SNELLMANIN TAIDEKRITIIKIN LUONNE
|
|
- Annika Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SNELLMANIN TAIDEKRITIIKIN LUONNE Kirkkoherra, lääninrovasti, teologian tohtori Matthias Ingman ( ) lahjoitti kotiseurakuntansa Kuopion kirkkoon Berndt Abraham Godenhjelmin maalaaman alttaritaulun Kuopion uusi alttaritaulu arvosteltiin Saima-lehdessä poikkeuksellisen asiantuntevasti. Artikkelin sisällöstä ja viittauksista Saksan matkaan voidaan päätellä, että kirjoittaja on itse Johan Vilhelm Snellman. Suomen olosuhteissa ajalleen harvinainen taidekritiikki ilmaisee romantiikan taidekäsitystä vaatiessaan originaalisuutta ja ilmaisunvoimaa. Mutta mikä antoi Snellmanille syyn kirjoittaa myös kuvataiteesta. Vapaasti kääntäen Saima kirjoittaa mm. seuraavaa: Alttaritaulun on maalannut maanmiehemme Godenhejelm Pietarissa. Se on ilmeisesti kopio, ainakin mitä esikuvaan tulee; nimittäin sommittelu ja figuurit ovat tavallisia tämän tyyppiselle mallille. Vahva taidekriitikko voinee arvostella myös suoritusta. Yleisesti voi sanoa, että herra Godenhjelm maalaa hieman kovasti, joskaan ei yhtä voimakkaasti ja ilmaisuvoimaisesti. Figuurit ovat voimakaan reliefimäiset, mikä lähentää niitä veistoksiin, sitä myötä niistä puuttuu elämää ja ilmaisua, minkä voi lukea tyylin viaksi. Joka tapauksessa taulu on oikein kaunis ja luultavasti se kuuluu pohjoisen parhaimpiin. Taidekritiikki oli maan lehdistössä tuolloin hyvin harvinaista. On muistettava, että kuvataide oli vielä maassamme järjestäytymätöntä ja siltä puuttui rakenteet ja tukimuodot. Kuvataiteen tuntemus kuului kuitenkin sivistyneistön harrastuneisuuteen. Saman vuosikymmenen aikana, jolloin Saiman harvinainen taidekritiikki kirjoitettiin, perustettiin maan pääkaupunkiin Saksan esikuvan mukainen taideyhdistys. Suomen Taideyhdistyksen tehtävänä oli kuvataide-elämän tukeminen, tai oikeammin, sen luominen maahamme. Yhdistys perustettiin lähinnä yliopistomiesten myötävaikutuksella Suomessa oltiin siis astumassa suoraan uuteen keskieurooppalaiseen, uuden luokan, porvarillisen sivistyneistön ylläpitämään taidekulttuuriin. Taide-elämä oli ollut maassa vaatimatonta Tukholman ja Pietarin hoviakatemioiden läheisyydestä huolimatta. Taideyhdistyksen perustaminen on liitettävissä Helsingin yliopistomiehiin, joiden keskuudessa oli laajemmin omaksuttu melkoisen vallankumouksellinen käsitys yliopistosta sivistysyliopistona valtion virkamiesten opinahjon sijaan. Kansallisen taide-elämän alkaminen yhdistyspohjalta oli paitsi modernia myös välttämätöntä, sillä sensuuri ei sallinut separatistista toimintaa. Venäjän valtion tuki hankkeelle saatiin nimeämällä yhdistyksen kunniajäseneksi ja suojelijaksi kruununperillinen, tuleva tsaari Aleksanteri II. Yhtä kaikki Suomi oli astumassa suoraan moderniin eurooppalaiseen sivistyneen keskiluokan ylläpitämään taide-elämän kehitykseen. Meillä kehittyvä taide-elämä sai voimansa pitkälti juuri kansallisuusaatteesta. Pienenä kuopiolaisena anekdoottina voi mainita, että taideyhdistyksen perustajajäseniin kuului Kuopion Haminalahdesta kotoisin ollut insinööri Magnus von Wright, jonka juhlavuotta hiljaisuudessa vietimme viimevuonna. Snellman itse ei pitänyt hanketta järkevänä, vaan näki hyödyllisemmäksi taidekokoelman perustamisen. Voisi kuitenkin todeta, että täällä tuolloin hyvinkin syrjäisessä - Kuopiossa oltiin siis varsin valveutuneita kuvataiteen alalla.
2 Kuopion alttaritaulun maalannut Godenhjelm liittyy hänkin taideyhdistykseen. Hän siis opiskeli Pietarissa ja sai oppinsa Pietarin taideakatemian opettajilta vaikka hän ei koskaan saanutkaan akatemian oppiarvoja. Palattuaan Suomeen Godenhjelmistä tuli Suomen taideyhdistyksen opettaja yhdistyksen uuteen Helsingin piirustuskouluun (1848). Toisessa yhdistyksen taidekoulussa, Turun piirustuskoulussa, opetti Tukholman kuninkaallisesta taideakatemiasta hovimaalarin arvon saavuttanut Robert Wilhelm Ekman. Kirjoittaessaan Kuopion alttaritaulusta Snellman ei pitänyt itseään varsinaisena taidekriitikkona saatikka taiteen tuntijana. Tämä tulee esille aina Snellmanin kirjoittaessa taiteesta. Hän piti kuvataiteen tuntemusta luonnollisena sivistyneen miehen ominaisuutena, mutta erotti itsensä varsinaisista taiteentuntijoista. Romantiikan ajan taidekäsityksen mukaan hän jää kaipaamaan Godenhjelmin maalaukselta elämää ja ilmaisuvoimaa syyttäen samalla maalausta maneerimaiseksi. Snellmanin mielestä alttaritaulu edusti liikaa akateemista kreikkalaista, kaunista tyyliä luvun lopun ja 1800-luvun alun taide-elämää hallinnut tyyli oli saanut innoituksensa arkeologisen tutkimustyön tuodessa uutta tietoa antiikin kreikan kulttuurista. Antiikin kreikkalaisen taiteen klassiseksi ihanteeksi nostanut tyyli korosti muotopuhtautta, joka vältti liioittelua ja korosti kaunista muotoa. Romantiikan vaikutuksesta tyyli oli alkanut saada kritiikkiä osakseen. Saksan matkallaan Snellman oli jo tutustunut uudenaikaiseen romanttiseen maalaustaiteeseen, saksalaisten romantikkojen, ns. natzareenien maalauksissa. Nämä etsivät innoitusta klassismin ja renessanssin taidetta edeltäneestä uskonnollisesta maalaustaiteesta. He elvyttivät keksiaikaisia lasi- ja freskomaalaustraditiota omaan käyttöönsä. Näitä uusia freskoja Snellman näki matkallaan ja oli niistä innostunut. Snellman piti parhaimpina Peter von Corneliuksen ( ) Viimeinen tuomio alttarimaalausta Ludvigin kirkossa Berliinissä (1929 III, 105). Snellman kirjoittaa jälleen varsin teräväsanaisesti mutta innoissaan seuraavaa: [ ] Sanottakoon piirustuksesta ja väristä mitä tahansa myönnämme, että henkilöhahmot yleensä ovat yksitoikkoisia ja jäykkiä ja värit laimeat, vieläpä ettei sommitelman tarkoitus aina käy katsojalle selväksi mutta kokonaisuus on niin arvokas, nerokas ja yksinkertainen ja henkilöiden ilmeet niin mestarillisen puhuvat, että sitä kernaasti katselee yhä uudestaan, lumoutuen joka kerta yhä enemmän. [ ] Corneliuksen fresko teki Snellmaniin suuremman vaikutuksen kuin Berliinin pinakoteekissa oleva Rubensin kuuluisa viimeinen tuomio [ ] huolimatta [sen] mestarillisista väreistä ja valohämystään [ ]. Snellman piti myös Corneliuksen Berliinin glyptoteekin freskomaalauksista Priamoksen kuolema ja taistelu Patrokloksen ruumiista, joita hän piti voimakkaina, tulta ja elämää uhoavina. Tästä huolimatta hän myönsi niiden kritiikin oikeutetuksi (1929 III, 106) [ ] Maalauksesta puhuttaessa moititaan liioittelua ja kaivataan kaunista muotoa. Voi olla, mutta kokonaisuus on vaikuttava ja tarjoaa enemmän nautintoa kuin useinkaan pelkkä muotokauneus.[ ]
3 Snellman on asiassaan selvästi yleistä, tuolloin vallassa ollutta näkemystä vastaan. Snellmanin mukaan kreikkalaisesta, yksinomaan muotokauniista, ilmeettömästä taideteoksesta saattoi nauttia vain sellainen, jonka ajatustapa on vissillä tavalla pakanallinen. Tällä hän ei tarkoittanut skeptisyyttä tai välinpitämättömyyttä kristinuskon suhteen, vaan [ ] ylimalkaan naturalismia, joka ei tunnusta hengen absoluuttista arvoa. Hänen mukaansa tällainen yksipuolinen muodon jumalointi oli Goethen vaikutuksesta tullut Saksassa muotiin. Snellmanin mielestä saksan uusi maalarikoulu taisteli juuri sitä vastaan: [ ] Se on siinä suhteessa liitossa kaiken saksalaisen sivistyksen syvemmän hengen kanssa. Se, että se on osaksi kääntänyt katseensa katolilaisuuteen ja keskiajan uskonnolliseen elämään, ei näytä olevan pelkkä yritys jäljitellä vanhempien saksalaisten pyrkimyksiä tai maalaustaiteen italialaisia mestareita, vaan johtuu ilmeisesti sisäisestä pakosta täyttää sommitelma elävällä hengellä. [ ] (alleviivaus PV) Snellmanin kaipaamaa elävää henkeä ei taas Saksasta vielä löytynyt, koska hengen tietoisuus ei ollut syöpynyt sukupolveen eikä tullut yleiseksi tietoisuudeksi. Snellman tuntuu tarkoittavan henkisyydellä jotakin aivan muuta kuin pelkkä romanttinen kaipuu syvähenkisyyteen tai itsensä löytämiseen. Toisaalta ajan hengen etsiminen oli tullut romantiikan ajan tunnukseksi. Kreikkalaisen tyylin, uusklassismin - kuten tyyli taidehistoriassa tänään tunnetaan, jälkeen 1800-luvulla etsittiin kiihkeästi aikakaudelle, uudelle vuosituhannelle tunnusomaista tyyliä. Snellmaninkin ajattelussa on samaa levottomuutta, halua löytää ajan hengelle tunnusomainen ilmaisumuoto. Hänen mukaansa aika oli niin proosallista, ettei sillä ollut minkäänlaista kaunista muotoa (1929 III, 107). Hän kuitenkin näki muutoksen olevan tulossa sanataiteessa, joka jo saattoi käsitellä yksinkertaista ja arkipäiväistä nykyelämän hetkeä etsien syviä tuntoja ja ajatuksia: sitä mikä hetkessä on ikuista ja jokapäiväisissä asioissa taivaallista, sellaista minkä näkee tietäjä, mutta ei mikä hyvänsä myyränkatse. Taiteen inspiraationa ei tarvinnut tulla vain nykyajasta, mutta kuitenkin myös kuvanveisto ja maalaustaide saattoivat vedota aikaansa: Jos henki on olemassa, on se pian luova itselleen muodon. (1929 III, 107): [ ] Jos se sen tekee, on se sinänsä kaunis, ja se lähenee antiikin muotokauneutta, sikäli kuin sen on esitettävä kaunis sielu jalossa teossa.[ ] Taiteilijan tuli elää ajan hengessä. Elämällä ajassaan hänen tuli saavuttaa oma sisäinen henkensä ja etsiä sille sieluaan vastaava ulkoinen muoto. Kuvataiteen suuntautuminen menneisyyteen ei sen vuoksi ollut Snellmanista vain kauniin muodon vaan sisällön ja hengen etsintää. Snellman tähdensi kirjoittavansa ennen kaikkea historiamaalauksesta ja laatukuvasta ei esimerkiksi muotokuva-, maisema- tai asetelmamaalauksesta. Myöskin kuvanveiston alalla Snellman näki Saksan taiteen vapautuvan antiikin muodon pelkästä jäljittelystä. Snellman osoittaa tuntevansa Saksan taidehistoriaa ja saksalaisen taiteen uusimmat virtaukset. Snellman ei kuitenkaan arvosta saksalaista taide-elämää kovinkaan korkealle.
4 Kuvataiteen keskuksena pidetyn Münchenin taide-elämä oli hänen mukaansa vain yhden henkilön tahdon varassa, eikä sillä ollut mitään juuria kansan sivistyksessä. Taideyhdistyksen näyttelyissä ei käynyt hänen mukaansa juuri muita kuin taiteilijoita ja museoissa vain uteliaita matkailijoita. Vaikka Snellman ei pitänyt itseään varsinaisena taiteen asiantuntijana, arvioi hän aikansa taide-elämää laajasti ja hyvinkin kriittisesti. Mistä hän sai itsevarmuutensa? Snellmanin vastaus taiteen siis myös kuvataiteen - perustaan löytyy saksalaisen G.W.F. Hegelin ( ) filosofiasta, joka perustui oletukseen todellisuuden henkisestä luonteesta. Sen mukaan maailmanhistoria tuli ymmärtää universaalin hengen pyrkimykseksi toteuttaa omaa olemustaan. Aistein havaittavan maailman ilmiöt olivat vain heijastusta hengen toiminnasta ja myönteinen kehitys hengen itsetietoisuuden kehittymistä dialektissa prosessissa. Henki toteutti itseään sivistystapahtumassa ihmisten, kansojen ja ihmiskunnan tietoisuuden ja toiminnan välityksellä. Vapaa ihminen kohosi yksilöllisyyden yläpuolelle ja teki tiedostaan ja tahdostaan maailmanhengen kanssa yhtäpitävän. Maailmanhenki oli läsnä historiallisessa hetkessä kansallishenkenä, joka oli kulttuurin kansallista erityisyyttä ja sen jatkuvaa kehitystä. Kansallishengen perustana oli isänmaallisuus, ja sivistyksen korkeimmalla tasolla oli valtiokansalainen. Snellmanin mukaan myös kuvataide parhaimmillaan ilmaisi hengen yleisen idean aistein havaittavassa muodossa. Tämä muoto kuitenkin vetosi lähinnä mielikuvitukseen ja tunteeseen, joten se ei edustanut Snellmanin mukaan korkeinta taidemuotoa. Sanataide sen sijaan jalosti ihmismieltä ylivertaisesti askarruttamalla sekä tunnetta että ajatusta. Snellmanin ajattelu oli monessa mielessä vastakkaista aikakauden taidepiireissä vallalla olleille ajatusmalleille. Esimerkiksi rousseaulainen luonnollisuuden ja välittömyyden ihailu, taiteellinen boheemisuus, jota hän tuntuu taiteilijoissa jossakin määrin arvostaneen, ei lopultakaan kuulunut hänen arvostamiinsa sivistyneen ihmisen piirteisiin. Romantikkojen ihannoiman luonnonihmisen välitön ja naiivi tunnesuhde todellisuuteen oli hänen mukaansa jo ohitettu kehitysaste. Snellman vastusti myös romanttista maailmankatsomusta, joka etsi innoitustaan menneistä aikakausista se oli hänen mielestään pelkkää regressiota, epätoivoista pakoa menneisyyteen. Snellmanin ajatteluun kuului aktiivinen toiminta ja halu muuttaa maailmaa, mikä oli vastakkaista romanttiselle kohtalouskolle ja piehtaroinnille yksilöllisten tunteiden vallassa. Snellmanin ajattelua on kutsuttu ideaalirealismiksi, joka korostaa arkipäiväisen työn merkitystä ja haluaa tunnustaa karut tosiseikat ja siltä pohjalta parantaa maailmaa: rakastaa todellisuutta ja nähdä elämässä korkeampi todellisuus. Taiteen keskeinen tehtävä oli siksi antaa tälle ihanteelle muoto. Taiteen oli idealisoitava todellisuus, esitettävä todellisuus kauniina. Tässä Snellman on hyvinkin konservatiivinen, sillä ajatus palautuu antiikin filosofiaan ja erityisesti Aristoteleen kauneusoppiin. Sen mukaan ihmisellä oli suorastaan velvollisuus esittää todellisuus kauniissa muodossa. Vaimoaan Snellman opastaa aiheesta kirjeessään seuraavasti: Täysin villi maisema ei vedä läheskään vertoja yhtä kauniille, jossa lisäksi on ihmiskäden jälki, ja elämää ja liikettä. Ja luonnossa on tavallisesti kauniiin
5 rinnalla jotakin rumaa ja häiritsevää, jota toivoisi pois; mutta jota taiteilija ei asetakaan esille. Siksi sanotaan, että taiteilija pyrkii kohti Ideaalia, so. sen kaiken korkeinta muotoa, sanalla tai sävelellä korvalle, taululla tai veistoksella silmälle, jotakin ylimaallista, henkistä. Niinpä sanotaankin oikeutetusti, että taide, samoin kuin uskonnollinen tunne sekä tietoisuus henkisyydestä ylipäätään, kohottaa ihmisen sielun ajallisuudesta iäisyyteen. Maltillisen harkintakyvyn lisäksi Snellman arvosti taiteessa epäsovinnaista luovuutta, joita hän piti miehisinä ominaisuuskina. Omaperäinen kaunis taide oli hänen mukaansa korkeinta taidetta. Persoonallisuuden vaatimus liittyy yleisesti aikakauden taide-elämään, mutta Snellmanin mukaan yksilö oli persoonallisuus vain silloin kun hän tiedosti maailmanhengen päämäärät ja pyrkii omasta vapaasta tahdostaan niitä toteuttamaan. Siksi taiteilijakin oli persoonallisuus vain toteuttaessaan yhteiskunnallista tehtäväänsä. Onkin mielenkiintoista, että Snellmanin mukaan naiset saattoivat yltää korkeatasoisiin saavutuksiin maalaustaiteessa, koska se vetosi ennen kaikkea mielikuvitukseen ja tunteeseen, ei niinkään järkeen tai harkintakykyyn. Tiivistäen voidaan todeta, että Snellmanin mielestä taiteen korkein muoto oli omaperäinen ja persoonallinen taide. Asian voisi allekirjoittaa tänäkin päivänä. Mutta jos käsitteet täsmentää hegeliläisyyden mukaisiksi, voi sanoa, että Snellman asetti taiteen tiukasti hyvinkin rajalliseen yhteiskunnalliseen tehtävään. Korkeinta, ajan hengen vaatimaa taidetta oli siis kansallinen taide, siis sellainen taide, joka vei kansan tietoisuutta isänmaallisuudesta oikealla tavalla eteenpäin. Snellmanin taidekäsitystä voidaan pitää dogmaattisena. Vaikka Snellman ei varsinaisesti ohjannut kuvataiteen kehitystä, voidaan kansallisaatteen vaikutus nähdä maan taidehistorian kirjoitusta voimakkaasti ohjanneena tekijänä aina viimevuosisadan puoliväliin saakka. Ei liene sattumaa, että tänäkin päivänä puhumme 1800-luvun viimeisen vuosikymmenen lyhyestä kuvataide-elämän jaksosta kultakautena. Käsitehän antaa itsessään ymmärtää, että suomalainen kuvataide-elämä saavutti nopeasti kukoistuksensa ja samalla siirtyi vanhuuteen: ajallisesti olemme siis viettäneet jatkuvaa rappeutumisen kautta paljon pitempään kuin mitä modernin taide-elämän alusta (1840-luvulta) oli ns. kultakauteen (noin 1890-luku). Snellmania ei voida kuitenkaan syyttää tästä suomalaisen taidehistorian pikku erikoisuudesta. Snellmanin ajattelussa viehättää hänen henkisyytensä, joka vastusti pelkkää materialismia ja asetti yhteisen hyvän hedonististen toiveiden yläpuolelle. Hänen oppineisuutensa ja perehtyneisyytensä elämän eri ilmiöihin on myös kunnioitettavaa. Nykymittapuun mukaan häntä voitaisiin pitää hyvänäkin taiteen tuntijana, vaikka hän ei itse itseään sellaisena pitänyt. Snellman tunsi puutteensa, mutta esitti silti näkemyksensä varmana aatteensa oikeellisuudesta. Vaikka häntä voidaan pitää taiteen alalla varsin konservatiivisena ja dogmaattisenakin, oli hän maalaustaiteessa nuoruudessaan uuden nousevan tyylin puolestapuhuja. Hänessä on myös inhimillisyyttä, mistä kertoo sekin, että Snellmanin mukaan onnellisten ihmisten näkeminen on suurempi nautinto kuin parhainkaan taideelämys galleriassa. Pekka Vähäkangas
Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!
Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään
LisätiedotOlet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy.
Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Asiat ovat eriarvoisia! Elämme maailmassa, jossa asiat ovat eriarvoisia! Kulta on hopeaa arvokkaampaa, öljy on vettä kalliimpaa, jne.! Tämä arvottaminen
LisätiedotTaidetta Turun taidemuseossa
Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,
LisätiedotHiljaisia vaikuttajia ja suuria ajattelijoita
Hiljaisia vaikuttajia ja suuria ajattelijoita Kahdentoista1800- ja 1900-luvun taitteessa eläneen ja vaikuttaneen suomalaisen naistaiteilijan ja heidän tuotantonsa esittelyä Helmi Biese 9.8.1867 18.10.1933
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotTaide-elämyksiä Berliinissä
Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma
LisätiedotVISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.
LisätiedotTYKO SALLINEN -TEHTÄVÄMATERIAALI
TYKO SALLINEN -TEHTÄVÄMATERIAALI TYKO SALLINEN Turun taidemuseossa 15.9.2017 7.1.2018 Tyko Sallinen (1879 1955) tunnetaan suomalaisen modernismin ja ekspressionismin airuena, jonka taiteen keskiössä olivat
Lisätiedotei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,
V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotPalautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!
Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.
LisätiedotKritiikki: Hurjaa vyörytystä Ahjossa - Muut taiteilijat uhkaavat jäädä Reima Hirvosen shamanistisen teosmyllerryksen jalkoihin
Kritiikki: Hurjaa vyörytystä Ahjossa - Muut taiteilijat uhkaavat jäädä Reima Hirvosen shamanistisen teosmyllerryksen jalkoihin Olli Sorjonen Kimmo Kirves Reima Hirvosen näyttelyssä on yli 60 yksittäistä
LisätiedotOpintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet
Opintojaksot Perusopinnot 25 op 687600P Johdatus taidehistoriaan 5 op 687601P Taidehistorian peruskurssi 13 op 687602P Kotimaan ekskursio 3 op 687603P Valinnaiset opinnot 4 op Aineopinnot 35 op 687604A
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
Lisätiedoton yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:
Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin
LisätiedotJyväskylän Taiteilijaseura ry
TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla
LisätiedotFysiikan historia Luento 2
Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta
Lisätiedottaideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin
KUVATAIDE Lukion kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa
LisätiedotKatja-Maaria Vilén ART
Katja-Maaria Vilén ART Katja-Maaria Vilén Art Taide on ikkuna asioille jotka muuten eivät näkyisi. 2 3 Taiteilija Katja-Maaria Vilén Syntynyt Helsingissä 1984, asuu Vantaalla. Tervetuloa taidematkalle!
LisätiedotUUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.
UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotKepeästi nuotin vierestä
Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Kepeästi nuotin
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotOpettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie
Opettajan materiaali Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011 Luova tie Maalaamaan voi oppia monin tavoin. Monet lähestymistavat ovat tarpeellisia, niin tarkat, tiettyyn teoriaan tai tekniikkaan pohjautuvat
LisätiedotNäkökulmia aiheeseen :
Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran
LisätiedotOTTO MÄKILÄ ( )
OTTO MÄKILÄ OTTO MÄKILÄ (1904 1955) Otto Mäkilä syntyi Turussa vuonna 1904 ja hän opiskeli Turun Piirustuskoulussa vuosina 1920 1924. Mäkilän 1920-luvun lopun tuotanto käsitti enimmäkseen realistiseen
LisätiedotHyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut
Lisätiedotkertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa
Mitä historia on? historia on kreikkaa ja tarkoittaa kertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä humanistinen aine, joka selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa eri aikakausina ja eri ilmiöissä tiedot
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotTeksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ
Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista
LisätiedotKuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800
Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800 Opintotyyppi Koulutusala Vastaava yliopisto HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa. aineopintoja ala Lapin yliopisto Taiteiden
LisätiedotKuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800
Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800 Opintotyyppi Koulutusala Oppiaine Vastaava yliopisto HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa. aineopintoja Kuvataideala Kuvataide
LisätiedotII Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa
Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen
LisätiedotModernin taiteen tyylisuuntia
Modernin taiteen tyylisuuntia Pääsin tutustumaan kesällä 2016 modernin taiteen eri tyylisuuntiin modernin taiteen museossa Berlinische gallerie, joka sijaitsee Kreuzbergin kaupunginosassa Berliinissä Saksassa.
LisätiedotKIRSIKODIN StRategINeN SuuNNItelma
KIRSIKODIN strateginen suunnitelma 2018-2023 Kuvassa ylärivissä vasemmalta: Emma-Kaisa Komi Piia Vaarala Laura Nykänen Jukka-Pekka Levy Niina Kari Alarivissä vasemmalta: Kirsi Mikkonen Santtu Miettinen
LisätiedotEuroopan valtioista ensimmäisiä. sopusoinnuksi. sykkivä sydänl Se on melkein yhtä. kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin
on Euroopan sydän, voimakas, sykkivä sydänl Se on melkein yhtä kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin Gibraltarin uhmailevista kallioista ja tarujen ympäröimästä Kreikasta. Se on, historialliselta näkökannalta
LisätiedotJUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi
Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotPiratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010
Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille
LisätiedotPaikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009
Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotSävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
LisätiedotTaidepäivät 4.-9.6.2012 JÄsenasiat
Jäsentiedote 04.05.2012 Taidepäivät 4.-9.6.2012 JÄsenasiat www.lty-taide.fi Lestijokilaakson taidepäivät MA 4.6.- LA 9.6.2012 Teemana Yhteisestä kannusta Lestijokilaakson taidepäiviä on järjestetty tässä
LisätiedotLapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:
Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 10.6.2010 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.
LisätiedotLECTIO 1.2.2013. Tapio Tuominen
61 Tapio Tuominen LECTIO 1.2.2013 Väitöstyössäni kysyin, miten rituaalinen käyttäytyminen ilmenee esittävien kuvien maalaamalla ja piirtämällä tapahtuvan tekoprosessin eri vaiheissa alkaen ideoiden keruusta
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotSUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN
s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo
LisätiedotENSIVAIKUTELMA LEHTIJUTTUJEN KAUTTA. Otsikot: 1) persoona, 2) villapaita ja 3) kansainvälinen maine
Johdatus Käsityötieteeseen Käsityöyrittäjyys 3/3 tapaustutkimus tekstiilitaiteilija ja taiteilija-yrittäjä Sirkka Könösestä, hänen tuotteistaan ja tuotekehitys- ja tuotantoprosessistaan haastattelut, lehdistöaineisto,
LisätiedotFransiskaanit ja teologia
Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)
LisätiedotKomea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 18/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box
LisätiedotWanted. Kohti hyvää elämää Hyvään. Taiteen taito. Mysteeriloota. Tölön taidetta. Koulun kysytyin kysymys
Koulun kysytyin kysymys "Miksi koulua käydään?". Otimme tehtäväksemme ottaa siitä selvää. Wanted Taiteen taito Tölön taidetta Kohti hyvää elämää Hyvään elämään on monta tietä ja neuvoa. Tässä muutama.
LisätiedotSalin perällä on outoja tekeleitä. Kun menee lähelle katsomaan näkee vinkuroita, kummallisia kulmikkaita piirrelmiä!
Modernismi kokeili uudenlaista muotoa ja sisältöä. Edwin Lydén toi näyttelyyn esille abstrakteja teoksiaan. Maria ei ollut ainoa, joka ei ymmärtänyt uutta taidetta. Avantgarden etujoukoille ei ollut maassamme
Lisätiedot7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE
7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 301 LUOKKA 8 2 h / viikko n. 76 h / vuosi LUOKKA 9 2 h / viikko n. 76 h / vuosi Opetuksessa painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä, kuvallisen ilmaisun
LisätiedotMatt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille
Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:
LisätiedotSUOMEN HENKINEN ITSENÄISYYS. Pekka Ervastin esitelmä 6.12.1931
SUOMEN HENKINEN ITSENÄISYYS Pekka Ervastin esitelmä 6.12.1931 Kun Suomi ns. Suomen sodan jälkeen v. 1809 erotettiin emämaastaan Ruotsista, niinkuin silloin sanottiin, ja liitettiin Venäjän suureen ja mahtavaan
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotHyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 2. Hyvä johtaminen?
Hyvä johtaja? Aleksanteri Suuri Napoleon Hitler Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 1 Hyvä johtaminen? Riippuu siitä, minkälaisia yksilöitä johtaa. Pitää vain saada
LisätiedotTAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17
1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT
LisätiedotPekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934
Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Lausun teidät kaikki tervetulleiksi Ruusu-Ristin vuosikokoukseen. Olemme nyt saapuneet kaikki viettämään neljättätoista vuosikokousta ja toinen
LisätiedotNELJÄ ELEMENTTIÄ TEHTÄVÄMATERIAALI
NELJÄ ELEMENTTIÄ TEHTÄVÄMATERIAALI Tämä tehtävämateriaali on suunniteltu alakouluryhmien omatoimisen museokäynnin tueksi. Materiaaliin voi tutustua jo ennen museokäyntiä ja tehtävät voi tehdä joko museokäynnin
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotLogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015
LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana
LisätiedotEntä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla
TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotKUKA ON RIITTA KALENIUS
KUKA ON RIITTA KALENIUS Riitta Kalenius on suomalainen taidemaalari, usean tekniikan taiteilija sekä sisä- ja ulkotilatavaroiden suunnittelija. Tässä artikkelissa hän kertoo taiteestaan ja motivaatioistaan,
LisätiedotTIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,
Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa
LisätiedotPerhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas
Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8
LisätiedotONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?
ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,
LisätiedotKirjallisuudenhistoriaa pikakelauksella
Kirjallisuudenhistoriaa pikakelauksella Länsimaisen kirjallisuuden aika- ja tyylikaudet antiikista postmodernismiin julkeaa yleistämistä ja yksinkertaistusta Antiikki (600 ekr. 400 jkr.) Kreikan ja Roman
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotPäättötehtävä Teema: Muinaiskylä
Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä 1 vaihe. Suunnittelu Projektin tarkoitus on rakentaa oppilaiden kanssa muinaiskylän pienoismalli. Projektin opetukselliset tavoitteet ovat aikamatka menneisyyteen ja omien
LisätiedotLataa Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat - Kari Enqvist. Lataa
Lataa Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat - Kari Enqvist Lataa Kirjailija: Kari Enqvist ISBN: 9789510354438 Sivumäärä: 205 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.04 Mb Kosmologi Kari Enqvist on popularisoinut
LisätiedotMITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?
MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii
LisätiedotKleopas, muukalainen me toivoimme
Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina
LisätiedotKainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)
Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus
Lisätiedot4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)
4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)
Lisätiedot1950 Kaarina Sillankorvantie 23a
ANU TUOMI ANU VAISTO 1950 Kaarina Sillankorvantie 23a taidemaalari 21380 Aura www.anutuomi.fi 0449064950 Taidemaalariliiton jäsen Arte ry:n kunniajäsen Arten gallerioiden Joe s ja Titanik perustajajäsen
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva
LisätiedotPerheen perusteet 1. osa
Perheen perusteet 1. osa 1 opettaja rabbi J. Melamed 2013 talvi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, Bereshit, Jumala puhuu omassa sanassaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Vaikea sanoa, mitä suomenkielinen
LisätiedotKomea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotValkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.
Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotUUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 IMMORTALS OSA 1
UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 TWILIGHT: AAMUNKOI - OSA 1 SYVÄLLE SALATTU IMMORTALS NORDISK FILM TOUKOKUUN-KESÄKUUN 2012 UUTUUDET 1 TWILIGHT: AAMUNKOI - OSA 1 Yli 190 000 elokuvakatsojaa! Tervetuloa
LisätiedotSini Pirttikangas 10E Kuvataide kurssi 1
Sini Pirttikangas 10E Kuvataide kurssi 1 Sisältö: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Kansilehti Sisältö (s.1) Enkelit ja demonit luonnokset (s.2-5) Enkelit ja demonit mustemaalaus (s.6) Hahmon luonnekuvaus
LisätiedotJEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI
LisätiedotTulkaa, juokaa kuolemattomuuden
Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana
LisätiedotIhminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!
Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi
LisätiedotOn siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.
On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi
LisätiedotJeesus ruokkii 5000 ihmistä
Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotLokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun
Pekka Mustonen Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun Helsingin matkailutilastojen kuukausittaista kehitystä kuvaava artikkelisarja keskittyy tällä kertaa lokakuun matkailulukuihin
Lisätiedot