Pääomamarkkinat. ja kasvu 10/2012. Rahoitusmarkkinat
|
|
- Aino Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pääomamarkkinat ja kasvu 10/2012 Rahoitusmarkkinat
2
3 Pääomamarkkinat ja kasvu Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012 Rahoitusmarkkinat
4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Anitta Türkkan / Anitta Heiskanen / VM-julkaisutiimi Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012
5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, maaliskuu 2012 Tekijät Kansallista pääomamarkkinastrategiaa pohtiva työryhmä Julkaisun nimi Pääomamarkkinat ja kasvu Asiasanat Kasvu, pääomamarkkinat, rahoitusmarkkinat, riskipääoma, sijoittaminen Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy 2012 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 90 Kieli Suomi Tiivistelmä Rahoitusmarkkina-asioista vastaava ministeri Jyri Häkämies asetti työryhmän valmistelemaan kansallista pääomamarkkinastrategiaa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan valmistellaan yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa kansallinen pääomamarkkinastrategia vuoden 2012 loppuun mennessä rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi, yritysten kasvurahoituksen turvaamiseksi, pääomamarkkinoiden sääntelyn selkeyttämiseksi, vakauden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseksi. Työryhmä on nostanut esille sellaisia pääomamarkkinoilla vallitsevia epäkohtia ja/tai kehittämistarpeita, joilla uskotaan olevan merkittävä vaikutus Suomen talouden kasvun ja suomalaisen kilpailukyvyn kehittymiseen. Tärkeimpänä yksittäisenä asiana nousee esille yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvattaminen. Niitä edistäviin tekoihin on ryhdyttävä kiireellisesti, kaikin käytettävissä olevin keinoin ja kaikilla tahoilla. Rakentamalla toimintaan, riskinottoon ja pääomien tehokkaaseen käyttöön kannustavat puitteet pääomamarkkinoille ja siellä toimiville saadaan aikaan sellaista talouskasvua ja yhteistä tahtotilaa, joka varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen myös tuleville sukupolville.
6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, mars 2012 Författare Arbetsgruppen som överlagt en nationell kapitalmarknadsstrategi Publikationens titel Pääomamarkkinat ja kasvu Publikationsserie och nummer Finansministeriets publikationer 10/2012 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012 ISBN (hft.) ISSN (hft.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 90 Språk Finska Sammandrag Minister Jyri Häkämies som svarar för finansmarknadsärenden tillsatte den 26 augusti 2011 en arbetsgrupp med uppdraget att bereda en nationell kapitalmarknadsstrategi. Enligt regeringsprogrammet för Jyrki Katainens regering skall man tillsammans med de centrala finansmarknadsaktörerna före utgången av 2012, i syfte att utveckla finansieringsmarknaderna, trygga företagens tillväxtfinansiering, förtydliga regleringen av finansmarknaderna, utöka stabiliteten och transparensen och stödja Finlands internationella konkurrenskraft, utarbeta en nationell kapitalmarknadsstrategi. Arbetsgruppen har lyft fram sådana bristfälligheter och/eller utvecklingsbehov på finansmarknaderna som anses ha betydande konsekvenser för Finlands ekonomiska tillväxt och utvecklingen av Finlands konkurrenskraft. Det viktigaste enskilda temat som lyfts fram är utökandet av antalet arbetsplatser inom den privata sektorn. Åtgärder som stödjer skapandet av dem måste vidtas omedelbart, med alla tillgängliga medel och på alla håll. Skapandet av ett sådant ramverk för kapitalmarknaderna som sporrar aktörerna till verksamhet, risktagning och effektiv användning av kapital genererar sådan ekonomisk tillväxt och ett sådant gemensamt viljetillstånd som gör det möjligt att bevara välfärdssamhället även åt de kommande generationerna.
7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, March 2012 Author(s) Working Group for a National Capital Market Strategy Title of publication Pääomamarkkinat ja kasvu Publication series and number Ministry of Finance publications 10/2012 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format in Finnish at There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012 ISBN (print.) ISSN (print.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 90 Language Finnish Abstract On 26 August 2011, Minister for Economic Affairs Jyri Häkämies, who has responsibility for financial market issues, established a working group to prepare a national capital market strategy. In accordance with the programme of Prime Minister Jyrki Katainen s Government, a national capital market strategy will be prepared by the end of 2012 in cooperation with key stakeholders with a view to developing the financial markets, securing growth funding for businesses, streamlining the regulation of capital markets, enhancing stability and transparency, and fostering Finland s international competitiveness. The working group s work has highlighted defects and/or development needs prevailing in the capital markets that are believed to have a significant impact on Finland s growth and competitiveness. The single most important issue identified is increasing the number of private sector jobs. Measures to promote such jobs should be initiated urgently, utilising all available means and parties. By building for the capital markets and those who operate within them a framework that encourages business, risk-taking and efficient use of capital, it is possible to achieve the kind of economic growth and common strategic intent that will ensure the maintenance of the welfare society also for future generations.
8
9 Rahoitusmarkkina-asioista vastaavalle ministeri Jyri Häkämiehelle Rahoitusmarkkina-asioista vastaava ministeri Jyri Häkämies asetti työryhmän valmistelemaan kansallista pääomamarkkinastrategiaa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan valmistellaan yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa kansallinen pääomamarkkinastrategia vuoden 2012 loppuun mennessä rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi, yritysten kasvurahoituksen turvaamiseksi, pääomamarkkinoiden sääntelyn selkeyttämiseksi, vakauden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseksi. Työryhmän tehtävänä oli laatia kansallinen pääomamarkkinastrategia, joka sisältää suosituksia rahoitusjärjestelmän ja pääomamarkkinoiden kehittämiseksi Suomessa. Työryhmän puheenjohtajana toimi konsernijohtaja Kari Stadigh Sampo Oyj:stä. Jäseniä olivat valtiosihteeri Jouni Hakala työ- ja elinkeinoministeriöstä, toimitusjohtaja Satu Huber Eläke-Tapiolasta, johtaja Jaakko Kiander Ilmarisesta, rehtori, professori Eva Liljeblom Hankenista, toimitusjohtaja Sari Lounasmeri Pörssisäätiöstä, toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi Valtion eläkerahastosta, hallituksen puheenjohtaja Pekka Paasikivi Oras Invest Oy:stä, toimitusjohtaja Jukka Ruuska Suomen Asiakastieto Oy:stä ja Assistant General Counsel Kaarina Ståhlberg Nokia Oyj:stä. Pääsihteerinä toimi osastopäällikkö, ylijohtaja Pentti Pikkarainen ja sihteerinä finanssineuvos Urpo Hautala, molemmat valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolta. Työryhmä on työnsä aikana kuullut eri tahojen edustajia ja saanut käyttöönsä arvokkaita kommentteja, jotka ovat tukeneet raportin laadintaa. Työryhmä kiittää asiantuntijoita heidän toimittamastaan aineistosta ja esittämistään näkemyksistä. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa raporttinsa rahoitusmarkkina-asioista vastaavalle ministerille.
10 Helsingissä Kari Stadigh Jouni Hakala Pekka Paasikivi Satu Huber Jukka Ruuska Jaakko Kiander Kaarina Ståhlberg Eva Liljeblom Pentti Pikkarainen Sari Lounasmeri Urpo Hautala Timo Löyttyniemi
11 Sisältö Yhteenveto ja työryhmän suositukset Lähtökohta Miksi tarvitaan pääomamarkkinastrategiaa ja kasvua? Suomen talouden ja pääomamarkkinoiden viitekehys tilanneanalyysi Kasvu on välttämättömyys Pääomamarkkinoiden tarvitsema kasvu Mittarina työpaikat ja työntekijät Tarvitaan työpaikkoja ja työntekijöitä Suomen yritysrakenne on mikroyritysvaltainen Pääomamarkkinat ja yritysten kasvu Pääomasijoittaminen ja kansainvälinen verokilpailu Kansainvälistymisestä globalisaatioon Listautumiskynnys on korkea Hyvin toimiva MTF -markkinapaikka voi olla kasvun moottori Pääomamarkkinaosapuolet Työpaikkoja ja pääomaa Kotitaloudet omistajia Pääomasijoittajat riskinottajia Pääomasijoitukset listaamattomiin pk-yrityksiin Hankintameno-olettaman korottaminen Kasvuyritykset työllistäjiä Sijoitusyhtiöt sijoitusten allokoijia Kiinteistösijoittajat vapauttavat pääomia työllistäville yrityksille ja yhteiskunnalle Monenkeskisen markkinapaikan yhtiöt kasvun tekijöitä Työeläkelaitokset sijoittajia, työpaikkojen luojia ja kasvun mahdollistajia Eläkelaitosten merkitys pääomamarkkinoille Eläkelaitosten sijoitustoiminnan kontrasyklisyys Työeläkemaksut, työurat, eläkevastuu Eläkelaitosten sijoitukset Suomessa Henkivakuutusyhtiöt elinikäiset lisäeläkkeet Yksilölliset lisäeläkkeet Pitkäaikaissäästämisen ja yksilöllisen eläkevakuutuksen pääomaprosentti kiinteäksi...49
12 3.9 Säätiöt kasvun rahoittajia Valtio omistaja, kasvun mahdollistaja ja puitteiden luoja Valtio-omisteiset yhtiöt Tehostetaan yritystukien vaikuttavuutta T&K&I -tuet ja -kannusteet Varautuminen Suomen toimintaympäristön muutoksiin Rahoitusmarkkinoiden sääntelypaineet Yritysten joukkovelkakirjamarkkinat Suomi yritysten toimintaympäristönä Verojärjestelmän kilpailukyky Yhteisövero Omistamisen verotus Pääomat aktiiviväestön käyttöön Asenteet yrittäjyyttä kohtaan Kotitaloudet työllistäjiä Pietari potentiaalinen markkina ja kasvun moottori...69 Lähdeluettelo LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 Ruotsissa komitea ehdottaa kasvuyritysten kannustamista...79 Pääomat aktiiviseen käyttöön...80 Kannusteet kasvuputken eri vaiheissa...81 Valtion velan kehitys sekä kuntien toimintamenojen ja BKT:n kasvu...82 Eläkejärjestelmän kestävyys...83 Ennuste kokonaishuoltosuhteesta Suomessa ja EU15-maissa vuoteen Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja tytäryrityksissä ulkomailla...85 Pörssin markkina-arvo: Nasdaq OMX...86 Kotitalouksien rahoitusvarat...87 Osakkeita omistavat yksityishenkilöt Suomessa...88
13 13 Yhteenveto ja työryhmän suositukset Nykyisen tasoisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen Suomessa edellyttää noin uuden työpaikan luomista yksityiselle sektorille. 1 Tämänhetkinen epätasapaino ja varojen yli eläminen valtio ottaa lisää velkaa joka vuosi yritetään ratkaista kasvulla ja veroja korottamalla, menosäästöillä ja rakenteellisilla toimilla. Kasvu on kuitenkin tällä hetkellä vain elpymistä, ei todellista kasvua, koska yksityisellä sektorilla on edelleen vähemmän työpaikkoja kuin lamaa edeltävänä vuonna Kasvuksi on luettava uudet työpaikat aikaisemmin saavutettujen tasojen yläpuolella. Kasvuennusteet ovat ylioptimistisia, koska työvoiman tarjonta ei lisäänny vaan supistuu, ja samalla Suomen keskeiset ja perinteiset toimialat eivät ole kasvattamassa henkilöstöään yli vuoden 2007 tason. Puunjalostus, telecom, meriteollisuus, pankki/vakuutus ja konepaja-alihankinta -sektori ovat trendin mukaisesti vähentämässä työntekijöitä Suomessa. Suomen kultakauden viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana Suomella on ollut aina jokin oma erikoisuus vaurastumisen veturina: alkuaikoina Venäjän-kauppa ja sen jälkeen pienelle maalle poikkeuksellinen tähdenlento Nokia -klusterin muodossa. Nyt veturia ei ole; globaalissa kilpailussa on pärjättävä ahkeran ja hyvin koulutetun työvoiman avulla laajalla rintamalla. Kasvuedellytyksiä leikkaa luonnollisesti myös päämarkkinamme Euroopan julkisen talouden ylivelkaantuminen. Veroja korottamalla ei luoda kasvua eikä veronkorotuksilla ole missään maassa luotu menestystarinoita. Alentamalla verotus kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle ja kohdistamalla verotus sen vahingollista vaikutusta minimoiviin kohteisiin voidaan kannustaa omistajuuteen ja yrittämiseen sekä allokoida resursseja kansakunnan kannalta oikein. Resurssien allokoinnissa pääomamarkkinoilla on keskeinen rooli. Työvoiman tarjonta on tuottavuuden paranemisen ohella toinen päätekijä kasvun luomiseksi. Jotta pääomamarkkinat kehittyvät, ne tarvitsevat kasvua. Työvoiman tarjonnan osalta Suomi seisoo savijalalla työvoima supistuu tulevina vuosina. Ruotsissa on jo pidemmän aikaa ymmärretty, että työvoiman tarjonnan lisääminen on välttämätöntä, ja siellä on ryhdytty määrätietoisiin toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi. Näin tulee toimia myös Suomessa. Sen lisäksi, että työuria on pidennettävä erityisesti työuran loppupuolella, nuoret on myös saatava aikaisemmin työelämään. Myös työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä. Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi tarpeellisia muutoksia on tehtävä myös työmarkkinakäytännöissä. 1 Mm. TEM:n ja VATT:n selvitykset sekä McKinsey: Työtä, tekijöitä, tuottavuutta Suomen prioriteetit seuraavalle vuosikymmenelle Marraskuu 2010.
14 14 Työryhmällä on ollut käytössään useita julkaisuja, joissa on esitetty monia nykytilanteessa käyttökelpoisia ehdotuksia. Niitä ei ole syystä tai toisesta toteutettu. Päätöksiä on tehtävä nyt, niiden täytyy saada aikaan mitattavia vaikutuksia lisätä työvoiman tarjontaa ja luoda uusia työpaikkoja. Päättäjiltä odotetaan konkreettisia toimenpiteitä. Heikkojen talousnäkymien edessä Suomen johtaminen vaatii aktiivista otetta, nykyinen meno ei riitä varmistamaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuutta. Pääomamarkkinastrategian pohdinnassa työryhmän fokus on ollut kasvun aikaansaamisessa. Ilman kasvua ei ole menestyviä pääomamarkkinoita ja toisaalta toimivat pääomamarkkinat ovat osaltaan edistämässä taloudellista kasvua. Työryhmä on kartoittanut toimenpiteitä, joilla lisätään pääomamarkkinoilla toimivien määrää, aktivoidaan nykyisten toimijoiden panostuksia ja tehostetaan markkinoiden toimivuutta. Työryhmä uskoo, että toimenpiteiden avulla saadaan aikaan uusia työpaikkoja, ja samalla lisätään työvoiman tarjontaa ja aikaansaadaan koko talouden kasvua. Suosituksissa on otettu huomioon toimeenpanon kiireellisyys, osa on välttämättömiä, heti toteutettavia, osa myöhemmin tavoiteltavia. Jotta kynnys ryhtyä toimintaan olisi mahdollisimman matala, osa ehdotuksista on luonteeltaan väliaikaisia tai määräaikaisia. Toimenpidesuositukset koskevat aina jotakin markkinatoimijaa ja ko. toimijan mahdollisia pääoma- tai muita panostuksia kasvun edistämiseksi. Siksi suosituksia ja ennen kaikkea niiden vaikutuksia arvioidaan erilaisten toimijoiden näkökulmasta. Taulukossa 1 on tiivistelmä työryhmän suosituksista, jotka esitetään yksityiskohtaisemmin luvuissa 3 ja 4.
15 15 Taulukko 1: Toimenpidesuositukset KOTITALOUDET SUOSITUS 1 Pienet pörssiosingot verottomiksi yksityishenkilöille: tavoitteena uutta omistajaa PÄÄOMASIJOITTAJAT SUOSITUS 2A Määräaikainen verokannuste yksityisille pääomasijoituksille listaamattomiin pk-yrityksiin vuosina SUOSITUS 2B Listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien uusien pääomasijoitusten hankintameno-olettamaa korotetaan määräajaksi vuosina KASVUYRITYKSET SUOSITUS 3 Määräaikainen verohuojennus vuosiksi työllistäville kasvuyrityksille SIJOITUSYHTIÖT SUOSITUS 4 Neutraali verokohtelu listatuille sijoitusyhtiöille KIINTEISTÖSIJOITTAJAT SUOSITUS 5 Parannetaan väliyhtiömallin toimivuutta, sallitaan eläkeyhtiöille velan käyttö kiinteistösijoituksissa, uudistetaan kiinteistörahastolakia MONENKESKISEN MARKKINAPAIKAN YHTIÖT SUOSITUS 6 Monenkeskisellä markkinapaikalla omasta hakemuksestaan noteerattujen yhtiöiden osinkoverotus samaksi kuin listaamattomilla yhtiöillä: listautumiskynnyksen madaltaminen ELÄKELAITOKSET SUOSITUS 7 Uudistetaan TyEL-laitosten sääntelyä kontrasyklisyyden parantamiseksi SUOSITUS 8 Korotetaan työeläkemaksua etupainotteisesti rahastoinnin lisäämiseksi sekä sovitaan samalla työurien pidentämisestä ja toimintamallin luomisesta koko eläkejärjestelmän vastuuvelan ja kestävyysvajeen määrittämiseksi SUOSITUS 9 Varmistetaan, että merkittävä osa eläkelaitosten osakesijoituksista kohdistuu Suomeen kattamattoman eläkevastuun riskin hallitsemiseksi
16 16 HENKIVAKUUTUSYHTIÖT SUOSITUS 10A Kannustetaan kertamaksullisen lisäeläkkeen hankintaa verokevennyksellä: elinikäisen lisäeläkevakuutusmarkkinan avaaminen SUOSITUS 10B Säädetään vapaaehtoiselle eläkesäästämiselle (yksilöllinen eläkevakuutus ja ps-säästäminen) kiinteä veroprosentti SÄÄTIÖT SUOSITUS 11 Yleishyödyllisten yhteisöjen pääomarahastosijoituksille neutraali verokohtelu VALTIO SUOSITUS 12 Valmistellaan tasehallintaohjelma, jonka puitteissa valtion ei-strategisista passiivisista omistuksista luovutaan Valtio listaa Helsingin Pörssissä listakelpoiset omistuksensa ottaen huomioon markkinatilanteen SUOSITUS 13 Yritystukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja karsitaan VARAUTUMINEN SUOMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIIN SUOSITUS 14 Huolehditaan kansallisesta kilpailukyvystä EU-sääntelymuutoksia käyttöön otettaessa SUOSITUS 15 Rahoitusmarkkinoiden sääntelymuutoksiin varaudutaan kehittämällä yritysten vaihtoehtoisia rahoituskanavia, kuten yritysten joukkovelkakirjamarkkinoita ja yritystodistusmarkkinoita SUOSITUS 16 Osinkoverotuksen rakenteen korjaaminen epäneutraalin verokohtelun oikaisemiseksi. Omistamisen verotus ei saa olla raskaampaa kuin muiden pääomatulojen SUOSITUS 17 Poistetaan sukupolvenvaihdoksia haittaava perintö- ja lahjavero (ns. Ruotsin malli): pääomat aktiivikäyttöön SUOSITUS 18 Lisätään peruskoulun, lukion, ammattioppilaitosten ja yliopistojen opetussuunnitelmiin talousosaaminen SUOSITUS 19A Kotitalousvähennys suhdannetyökaluksi: vähennyksen palauttaminen ennalleen suhdannetilanteen elpymiseen asti SUOSITUS 19B Säästämismuodot neutraaleiksi: poistetaan asuntolainojen korkovähennys SUOSITUS 20 Julkisen vallan toimenpiteiden tulisi keskittyä kaupan esteiden poistamiseen Pietarin ja Suomen väliltä, mahdollisimman suureen työvoiman ja pääomien liikkuvuuden edistämiseen niiden välillä ja kilpailukykyisen infrastruktuurin kehittämiseen
17 17 Raportin rakenne Raportin rakenne on seuraava: luvussa 1 perustellaan pääomamarkkinastrategian tarpeellisuutta toimintaympäristössä vaikuttavien tekijöiden avulla sekä kuvataan pääomamarkkinoiden ja mainittujen tekijöiden keskinäistä riippuvuutta. Luku 2 käsittelee tarkemmin pääomamarkkinoiden edellyttämän kasvun vaatimuksia yritysten näkökulmasta. Luvut 3 ja 4 sisältävät varsinaiset suositukset tarvittavista toimenpiteistä; luvussa 3 suositukset on ryhmitelty pääomamarkkinatoimijoittain ja luvussa 4 käsitellään suosituksia, joiden avulla varaudutaan Suomen toimintaympäristön muutoksiin. Työryhmän toimeksiantona oli laatia kansallinen pääomamarkkinastrategia. Työryhmä on keskittynyt työssään nostamaan esille sellaisia pääomamarkkinoilla vallitsevia epäkohtia ja/tai kehittämistarpeita, joilla uskotaan olevan merkittävä vaikutus Suomen talouden kasvun ja suomalaisen kilpailukyvyn kehittymiseen. Tärkeimpänä yksittäisenä asiana nousee esille yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvattaminen. Niitä edistäviin tekoihin on ryhdyttävä kiireellisesti, kaikin käytettävissä olevin keinoin ja kaikilla tahoilla. Rakentamalla toimintaan, riskinottoon ja pääomien tehokkaaseen käyttöön kannustavat puitteet pääomamarkkinoille ja siellä toimiville, saadaan aikaan sellaista talouskasvua ja yhteistä tahtotilaa, jotka varmistavat hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen myös tuleville sukupolville. Kuvio 1: Pääomamarkkinastrategia toimenpiteillä kasvuun UUDET TYÖPAIKAT Yrittäjät Kasvuyritykset Pääomasijoittajat Pörssiyhtiöt Kotitaloudet HETI KOHTA TAVOITE Lisätään riskinottohalua: hankintameno-olettama 80 % nyt tehtäville investoinneille Säädetään verohelpotus työllistäville yrityksille Kannuste aloittaville yrityksille Helpotetaan listautumista Laajennetaan säätiöiden sijoittamismahdollisuuksia Säädetään omistamisen verotus neutraaliksi Yhdenmukaistetaan pääomatulojen verokohtelu Vapautetaan pienet osingot veroista Tehdään kotitalousvähennyksestä suhdannetyökalu Säädetään verokannuste kasvuyrityksiin sijoittamiselle Helpotetaan ulkomaisten yrittäjien/ työvoiman maahantuloa Poistetaan sukupolvenvaihdosta vaikeuttavat esteet Yksinkertaistetaan yritystukijärjestelmää Luodaan start-up-yrityksille oma tukijärjestelmä Säädetään pienyrityksille T&K-vähennys Parannetaan kiinteistörahastosijoittamisen edellytyksiä Säädetään sijoitusyhtiöiden verokohtelu neutraaliksi (listatut - Ruotsin malli) Alennetaan veroja kaikissa tuloluokissa Poistetaan asuntolainakorkojen verovähennys Poistetaan perintö- ja lahjavero (Ruotsin malli) Kannustava yritysilmapiiri Tehokas pääomien kohdentaminen Verotuksen ennustettavuus Matalat verot ja laaja veropohja Kohdistetaan 20 % osakesijoituksista Suomeen Sallitaan suorat kiinteistöomistukset 50 %:n lainaosuudella Lisätään kontrasyklisyyttä Elinikäisille lisäeläkkeille markkinat Listataan valtio-omisteiset yhtiöt pörssiin Myydään valtion ei-strategiset omistukset Hyödynnetään Pietarin talousaluetta Rakennetaan kilpailukykyinen infra K A S V U Eläkevastuun ja julkisen velan hallinta Pidemmät työurat Määritellään eläkevastuun kasvulle euromääräinen taso, päätetään hallintomallista Korotetaan TEL-maksuja ja pidennetään työuria Yksityissijoittajat Valtio TOIMENPITEET Eläkelaitokset PÄÄOMIEN LISÄYS
18 18
19 19 1 Lähtökohta Miksi tarvitaan pääomamarkkinastrategiaa ja kasvua? 1.1 Suomen talouden ja pääomamarkkinoiden viitekehys tilanneanalyysi Suomella on paljon vahvuuksia: koulutettu väestö, toimiva infrastruktuuri ja taloutemme on integroitunut Pohjoismaiden markkinoille (esimerkiksi pankkiala ja telecom). EU:n jäsenyys ja euro-alueeseen liittyminen avasivat markkinat ja kytkivät kansakuntamme Eurooppaan ja läntisiin arvoihin. Rahoitusmarkkinamme ovat tehokkaat, ja meillä on valmiudet toimia kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Heikkoutenamme on väestörakenteen epäedullinen kehitys, joka ei tue kasvua, sillä työvoiman tarjonta supistuu. Työvoiman kustannuskilpailukyky on heikentynyt, ja julkinen sektori velkaantuu hälyttävällä vauhdilla. Kauppatase on pitkästä aikaa negatiivinen. Suhdannekehitys on peittänyt alleen rakenteellisen muutoksen. Tilanne on tältä osin vakava. Mahdollisuuksia luodaan lisäämällä uusien yrittäjien määrää. Työn tarjontaa lisää työperäinen maahanmuutto ja pidemmät työurat. Julkisen talouden tasapainottaminen ja rakenteelliset uudistukset ovat mahdollisia - palvelusektorille työpaikat ovat luotavissa nopeimmin. Uhkakuvana on, että työvoiman tarjonta ei kasva ja kestävyysvaje voisi jatkuessaan aiheuttaa romahduksen pääomamarkkinoilla, joiden toimivuus on myös kasvuyrittäjyyden kannalta keskeistä. Kriisin aikana sijoittajien, omistajien ja yrittäjien riskinottohalukkuus laskisi, ja sijoittajat irtautuisivat Suomen kaltaisilta reuna-alueilta. Seurauksena olisivat markkinakorkojen nousu ja velan moninkertaistuvat kulut. Kuviossa 2 on tiivistelmä keskeisistä Suomen talouden kasvuun ja pääomamarkkinoihin vaikuttavista tekijöistä.
20 20 Kuvio 2: Tilanneanalyysi Vahvuudet koulutettu väestö toimiva ja hyvin järjestäytynyt yhteiskunta luotettavuus (hallinto ja yritykset) hyvä infrastruktuuri integroitunut Pohjoismaiden markkinoihin (pankkiala, telecom) Pohjoismainen kulttuuriperintö EU:n jäsenyys ja euro suomalaisten kyky toimia vieraiden kulttuurien kanssa korkea elintaso kaksi vahvaa vuosikymmentä takana hyviä vientiyrityksiä/yrityksiä yleensä toimiva finanssisektori kehittyneet pääomamarkkinat finanssialan yritykset selvinneet hyvin finanssikriisistä valmiudet toimia kansainvälisillä pääomamarkkinoilla luottoluokitus AAA: Suomi saa lainaa yrittäjät ja sijoittajat uskovat Suomeen (vielä) yrityksille ja innovaatioille toimiva verkosto (TEKES, Finnvera, Avera, TeSi, Vigo, ACE jne.) Mahdollisuudet uusia yrittäjiä lukumääräisesti lisää paljon työn tarjontaa lisää työperäisen maahanmuuton ja pidempien työurien kautta julkisen talouden tasapainottaminen ja rakenteelliset uudistukset palvelusektorille luotavissa työpaikat nopeimmin kaivos- ja energiateollisuus erityisesti vauhdissa Pietarin läheisyyden hyödyntäminen (myös Ruotsi, Norja, Saksa vetävät) korkeakoulu-/koulutusjärjestelmän uudistus innovaatioiden tehokkaampi hyödyntäminen hallituksen toimet/päätökset (-> mm. verotus) asenneilmasto: toimenpiteitä! omistamisen verotus kuntoon kotitalouksien osakeomistukset kasvuun eläkevastuun kasvun tavoitteellinen seuranta ja budjetti houkutteleva markkinapaikka pienille kasvuyrityksille valtion omaisuuden myynnit ja pörssilistautumiset julkisen sektorin yhtiöittämiset -> yrityksiä -> vientiä/bkt:n kasvua
21 21 Heikkoudet väestörakenteen epäedullinen kehitys ei tue kasvua: työvoiman tarjonta supistuu työvoiman kustannuskilpailukyky heikentynyt julkinen sektori velkaantuu hälyttävällä vauhdilla kauppatase negatiivinen pitkästä aikaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii kasvua -> ei ole -> lupaukset ylimitoitettuja lasku EU:n velkaantumisesta suuri tulevaisuus heikompi kuin lähimenneisyys: työpaikkoja liian vähän ei riittävästi globaalisti menestyviä yrityksiä päätoimialat (puunjalostus, telecom, meriteollisuus, pankki/vakuutus ja konepaja-alihankinta) eivät palkkaa lisää työntekijöitä vientiyrityksemme investoivat ulkomaille aneeminen pörssi ja yritysten kasvupolku takkuaa Pörssin markkina-arvosta valtio-omistajalla merkittävä osuus yksityisiä suomalaisia omistajia vähän ei erikoisveturia (aikaisemmin Venäjän bilateraalikauppa ja sen jälkeen Nokia-klusteri), pärjättävä ilman luottamus valtiovallan päätöksiin heikkenee yrittäjillä ja sijoittajilla pk-yritykset kasvuhaluttomia henkinen ilmapiiri - liikaa selontekoja, liian vähän toimintaa Uhat korot nousevat -> velan kulut moninkertaistuvat (aikapommi) julkisen sektorin velka ylittää luottamuskynnyksen -> paniikki/ investoinnit eivät toteudu, pääomat poistuvat osittain maasta rakenneuudistukset lykkääntyvät/eivät toteudu (työurat, omistamisen verotus, eläkeuudistus, kuntasektori jne.) eläkevastuu (myös muita hyvinvointilupauksia) kasvaa kontrolloimattomasti: työllistämisen edellytykset heikkenevät omistajat investoivat ulkomaille uhkana tytäryhtiötalous, kun yrityksiä myydään ulkomaille ei kyetä luomaan uutta työpaikkaa suuryritykset listautuvat Tukholmaan ja uusia pörssilistautumisia ei merkittävissä määrin tule Suomen valtion luottoluokitus laskee usko tulevaisuuteen heikkenee (yrittäjät ja omistajat) muut maat toteuttavat ripeämmin kilpailukykyä edistäviä toimenpiteitä heikentäen Suomen suhteellista asemaa kasvuyrittäjyyden edellytykset ja rahoitus romahtavat
22 Kasvu on välttämättömyys Suomi tarvitsee kasvua ylläpitääkseen pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan perustuvan rakenteensa. Yhtenä tärkeänä kasvun mahdollistajana ovat tehokkaat pääomamarkkinat. Maltillinen downshiftaus luopumalla kasvusta ei ole mahdollista, koska Suomen talous, hyvinvointi ja lupaukset ovat suurelta osin velkavipuun pohjautuvia yleiseurooppalaisen käytännön mukaisesti. Kasvun puuttuessa elintason lasku ja hyvinvointivaltion purku ovat tuskallisia, koska velkavipu toimii kiihdyttävästi sekä vaurautta luotaessa että siitä luovuttaessa. Tärkeimpiä velkaviputekijöitä ovat: Valtion velan kasvu: vaikka valtion velan määrä ei ole Suomessa vielä hälyttävä eurooppalaisen mittapuun mukaan, on velan nykyinen kasvuvauhti sitä: noin 7 mrd. euroa vuodessa on liian paljon. Kasvava velka rasittaa vuosi vuodelta yhä enemmän yksityistä elinkeinoelämää ja siellä työssä olevia, joiden tehtävänä on maksaa velka aikanaan veroina takaisin ja huolehtia velanhoitokuluista (korot ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen alhaalla). Täten velkaantuneisuus heikentää tulevaa kilpailukykyämme (Liite 4). Eläkelupausten suuruus: koko eläkejärjestelmällämme on varoja noin 140 mrd. euroa, mutta eläkelupauksiemme määrä on noin mrd. euroa käytettävästä korkokannasta riippuen eli noin neljä kertaa suurempi kuin eläkkeitä varten kerätyt varat. Eläkkeet kerätään palkkojen sivukuluina (ja osittain sijoitustuottoina), joten kattamattomien lupausten vuoksi kasvavat eläkemaksut osana työvoimakustannuksia heikentävät kilpailukykyämme tulevaisuudessa. Eläkevastuun kasvuvauhti on myös hälyttävän korkea, yli 20 mrd. euroa vuodessa (Liite 5). Työvoiman tarjonta: työvoimamme supistuu 2030-luvulle tultaessa noin henkilöllä, ja samalla eläkkeelle siirtynyt väestö kasvaa dramaattisesti noin henkilöllä. Yhä pienemmän joukon tulee kustantaa yhä suuremman väestönosan hyvinvointi. Vipua on myös myös väestörakenteen epäedullisessa kehityksessä (Liite 6). Kuntasektorin kasvavat kustannukset: kuntien kustannukset ja vastuut ovat jo useiden vuosien ajan kasvaneet BKT:n kasvua nopeammin; trendinomaista kehitystä - vipu sekin - on vaikea katkaista, ja se, johtaessaan velan kasvuun tai verojen nousuun, heikentää osaltaan kilpailukykyämme tulevaisuudessa (Liite 4). Pääomamarkkinat ovat globaalit. Myös Suomen pääomamarkkinat ovat kansainvälistyneet merkittävästi viime vuosikymmenten aikana: pörssiyhtiöiden yhteenlasketusta markkina-arvosta ulkomaisessa omistuksessa on 43 prosenttia, pääomasijoittajien Suomeen kohdistuvista sijoituksista ulkomaisen pääoman osuus on 44 prosenttia, eläkevarallisuudestamme 76 prosenttia on sijoitettu Suomen ulkopuolelle ja ulkomaalaisten tytäryhtiöiden liikevaihdon osuus Suomen yritystoiminnasta oli viidennes (2010). Suomalaiset suuret vientiyritykset investoivat - Suomen kannalta valitettavasti - pääosin ulkomaille. Monet suomalaiset yrittäjät ja omistajat ovat myyneet yrityksensä ulkomaisiin käsiin. Yksityistalouksien rahastosijoituksista jo 72 prosenttia kohdistuu rahastoihin,
Kansallinen pääomamarkkinastrategia. 13.3.2012 Pääomamarkkinatyöryhmä
Kansallinen pääomamarkkinastrategia 13.3.2012 Pääomamarkkinatyöryhmä Kansallinen pääomamarkkinastrategia Miksi pääomamarkkinastrategia tarvitaan? Miksi kasvu on välttämätöntä? Mitkä ovat pääomamarkkinoiden
LisätiedotSuomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät
Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät
LisätiedotPääomamarkkinat. ja kasvu 10/2012. Rahoitusmarkkinat
Pääomamarkkinat ja kasvu 10/2012 Rahoitusmarkkinat Pääomamarkkinat ja kasvu Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012 Rahoitusmarkkinat VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotMissä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!
Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotMitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö
Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde
LisätiedotKasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen
Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotTalouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen
Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä
LisätiedotRakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti
Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen
LisätiedotInvestointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle
Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle Vuorineuvos Jorma Eloranta Teknologiateollisuus ry 17.4.2012 Note: Kauppatase (balance of trade) = tavara vienti tavaratunoti, (Vaihtotase
LisätiedotKiinnostaako rahoittajia energia? Mitä pääomasijoittaja tavoittelee?
Kiinnostaako rahoittajia energia? Mitä pääomasijoittaja tavoittelee? Energiateollisuuden tutkimusseminaari Pia Santavirta 30.1.2019 @FVCAfi @PiaSantavirta Pääomasijoittajat ry Edistää yritysten kasvua,
LisätiedotTalouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
LisätiedotMihin tarvitaan omistajia?
OHJELMA Mihin tarvitaan omistajia? Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelman julkistus Avaussanat Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelma
LisätiedotVauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille
EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky
LisätiedotTalouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014
Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta
LisätiedotYrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät
1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit
LisätiedotÄlykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotSuhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki
Suhdannekatsaus Pasi Kuoppamäki 6.10.2015 2 Maailmantalous kasvaa keskiarvovauhtia mutta hitaampaa, mihin ennen kriisiä totuttiin Ennusteita Kehittyvät maat heikko lenkki kaikki on tosin suhteellista 3
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotTalous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski
Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä Teollisuuden Palkansaajat 9.3.2017 Olli Koski Esitys Talouden tilanne Talouspolitiikan prioriteetit Elinkeinopolitiikan tilannekuva Yritysrahoitus
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotDanske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011
16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest
LisätiedotHallituksen yrittäjyyshanke
Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotValtion kasvurahoitus 2013-2015
Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma
LisätiedotJOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA
JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN... 6 4 SUOMEN NYKYINEN KASVURAHOITUSJÄRJESTELMÄ
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotVaihtoehtoinen markkinapaikka osakkeiden ja joukkolainojen listaukseen miten eroaa pörssilistauksesta? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama
Vaihtoehtoinen markkinapaikka osakkeiden ja joukkolainojen listaukseen miten eroaa pörssilistauksesta? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Sisältö Yhtiöiden listautumisvaihtoehdot Suomessa Miksi vaihtoehtoinen
LisätiedotVaikuttavuuskatsaus 3.9.2015
Vaikuttavuuskatsaus 2014 3.9.2015 Toiminnan tavoitteena on taloudellisen tuloksellisuuden rinnalla yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Työpaikkojen luonti ja säilyttäminen Yritysten
LisätiedotPÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA
PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla
LisätiedotListautumiskysely 2010
Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotSuhdanteet ja rahoitusmarkkinat
Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta
LisätiedotJOHNNY ÅKERHOLM
JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua
LisätiedotTesin vaikuttavuuskatsaus 2016
Tesin vaikuttavuuskatsaus 2016 1 Tesi auttaa Suomea yhteiskuntana seuraavalle kasvun ja kansainvälistymisen tasolle Olemme pääomasijoittamisen eturivin osaaja, joka tekee kannattavaa ja vastuullista sijoitustoimintaa
LisätiedotKilpailukyky Suomen talouden haasteena
Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa
Lisätiedotkansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684
Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotTAT Case Sijoittamisen perusteet: Nuoret ja sijoittaminen. Talous tutuksi 2017 Sari Lounasmeri
TAT Case Sijoittamisen perusteet: Nuoret ja sijoittaminen Talous tutuksi 2017 Sari Lounasmeri Sijoittaminen Yhteiskunnallinen merkitys Väestö ikääntyy, valtio velkaantunut Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi
LisätiedotSUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA
SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista
LisätiedotARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003
TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin
LisätiedotTervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015
Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00
LisätiedotSuomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö
Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien
LisätiedotYrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta
Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten
LisätiedotSuomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria
Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa
LisätiedotYritykset ja yrittäjyys
Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422
LisätiedotRahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa
haastavassa taloustilanteessa Jari Karppinen Johdanto Sivu 2 PK-yritysten rahoituksen turvaaminen on taloudellisen kehityksen kannalta keskeistä PK-yritykset ovat taloudellisen kehityksen keskeisiä ajureita,
LisätiedotUnited Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki
United Bankers Oyj United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015 United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki UB Omaisuudenhoito UB Securities UB Rahastoyhtiö UB Capital UB Real Assets
LisätiedotAjankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK
Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -
LisätiedotTaloudellinen katsaus Syyskuu 2016
Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotUudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014
Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Teollisuussijoitus lyhyesti Sijoitamme pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin Tuomme osaamista ja pääomaa Otamme ja jaamme riskiä kumppaneiden
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)
LisätiedotTyöllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki
Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt
LisätiedotPaikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä
Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet
Lisätiedotsöverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.
Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa
LisätiedotMiten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen
Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari
LisätiedotHallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka
Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.
LisätiedotMetallinjalostajien kilpailukyky
Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotSuhdanteet ja rahoitusmarkkinat
Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat
LisätiedotPÄÄOMASIJOITUSTOIMIALAN MARKKINATILANNE SUOMESSA. Pia Santavirta
PÄÄOMASIJOITUSTOIMIALAN MARKKINATILANNE SUOMESSA Pia Santavirta 6.9.2017 Twitter: @FVCAfi, @piasantavirta, @jonneku & @oahon Suomen pääomasijoitusyhdistys Rakentaa kasvua luomalla pääomasijoittajille parhaan
LisätiedotSuomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset
Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti
LisätiedotLiikenteen uusi rahoitusmalli mahdollistaa jätti-investoinnit
Liikenteen uusi rahoitusmalli mahdollistaa jätti-investoinnit 6.3.2018 Suomen menestys vientiyritysten varassa Kansantalouden tuotosta 46 % syntyy viennistä Vientiyritykset ovat palkanneet 1,1 työntekijää
LisätiedotMiten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo
Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa
LisätiedotUUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen
UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen
LisätiedotValtion rooli yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn tukemisessa
Valtion rooli yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn tukemisessa YRITYSTUKISEMINAARI 11.10.2017 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaiset yritystuista Ilona Lundström Hallituksen puoliväliriihessä linjatut toimet
LisätiedotYritysrakenne ja talouden rakenteet kasvun tekijöinä
Yritysrakenne ja talouden rakenteet kasvun tekijöinä Mika Kuismanen, Ph.D Pääekonomisti Kasvufoorumi, Oulu 28.5.2018 Yritysrakenne, globalisaatio ja teknologia Ylivoimainen valtaosa yrityksistä on pieniä
LisätiedotTeollisuussijoitus Oy
Teollisuussijoitus Oy Pääomasijoituksia kasvuyrityksille Juha Lehtola, Johtaja, Venture Capital- sijoitukset Missio Teollisuussijoitus on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka pääomasijoittamisen keinoin ja
LisätiedotILMARISEN OSAVUOSITULOS Q1 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio
ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q1 / 2012 Lehdistötilaisuus 26.4.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA Tammi-maaliskuun sijoitustuotto nousi 5,1 prosenttiin erityisesti osakesijoitusten
LisätiedotSIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014
SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotTalous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri
Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen
LisätiedotYrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014
Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen
LisätiedotKauanko Pohjoismaiden malli kestää?
Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote
LisätiedotKauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm
Kauppasodan uhka Hämeen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2018 Näyttää uhkaavalta Trumpilla yksi hyvä argumentti suhteessa Kiinaan: Immateriaalioikeudet Muuten heikot perustelut: Kauppaa ei pidä tarkastella
LisätiedotJulkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys
Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotEAKR -yritystuet 2014-2020
EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten
LisätiedotSuomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation
Talouskatsaus 10.9.2019 Jukka Palokangas 9.9.2019 Teknologiateollisuus 1 Suomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation 9.9.2019 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus
Lisätiedot