Selvitys yrittäjyyttä koskevista tutkimuksista ja suosituksista pk-yritysten menestysedellytysten löytämiseksi pääkaupunkiseudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys yrittäjyyttä koskevista tutkimuksista ja suosituksista pk-yritysten menestysedellytysten löytämiseksi pääkaupunkiseudulla"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja C Uudenmaan liitto Selvitys yrittäjyyttä koskevista tutkimuksista ja suosituksista pk-yritysten menestysedellytysten löytämiseksi pääkaupunkiseudulla EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto Artikla 6 Innovatiiviset toimet

2 Uudenmaan liiton julkaisuja C Selvitys yrittäjyyttä koskevista tutkimuksista ja suosituksista pk-yritysten menestysedellytysten löytämiseksi pääkaupunkiseudulla LTT-Tutkimus Oy Mervi Rajahonka Pertti Kiuru Mikko Valtakari Uudenmaan liitto 2004 Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 1

3 Uudenmaan liiton julkaisuja C ISBN ISSN X (sid.) ISBN ISSN X (PDF) LEMPI Uusimaa -hanke Kannen kuva ja piirros: Arja-Leena Berg Helsinki 2004 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

4 Esipuhe LEMPI Uusimaa on seudullinen työllisyysstrategiahanke, jonka tavoitteena on tuottaa työllisyysstrategiat Uudenmaan neljälle seudulliselle työmarkkina-alueelle. LEMPI Pääkaupunkiseutu on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan käsittämä työmarkkina-alue, jolle tavoitteena on luoda oma pääkaupunkiseudun strategia ja koota eri tahot; kunnat, yritykset, oppilaitokset ja järjestöt toimimaan yhdessä laajan paikallisen yhteistyön edistämiseksi. LEMPI tulee sanasta Local Employment Strategies and Innovations in Uusimaa Region. Uudenmaan liiton hallinnoimaa LEMPI -hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahaston Artikla 6 Innovatiiviset toimet sekä kumppaneina olevat kunnat sekä Uudenmaan TE-keskus. Vuoden 2004 lopussa päättyvässä hankkeessa tehdään erilaisia seutujen tilannetta ja toimijoita kuvaavia työmarkkina-analyysejä ja selvityksiä. LEMPI Pääkaupunkiseutu -hankkeessa käynnistettiin huhtikuussa 2004 selvitys yrittäjyyttä koskevista tutkimuksista ja suosituksista PK-yritysten menestysedellytysten löytämiseksi pääkaupunkiseudulla. Hanke käynnistettiin yhteistyössä Helsingin ja Espoon kauppakamarien, Suomen Yrittäjät ry:n sekä pääkaupunkiseudun kuntien ja työvoimatoimistojen kanssa. Yrittäjyyttä koskevia suosituksia ja tutkimuksia on paljon mutta sen hyödyntäminen pääkaupunkiseudun yritystoiminnan kehittämisessä on ollut hankalaa, minkä avuksi haluttiin kokoavaa esiselvitystä. Selvitys perustuu olemassa olevaan uusimpaan tutkimustietoon. Pyrkimyksenä on ollut nostaa esiin erityisesti sellaista tutkimustietoa, jolla on arveltu olevan eritystä uutuusarvoa yritystoiminnan kehittämisessä. Raportissa läpikäydyt tutkimukset ja niiden tulosten tulkinnat kattavat siten vain rajallisen osan yrittäjyyttä ja yritysten menestymistä koskevasta hyvin laaja-alaisesta tutkimus-kentästä. Aihepiirin monimuotoisuudesta ja tutkimuspainotteisuudesta johtuen on päädytty esiselvitysluonteiseen työhön. Nyt valmistunut LTT-Tutkimus Oy:n esiselvitysraportti ei pyri tarjoamaan valmiita ratkaisuja tai konkreettisia ehdotuksia yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittämiseksi. Sen toivotaan kuitenkin osaltaan avaavan uusia näkökulmia pääkaupunkiseudun yritystoiminnan kehittämistyöhön sekä toimivan keskustelua virittävänä tausta-aineistona pääkaupunkiseudun elinkeinostrategian laadintatyössä, jonka osana on myös työllisyysstrategiatyö. Haluamme kiittää selvitykseen osallistuneita asiantuntijoita, LTT-Tutkimus Oy:tä ja muita yhteistyökumppaneita. Pyrimme hyödyntämään selvityksen antamia tuloksia mahdollisimman hyvin LEMPI - hankkeen strategiatyössä ja edelleen elinkeinostrategiatyössä. Toivomme selvityksestä apua yrityksille, yhteistyökumppaneille ja muille asiasta kiinnostuneille. Helena Winter Uudenmaan liitto LEMPI Uusimaa -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Arto Antman Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus LEMPI Pääkaupunkiseutu -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja 2004 LTT-Tutkimus Oy 1

5 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Nimeke Sarjan nimeke Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Tiivistelmä Uudenmaan liitto, LEMPI Uusimaa -hanke, LTT-Tutkimus Oy Selvitys yrittäjyyttä koskevista tutkimuksista ja suosituksista pk-yritysten menestysedellytysten löytämiseksi pääkaupunkiseudulla Uudenmaan liiton julkaisuja C (sid.), (PDF) X suomi Julkaisuaika Liitteitä Tämän esiselvitystyön päämääränä on ollut kartoittaa olemassa olevaan tutkimustietoon perustuen yrittäjyyden edellytyksiä ja menestystekijöitä pääkaupunkiseudulla LEMPI Uusimaa -hankkeessa tapahtuvan työllisyysstrategiatyön tueksi. Tässä raportissa on esitetty lyhyt yhteenveto yritystoiminnan menestymisedellytyksiä koskevista viimeaikaisista tutkimuksista sekä tutkimushavaintojen merkityksestä pääkaupunkiseudulle. Keskeisiä ja pääkaupunkiseudun kannalta merkittäviä johtopäätöksiä viimeaikaisesta tutkimuksesta: Innovaatiot ovat erittäin merkittävä tekijä yritystoiminnan menestymisen kannalta. Alueen innovointikyky perustuu alueen kykyyn houkutella osaajia. Vain pieni osa yrityksistä kasvaa ja työllistää voimakkaasti ja näiden kasvuyritysten tukeminen edistää tehokkaimmin työllisyyttä. Markkinoiden toimivuus ja kilpaillut kotimarkkinat takaavat toiminnan tehokkuuden sekä yritysten menestyksen myös ulkomailla. Suomalaisessa yritystoiminnassa on tapahtumassa merkittäviä rakennemuutoksia: palveluiden merkitys kasvaa ja uusista yrittäjistä yhä suurempi osa on naisia. Rahoitusmarkkinat toimivat pääkaupunkiseudun yrityksiä ajatellen nykyisellään kohtuullisesti. Neuvontapalveluiden saatavuus on hyvä eikä säädösympäristö näytä luovan merkittäviä esteitä yrittäjyydelle. Asumisen korkea hintataso pääkaupunkiseudulla hidastaa palvelualojen kasvua. ISSN Yhteenveto Raportin laatija Mervi Rajahonka, Pertti Kiuru, Mikko Valtakari, LTT-Tutkimus Oy Avainsanat (asiasanat) Huomautuksia yrittäjyys, yritystoiminta, työllisyys Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme:

6 Sisällys ESIPUHE SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteet ja toteutus Lähestymistapa ja reunaehdot YRITTÄJYYTTÄ JA YRITYSTEN MENESTYMISTÄ KOSKEVIA TUTKIMUKSIA AIHEALUEITTAIN Markkinoihin ja kilpailuolosuhteisiin sekä kansainväliseen kilpailukykyyn liittyviä tutkimuksia Innovaatioihin ja osaamiseen liittyviä tutkimuksia Yritystoiminnan aloittamiseen ja toimialarakenteeseen liittyviä tutkimuksia Yritysten kasvuun ja työllistävyyteen liittyviä tutkimuksia Rahoitukseen sekä yrittäjien tukipalveihin liittyviä tutkimuksia Säädösympäristöä koskevia tutkimuksia Yleisiä havaintoja aiheeseen liittyvistä tutkimuksista TUTKIMUSHAVAINTOJA JA NIIDEN TULKINTOJA PÄÄKAUPUNKISEUDUN KANNALTA Innovaatiot ovat uuden yritystoiminnan ja kasvun moottori Vain pieni osa uusista yrityksistä kasvaa ja työllistää merkittävästi Markkinoiden toimivuus on yritysten menestystekijä Uusia yrityksiä syntyy eniten palvelualoille Rahoitus valikoi hyvä vai paha? Tukipalveluita on, mutta taso vaihtelee ja koordinointi kangertelee Säädösympäristön yksinkertaisuus helpottaa yritystoimintaa Muita näkökulmia: Asumisen kalleus hidastaa palvelualojen kasvua20 4. YRITTÄJYYTTÄ KOSKEVIA MUITA TUTKIMUSHAVAINTOJA JA SUOSITUKSIA Markkinoihin ja kilpailuolosuhteisiin sekä kansainväliseen kilpailukykyyn liittyviä havaintoja ja suosituksia Innovaatioihin ja osaamiseen liittyviä havaintoja ja suosituksia Yritystoiminnan aloittamiseen ja toimialarakenteeseen liittyviä havaintoja ja suosituksia Yritysten kasvuun ja työllistävyyteen liittyviä havaintoja ja suosituksia Rahoitukseen sekä yrittäjien tukipalveluihin liittyviä havaintoja ja suosituksia Säädösympäristöön liittyviä havaintoja ja suosituksia YRITTÄJYYTTÄ KOSKEVIA TUTKIMUSLÄHTEITÄ LIITE 1. KESKEISTEN TUTKIMUSHAVAINTOJEN MERKITYS PÄÄKAUPUNKISEUDUN KANNALTA LTT-Tutkimus Oy 3

7 1. Selvitystyön lähtökohdat tavoitteet ja toteutus Talouden ja työllisyyden kasvu edellyttää yritystoiminnan kasvua. Yrittäjyyden edistäminen sekä yritysten perustamista, kehittämistä ja uudistumista suosivan toimintaympäristön luominen ovat keskeisiä päämääriä yhtä lailla kansallisen kuin alueellisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Yrittäjyyden edistäminen on myös keskeinen keino tasapainottaa aluekehitystä ja edistää työllisyyttä. Erityisen tärkeää yrittämisen ja yritysten toimintaympäristön kehittäminen on pääkaupunkiseudulla, jossa yritysten määrän kasvu on tutkimusten mukaan hidastunut ja kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on vähentynyt. Tilannetta pahentanee lähivuosina myös se, että pääkaupunkiseudulla on arviolta n ikääntynyttä yrittäjää. Vaikka asiantilan korjaamiseksi on pääkaupunkiseudun kuntien toimesta toteutettu useita yritys- ja elinkeinotoimintaan liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita, voidaan merkittävänä seudullisena puutteena pitää edelleen sitä, ettei pääkaupunkiseudun kunnilla ole yhteistä elinkeino- ja yrittäjyysstrategiaa. LEMPI Uusimaa 1 on vuosina toteutettava seudullinen työllisyysstrategiahanke, jonka keskeisenä tavoitteena on kehittää pääkaupunkiseudulle seudullinen strategia työllisyyden edistämiseen. Työllisyysstrategian laadinta pääkaupunkiseudulle on osa yhteistä elinkeinostrategiaa, jonka valmistelutyötä tuetaan LEMPI-hankkeen avulla. Osana LEMPI Uusimaa hanketta on tehty eri tyyppisiä esiselvityksiä ja kartoituksia, joita on tarkoitus hyödyntää strategiatyössä. Tämän esiselvitystyön päämääränä on ollut kartoittaa olemassa olevaan tutkimustietoon perustuen yrittäjyyden edellytyksiä ja menestystekijöitä pääkaupunkiseudulla Tavoitteet ja toteutus Selvitystyössä on pyritty tuottamaan yrittämiseen ja yritysten menestysedellytyksiin liittyvää tausta-aineistoa pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen työllisyysstrategian sekä alueen elinkeino- ja yrittäjyysstrategian suunnittelun tueksi. Tavoitteena on ollut olemassa olevaan tutkimustietoon perustuen kartoittaa pk-yritysten menestymisedellytyksiin liittyviä tekijöitä sekä esittää niihin liittyviä painotuksia ja suosituksia pääkaupunkiseudun kehitystä ajatellen. Erityishuomiota on pyritty kiinnittämään valittujen asioiden soveltuvuuteen ratkaistaessa pääkaupunkiseudulle ja sen eri alueille tyypillisiä pk-yrittäjyyteen liittyviä ongelmia. 1 Local Employment Strategies and Innovations in Uusimaa Region 2004 LTT-Tutkimus Oy 4

8 Selvitystyössä on laadittu yhteenveto keskeisistä viimeaikaisista yrittäjyyteen liittyvistä tutkimuksista ja ohjelmista, nostettu esiin tärkeimpiä yrittäjyyden ja yritystoiminnan edellytyksiä ja menestystekijöitä koskevia tutkimushavaintoja, tulkittu tutkimushavaintojen merkitystä pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän haasteiden näkökulmasta sekä nostettu esiin pääkaupunkiseutua koskevan kehittämistyön kannalta keskeisiä yritystoiminnan kehittämisteemoja. Selvitystyö toteutettiin kolmessa toisiaan tukevassa työvaiheessa. Työn ensimmäisessä vaiheessa perehdyttiin laajasti elinkeinotoiminnan menestymisedellytyksiä ja yrityspolitiikkaa käsitteleviin selvityksiin ja tutkimuksiin sekä rajattiin asiantuntijahaastatteluihin (6 asiantuntijaa) perustuen pääkaupunkiseudun näkökulmasta keskeisimmät teema-alueet tarkemman tarkastelun kohteeksi. Selvitystyön toisessa työvaiheessa yritystoiminnan menestymisedellytyksiä koskevista viimeaikaisista tutkimuksista laadittiin yhteenveto sekä nostettiin teemoittain esiin keskeisiä yrittäjyyttä ja yritysten alueellisia toimintaedellytyksiä koskevia tutkimushavaintoja ja suosituksia. Selvitystyön kolmannessa vaiheessa selvitettiin pääkaupunkiseudun yritystoiminnan kehittämisen asiantuntijoille suunnatun kyselyn avulla edellisessä työvaiheessa esiin nousseiden yritysten menestymisedellytyksiä koskevien tutkimushavaintojen ja suositusten merkitystä ja painoarvoa pääkaupunkiseudulla. Kyselyn tulosten perusteella keskeisimmät tutkimushavainnot ja suositukset priorisoitiin pääkaupunkiseudun kannalta olennaisiin näkökulmiin sekä esitettiin tulkinnat niiden merkityksestä pääkaupunkiseudulle. Tämän raportin luvussa 2. on esitetty aihealueittain keskeisimmät selvitystyön yhteydessä läpikäydyt tutkimukset ja selvitykset. Työn yhteydessä läpikäyty materiaali löytyy kokonaisuudessaan raportin lopussa olevasta lähdeluettelosta. Lukuun 3. on koottu yhteenvedonomaisesti keskeisimmät tutkimushavainnot ja niiden tulkinnat pääkaupunkiseudun kannalta. Lukuun 4. on puolestaan koottu teemoittain tutkimusaineistosta esiinnousseita yrittäjyyttä ja yritysten menestysedellytyksiä koskevia havaintoja ja suosituksia. Selvitystyö on toteutettu LTT-Tutkimus Oy:ssä Tutkimuksesta ovat vastanneet DI, OTK Mervi Rajahonka, FM Pertti Kiuru ja FL Mikko Valtakari (LTT- Tutkimus Oy). Selvitystyön tukena on toiminut ohjausryhmä, jolla on ollut keskeinen rooli selvitystyön painotusten määrittelyssä ja rajaamisessa sekä pääkaupunkiseudun työllisyyteen ja yritystoimintaan liittyvän asiantuntemuksen välittämisessä selvitystyöhön. Ohjausryhmän muodostivat projektipäällikkö Liisa Lindsberg-Mattsson (Uudenmaan liitto), toimitusjohtaja Sampsa Saralehto (Espoon kauppakamari) sekä asiamies Mika Eskola (Helsingin kauppakamari) LTT-Tutkimus Oy 5

9 1.2. Lähestymistapa ja reunaehdot Selvitystyö on perustunut olemassa olevaan tutkimustietoon ja siihen pohjautuvaan sekundaarianalyysiin. Koska yrittäjyyttä ja pk-yritysten menestymistä koskevia tutkimuksia, selvityksiä, ohjelmia, strategioita yms. on huomattavan paljon ja niiden tarkastelunäkökulma vaihtelee suuresti, rajauduttiin tässä selvityksessä ennen kaikkea yrittämistä ja yritysten alueellisia toimintaedellytyksiä koskevaan viimeisimpään tutkimustietoon, jolla nähtiin olevan yritystoiminnan kehittämisen suhteen uutuusarvoa. Esimerkiksi lähtökohtaisesti yritysten sisäisiin strategioihin ja toimintatapoihin (menestymisen edellytyksenä) tai yritysten kansalliseen ja globaaliin kilpailukykyyn liittyvää aineistoa ei tässä yhteydessä ole käyty läpi. Selvitystyön lähtökohdissa rajattiin pois myös leimallisesti hallintoon, kuten kuntien elinkeinotoimen hoitoon sekä pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyökuvioihin, liittyvät kysymykset. Keskeisiksi yritysten menestysedellytyksiä pääkaupunkiseudulla jäsentäviksi tarkastelunäkökulmiksi valittiin markkinoiden toimivuus ja kilpailu, innovaatiot ja osaaminen, yritystoiminnan aloittaminen ja toimialarakenne, yritysten kasvu ja työllistävyys, tukipalvelut ja rahoitus sekä säädösympäristö (rajoitetusti). (Kuva 1. ) Markkinat ja kilpailu Innovaatiot ja osaaminen Yritystoiminnan aloittaminen ja toimialarakenne Yritysten kasvu ja työllistävyys Tukipalvelut ja rahoitus Säädösympäristö Muut näkökulmat Globaali toimintaympäristö ja kilpailukyky Kansallinen toimintaympäristö ja kilpailukyky Kunnallinen/seudullinen toimintaympäristö ja kilpailukyky Yritysten alueelliset toimintaedellytykset/alueellinen toimintaympäristö Yritysten sisäiset strategiat ja toimintatavat Kuva 1. Selvityksessä käytetty tarkastelutason ja tarkasteluteemojen kautta rajattu lähestymistapa tutkimusaineiston tulkintaan. Raportin sisältö ja siinä esitetyt tulkinnat perustuvat selvitystyössä käytetyn lähestymistavan mukaisesti rajalliseen tutkimustietoon. Tältä osin se teemoiltaan kattaa vain osan pää LTT-Tutkimus Oy 6

10 kaupunkiseudun yritys- ja elinkeinoelämää koskevista monimuotoisista haasteista tai laajaalaista ja kokonaisvaltaista näkemystä edellyttävän elinkeinojen kehittämistyön kokonaisuudesta. Työn esiselvitysluonteesta johtuen se ei pyri tarjoamaan ratkaisuja pääkaupunkiseudun ongelmien ratkaisemiseksi vaan pikemminkin nostamaan esiin kysymyksiä ja haasteita, jotka alueen työllisyysstrategiassa sekä yritystoiminnan kehittämisen lähtökohdissa olisi syytä ottaa huomioon LTT-Tutkimus Oy 7

11 2. Yrittäjyyttä ja yritysten menestymistä koskevia tutkimuksia aihealueittain Markkinoihin ja kilpailuolosuhteisiin sekä kansainväliseen kilpailukykyyn liittyviä tutkimuksia Markkinoihin, markkinoiden sääntelyyn ja kilpailuolosuhteisiin liittyviä tutkimushavaintoja on useissa kansainvälisten järjestöjen ja tutkimusinstituuttien tekemissä vertailevissa kilpailukykytutkimuksissa. Kansainvälisesti arvostettuja tutkimuksia tekevät vuosittain mm. WEF (World Economic Forum), IMD (International Institute for Management Development) sekä OECD (Organisation for Economic Co-operation and Development). 3 Yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavat markkina- ja kilpailuolosuhteet ovat yksi tarkasteltavista näkökulmista myös useissa kotimaisissa, erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuissa. Suomalainen kilpailukykyvertailu on mm. Tekniikan Akateemisten Liiton teettämä Teknologiabarometri Innovaatioihin ja osaamiseen liittyviä tutkimuksia Innovaatiotoimintaa kuvaavat mittarit liittyvät yleensä olennaisena osana mm. WEF:n, IMD:n ja OECD:n kilpailukykytutkimuksiin. Innovatiivisen yritystoiminnan edellytyksiä on luodattu mm. useissa Euroopan unionin julkaisuissa. OECD on selvittänyt myös erityisesti Helsingin seudun innovaatiotoiminnan tilaa. Suomessa alueellista innovaatiotoimintaa ovat tutkineet mm. Tekes ja sisäasiainministeriö. Yliopistojen kolmannen tehtävän tutkimusta on kartoittanut mm. Sitra, ja se liittyy kiinteästi innovaatiojärjestelmätutkimukseen. Yritysten osaamistarvekartoituksia ovat säännöllisin väliajoin tehneet mm. työnantajaliitot Teollisuus ja työnantajat ja Palvelutyönantajat. Yrittäjyyskoulutusta on tutkinut opetusministeriö. Kansainvälisiä peruskoulutuksen vertailuja ovat mm. OECD:n Pisa-tutkimukset. 2 Kaikki selvityksessä läpikäydyt tutkimukset löytyvät raportin lopussa olevasta lähdeluettelosta. 3 Lisää aiheesta LTT-Tutkimus Oy 8

12 2.3. Yritystoiminnan aloittamiseen ja toimialarakenteeseen liittyviä tutkimuksia Yrittäjäaktiivisuutta arvioivia kansainvälisiä GEM-tutkimuksia (Global Entrepreneurship Monitor) on tehty vuosittain vuodesta 1999 lähtien. Vuonna 1999 oli mukana 10 maata ja vuoden 2003 tutkimuksessa 31 maata. 4 Toimialarakennetta ja yritystoiminnan aloittamista ovat Suomessa tutkineet mm. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ja työministeriö. Yritysten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat kartoittaneet mm. kauppakamarit. Finnvera Oyj ja Suomen Yrittäjät tekevät yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää Pkyritysbarometria. Niissä käsitellään mm. pk-yritysten suhdanneodotuksia, kehittämistarpeita, sukupolvenvaihdoksia, investointeja, kasvuhakuisuutta sekä rahoitusvaikeuksien yleisyyttä. Barometrejä julkaistaan sekä valtakunnallisina että alueellisina Yritysten kasvuun ja työllistävyyteen liittyviä tutkimuksia GEM-tutkimuksissa ja niiden pohjalta tehdyissä jatkotutkimuksissa on selvitetty kasvuyritysten ja -yrittäjien ominaisuuksia sekä yritysten työllistämispotentiaalia. Myös mm. ETLA on tutkinut uusien yritysten työllistävyyttä. Kasvuhakuisuutta ja työllistämisen esteitä koskevia kysymyksiä kysytään yrityksiltä mm. Pk-yritysbarometreissä Rahoitukseen sekä yrittäjien tukipalveihin liittyviä tutkimuksia Rahoituksen, varsinkin pääomasijoitustoiminnan toimivuutta on selvitetty kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. Pk-yritysbarometreissä yrityksiltä kysytään rahoitusasemaa, rahoituksen tarvetta ja rahoitusmarkkinoiden toimivuutta koskevia kysymyksiä. Kauppa- ja teollisuusministeriö on viime aikoina tehnyt useita selvityksiä yritysten tukipalvelujen toimivuudesta. Työministeriö on tutkinut aloittavien yritysten tukipalveluja. Yritysten tyytyväisyyttä elinkeinopalveluihin on kartoitettu mm. kauppakamareiden tekemissä tutkimuksissa. 4 Lisätietoja ja LTT-Tutkimus Oy 9

13 2.6. Säädösympäristöä koskevia tutkimuksia Kansainvälisiä vertailuja säädösympäristöstä ovat tehneet mm. OECD ja Cato Institute 5. Yrityksen perustamiseen liittyvää byrokratiaa eri maissa on vertailtu Euroopan unionin selvityksissä. Suomessa yrityksen lopettamisbyrokratiaa on kartoittanut mm. kauppa- ja teollisuusministeriö. Kunnallisen lupahallinnon toimivuutta on selvitetty mm. kauppakamarin tutkimuksessa Yleisiä havaintoja aiheeseen liittyvistä tutkimuksista Yrittäjyyttä ja yritysten menestysedellytyksiä koskevaa soveltavaa tutkimusta on runsaasti. Tutkimusten esittämät johtopäätökset ja suositukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti varsin yleisluonteisia konkreettisia suosituksia niissä on vähän. Akateemiset (yliopistot ja korkeakoulut) yritystoiminnan menestymisedellytyksiä koskevat tutkimukset ovat perustutkimusluonteisia ja pääsääntöisesti tiedeyhteisöä palvelevia. Niiden tuloksia tai suosituksia on vaikea suoraan soveltaa yrittäjyyttä koskevassa kehittämistyössä. Julkisuudessa (esim. media, seminaarit, puheet yms.) esitetään paljon erityyppisiä yritysten ja elinkeinoelämän kilpailukykyyn liittyviä arvioita ja näkemyksiä (mm. Kiina-ilmiöstä, EU:n itälaajentumisen vaikutuksista, yritysten hallinnollisista rasitteista, irtisanomissuojasta yms.). Näiden tueksi löytyy kuitenkin yllättävän vähän - tai ei lainkaan - puolueetonta tutkittua tietoa. Systemaattiset kansainväliset tutkimukset ja vertailut tarjoavat hyvän perustan erityyppisten asioiden kansainväliseen bencmarkkaukseen. Ne ovat kuitenkin usein tarkastelutasoiltaan ja näkökulmaltaan yleisluonteisia (alueyksikkönä valtio, toimialoittaisia tms.). Geneerisyydestä johtuen niiden tuloksia on vaikea tulkita ja soveltaa seudullisesti. 5 Lisätietoja LTT-Tutkimus Oy 10

14 3. Tutkimushavaintoja ja niiden tulkintoja pääkaupunkiseudun kannalta 3.1. Innovaatiot ovat uuden yritystoiminnan ja kasvun moottori Innovaatiot ovat erittäin merkittävä tekijä yritystoiminnan menestymisen kannalta tämän osoitti pääkaupunkiseudun yrittäjyyden asiantuntijoille tehty kysely. Innovaatioprosessi on myös vahvasti paikkasidonnainen ilmiö. Innovaatiotoiminnan menestyminen riippuu kyvystä synnyttää, ylläpitää ja hyödyntää osaamista yhdistäviä verkostoja. Alueiden innovointikyky liittyy tästä syystä alueen houkuttelevuuteen kykyyn houkutella alueelle osaajia. Keskeisimmät havainnot pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta Alueiden yritysten kyky tuottaa innovaatioita riippuu mm. erikoisosaamisen saatavuudesta, työvoiman ammattitaidosta, koulutusjärjestelmän tehokkuudesta, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyökyvystä, rahoitusjärjestelmien toimivuudesta, yritteliäisyyttä kannustavasta ja epäonnistumiset hyväksyvästä asenneilmastosta (Alueellisen innovaatiotoiminnan haasteita SM 2004) Pääkaupunkiseutu on yksi kymmenestä eniten tutkimukseen panostavasta alueesta Euroopassa. Yritysten tutkimustoiminnasta Suomessa yli 40 prosenttia tehdään pääkaupunkiseudulla (Alueiden elinvoima Tekes 2003) Muita aiheeseen liittyviä tutkimushavaintoja Suomi ei onnistu houkuttelemaan riittävästi ulkomaisia suoria investointeja ja osaajia. Suomesta muuttaa koko ajan enemmän pois korkeasti koulutettuja, joten haasteena on osaajien pitäminen Suomessa. Osaajia houkuttelee avoin luovuuden kulttuuri: monikulttuurinen ympäristö, joka on tunnettu avoimuudestaan erilaisten ihmisten erilaisille ideoille ja on avoin paitsi teknologiselle luovuudelle myös erilaisille elämäntyyleille. (Globaali tietoyhteiskunta. Tekes 2004.) Teknologiasyklin alkuvaiheessa yritykset pyrkivät sijoittamaan ainakin tutkimus- ja kehitystoimintaansa korkeakoulupaikkakunnille. (Alueellisen innovaatiotoiminnan haasteita SM 2004) LTT-Tutkimus Oy 11

15 Kaupallisesti menestyksekkäiden innovaatioprosessien avaintekijöitä ovat kyky osaamis- ja liiketoimintaverkostojen hyödyntämiseen sekä kyky osaamisen ja resurssien onnistuneeseen yhdistämiseen. (Kaupallistaminen ja innovaatiotavoitteet Tekes 2004) Palvelualojen osuus yritysten t&k-menoista on kasvanut mutta on yhä kansainvälisesti pieni. Osaltaan tämä johtuu teollisuusvaltaisesta toimialarakenteesta mutta myös palvelualojen alhaisesta tuotekehitysaktiivisuudesta. (Suomen kilpailukyky ja toimintaympäristö KTM 2003). Arviolta prosenttia innovaatioista syntyy vastedes palvelualoilla. (Yrittäjyyskatsaus KTM 2004) Kaupunkiseuduilla tulee pyrkiä tiiviiden tietopuistojen kehittämiseen, joissa tiede- ja teknologiaosaamisen lisäksi on saatavilla myös palvelut. Kaupunkiseutujen osaamisklusterien osana tulee vankistaa myös teknologiakeskusten toimintaa. (Suomi tarvitsee suurkaupunkipolitiikkaa Aluekeskus- ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä 2003) Yrityskiihdyttämöissä suurten yritysten rooli on toimia strategisina sijoittajina ja uusien ideoiden imurina. (Suomalaisen yrityshautomotoiminnan kolmas aalto KTM 2002.) Yritysten panostus innovaatioihin ja niiden vaikutus liikevaihdon kasvuun on Suomessa pienempi kuin EU-maissa keskimäärin. (Suomen kilpailukyky ja toimintaympäristö KTM 2003) Helsingin seutukunnan ongelmana on tehottomuus alan ideoiden ja teknologioiden kehittämisessä kannattaviksi tuotteiksi ja palveluiksi (OECD 2003). Pääkaupunkiseudun innovatiivisuus ei ole väestömäärään verrattuna juuri korkeampaa kuin muualla maassa. Helsingin seutukunnassa on suhteellisen vähän toimipaikkoja, joissa on viime vuosina tuotettu innovaatioita. Selitys on Helsingin seutukunnan toimialojen suhde innovaatiotoimintaan. Monet Helsingin merkittävistä toimialoista eivät tuota patentteja tai muita perinteisillä mittaustavoilla havaittavia innovaatioita. Tällaisia toimialoja ovat mm. liike-elämän palvelut ja julkinen hallinto. Sama koskee taidealojen ja humanististen alojen toimintaa ja koulutusta. (Alueiden kilpailukyky PTT 2001). Helsingin seutukunnan suuressa riippuvuudessa tieto- ja viestintätekniikan alan yrityksistä piilee riskejä. Lähitulevaisuudessa tieto- ja viestintäteknologian kehitys ei näytä luovan mahdollisuuksia työvoiman kysynnän nopealle kasvulle. (Alueellisen innovaatiotoiminnan haasteita SM 2004) 2004 LTT-Tutkimus Oy 12

16 Koulutuksen kohtaavuus työmarkkinoilla on Suomessa huonompi kuin EU-maissa keskimäärin (European competitiveness report 2002). Etelä-Suomi ja pääkaupunkiseutu tarvitsevat resursseja esimerkiksi koulutuksen laadun ja työelämän ja oppilaitosten kumppanuuksien kehittämiseen. (Osaamistarveluotain TT 2004) 3.2. Vain pieni osa uusista yrityksistä kasvaa ja työllistää merkittävästi Koska vain pieni osa yrityksistä kasvaa ja työllistää voimakkaasti, näiden kasvuyritysten tukeminen edistää tehokkaimmin työllisyyttä. Haasteena on erityisesti kasvuyritysten määrän lisääminen kuinka luodaan (seudullinen) kasvuyrityskulttuuri, jonka vaikutus ulottuu myös kasvavalle palvelusektorille. Myös mahdollisten kasvun rakenteellisten esteiden (mm. uuden työntekijän palkkaamisessa) tunnistaminen on tärkeää. Keskeisimmät havainnot pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta Kasvuyrittäjyyden edistäminen on talouskasvun ja työllisyyden kohentamiseen tähtäävien elinkeino- ja yrityspoliittisten toimenpiteiden kannalta ratkaisevaa. (GEM, Yrittäjyyskatsaus KTM 2004) Kaikista uusista yrityksistä noin 3-5% synnyttää jopa 75% kaikkien uusien yritysten synnyttämistä työpaikoista (High-Potential Entrepreneurship 2003). Suomessa uusien yritysten työllistävyys on kehittyneiden maiden alhaisimpia (Suomen kilpailukyky ja toimintaympäristö KTM 2003) Politiikkatoimenpiteiden pitäisi edistää kasvuhakuisuutta, olla valikoivia ja niiden ehdoksi pitäisi asettaa kasvuhakuisuus ja kasvuun sitoutuminen. Koska menestyvien kasvuyritysten valinta on vaikeaa, politiikkatoimenpiteiden pitäisi suuntautua nopeasti kasvaville aloille. (Bottlenecks 2003 (draft)) Muita aiheeseen liittyviä tutkimushavaintoja Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on Helsingissä (11 %) ja muualla pääkaupunkiseudulla (12 %) suhteellisesti enemmän kuin koko maassa keskimäärin (7%). (Pkyritysbarometrit Finnvera ja SY 2004) 2004 LTT-Tutkimus Oy 13

17 Yrittäjien perustamat ryhmäyritykset kasvavat muita nopeammin. Suurten ja pienten yritysten verkostot pääsevät helpommin ulkomaisille markkinoille. Julkinen sektori voi toimia verkottumisen katalysaattorina. (Entrepreneurship and Local Economic Development OECD 2003) Asemansa markkinoilla saavuttaneen yrityksen kehittäminen ja hengissä pitäminen on kansantalouden näkökulmasta edullisempaa kuin uuden yrityksen perustaminen. (Selvitys neuvonta- ja terveyttämispalvelujen tarjonnasta KTM 2004) Uusyrittäjyyden mahdollisuuksia vaikuttaa merkittävästi työllisyyteen voidaan pitää melko vähäisinä. Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen pelkästään uusyrittäjyyden kautta kolmen vuoden tähtäimellä edellyttäisi perustamisaktiviteetin moninkertaistumista useiksi vuosiksi. (Palveluyrittäjyys ETLA 2004) Pääosa pk-yritysten työllisyyden lisäyksestä on tapahtunut työntekijän yrityksissä. (Yrittäjyyskatsaus KTM 2004) USA:ssa yritykset ovat perustettaessa pieniä, mutta niiden työntekijämäärä kasvaa nopeasti. Suomessa yritykset kasvavat hitaasti ja pysyvät pieninä. Suomessa yritykset palkkaavat vähän uusia työntekijöitä perustamisen jälkeen. Amerikkalaiset palkkaavat 1,6-kertaisen määrän ensimmäisen kahden vuoden aikana, suomalaiset alle 0,1. Seitsemän vuoden jälkeen USA:ssa luku on 1,3, Suomessa 0,15. (The Role Of Policy And Institutions OECD 2002) Kasvuyrittäjyys, toisin kuin jotkin muut yrittäjyyden lajit, reagoi positiivisesti aktiivisiin tukitoimiin. Näitä olivat markkinoille pääsyn edistäminen, henkisen omaisuuden suojaaminen, mikroenkelitoiminnan vahvistaminen sekä kansallinen yrittäjyyskompetenssi. (High- Potential Entrepreneurship 2003) Kasvuyrittäjyys riippuu tilastollisesti merkittävästi markkinoiden avoimuudesta, koulutuksen yrittäjämyönteisyydestä, kansalaisten yrittäjätaidoista, immateriaalioikeuksien suojasta, yrittäjien tukiohjelmista ja naisyrittäjyyden tukemisesta. (Bottlenecks 2003 (draft)) Akateeminen yrittäjyys on edelleen melko harvinaista Suomessa, toisin kuin monissa GEMvertailumaissa. Tämä tekijä selittää ehkä osittain myös kasvuyritysten vähäistä määrää Suomessa. (GEM Suomi 1999) Kasvuyrittäjyyspotentiaali on korkein kohtalaisen hyvin koulutettujen, kohtalaisen hyvin toimeentulevien, alle 35-vuotiaiden työssäkäyvien mieshenkilöiden keskuudessa. (High- Potential Entrepreneurship 2003) 2004 LTT-Tutkimus Oy 14

18 Suurin osa amerikkalaisista kasvuyrityksistä ei ole hitech-aloilta, mutta tietyn alueen kasvuyritykset keskittyvät usein tietylle toimialalle. (High-Growth Companies National Commission on Entrepreneurship 2001.) Yrittäjyyttä tukevien toimenpiteiden pitäisi kohdistua työssä käyviin ihmisiin ja tukea yritys- ja akateemisia spin-offeja. (Bottlenecks 2003 (draft)) Alle kolmasosa uusista perustettavista yrityksistä (mitattuna uusilla myönnetyillä Y- tunnuksilla) käytännössä alkaa harjoittaa merkittävää uutta liiketoimintaa. (Palveluyrittäjyys ETLA 2004) Yritysspin-offeilla ja veturiyritysten alihankkijoilla on erityisen hyvä mahdollisuus menestyä ja kansainvälistyä, koska ne voivat käyttää emonsa tai veturiyrityksen sosiaalista pääomaa hyväksi. (Bottlenecks 2003 (draft)) Spin-off-yritykset innovoivat ja kasvavat keskimääräistä enemmän. (Vihreä kirja. EU 2003.) 3.3. Markkinoiden toimivuus on yritysten menestystekijä Markkinoiden toimivuus ja kilpaillut kotimarkkinat takaavat toiminnan tehokkuuden sekä yritysten menestyksen myös ulkomailla. Pääkaupunkiseudun markkina- ja kilpailuolosuhteet ovat Suomen mittakaavassa hyvät. Avoimien markkinoiden tehokkaampi hyödyntäminen julkisessa palvelutuotannossa loisi edelleen uusia mahdollisuuksia palvelualan yrittäjyyden kehittymiselle. Keskeisin havainto pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta Julkisen sektorin roolia innovatiivisten yritysten avainasiakkaana pitäisi kehittää (Evaluation of the Finnish Innovation Support System KTM 2003) Muita teemaan liittyviä tutkimushavaintoja Julkisen sektorin ei tulisi luoda uusia, yksityisen sektorin palveluiden kanssa päällekkäisiä järjestelmiä. (Yrittäjyyden toimintaympäristö KTM 2004) 2004 LTT-Tutkimus Oy 15

19 Suomi kuuluu OECD:n arvioissa edelleen maihin, joissa sääntelyn on todettu rajoittavan kilpailua. Toimialoja, joilla on haitallista sääntelyä, ovat mm. rakentaminen, vesi- ja kaasuhuolto, vähittäiskauppa sekä kuljetuspalvelut. Ulkomaalaisia yrityksiä on Suomessa vähän. (Suomen kilpailukyky ja toimintaympäristö KTM 2003) Pääkaupunkiseudun yrityksistä 40 % odottaa kilpailun kiristyvän EU-laajentumisen vuoksi. (EU-laajentumisen vaikutukset Suomen yrittäjät 2003) Julkisten palvelujen kilpailuttaminen vaikuttaa myönteisesti alueen yleisiin kilpailuolosuhteisiin ja yritystoiminnan vilkkauteen. Palvelujen tuotantoa on asteittain avattu yksityisille yrityksille. Hankintaosaamisen puute on yksi muutosta hidastavista tekijöistä. (Suomen kilpailukyky ja toimintaympäristö KTM 2003) Suomen kotimarkkinat ovat hyvin pienet suhteessa teknologiseen osaamispotentiaaliimme. Kotimarkkinat eivät siten tarjoa samanlaista liiketoiminnan osaamista vahvistavaa harjoituskenttää kuin suuremmissa maissa. (Yrittäjyyskatsaus KTM 2004). Talouden toimialarakenne ei ole Suomessa vielä riittävästi sopeutunut ns. uuden talouden edellytyksiin. Esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologiaa runsaasti käyttävien toimialojen kansantuoteosuus on Suomessa EU-maiden tasolla suhteellisesti varsin alhainen. (Yrittäjyyskatsaus KTM 2004) Kansainväliselle kilpailulle avoimilla aloilla työn tuottavuuden kasvu on ollut nopeaa. (Suomen kilpailukyky ja toimintaympäristö KTM 2003) 3.4. Uusia yrityksiä syntyy eniten palvelualoille Suomalaisessa yritystoiminnassa on tapahtumassa merkittäviä rakennemuutoksia: palveluiden merkitys kasvaa ja uusista yrittäjistä yhä suurempi osa on naisia. Tämä kehitys on omiaan nostamaan kokonaisyrittäjyyden tasoa. Toisaalta yritysten sukupolvenvaihdokset ovat tulevien vuosien suuri haaste. Pääkaupunkiseutu kärsinee sukupolvenvaihdoksista vähemmän kuin muu Suomi, koska yritystoiminnan jatkajan löytyminen lienee useissa tapauksissa helpompaa kuin muualla Suomessa LTT-Tutkimus Oy 16

20 Keskeisimmät havainnot pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta Suomessa yksityisten palvelujen osuus työpaikoilla mitattuna on OECD-maiden alhaisimpia. Varovaisestikin arvioiden palvelualoille mahtuu Suomessa kymmeniä tuhansia työpaikkoja nykyistä enemmän. (Aloittavan yrityksen tuki TM 2003) Alkutuotannon ja teollisuuden työpaikat vähenevät merkittävästi jo kuluvalla vuosikymmenellä. Palvelualojen työllisten määrä kasvaa tulevaisuudessa nopeasti. Palvelualojen sisällä nopeaa kasvua ennakoidaan kaupan, liike-elämää palvelevien toimintojen sekä henkilöpalvelujen aloille. (Osaamisen ja täystyöllisyyden Suom. TM 2003.) Muita aiheeseen liittyviä tutkimushavaintoja Yrittäjyyden painopiste on siirtynyt ja siirtyy edelleen sosiaali- ja terveys- sekä liike-elämän palveluiden suuntaan. Tulevaisuudessa yrittäjyyden painopiste siirtynee myös naisyrittäjien suuntaan. (Palveluyrittäjyys ETLA 2004) Kuluvalla vuosikymmenellä noin yrittäjää on ikääntymisen takia luopumassa yritystoiminnastaan. Arviolta joka toisella luopujalla ei ole tiedossa yritystoiminnan jatkajaa. Pääkaupunkiseudulla ongelmana ei niinkään ole jatkajan löytyminen, vaan verotukseen ja arvonmääritykseen liittyvät ongelmat. (Aloittavan yrityksen tuki ja näkökulmia itsensä työllistämiseen TM 2003; Pk-yritysbarometrit Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja Kevät Finnvera ja SY) Suomi on GEM-maiden huippua, kun tarkastellaan mahdollisuuksia uuden yrityksen perustamiseksi. Suomessa on ongelmana se, että yleinen usko uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ei jalostu käytännön toiminnaksi. (GEM Suomi 2002) Suomalaisten yrittäjäaktiivisuus on noussut ja on jo lähestymässä hyvää eurooppalaista keskitasoa (6,9 % aikuisväestöstä oli perustamassa yritystä tai toimi nuoressa yrityksessä). (GEM Suomi 2003) Velkaantumisen ja konkurssin pelko sekä henkilökohtaisen omaisuuden menettämisen uhka ovat keskeisiä yritystoiminnan aloittamista ja kasvua ehkäiseviä tekijöitä. (Selvitys neuvonta- ja terveyttämispalvelujen tarjonnasta KTM 2004) Mitä enemmän naisyrittäjiä on suhteessa miesyrittäjiin, sitä korkeampi on maan kokonaisyrittäjyysaktiivisuuden taso. (GEM Global 2001) 2004 LTT-Tutkimus Oy 17

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY Pääomasijoitusaamupäivä Mikkeli 24.11.2010 Matti Eskelinen 040 5965643 Esityksen rakenne Pääomasijoitus Aloitusrahasto Vera Oy yhtiörakenne tavoitteet sijoituspolitiikka

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Julkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet

Julkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet Julkiset hankinnat innovaatioiden kehitysalustana kokemuksia ja jatkotoimenpiteet 2.12.2009 Suvi Kemppainen Suvi Kemppainen Ohjelmajohtaja Tausta ja tavoitteet Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamisuunnitelma

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016

Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Tuija Ypyä TEM 1 Kasvun Kärjet (BCD) ovat kasvun ja uudistumisen painopistevalintoja Lisää jalostusarvoa tuotantoon ja vientiin B

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot