ETEENPÄIN. Yhteisöllisyydellä. Opetushallituksen tehtäviin muutoksia. Koulutuspolitiikan linjaukset työn alla
|
|
- Arttu Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opetushallituksen lehti Utbildningsstyrelsens tidning Opetushallituksen tehtäviin muutoksia Koulutuspolitiikan linjaukset työn alla Yhteisöllisyydellä ETEENPÄIN
2 tässä numerossa Kannen kuva: HANNU PIIRAINEN Ajankohtaista OPH:ssa 8... Opetushallituksen tehtäviin muutoksia? 9... Lindroos: Selvitys jatkoa viraston kehittämiselle Opetushallituksen ja opetusministeriön työnjako selkeämmäksi Lasten ja nuorten foorumi aloitti toimintansa Opetushallitus painottaa koulutuksen sivistysroolia ja osaavan työvoiman saantia Utvecklingsplanen för utbildning och forskning är under beredning Nuorten osallisuushanke päättyy vuoden lopussa Koulutusindikaattorit maiden välisessä vertailussa Uusia näyttötutkinnon perusteita hyväksytty Yrittäjän ammatti- ja erikoisammattitutkinnot OPETUSHALLITUKSEN LEHTI UTBILDNINGSSTYRELSENS TIDNING PÄÄTOIMITTAJA Pääjohtaja Kirsi Lindroos TOIMITUSSIHTEERI Viestintäpäällikkö Tiiu Bräutigam puh. (09) TOIMITTAJAT Viestinnän suunnittelija Juha Ojanen Viestintäassistentti Noora Suolaniemi Erityisasiantuntija Hannu Ylilehto Kielenkääntäjä Heidi Malm PAINATUS Kirjapaino Uusimaa, Porvoo LEHDEN ULKOASU JA TAITTO Kirjapaino Uusimaa/Liisa Surakka uudistettiin Uusi ESR-rakennerahastokausi käynnistyy Ennakointitietoa viedään eteenpäin SOUS LE CIEL DE PARIS - virkamiesvaihdossa OECD:ssä Pariisissa TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Viestintäassistentti Noora Suolaniemi puh. (09) noora.suolaniemi@oph.fi ISSN Uusia julkaisuja Spektrin lukijatutkimus TOKI-hankkeessa kehitetään toisen kotimaisen OPETUSHALLITUKSEN VERKKOSIVUT kielen opiskelua Svensk sida SEURAAVA NUMERO aineistopäivä Uutta Edu.fin sivuilla
3 On päiviä ja tapahtumia, jotka jäävät mieleen loppuiäksi. Lyijynharmaana marraskuun sadepäivänä Tuusulan Jokelassa toteutui painajainen, jollaisia olemme tottuneet kuulemaan vain muista maista. Sen ei pitänyt olla mahdollista Suomessa. Niin kuitenkin kävi, ja yhdeksän ihmistä sai surmansa koulussa paikassa, jota on totuttu pitämään turvallisena yhteisönä lapsille ja nuorille. Väkivallan myötä jotain rikkoutui samalla peruuttamattomasti kouluissamme. Traagisuudessaan Jokelan tapaus vaikuttaa pitkään kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Suomessa. Se ei ainoastaan ollut murhenäytelmä oppilaille, heidän vanhemmilleen ja omaisilleen ja koulun henkilökunnalle, vaan koskettaa väistämättä laajemminkin kouluväkeä ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Jokelassa avun tarve tulee kestämään vuosia. Kouluilla itsellään mutta myös koulun ja kodin yhteistyöllä on tärkeä rooli kriiseistä selviytymisessä. Koulu ei kuitenkaan selviä tehtävästä yksin. Tarvitaan konkreettista apua. Opetushallitus on käynnistänyt eri toimijoiden kanssa työn, jonka tavoitteena on kehittää kansalaisvastuu turvallisuudesta -toimintamalli. Sen avulla koulussa opittaisiin tunnistamaan avun tarve ja ilmoittamaan siitä eteenpäin. Oppilaille ja opiskelijoille kerrottaisiin, miten tulee toimia, kun huomaa, että yhteisön jäsen voi huonosti. Rehtoreille, opettajille ja muille kouluyhteisön edustajille luodaan pitkäkestoista koulutussarjaa. Koulutusta annetaan maksuttomana eri puolilla maata, suomeksi ja ruotsiksi. Opetushallitus on myös heti kriisin alusta alkaen tuottanut tukimateriaalia kouluille ja oppilaitoksille siitä, kuinka kriisitilanteita on käsiteltävä. Tämä työ KIRSI LINDROOS pääjohtaja, Opetushallitus jatkuu. Toivomme palautetta, jonka pohjalta tukiaineistoja ja koulutusta tuotetaan. Koulussa tärkeää on nyt avoimuus ja yhteisöllisyys sosiaalinen oppimisympäristö. Koulussa tunteita tulee voida käsitellä yhdessä. Keskustelulle on löydyttävä aikaa. Avoimessa yhteisössä on myös reagoitava heti, kun oppilaan käytöksessä ilmenee jotain poikkeavaa. Tärkeää olisi, että kaikilla kynnys puuttua yhteisön jäsenen hätään ja auttaa olisi mahdollisimman matalalla. Kukaan ei tiedä, miksi Jokelassa ampunut nuori ajautui epätoivoiseen tekoon. Kyseessä on epäilemättä yksittäistapaus, mutta samalla se kuvastaa yhteiskunnan tilaa laajemmin. Ampuja oli jäänyt yhteisön ulkopuolelle. Väkivallantekoja ei voida hyväksyä eikä niiden edessä antautua. Voimme kuitenkin jokainen omilla toimillamme ja käytöksellämme vaikuttaa, että yhteisöllisyys toteutuisi paremmin koulu- ja myös muissa työyhteisöissä ja omalta osaltaan edesauttaa sitä, ettei vastaavaa enää ikinä tapahtuisi. Ajatukset ovat uhrien omaisten ja Jokelan kouluyhteisön kanssa. Järkytys on suuri. Senkin keskellä on vahvistettava lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta kouluissa ja kodeissa. Aikuisten läsnäolo on keskeistä. Turvallista loppuvuotta toivoen! pääkirjoitus Spektri
4 ledare KIRSI LINDROOS generaldirektör, Utbildningsstyrelsen Det finns dagar och händelser som vi aldrig kan glömma. En blygrå, regnig novemberdag förverkligades en mardröm i Jokela i Tusby, något som vi blivit vana att höra om endast från andra länder. Det kunde ju inte vara möjligt att sådant sker i Finland. Men det hände och nio mänskor miste livet i skolan på en plats som har ansetts vara trygg för barn och unga. I och med våldet slogs någonting i våra skolor oåterkalleligt i spillror. Den oerhört tragiska händelsen i Jokela kommer att inverka länge på alla skolor och läroanstalter i Finland. Den var inte endast en tragedi för eleverna, deras föräldrar och anhöriga och skolans personal, den berör oundvikligen skolfolk på bredare front och hela det finländska samhället. Hjälp kommer att behövas i Jokela flera år framåt. Skolorna själva men även skolans och hemmets samarbete har en viktig roll när man arbetar sig igenom kriser. Skolan klarar dock inte av denna uppgift ensam. Det behövs konkret hjälp. Utbildningsstyrelsen har tillsammans med olika aktörer startat ett arbete som har som mål att utveckla verksamhetsmodellen medborgaransvar för säkerhet. Med hjälp av den skall man i skolorna lära sig att känna igen hjälpbehovet och informera vidare om det. Man ska berätta åt elever och studerande, hur de ska agera när de märker att en medlem i gemenskapen mår dåligt. En långvarig utbildningsserie för rektorer, lärare och andra representanter för skolgemenskapen skapas. Utbildningen ges kostnadsfritt på olika håll i landet, på finska och på svenska. Ända från krisens början har Utbildningsstyrelsen också producerat stödmaterial för skolor och läroanstalter om hur krissituationer ska hanteras. Detta arbete fortsätter. Vi hoppas på feedback, som kan användas som grund för produktionen av stödmaterial och utbildning. Nu är det viktigt med öppenhet och gemenskap i skolan den sociala lärmiljön. I skolan ska man kunna hantera känslor tillsammans. Det måste finnas tid för samtal. I en öppen skolgemenskap ska man också genast reagera när en elev börjar uppföra sig avvikande. Det vore viktigt att tröskeln för alla skulle vara så låg som möjligt när det gäller att ingripa i en medlems nöd och hjälpa den nödställda. Ingen vet vad det var som drev den unga som sköt i Jokela till den desperata handlingen. Det är otvivelaktigt frågan om ett enskilt fall men samtidigt kan den spegla samhällets tillstånd i ett bredare perspektiv. Skytten hade lämnat utanför gemenskapen. Våldshandlingar kan inte godkännas och man får inte kapitulera inför dem. Vi kan ändå alla genom våra egna handlingar och vårt uppförande se till att gemenskapen fungerar bättre i skol- och även andra arbetsmiljöer och för vår egen del hjälpa med att se till att ingenting motsvarande någonsin mera ska hända. Tankarna är hos offrens anhöriga och alla vid Jokela skola. Chocken är enorm. Men även mitt i den måste vi stärka barnens och ungas känsla av att de är trygga i skolan och hemmen. De vuxnas närvaro är mycket viktig. Jag önskar ett tryggt slut på året! 4 Spektri
5 ajankohtaista OPH:ssa Tukea kouluille kriisitilanteissa Opetushallitus on koonnut verkkosivuilleen tukimateriaalia kouluille kriisien käsittelyyn. Sivuilla on muun muassa aineistoa lasten ja nuorten avuntarpeen tunnistamisesta, toimintaohjeita kriisien käsittelyyn kouluissa, tietoa kodin ja koulun yhteistyöstä, mediakasvatuksesta, koulun kriisiryhmän toiminnasta ja koulun kriisisuunnitelman laatimisesta. Alkuvuodesta Opetushallitus järjestää yhdessä lääninhallitusten kanssa 14 koulutustilaisuutta kriisien hallinnasta 11 eri paikkakunnalla. Tilaisuuksista kolme on ruotsinkielisiä. Koulutus on suunnattu laajasti kunnan ja koulujen turvallisuus- ja kriisitoiminnasta vastaaville henkilöille. Koulutuksissa käsitellään turvallisuuden edistämiseen ja kriisien kohtaamiseen liittyviä perussäädöksiä, työnjakoa ja vastuita, toiminnan johtamista kriisitilanteissa, tiedottamista sekä yhteistyötä. Lisäksi tarkastellaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn tukemista sekä yhteisöllisyyttä. Koulutusten suunnitteluun ovat osallistuneet opetusministeriö, sisäasianministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus, lääninhallitukset, OAJ, Kuntaliitto ja Suomen Rehtorit. Koulutus on osallistujille maksuton. Turvallisuus- ja kriisiteemoja käsitellään myös myöhemmin alkavissa pidempikestoisissa koulutuksissa, joita toteutetaan useita kahden vuoden aikana eri puolella Suomea. Tarkemmat tiedot koulutuksesta tulevat Opetushallituksen verkkosivuille sekä kouluihin ja oppilaitoksiin sähköpostitse. Opetushallitus on lähettänyt sähköpostitse tietoa kriisien tukimateriaalista peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten rehtoreille. Osoitteet on saatu Opetushallituksen OPTI-tietokannasta, johon koulut ja oppilaitokset itse kirjaavat yhteystietonsa. Jos kouluusi tai oppilaitokseesi ei tullut viestiä Opetushallitukselta, tarkistathan, että osoitetiedot ovat ajan tasalla: OPTIn neuvontapuhelin (09) , Spektri
6 ajankohtaista OPH:ssa Uudet Pisa-tulokset julki OECD järjesti kansainvälisen Pisatutkimuksen kolmannen kierroksen vuonna Siinä painopisteenä olivat luonnontieteet. Tutkimukseen osallistui 57 maata. Uudet tulokset julkistettiin 4. joulukuuta. Vuosien 2001 ja 2003 Pisa-tutkimuksissa painopisteinä olivat lukutaito ja matematiikka, ja Suomi sijoittui niissä OECD-maiden kärkeen. PISA-ohjelmassa (Programme for International Students Assessment) arvioidaan kolmen vuoden välein 15- vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa. (Tulokset eivät olleet tiedossa vielä lehden painoon mennessä.) European label kieltenopetuksen laatupalkinnot jaettiin Uusi opas koulutuksen kansainvälistämiseen Opetushallitus ja CIMO julkaisevat oppaan, jolla kannustetaan kouluja kansainväliseen toimintaan. Mukana on tietoa rahoituksesta ja eri ohjelmista sekä opettajien, rehtoreiden, oppilaiden ja virkamiesten omia kokemuksia kansainvälisestä toiminnasta. Opetusministeriön rahoittama opas julkaistaan talvella 2007/2008. Opetushallitus palkitsi kolme oppilaitosta kieltenopetuksen eurooppalaisella laatuleimalla, European labelilla. Palkinnon saivat Vuorikadun/Harjun peruskoulu Lahdesta, Valkealan lukio sekä Rovaniemen kansalaisopisto. Lisäksi palkittiin vuoden kieltenopettaja Sisko Harkoma ja vuoden kieltenopiskelija Heini Arjava. Opetusneuvos Irmeli Halinen jakoi palkinnot marraskuun lopulla Helsingissä. Vuorikadun/Harjun peruskoulussa on panostettu siihen, että oppilaat valitsisivat muuta vierasta kieltä kuin englantia. Koulu on tiedottanut aktiivisesti kielivalintamahdollisuuksista tiedotuskirjeellä, tiedotustilaisuuksissa ja lastenjuhlissa. Koulu toimii erilaisissa kielten verkostoissa ja on aktiivinen kansainvälisessä yhteistyössä Saksan ja Venäjän kanssa. Valkealan lukiolla on monipuolinen kieliohjelma. Se osallistuu kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin, joissa kehitetään opetusmenetelmiä. Lukiossa on hyödynnetty tieto- ja viestintätekniikkaa ja kehitetty suullisen kielitaidon opettamista ja oppimistulosten arviointia. Rovaniemen kansalaisopisto tarjoaa suuren valikoiman kieliä ja se on pyrkinyt kehittämään ja laajentamaan kieltenopetusta. Opisto on osallistunut aktiivisesti aikuisten kieltenopetusta, oppimistulosten arviointia ja maahanmuuttajien kotouttamista edistäviin hankkeisiin. Opiston hankkeessa on mukana myös ulkomaisia opetusharjoittelijoita. Vuoden kieltenopettajaa, Ylöjärven lukion ruotsin ja venäjän kielen lehtori Sisko Harkomaata pidetään innostuneena ja kannustavana opettajana. Hän on toiminut oppikirjojen, harjoitus- ja testausmateriaalien tekijänä sekä perehtynyt etä- ja verkko-opetukseen. Vuoden kieltenopiskelijaksi valittiin ylioppilas Heini Arjava Helsingin Normaalilyseosta. Arjava saavutti ylioppilastutkinnossa kahdeksan laudaturia, joista viisi kielissä. Euroopan unioni on kehittänyt kieltenopetuksen tehostamiseksi kieltenopetuksen eurooppalaisen laatuleiman, European Label. Sen tavoitteena on korostaa kielitaidon ja kieltenopiskelun merkitystä. Vuoden 2007 painopisteenä oli kielivalikoiman monipuolistaminen. 6 Spektri
7 Innokoulu-kilpailussa ideoitiin uusia keksintöjä Innokoulu-kilpailun palkinnot jaettiin 20. marraskuuta. Ammatillisten oppilaitosten sarjassa jaettiin neljä tuhannen euron palkintoa opinnäytetöille, ja peruskoulun 1.- ja 2.-luokkalaisten kategoriassa palkittiin kahdeksan pikku keksijää. Eka- ja tokaluokkalaisilta tuli kilpailuun kymmeniä ideoita. Juho Silventoinen ja Leevi Susimaa Lavolan koulusta keksivät mölynimurin, joka imuroi mölyt mahaansa koulun ruokalasta, jotta oppilaat saisivat syödä rauhassa. Elävä liikennevalo on Kasper Kettusen keksintö Alakylän koulusta. Elävä liikennevalo estää tuhmia ihmisiä, jopa autoilijaakin, jos he ajavat tai kävelevät punaisia päin. Joonas Lahin Tyysterniemen koulusta ideoi suojuskäsineen saksilla leikkaamiseen näin saksilla ei leikkaa omiin sormiinsa, kun askartelee. Ammatilliset opinnäytetyöt edustivat eri ammatillisen koulutuksen aloja. Innovatiivisia ratkaisuja löytyi kuntouttavan hoitotyön, päällystyskoneiden, sähköasennusten ja mustalipeän parista. Voittaneissa opinnäytetöissä korostuivat kekseliäisyys ja ongelmanratkaisutaito, mutta myös työturva-asioiden huomiointi ja yritysyhteistyö, kertoo opetusneuvos Marja Hollo Opetushallituksesta. Opetushallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteinen kilpailu toteutettiin tänä vuonna Etelä- Karjalassa. Pienten koululaisten sarjassa keksittiin vapaasti uusia keksintöjä. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat kilpailivat opinnäytetöillä. Innokoulu-kilpailu järjestetään vuonna 2008 Turun alueella, 2009 Kokkolan seudulla ja 2010 Rovaniemen alueella. Juho Silventoisen ja Leevi Susimaan keksimä mölynimuri varoittaa oppilaita ruokalassa sanomalla Hiljaa!. Jos tämä ei auta, mölyt imetään pois. Kun laite täyttyy mölystä, se tyhjennetään ulkona. Esityksiä vuoden 2008 Cygnaeuspalkittavaksi odotetaan Opetushallituksessa Opetushallitus odottaa aloitteita vuoden 2008 Cygnaeus-palkittavasta tammikuun 31. päivään 2008 mennessä. Cygnaeus-palkinto myönnetään yksityiselle henkilölle tai yhteisölle erityisistä ansioista yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen tai muun sivistystoimen kentällä. Vapaamuotoiset aloitteet Cygnaeus-palkinnon myöntämisestä toimitetaan kouluneuvos Ilhan Hamidille, Opetushallitus, Kumpulantie 3, Helsinki. Esitykset on perusteltava, ja henkilöpalkintoehdokkaan osalta on oheistettava asianomaisen henkilön nimikirjanote. Vuoden 2007 Cygnaeus -palkinto myönnettiin helsinkiläiselle Roihuvuoren koululle. Lisätietoja palkinnosta: Ilhan Hamid, puh. (09) , Spektri
8 Opetushallituksen tehtäviin muutoksia? Lindroos: Selvitys jatko Selvitysmies esittää Opetushallituksesta toimeenpano-, seuranta- ja kehittämisvirastoa. Hallitusneuvos Timo Lankinen luovutti lokakuussa opetusministeri Sarkomaalle selvityksensä Opetushallituksen kehittämisestä. Opetushallituksen tulisi jatkossa olla entistä vahvemmin koulutuksen keskushallinnon toimeenpano-organisaatio. Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet annettaisiin jatkossa asetuksina. Opetushallituksen kehittämishankkeiden määrää vähennettäisiin. Opetushallituksen selvitys kirjattiin kevään hallitusohjelmaan. Esityksen mukaan viraston asemaa tiedon tuottajana tulisi vahvistaa. Oppimistuloksia koskevan seuranta-arvioinnin toimeenpano kansallisilla oppimistuloksia mittaavilla kokeilla kuuluisi Opetushallitukselle, mutta muu kansallinen arviointi keskitettäisiin uudelle Koulutuksen arviointikeskukselle. Opetushallituksen yhteyteen perustettaisiin Oppilaitosjohtamisen instituutti, joka huolehtisi yhteistyössä korkeakoulujen kanssa oppilaitosjohdon koulutuksesta. Opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) toiminta siirtyisi pääosin osaksi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian toimintaa. Kansainvälinen henkilövaihdon keskus CIMO yhdistettäisiin osaksi Opetushallitusta. Kaikkiaan Opetushallitukseen koottaisiin seuraavat toimintojen kokonaisuudet: 1) kansallinen tutkinto- ja opetussuunnitelmaviranomainen, 2) koulutuksen, opetuksen ja opetushenkilöstön kehittämiskeskus, 3) koulutuksen tuloksellisuuden seurannan, tutkimustulosten hyödyntämisen ja koulutustarpeiden ennakoinnin palvelut, 4) koulutuksen tietokeskus, 5) kansainvälisten koulutuspalvelujen ja henkilövaihdon keskus ja 6) koulutuksen hallintopalvelut. Selvitysmiehen raportti on parhaillaan lausuntokierroksella. Muutokset Opetushallituksen tehtävissä tulisivat esityksen mukaan voimaan Selvitys on luettavissa opetusministeriön www-sivuilla: Opetushallitus esitti jo oman uudistumisensa alkuvaiheessa vuonna 2004 ministeriölle ehdotuksia, jotka nyt on kirjattu Lankisen selvitykseen. Muutosten avulla viraston tulosjohtaminen paranisi ja työnjako ministeriön kanssa selkiytyisi. Raportissa esitetään uudistuksia, jotka tukevat OPH:n nykyistä toimintamallia ja kehittämisen ajatuksia, Lindroos toteaa. Opetushallitus toteaa ministeriölle lähettämässään lausunnossa, että tuntijakoa ja opetuksen yleisiä tavoitteita koskevat päätökset tulee edelleen päättää valtioneuvostossa. Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteita koskeva normikäytäntö on puolestaan nykyisellään toimiva. Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteista päättäminen OPH:ssa olisi luontevin ratkaisu niiden valmistelun ja toimeenpanon lisäksi, toteaa Lindroos. Osittaisuudistuksen yhteydessä on arvioitava uudistuksen merkitys perusteiden kokonaisuuden kannalta. Arvioinnin tekemiseen parhaat edellytykset on Opetushallituksella. Mikäli opetussuunnitelman perusteet ja tutkinnon perusteet siirtyisivät opetusministeriössä annettaviksi asetuksiksi, se johtaisi jatkossa useisiin asetusmuutoksiin. Oppimisen vähimmäisvaatimus toisi lisää haasteita Opetushallitus ei kannata selvitysmiehen ehdotusta vähimmäisvaatimusten sisällyttämisestä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelman perusteisiin sisällytettäväksi esitetyt vähimmäisvaatimukset vaikeuttaisivat kaikkein suurimmissa oppimisvaikeuksissa olevien oppilaiden asemaa ja kaventaisivat myös opettajan mahdollisuuksia käyttää omaa harkintaansa oppilaan arvioinnissa, näkee Lindroos. 8 Spektri
9 TEKSTI: JUHA OJANEN KUVA: a viraston kehittämiselle Pääjohtaja Kirsi Lindroosin mukaan Opetushallituksesta tehty selvitys on pääosin kannatettava. Se selkiyttäisi työnjakoa ministeriön kanssa ja toteuttaisi tavoitteita, joita Opetushallitus on aiemmin esittänyt. TEKSTI JA KUVA: JUHA OJANEN Uskon, että nykyiset tavoitteet sekä hyvän osaamisen kuvaukset ja mahdollisuus yksilöllistää oppimäärä ja suorittaa arviointi sen mukaisesti ovat hyvät ja riittävät apuvälineet, joiden avulla voidaan ottaa huomioon oppilaiden erityiset tarpeet. Tavoitteet on pidettävä edelleen tason osalta korkealla, hän muistuttaa. Tieto ohjaamaan kehittämistä Uusia avauksia selvityksessä ovat opetustoimen tietoperustaisen johtamisen korostaminen, Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn yhdistämi- Spektri
10 nen Opetushallitukseen sekä arvioinnin työnjaon selkiytyminen Opetushallituksen ja Koulutuksen arviointikeskuksen välillä. Lindroosin mukaan koulutuksen kehittämistoiminta, tietotuotanto ja kansainvälinen toiminta vahvistuisivat ehdotusten toteutuessa ja työnjako eri toimijoiden välillä selkiytyisi. Opetushallitus pitää tärkeänä koulutuksen laatua ja tuloksellisuutta koskevan tietopohjan vahvistamista, mutta ei kannata valtakunnallisia kokeita kaikille, vaan otantaperustaisina, kuten tähänkin asti. Malli on ollut toimiva ja tuloksellinen ja sitä on kiitelty myös muissa maissa. Kannatamme myös tietopalvelujen kokoamista yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tietopalvelut tulisi koota Opetushallituksen yhteyteen. KUVA: ANTONIN HALAS Opettajien osaamiseen panostaminen tärkeää Selvitysmies teki useita ehdotuksia opettajien täydennyskoulutuksen kehittämisestä. Opetushallituksen mukaan Opekon asema ja mahdollisuudet täydennyskoulutuksen kentässä kaipaa vielä selvittämistä. Esitys Palmeniaan yhdistämisestä on yksi vaihtoehto. Opetushallitus pitää erittäin hyvänä ajatusta Oppilaitosjohtamisen instituutin perustamisesta Opetushallituksen yhteyteen. Koulun johtamisen, työyhteisön ja työhyvinvoinnin tueksi tarvitaan ehdottomasti vahvaa koulutuskeskusta. Tämä tukee tähänastista kehittämistyötämme sekä yhteistyötä, jota on tehty koulutuksen järjestäjien ja Yleisradion kanssa. Lindroos muistuttaa, että koulutuksen järjestäjille tulee säätää hallitusohjelman mukaisesti velvollisuus ylläpitää ja kehittää oppilaitosjohdon, opetushenkilöstön ja muun opetusta tukevan henkilöstön osaamista. Kannatan selvitysmiehen esitystä tältä osin lämpimästi. Työnjakoon selkeyttä Kentälle ministeriön ja keskusviraston roolien rajanveto on ollut epäselvää. Myös pääjohtaja Lindroosin visioissa tulosohjauksen ja hallintomallin kehittämistä tulee jatkaa. Johtamiselle on annettava toimiva viitekehys ja työkalut. Opetusministeriön tulosohjausta tulee edelleen kehittää Opetushallituksen ja valtion oppilaitosten tulostavoitteiden kautta, jolloin myös niiden seuranta ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus on seurattavissa. Myös valtion oppilaitosten, joita Opetushallitus ohjaa, hallintomallia ja johtamisjärjestelmiä tulisi arvioida. Lankisen selvityksessä esitetty ajatus opetusministeriön ja Opetushallituksen rooleista ja tehtäväjaosta on Lindroosin mukaan lähtökohtaisesti hyvä. Erityisen tärkeää on kehittää ministeriön ja Opetushallituksen yhteistyötä läheisemmäksi. Opetushallituksen ja opetusministeriön tulisi käydä entistä enemmän vuoropuhelua koulutuksen kehittämisestä ja laatia hyvissä ajoin pitkän tähtäimen suunnitelmat toteutettavista kehittämishankkeista, hän jatkaa. 10 Spektri
11 Opetushallituksen ja opetusministeriön työnjako selkeämmäksi TEKSTI: TIIU BRÄUTIGAM KUVA: KESKUSTAN KUVAPANKKI Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Aila Paloniemen mielestä tärkein asia selvitysmies Lankisen raportissa on entistä toimivampi työnjako Opetushallituksen ja opetusministeriön välillä. Opetushallituksen tehtäväkenttä on laajentunut huomattavasti viime vuosina, Paloniemi toteaa. Virasto tarvitsee työlleen tukea ja entistä tiiviimpää vuorovaikutusta ministeriön kanssa, jotta voimavarat kohdennetaan oikein. Yhteistyöhön tarvitaan selkeä punainen lanka, jotta organisaatiot voivat yhdessä kehittää pitkäjänteisesti Suomen koulutusjärjestelmää. Kannatan koulutuksen tiedonkeruun tehostamista ja keskittämistä Opetushallitukseen. Tällä hetkellä koulutuksen kehittämiseen tarvittavaa tietoa kerää liian moni taho, ja tieto toimintaympäristön muutoksista on hajanaista. Kuntapäättäjät tarvitsevat analyyttista tietoa päätöksenteon tueksi. Selvitys selkeyttää myös koulutuksen arvioinnin asemaa ja poistaa siitä päällekkäisyyksiä. Keskustelua tullaan käymään myös norminantooikeuden muuttamisesta, hän jatkaa. Vaikka norminanto-oikeus siirtyisi ministeriöön, jää niiden kattava valmistelutyö kuitenkin Opetushallitukseen. Virastossa on osaamista ja asiantuntemusta tähän työhön. Olen sitä mieltä, että normiohjausta tulee virtaviivaistaa ja normien määrää karsia reippaasti. Kaikkia yksityiskohtia ei mielestäni tule säädellä normeilla. Toivon koulutasolle lisää päätäntävaltaa käytännön asioissa. Koulujen ja oppilaitosten työtä voi tukea muillakin tavoilla, esimerkiksi panostamalla niiden johdon koulutukseen. Oppilaitosjohdon instituutin perustaminen Opetushallitukseen onkin mielestäni erittäin hyvä idea ja tulevaisuuden avaus. Hän puoltaa myös yhteistyön tiivistämistä Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn kanssa. Kansainvälinen vuorovaikutus kasvaa koko ajan, ja suomalaiselle koulutusosaamiselle on paljon kysyntää maailmalla. CIMO olisi luonteva kumppani kasvattamaan Opetushallituksen kansainvälistä toimintaa entistä vaikuttavammaksi kokonaisuudeksi. Paloniemen mukaan raportissa on monta rohkeaa ja hyvää avausta. Yksi kohta kuitenkin huolestuttaa: valtion oppilaitokset. Selvityksessä esitetään, että valtion oppilaitokset siirtyisivät alueiden tai yksityisten tahojen ylläpidettäviksi. Pelkään, että jos tämä valmistellaan huonosti, vaikeimmin vammaiset jäävät kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Erityisopetuksen tähänastinen malli on mielestäni toimiva, joskin oppilaitoksille pitää luoda kestävä rahoitusmalli. Nykyisellä siirtomäärärahamallilla toimintaa ei voi jäntevästi ylläpitää eikä kehittää, hän painottaa. Selvitysmiehen ehdotukset lähtevät nyt laajalle lausuntokierrokselle. On mielenkiintoista olla Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajana kaudella, jolla päätetään merkittävistä, suomalaiseen koulutuspolitiikkaan olennaisesti vaikuttavista uudistuksista. Opetushallituksen henkilöstön jaksamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun muutoksia suunnitellaan. Monesta selvityksen kohdasta tullaan varmasti käymään vielä vilkasta keskustelua. Uskon, että selvityksen parhaat ideat nousevat esiin ja että tältä pohjalta voimme yhdessä kehittää virastoa eteenpäin, Paloniemi toteaa. Spektri
12 Lasten ja nuorten foo TEKSTI JA KUVAT: TIIU BRÄUTIGAM Parikymmentä lasta ja nuorta ympäri Suomea kokoontui lokakuussa Opetushallitukseen Lasten ja nuorten foorumiin. Tapahtuman tavoitteena on luoda vaikuttamisen kanava lapsille ja nuorille sekä saada heidän näkemyksiään paikalliseen ja kansalliseen päätöksentekoon. Mukana on perusopetuksen, lukioja ammatillisen koulutuksen oppilaita ja opiskelijoita yhdeksästä kunnasta. Pääjohtaja Kirsi Lindroos korosti, että Opetushallitus tarvitsee lasten ja nuorten ajatuksia opetuksen kehittämistä varten. Foorumissa lapset ja nuoret voivat harjoitella taitoja, joita aktiivinen kansalainen tarvitsee tulevaisuudessakin. Osallistujat ovat valmistautuneet foorumin teemaan lasten ja nuorten oikeuksiin jo kotipaikkakunnillaan, ja työ jatkuu paikallisella tasolla läpi vuoden. Oppilaskunnilla on tässä työssä tärkeä rooli. Ensimmäinen foorumivuosi toimii testinä, miten lasten ja nuorten osallisuutta voidaan edistää paikallisesti ja valtakunnan tasolla. Foorumiin osallistuvat nuoret toivat puheenvuoroissaan esille, miten eri tavalla nuoria kuullaan eri kunnissa ja alueilla. Oppilaskuntatoiminta on melko aktiivista ja monissa kunnissa toimii nuorisovaltuustoja, nuorten ideafoorumeita, lasten parlamentteja tai nettikanavia, mutta aitoja vaikuttamismahdollisuuksia kaivataan lisää. Tärkeää on, että nuoria kuullaan oikeasti eikä vain leikitä yhteistä vaikuttamista. Esimerkiksi Vantaalla rakennettiin nuorille uusi skeittialue mutta nuorten mielipidettä paikan varustuksesta ja sijainnista kysyttiin vasta, kun alue oli jo rakennettu. Foorumilta osallistujat odottivat ennen kaikkea mahdollisuutta oppia toisiltaan ja nähdä, miten nuoret vaikuttavat paikallisesti muissa kunnissa. Vaikuttamisen tuloksia oli esimerkiksi koulujen välipalatarjonnan lisäämisestä, nuorisohintaisista bussilipuista tai siistimmästä lähiympäristöstä. Lapsilla on oikeus vaikuttaa yhteiskuntaan Ohjelmajohtaja Inka Hetemäki Unicefilta muistutti, että lasten oikeuksien toteutuminen ei ole itsestäänselvyys. Maailmanlaajuisesti yli 600 miljoonaa lasta elää köyhyysrajan alapuolella, ja Suomessakin lapsiköyhyys on kasvussa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus vuodelta 1989 on maailman laajin ihmisoikeussopimus. Sillä halutaan korostaa, että lapsuus itsessään on tärkeää ja että lapsi on aktiivinen, osallistuva ja kehittyvä yksilö. Lapsella on poliittinen oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Keskustelussa nousi esiin, että nuorten tulee ve- 12 Spektri
13 rumi aloitti toimintansa 29. Artikla: Opetuksen pitää kehittää lasten taitoja ja suvaitsevaisuutta. dota lapsen oikeuksien sopimukseen, jos he kohtaavat esteitä vaikuttamiselle omassa kunnassaan. Sopimuksen sisältö ei edelleenkään ole riittävän tunnettu. Sekä Lasten ja nuorten foorumi että lasten oikeuksien sopimus liittyvät myös opetuksen tavoitteisiin ja sitä kautta oppilaiden ja opiskelijoiden arkeen. Foorumin osallistujat vievät eteenpäin viestiä lapsen oikeuksien sopimuksesta omissa kouluissaan ja kunnissaan. Samalla he keräävät omista kunnistaan viestejä seuraavaa foorumikokoontumista varten. Opetushallituksen asiantuntijat kiertävät foorumiin osallistuvissa kunnissa auttamassa nuoria tässä tehtävässä. He tapaavat kuntien nuoriso- ja opetustoimen päättäjiä ja keskustelevat, miten kunta voi tukea nuorten kuulemista. Tavoitteena on innostaa mahdollisimman monia nuoria vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Seuraavassa foorumissa työstetään eteenpäin lasten ja nuorten oikeuksia ja tuodaan keskusteluun lasten ja nuorten omia kysymyksiä. Huhtikuun tapaamiseen kutsutaan päättäjiä, joiden kanssa foorumiin osallistuvat lapset ja nuoret käsittelevät esille nostamiaan asioita. Spektri
14 Koulutuksen kehittämissuunnitelma valmistelussa Opetushallitus painottaa kou sivistysroolia ja osaavan työv Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman eli kesun luonnos on ollut syksyn ajan eri tahoilla lausuntokierroksella. Opetushallitus painottaa lausunnossaan muun muassa erityisopetuksen tilan ja vaikuttavuuden arviointia, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen kehittämisen tärkeyttä, opetussuunnitelman perusteiden toteutumisen seurantaa sekä erilaisten oppijoiden huomioonottamista. Kesu ohjaa koulutuksen kehittämistä vuoteen Oppilas- ja opiskelijahuollon osalta uutena avauksena Opetushallitus esittää opiskeluhuoltolain laatimista. Kouluterveydenhuolto on monien organisaatioiden yhteinen asia ja siten hallinnonrajat ylittävä kysymys, joka jää helposti kokonaisuutena tarkastelematta, Lindroos sanoo. Toisena tärkeänä lisäyksenä näen koulutuksen kansainvälistymisen strategian, jollaista Suomessa ei vielä ole. Strategian laatiminen olisi tarpeen, sillä koulutus kansainvälistyy ja kansainvälisyyshankkeet lisääntyvät huimaavaa vauhtia. Suomesta on tulossa yhä halutumpi yhteistyökumppani ja siksi tarvitaan ehdottomasti koulutusviennin strategia, painottaa Lindroos. Perusopetukselle lisää painoarvoa Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroosin mielestä aikanaan hyväksyttävässä kehittämissuunnitelmassa tulisi painottaa enemmän koulutuksen sivistyksellistä tehtävää. Tulevaisuuden valmiuksien ja osaamisen korostaminen on tärkeää kansainvälistyvässä maailmassa. Opetushallitus nostaa kannanotossaan esiin myös henkilökohtaisesta osaamisesta huolehtimisen työn ohessa, sosiaalisten verkostojen luomisen ja elämänhallintaan liittyvät asiat. OPH:n mukaan koulutuspolitiikkaa uudistettaessa painopiste tulee olla erityisesti ammatillisen ja aikuisopiskelun uudistamisessa. Taustalla on väestönkehitys sekä kunta- ja palvelurakenteen muutokset. Koulutuksen suunnittelussa tulee käyttää entistä enemmän väestöennusteita ja tilastotietoa. Perusopetuksen osalta Opetushallitus korostaa, että koulutus tulee taata kaikille oppilaille mukaan lukien tukiopetus ja kerhotoiminta. Koulutuksen yhdenvertaisuus on turvattava siitä riippumatta, mikä on asuinpaikka ja perheen varallisuus. Koko ikäluokan peruskoulua tulee kehittää laadullisesti eri tukitoimilla. Erityisopetuksen tilan ja vaikuttavuuden arviointi, kouluterveydenhuolto ja erilaisten oppijoiden tarpeet painottuvat Lindroosin mukaan tulevaisuudessa. Hänen mukaansa kestävän kehityksen periaatteet tulisi huomioida perusopetuksessa sekä muussakin koulutuksessa. Tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja ympäristötietoisuutta on opetettava jo nuorimmista alkaen. Liikuntakasvatuksen merkitystä ja erityisesti terveysliikuntaa painotetaan, samoin monikulttuurisuustaitoja ja yrittäjyyskasvatusta. 14 Spektri
15 lutuksen oiman saantia TEKSTI: JUHA OJANEN KUVAT: HANNU PIIRAINEN Mikä kesu? Opetushallitus tukee ministeriön asettamaa tavoitetta, jonka mukaan kuntia kannustetaan lisäämään taide- ja taitoaineiden opetustuntimääriä ja tarjoamaan niitä myös valinnaisaineena. Lindroos muistuttaa, että OPH on painottanut asiaa jo vuonna 2004 laadituissa opetussuunnitelman perusteissa. Niissä korostetaan taide- ja taitoaineiden osuutta valinnaisaineina. Ammatilliset osatutkinnot eivät riitä Ammatillinen koulutus tulisi OPH:n mukaan nostaa koulutuksen lähivuosien keskeisimmäksi painopistealueeksi. Virasto muistuttaa, että Suomea vaivaa osaavan työvoiman puute. Pääjohtaja Lindroos näkee, että kaikkien ammatillista perustutkintoa suorittavien tulee suorittaa koko tutkinto. Työelämässä ei pärjää tutkinnon osilla. Pelkkä osatutkinto ei riitä. Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen korostetaan ennaltaehkäisyn merkitystä. Toisaalta ammatillisen koulutuk- Kesu on lyhenne sanoista Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma. Se valmistellaan opetusministeriössä ja hyväksytään joka neljäs vuosi valtioneuvostossa. Kesu tarkentaa ja täydentää hallitusohjelman koulutusta sekä yliopistotutkimusta koskevia linjauksia. Kesu on kirjattu asetukseen. Opetusministeriö pyysi vuoden kesu-luonnokseen lausuntoa noin 200 taholta. Spektri
16 Koulutuksen kehittämissuunnitelma... sen työelämälähtöisyys ja oppisopimuskoulutuksen laajentaminen on ehdottoman välttämätöntä. Ammatillisten tutkintojen suorittamiseen tarvitaan lisää valinnaisuutta ja joustavuutta. Tutkintorakennetta tulisi joustavoittaa siten, että ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattitutkintojen välistä rajaa madalletaan. Näin voidaan turvata työelämässä vaadittava monipuolinen osaaminen. Ammatillisen koulutuksen ja lukion yhteistyötä Lindroos kaipaisi kehittämissuunnitelmaan lisää. Aikuiskoulutuksen houkuttelevuutta parannettava Aikuiskoulutuksen osalta Lindroos lähettää opetusministeriöön toiveen, että pohdittaisiin tehokkaampia keinoja, joilla aliedustetut ryhmät saataisiin paremmin mukaan koulutukseen. Kun uutta työ- ja elinkeinoministeriötä luodaan, sillä tulisi olla merkittävä rooli aikuiskoulutuksen uudistuksessa. Virasto linjasi lausunnossaan, että perusopetuksen jälkeisen lisäopetuksen järjestämismahdollisuus on turvattava myös aikuisille. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman laadinta ja toimeenpano on tärkeää. Opetushallitus muistuttaa, että etusijalle tulisi asettaa kehittämiskohteet, joilla tuetaan vapaan sivistystyön järjestäjien tarjonnan ja tuloksellisuuden kehittymistä, verkottunutta yhteistyötä muiden oppilaitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa sekä osallistujapohjan laajentamista aliedustettuihin väestöryhmiin. Ohjelman tulisi kattaa ja kannustaa vapaan sivistystyön järjestäjäverkostoa. Erillisenä tulee huomioida ruotsinkielisen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma. Oppisopimuskoulutuksen lisääminen vähentäisi tarvetta aikuiskoulutuksena tapahtuvaan uudelleen koulutukseen. Näin aikuiskoulutus voisi keskittyä paremmin päätehtäväänsä, ammatillisen osaamisen syventämiseen, Kirsi Lindroos toteaa. Utbildningens bildningsuppdrag och tillgången på kunnig arbetskraft betonas i Utbildningsstyrelsens uttalande. Bland annat genom dessa medel ska Finland klara av framtidens utmaningar globaliseringen, utvecklingen av befolkningens åldersstruktur och regionutvecklingen. Utvecklingspl för utbildning forskning är u Utvecklingsplanen ur en finlandssvensk synvinkel Utvecklingsdirektör Renata Svedlin vid Utbildningsstyrelsens verksamhetsenhet för svenskspråkig utbildning, anser att det är viktigt att stöda den regionala utvecklingen. Prognostisering av behovet av utbildning och arbetskraft är ett viktigt verktyg inför framtiden och diskussionerna bör föras även till utvecklingen inom de enskilda regionerna. När åldersklasserna minskar och elevantalet sjunker är det skäl att fundera på hur utbildningsanordnarna kan koordinera sin verksamhet så att överlappningar i undervisningen kan undvikas. Det fria bildningsarbetet bör utvecklas och nätverk mellan anordnare av det fria bildningsarbetet och övriga utbildningsanordnare skapas och förstärkas. Dessa åtgärder ger utbildningen bättre möjligheter att svara mot arbetslivets framtida behov. För att göra elevernas språkkunskaper mångsidigare borde det nordiska samarbetsavtalet för gymnasier utnyttjas mera. För tillfället är det Tornedalen och Åland som flitigast använder detta. Också TOKI-projektet (Toisen kotimaisen kielen kehittämishanke) som försöker öka intresset för studier i det andra inhemska språket i alla skolformer och på alla stadier kan tas till hjälp inom språkstudierna. Det är viktigt att utveckla samarbetet så att nätverket mellan kunniga samarbetsparter i Finland och Norden kommer med i detta utvecklingsarbete. 16 Spektri
17 anen och nder beredning TEXT: HEIDI MALM FOTO: HANNU PIIRAINEN För att göra elevernas språkkunskaper mångsidigare borde det nordiska samarbetsavtalet för gymnasier utnyttjas mera. Produktionen av undervisningsmaterial med liten spridning är viktig för skolorna för att garantera att jämlikhet inom utbildning kan nås. Tillgången på undervisningsmaterial i både bok- och digitalform ska också i fortsättningen tryggas på svenska. Sedan har vi frågor om datainformation att fundera på. Borde statistiken för grundläggande utbildning utvecklas så att man i stället för en skolbaserad statistik skulle använda ett elevbaserat system. Då kunde man lättare följa upp specialundervisningsinsatser och också förbättra fokuseringen. Samtidigt skulle problemet med att inte hitta invandrarbarnen i våra svenska skolor försvinna, konstaterar Svedlin. Jag oroar mig för utbudet av grundundervisningen i konst på svenska, säger Svedlin. Här behövs mera samarbete mellan olika aktörer och också mellan olika skolformer för att höja nivån på den grundläggande konstundervisningen i Svenskfinland. Synen på lärmiljöer har utvidgats. Omgivningen utanför skolan skall stöda elevernas lärande. Detta innebär att det utarbetas läromedel som kompletterar de traditionella medlen. Nu produceras bredare digitala medel på båda inhemska språken och metoder och strukturer som överskrider språkgränserna skapas. Modeller för pedagogiskt innovativa läromedel som kan användas på många olika sätt utvecklas och tillgången på redan existerande läromedel förbättras genom utvecklande av söktjänster. Spektri
18 Nuorten osallisuushanke päättyy vuoden lopussa TEKSTI: NOORA SUOLANIEMI KUVA: TAINA LAITINEN Vuonna 2003 käynnistynyt Nuorten osallisuushanke lähestyy loppuaan. Hankkeessa kehitettiin uusia ratkaisuja ja toimintamalleja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja nuorten osallisuuden edistämiseksi. Nuorten osallisuushankkeen valmistelu aloitettiin vuonna 2002 ja valtakunnallisesti hanke starttasi Kohderyhmäksi määriteltiin erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa ja nivelvaiheessa olevat nuoret. Tavoitteena oli, että jokainen nuori sijoittuu peruskoulun päättövaiheessa ensisijaisesti koulutukseen, työhön ja elämänuran alkuun. Laaja verkosto nuorten osallisuuden asialla Nuorten osallisuushankkeessa on ollut mukana laaja verkosto toimijoita. Kuntia hankkeessa on ollut mukana yhteensä 70 ja paikallishankkeita 37. Hankkeen väliarvioinnin mukaan vuoteen 2005 mennessä hanke on tavoittanut 332 peruskoulua, 50 ammatillista oppilaitosta ja 64 lukiota. Yhteensä 1700 nuorta on saanut henkilökohtaista ohjausta ja ryhmäohjauksen piirissä on tavoitettu nuorta. Välillisesti hankkeella on tavoitettu lähes nuorta. Hanketta on Opetushallituksessa vuodesta 2005 luotsannut projektipäällikkö Susanna Pirttinen. Hän kertoo yhteydenpidon eri paikallishankkeiden kanssa olleen tiivistä. Myös monet kunnat ovat työskennelleet tiiviisti yhdessä. Esimerkiksi Pirkanmaalla olevat hankkeen kunnat ovat järjestäneet säännöllisesti tapaamisia. Useassa kunnassa hanketyöntekijän työnkuva aiotaan säilyttää tulevaisuudessakin. On hienoa, että hanketyöntekijöiden monialaista osaamista halutaan jatkossakin hyödyntää kunnan nuorisotyössä, Pirttinen toteaa. Työ nuorten osallisuuden kehittämiseksi jatkuu Vaikka Nuorten osallisuushanke lähenee loppuaan, sen työn tuloksia pystytään hyödyntämään vielä pitkään. Paikallishankkeissa kehitetyt nuoria osallistavat hyvät käytännöt on koottu käytäntöpakkiin Opetushallituksen Edu.fi-sivuille. Käytäntöpakin materiaalit ovat kaikkien käytettävissä. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, Pirttinen muistuttaa. Marraskuun lopussa pidettiin hankkeen päätösseminaari, johon oli kutsuttu nuoria eri hankekunnista. Pirttinen pitää tärkeänä, että nuorten ääni pääsee esille myös päätösseminaarissa. Päätösseminaarissa julkaistiin Lasten ja nuorten kunta -kirja. Kirjassa tarkastellaan lasten ja nuorten osallisuutta heidän lähiympäristöissään. Kirja tuo uutta tutkimustietoa lasten ja nuorten mahdollisuuksista toimia; samalla se on myös puheenvuoro lasten ja nuorten olemisen, tekemisen ja vaikuttamisen puolesta. Nuorten osallisuushankkeen jatkona voidaan pitää Opetushallituksen Lasten ja nuorten foorumia. Foorumi käynnistyi lokakuun alussa. Tapahtuman tavoitteena on luoda vaikuttamisen kanava lapsille ja nuorille sekä saada heidän näkemyksiään paikalliseen ja kansalliseen päätöksentekoon. Tärkeä työ nuorten osallisuuden edistämiseksi jatkuu näin myös tulevaisuudessa. Lisätietoa: 18 Spektri
19 Education at a Glance on vuosittain ilmestyvä OECD-maiden koulutusjärjestelmien vertailevia indikaattoreita esittelevä julkaisu. Se tarjoaa poliittisille päätöksentekijöille ja koulutuksen parissa työtään tekeville mahdollisuuden tarkastella oman maan koulutusjärjestelmää ja sen toimivuutta muiden maiden saavutusten valossa. Indikaattorit auttavat suhteuttamaan oman maan tilannetta kansainväliseen yhteyteen. Koulutusindikaattorit maiden välisessä vertailussa Koulutustason nousu on jatkunut vahvana kaikissa OECD-maissa. Joissakin maissa, kuten Etelä-Koreassa, Irlannissa ja Espanjassa on asetettu selkeitä tavoitteita koulutustason nostamiseksi 2000-luvulla ja se näkyy muiden maiden kasvua nopeampana. Toisaalta esimerkiksi Yhdysvalloissa korkea-asteen koulutusmäärät eivät enää ole merkittävästi kasvaneet, koska taso on jo suhteellisen korkea. Suomessakin korkeakoulujen opiskelijamäärät kasvoivat merkittävästi 1990-luvulla ammattikorkeakoulujärjestelmän laajenemisen ja korkeakoulupaikkojen tehokkaamman hyväksi käytön myötä. Niinpä 2000-luvulla kasvu on meillä ollut OECD-maiden keskimääräistä selvästi hitaampaa, mutta Suomen korkeakoulussa aloittavien osuus on kuitenkin OECD-maiden kärkikymmenikössä. TEKSTI: MATTI KYRÖ KUVA: HANNU PIIRAINEN Koulutustaso nousee Suomessa Työelämän muutos viime vuosikymmeninä on ollut niin kiivasta, että vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevilla syrjäytymisen uhka on todellinen. Vähintään toisen asteen koulutuksen suorittamisesta on OECD-maissa tullut lähes normi. Suomessa työikäisestä väestöstä ( vuotiaat) suurin piirtein kahdeksan kymmenestä on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon, mutta koulutustason nousu näkyy siinä, että vuotiaista melkein yhdeksän kymmenestä on suorittanut toisen asteen ammatillisen tai ylioppilastutkinnon. Vaikka toisen asteen tutkinto alkaa olla yhä yleisempi OECD-maiden Spektri
20 Ei koulutuksessa, ei työssä Ei koulutuksessa, työssä Koulutuksessa Tanska Alankomaat Luxemburg Norja Islanti Sveitsi Irlanti Itävalta Suomi Kanada Ruotsi Portugali Espanja Yhdysvallat Ranska Tšekin tasavalta Uusi Seelanti Iso-Britannia Belgia Saksa Unkari Puola Kreikka Italia Slovakia Turkki Koulutuksessa ja koulutuksen ulkopuolella olevien osuudet vuotiaiden ikäluokasta, prosenttia (2005). kansalaisilla, niin vielä on maita, joissa merkittävä vähemmistö on jäämässä jälkeen. Suomi ei kuulu näihin maihin. Suomi on kuudentena OECD-maiden joukossa, kun tarkastellaan vuotiaiden toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta väestöstä. Suurilla ikäluokilla oli vielä vaikeuksia päästä tutkintotavoitteiseen koulutukseen: Suomen vuotiaat sijoittuvat toisen asteen tutkinnon suorittaneissa vasta 13. sijalle. Koulutettujen työllisyysasteet ovat Suomessa OECD-maiden keskimääräistä tasoa tai yli sen. Suomessa kuitenkin miesten työllisyysaste on alempi kuin OECD-maissa keskimäärin, naisilla taas työllisyysaste on korkeampi. Sukupuolten välillä on myös eroja koulutustason vaikutuksessa työllisyyteen. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden miesten työllisyys on noin 9 prosenttiyksikköä alempi kuin korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Naisilla vastaava ero on taas yli 12 prosenttiyksikköä. Tuloerot ovat suomalaisten naisten hyvästä koulutuksesta huolimatta edelleen olemassa. Yli 4 prosenttia miehistä ja alle prosentti naisista ansaitsee yli kaksi kertaa enemmän kuin suomalaisten mediaanitulot ja taas 23 prosenttia miehistä ja 30 prosenttia naisista ansaitsee korkeintaan puolet tulojen mediaanista. Suomessa opiskelijoiden koulutusodotuksilla ja sosiaalisella taustalla on vähemmän riippuvuutta toisistaan kuin useimmissa muissa OECD-maissa. Suomessa korkean sosioekonomisen taustan omaavat opiskelijat suorittavat 20 Spektri
YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT
YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET
LisätiedotEUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010
TIEDOTE 16/2010 1 (5) 2.3.2010 Perusopetuksen, lukio-opetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestäjille EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN
LisätiedotVammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotSivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen
Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
Lisätiedotkoulutuksesta kuvaajia
3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotHaku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika klo klo 16.15
Sivu /5 Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 7.3.206 klo 2.00 2.4.206 klo 6.5 Diaarinumero: 94/575/206. PERUSTIEDOT Hakija (koulutuksen järjestäjä) Hakijan virallinen sähköpostiosoite Y-tunnus
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotPOP perusopetus paremmaksi
POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa
LisätiedotKESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012
KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012 Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 Tavoitteena on vähentää sukupuolten välisiä osaamisja koulutuseroja sekä sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen
LisätiedotKeskustelun yhteenveto -Turku
Keskustelun yhteenveto -Turku Viisi tapahtumaa eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Jyväskylä, Vaasa Päätapahtumana on ollut Erätauko-dialogi, jossa pureuduttu koulutukselliseen tasa-arvoon.
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotAPULAISOPETTAJAHARJOITTELU
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotAMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen
LisätiedotAmmatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotUUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona
LisätiedotNäyttötutkinnot 20 vuotta, , klo
Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus
2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos
LisätiedotNuorisotakuu Pasi Rentola
Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka
LisätiedotAmmatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki
Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotTiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi
Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotOpetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä
Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa
LisätiedotAmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa
AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat
LisätiedotYRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)
YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotKeskustelun yhteenveto -Vaasa
Keskustelun yhteenveto -Vaasa Viisi tapahtumaa eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Jyväskylä, Vaasa Päätapahtumana on ollut Erätauko-dialogi, jossa pureuduttu koulutukselliseen tasa-arvoon.
LisätiedotKANSAINVÄLISTÄ VERTAILUTIETOA KOULUTUKSESTA EDUCATION AT A GLANCE 2009
Muistio Matti Kyrö, OPH 7.9.2009 KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUTIETOA KOULUTUKSESTA EDUCATION AT A GLANCE 2009 OECD on julkaissut vuosittaisen kansainvälisen koulutusjärjestelmiä vertailevan tilastojulkaisunsa
LisätiedotErityisryhmät henkilökohtaistamisessa
Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotKOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
LisätiedotEducation at a Glance 2010
Muistio Matti Kyrö, Opetushallitus Mika Tuononen, Tilastokeskus Education at a Glance 2010 Koulutustaso nousee nopeasti OECD-maissa Suomessa, kuten myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, Islannissa ja Virossa
LisätiedotLIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015
LisätiedotOppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa
Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?
LisätiedotKOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL
TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN
LisätiedotAJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA
AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA Johtaja Jorma Kauppinen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Helsinki 27.11.2014 Lain käsitteet Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki Opetussuunnitelman
LisätiedotJulkiset hyvinvointimenot
Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotAJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos
AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto
LisätiedotAjankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista
Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotAMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos
AMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ 14.2.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista
LisätiedotKoulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen
Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotNuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet
Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Ammatillisen peruskoulutuksen riittävän tarjonnan turvaaminen Opiskelijavalintojen ja sähköisten hakupalveluiden uudistaminen Nuorten
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 5.8. 2008 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella
LisätiedotYleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus
Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotAmKesu-aluetilaisuus Turku Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos
AmKesu-aluetilaisuus Turku 19.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto
LisätiedotHankkeen nimi Lyhyt sisältö ja vaikuttavuuskuvaus Kansalainen Yritys Järjestö Hallinto
Opetus- ja kulttuuriministeriö Säädösten sujuvoittaminen Syysistuntokausi 2017 Pääasiallinen kohderyhmä Hankkeen nimi Lyhyt sisältö ja vaikuttavuuskuvaus Kansalainen Yritys Järjestö Hallinto Sisältääkö
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
LisätiedotAmmatillinen koulutus muutosten pyörteessä SEHL ry:n opintopäivät Kuopio
Ammatillinen koulutus muutosten pyörteessä SEHL ry:n opintopäivät Kuopio 7.4.2017 Soila Nordström, opetusneuvos Opetushallitus Miksi ammatillinen koulutus uudistetaan? Työ-ja elinkeinoelämän osaamistarpeet
LisätiedotAMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT
AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa
LisätiedotElinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot
Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä
LisätiedotLyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista
Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain
LisätiedotViestintäalojen tutkintojen kehittämishanke
Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke 10.2.2012 Yli-insinööri Kati Lounema Ammattikoulutus Opetushallitus Sisältö! Tulevaisuuden näkymiä TUTKE-hankkeen loppuraportin esitykset ammatillisen koulutuksen
LisätiedotOpetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu
LisätiedotKotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011
Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011 29.4.2011 Timo Lankinen pääjohtaja Opetushallitus Laadukas opetus (sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS
OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotAjankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös
LisätiedotKoulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat
Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset
Lisätiedot1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö
1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen
LisätiedotOsaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat
Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Näyttötutkinnot: tilastotietoja
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?
Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot 7/2019 Yleissivistävän koulutuksen opetus- ja oppimisympäristöjen digitalisointi 257/54/2017
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot 7/2019 Yleissivistävän koulutuksen opetus- ja oppimisympäristöjen digitalisointi 257/54/2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 11.4.2019. Valtioneuvoston kanslia, 12.4.2019.
LisätiedotVALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS
VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja
LisätiedotLiiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO
Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 30.1.2013 yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus Sisältö Tutkinnon perusteiden toimeenpano ammatillisena peruskoulutuksena
LisätiedotAmmatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus
2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon
LisätiedotTyöelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi
Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi
LisätiedotNÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos
NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Opiskelijat näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa v. 2012 oppilaitos
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotAmmatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet
Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen
LisätiedotTyön murros ja vapaan sivistystyön ajankohtaiset asiat. Opetusneuvos Annika Bussman
Työn murros ja vapaan sivistystyön ajankohtaiset asiat Opetusneuvos Annika Bussman Työn murros ja elinikäinen oppiminen Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:8 Lähtökohtia: Koko koulutusjärjestelmä
LisätiedotAMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare
AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala
LisätiedotErityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotAjankohtaista Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö
Ajankohtaista 10.3.2015 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista perustutkintoa 204 341 ammattitutkintoa
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA
OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:
LisätiedotKoulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,
LisätiedotVaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi
Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen
Lisätiedot