Selvitys yrittäjyyttä koskevista tutkimuksista ja suosituksista pk-yritysten menestysedellytysten löytämiseksi pääkaupunkiseudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys yrittäjyyttä koskevista tutkimuksista ja suosituksista pk-yritysten menestysedellytysten löytämiseksi pääkaupunkiseudulla"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja C Uudenmaan liitto Selvitys yrittäjyyttä koskevista tutkimuksista ja suosituksista pk-yritysten menestysedellytysten löytämiseksi pääkaupunkiseudulla EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto Artikla 6 Innovatiiviset toimet

2 Uudenmaan liiton julkaisuja C Selvitys yrittäjyyttä koskevista tutkimuksista ja suosituksista pk-yritysten menestysedellytysten löytämiseksi pääkaupunkiseudulla LTT-Tutkimus Oy Mervi Rajahonka Pertti Kiuru Mikko Valtakari Uudenmaan liitto 2004 Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 1

3 Uudenmaan liiton julkaisuja C ISBN ISSN X (sid.) ISBN ISSN X (PDF) LEMPI Uusimaa -hanke Kannen kuva ja piirros: Arja-Leena Berg Helsinki 2004 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

4 Esipuhe LEMPI Uusimaa on seudullinen työllisyysstrategiahanke, jonka tavoitteena on tuottaa työllisyysstrategiat Uudenmaan neljälle seudulliselle työmarkkina-alueelle. LEMPI Pääkaupunkiseutu on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan käsittämä työmarkkina-alue, jolle tavoitteena on luoda oma pääkaupunkiseudun strategia ja koota eri tahot; kunnat, yritykset, oppilaitokset ja järjestöt toimimaan yhdessä laajan paikallisen yhteistyön edistämiseksi. LEMPI tulee sanasta Local Employment Strategies and Innovations in Uusimaa Region. Uudenmaan liiton hallinnoimaa LEMPI -hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahaston Artikla 6 Innovatiiviset toimet sekä kumppaneina olevat kunnat sekä Uudenmaan TE-keskus. Vuoden 2004 lopussa päättyvässä hankkeessa tehdään erilaisia seutujen tilannetta ja toimijoita kuvaavia työmarkkina-analyysejä ja selvityksiä. LEMPI Pääkaupunkiseutu -hankkeessa käynnistettiin huhtikuussa 2004 selvitys yrittäjyyttä koskevista tutkimuksista ja suosituksista PK-yritysten menestysedellytysten löytämiseksi pääkaupunkiseudulla. Hanke käynnistettiin yhteistyössä Helsingin ja Espoon kauppakamarien, Suomen Yrittäjät ry:n sekä pääkaupunkiseudun kuntien ja työvoimatoimistojen kanssa. Yrittäjyyttä koskevia suosituksia ja tutkimuksia on paljon mutta sen hyödyntäminen pääkaupunkiseudun yritystoiminnan kehittämisessä on ollut hankalaa, minkä avuksi haluttiin kokoavaa esiselvitystä. Selvitys perustuu olemassa olevaan uusimpaan tutkimustietoon. Pyrkimyksenä on ollut nostaa esiin erityisesti sellaista tutkimustietoa, jolla on arveltu olevan eritystä uutuusarvoa yritystoiminnan kehittämisessä. Raportissa läpikäydyt tutkimukset ja niiden tulosten tulkinnat kattavat siten vain rajallisen osan yrittäjyyttä ja yritysten menestymistä koskevasta hyvin laaja-alaisesta tutkimus-kentästä. Aihepiirin monimuotoisuudesta ja tutkimuspainotteisuudesta johtuen on päädytty esiselvitysluonteiseen työhön. Nyt valmistunut LTT-Tutkimus Oy:n esiselvitysraportti ei pyri tarjoamaan valmiita ratkaisuja tai konkreettisia ehdotuksia yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittämiseksi. Sen toivotaan kuitenkin osaltaan avaavan uusia näkökulmia pääkaupunkiseudun yritystoiminnan kehittämistyöhön sekä toimivan keskustelua virittävänä tausta-aineistona pääkaupunkiseudun elinkeinostrategian laadintatyössä, jonka osana on myös työllisyysstrategiatyö. Haluamme kiittää selvitykseen osallistuneita asiantuntijoita, LTT-Tutkimus Oy:tä ja muita yhteistyökumppaneita. Pyrimme hyödyntämään selvityksen antamia tuloksia mahdollisimman hyvin LEMPI - hankkeen strategiatyössä ja edelleen elinkeinostrategiatyössä. Toivomme selvityksestä apua yrityksille, yhteistyökumppaneille ja muille asiasta kiinnostuneille. Helena Winter Uudenmaan liitto LEMPI Uusimaa -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Arto Antman Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus LEMPI Pääkaupunkiseutu -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja 2004 LTT-Tutkimus Oy 1

5 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Nimeke Sarjan nimeke Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Tiivistelmä Uudenmaan liitto, LEMPI Uusimaa -hanke, LTT-Tutkimus Oy Selvitys yrittäjyyttä koskevista tutkimuksista ja suosituksista pk-yritysten menestysedellytysten löytämiseksi pääkaupunkiseudulla Uudenmaan liiton julkaisuja C (sid.), (PDF) X suomi Julkaisuaika Liitteitä Tämän esiselvitystyön päämääränä on ollut kartoittaa olemassa olevaan tutkimustietoon perustuen yrittäjyyden edellytyksiä ja menestystekijöitä pääkaupunkiseudulla LEMPI Uusimaa -hankkeessa tapahtuvan työllisyysstrategiatyön tueksi. Tässä raportissa on esitetty lyhyt yhteenveto yritystoiminnan menestymisedellytyksiä koskevista viimeaikaisista tutkimuksista sekä tutkimushavaintojen merkityksestä pääkaupunkiseudulle. Keskeisiä ja pääkaupunkiseudun kannalta merkittäviä johtopäätöksiä viimeaikaisesta tutkimuksesta: Innovaatiot ovat erittäin merkittävä tekijä yritystoiminnan menestymisen kannalta. Alueen innovointikyky perustuu alueen kykyyn houkutella osaajia. Vain pieni osa yrityksistä kasvaa ja työllistää voimakkaasti ja näiden kasvuyritysten tukeminen edistää tehokkaimmin työllisyyttä. Markkinoiden toimivuus ja kilpaillut kotimarkkinat takaavat toiminnan tehokkuuden sekä yritysten menestyksen myös ulkomailla. Suomalaisessa yritystoiminnassa on tapahtumassa merkittäviä rakennemuutoksia: palveluiden merkitys kasvaa ja uusista yrittäjistä yhä suurempi osa on naisia. Rahoitusmarkkinat toimivat pääkaupunkiseudun yrityksiä ajatellen nykyisellään kohtuullisesti. Neuvontapalveluiden saatavuus on hyvä eikä säädösympäristö näytä luovan merkittäviä esteitä yrittäjyydelle. Asumisen korkea hintataso pääkaupunkiseudulla hidastaa palvelualojen kasvua. ISSN Yhteenveto Raportin laatija Mervi Rajahonka, Pertti Kiuru, Mikko Valtakari, LTT-Tutkimus Oy Avainsanat (asiasanat) Huomautuksia yrittäjyys, yritystoiminta, työllisyys Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme:

6 Sisällys ESIPUHE SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteet ja toteutus Lähestymistapa ja reunaehdot YRITTÄJYYTTÄ JA YRITYSTEN MENESTYMISTÄ KOSKEVIA TUTKIMUKSIA AIHEALUEITTAIN Markkinoihin ja kilpailuolosuhteisiin sekä kansainväliseen kilpailukykyyn liittyviä tutkimuksia Innovaatioihin ja osaamiseen liittyviä tutkimuksia Yritystoiminnan aloittamiseen ja toimialarakenteeseen liittyviä tutkimuksia Yritysten kasvuun ja työllistävyyteen liittyviä tutkimuksia Rahoitukseen sekä yrittäjien tukipalveihin liittyviä tutkimuksia Säädösympäristöä koskevia tutkimuksia Yleisiä havaintoja aiheeseen liittyvistä tutkimuksista TUTKIMUSHAVAINTOJA JA NIIDEN TULKINTOJA PÄÄKAUPUNKISEUDUN KANNALTA Innovaatiot ovat uuden yritystoiminnan ja kasvun moottori Vain pieni osa uusista yrityksistä kasvaa ja työllistää merkittävästi Markkinoiden toimivuus on yritysten menestystekijä Uusia yrityksiä syntyy eniten palvelualoille Rahoitus valikoi hyvä vai paha? Tukipalveluita on, mutta taso vaihtelee ja koordinointi kangertelee Säädösympäristön yksinkertaisuus helpottaa yritystoimintaa Muita näkökulmia: Asumisen kalleus hidastaa palvelualojen kasvua20 4. YRITTÄJYYTTÄ KOSKEVIA MUITA TUTKIMUSHAVAINTOJA JA SUOSITUKSIA Markkinoihin ja kilpailuolosuhteisiin sekä kansainväliseen kilpailukykyyn liittyviä havaintoja ja suosituksia Innovaatioihin ja osaamiseen liittyviä havaintoja ja suosituksia Yritystoiminnan aloittamiseen ja toimialarakenteeseen liittyviä havaintoja ja suosituksia Yritysten kasvuun ja työllistävyyteen liittyviä havaintoja ja suosituksia Rahoitukseen sekä yrittäjien tukipalveluihin liittyviä havaintoja ja suosituksia Säädösympäristöön liittyviä havaintoja ja suosituksia YRITTÄJYYTTÄ KOSKEVIA TUTKIMUSLÄHTEITÄ LIITE 1. KESKEISTEN TUTKIMUSHAVAINTOJEN MERKITYS PÄÄKAUPUNKISEUDUN KANNALTA LTT-Tutkimus Oy 3

7 1. Selvitystyön lähtökohdat tavoitteet ja toteutus Talouden ja työllisyyden kasvu edellyttää yritystoiminnan kasvua. Yrittäjyyden edistäminen sekä yritysten perustamista, kehittämistä ja uudistumista suosivan toimintaympäristön luominen ovat keskeisiä päämääriä yhtä lailla kansallisen kuin alueellisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Yrittäjyyden edistäminen on myös keskeinen keino tasapainottaa aluekehitystä ja edistää työllisyyttä. Erityisen tärkeää yrittämisen ja yritysten toimintaympäristön kehittäminen on pääkaupunkiseudulla, jossa yritysten määrän kasvu on tutkimusten mukaan hidastunut ja kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on vähentynyt. Tilannetta pahentanee lähivuosina myös se, että pääkaupunkiseudulla on arviolta n ikääntynyttä yrittäjää. Vaikka asiantilan korjaamiseksi on pääkaupunkiseudun kuntien toimesta toteutettu useita yritys- ja elinkeinotoimintaan liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita, voidaan merkittävänä seudullisena puutteena pitää edelleen sitä, ettei pääkaupunkiseudun kunnilla ole yhteistä elinkeino- ja yrittäjyysstrategiaa. LEMPI Uusimaa 1 on vuosina toteutettava seudullinen työllisyysstrategiahanke, jonka keskeisenä tavoitteena on kehittää pääkaupunkiseudulle seudullinen strategia työllisyyden edistämiseen. Työllisyysstrategian laadinta pääkaupunkiseudulle on osa yhteistä elinkeinostrategiaa, jonka valmistelutyötä tuetaan LEMPI-hankkeen avulla. Osana LEMPI Uusimaa hanketta on tehty eri tyyppisiä esiselvityksiä ja kartoituksia, joita on tarkoitus hyödyntää strategiatyössä. Tämän esiselvitystyön päämääränä on ollut kartoittaa olemassa olevaan tutkimustietoon perustuen yrittäjyyden edellytyksiä ja menestystekijöitä pääkaupunkiseudulla Tavoitteet ja toteutus Selvitystyössä on pyritty tuottamaan yrittämiseen ja yritysten menestysedellytyksiin liittyvää tausta-aineistoa pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen työllisyysstrategian sekä alueen elinkeino- ja yrittäjyysstrategian suunnittelun tueksi. Tavoitteena on ollut olemassa olevaan tutkimustietoon perustuen kartoittaa pk-yritysten menestymisedellytyksiin liittyviä tekijöitä sekä esittää niihin liittyviä painotuksia ja suosituksia pääkaupunkiseudun kehitystä ajatellen. Erityishuomiota on pyritty kiinnittämään valittujen asioiden soveltuvuuteen ratkaistaessa pääkaupunkiseudulle ja sen eri alueille tyypillisiä pk-yrittäjyyteen liittyviä ongelmia. 1 Local Employment Strategies and Innovations in Uusimaa Region 2004 LTT-Tutkimus Oy 4

8 Selvitystyössä on laadittu yhteenveto keskeisistä viimeaikaisista yrittäjyyteen liittyvistä tutkimuksista ja ohjelmista, nostettu esiin tärkeimpiä yrittäjyyden ja yritystoiminnan edellytyksiä ja menestystekijöitä koskevia tutkimushavaintoja, tulkittu tutkimushavaintojen merkitystä pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän haasteiden näkökulmasta sekä nostettu esiin pääkaupunkiseutua koskevan kehittämistyön kannalta keskeisiä yritystoiminnan kehittämisteemoja. Selvitystyö toteutettiin kolmessa toisiaan tukevassa työvaiheessa. Työn ensimmäisessä vaiheessa perehdyttiin laajasti elinkeinotoiminnan menestymisedellytyksiä ja yrityspolitiikkaa käsitteleviin selvityksiin ja tutkimuksiin sekä rajattiin asiantuntijahaastatteluihin (6 asiantuntijaa) perustuen pääkaupunkiseudun näkökulmasta keskeisimmät teema-alueet tarkemman tarkastelun kohteeksi. Selvitystyön toisessa työvaiheessa yritystoiminnan menestymisedellytyksiä koskevista viimeaikaisista tutkimuksista laadittiin yhteenveto sekä nostettiin teemoittain esiin keskeisiä yrittäjyyttä ja yritysten alueellisia toimintaedellytyksiä koskevia tutkimushavaintoja ja suosituksia. Selvitystyön kolmannessa vaiheessa selvitettiin pääkaupunkiseudun yritystoiminnan kehittämisen asiantuntijoille suunnatun kyselyn avulla edellisessä työvaiheessa esiin nousseiden yritysten menestymisedellytyksiä koskevien tutkimushavaintojen ja suositusten merkitystä ja painoarvoa pääkaupunkiseudulla. Kyselyn tulosten perusteella keskeisimmät tutkimushavainnot ja suositukset priorisoitiin pääkaupunkiseudun kannalta olennaisiin näkökulmiin sekä esitettiin tulkinnat niiden merkityksestä pääkaupunkiseudulle. Tämän raportin luvussa 2. on esitetty aihealueittain keskeisimmät selvitystyön yhteydessä läpikäydyt tutkimukset ja selvitykset. Työn yhteydessä läpikäyty materiaali löytyy kokonaisuudessaan raportin lopussa olevasta lähdeluettelosta. Lukuun 3. on koottu yhteenvedonomaisesti keskeisimmät tutkimushavainnot ja niiden tulkinnat pääkaupunkiseudun kannalta. Lukuun 4. on puolestaan koottu teemoittain tutkimusaineistosta esiinnousseita yrittäjyyttä ja yritysten menestysedellytyksiä koskevia havaintoja ja suosituksia. Selvitystyö on toteutettu LTT-Tutkimus Oy:ssä Tutkimuksesta ovat vastanneet DI, OTK Mervi Rajahonka, FM Pertti Kiuru ja FL Mikko Valtakari (LTT- Tutkimus Oy). Selvitystyön tukena on toiminut ohjausryhmä, jolla on ollut keskeinen rooli selvitystyön painotusten määrittelyssä ja rajaamisessa sekä pääkaupunkiseudun työllisyyteen ja yritystoimintaan liittyvän asiantuntemuksen välittämisessä selvitystyöhön. Ohjausryhmän muodostivat projektipäällikkö Liisa Lindsberg-Mattsson (Uudenmaan liitto), toimitusjohtaja Sampsa Saralehto (Espoon kauppakamari) sekä asiamies Mika Eskola (Helsingin kauppakamari) LTT-Tutkimus Oy 5

9 1.2. Lähestymistapa ja reunaehdot Selvitystyö on perustunut olemassa olevaan tutkimustietoon ja siihen pohjautuvaan sekundaarianalyysiin. Koska yrittäjyyttä ja pk-yritysten menestymistä koskevia tutkimuksia, selvityksiä, ohjelmia, strategioita yms. on huomattavan paljon ja niiden tarkastelunäkökulma vaihtelee suuresti, rajauduttiin tässä selvityksessä ennen kaikkea yrittämistä ja yritysten alueellisia toimintaedellytyksiä koskevaan viimeisimpään tutkimustietoon, jolla nähtiin olevan yritystoiminnan kehittämisen suhteen uutuusarvoa. Esimerkiksi lähtökohtaisesti yritysten sisäisiin strategioihin ja toimintatapoihin (menestymisen edellytyksenä) tai yritysten kansalliseen ja globaaliin kilpailukykyyn liittyvää aineistoa ei tässä yhteydessä ole käyty läpi. Selvitystyön lähtökohdissa rajattiin pois myös leimallisesti hallintoon, kuten kuntien elinkeinotoimen hoitoon sekä pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyökuvioihin, liittyvät kysymykset. Keskeisiksi yritysten menestysedellytyksiä pääkaupunkiseudulla jäsentäviksi tarkastelunäkökulmiksi valittiin markkinoiden toimivuus ja kilpailu, innovaatiot ja osaaminen, yritystoiminnan aloittaminen ja toimialarakenne, yritysten kasvu ja työllistävyys, tukipalvelut ja rahoitus sekä säädösympäristö (rajoitetusti). (Kuva 1. ) Markkinat ja kilpailu Innovaatiot ja osaaminen Yritystoiminnan aloittaminen ja toimialarakenne Yritysten kasvu ja työllistävyys Tukipalvelut ja rahoitus Säädösympäristö Muut näkökulmat Globaali toimintaympäristö ja kilpailukyky Kansallinen toimintaympäristö ja kilpailukyky Kunnallinen/seudullinen toimintaympäristö ja kilpailukyky Yritysten alueelliset toimintaedellytykset/alueellinen toimintaympäristö Yritysten sisäiset strategiat ja toimintatavat Kuva 1. Selvityksessä käytetty tarkastelutason ja tarkasteluteemojen kautta rajattu lähestymistapa tutkimusaineiston tulkintaan. Raportin sisältö ja siinä esitetyt tulkinnat perustuvat selvitystyössä käytetyn lähestymistavan mukaisesti rajalliseen tutkimustietoon. Tältä osin se teemoiltaan kattaa vain osan pää LTT-Tutkimus Oy 6

10 kaupunkiseudun yritys- ja elinkeinoelämää koskevista monimuotoisista haasteista tai laajaalaista ja kokonaisvaltaista näkemystä edellyttävän elinkeinojen kehittämistyön kokonaisuudesta. Työn esiselvitysluonteesta johtuen se ei pyri tarjoamaan ratkaisuja pääkaupunkiseudun ongelmien ratkaisemiseksi vaan pikemminkin nostamaan esiin kysymyksiä ja haasteita, jotka alueen työllisyysstrategiassa sekä yritystoiminnan kehittämisen lähtökohdissa olisi syytä ottaa huomioon LTT-Tutkimus Oy 7

11 2. Yrittäjyyttä ja yritysten menestymistä koskevia tutkimuksia aihealueittain Markkinoihin ja kilpailuolosuhteisiin sekä kansainväliseen kilpailukykyyn liittyviä tutkimuksia Markkinoihin, markkinoiden sääntelyyn ja kilpailuolosuhteisiin liittyviä tutkimushavaintoja on useissa kansainvälisten järjestöjen ja tutkimusinstituuttien tekemissä vertailevissa kilpailukykytutkimuksissa. Kansainvälisesti arvostettuja tutkimuksia tekevät vuosittain mm. WEF (World Economic Forum), IMD (International Institute for Management Development) sekä OECD (Organisation for Economic Co-operation and Development). 3 Yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavat markkina- ja kilpailuolosuhteet ovat yksi tarkasteltavista näkökulmista myös useissa kotimaisissa, erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuissa. Suomalainen kilpailukykyvertailu on mm. Tekniikan Akateemisten Liiton teettämä Teknologiabarometri Innovaatioihin ja osaamiseen liittyviä tutkimuksia Innovaatiotoimintaa kuvaavat mittarit liittyvät yleensä olennaisena osana mm. WEF:n, IMD:n ja OECD:n kilpailukykytutkimuksiin. Innovatiivisen yritystoiminnan edellytyksiä on luodattu mm. useissa Euroopan unionin julkaisuissa. OECD on selvittänyt myös erityisesti Helsingin seudun innovaatiotoiminnan tilaa. Suomessa alueellista innovaatiotoimintaa ovat tutkineet mm. Tekes ja sisäasiainministeriö. Yliopistojen kolmannen tehtävän tutkimusta on kartoittanut mm. Sitra, ja se liittyy kiinteästi innovaatiojärjestelmätutkimukseen. Yritysten osaamistarvekartoituksia ovat säännöllisin väliajoin tehneet mm. työnantajaliitot Teollisuus ja työnantajat ja Palvelutyönantajat. Yrittäjyyskoulutusta on tutkinut opetusministeriö. Kansainvälisiä peruskoulutuksen vertailuja ovat mm. OECD:n Pisa-tutkimukset. 2 Kaikki selvityksessä läpikäydyt tutkimukset löytyvät raportin lopussa olevasta lähdeluettelosta. 3 Lisää aiheesta LTT-Tutkimus Oy 8

12 2.3. Yritystoiminnan aloittamiseen ja toimialarakenteeseen liittyviä tutkimuksia Yrittäjäaktiivisuutta arvioivia kansainvälisiä GEM-tutkimuksia (Global Entrepreneurship Monitor) on tehty vuosittain vuodesta 1999 lähtien. Vuonna 1999 oli mukana 10 maata ja vuoden 2003 tutkimuksessa 31 maata. 4 Toimialarakennetta ja yritystoiminnan aloittamista ovat Suomessa tutkineet mm. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ja työministeriö. Yritysten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat kartoittaneet mm. kauppakamarit. Finnvera Oyj ja Suomen Yrittäjät tekevät yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää Pkyritysbarometria. Niissä käsitellään mm. pk-yritysten suhdanneodotuksia, kehittämistarpeita, sukupolvenvaihdoksia, investointeja, kasvuhakuisuutta sekä rahoitusvaikeuksien yleisyyttä. Barometrejä julkaistaan sekä valtakunnallisina että alueellisina Yritysten kasvuun ja työllistävyyteen liittyviä tutkimuksia GEM-tutkimuksissa ja niiden pohjalta tehdyissä jatkotutkimuksissa on selvitetty kasvuyritysten ja -yrittäjien ominaisuuksia sekä yritysten työllistämispotentiaalia. Myös mm. ETLA on tutkinut uusien yritysten työllistävyyttä. Kasvuhakuisuutta ja työllistämisen esteitä koskevia kysymyksiä kysytään yrityksiltä mm. Pk-yritysbarometreissä Rahoitukseen sekä yrittäjien tukipalveihin liittyviä tutkimuksia Rahoituksen, varsinkin pääomasijoitustoiminnan toimivuutta on selvitetty kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. Pk-yritysbarometreissä yrityksiltä kysytään rahoitusasemaa, rahoituksen tarvetta ja rahoitusmarkkinoiden toimivuutta koskevia kysymyksiä. Kauppa- ja teollisuusministeriö on viime aikoina tehnyt useita selvityksiä yritysten tukipalvelujen toimivuudesta. Työministeriö on tutkinut aloittavien yritysten tukipalveluja. Yritysten tyytyväisyyttä elinkeinopalveluihin on kartoitettu mm. kauppakamareiden tekemissä tutkimuksissa. 4 Lisätietoja ja LTT-Tutkimus Oy 9

13 2.6. Säädösympäristöä koskevia tutkimuksia Kansainvälisiä vertailuja säädösympäristöstä ovat tehneet mm. OECD ja Cato Institute 5. Yrityksen perustamiseen liittyvää byrokratiaa eri maissa on vertailtu Euroopan unionin selvityksissä. Suomessa yrityksen lopettamisbyrokratiaa on kartoittanut mm. kauppa- ja teollisuusministeriö. Kunnallisen lupahallinnon toimivuutta on selvitetty mm. kauppakamarin tutkimuksessa Yleisiä havaintoja aiheeseen liittyvistä tutkimuksista Yrittäjyyttä ja yritysten menestysedellytyksiä koskevaa soveltavaa tutkimusta on runsaasti. Tutkimusten esittämät johtopäätökset ja suositukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti varsin yleisluonteisia konkreettisia suosituksia niissä on vähän. Akateemiset (yliopistot ja korkeakoulut) yritystoiminnan menestymisedellytyksiä koskevat tutkimukset ovat perustutkimusluonteisia ja pääsääntöisesti tiedeyhteisöä palvelevia. Niiden tuloksia tai suosituksia on vaikea suoraan soveltaa yrittäjyyttä koskevassa kehittämistyössä. Julkisuudessa (esim. media, seminaarit, puheet yms.) esitetään paljon erityyppisiä yritysten ja elinkeinoelämän kilpailukykyyn liittyviä arvioita ja näkemyksiä (mm. Kiina-ilmiöstä, EU:n itälaajentumisen vaikutuksista, yritysten hallinnollisista rasitteista, irtisanomissuojasta yms.). Näiden tueksi löytyy kuitenkin yllättävän vähän - tai ei lainkaan - puolueetonta tutkittua tietoa. Systemaattiset kansainväliset tutkimukset ja vertailut tarjoavat hyvän perustan erityyppisten asioiden kansainväliseen bencmarkkaukseen. Ne ovat kuitenkin usein tarkastelutasoiltaan ja näkökulmaltaan yleisluonteisia (alueyksikkönä valtio, toimialoittaisia tms.). Geneerisyydestä johtuen niiden tuloksia on vaikea tulkita ja soveltaa seudullisesti. 5 Lisätietoja LTT-Tutkimus Oy 10

14 3. Tutkimushavaintoja ja niiden tulkintoja pääkaupunkiseudun kannalta 3.1. Innovaatiot ovat uuden yritystoiminnan ja kasvun moottori Innovaatiot ovat erittäin merkittävä tekijä yritystoiminnan menestymisen kannalta tämän osoitti pääkaupunkiseudun yrittäjyyden asiantuntijoille tehty kysely. Innovaatioprosessi on myös vahvasti paikkasidonnainen ilmiö. Innovaatiotoiminnan menestyminen riippuu kyvystä synnyttää, ylläpitää ja hyödyntää osaamista yhdistäviä verkostoja. Alueiden innovointikyky liittyy tästä syystä alueen houkuttelevuuteen kykyyn houkutella alueelle osaajia. Keskeisimmät havainnot pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta Alueiden yritysten kyky tuottaa innovaatioita riippuu mm. erikoisosaamisen saatavuudesta, työvoiman ammattitaidosta, koulutusjärjestelmän tehokkuudesta, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyökyvystä, rahoitusjärjestelmien toimivuudesta, yritteliäisyyttä kannustavasta ja epäonnistumiset hyväksyvästä asenneilmastosta (Alueellisen innovaatiotoiminnan haasteita SM 2004) Pääkaupunkiseutu on yksi kymmenestä eniten tutkimukseen panostavasta alueesta Euroopassa. Yritysten tutkimustoiminnasta Suomessa yli 40 prosenttia tehdään pääkaupunkiseudulla (Alueiden elinvoima Tekes 2003) Muita aiheeseen liittyviä tutkimushavaintoja Suomi ei onnistu houkuttelemaan riittävästi ulkomaisia suoria investointeja ja osaajia. Suomesta muuttaa koko ajan enemmän pois korkeasti koulutettuja, joten haasteena on osaajien pitäminen Suomessa. Osaajia houkuttelee avoin luovuuden kulttuuri: monikulttuurinen ympäristö, joka on tunnettu avoimuudestaan erilaisten ihmisten erilaisille ideoille ja on avoin paitsi teknologiselle luovuudelle myös erilaisille elämäntyyleille. (Globaali tietoyhteiskunta. Tekes 2004.) Teknologiasyklin alkuvaiheessa yritykset pyrkivät sijoittamaan ainakin tutkimus- ja kehitystoimintaansa korkeakoulupaikkakunnille. (Alueellisen innovaatiotoiminnan haasteita SM 2004) LTT-Tutkimus Oy 11

15 Kaupallisesti menestyksekkäiden innovaatioprosessien avaintekijöitä ovat kyky osaamis- ja liiketoimintaverkostojen hyödyntämiseen sekä kyky osaamisen ja resurssien onnistuneeseen yhdistämiseen. (Kaupallistaminen ja innovaatiotavoitteet Tekes 2004) Palvelualojen osuus yritysten t&k-menoista on kasvanut mutta on yhä kansainvälisesti pieni. Osaltaan tämä johtuu teollisuusvaltaisesta toimialarakenteesta mutta myös palvelualojen alhaisesta tuotekehitysaktiivisuudesta. (Suomen kilpailukyky ja toimintaympäristö KTM 2003). Arviolta prosenttia innovaatioista syntyy vastedes palvelualoilla. (Yrittäjyyskatsaus KTM 2004) Kaupunkiseuduilla tulee pyrkiä tiiviiden tietopuistojen kehittämiseen, joissa tiede- ja teknologiaosaamisen lisäksi on saatavilla myös palvelut. Kaupunkiseutujen osaamisklusterien osana tulee vankistaa myös teknologiakeskusten toimintaa. (Suomi tarvitsee suurkaupunkipolitiikkaa Aluekeskus- ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä 2003) Yrityskiihdyttämöissä suurten yritysten rooli on toimia strategisina sijoittajina ja uusien ideoiden imurina. (Suomalaisen yrityshautomotoiminnan kolmas aalto KTM 2002.) Yritysten panostus innovaatioihin ja niiden vaikutus liikevaihdon kasvuun on Suomessa pienempi kuin EU-maissa keskimäärin. (Suomen kilpailukyky ja toimintaympäristö KTM 2003) Helsingin seutukunnan ongelmana on tehottomuus alan ideoiden ja teknologioiden kehittämisessä kannattaviksi tuotteiksi ja palveluiksi (OECD 2003). Pääkaupunkiseudun innovatiivisuus ei ole väestömäärään verrattuna juuri korkeampaa kuin muualla maassa. Helsingin seutukunnassa on suhteellisen vähän toimipaikkoja, joissa on viime vuosina tuotettu innovaatioita. Selitys on Helsingin seutukunnan toimialojen suhde innovaatiotoimintaan. Monet Helsingin merkittävistä toimialoista eivät tuota patentteja tai muita perinteisillä mittaustavoilla havaittavia innovaatioita. Tällaisia toimialoja ovat mm. liike-elämän palvelut ja julkinen hallinto. Sama koskee taidealojen ja humanististen alojen toimintaa ja koulutusta. (Alueiden kilpailukyky PTT 2001). Helsingin seutukunnan suuressa riippuvuudessa tieto- ja viestintätekniikan alan yrityksistä piilee riskejä. Lähitulevaisuudessa tieto- ja viestintäteknologian kehitys ei näytä luovan mahdollisuuksia työvoiman kysynnän nopealle kasvulle. (Alueellisen innovaatiotoiminnan haasteita SM 2004) 2004 LTT-Tutkimus Oy 12

16 Koulutuksen kohtaavuus työmarkkinoilla on Suomessa huonompi kuin EU-maissa keskimäärin (European competitiveness report 2002). Etelä-Suomi ja pääkaupunkiseutu tarvitsevat resursseja esimerkiksi koulutuksen laadun ja työelämän ja oppilaitosten kumppanuuksien kehittämiseen. (Osaamistarveluotain TT 2004) 3.2. Vain pieni osa uusista yrityksistä kasvaa ja työllistää merkittävästi Koska vain pieni osa yrityksistä kasvaa ja työllistää voimakkaasti, näiden kasvuyritysten tukeminen edistää tehokkaimmin työllisyyttä. Haasteena on erityisesti kasvuyritysten määrän lisääminen kuinka luodaan (seudullinen) kasvuyrityskulttuuri, jonka vaikutus ulottuu myös kasvavalle palvelusektorille. Myös mahdollisten kasvun rakenteellisten esteiden (mm. uuden työntekijän palkkaamisessa) tunnistaminen on tärkeää. Keskeisimmät havainnot pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta Kasvuyrittäjyyden edistäminen on talouskasvun ja työllisyyden kohentamiseen tähtäävien elinkeino- ja yrityspoliittisten toimenpiteiden kannalta ratkaisevaa. (GEM, Yrittäjyyskatsaus KTM 2004) Kaikista uusista yrityksistä noin 3-5% synnyttää jopa 75% kaikkien uusien yritysten synnyttämistä työpaikoista (High-Potential Entrepreneurship 2003). Suomessa uusien yritysten työllistävyys on kehittyneiden maiden alhaisimpia (Suomen kilpailukyky ja toimintaympäristö KTM 2003) Politiikkatoimenpiteiden pitäisi edistää kasvuhakuisuutta, olla valikoivia ja niiden ehdoksi pitäisi asettaa kasvuhakuisuus ja kasvuun sitoutuminen. Koska menestyvien kasvuyritysten valinta on vaikeaa, politiikkatoimenpiteiden pitäisi suuntautua nopeasti kasvaville aloille. (Bottlenecks 2003 (draft)) Muita aiheeseen liittyviä tutkimushavaintoja Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on Helsingissä (11 %) ja muualla pääkaupunkiseudulla (12 %) suhteellisesti enemmän kuin koko maassa keskimäärin (7%). (Pkyritysbarometrit Finnvera ja SY 2004) 2004 LTT-Tutkimus Oy 13

17 Yrittäjien perustamat ryhmäyritykset kasvavat muita nopeammin. Suurten ja pienten yritysten verkostot pääsevät helpommin ulkomaisille markkinoille. Julkinen sektori voi toimia verkottumisen katalysaattorina. (Entrepreneurship and Local Economic Development OECD 2003) Asemansa markkinoilla saavuttaneen yrityksen kehittäminen ja hengissä pitäminen on kansantalouden näkökulmasta edullisempaa kuin uuden yrityksen perustaminen. (Selvitys neuvonta- ja terveyttämispalvelujen tarjonnasta KTM 2004) Uusyrittäjyyden mahdollisuuksia vaikuttaa merkittävästi työllisyyteen voidaan pitää melko vähäisinä. Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen pelkästään uusyrittäjyyden kautta kolmen vuoden tähtäimellä edellyttäisi perustamisaktiviteetin moninkertaistumista useiksi vuosiksi. (Palveluyrittäjyys ETLA 2004) Pääosa pk-yritysten työllisyyden lisäyksestä on tapahtunut työntekijän yrityksissä. (Yrittäjyyskatsaus KTM 2004) USA:ssa yritykset ovat perustettaessa pieniä, mutta niiden työntekijämäärä kasvaa nopeasti. Suomessa yritykset kasvavat hitaasti ja pysyvät pieninä. Suomessa yritykset palkkaavat vähän uusia työntekijöitä perustamisen jälkeen. Amerikkalaiset palkkaavat 1,6-kertaisen määrän ensimmäisen kahden vuoden aikana, suomalaiset alle 0,1. Seitsemän vuoden jälkeen USA:ssa luku on 1,3, Suomessa 0,15. (The Role Of Policy And Institutions OECD 2002) Kasvuyrittäjyys, toisin kuin jotkin muut yrittäjyyden lajit, reagoi positiivisesti aktiivisiin tukitoimiin. Näitä olivat markkinoille pääsyn edistäminen, henkisen omaisuuden suojaaminen, mikroenkelitoiminnan vahvistaminen sekä kansallinen yrittäjyyskompetenssi. (High- Potential Entrepreneurship 2003) Kasvuyrittäjyys riippuu tilastollisesti merkittävästi markkinoiden avoimuudesta, koulutuksen yrittäjämyönteisyydestä, kansalaisten yrittäjätaidoista, immateriaalioikeuksien suojasta, yrittäjien tukiohjelmista ja naisyrittäjyyden tukemisesta. (Bottlenecks 2003 (draft)) Akateeminen yrittäjyys on edelleen melko harvinaista Suomessa, toisin kuin monissa GEMvertailumaissa. Tämä tekijä selittää ehkä osittain myös kasvuyritysten vähäistä määrää Suomessa. (GEM Suomi 1999) Kasvuyrittäjyyspotentiaali on korkein kohtalaisen hyvin koulutettujen, kohtalaisen hyvin toimeentulevien, alle 35-vuotiaiden työssäkäyvien mieshenkilöiden keskuudessa. (High- Potential Entrepreneurship 2003) 2004 LTT-Tutkimus Oy 14

18 Suurin osa amerikkalaisista kasvuyrityksistä ei ole hitech-aloilta, mutta tietyn alueen kasvuyritykset keskittyvät usein tietylle toimialalle. (High-Growth Companies National Commission on Entrepreneurship 2001.) Yrittäjyyttä tukevien toimenpiteiden pitäisi kohdistua työssä käyviin ihmisiin ja tukea yritys- ja akateemisia spin-offeja. (Bottlenecks 2003 (draft)) Alle kolmasosa uusista perustettavista yrityksistä (mitattuna uusilla myönnetyillä Y- tunnuksilla) käytännössä alkaa harjoittaa merkittävää uutta liiketoimintaa. (Palveluyrittäjyys ETLA 2004) Yritysspin-offeilla ja veturiyritysten alihankkijoilla on erityisen hyvä mahdollisuus menestyä ja kansainvälistyä, koska ne voivat käyttää emonsa tai veturiyrityksen sosiaalista pääomaa hyväksi. (Bottlenecks 2003 (draft)) Spin-off-yritykset innovoivat ja kasvavat keskimääräistä enemmän. (Vihreä kirja. EU 2003.) 3.3. Markkinoiden toimivuus on yritysten menestystekijä Markkinoiden toimivuus ja kilpaillut kotimarkkinat takaavat toiminnan tehokkuuden sekä yritysten menestyksen myös ulkomailla. Pääkaupunkiseudun markkina- ja kilpailuolosuhteet ovat Suomen mittakaavassa hyvät. Avoimien markkinoiden tehokkaampi hyödyntäminen julkisessa palvelutuotannossa loisi edelleen uusia mahdollisuuksia palvelualan yrittäjyyden kehittymiselle. Keskeisin havainto pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta Julkisen sektorin roolia innovatiivisten yritysten avainasiakkaana pitäisi kehittää (Evaluation of the Finnish Innovation Support System KTM 2003) Muita teemaan liittyviä tutkimushavaintoja Julkisen sektorin ei tulisi luoda uusia, yksityisen sektorin palveluiden kanssa päällekkäisiä järjestelmiä. (Yrittäjyyden toimintaympäristö KTM 2004) 2004 LTT-Tutkimus Oy 15

19 Suomi kuuluu OECD:n arvioissa edelleen maihin, joissa sääntelyn on todettu rajoittavan kilpailua. Toimialoja, joilla on haitallista sääntelyä, ovat mm. rakentaminen, vesi- ja kaasuhuolto, vähittäiskauppa sekä kuljetuspalvelut. Ulkomaalaisia yrityksiä on Suomessa vähän. (Suomen kilpailukyky ja toimintaympäristö KTM 2003) Pääkaupunkiseudun yrityksistä 40 % odottaa kilpailun kiristyvän EU-laajentumisen vuoksi. (EU-laajentumisen vaikutukset Suomen yrittäjät 2003) Julkisten palvelujen kilpailuttaminen vaikuttaa myönteisesti alueen yleisiin kilpailuolosuhteisiin ja yritystoiminnan vilkkauteen. Palvelujen tuotantoa on asteittain avattu yksityisille yrityksille. Hankintaosaamisen puute on yksi muutosta hidastavista tekijöistä. (Suomen kilpailukyky ja toimintaympäristö KTM 2003) Suomen kotimarkkinat ovat hyvin pienet suhteessa teknologiseen osaamispotentiaaliimme. Kotimarkkinat eivät siten tarjoa samanlaista liiketoiminnan osaamista vahvistavaa harjoituskenttää kuin suuremmissa maissa. (Yrittäjyyskatsaus KTM 2004). Talouden toimialarakenne ei ole Suomessa vielä riittävästi sopeutunut ns. uuden talouden edellytyksiin. Esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologiaa runsaasti käyttävien toimialojen kansantuoteosuus on Suomessa EU-maiden tasolla suhteellisesti varsin alhainen. (Yrittäjyyskatsaus KTM 2004) Kansainväliselle kilpailulle avoimilla aloilla työn tuottavuuden kasvu on ollut nopeaa. (Suomen kilpailukyky ja toimintaympäristö KTM 2003) 3.4. Uusia yrityksiä syntyy eniten palvelualoille Suomalaisessa yritystoiminnassa on tapahtumassa merkittäviä rakennemuutoksia: palveluiden merkitys kasvaa ja uusista yrittäjistä yhä suurempi osa on naisia. Tämä kehitys on omiaan nostamaan kokonaisyrittäjyyden tasoa. Toisaalta yritysten sukupolvenvaihdokset ovat tulevien vuosien suuri haaste. Pääkaupunkiseutu kärsinee sukupolvenvaihdoksista vähemmän kuin muu Suomi, koska yritystoiminnan jatkajan löytyminen lienee useissa tapauksissa helpompaa kuin muualla Suomessa LTT-Tutkimus Oy 16

20 Keskeisimmät havainnot pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta Suomessa yksityisten palvelujen osuus työpaikoilla mitattuna on OECD-maiden alhaisimpia. Varovaisestikin arvioiden palvelualoille mahtuu Suomessa kymmeniä tuhansia työpaikkoja nykyistä enemmän. (Aloittavan yrityksen tuki TM 2003) Alkutuotannon ja teollisuuden työpaikat vähenevät merkittävästi jo kuluvalla vuosikymmenellä. Palvelualojen työllisten määrä kasvaa tulevaisuudessa nopeasti. Palvelualojen sisällä nopeaa kasvua ennakoidaan kaupan, liike-elämää palvelevien toimintojen sekä henkilöpalvelujen aloille. (Osaamisen ja täystyöllisyyden Suom. TM 2003.) Muita aiheeseen liittyviä tutkimushavaintoja Yrittäjyyden painopiste on siirtynyt ja siirtyy edelleen sosiaali- ja terveys- sekä liike-elämän palveluiden suuntaan. Tulevaisuudessa yrittäjyyden painopiste siirtynee myös naisyrittäjien suuntaan. (Palveluyrittäjyys ETLA 2004) Kuluvalla vuosikymmenellä noin yrittäjää on ikääntymisen takia luopumassa yritystoiminnastaan. Arviolta joka toisella luopujalla ei ole tiedossa yritystoiminnan jatkajaa. Pääkaupunkiseudulla ongelmana ei niinkään ole jatkajan löytyminen, vaan verotukseen ja arvonmääritykseen liittyvät ongelmat. (Aloittavan yrityksen tuki ja näkökulmia itsensä työllistämiseen TM 2003; Pk-yritysbarometrit Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja Kevät Finnvera ja SY) Suomi on GEM-maiden huippua, kun tarkastellaan mahdollisuuksia uuden yrityksen perustamiseksi. Suomessa on ongelmana se, että yleinen usko uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ei jalostu käytännön toiminnaksi. (GEM Suomi 2002) Suomalaisten yrittäjäaktiivisuus on noussut ja on jo lähestymässä hyvää eurooppalaista keskitasoa (6,9 % aikuisväestöstä oli perustamassa yritystä tai toimi nuoressa yrityksessä). (GEM Suomi 2003) Velkaantumisen ja konkurssin pelko sekä henkilökohtaisen omaisuuden menettämisen uhka ovat keskeisiä yritystoiminnan aloittamista ja kasvua ehkäiseviä tekijöitä. (Selvitys neuvonta- ja terveyttämispalvelujen tarjonnasta KTM 2004) Mitä enemmän naisyrittäjiä on suhteessa miesyrittäjiin, sitä korkeampi on maan kokonaisyrittäjyysaktiivisuuden taso. (GEM Global 2001) 2004 LTT-Tutkimus Oy 17

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN... 6 4 SUOMEN NYKYINEN KASVURAHOITUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 9.00 9.30 Aamukahvi ja sämpylä 9.30 9.45 Avaussanat, Mikko Utriainen, Tekes 9.45 10.15 Alustukset, Case: Tupaturva

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN YHTEENVETO TULOKSISTA 1. Tutkimuksen taustaa ja tutkimusaineisto Trailmaker Oy toteutti Kasvu Open -ohjelman yhteydessä tutkimuksen, jonka

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

risto.lustila@tekes.fi

risto.lustila@tekes.fi risto.lustila@tekes.fi MIKÄ ON TUOTEVÄYLÄ-PALVELU? Tuoteväylä-palvelu on Tekesin ohjaama valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka auttaa alkavia ja mikroyrityksiä kehittämään kansainvälistä kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

PK-yritysvaltuuskunta. 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK

PK-yritysvaltuuskunta. 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-yritysvaltuuskunta 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lähtökohtana vuodelle 2006: EK:n PK-ohjelman tavoitteet vuoteen 2010 Uusien yritysten perustaminen: 30 000 / vuosi

Lisätiedot