Pääomamarkkinat. ja kasvu 10/2012. Rahoitusmarkkinat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääomamarkkinat. ja kasvu 10/2012. Rahoitusmarkkinat"

Transkriptio

1 Pääomamarkkinat ja kasvu 10/2012 Rahoitusmarkkinat

2

3 Pääomamarkkinat ja kasvu Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012 Rahoitusmarkkinat

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Anitta Türkkan / Anitta Heiskanen / VM-julkaisutiimi Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, maaliskuu 2012 Tekijät Kansallista pääomamarkkinastrategiaa pohtiva työryhmä Julkaisun nimi Pääomamarkkinat ja kasvu Asiasanat Kasvu, pääomamarkkinat, rahoitusmarkkinat, riskipääoma, sijoittaminen Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy 2012 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 90 Kieli Suomi Tiivistelmä Rahoitusmarkkina-asioista vastaava ministeri Jyri Häkämies asetti työryhmän valmistelemaan kansallista pääomamarkkinastrategiaa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan valmistellaan yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa kansallinen pääomamarkkinastrategia vuoden 2012 loppuun mennessä rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi, yritysten kasvurahoituksen turvaamiseksi, pääomamarkkinoiden sääntelyn selkeyttämiseksi, vakauden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseksi. Työryhmä on nostanut esille sellaisia pääomamarkkinoilla vallitsevia epäkohtia ja/tai kehittämistarpeita, joilla uskotaan olevan merkittävä vaikutus Suomen talouden kasvun ja suomalaisen kilpailukyvyn kehittymiseen. Tärkeimpänä yksittäisenä asiana nousee esille yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvattaminen. Niitä edistäviin tekoihin on ryhdyttävä kiireellisesti, kaikin käytettävissä olevin keinoin ja kaikilla tahoilla. Rakentamalla toimintaan, riskinottoon ja pääomien tehokkaaseen käyttöön kannustavat puitteet pääomamarkkinoille ja siellä toimiville saadaan aikaan sellaista talouskasvua ja yhteistä tahtotilaa, joka varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen myös tuleville sukupolville.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, mars 2012 Författare Arbetsgruppen som överlagt en nationell kapitalmarknadsstrategi Publikationens titel Pääomamarkkinat ja kasvu Publikationsserie och nummer Finansministeriets publikationer 10/2012 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012 ISBN (hft.) ISSN (hft.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 90 Språk Finska Sammandrag Minister Jyri Häkämies som svarar för finansmarknadsärenden tillsatte den 26 augusti 2011 en arbetsgrupp med uppdraget att bereda en nationell kapitalmarknadsstrategi. Enligt regeringsprogrammet för Jyrki Katainens regering skall man tillsammans med de centrala finansmarknadsaktörerna före utgången av 2012, i syfte att utveckla finansieringsmarknaderna, trygga företagens tillväxtfinansiering, förtydliga regleringen av finansmarknaderna, utöka stabiliteten och transparensen och stödja Finlands internationella konkurrenskraft, utarbeta en nationell kapitalmarknadsstrategi. Arbetsgruppen har lyft fram sådana bristfälligheter och/eller utvecklingsbehov på finansmarknaderna som anses ha betydande konsekvenser för Finlands ekonomiska tillväxt och utvecklingen av Finlands konkurrenskraft. Det viktigaste enskilda temat som lyfts fram är utökandet av antalet arbetsplatser inom den privata sektorn. Åtgärder som stödjer skapandet av dem måste vidtas omedelbart, med alla tillgängliga medel och på alla håll. Skapandet av ett sådant ramverk för kapitalmarknaderna som sporrar aktörerna till verksamhet, risktagning och effektiv användning av kapital genererar sådan ekonomisk tillväxt och ett sådant gemensamt viljetillstånd som gör det möjligt att bevara välfärdssamhället även åt de kommande generationerna.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, March 2012 Author(s) Working Group for a National Capital Market Strategy Title of publication Pääomamarkkinat ja kasvu Publication series and number Ministry of Finance publications 10/2012 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format in Finnish at There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012 ISBN (print.) ISSN (print.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 90 Language Finnish Abstract On 26 August 2011, Minister for Economic Affairs Jyri Häkämies, who has responsibility for financial market issues, established a working group to prepare a national capital market strategy. In accordance with the programme of Prime Minister Jyrki Katainen s Government, a national capital market strategy will be prepared by the end of 2012 in cooperation with key stakeholders with a view to developing the financial markets, securing growth funding for businesses, streamlining the regulation of capital markets, enhancing stability and transparency, and fostering Finland s international competitiveness. The working group s work has highlighted defects and/or development needs prevailing in the capital markets that are believed to have a significant impact on Finland s growth and competitiveness. The single most important issue identified is increasing the number of private sector jobs. Measures to promote such jobs should be initiated urgently, utilising all available means and parties. By building for the capital markets and those who operate within them a framework that encourages business, risk-taking and efficient use of capital, it is possible to achieve the kind of economic growth and common strategic intent that will ensure the maintenance of the welfare society also for future generations.

8

9 Rahoitusmarkkina-asioista vastaavalle ministeri Jyri Häkämiehelle Rahoitusmarkkina-asioista vastaava ministeri Jyri Häkämies asetti työryhmän valmistelemaan kansallista pääomamarkkinastrategiaa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan valmistellaan yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa kansallinen pääomamarkkinastrategia vuoden 2012 loppuun mennessä rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi, yritysten kasvurahoituksen turvaamiseksi, pääomamarkkinoiden sääntelyn selkeyttämiseksi, vakauden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseksi. Työryhmän tehtävänä oli laatia kansallinen pääomamarkkinastrategia, joka sisältää suosituksia rahoitusjärjestelmän ja pääomamarkkinoiden kehittämiseksi Suomessa. Työryhmän puheenjohtajana toimi konsernijohtaja Kari Stadigh Sampo Oyj:stä. Jäseniä olivat valtiosihteeri Jouni Hakala työ- ja elinkeinoministeriöstä, toimitusjohtaja Satu Huber Eläke-Tapiolasta, johtaja Jaakko Kiander Ilmarisesta, rehtori, professori Eva Liljeblom Hankenista, toimitusjohtaja Sari Lounasmeri Pörssisäätiöstä, toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi Valtion eläkerahastosta, hallituksen puheenjohtaja Pekka Paasikivi Oras Invest Oy:stä, toimitusjohtaja Jukka Ruuska Suomen Asiakastieto Oy:stä ja Assistant General Counsel Kaarina Ståhlberg Nokia Oyj:stä. Pääsihteerinä toimi osastopäällikkö, ylijohtaja Pentti Pikkarainen ja sihteerinä finanssineuvos Urpo Hautala, molemmat valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolta. Työryhmä on työnsä aikana kuullut eri tahojen edustajia ja saanut käyttöönsä arvokkaita kommentteja, jotka ovat tukeneet raportin laadintaa. Työryhmä kiittää asiantuntijoita heidän toimittamastaan aineistosta ja esittämistään näkemyksistä. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa raporttinsa rahoitusmarkkina-asioista vastaavalle ministerille.

10 Helsingissä Kari Stadigh Jouni Hakala Pekka Paasikivi Satu Huber Jukka Ruuska Jaakko Kiander Kaarina Ståhlberg Eva Liljeblom Pentti Pikkarainen Sari Lounasmeri Urpo Hautala Timo Löyttyniemi

11 Sisältö Yhteenveto ja työryhmän suositukset Lähtökohta Miksi tarvitaan pääomamarkkinastrategiaa ja kasvua? Suomen talouden ja pääomamarkkinoiden viitekehys tilanneanalyysi Kasvu on välttämättömyys Pääomamarkkinoiden tarvitsema kasvu Mittarina työpaikat ja työntekijät Tarvitaan työpaikkoja ja työntekijöitä Suomen yritysrakenne on mikroyritysvaltainen Pääomamarkkinat ja yritysten kasvu Pääomasijoittaminen ja kansainvälinen verokilpailu Kansainvälistymisestä globalisaatioon Listautumiskynnys on korkea Hyvin toimiva MTF -markkinapaikka voi olla kasvun moottori Pääomamarkkinaosapuolet Työpaikkoja ja pääomaa Kotitaloudet omistajia Pääomasijoittajat riskinottajia Pääomasijoitukset listaamattomiin pk-yrityksiin Hankintameno-olettaman korottaminen Kasvuyritykset työllistäjiä Sijoitusyhtiöt sijoitusten allokoijia Kiinteistösijoittajat vapauttavat pääomia työllistäville yrityksille ja yhteiskunnalle Monenkeskisen markkinapaikan yhtiöt kasvun tekijöitä Työeläkelaitokset sijoittajia, työpaikkojen luojia ja kasvun mahdollistajia Eläkelaitosten merkitys pääomamarkkinoille Eläkelaitosten sijoitustoiminnan kontrasyklisyys Työeläkemaksut, työurat, eläkevastuu Eläkelaitosten sijoitukset Suomessa Henkivakuutusyhtiöt elinikäiset lisäeläkkeet Yksilölliset lisäeläkkeet Pitkäaikaissäästämisen ja yksilöllisen eläkevakuutuksen pääomaprosentti kiinteäksi...49

12 3.9 Säätiöt kasvun rahoittajia Valtio omistaja, kasvun mahdollistaja ja puitteiden luoja Valtio-omisteiset yhtiöt Tehostetaan yritystukien vaikuttavuutta T&K&I -tuet ja -kannusteet Varautuminen Suomen toimintaympäristön muutoksiin Rahoitusmarkkinoiden sääntelypaineet Yritysten joukkovelkakirjamarkkinat Suomi yritysten toimintaympäristönä Verojärjestelmän kilpailukyky Yhteisövero Omistamisen verotus Pääomat aktiiviväestön käyttöön Asenteet yrittäjyyttä kohtaan Kotitaloudet työllistäjiä Pietari potentiaalinen markkina ja kasvun moottori...69 Lähdeluettelo LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 Ruotsissa komitea ehdottaa kasvuyritysten kannustamista...79 Pääomat aktiiviseen käyttöön...80 Kannusteet kasvuputken eri vaiheissa...81 Valtion velan kehitys sekä kuntien toimintamenojen ja BKT:n kasvu...82 Eläkejärjestelmän kestävyys...83 Ennuste kokonaishuoltosuhteesta Suomessa ja EU15-maissa vuoteen Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja tytäryrityksissä ulkomailla...85 Pörssin markkina-arvo: Nasdaq OMX...86 Kotitalouksien rahoitusvarat...87 Osakkeita omistavat yksityishenkilöt Suomessa...88

13 13 Yhteenveto ja työryhmän suositukset Nykyisen tasoisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen Suomessa edellyttää noin uuden työpaikan luomista yksityiselle sektorille. 1 Tämänhetkinen epätasapaino ja varojen yli eläminen valtio ottaa lisää velkaa joka vuosi yritetään ratkaista kasvulla ja veroja korottamalla, menosäästöillä ja rakenteellisilla toimilla. Kasvu on kuitenkin tällä hetkellä vain elpymistä, ei todellista kasvua, koska yksityisellä sektorilla on edelleen vähemmän työpaikkoja kuin lamaa edeltävänä vuonna Kasvuksi on luettava uudet työpaikat aikaisemmin saavutettujen tasojen yläpuolella. Kasvuennusteet ovat ylioptimistisia, koska työvoiman tarjonta ei lisäänny vaan supistuu, ja samalla Suomen keskeiset ja perinteiset toimialat eivät ole kasvattamassa henkilöstöään yli vuoden 2007 tason. Puunjalostus, telecom, meriteollisuus, pankki/vakuutus ja konepaja-alihankinta -sektori ovat trendin mukaisesti vähentämässä työntekijöitä Suomessa. Suomen kultakauden viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana Suomella on ollut aina jokin oma erikoisuus vaurastumisen veturina: alkuaikoina Venäjän-kauppa ja sen jälkeen pienelle maalle poikkeuksellinen tähdenlento Nokia -klusterin muodossa. Nyt veturia ei ole; globaalissa kilpailussa on pärjättävä ahkeran ja hyvin koulutetun työvoiman avulla laajalla rintamalla. Kasvuedellytyksiä leikkaa luonnollisesti myös päämarkkinamme Euroopan julkisen talouden ylivelkaantuminen. Veroja korottamalla ei luoda kasvua eikä veronkorotuksilla ole missään maassa luotu menestystarinoita. Alentamalla verotus kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle ja kohdistamalla verotus sen vahingollista vaikutusta minimoiviin kohteisiin voidaan kannustaa omistajuuteen ja yrittämiseen sekä allokoida resursseja kansakunnan kannalta oikein. Resurssien allokoinnissa pääomamarkkinoilla on keskeinen rooli. Työvoiman tarjonta on tuottavuuden paranemisen ohella toinen päätekijä kasvun luomiseksi. Jotta pääomamarkkinat kehittyvät, ne tarvitsevat kasvua. Työvoiman tarjonnan osalta Suomi seisoo savijalalla työvoima supistuu tulevina vuosina. Ruotsissa on jo pidemmän aikaa ymmärretty, että työvoiman tarjonnan lisääminen on välttämätöntä, ja siellä on ryhdytty määrätietoisiin toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi. Näin tulee toimia myös Suomessa. Sen lisäksi, että työuria on pidennettävä erityisesti työuran loppupuolella, nuoret on myös saatava aikaisemmin työelämään. Myös työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä. Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi tarpeellisia muutoksia on tehtävä myös työmarkkinakäytännöissä. 1 Mm. TEM:n ja VATT:n selvitykset sekä McKinsey: Työtä, tekijöitä, tuottavuutta Suomen prioriteetit seuraavalle vuosikymmenelle Marraskuu 2010.

14 14 Työryhmällä on ollut käytössään useita julkaisuja, joissa on esitetty monia nykytilanteessa käyttökelpoisia ehdotuksia. Niitä ei ole syystä tai toisesta toteutettu. Päätöksiä on tehtävä nyt, niiden täytyy saada aikaan mitattavia vaikutuksia lisätä työvoiman tarjontaa ja luoda uusia työpaikkoja. Päättäjiltä odotetaan konkreettisia toimenpiteitä. Heikkojen talousnäkymien edessä Suomen johtaminen vaatii aktiivista otetta, nykyinen meno ei riitä varmistamaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuutta. Pääomamarkkinastrategian pohdinnassa työryhmän fokus on ollut kasvun aikaansaamisessa. Ilman kasvua ei ole menestyviä pääomamarkkinoita ja toisaalta toimivat pääomamarkkinat ovat osaltaan edistämässä taloudellista kasvua. Työryhmä on kartoittanut toimenpiteitä, joilla lisätään pääomamarkkinoilla toimivien määrää, aktivoidaan nykyisten toimijoiden panostuksia ja tehostetaan markkinoiden toimivuutta. Työryhmä uskoo, että toimenpiteiden avulla saadaan aikaan uusia työpaikkoja, ja samalla lisätään työvoiman tarjontaa ja aikaansaadaan koko talouden kasvua. Suosituksissa on otettu huomioon toimeenpanon kiireellisyys, osa on välttämättömiä, heti toteutettavia, osa myöhemmin tavoiteltavia. Jotta kynnys ryhtyä toimintaan olisi mahdollisimman matala, osa ehdotuksista on luonteeltaan väliaikaisia tai määräaikaisia. Toimenpidesuositukset koskevat aina jotakin markkinatoimijaa ja ko. toimijan mahdollisia pääoma- tai muita panostuksia kasvun edistämiseksi. Siksi suosituksia ja ennen kaikkea niiden vaikutuksia arvioidaan erilaisten toimijoiden näkökulmasta. Taulukossa 1 on tiivistelmä työryhmän suosituksista, jotka esitetään yksityiskohtaisemmin luvuissa 3 ja 4.

15 15 Taulukko 1: Toimenpidesuositukset KOTITALOUDET SUOSITUS 1 Pienet pörssiosingot verottomiksi yksityishenkilöille: tavoitteena uutta omistajaa PÄÄOMASIJOITTAJAT SUOSITUS 2A Määräaikainen verokannuste yksityisille pääomasijoituksille listaamattomiin pk-yrityksiin vuosina SUOSITUS 2B Listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien uusien pääomasijoitusten hankintameno-olettamaa korotetaan määräajaksi vuosina KASVUYRITYKSET SUOSITUS 3 Määräaikainen verohuojennus vuosiksi työllistäville kasvuyrityksille SIJOITUSYHTIÖT SUOSITUS 4 Neutraali verokohtelu listatuille sijoitusyhtiöille KIINTEISTÖSIJOITTAJAT SUOSITUS 5 Parannetaan väliyhtiömallin toimivuutta, sallitaan eläkeyhtiöille velan käyttö kiinteistösijoituksissa, uudistetaan kiinteistörahastolakia MONENKESKISEN MARKKINAPAIKAN YHTIÖT SUOSITUS 6 Monenkeskisellä markkinapaikalla omasta hakemuksestaan noteerattujen yhtiöiden osinkoverotus samaksi kuin listaamattomilla yhtiöillä: listautumiskynnyksen madaltaminen ELÄKELAITOKSET SUOSITUS 7 Uudistetaan TyEL-laitosten sääntelyä kontrasyklisyyden parantamiseksi SUOSITUS 8 Korotetaan työeläkemaksua etupainotteisesti rahastoinnin lisäämiseksi sekä sovitaan samalla työurien pidentämisestä ja toimintamallin luomisesta koko eläkejärjestelmän vastuuvelan ja kestävyysvajeen määrittämiseksi SUOSITUS 9 Varmistetaan, että merkittävä osa eläkelaitosten osakesijoituksista kohdistuu Suomeen kattamattoman eläkevastuun riskin hallitsemiseksi

16 16 HENKIVAKUUTUSYHTIÖT SUOSITUS 10A Kannustetaan kertamaksullisen lisäeläkkeen hankintaa verokevennyksellä: elinikäisen lisäeläkevakuutusmarkkinan avaaminen SUOSITUS 10B Säädetään vapaaehtoiselle eläkesäästämiselle (yksilöllinen eläkevakuutus ja ps-säästäminen) kiinteä veroprosentti SÄÄTIÖT SUOSITUS 11 Yleishyödyllisten yhteisöjen pääomarahastosijoituksille neutraali verokohtelu VALTIO SUOSITUS 12 Valmistellaan tasehallintaohjelma, jonka puitteissa valtion ei-strategisista passiivisista omistuksista luovutaan Valtio listaa Helsingin Pörssissä listakelpoiset omistuksensa ottaen huomioon markkinatilanteen SUOSITUS 13 Yritystukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja karsitaan VARAUTUMINEN SUOMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIIN SUOSITUS 14 Huolehditaan kansallisesta kilpailukyvystä EU-sääntelymuutoksia käyttöön otettaessa SUOSITUS 15 Rahoitusmarkkinoiden sääntelymuutoksiin varaudutaan kehittämällä yritysten vaihtoehtoisia rahoituskanavia, kuten yritysten joukkovelkakirjamarkkinoita ja yritystodistusmarkkinoita SUOSITUS 16 Osinkoverotuksen rakenteen korjaaminen epäneutraalin verokohtelun oikaisemiseksi. Omistamisen verotus ei saa olla raskaampaa kuin muiden pääomatulojen SUOSITUS 17 Poistetaan sukupolvenvaihdoksia haittaava perintö- ja lahjavero (ns. Ruotsin malli): pääomat aktiivikäyttöön SUOSITUS 18 Lisätään peruskoulun, lukion, ammattioppilaitosten ja yliopistojen opetussuunnitelmiin talousosaaminen SUOSITUS 19A Kotitalousvähennys suhdannetyökaluksi: vähennyksen palauttaminen ennalleen suhdannetilanteen elpymiseen asti SUOSITUS 19B Säästämismuodot neutraaleiksi: poistetaan asuntolainojen korkovähennys SUOSITUS 20 Julkisen vallan toimenpiteiden tulisi keskittyä kaupan esteiden poistamiseen Pietarin ja Suomen väliltä, mahdollisimman suureen työvoiman ja pääomien liikkuvuuden edistämiseen niiden välillä ja kilpailukykyisen infrastruktuurin kehittämiseen

17 17 Raportin rakenne Raportin rakenne on seuraava: luvussa 1 perustellaan pääomamarkkinastrategian tarpeellisuutta toimintaympäristössä vaikuttavien tekijöiden avulla sekä kuvataan pääomamarkkinoiden ja mainittujen tekijöiden keskinäistä riippuvuutta. Luku 2 käsittelee tarkemmin pääomamarkkinoiden edellyttämän kasvun vaatimuksia yritysten näkökulmasta. Luvut 3 ja 4 sisältävät varsinaiset suositukset tarvittavista toimenpiteistä; luvussa 3 suositukset on ryhmitelty pääomamarkkinatoimijoittain ja luvussa 4 käsitellään suosituksia, joiden avulla varaudutaan Suomen toimintaympäristön muutoksiin. Työryhmän toimeksiantona oli laatia kansallinen pääomamarkkinastrategia. Työryhmä on keskittynyt työssään nostamaan esille sellaisia pääomamarkkinoilla vallitsevia epäkohtia ja/tai kehittämistarpeita, joilla uskotaan olevan merkittävä vaikutus Suomen talouden kasvun ja suomalaisen kilpailukyvyn kehittymiseen. Tärkeimpänä yksittäisenä asiana nousee esille yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvattaminen. Niitä edistäviin tekoihin on ryhdyttävä kiireellisesti, kaikin käytettävissä olevin keinoin ja kaikilla tahoilla. Rakentamalla toimintaan, riskinottoon ja pääomien tehokkaaseen käyttöön kannustavat puitteet pääomamarkkinoille ja siellä toimiville, saadaan aikaan sellaista talouskasvua ja yhteistä tahtotilaa, jotka varmistavat hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen myös tuleville sukupolville. Kuvio 1: Pääomamarkkinastrategia toimenpiteillä kasvuun UUDET TYÖPAIKAT Yrittäjät Kasvuyritykset Pääomasijoittajat Pörssiyhtiöt Kotitaloudet HETI KOHTA TAVOITE Lisätään riskinottohalua: hankintameno-olettama 80 % nyt tehtäville investoinneille Säädetään verohelpotus työllistäville yrityksille Kannuste aloittaville yrityksille Helpotetaan listautumista Laajennetaan säätiöiden sijoittamismahdollisuuksia Säädetään omistamisen verotus neutraaliksi Yhdenmukaistetaan pääomatulojen verokohtelu Vapautetaan pienet osingot veroista Tehdään kotitalousvähennyksestä suhdannetyökalu Säädetään verokannuste kasvuyrityksiin sijoittamiselle Helpotetaan ulkomaisten yrittäjien/ työvoiman maahantuloa Poistetaan sukupolvenvaihdosta vaikeuttavat esteet Yksinkertaistetaan yritystukijärjestelmää Luodaan start-up-yrityksille oma tukijärjestelmä Säädetään pienyrityksille T&K-vähennys Parannetaan kiinteistörahastosijoittamisen edellytyksiä Säädetään sijoitusyhtiöiden verokohtelu neutraaliksi (listatut - Ruotsin malli) Alennetaan veroja kaikissa tuloluokissa Poistetaan asuntolainakorkojen verovähennys Poistetaan perintö- ja lahjavero (Ruotsin malli) Kannustava yritysilmapiiri Tehokas pääomien kohdentaminen Verotuksen ennustettavuus Matalat verot ja laaja veropohja Kohdistetaan 20 % osakesijoituksista Suomeen Sallitaan suorat kiinteistöomistukset 50 %:n lainaosuudella Lisätään kontrasyklisyyttä Elinikäisille lisäeläkkeille markkinat Listataan valtio-omisteiset yhtiöt pörssiin Myydään valtion ei-strategiset omistukset Hyödynnetään Pietarin talousaluetta Rakennetaan kilpailukykyinen infra K A S V U Eläkevastuun ja julkisen velan hallinta Pidemmät työurat Määritellään eläkevastuun kasvulle euromääräinen taso, päätetään hallintomallista Korotetaan TEL-maksuja ja pidennetään työuria Yksityissijoittajat Valtio TOIMENPITEET Eläkelaitokset PÄÄOMIEN LISÄYS

18 18

19 19 1 Lähtökohta Miksi tarvitaan pääomamarkkinastrategiaa ja kasvua? 1.1 Suomen talouden ja pääomamarkkinoiden viitekehys tilanneanalyysi Suomella on paljon vahvuuksia: koulutettu väestö, toimiva infrastruktuuri ja taloutemme on integroitunut Pohjoismaiden markkinoille (esimerkiksi pankkiala ja telecom). EU:n jäsenyys ja euro-alueeseen liittyminen avasivat markkinat ja kytkivät kansakuntamme Eurooppaan ja läntisiin arvoihin. Rahoitusmarkkinamme ovat tehokkaat, ja meillä on valmiudet toimia kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Heikkoutenamme on väestörakenteen epäedullinen kehitys, joka ei tue kasvua, sillä työvoiman tarjonta supistuu. Työvoiman kustannuskilpailukyky on heikentynyt, ja julkinen sektori velkaantuu hälyttävällä vauhdilla. Kauppatase on pitkästä aikaa negatiivinen. Suhdannekehitys on peittänyt alleen rakenteellisen muutoksen. Tilanne on tältä osin vakava. Mahdollisuuksia luodaan lisäämällä uusien yrittäjien määrää. Työn tarjontaa lisää työperäinen maahanmuutto ja pidemmät työurat. Julkisen talouden tasapainottaminen ja rakenteelliset uudistukset ovat mahdollisia - palvelusektorille työpaikat ovat luotavissa nopeimmin. Uhkakuvana on, että työvoiman tarjonta ei kasva ja kestävyysvaje voisi jatkuessaan aiheuttaa romahduksen pääomamarkkinoilla, joiden toimivuus on myös kasvuyrittäjyyden kannalta keskeistä. Kriisin aikana sijoittajien, omistajien ja yrittäjien riskinottohalukkuus laskisi, ja sijoittajat irtautuisivat Suomen kaltaisilta reuna-alueilta. Seurauksena olisivat markkinakorkojen nousu ja velan moninkertaistuvat kulut. Kuviossa 2 on tiivistelmä keskeisistä Suomen talouden kasvuun ja pääomamarkkinoihin vaikuttavista tekijöistä.

20 20 Kuvio 2: Tilanneanalyysi Vahvuudet koulutettu väestö toimiva ja hyvin järjestäytynyt yhteiskunta luotettavuus (hallinto ja yritykset) hyvä infrastruktuuri integroitunut Pohjoismaiden markkinoihin (pankkiala, telecom) Pohjoismainen kulttuuriperintö EU:n jäsenyys ja euro suomalaisten kyky toimia vieraiden kulttuurien kanssa korkea elintaso kaksi vahvaa vuosikymmentä takana hyviä vientiyrityksiä/yrityksiä yleensä toimiva finanssisektori kehittyneet pääomamarkkinat finanssialan yritykset selvinneet hyvin finanssikriisistä valmiudet toimia kansainvälisillä pääomamarkkinoilla luottoluokitus AAA: Suomi saa lainaa yrittäjät ja sijoittajat uskovat Suomeen (vielä) yrityksille ja innovaatioille toimiva verkosto (TEKES, Finnvera, Avera, TeSi, Vigo, ACE jne.) Mahdollisuudet uusia yrittäjiä lukumääräisesti lisää paljon työn tarjontaa lisää työperäisen maahanmuuton ja pidempien työurien kautta julkisen talouden tasapainottaminen ja rakenteelliset uudistukset palvelusektorille luotavissa työpaikat nopeimmin kaivos- ja energiateollisuus erityisesti vauhdissa Pietarin läheisyyden hyödyntäminen (myös Ruotsi, Norja, Saksa vetävät) korkeakoulu-/koulutusjärjestelmän uudistus innovaatioiden tehokkaampi hyödyntäminen hallituksen toimet/päätökset (-> mm. verotus) asenneilmasto: toimenpiteitä! omistamisen verotus kuntoon kotitalouksien osakeomistukset kasvuun eläkevastuun kasvun tavoitteellinen seuranta ja budjetti houkutteleva markkinapaikka pienille kasvuyrityksille valtion omaisuuden myynnit ja pörssilistautumiset julkisen sektorin yhtiöittämiset -> yrityksiä -> vientiä/bkt:n kasvua

21 21 Heikkoudet väestörakenteen epäedullinen kehitys ei tue kasvua: työvoiman tarjonta supistuu työvoiman kustannuskilpailukyky heikentynyt julkinen sektori velkaantuu hälyttävällä vauhdilla kauppatase negatiivinen pitkästä aikaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii kasvua -> ei ole -> lupaukset ylimitoitettuja lasku EU:n velkaantumisesta suuri tulevaisuus heikompi kuin lähimenneisyys: työpaikkoja liian vähän ei riittävästi globaalisti menestyviä yrityksiä päätoimialat (puunjalostus, telecom, meriteollisuus, pankki/vakuutus ja konepaja-alihankinta) eivät palkkaa lisää työntekijöitä vientiyrityksemme investoivat ulkomaille aneeminen pörssi ja yritysten kasvupolku takkuaa Pörssin markkina-arvosta valtio-omistajalla merkittävä osuus yksityisiä suomalaisia omistajia vähän ei erikoisveturia (aikaisemmin Venäjän bilateraalikauppa ja sen jälkeen Nokia-klusteri), pärjättävä ilman luottamus valtiovallan päätöksiin heikkenee yrittäjillä ja sijoittajilla pk-yritykset kasvuhaluttomia henkinen ilmapiiri - liikaa selontekoja, liian vähän toimintaa Uhat korot nousevat -> velan kulut moninkertaistuvat (aikapommi) julkisen sektorin velka ylittää luottamuskynnyksen -> paniikki/ investoinnit eivät toteudu, pääomat poistuvat osittain maasta rakenneuudistukset lykkääntyvät/eivät toteudu (työurat, omistamisen verotus, eläkeuudistus, kuntasektori jne.) eläkevastuu (myös muita hyvinvointilupauksia) kasvaa kontrolloimattomasti: työllistämisen edellytykset heikkenevät omistajat investoivat ulkomaille uhkana tytäryhtiötalous, kun yrityksiä myydään ulkomaille ei kyetä luomaan uutta työpaikkaa suuryritykset listautuvat Tukholmaan ja uusia pörssilistautumisia ei merkittävissä määrin tule Suomen valtion luottoluokitus laskee usko tulevaisuuteen heikkenee (yrittäjät ja omistajat) muut maat toteuttavat ripeämmin kilpailukykyä edistäviä toimenpiteitä heikentäen Suomen suhteellista asemaa kasvuyrittäjyyden edellytykset ja rahoitus romahtavat

22 Kasvu on välttämättömyys Suomi tarvitsee kasvua ylläpitääkseen pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan perustuvan rakenteensa. Yhtenä tärkeänä kasvun mahdollistajana ovat tehokkaat pääomamarkkinat. Maltillinen downshiftaus luopumalla kasvusta ei ole mahdollista, koska Suomen talous, hyvinvointi ja lupaukset ovat suurelta osin velkavipuun pohjautuvia yleiseurooppalaisen käytännön mukaisesti. Kasvun puuttuessa elintason lasku ja hyvinvointivaltion purku ovat tuskallisia, koska velkavipu toimii kiihdyttävästi sekä vaurautta luotaessa että siitä luovuttaessa. Tärkeimpiä velkaviputekijöitä ovat: Valtion velan kasvu: vaikka valtion velan määrä ei ole Suomessa vielä hälyttävä eurooppalaisen mittapuun mukaan, on velan nykyinen kasvuvauhti sitä: noin 7 mrd. euroa vuodessa on liian paljon. Kasvava velka rasittaa vuosi vuodelta yhä enemmän yksityistä elinkeinoelämää ja siellä työssä olevia, joiden tehtävänä on maksaa velka aikanaan veroina takaisin ja huolehtia velanhoitokuluista (korot ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen alhaalla). Täten velkaantuneisuus heikentää tulevaa kilpailukykyämme (Liite 4). Eläkelupausten suuruus: koko eläkejärjestelmällämme on varoja noin 140 mrd. euroa, mutta eläkelupauksiemme määrä on noin mrd. euroa käytettävästä korkokannasta riippuen eli noin neljä kertaa suurempi kuin eläkkeitä varten kerätyt varat. Eläkkeet kerätään palkkojen sivukuluina (ja osittain sijoitustuottoina), joten kattamattomien lupausten vuoksi kasvavat eläkemaksut osana työvoimakustannuksia heikentävät kilpailukykyämme tulevaisuudessa. Eläkevastuun kasvuvauhti on myös hälyttävän korkea, yli 20 mrd. euroa vuodessa (Liite 5). Työvoiman tarjonta: työvoimamme supistuu 2030-luvulle tultaessa noin henkilöllä, ja samalla eläkkeelle siirtynyt väestö kasvaa dramaattisesti noin henkilöllä. Yhä pienemmän joukon tulee kustantaa yhä suuremman väestönosan hyvinvointi. Vipua on myös myös väestörakenteen epäedullisessa kehityksessä (Liite 6). Kuntasektorin kasvavat kustannukset: kuntien kustannukset ja vastuut ovat jo useiden vuosien ajan kasvaneet BKT:n kasvua nopeammin; trendinomaista kehitystä - vipu sekin - on vaikea katkaista, ja se, johtaessaan velan kasvuun tai verojen nousuun, heikentää osaltaan kilpailukykyämme tulevaisuudessa (Liite 4). Pääomamarkkinat ovat globaalit. Myös Suomen pääomamarkkinat ovat kansainvälistyneet merkittävästi viime vuosikymmenten aikana: pörssiyhtiöiden yhteenlasketusta markkina-arvosta ulkomaisessa omistuksessa on 43 prosenttia, pääomasijoittajien Suomeen kohdistuvista sijoituksista ulkomaisen pääoman osuus on 44 prosenttia, eläkevarallisuudestamme 76 prosenttia on sijoitettu Suomen ulkopuolelle ja ulkomaalaisten tytäryhtiöiden liikevaihdon osuus Suomen yritystoiminnasta oli viidennes (2010). Suomalaiset suuret vientiyritykset investoivat - Suomen kannalta valitettavasti - pääosin ulkomaille. Monet suomalaiset yrittäjät ja omistajat ovat myyneet yrityksensä ulkomaisiin käsiin. Yksityistalouksien rahastosijoituksista jo 72 prosenttia kohdistuu rahastoihin,

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Pääomamarkkinat. ja kasvu 10/2012. Rahoitusmarkkinat

Pääomamarkkinat. ja kasvu 10/2012. Rahoitusmarkkinat Pääomamarkkinat ja kasvu 10/2012 Rahoitusmarkkinat Pääomamarkkinat ja kasvu Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012 Rahoitusmarkkinat VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Metallinjalostajien kilpailukyky

Metallinjalostajien kilpailukyky Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Elinkeinoelämän rakennemuutos

Elinkeinoelämän rakennemuutos Elinkeinoelämän rakennemuutos Tuotantorakenteen kriiseistä kohti uutta tulevaisuutta 12.12.2012 Johtaja Anssi Paasivirta Rakennemuutoksen tilannekuva Suomen tuotantorakenne on syvästi kriisiytynyt Teollisuudesta

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut 13.11.2013 Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Talouden näkymät ovat haastavat Miten ratkaistaan talouden suhdanneongelma,

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016

Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Startup-yrittäjyys ja Suomen tulevaisuus Kansainvälinen Telepäivä 2016 Tuija Ypyä TEM 1 Kasvun Kärjet (BCD) ovat kasvun ja uudistumisen painopistevalintoja Lisää jalostusarvoa tuotantoon ja vientiin B

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen arvioi kuntarakenneuudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen arvioi kuntarakenneuudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA JA VEROTUS TEEMANA KAUPAN PÄIVÄSSÄ 22.01.2013 Keskon järjestämään 16. Kaupan päivään osallistui maanantaina 21. tammikuuta Helsingissä noin 600 kaupan ja teollisuuden avainhenkilöä.

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Studia Monetaria 6.10.2015 Pääomamarkkinaunionin taustatekijöitä Pääomamarkkinaunioni mitä se on ja mitä se ei ole Pääomamarkkinaunionin keskeinen

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma 2013 2015 1. Yleistä Ylioppilaskunnan hallitus on valmistellut keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS). KTS:n

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset Strategiatyön keskeiset johtopäätökset KPY:n nykyistä visiota, toiminta-ajatusta ja arvoja ei ole tarpeen olennaisesti muuttaa Strategisesti KPY profiloituu jatkossa yhä vahvemmin pitkän aikavälin teolliseksi

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Mitkä ovat keskeisimmät perustelut osittaisjakautumiselle? Qt- ja Kotimaa-liiketoimintojen johtaminen ja kehittäminen sekä rahoitustarpeet eroavat toisistaan erilaisen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Liite 1. Talousneuvosto

Liite 1. Talousneuvosto Liite 1 Elinkeino- ja teollisuuspoliittinen linjaus Suomen talouskasvun eväitä 2010-luvulla Talousneuvosto 27.3.2013 Maailma muuttuu Suomi kohtaa haasteita Toimintaympäristö Globaali toimintaympäristö

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Millaisen Suomen haluamme?

Millaisen Suomen haluamme? Millaisen Suomen haluamme? Akavan linjauksia taloudesta ja työstä 27.2.2012 Miksi? Talouden ja ikääntymisen haasteet ovat vakavat Julkisen talouden kestävyydelle, työn tekemisen kannustamiselle ja työurien

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot