaan tärkeämpää. Näin ollen kestävällä kehityksellä ei ole myöskään vaikutusta matkailukysyntään. Lähes kaikkien lomaympäristöjen houkuttelevuus on lisääntynyt. Kiinnostavimpia ovat eteläiset meri- ja saariympäristöt, mutta myös järvimaisemat, pohjoiset meri- ja saariympäristöt sekä kaupungit koetaan yhä vetovoimaisempina. Ainoastaan vuoristomaisemien houkuttelevuus on laskenut. Hinta- laatusuhteen on matkailijoiden mielestä oltava kohdallaan. Matkan on oltava laadukas, mutta hinnan kohtuullinen. Vain harvoille kuluttajille hinta on laatua tärkeämpi ja toisaalta hyvin harva on valmis maksamaan laadusta mitä tahansa. 12

13 Matkailutrendit 2: Kysynnän volyymi Kysyntä on pysynyt samalla tasolla luvun puolesta välistä lähtien ja se tulee pysymään vakaana myös vuoteen Hienoinen kasvu tai lasku kysynnässä on kuitenkin mahdollista. Matkailijoita on lähes 78% saksan väestöstä, mikä käytännössä tarkoittaa 55 miljoonaa lomamatkailijaa vuodessa. Matkailun kapasiteetti pysyy jatkossakin samana, mutta kysynnän rakenteessa tapahtuu muutoksia johtuen väestörakenteen muutoksesta. Vanhemmat ikäryhmät matkustavat yhä useammin suhteessa nuorempiin ja keski- ikäisiin. Tulojen ja koulutuksen suhteen on nähtävissä matkailun tasa- arvoistumista eli ihmiset matkustavat tuloluokasta ja koulutustasosta riippumatta. Vuosittaisten lomamatkojen määrä tulee vuonna 2025 olemaan keskimäärin 1,25 matkaa henkilöä kohden, mikä on hieman nykyistä vähemmän vuotiaiden lomamatkustamisen määrä vähenee, sen sijaan 60- vuotiaiden ja sitä vanhempien tekemien lomamatkojen määrä tulee lisääntymään vuotiaiden matkailun markkinaosuus kaikista lomamatkoista kasvaa vuodesta 2013 vuoteen 2025 kuudella prosenttiyksiköllä 20%:iin, vuotiaiden kohdalla kasvua on 16%:sta 19%:iin. Kaikkiaan vuonna 2025 tehdään lähes 70 miljoonaa lomamatkaa. Lyhytlomia tehdään arviolta 2,4 vuodessa ja kaikkiaan 88 miljoonaa vuodessa, arvioissa on mahdollisuus suuremmalle vaihtelulle. Kulutus henkeä ja lomamatkaa kohden tulee pysymään samalla tasolla. 13

14 Matkailutrendit 3: Matkavalmistelut Tärkein tiedonlähde lomamatkailijoille on ystävät, sukulaiset ja tuttavat, joita peräti 55% matkailijoista käyttää tiedonlähteenään ja niiden merkitys tulee jatkossakin kasvamaan. Matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen materiaaleja hyödyntää 44%, kun taas matkaoppaita 15%, artikkeleita 14%, ja matkailumessuja vain 2% lomamatkailijoista. Kaikkien tiedonlähteiden hyödyntäminen on kuitenkin kokonaisuudessaan lisääntynyt. Tulevaisuudessa saatavilla olevien tiedonlähteiden määrä tullee edelleen kasvamaan, erityisesti siksi, että ne ovat yhä helpommin saatavilla netin ja mobiiliverkon ansiosta. Internetin ja mobiiliverkon käyttö on huimasti yleistynyt ja siitä on tullut yksi tiedonhaun kanava. Internetin käyttöasteen odotetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä lähelle 100% kaikissa ikäryhmissä. Mobiiliverkon kohdalla käyttöaste kivunnee 90%:iin, mutta tämä ei todennäköisesti koske aivan kaikkia ikäryhmiä. Vuosina netin kautta tehtyjen varausten määrä on lisääntynyt perinteisten matkatoimistojen kustannuksella. Internetportaalien sekä online- matkanjärjestäjien kautta tehtyjen varausten osuus on kasvanut kahdeksalla prosenttiyksiköllä 15%:iin, muiden online- matkavarausten määrä puolestaan on lisääntynyt 13 prosenttiyksiköllä 22%:iin. Online- varausten osuus kasvaa tasaisesti ja ennusteen mukaan valtaosa kuluttajista varaa matkansa netin kautta jo vuoteen 2020 mennessä. Perinteisten matkatoimistojen kautta tehtyjen varausten merkitys vähenee samassa suhteessa ja vuoteen 2025 mennessä vain vajaa viidesosa etukäteen varatuista matkoista tehdään perinteisten matkatoimistojen kautta luvulta luvun alkuun valmismatkojen osuus oli vankassa kasvussa, kun taas itsenäisesti järjestettyjen matkojen osuus oli selkeässä laskussa. Vuoden 2006 jälkeen valmismatkojen osuus on kuitenkin ollut lievässä laskusuunnassa ja trendin odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Täysin ilman etukäteisvarausta tehtyjen sekä toisaalta täydellisten valmispakettimatkojen osuudet ovat laskeneet. Sen sijaan yhä useampi varaa yksittäisiä tuotteita itsenäisesti. Etukäteen 14

15 varatuista yksittäisistä tuotteista 79% koskee majoitusta, 35% kuljetusta ja 12% muita tuotteita (kokonaisprosenttiosuus on yli 100, koska useampi vastausvaihtoehto mahdollinen). Samanlainen trendi tulee jatkumaan myös seuraavan kymmenen vuoden aikana ja itsenäisesti varattujen yksittäisten tuotteiden osuus tulee edelleen kasvamaan. 15

16 Matkailutrendit 4: Matkakohteet Vuonna 2013 saksalaiset tekivät yhteensä 71 miljoonaa pitkää, vähintään viisipäiväistä lomamatkaa, joista reilu 21 miljoonaa (30%) oli kotimaanmatkoja ja yli 49 miljoonaa (70%) ulkomaanmatkoja luvulta luvun loppuun saakka ulkomaanmatkailu oli selvästi kotimaanmatkailua suositumpaa, vaikka absoluuttisesti myös kotimaanmatkailu on jatkuvasti lisääntynyt. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ulkomaanmatkailu on kuitenkin laskenut noin 0,17 prosenttiyksikköä vuodessa, samalla kun kotimaanmatkailu on ollut kasvussa sekä tehtyjen matkojen että kiinnostuksen osalta. Vuoteen 2025 mennessä kotimaanmatkojen osuus kasvaa 1,5 miljoonalla 33%:iin, vastaavasti ulkomaanmatkojen osuus laskee 2,6 miljoonalla 67%:iin. Kohdemaat voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Kolmasosa suuntautuu Saksaan, kolmasosa Välimeren maihin ja kolmasosa muualle maailmaan. Kotimaan kohdealueista suosituimmat ovat Baijeri, Mecklenburg- Etu- Pommeri, Schleswig- Holstein, Ala- Saksi ja Baden- Württemberg. Kuluneen 20 vuoden aikana pohjoiset rannikkoalueet ovat nostaneet suosiotaan Baijerin sekä Baden- Württembergin menettäessä markkinaosuuttaan. Ulkomaankohteista suosittuja ovat Välimeren maat, joista kärjessä on Espanja (13% markkinaosuus), toisesta sijasta kilpailevat Italia sekä Turkki (molemmat 7,5%) ja neljäntenä Itävalta (5,5%), jonka suosio on kasvussa. Kroatia ja Kreikka pudottanevat Ranskan viidenneltä sijalta seitsemänneksi, vaikka Ranskan osuus kaikista matkoista pysyykin 3% tienoilla. Kaukokohteista Aasia, Australia sekä Pohjois- Amerikka tulevat vuoteen 2025 mennessä olemaan paremmassa asemassa kuin Keski- ja Etelä- Amerikka tai Afrikka. 16

17 Muualle maailmaan tehdyt matkat sisältävät Itä- Euroopan (7% kaikista lomamatkoista), Luoteis- Euroopan (9%), Alpit (9%) sekä kaukokohteet (7%). Muihin maihin suuntautuvista matkoista Luoteis- Euroopan sekä kaukokohteiden osuudet saattavat hieman nousta Alppikohteiden sekä Itä- Euroopan kustannuksella. Myös tulevaisuudessa matkakohteiden kolme pääryhmää pysyvät samoina. Saksan osalta kehitys näyttää kahta muuta ryhmää hieman valoisammalta. Vuonna 2013 lyhytlomia tehtiin kaikkiaan 71,9 miljoonaa, joista 55,1 (77%) oli kotimaanmatkoja ja loput 23% ulkomaanmatkoja. Kotimaanmatkoista hieman yli puolet (30,3 17

18 milj.) oli kaupunkimatkoja, suosituimpina kohteina Berliini, München, Dresden ja Köln. Osavaltioista suosituimmat ovat Baijeri, Nordrhein- Westfalen sekä Berliini. Vajaa puolet kotimaanmatkoista (24,8 milj.) suuntautui kaupunkialueiden ulkopuolelle. Ulkomaille tehdyistä lyhytlomista 5,9 miljoonaa oli kaupunkimatkoja, suosituimpina kaupunkeina Lontoo ja Pariisi. Maista suosituimpia olivat Itävalta ja Alankomaat, joita seurasivat Ranska, Iso- Britannia, Espanja ja Sveitsi. Kaupunkialueiden ulkopuolelle suuntautui 10,9 miljoonaa lyhytlomaa. Vaikka kaupunkialueiden ulkopuolelle suuntautuvia matkoja tehtiin määrällisesti enemmän, on kaupunkimatkojen merkitys matkailumarkkinoilla kuitenkin huomattavasti suurempi. Vuoteen 2025 mennessä lyhytlomien kohdalla ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Markkinaosuudet maiden välillä voivat heilahdella, mutta maiden sijoitukset pysyvät samoina. Myöskään kotimaan ja ulkomaan matkojen osuuksissa ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Muutokset johtuvat pääosin matkailijoiden mielenkiinnon kohteiden ja motiivien monipuolistumisesta (ks. Matkailun motiivit ja asenteet). Saksalaiset listasivat keskimäärin seitsemän eri matkakohdetta, joissa haluaisivat tai voisivat kuvitella käyvänsä lomalla lähitulevaisuudessa. Asiakkaiden avoimuus ja joustavuus on toisaalta etu matkakohteille, sillä niiden on helpompi päästä ihmisten toive- ja harkintalistalle potentiaalisista matkakohteista. Toisaalta, ongelmaksi muodostuu kyky erottautua muista ja pysyä listan kärjessä. 18

19 Matkailutrendit 5: Lomamatkailukäyttäytyminen Lomatyypeistä saksalaiset suosivat eniten ranta- ja aurinkolomia (43% kaikista lomista), lepolomia (38%), luontolomia (30%), perhelomia (25%) sekä seikkailulomia (22%). On kuitenkin huomattava, että yksittäinen lomamatka on yleensä yhdistelmä useampaa eri lomatyyppiä. Lisäksi eri matkatyyppien suosio vaihtelee ikäryhmittäin. Lepolomia tehdään kaikissa ikäryhmissä, kuitenkin vuotiat hieman muita enemmän. Rantalomia suosivat kaikki yli 70- vuotiaiden ikäryhmää lukuun ottamatta. Bilematkailu on erityisesti alle kolmikymppisten suosiossa ja perhelomat alle 50- vuotiaiden. Yllättävää kyllä seikkailulomia tekevät eniten yli 70- vuotiaat ja vähiten alle 30- vuotiaat. Ranta- ja aurinkolomat pitävät suosionsa tulevaisuudessa, samoin luontolomien suosio pysyy vakaana. Sen sijaan ääripäitä edustavien lomatyyppien, kuten lepolomien tai toisaalta aktiivilomien suosio on laskussa. Myös kiinnostus intensiivisiä kulttuuri- sekä opintomatkoja kohtaan laskee, vaikka toisaalta kaupunki- ja kiertomatkat sekä nähtävyyksien katselu pitävät suosionsa. Tämä viestii siitä, että kulttuuria halutaan kevyinä annoksina, ei liian raskaina kokonaisuuksina. Terveyslomien kohdalla kysyntä vaihtelee eri muotojen välillä. Terveyteen liittyvien toimenpide- ja kuntoilulomien suosio on laskussa, mutta hyvinvointilomat tulevat jatkossa kasvattamaan suosiotaan. Talvikauden matkoista lumilomat pysyvät aurinkolomia suositumpina. Aurinkolomakohteilla tulee olemaan vaikeuksia pitää markkinaosuutensa nykyisellä tasolla. Yleisesti voidaan sanoa, että ihmiset ovat kiinnostuneita yhä useammista eri lomatyypeistä, mikä johtuu motiivien ja intressien monipuolistumisesta (ks. Motiivit ja asenteet). Keskimäärin saksalainen on kiinnostunut peräti kuudesta eri lomamuodosta. Yksittäisellä lomalla ei kuitenkaan haluta yhdistää liian monia eri asioita tai kattaa liian montaa eri tarvetta. Eri lomatyyppien määrä, joilla ihmiset ovat käyneet viimeisen kolmen vuoden aikana onkin pysynyt melko lailla samana. 19

20 Suosituimpia aktiviteetteja lomamatkalla ovat kansallisista erikoisuuksista nauttiminen (65%), lepo ja nukkuminen (43%), lomakaveruuksien muodostaminen (31%) sekä lasten kanssa touhuaminen (18%). Kuitenkin vain 17% kaikista matkoista tehdään lasten kanssa, mikä on hyvä muistaa. Toisaalta touhuaminen lasten kanssa on nostamassa suosiotaan. Matkakohteeseen liittyvistä aktiviteeteista kärkisijalla on kiertely alueella ja ympäristöön tutustuminen (70%), jota seuraa ostosten tekeminen ja ostosmahdollisuuksien etsiminen (62%), kulttuurihistoriallisissa nähtävyyksissä vierailu (39%), luontonähtävyyksissä käynti (37%), teema- ja huvipuistoissa käynti (14%) sekä terveys- ja spa- palvelujen käyttö (12%). Liikunnallisista aktiviteeteista eniten suositaan järvessä tai meressä uimista (61%), uima- altaassa uimista (41%), kevyttä kuntoilua (37%), vaellusta (37%) sekä pyöräilyä (20%) lähtien tarkasteltuna aktiviteettien sijoituksissa ei ole juuri tapahtunut muutosta, eikä dramaattista muutosta tule tapahtumaan tulevaisuudessakaan. Järvessä tai meressä uiminen on pysynyt suosituimpana aktiviteettina. Huomionarvoisimpia muutoksia ovat lepoon ja rentoutumiseen liittyvien aktiviteettien lasku sekä toisaalta ostosten tekemisen nousu aktiviteettina. Laiskottelu yksistään ei siis ole riittävä aktiviteetti, vaan lomalla halutaan kokea jotain. Toisaalta ei haluta olla koko ajan tekemässä jotain, vaan lepo ja rentoutuminen ovat edelleen tärkeä osa lomaa. 87% kaikista vuonna 2013 tehdyistä lomamatkoista tehtiin vähintään kahden hengen seurueissa. Näistä lähes puolet tehtiin pareittain, 12% kolmistaan, 16% nelistään ja 12% viiden tai useamman henkilön seurueissa. Kuluneen vuosikymmenen aikana kahdestaan tehtyjen matkojen osuus on kasvanut. Neljän tai useamman henkilön seurueiden osuus on pysynyt samana, kuten myös keskimääräinen seurueiden koko, 3,1 henkilöä. Kotimaanmatkoilla seurueiden koko on hieman ulkomaanmatkoille suuntaavia seurueita pienempi. Seuraavan vuosikymmenen aikana pareittain matkustavien osuus tulee edelleen kasvamaan, kun taas kolmen tai sitä useamman henkilön seurueiden osuus tulee laskemaan. 20

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 MATKAILUN VOIMAKAS KASVU JATKUU Talouskasvun hiipumisesta huolimatta venäläisten ulkomaanmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2013 venäläisten matkailu

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 5.11.2015 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jyrki Oksanen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Alankomaat SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Kesäkuu 2015 03/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jyrki Oksanen Kesäkuu 2015 02/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.5.2013 31.10.2013 28.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jyrki Oksanen 1.5.2013 31.10.2013 30.1.2014 Sisältö/ Saksa ja Sveitsi 2/2013 Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Helena Niskanen 1.5.2013 31.10.2013 1.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Design your journey. Matkailuennuste 2012. Example: Corporate Brochure / Report cover

Design your journey. Matkailuennuste 2012. Example: Corporate Brochure / Report cover Example: Corporate Brochure / Report cover Design your journey Matkailuennuste 0 Gallup Forumissa esitettyihin kysymyksiin vastasi väestöä edustavasti 3 vastaajaa. Tutkimus toteutettiin viikoilla 50-5/0

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi - Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet asuinmaan...

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen Kesäkuu 2015 01/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto

GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä www mek.fi Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto MEK A:139 2004 Generation Project Matkailun kehitysnäkymät vuoteen 2020

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto

GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä www mek.fi Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto MEK A:139 2004 Generation Project Matkailun kehitysnäkymät vuoteen 2020

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

GENERATION PROJECT OSA 1 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Ruotsi Saksa Ranska Espanja Yhdysvallat

GENERATION PROJECT OSA 1 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Ruotsi Saksa Ranska Espanja Yhdysvallat GENERATION PROJECT OSA 1 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä www mek.fi Ruotsi Saksa Ranska Espanja Yhdysvallat MEK A:138 2004 Generation Project Matkailun kehitysnäkymät vuoteen 2020 mennessä Osa

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu 2015

Suomalaisten matkailu 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Suomalaisten matkailu 2015 Suomalaisten matkailu Keski-Eurooppaan kasvoi vuonna 2015 Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät vuonna 2015 ulkomaille 8,1 miljoonaa

Lisätiedot

Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa

Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 13.12.2012 Finpro Ry Heli Mende 13.12.2012 Finpro lyhyesti Finpro on maailmanlaajuisesti toimiva asiantuntijaorganisaatio

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 24.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus ja Mediatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Muuttuva ilmasto haaste matkailulle Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Ilmastonmuutos ja matkailu Luontoon perustuva matkailu muita matkailun muotoja herkempi muutoksille Luontomatkailu

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus 2015

Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland tutkimuksia 3 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Ulkomailla asuvat matkailijat Suomessa 2015 Sisällysluettelo Yhteenveto... 6 Johdanto... 8 Matkat Suomeen...

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015 tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.215 Kohti uutta laihaa vuotta Suomen talous ei käänny kasvuun alkuvuonna 2 Poikkeama

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Kristiina Hietasaari / MEK Kansainväliset saapumiset 2000-2011 Indeksi 2000 = 100 160 150 140 130 120 110 100 90 Kansainväliset

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot