SNELLMANIN TAIDEKRITIIKIN LUONNE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SNELLMANIN TAIDEKRITIIKIN LUONNE"

Transkriptio

1 SNELLMANIN TAIDEKRITIIKIN LUONNE Kirkkoherra, lääninrovasti, teologian tohtori Matthias Ingman ( ) lahjoitti kotiseurakuntansa Kuopion kirkkoon Berndt Abraham Godenhjelmin maalaaman alttaritaulun Kuopion uusi alttaritaulu arvosteltiin Saima-lehdessä poikkeuksellisen asiantuntevasti. Artikkelin sisällöstä ja viittauksista Saksan matkaan voidaan päätellä, että kirjoittaja on itse Johan Vilhelm Snellman. Suomen olosuhteissa ajalleen harvinainen taidekritiikki ilmaisee romantiikan taidekäsitystä vaatiessaan originaalisuutta ja ilmaisunvoimaa. Mutta mikä antoi Snellmanille syyn kirjoittaa myös kuvataiteesta. Vapaasti kääntäen Saima kirjoittaa mm. seuraavaa: Alttaritaulun on maalannut maanmiehemme Godenhejelm Pietarissa. Se on ilmeisesti kopio, ainakin mitä esikuvaan tulee; nimittäin sommittelu ja figuurit ovat tavallisia tämän tyyppiselle mallille. Vahva taidekriitikko voinee arvostella myös suoritusta. Yleisesti voi sanoa, että herra Godenhjelm maalaa hieman kovasti, joskaan ei yhtä voimakkaasti ja ilmaisuvoimaisesti. Figuurit ovat voimakaan reliefimäiset, mikä lähentää niitä veistoksiin, sitä myötä niistä puuttuu elämää ja ilmaisua, minkä voi lukea tyylin viaksi. Joka tapauksessa taulu on oikein kaunis ja luultavasti se kuuluu pohjoisen parhaimpiin. Taidekritiikki oli maan lehdistössä tuolloin hyvin harvinaista. On muistettava, että kuvataide oli vielä maassamme järjestäytymätöntä ja siltä puuttui rakenteet ja tukimuodot. Kuvataiteen tuntemus kuului kuitenkin sivistyneistön harrastuneisuuteen. Saman vuosikymmenen aikana, jolloin Saiman harvinainen taidekritiikki kirjoitettiin, perustettiin maan pääkaupunkiin Saksan esikuvan mukainen taideyhdistys. Suomen Taideyhdistyksen tehtävänä oli kuvataide-elämän tukeminen, tai oikeammin, sen luominen maahamme. Yhdistys perustettiin lähinnä yliopistomiesten myötävaikutuksella Suomessa oltiin siis astumassa suoraan uuteen keskieurooppalaiseen, uuden luokan, porvarillisen sivistyneistön ylläpitämään taidekulttuuriin. Taide-elämä oli ollut maassa vaatimatonta Tukholman ja Pietarin hoviakatemioiden läheisyydestä huolimatta. Taideyhdistyksen perustaminen on liitettävissä Helsingin yliopistomiehiin, joiden keskuudessa oli laajemmin omaksuttu melkoisen vallankumouksellinen käsitys yliopistosta sivistysyliopistona valtion virkamiesten opinahjon sijaan. Kansallisen taide-elämän alkaminen yhdistyspohjalta oli paitsi modernia myös välttämätöntä, sillä sensuuri ei sallinut separatistista toimintaa. Venäjän valtion tuki hankkeelle saatiin nimeämällä yhdistyksen kunniajäseneksi ja suojelijaksi kruununperillinen, tuleva tsaari Aleksanteri II. Yhtä kaikki Suomi oli astumassa suoraan moderniin eurooppalaiseen sivistyneen keskiluokan ylläpitämään taide-elämän kehitykseen. Meillä kehittyvä taide-elämä sai voimansa pitkälti juuri kansallisuusaatteesta. Pienenä kuopiolaisena anekdoottina voi mainita, että taideyhdistyksen perustajajäseniin kuului Kuopion Haminalahdesta kotoisin ollut insinööri Magnus von Wright, jonka juhlavuotta hiljaisuudessa vietimme viimevuonna. Snellman itse ei pitänyt hanketta järkevänä, vaan näki hyödyllisemmäksi taidekokoelman perustamisen. Voisi kuitenkin todeta, että täällä tuolloin hyvinkin syrjäisessä - Kuopiossa oltiin siis varsin valveutuneita kuvataiteen alalla.

2 Kuopion alttaritaulun maalannut Godenhjelm liittyy hänkin taideyhdistykseen. Hän siis opiskeli Pietarissa ja sai oppinsa Pietarin taideakatemian opettajilta vaikka hän ei koskaan saanutkaan akatemian oppiarvoja. Palattuaan Suomeen Godenhjelmistä tuli Suomen taideyhdistyksen opettaja yhdistyksen uuteen Helsingin piirustuskouluun (1848). Toisessa yhdistyksen taidekoulussa, Turun piirustuskoulussa, opetti Tukholman kuninkaallisesta taideakatemiasta hovimaalarin arvon saavuttanut Robert Wilhelm Ekman. Kirjoittaessaan Kuopion alttaritaulusta Snellman ei pitänyt itseään varsinaisena taidekriitikkona saatikka taiteen tuntijana. Tämä tulee esille aina Snellmanin kirjoittaessa taiteesta. Hän piti kuvataiteen tuntemusta luonnollisena sivistyneen miehen ominaisuutena, mutta erotti itsensä varsinaisista taiteentuntijoista. Romantiikan ajan taidekäsityksen mukaan hän jää kaipaamaan Godenhjelmin maalaukselta elämää ja ilmaisuvoimaa syyttäen samalla maalausta maneerimaiseksi. Snellmanin mielestä alttaritaulu edusti liikaa akateemista kreikkalaista, kaunista tyyliä luvun lopun ja 1800-luvun alun taide-elämää hallinnut tyyli oli saanut innoituksensa arkeologisen tutkimustyön tuodessa uutta tietoa antiikin kreikan kulttuurista. Antiikin kreikkalaisen taiteen klassiseksi ihanteeksi nostanut tyyli korosti muotopuhtautta, joka vältti liioittelua ja korosti kaunista muotoa. Romantiikan vaikutuksesta tyyli oli alkanut saada kritiikkiä osakseen. Saksan matkallaan Snellman oli jo tutustunut uudenaikaiseen romanttiseen maalaustaiteeseen, saksalaisten romantikkojen, ns. natzareenien maalauksissa. Nämä etsivät innoitusta klassismin ja renessanssin taidetta edeltäneestä uskonnollisesta maalaustaiteesta. He elvyttivät keksiaikaisia lasi- ja freskomaalaustraditiota omaan käyttöönsä. Näitä uusia freskoja Snellman näki matkallaan ja oli niistä innostunut. Snellman piti parhaimpina Peter von Corneliuksen ( ) Viimeinen tuomio alttarimaalausta Ludvigin kirkossa Berliinissä (1929 III, 105). Snellman kirjoittaa jälleen varsin teräväsanaisesti mutta innoissaan seuraavaa: [ ] Sanottakoon piirustuksesta ja väristä mitä tahansa myönnämme, että henkilöhahmot yleensä ovat yksitoikkoisia ja jäykkiä ja värit laimeat, vieläpä ettei sommitelman tarkoitus aina käy katsojalle selväksi mutta kokonaisuus on niin arvokas, nerokas ja yksinkertainen ja henkilöiden ilmeet niin mestarillisen puhuvat, että sitä kernaasti katselee yhä uudestaan, lumoutuen joka kerta yhä enemmän. [ ] Corneliuksen fresko teki Snellmaniin suuremman vaikutuksen kuin Berliinin pinakoteekissa oleva Rubensin kuuluisa viimeinen tuomio [ ] huolimatta [sen] mestarillisista väreistä ja valohämystään [ ]. Snellman piti myös Corneliuksen Berliinin glyptoteekin freskomaalauksista Priamoksen kuolema ja taistelu Patrokloksen ruumiista, joita hän piti voimakkaina, tulta ja elämää uhoavina. Tästä huolimatta hän myönsi niiden kritiikin oikeutetuksi (1929 III, 106) [ ] Maalauksesta puhuttaessa moititaan liioittelua ja kaivataan kaunista muotoa. Voi olla, mutta kokonaisuus on vaikuttava ja tarjoaa enemmän nautintoa kuin useinkaan pelkkä muotokauneus.[ ]

3 Snellman on asiassaan selvästi yleistä, tuolloin vallassa ollutta näkemystä vastaan. Snellmanin mukaan kreikkalaisesta, yksinomaan muotokauniista, ilmeettömästä taideteoksesta saattoi nauttia vain sellainen, jonka ajatustapa on vissillä tavalla pakanallinen. Tällä hän ei tarkoittanut skeptisyyttä tai välinpitämättömyyttä kristinuskon suhteen, vaan [ ] ylimalkaan naturalismia, joka ei tunnusta hengen absoluuttista arvoa. Hänen mukaansa tällainen yksipuolinen muodon jumalointi oli Goethen vaikutuksesta tullut Saksassa muotiin. Snellmanin mielestä saksan uusi maalarikoulu taisteli juuri sitä vastaan: [ ] Se on siinä suhteessa liitossa kaiken saksalaisen sivistyksen syvemmän hengen kanssa. Se, että se on osaksi kääntänyt katseensa katolilaisuuteen ja keskiajan uskonnolliseen elämään, ei näytä olevan pelkkä yritys jäljitellä vanhempien saksalaisten pyrkimyksiä tai maalaustaiteen italialaisia mestareita, vaan johtuu ilmeisesti sisäisestä pakosta täyttää sommitelma elävällä hengellä. [ ] (alleviivaus PV) Snellmanin kaipaamaa elävää henkeä ei taas Saksasta vielä löytynyt, koska hengen tietoisuus ei ollut syöpynyt sukupolveen eikä tullut yleiseksi tietoisuudeksi. Snellman tuntuu tarkoittavan henkisyydellä jotakin aivan muuta kuin pelkkä romanttinen kaipuu syvähenkisyyteen tai itsensä löytämiseen. Toisaalta ajan hengen etsiminen oli tullut romantiikan ajan tunnukseksi. Kreikkalaisen tyylin, uusklassismin - kuten tyyli taidehistoriassa tänään tunnetaan, jälkeen 1800-luvulla etsittiin kiihkeästi aikakaudelle, uudelle vuosituhannelle tunnusomaista tyyliä. Snellmaninkin ajattelussa on samaa levottomuutta, halua löytää ajan hengelle tunnusomainen ilmaisumuoto. Hänen mukaansa aika oli niin proosallista, ettei sillä ollut minkäänlaista kaunista muotoa (1929 III, 107). Hän kuitenkin näki muutoksen olevan tulossa sanataiteessa, joka jo saattoi käsitellä yksinkertaista ja arkipäiväistä nykyelämän hetkeä etsien syviä tuntoja ja ajatuksia: sitä mikä hetkessä on ikuista ja jokapäiväisissä asioissa taivaallista, sellaista minkä näkee tietäjä, mutta ei mikä hyvänsä myyränkatse. Taiteen inspiraationa ei tarvinnut tulla vain nykyajasta, mutta kuitenkin myös kuvanveisto ja maalaustaide saattoivat vedota aikaansa: Jos henki on olemassa, on se pian luova itselleen muodon. (1929 III, 107): [ ] Jos se sen tekee, on se sinänsä kaunis, ja se lähenee antiikin muotokauneutta, sikäli kuin sen on esitettävä kaunis sielu jalossa teossa.[ ] Taiteilijan tuli elää ajan hengessä. Elämällä ajassaan hänen tuli saavuttaa oma sisäinen henkensä ja etsiä sille sieluaan vastaava ulkoinen muoto. Kuvataiteen suuntautuminen menneisyyteen ei sen vuoksi ollut Snellmanista vain kauniin muodon vaan sisällön ja hengen etsintää. Snellman tähdensi kirjoittavansa ennen kaikkea historiamaalauksesta ja laatukuvasta ei esimerkiksi muotokuva-, maisema- tai asetelmamaalauksesta. Myöskin kuvanveiston alalla Snellman näki Saksan taiteen vapautuvan antiikin muodon pelkästä jäljittelystä. Snellman osoittaa tuntevansa Saksan taidehistoriaa ja saksalaisen taiteen uusimmat virtaukset. Snellman ei kuitenkaan arvosta saksalaista taide-elämää kovinkaan korkealle.

4 Kuvataiteen keskuksena pidetyn Münchenin taide-elämä oli hänen mukaansa vain yhden henkilön tahdon varassa, eikä sillä ollut mitään juuria kansan sivistyksessä. Taideyhdistyksen näyttelyissä ei käynyt hänen mukaansa juuri muita kuin taiteilijoita ja museoissa vain uteliaita matkailijoita. Vaikka Snellman ei pitänyt itseään varsinaisena taiteen asiantuntijana, arvioi hän aikansa taide-elämää laajasti ja hyvinkin kriittisesti. Mistä hän sai itsevarmuutensa? Snellmanin vastaus taiteen siis myös kuvataiteen - perustaan löytyy saksalaisen G.W.F. Hegelin ( ) filosofiasta, joka perustui oletukseen todellisuuden henkisestä luonteesta. Sen mukaan maailmanhistoria tuli ymmärtää universaalin hengen pyrkimykseksi toteuttaa omaa olemustaan. Aistein havaittavan maailman ilmiöt olivat vain heijastusta hengen toiminnasta ja myönteinen kehitys hengen itsetietoisuuden kehittymistä dialektissa prosessissa. Henki toteutti itseään sivistystapahtumassa ihmisten, kansojen ja ihmiskunnan tietoisuuden ja toiminnan välityksellä. Vapaa ihminen kohosi yksilöllisyyden yläpuolelle ja teki tiedostaan ja tahdostaan maailmanhengen kanssa yhtäpitävän. Maailmanhenki oli läsnä historiallisessa hetkessä kansallishenkenä, joka oli kulttuurin kansallista erityisyyttä ja sen jatkuvaa kehitystä. Kansallishengen perustana oli isänmaallisuus, ja sivistyksen korkeimmalla tasolla oli valtiokansalainen. Snellmanin mukaan myös kuvataide parhaimmillaan ilmaisi hengen yleisen idean aistein havaittavassa muodossa. Tämä muoto kuitenkin vetosi lähinnä mielikuvitukseen ja tunteeseen, joten se ei edustanut Snellmanin mukaan korkeinta taidemuotoa. Sanataide sen sijaan jalosti ihmismieltä ylivertaisesti askarruttamalla sekä tunnetta että ajatusta. Snellmanin ajattelu oli monessa mielessä vastakkaista aikakauden taidepiireissä vallalla olleille ajatusmalleille. Esimerkiksi rousseaulainen luonnollisuuden ja välittömyyden ihailu, taiteellinen boheemisuus, jota hän tuntuu taiteilijoissa jossakin määrin arvostaneen, ei lopultakaan kuulunut hänen arvostamiinsa sivistyneen ihmisen piirteisiin. Romantikkojen ihannoiman luonnonihmisen välitön ja naiivi tunnesuhde todellisuuteen oli hänen mukaansa jo ohitettu kehitysaste. Snellman vastusti myös romanttista maailmankatsomusta, joka etsi innoitustaan menneistä aikakausista se oli hänen mielestään pelkkää regressiota, epätoivoista pakoa menneisyyteen. Snellmanin ajatteluun kuului aktiivinen toiminta ja halu muuttaa maailmaa, mikä oli vastakkaista romanttiselle kohtalouskolle ja piehtaroinnille yksilöllisten tunteiden vallassa. Snellmanin ajattelua on kutsuttu ideaalirealismiksi, joka korostaa arkipäiväisen työn merkitystä ja haluaa tunnustaa karut tosiseikat ja siltä pohjalta parantaa maailmaa: rakastaa todellisuutta ja nähdä elämässä korkeampi todellisuus. Taiteen keskeinen tehtävä oli siksi antaa tälle ihanteelle muoto. Taiteen oli idealisoitava todellisuus, esitettävä todellisuus kauniina. Tässä Snellman on hyvinkin konservatiivinen, sillä ajatus palautuu antiikin filosofiaan ja erityisesti Aristoteleen kauneusoppiin. Sen mukaan ihmisellä oli suorastaan velvollisuus esittää todellisuus kauniissa muodossa. Vaimoaan Snellman opastaa aiheesta kirjeessään seuraavasti: Täysin villi maisema ei vedä läheskään vertoja yhtä kauniille, jossa lisäksi on ihmiskäden jälki, ja elämää ja liikettä. Ja luonnossa on tavallisesti kauniiin

5 rinnalla jotakin rumaa ja häiritsevää, jota toivoisi pois; mutta jota taiteilija ei asetakaan esille. Siksi sanotaan, että taiteilija pyrkii kohti Ideaalia, so. sen kaiken korkeinta muotoa, sanalla tai sävelellä korvalle, taululla tai veistoksella silmälle, jotakin ylimaallista, henkistä. Niinpä sanotaankin oikeutetusti, että taide, samoin kuin uskonnollinen tunne sekä tietoisuus henkisyydestä ylipäätään, kohottaa ihmisen sielun ajallisuudesta iäisyyteen. Maltillisen harkintakyvyn lisäksi Snellman arvosti taiteessa epäsovinnaista luovuutta, joita hän piti miehisinä ominaisuuskina. Omaperäinen kaunis taide oli hänen mukaansa korkeinta taidetta. Persoonallisuuden vaatimus liittyy yleisesti aikakauden taide-elämään, mutta Snellmanin mukaan yksilö oli persoonallisuus vain silloin kun hän tiedosti maailmanhengen päämäärät ja pyrkii omasta vapaasta tahdostaan niitä toteuttamaan. Siksi taiteilijakin oli persoonallisuus vain toteuttaessaan yhteiskunnallista tehtäväänsä. Onkin mielenkiintoista, että Snellmanin mukaan naiset saattoivat yltää korkeatasoisiin saavutuksiin maalaustaiteessa, koska se vetosi ennen kaikkea mielikuvitukseen ja tunteeseen, ei niinkään järkeen tai harkintakykyyn. Tiivistäen voidaan todeta, että Snellmanin mielestä taiteen korkein muoto oli omaperäinen ja persoonallinen taide. Asian voisi allekirjoittaa tänäkin päivänä. Mutta jos käsitteet täsmentää hegeliläisyyden mukaisiksi, voi sanoa, että Snellman asetti taiteen tiukasti hyvinkin rajalliseen yhteiskunnalliseen tehtävään. Korkeinta, ajan hengen vaatimaa taidetta oli siis kansallinen taide, siis sellainen taide, joka vei kansan tietoisuutta isänmaallisuudesta oikealla tavalla eteenpäin. Snellmanin taidekäsitystä voidaan pitää dogmaattisena. Vaikka Snellman ei varsinaisesti ohjannut kuvataiteen kehitystä, voidaan kansallisaatteen vaikutus nähdä maan taidehistorian kirjoitusta voimakkaasti ohjanneena tekijänä aina viimevuosisadan puoliväliin saakka. Ei liene sattumaa, että tänäkin päivänä puhumme 1800-luvun viimeisen vuosikymmenen lyhyestä kuvataide-elämän jaksosta kultakautena. Käsitehän antaa itsessään ymmärtää, että suomalainen kuvataide-elämä saavutti nopeasti kukoistuksensa ja samalla siirtyi vanhuuteen: ajallisesti olemme siis viettäneet jatkuvaa rappeutumisen kautta paljon pitempään kuin mitä modernin taide-elämän alusta (1840-luvulta) oli ns. kultakauteen (noin 1890-luku). Snellmania ei voida kuitenkaan syyttää tästä suomalaisen taidehistorian pikku erikoisuudesta. Snellmanin ajattelussa viehättää hänen henkisyytensä, joka vastusti pelkkää materialismia ja asetti yhteisen hyvän hedonististen toiveiden yläpuolelle. Hänen oppineisuutensa ja perehtyneisyytensä elämän eri ilmiöihin on myös kunnioitettavaa. Nykymittapuun mukaan häntä voitaisiin pitää hyvänäkin taiteen tuntijana, vaikka hän ei itse itseään sellaisena pitänyt. Snellman tunsi puutteensa, mutta esitti silti näkemyksensä varmana aatteensa oikeellisuudesta. Vaikka häntä voidaan pitää taiteen alalla varsin konservatiivisena ja dogmaattisenakin, oli hän maalaustaiteessa nuoruudessaan uuden nousevan tyylin puolestapuhuja. Hänessä on myös inhimillisyyttä, mistä kertoo sekin, että Snellmanin mukaan onnellisten ihmisten näkeminen on suurempi nautinto kuin parhainkaan taideelämys galleriassa. Pekka Vähäkangas

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy.

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Asiat ovat eriarvoisia! Elämme maailmassa, jossa asiat ovat eriarvoisia! Kulta on hopeaa arvokkaampaa, öljy on vettä kalliimpaa, jne.! Tämä arvottaminen

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet Opintojaksot Perusopinnot 25 op 687600P Johdatus taidehistoriaan 5 op 687601P Taidehistorian peruskurssi 13 op 687602P Kotimaan ekskursio 3 op 687603P Valinnaiset opinnot 4 op Aineopinnot 35 op 687604A

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

LECTIO 1.2.2013. Tapio Tuominen

LECTIO 1.2.2013. Tapio Tuominen 61 Tapio Tuominen LECTIO 1.2.2013 Väitöstyössäni kysyin, miten rituaalinen käyttäytyminen ilmenee esittävien kuvien maalaamalla ja piirtämällä tapahtuvan tekoprosessin eri vaiheissa alkaen ideoiden keruusta

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KUKA ON RIITTA KALENIUS

KUKA ON RIITTA KALENIUS KUKA ON RIITTA KALENIUS Riitta Kalenius on suomalainen taidemaalari, usean tekniikan taiteilija sekä sisä- ja ulkotilatavaroiden suunnittelija. Tässä artikkelissa hän kertoo taiteestaan ja motivaatioistaan,

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 301 LUOKKA 8 2 h / viikko n. 76 h / vuosi LUOKKA 9 2 h / viikko n. 76 h / vuosi Opetuksessa painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä, kuvallisen ilmaisun

Lisätiedot

Taidepäivät 4.-9.6.2012 JÄsenasiat

Taidepäivät 4.-9.6.2012 JÄsenasiat Jäsentiedote 04.05.2012 Taidepäivät 4.-9.6.2012 JÄsenasiat www.lty-taide.fi Lestijokilaakson taidepäivät MA 4.6.- LA 9.6.2012 Teemana Yhteisestä kannusta Lestijokilaakson taidepäiviä on järjestetty tässä

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Kirjallisuudenhistoriaa pikakelauksella

Kirjallisuudenhistoriaa pikakelauksella Kirjallisuudenhistoriaa pikakelauksella Länsimaisen kirjallisuuden aika- ja tyylikaudet antiikista postmodernismiin julkeaa yleistämistä ja yksinkertaistusta Antiikki (600 ekr. 400 jkr.) Kreikan ja Roman

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a ANU TUOMI ANU VAISTO 1950 Kaarina Sillankorvantie 23a taidemaalari 21380 Aura www.anutuomi.fi 0449064950 Taidemaalariliiton jäsen Arte ry:n kunniajäsen Arten gallerioiden Joe s ja Titanik perustajajäsen

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

SUOMEN HENKINEN ITSENÄISYYS. Pekka Ervastin esitelmä 6.12.1931

SUOMEN HENKINEN ITSENÄISYYS. Pekka Ervastin esitelmä 6.12.1931 SUOMEN HENKINEN ITSENÄISYYS Pekka Ervastin esitelmä 6.12.1931 Kun Suomi ns. Suomen sodan jälkeen v. 1809 erotettiin emämaastaan Ruotsista, niinkuin silloin sanottiin, ja liitettiin Venäjän suureen ja mahtavaan

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie

Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie Opettajan materiaali Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011 Luova tie Maalaamaan voi oppia monin tavoin. Monet lähestymistavat ovat tarpeellisia, niin tarkat, tiettyyn teoriaan tai tekniikkaan pohjautuvat

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Taidekoulu Säkkisuo. Taidekasvatus osana kuntouttavaa työotetta

Taidekoulu Säkkisuo. Taidekasvatus osana kuntouttavaa työotetta Taidekoulu Säkkisuo Taidekasvatus osana kuntouttavaa työotetta Toimintakykynäkökulma The Human Development Approach Kaikille ihmisille kuuluvat seuraavat perustavanlaatuiset toimintakyvyt, joiden mahdollisimman

Lisätiedot

UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 IMMORTALS OSA 1

UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 IMMORTALS OSA 1 UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 TWILIGHT: AAMUNKOI - OSA 1 SYVÄLLE SALATTU IMMORTALS NORDISK FILM TOUKOKUUN-KESÄKUUN 2012 UUTUUDET 1 TWILIGHT: AAMUNKOI - OSA 1 Yli 190 000 elokuvakatsojaa! Tervetuloa

Lisätiedot

Puhemies Paavo Lipponen Suomen Hypoteekkiyhdistys 6.4.2006 klo 16.00

Puhemies Paavo Lipponen Suomen Hypoteekkiyhdistys 6.4.2006 klo 16.00 Puhemies Paavo Lipponen Suomen Hypoteekkiyhdistys 6.4.2006 klo 16.00 Johan Vilhelm Snellman oli suomalaisen sivistyksen esitaistelija ja modernin kansalaisyhteiskunnan rakenteiden kehittäjä. Snellman oli

Lisätiedot

PAJATIEDOTE SYKSY 2010

PAJATIEDOTE SYKSY 2010 KOULU PAJATIEDOTE SYKSY 2010 Syksyn Taidekeskus Kasarmin putkiremontin takia on pajatiedotteessa aikataulullisia muutoksia. Tarkista ajankohdat yksittäisten pajojen kohdalta. Syksyn pajoissa liikutaan

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.

Lisätiedot

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Opinto-oikeus Taidehistorian opiskeluoikeus on kaikilla läsnä olevaksi ilmoittautuneilla yliopiston opiskelijoilla.

Opinto-oikeus Taidehistorian opiskeluoikeus on kaikilla läsnä olevaksi ilmoittautuneilla yliopiston opiskelijoilla. Taidehistoria Osoite: Taidehistoria, PL 1000, 90014 Oulun yliopisto Puhelin: 029 448 3313 (opintotoimisto), 029 448 3334 (lehtori) Sähköposti: paivi.kynkaanniemi@oulu.fi (opintotoimisto), jorma.mikola@oulu.fi

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

SIBELIUS150 - ILTAMAT. Ainola-interiöörin on koonnut tekstiiliartesaani Leena Gustafsson

SIBELIUS150 - ILTAMAT. Ainola-interiöörin on koonnut tekstiiliartesaani Leena Gustafsson Ainola-interiöörin on koonnut tekstiiliartesaani Leena Gustafsson SIBELIUS150 - ILTAMAT Tmi Arja Kitola, Retkitie 6, 23100 Mynämäki +358 50 441 8660, arja.kitola@tmikitola.fi www.tmikitola.fi Sibelius-iltamat

Lisätiedot

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Heikki Kastemaa Wikiathlon, Kiasma 28.3.2015 Viisi pilaria Wikipedian käytännöt perustuvat tietosanakirjan, neutraalin näkökulman, vapaan aineiston, toisten käyttäjien

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Ihmisen chakrajärjestelmä

Ihmisen chakrajärjestelmä Ihmisen chakrajärjestelmä Aivan ulommaisena meitä ympäröi aura. Se toimii suojaavana kerroksena ihmisen ja maailman välissä. Aurassa on neljä kerrosta, neljä energiakehoamme fyysisen kehomme ympärillä;

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella Pukeutumisvalmentaja Päivi Kokkonen Life & Beauty Training Silkbel www.silkbel.com Päivi Kokkonen PUKEUTUMISVALMENTAJA

Lisätiedot

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Mankolan koulu Pitkät valinnaisaineet 2015 2017 https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Hyvät oppilaat ja seitsemäsluokkalaisten huoltajat Opetussuunnitelman ja tuntijaon

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto AINEOPETUSSUUNNITELMA MUSIIKIN PERUSTEET PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Akseli Gallen-Kallela: Symposium (1894) Taidekorkeakoulujen historia, lyhyt oppimäärä Sibelius-Akatemia

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

AIKA, JOSSA ELÄMME. kaukoputkia on keksitty, sitä enemmän niitä

AIKA, JOSSA ELÄMME. kaukoputkia on keksitty, sitä enemmän niitä I AIKA, JOSSA ELÄMME Ei kukaan saata kieltää, etteikö nykyaika ole monessa suhteessa erikoinen. Ei tiedetä että koskaan aikaisemmin olisi saavutettu esim. sellaista tietoutta kuin tieteellisen tutkimustyön

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Taide 2060 Toimijalähtöisellä skenaarioanalyysilla

Taide 2060 Toimijalähtöisellä skenaarioanalyysilla Taide 2060 Toimijalähtöisellä skenaarioanalyysilla Opinnäytetyöesitelmä Medialaboratorio 23.11.2009 Jukka Liukkonen Tutkimusongelma Millainen taiteen tulevaisuus voisi olla? Miten taiteen tulevaisuutta

Lisätiedot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Monimuotoiset perheet

Monimuotoiset perheet Monimuotoiset perheet MITÄ MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN VAATII YKSILÖILTÄ JA AMMATTILAISILTA? Erilaisuus mahdollisuutena Juha Jämsä Perhesosiologi VTM Moninaisuuskouluttaja Tietokirjailija Sateenkaariperheet

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot