SNELLMANIN TAIDEKRITIIKIN LUONNE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SNELLMANIN TAIDEKRITIIKIN LUONNE"

Transkriptio

1 SNELLMANIN TAIDEKRITIIKIN LUONNE Kirkkoherra, lääninrovasti, teologian tohtori Matthias Ingman ( ) lahjoitti kotiseurakuntansa Kuopion kirkkoon Berndt Abraham Godenhjelmin maalaaman alttaritaulun Kuopion uusi alttaritaulu arvosteltiin Saima-lehdessä poikkeuksellisen asiantuntevasti. Artikkelin sisällöstä ja viittauksista Saksan matkaan voidaan päätellä, että kirjoittaja on itse Johan Vilhelm Snellman. Suomen olosuhteissa ajalleen harvinainen taidekritiikki ilmaisee romantiikan taidekäsitystä vaatiessaan originaalisuutta ja ilmaisunvoimaa. Mutta mikä antoi Snellmanille syyn kirjoittaa myös kuvataiteesta. Vapaasti kääntäen Saima kirjoittaa mm. seuraavaa: Alttaritaulun on maalannut maanmiehemme Godenhejelm Pietarissa. Se on ilmeisesti kopio, ainakin mitä esikuvaan tulee; nimittäin sommittelu ja figuurit ovat tavallisia tämän tyyppiselle mallille. Vahva taidekriitikko voinee arvostella myös suoritusta. Yleisesti voi sanoa, että herra Godenhjelm maalaa hieman kovasti, joskaan ei yhtä voimakkaasti ja ilmaisuvoimaisesti. Figuurit ovat voimakaan reliefimäiset, mikä lähentää niitä veistoksiin, sitä myötä niistä puuttuu elämää ja ilmaisua, minkä voi lukea tyylin viaksi. Joka tapauksessa taulu on oikein kaunis ja luultavasti se kuuluu pohjoisen parhaimpiin. Taidekritiikki oli maan lehdistössä tuolloin hyvin harvinaista. On muistettava, että kuvataide oli vielä maassamme järjestäytymätöntä ja siltä puuttui rakenteet ja tukimuodot. Kuvataiteen tuntemus kuului kuitenkin sivistyneistön harrastuneisuuteen. Saman vuosikymmenen aikana, jolloin Saiman harvinainen taidekritiikki kirjoitettiin, perustettiin maan pääkaupunkiin Saksan esikuvan mukainen taideyhdistys. Suomen Taideyhdistyksen tehtävänä oli kuvataide-elämän tukeminen, tai oikeammin, sen luominen maahamme. Yhdistys perustettiin lähinnä yliopistomiesten myötävaikutuksella Suomessa oltiin siis astumassa suoraan uuteen keskieurooppalaiseen, uuden luokan, porvarillisen sivistyneistön ylläpitämään taidekulttuuriin. Taide-elämä oli ollut maassa vaatimatonta Tukholman ja Pietarin hoviakatemioiden läheisyydestä huolimatta. Taideyhdistyksen perustaminen on liitettävissä Helsingin yliopistomiehiin, joiden keskuudessa oli laajemmin omaksuttu melkoisen vallankumouksellinen käsitys yliopistosta sivistysyliopistona valtion virkamiesten opinahjon sijaan. Kansallisen taide-elämän alkaminen yhdistyspohjalta oli paitsi modernia myös välttämätöntä, sillä sensuuri ei sallinut separatistista toimintaa. Venäjän valtion tuki hankkeelle saatiin nimeämällä yhdistyksen kunniajäseneksi ja suojelijaksi kruununperillinen, tuleva tsaari Aleksanteri II. Yhtä kaikki Suomi oli astumassa suoraan moderniin eurooppalaiseen sivistyneen keskiluokan ylläpitämään taide-elämän kehitykseen. Meillä kehittyvä taide-elämä sai voimansa pitkälti juuri kansallisuusaatteesta. Pienenä kuopiolaisena anekdoottina voi mainita, että taideyhdistyksen perustajajäseniin kuului Kuopion Haminalahdesta kotoisin ollut insinööri Magnus von Wright, jonka juhlavuotta hiljaisuudessa vietimme viimevuonna. Snellman itse ei pitänyt hanketta järkevänä, vaan näki hyödyllisemmäksi taidekokoelman perustamisen. Voisi kuitenkin todeta, että täällä tuolloin hyvinkin syrjäisessä - Kuopiossa oltiin siis varsin valveutuneita kuvataiteen alalla.

2 Kuopion alttaritaulun maalannut Godenhjelm liittyy hänkin taideyhdistykseen. Hän siis opiskeli Pietarissa ja sai oppinsa Pietarin taideakatemian opettajilta vaikka hän ei koskaan saanutkaan akatemian oppiarvoja. Palattuaan Suomeen Godenhjelmistä tuli Suomen taideyhdistyksen opettaja yhdistyksen uuteen Helsingin piirustuskouluun (1848). Toisessa yhdistyksen taidekoulussa, Turun piirustuskoulussa, opetti Tukholman kuninkaallisesta taideakatemiasta hovimaalarin arvon saavuttanut Robert Wilhelm Ekman. Kirjoittaessaan Kuopion alttaritaulusta Snellman ei pitänyt itseään varsinaisena taidekriitikkona saatikka taiteen tuntijana. Tämä tulee esille aina Snellmanin kirjoittaessa taiteesta. Hän piti kuvataiteen tuntemusta luonnollisena sivistyneen miehen ominaisuutena, mutta erotti itsensä varsinaisista taiteentuntijoista. Romantiikan ajan taidekäsityksen mukaan hän jää kaipaamaan Godenhjelmin maalaukselta elämää ja ilmaisuvoimaa syyttäen samalla maalausta maneerimaiseksi. Snellmanin mielestä alttaritaulu edusti liikaa akateemista kreikkalaista, kaunista tyyliä luvun lopun ja 1800-luvun alun taide-elämää hallinnut tyyli oli saanut innoituksensa arkeologisen tutkimustyön tuodessa uutta tietoa antiikin kreikan kulttuurista. Antiikin kreikkalaisen taiteen klassiseksi ihanteeksi nostanut tyyli korosti muotopuhtautta, joka vältti liioittelua ja korosti kaunista muotoa. Romantiikan vaikutuksesta tyyli oli alkanut saada kritiikkiä osakseen. Saksan matkallaan Snellman oli jo tutustunut uudenaikaiseen romanttiseen maalaustaiteeseen, saksalaisten romantikkojen, ns. natzareenien maalauksissa. Nämä etsivät innoitusta klassismin ja renessanssin taidetta edeltäneestä uskonnollisesta maalaustaiteesta. He elvyttivät keksiaikaisia lasi- ja freskomaalaustraditiota omaan käyttöönsä. Näitä uusia freskoja Snellman näki matkallaan ja oli niistä innostunut. Snellman piti parhaimpina Peter von Corneliuksen ( ) Viimeinen tuomio alttarimaalausta Ludvigin kirkossa Berliinissä (1929 III, 105). Snellman kirjoittaa jälleen varsin teräväsanaisesti mutta innoissaan seuraavaa: [ ] Sanottakoon piirustuksesta ja väristä mitä tahansa myönnämme, että henkilöhahmot yleensä ovat yksitoikkoisia ja jäykkiä ja värit laimeat, vieläpä ettei sommitelman tarkoitus aina käy katsojalle selväksi mutta kokonaisuus on niin arvokas, nerokas ja yksinkertainen ja henkilöiden ilmeet niin mestarillisen puhuvat, että sitä kernaasti katselee yhä uudestaan, lumoutuen joka kerta yhä enemmän. [ ] Corneliuksen fresko teki Snellmaniin suuremman vaikutuksen kuin Berliinin pinakoteekissa oleva Rubensin kuuluisa viimeinen tuomio [ ] huolimatta [sen] mestarillisista väreistä ja valohämystään [ ]. Snellman piti myös Corneliuksen Berliinin glyptoteekin freskomaalauksista Priamoksen kuolema ja taistelu Patrokloksen ruumiista, joita hän piti voimakkaina, tulta ja elämää uhoavina. Tästä huolimatta hän myönsi niiden kritiikin oikeutetuksi (1929 III, 106) [ ] Maalauksesta puhuttaessa moititaan liioittelua ja kaivataan kaunista muotoa. Voi olla, mutta kokonaisuus on vaikuttava ja tarjoaa enemmän nautintoa kuin useinkaan pelkkä muotokauneus.[ ]

3 Snellman on asiassaan selvästi yleistä, tuolloin vallassa ollutta näkemystä vastaan. Snellmanin mukaan kreikkalaisesta, yksinomaan muotokauniista, ilmeettömästä taideteoksesta saattoi nauttia vain sellainen, jonka ajatustapa on vissillä tavalla pakanallinen. Tällä hän ei tarkoittanut skeptisyyttä tai välinpitämättömyyttä kristinuskon suhteen, vaan [ ] ylimalkaan naturalismia, joka ei tunnusta hengen absoluuttista arvoa. Hänen mukaansa tällainen yksipuolinen muodon jumalointi oli Goethen vaikutuksesta tullut Saksassa muotiin. Snellmanin mielestä saksan uusi maalarikoulu taisteli juuri sitä vastaan: [ ] Se on siinä suhteessa liitossa kaiken saksalaisen sivistyksen syvemmän hengen kanssa. Se, että se on osaksi kääntänyt katseensa katolilaisuuteen ja keskiajan uskonnolliseen elämään, ei näytä olevan pelkkä yritys jäljitellä vanhempien saksalaisten pyrkimyksiä tai maalaustaiteen italialaisia mestareita, vaan johtuu ilmeisesti sisäisestä pakosta täyttää sommitelma elävällä hengellä. [ ] (alleviivaus PV) Snellmanin kaipaamaa elävää henkeä ei taas Saksasta vielä löytynyt, koska hengen tietoisuus ei ollut syöpynyt sukupolveen eikä tullut yleiseksi tietoisuudeksi. Snellman tuntuu tarkoittavan henkisyydellä jotakin aivan muuta kuin pelkkä romanttinen kaipuu syvähenkisyyteen tai itsensä löytämiseen. Toisaalta ajan hengen etsiminen oli tullut romantiikan ajan tunnukseksi. Kreikkalaisen tyylin, uusklassismin - kuten tyyli taidehistoriassa tänään tunnetaan, jälkeen 1800-luvulla etsittiin kiihkeästi aikakaudelle, uudelle vuosituhannelle tunnusomaista tyyliä. Snellmaninkin ajattelussa on samaa levottomuutta, halua löytää ajan hengelle tunnusomainen ilmaisumuoto. Hänen mukaansa aika oli niin proosallista, ettei sillä ollut minkäänlaista kaunista muotoa (1929 III, 107). Hän kuitenkin näki muutoksen olevan tulossa sanataiteessa, joka jo saattoi käsitellä yksinkertaista ja arkipäiväistä nykyelämän hetkeä etsien syviä tuntoja ja ajatuksia: sitä mikä hetkessä on ikuista ja jokapäiväisissä asioissa taivaallista, sellaista minkä näkee tietäjä, mutta ei mikä hyvänsä myyränkatse. Taiteen inspiraationa ei tarvinnut tulla vain nykyajasta, mutta kuitenkin myös kuvanveisto ja maalaustaide saattoivat vedota aikaansa: Jos henki on olemassa, on se pian luova itselleen muodon. (1929 III, 107): [ ] Jos se sen tekee, on se sinänsä kaunis, ja se lähenee antiikin muotokauneutta, sikäli kuin sen on esitettävä kaunis sielu jalossa teossa.[ ] Taiteilijan tuli elää ajan hengessä. Elämällä ajassaan hänen tuli saavuttaa oma sisäinen henkensä ja etsiä sille sieluaan vastaava ulkoinen muoto. Kuvataiteen suuntautuminen menneisyyteen ei sen vuoksi ollut Snellmanista vain kauniin muodon vaan sisällön ja hengen etsintää. Snellman tähdensi kirjoittavansa ennen kaikkea historiamaalauksesta ja laatukuvasta ei esimerkiksi muotokuva-, maisema- tai asetelmamaalauksesta. Myöskin kuvanveiston alalla Snellman näki Saksan taiteen vapautuvan antiikin muodon pelkästä jäljittelystä. Snellman osoittaa tuntevansa Saksan taidehistoriaa ja saksalaisen taiteen uusimmat virtaukset. Snellman ei kuitenkaan arvosta saksalaista taide-elämää kovinkaan korkealle.

4 Kuvataiteen keskuksena pidetyn Münchenin taide-elämä oli hänen mukaansa vain yhden henkilön tahdon varassa, eikä sillä ollut mitään juuria kansan sivistyksessä. Taideyhdistyksen näyttelyissä ei käynyt hänen mukaansa juuri muita kuin taiteilijoita ja museoissa vain uteliaita matkailijoita. Vaikka Snellman ei pitänyt itseään varsinaisena taiteen asiantuntijana, arvioi hän aikansa taide-elämää laajasti ja hyvinkin kriittisesti. Mistä hän sai itsevarmuutensa? Snellmanin vastaus taiteen siis myös kuvataiteen - perustaan löytyy saksalaisen G.W.F. Hegelin ( ) filosofiasta, joka perustui oletukseen todellisuuden henkisestä luonteesta. Sen mukaan maailmanhistoria tuli ymmärtää universaalin hengen pyrkimykseksi toteuttaa omaa olemustaan. Aistein havaittavan maailman ilmiöt olivat vain heijastusta hengen toiminnasta ja myönteinen kehitys hengen itsetietoisuuden kehittymistä dialektissa prosessissa. Henki toteutti itseään sivistystapahtumassa ihmisten, kansojen ja ihmiskunnan tietoisuuden ja toiminnan välityksellä. Vapaa ihminen kohosi yksilöllisyyden yläpuolelle ja teki tiedostaan ja tahdostaan maailmanhengen kanssa yhtäpitävän. Maailmanhenki oli läsnä historiallisessa hetkessä kansallishenkenä, joka oli kulttuurin kansallista erityisyyttä ja sen jatkuvaa kehitystä. Kansallishengen perustana oli isänmaallisuus, ja sivistyksen korkeimmalla tasolla oli valtiokansalainen. Snellmanin mukaan myös kuvataide parhaimmillaan ilmaisi hengen yleisen idean aistein havaittavassa muodossa. Tämä muoto kuitenkin vetosi lähinnä mielikuvitukseen ja tunteeseen, joten se ei edustanut Snellmanin mukaan korkeinta taidemuotoa. Sanataide sen sijaan jalosti ihmismieltä ylivertaisesti askarruttamalla sekä tunnetta että ajatusta. Snellmanin ajattelu oli monessa mielessä vastakkaista aikakauden taidepiireissä vallalla olleille ajatusmalleille. Esimerkiksi rousseaulainen luonnollisuuden ja välittömyyden ihailu, taiteellinen boheemisuus, jota hän tuntuu taiteilijoissa jossakin määrin arvostaneen, ei lopultakaan kuulunut hänen arvostamiinsa sivistyneen ihmisen piirteisiin. Romantikkojen ihannoiman luonnonihmisen välitön ja naiivi tunnesuhde todellisuuteen oli hänen mukaansa jo ohitettu kehitysaste. Snellman vastusti myös romanttista maailmankatsomusta, joka etsi innoitustaan menneistä aikakausista se oli hänen mielestään pelkkää regressiota, epätoivoista pakoa menneisyyteen. Snellmanin ajatteluun kuului aktiivinen toiminta ja halu muuttaa maailmaa, mikä oli vastakkaista romanttiselle kohtalouskolle ja piehtaroinnille yksilöllisten tunteiden vallassa. Snellmanin ajattelua on kutsuttu ideaalirealismiksi, joka korostaa arkipäiväisen työn merkitystä ja haluaa tunnustaa karut tosiseikat ja siltä pohjalta parantaa maailmaa: rakastaa todellisuutta ja nähdä elämässä korkeampi todellisuus. Taiteen keskeinen tehtävä oli siksi antaa tälle ihanteelle muoto. Taiteen oli idealisoitava todellisuus, esitettävä todellisuus kauniina. Tässä Snellman on hyvinkin konservatiivinen, sillä ajatus palautuu antiikin filosofiaan ja erityisesti Aristoteleen kauneusoppiin. Sen mukaan ihmisellä oli suorastaan velvollisuus esittää todellisuus kauniissa muodossa. Vaimoaan Snellman opastaa aiheesta kirjeessään seuraavasti: Täysin villi maisema ei vedä läheskään vertoja yhtä kauniille, jossa lisäksi on ihmiskäden jälki, ja elämää ja liikettä. Ja luonnossa on tavallisesti kauniiin

5 rinnalla jotakin rumaa ja häiritsevää, jota toivoisi pois; mutta jota taiteilija ei asetakaan esille. Siksi sanotaan, että taiteilija pyrkii kohti Ideaalia, so. sen kaiken korkeinta muotoa, sanalla tai sävelellä korvalle, taululla tai veistoksella silmälle, jotakin ylimaallista, henkistä. Niinpä sanotaankin oikeutetusti, että taide, samoin kuin uskonnollinen tunne sekä tietoisuus henkisyydestä ylipäätään, kohottaa ihmisen sielun ajallisuudesta iäisyyteen. Maltillisen harkintakyvyn lisäksi Snellman arvosti taiteessa epäsovinnaista luovuutta, joita hän piti miehisinä ominaisuuskina. Omaperäinen kaunis taide oli hänen mukaansa korkeinta taidetta. Persoonallisuuden vaatimus liittyy yleisesti aikakauden taide-elämään, mutta Snellmanin mukaan yksilö oli persoonallisuus vain silloin kun hän tiedosti maailmanhengen päämäärät ja pyrkii omasta vapaasta tahdostaan niitä toteuttamaan. Siksi taiteilijakin oli persoonallisuus vain toteuttaessaan yhteiskunnallista tehtäväänsä. Onkin mielenkiintoista, että Snellmanin mukaan naiset saattoivat yltää korkeatasoisiin saavutuksiin maalaustaiteessa, koska se vetosi ennen kaikkea mielikuvitukseen ja tunteeseen, ei niinkään järkeen tai harkintakykyyn. Tiivistäen voidaan todeta, että Snellmanin mielestä taiteen korkein muoto oli omaperäinen ja persoonallinen taide. Asian voisi allekirjoittaa tänäkin päivänä. Mutta jos käsitteet täsmentää hegeliläisyyden mukaisiksi, voi sanoa, että Snellman asetti taiteen tiukasti hyvinkin rajalliseen yhteiskunnalliseen tehtävään. Korkeinta, ajan hengen vaatimaa taidetta oli siis kansallinen taide, siis sellainen taide, joka vei kansan tietoisuutta isänmaallisuudesta oikealla tavalla eteenpäin. Snellmanin taidekäsitystä voidaan pitää dogmaattisena. Vaikka Snellman ei varsinaisesti ohjannut kuvataiteen kehitystä, voidaan kansallisaatteen vaikutus nähdä maan taidehistorian kirjoitusta voimakkaasti ohjanneena tekijänä aina viimevuosisadan puoliväliin saakka. Ei liene sattumaa, että tänäkin päivänä puhumme 1800-luvun viimeisen vuosikymmenen lyhyestä kuvataide-elämän jaksosta kultakautena. Käsitehän antaa itsessään ymmärtää, että suomalainen kuvataide-elämä saavutti nopeasti kukoistuksensa ja samalla siirtyi vanhuuteen: ajallisesti olemme siis viettäneet jatkuvaa rappeutumisen kautta paljon pitempään kuin mitä modernin taide-elämän alusta (1840-luvulta) oli ns. kultakauteen (noin 1890-luku). Snellmania ei voida kuitenkaan syyttää tästä suomalaisen taidehistorian pikku erikoisuudesta. Snellmanin ajattelussa viehättää hänen henkisyytensä, joka vastusti pelkkää materialismia ja asetti yhteisen hyvän hedonististen toiveiden yläpuolelle. Hänen oppineisuutensa ja perehtyneisyytensä elämän eri ilmiöihin on myös kunnioitettavaa. Nykymittapuun mukaan häntä voitaisiin pitää hyvänäkin taiteen tuntijana, vaikka hän ei itse itseään sellaisena pitänyt. Snellman tunsi puutteensa, mutta esitti silti näkemyksensä varmana aatteensa oikeellisuudesta. Vaikka häntä voidaan pitää taiteen alalla varsin konservatiivisena ja dogmaattisenakin, oli hän maalaustaiteessa nuoruudessaan uuden nousevan tyylin puolestapuhuja. Hänessä on myös inhimillisyyttä, mistä kertoo sekin, että Snellmanin mukaan onnellisten ihmisten näkeminen on suurempi nautinto kuin parhainkaan taideelämys galleriassa. Pekka Vähäkangas

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin KUVATAIDE Lukion kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa

Lisätiedot

Kepeästi nuotin vierestä

Kepeästi nuotin vierestä Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Kepeästi nuotin

Lisätiedot

Näkökulmia aiheeseen :

Näkökulmia aiheeseen : Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran

Lisätiedot

Modernin taiteen tyylisuuntia

Modernin taiteen tyylisuuntia Modernin taiteen tyylisuuntia Pääsin tutustumaan kesällä 2016 modernin taiteen eri tyylisuuntiin modernin taiteen museossa Berlinische gallerie, joka sijaitsee Kreuzbergin kaupunginosassa Berliinissä Saksassa.

Lisätiedot

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Lausun teidät kaikki tervetulleiksi Ruusu-Ristin vuosikokoukseen. Olemme nyt saapuneet kaikki viettämään neljättätoista vuosikokousta ja toinen

Lisätiedot

OTTO MÄKILÄ ( )

OTTO MÄKILÄ ( ) OTTO MÄKILÄ OTTO MÄKILÄ (1904 1955) Otto Mäkilä syntyi Turussa vuonna 1904 ja hän opiskeli Turun Piirustuskoulussa vuosina 1920 1924. Mäkilän 1920-luvun lopun tuotanto käsitti enimmäkseen realistiseen

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 10.6.2010 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

LECTIO 1.2.2013. Tapio Tuominen

LECTIO 1.2.2013. Tapio Tuominen 61 Tapio Tuominen LECTIO 1.2.2013 Väitöstyössäni kysyin, miten rituaalinen käyttäytyminen ilmenee esittävien kuvien maalaamalla ja piirtämällä tapahtuvan tekoprosessin eri vaiheissa alkaen ideoiden keruusta

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa aineistokokeen tekstien ja muistiinpanojesi perusteella seuraaviin tehtäviin (1 2). Vastaa täydellisillä suomen kielen virkkeillä. Vastausaikaa on 55 minuuttia (klo 13.55

Lisätiedot

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä 1 vaihe. Suunnittelu Projektin tarkoitus on rakentaa oppilaiden kanssa muinaiskylän pienoismalli. Projektin opetukselliset tavoitteet ovat aikamatka menneisyyteen ja omien

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Venäjän kirjallisuutta. Essi, Lotta, Niina

Venäjän kirjallisuutta. Essi, Lotta, Niina Venäjän kirjallisuutta Essi, Lotta, Niina Aleksander Pušhkin 17991837 runoilija, romaani ja näytelmäkirjailija kirjoitti venäjäksi ja ranskaksi Venäjän kultaaika (romantiikka) kutsutaan Venäjän parhaaksi

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin Rukouskoulu 2014 2. jakso Mitä rukous on Ylösnousemuksen voima On Kristus ylösnoussut Hän elää minussa Kristus meissä, kirkkauden toivo Herätetyt yhdessä Hänen kanssaan,

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus

Lisätiedot

Ihmisen chakrajärjestelmä

Ihmisen chakrajärjestelmä Ihmisen chakrajärjestelmä Aivan ulommaisena meitä ympäröi aura. Se toimii suojaavana kerroksena ihmisen ja maailman välissä. Aurassa on neljä kerrosta, neljä energiakehoamme fyysisen kehomme ympärillä;

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Abodah Zarah. Rabbi J. Melamed

Abodah Zarah. Rabbi J. Melamed 1 Abodah Zarah Rabbi J. Melamed 6.2.2013 Talmud Tänään haluan keskustella millä tavalla Talmudissa käsitellään juutalaisten ja kristittyjen välisiä suhteita. Todellisuudessa tämän tyyppisiä kertomuksia

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Elämää kuvien maailmassa tai niiden takana!

Elämää kuvien maailmassa tai niiden takana! Olet täynnä salaisuuksia, joista käytät sanontaa minä. Olet tuntemattomasi ääni (P. Valery) Se, mitä minä kannan sisässäni tuntemattomana itselleni, muodostaa minuuteni (P. Valery) Ihmisessä on parasta

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Mankolan koulu Pitkät valinnaisaineet 2015 2017 https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Hyvät oppilaat ja seitsemäsluokkalaisten huoltajat Opetussuunnitelman ja tuntijaon

Lisätiedot

Kirjoitusharjoitukset

Kirjoitusharjoitukset Luovuutta tieteelliseen kirjoittamiseen (3 op) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos / Valokuvataiteen koulutusohjelma Kevät 2016 KT, kirjoittajakouluttaja, tietokirjailija

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen PIENI RETKI KUVAAN Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen Sovella kohderyhmän ja iän mukaan. Perusasioita voidaan käsitellä jo ennen näyttelykäyntiä esim. teosluettelon kanssa. PERUSASIAT

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Aviopuolisoiden velvollisuuksista

Aviopuolisoiden velvollisuuksista 1 Efesolaiskirjeen selitys 14 Ef. 5:21 32 Aviopuolisoiden velvollisuuksista Olemme siirtyneet Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä osioon, jossa on kehotuksia kristityille oikeanlaiseen elämään. Näitä

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto AINEOPETUSSUUNNITELMA MUSIIKIN PERUSTEET PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Opinto-oikeus Taidehistorian opiskeluoikeus on kaikilla läsnä olevaksi ilmoittautuneilla yliopiston opiskelijoilla.

Opinto-oikeus Taidehistorian opiskeluoikeus on kaikilla läsnä olevaksi ilmoittautuneilla yliopiston opiskelijoilla. Taidehistoria Osoite: Taidehistoria, PL 1000, 90014 Oulun yliopisto Puhelin: 029 448 3313 (opintotoimisto), 029 448 3334 (lehtori) Sähköposti: paivi.kynkaanniemi@oulu.fi (opintotoimisto), jorma.mikola@oulu.fi

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

- harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin

- harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin 1 7.17. Kuvataide Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

Hienovarainen ympäristön puolustaja

Hienovarainen ympäristön puolustaja Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Hienovarainen

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN. Jaakko Kujala Urban Light

JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN. Jaakko Kujala Urban Light JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN Jaakko Kujala Urban Light 17.3.2016 JOH. 4:3-30 (OMA KÄÄNNÖS ) Jeesus lähti Jyväskylästä ja oli taas menossa Ahvenanmaalle. Hänen oli kuljettava Turun kautta. Niin hän saapui

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Johdattelevien kysymysten tarkoituksena on totuttaa kokeen suorittaja vieraskieliseen tilanteeseen. Tätä osaa ei vielä pidä arvostella.

Johdattelevien kysymysten tarkoituksena on totuttaa kokeen suorittaja vieraskieliseen tilanteeseen. Tätä osaa ei vielä pidä arvostella. 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa tehtävien miettimiseen. Johdattelevien kysymysten tarkoituksena

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Näkökulmia kirjallisuuteen, ensimmäinen tapaaminen. Cecilia Therman SULJETHAN MATKAPUHELIMESI!

Näkökulmia kirjallisuuteen, ensimmäinen tapaaminen. Cecilia Therman SULJETHAN MATKAPUHELIMESI! Näkökulmia kirjallisuuteen, ensimmäinen tapaaminen Cecilia Therman SULJETHAN MATKAPUHELIMESI! Päivän ohjelmasta Esittelykierros Kysely kurssiin liittyvistä toiveista Katsaus kirjallisuuskäsitysten historiaan

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

O L A R I N K O U L U

O L A R I N K O U L U Tervetuloa! Olarin koulun matematiikka- ja luonnontiedeluokan tiedotustilaisuuteen Olarin koulu Olarin lukion ja Olarin matematiikkaja luonnontiede lukion yhteydessä luokat 7-9 yksi pienluokka 8lk:lla

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan 1. syyskuuta Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Ps. 63:2 Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan kiihkeästi Jumalan

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

Lukiodoplomit taiteesta oppimisen mittarina. heidi möller-virtanen 2009 teoreettinen viitekehys

Lukiodoplomit taiteesta oppimisen mittarina. heidi möller-virtanen 2009 teoreettinen viitekehys Lukiodoplomit taiteesta oppimisen mittarina heidi möller-virtanen 2009 teoreettinen viitekehys Cygnaeus-lukio, Jyväskylä Lukiodiplomit kuvataiteessa vuodesta 1997 Yli 150 diplomintekijää... ...portfolioineen.

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot