BIOENERGIAMATKA SAKSA-ITÄVALTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BIOENERGIAMATKA SAKSA-ITÄVALTA 25.10 29.10.2009"

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI BIOENERGIAMATKA SAKSA-ITÄVALTA Kuvassa bioenergiamatkalle osallistuneet ja HDG Bavaria koulutuspäällikkö Stefan Fuchs. Kuva Jari Meriläinen Jari Meriläinen Uusiutuvan energia yrityskeskus-hanke Oulunkaaren seutukunta

2 MATKARAPORTTI BIOENERGIAMATKA SAKSA-ITÄVALTA Matkamme tarkoituksena oli tutustua monipuolisesti energiantuotantoon Suomen rajojen ulkopuolella ja kerätä kokemuksia ja käytäntöjä sovellettavaksi omaan käyttöön ja muille neuvoiksi. Saksaan ja Itävaltaan suuntautuneen matkamme järjesti Oulunkaaren seutukunnan hallinnoima uusiutuvan energian yrityskeskus-hanke. Kahdenkymmenen kahdeksan (28) hengen seurueemme koostui Pohjoispohjanmaalaisista maaseutuyrittäjistä, metsäkoneyrittäjistä, kuntien edustajista ja muuten bioenergiasta kiinnostuneista. Matkanjohtajana ja tulkkinamme toimi kokenut Saksa-Itävallan kävijä Erkki Holma, jolle kuuluu suuri kiitos matkamme onnistumisesta. Lisäksi haluamme kiittää Forssan matkatoimiston Heli Saarta erinomaisesti sujuneista järjestelyistä. Tämän matkakertomuksen on laatinut Jari Meriläinen. Sisältö 1 Maanantai HDG Bavaria GmbH Seuraava kohteemme päivällä oli Biogasanlage Utzenaich Päivän kolmas kohde oli Loryhofin maaseutumatkailutila Tiistai Päivän toinen kohde Holzinnovationszentrum Zeltweg Keskiviikko Torstai

3 1 Maanantai HDG Bavaria GmbH Ensimmäinen kohteemme on HDG Bavaria yritys Massingin kylässä. Isäntänä ja esittelijänä toimi tehtaan koulutuspäällikkö Stefan Fuchs. HDG Bavaria on toiminut kattilan valmistajana 60 v ja toimii kadeksassatoissa (18) maassa. Tuotantoon kuuluvat mm. pelletti-, hake-, klapikattilat ja painesäiliöt. Kattiloiden kokoluokat ovat kw:n väliltä ja ne valmistetaan tehtaalla alusta loppuun. Kattiloita tehtaalla valmistetaan noin kpl/vuosi. Kattilat kokoluokassa kw maksavat asennettuina noin /kpl. Kattilavalmistuksen lisäksi HDG Bavaria on mukana energiametsän viljelyn ja jalostamisen kehittämisessä. Energiametsä viljelmillä käytetään nopeakasvuisia poppeli- ja pajulajikkeita. HDG tekee energiametsätutkimuksessa yhteistyössä mm. Loryhofin maaseutumatkailutilan kanssa. Kuva. Kuvassa HDG:n 200kW:n kattilalaboratoriossa. Tehtaan tilat lämmitettiin ja jäähdytettiin hakkeella. Tehtaan hakejäähdytysjärjestelmän teho on 100 kw. Kuva Jari Meriläinen Alla on kohteen yhteystiedot HDG Bavaria GmbH Heizsysteme für Holz Siemensstraße 22 DE Massing Tel.: +49 (0)8724/897-0

4 1.2 Seuraava kohteemme oli Biogasanlage Utzenaich Toinen kohteemme oli Biogasanlage Utzenaich, joka sijaitsee Ylä-Itävallassa. Siellä on neljän viljelijän perustama biokaasulaitos Green Energy Utzenaich Oy (perustettu vuonna 2004). Laitoksen ja toiminnan esittelijänä toimi perustajajäsen Josef Höckner. Peltopintaalaa viljelijöillä on yhteensä 350 ha, josta 200 ha on maissia. Biokaasun tuottamiseen käytetään kasvimassaa ja kuivattua lietettä. Laitos käyttää vuosittain tonnia maissisäilörehua, 1500 m³ lehmän lantaa ja sian lanta 3000 m³ vuodessa. Lisäksi he käyttävät syötteinä nurmisäilörehua, viljaa ja auringonkukansiementä. Tuotteina reaktorista saadaan biokaasua, puutarhalantaa, maitohappoa ja aminohappoa. Maitohappoa käytetään muoviteollisuudessa ja aminohappoja kosmetiikka teollisuudessa. Biokaasuprosessi tapahtuu pääreaktorissa missä on 40 asteen lämpötila, reaktori on pyöreä ja sen tilavuus on 235 m 3. Prosessissa oleva biomassa (syöte) viipyy reaktorissa noin 80 vrk, siitä ulkokehällä 40 vrk ja sisäkehällä (jälkireaktorissa) 40 vrk. Biomassaa pyöritetään reaktorin kehällä hitaasti pyörivillä lapasekoittimilla. Metaanipitoisuus kaasussa on noin %. Kaasuvaraston koko on 400 m 3. Laitos tuottaa biokaasua noin 2,6 milj.m 3 /a ja siitä tuotetaan kaasumoottorilla sähköä ja lämpöä. Sähköä saadaan 4000 MWh/a ja lämpöä 4300 MWh/a. Sähköä käytetään omassa toiminnassa ja ylijäämä myydään valtakunnan verkkoon 14,5 c/kwh takuuhintaan. Lämpö käytetään prosessin lämmityksessä sekä maissin ja myytävän hakkeen kuivauksessa. Biokaasulaitoksen investointikulut olivat kaikkiaan 2,3 milj. sisältäen hakkeen ja maissin kuivausjärjestelmät. Tukea yrittäjät saivat investointiin Kuva Green Energy Utzenaich, kotisivu.

5 Kuva. Kuvassa on biokaasuprosessin kaaviokuva. Kuva Jari Meriläinen Yhteystiedot kohteesta Josef Höckner Green Energy Utzenaich 0676 / Höckner Joseph 0676 / Weilbolden 17, A-4972 Utzenaich 0/language/en-GB/Default.aspx

6 1.3 Päivän kolmas kohde oli Loryhofin maaseutumatkailutila Ylä-Itävallassa, Salzburgista runsaat 50 km pohjoiseen on Sepp Zeilingerin omistama Loryhofin maaseutumatkailutila. Tilalla viljellään mm. energiahaapaa ja peltoalasta 40 ha on energian tuotannossa. Energiahaavan korjuu tapahtuu joka viides vuosi itse kulkevalla Claasin silppurilla, mihin on asennettu kahdella sirkkeliterällä varustettu leikkuupää. Viljanviljelijästä on tullut energiapuun kasvattaja, jolla hän saa lämmön kiinteistöihinsä. Zeilinger sanoo tyytyväisenä saavansa hehtaarilta saman nettotuoton kuin viljanviljelystäkin. Energian hinnan jatkuva nousu lisää mielenkiintoa energiapuun viljelyä kohtaan. Lisäksi viljelmät saavat EU:n kesantotukea. Zeilinger käyttää haavanviljelyssä nopeakasvuisia lajikkeita. Metrin puolentoista pituisesta haavanvesasta katkotaan parinkymmenen sentin paloja joita käytetään pistokkaina. Uudistaminen tehdään koneistutuksena. Korjuun jälkeen haapa vesoo uudestaan ja Zeilinger olettaa, että yhdellä istutuksella satoa saadaan kymmenkunta kertaa, viiden vuoden välein. Energiahaavan läpimitta kasvaa parhaimmillaan, jopa 5 cm:n vuodessa. Istutuksen ja korjuun tekee urakoitsija ja veloitus on 600 /ha. Lannoitusta ei haapaviljelmä tarvitse. Matkailutila käyttää n. 500 i-m 3 haketta omassa lämpökeskuksessaan ja loppu myydään alueen hakelämpökeskuksille. Zeilinger on tutkinut hakkeen kuivattamista lietsolla. Hän on kuitenkin luopunut siitä. Nykyisin hake kipataan kasaan katon alle ja kuormaajalla vielä korotetaan kasaa. Tuore kasa lämpiää, mutta samalla hake kuivuu 50 %:sta 30 %:iin. Lämpiäminen hävittää hakkeen energia-arvosta n. 15 %, mutta sitä hävikkiä hän ei pidä kuivurin rakentamisen arvoisena. Haapaviidakon kaatamista rasiin kuivumaan Zeilinger ei käytä sen takia, että kaadettujen haapojen hakettaminen on huomattavasti työläämpää kuin pystykasvuston niittäminen. Tilan lämpö tuotetaan HDG bavarian 200 kw:n hakekattilalla, joka on varustettu 7 m 3 vesivaraajalla. Lisälämpöä Zeilingerin tilalla tuottavat rakennuksen katolle asennetut aurinkokennot (68 m 2 ), joilla saadaan kesäisin käyttövesi tilan tarpeisiin. Kauniin pihapiirin ympärillä olevat tuotantorakennukset on peruskunnostettu palvelemaan maatilamatkailua. Suurimpaan juhlatilaan mahtuu nyt 700 vierasta viettämään häitä, syntymäpäiviä tai pitämään kokouksia. Tilan erikoisuutena tarjotaan heinäkylpyjä.

7 Kuva. Kuvassa kohteen lämpölaitos 200 kw sisältä ja paikan isäntä Sepp Zeilinger taustalla oikealla. Kuva Jari Meriläinen Kohteen yhteystiedot Sepp Zeilinger Loryhof Guggenberg 4 AT-4942 Wippenham p

8 2 Tiistai Tiistain ensimmäinen kohde oli St. Margarethen an der Raab nimisellä paikkakunnalla Itävallassa. Siellä tutustumme KWB Kraft und Wärme aus Biomasse GmnH yrityksen toimintaan Vierailun isäntänä toimi Manfred Breitenbrunner, hän toimii yrityksessä kouluttajana ja kunnossapitovastaavana. Yritys on erikoistunut biokattiloiden valmistukseen, joiden polttoaineina ovat pelletti, hake ja klapi. Yritystä pidetään alan innovaatio johtajana. Tuotannossa olevien kattiloiden kokoluokat ovat väliltä kw. Yrityksen perustivat 5 henkilöä vuonna Nyt yrityksellä on 4 kokoonpanohallia, asennuskeskus ja tutkimuskeskus. Vuonna 2006 yritys investoi 7,5 milj. ja työntekijöitä tehtaalla Itävallassa on 220 hlö ja lisäksi Italiassa ja Saksassa yhteensä 440 hlö:ä. Yrityksen liikevaihto oli vuonna milj.. Normaalisti tehtailla tehdään noin kattilaa/a. 30 kwh:n kattila varaajineen ja asennuksineen maksaa noin Tutkimuskeskuksessa kehitetään mm. Stirling moottoreita, jotka ovat kehitysvaiheensa alkupäässä. Moottoreita on ollut testiajossa viidellä asiakkaalla, mutta vuoto-ongelmien takia kaikki laitteet on vedetty takaisin. Käytännössä vuoto-ongelmiin on ratkaisu, mutta moottorin hinta nousee vielä liian kalliiksi. Moottoreilla saadaan 1 kw sähköteho ja 15 kw lämpöteho, moottori on ns. tähtimoottori. Breitenbrunner kertoi, että he ovat nyt suunnanneet micro-chp tuotekehityspanokset puukaasuttimiin. Tehdas alueen halleja lämmittävät omat kattilat (10 kpl), jotka ovat testiajossa samaan aikaan. KWB on myös mukana kehitys ja tutkimistyössä missä tutkitaan nopeakasvuisen energiapuun käytön lisäämistä. Kuva. Kuvassa Stirling moottorin toiminta periaatteesta. (Kokoonpanotehtaalla kuvaaminen oli kielletty). Kuva Jari Meriläinen

9 Tehdaskierroksen jälkeen tutustumme yrityksen laitteisiin (100 kw ja 150 kw, hake), jotka sijaitsivat St. Margarethen an der Raab Volkschule koululla. Yrityksen edustaja kertoi, että hakkeella toimivat laitteet nuohotaan kerran kuukaudessa lisäksi päästöt, kattilan teho ja savukaasut mitataan kerran vuodessa nuohoojan toimesta. Lisäksi pienhiukkasten päästöihin on tulossa tiukennuksia kahden (2) vuoden kuluessa. Kuva. Kuvassa on lämpölaitos sisältä missä kattilat ja varaajat sijaitsevat. Kuva Jari Meriläinen Kohteen yhteystiedot Industriestraße 235 A-8321 St. Margarethen/Raab, Tel:+43(0) , Fax + 43(0) ,

10 2.1 Päivän seuraava kohde Holzinnovationszentrum Zeltweg Päivän toinen kohde sijaitsi Zeltwgin kylässä Itävallassa ja siellä olevan ORC-tekniikkaa käyttävä lämpövoimalaitos. Aluksi tutustuimme innovaatiokeskukseen (HIZ) kiinteistöpäällikön Barbara Reichholdin opastuksella. Innovaatiokeskus tarjoaa kasvaville yrityksille neuvontaa, tontteja ja toimistotiloja. Alueen omistaa kymmenen (10) kuntaa ja se on perustettu vuonna Rahoitus tulee verovaroista, kunnilta, osavaltiolta ja yrityksiltä. Alueella toimii 8 puualan yritystä, jotka tukevat toiminnallaan toisiaan. Puun jalostusta tapahtuu suoraan tuotteisiin tai tuotannosta jääviin sivutuotteisiin esim. kutterista osa viedään lämpövoimalaitokselle ja osasta tehdään pellettiä. Kuva. Kuvassa keskellä matkanjohtaja Erkki Holma ja innovaatiokeskuksen kiinteistöpällikö Barbara Reichhold. Kuva Jari Meriläinen Kohteen yhteystiedot Barbara Reichhold Tel.: +43(0)3577/ Holzcluster Steiermark GmbH Holzinnovationszentrum 1a A-8740 Zeltweg

11 Lämpövoimalaitoksen (ORC) tutustumiskäynti peruuntui laitoksen hoitajan perheenjäsenen äkillisen sairastapauksen vuoksi. Pääsimme kuitenkin tutustumaan alueella toimivaan pellettitehtaaseen, joka käyttää alueen kutterinlastut pelletin ja kuivikekutterin tuotannossa. Pellettitehdas käyttää 6000 m 3 kutteria/vrk ja siitä 2/3 osaa tuodaan alueen ulkopuolelta. Tehdas toimii 7 vrk/vko 24 h/vrk ja tuottaa pellettiä t/a. Itävallassa pelletin kuluttajahinta on /tn. Tehtaan sisällä kuvaaminen oli kielletty. Kuva. Kuvassa on pellettitehtaan varasto. Kuva Jari Meriläinen

12 3 Keskiviikko Keskiviikon kohde sijaitsi Tirolin Kössen nimisellä paikkakunnalla Itävallassa. Siellä tutustumme Josef Fähringerin Hallbruckhof-maatilaan. Tila on ollut perheen omistuksessa jo 200 vuoden ajan. Kun nykyinen isäntä sai tilan haltuunsa, halusi hän energian suhteen omavaraiseksi. Hän onkin onnistunut kehittämään tilastaan varsinaisen energiamonialatoimijan. Nykyisin tilalla käsitellään kolmen kunnan (n asukasta) biojätteet. Biojätteiden käsittely tapahtuu Josef Fähringerin omistamalla maa-alueella. Kolme (3) kuntaa on rakennuttanut biomassojen käsittelyalueen mihin kuntien asukkaat voivat tuoda biojätteensä maksua vastaan. Lisäksi yrittäjä on rakentanut alueelle biokaasulaitoksen. Yrittäjä vastaa biojätteiden vastaanotosta ja käsittelystä. Osa biojätteestä kompostoidaan ja tuleva kompostimulta myydään viherrakentamiseen. Kun alueelle tuodaan kompostoitavaa biojätettä maksaa se tuojalle 5 /m 3 ja kun kompostimulta myydään, maksaa se 30 /tn. Kuva. Kuvassa on kuntien yhteinen kompostointialue, Kuva Jari Meriläinen

13 Tilalle rakennettiin (2004) biokaasulaitos, joka hyödyntää mm. alueen hotellien ruuantähteet ja tilan lietelannan. Ruuantähteitä syntyy alueella paljon, koska hotelleissa on noin miljoona yöpymistä vuosittain. Biojätettä käytetään 4000 tn/a ja lietettä 600 m 3. Biokaasulaitokselle tulevan biojätteen porttimaksu on 40 /t. Biomassan viipymisaika reaktorissa on noin 50 vrk. Biokaasureaktorista saatava massa hygienisoidaan, kun se pidetään 70 asteisena yhden (1) tunnin ajan. Reaktorista saadaan biokaasua ja lannoitetta pelloille. Biokaasun metaanipitoisuus on %. Biokaasulaitoksen sähköteho on 250 kw ja lämpöteho 500 kw. Sähkö ja lämpö tuotetaan kaasumoottorilla. Prosessista saatava sähkö myydään kaikki, koska biokaasulla tuotetusta sähköstä saa 14 c/kwh ja vastaavasti yrittäjä voi ostaa sähköä hintaan 10 c/kwh. Prosessista tulevalla lämmöllä lämmitetään alueen kiinteistöjä ja kuivataan haketta. Yrittäjä käytti kuivan hakkeen omissa laitoksissaan ja myi ylijäämän alueen hakelämmittäjille. Hakkeen kuivaus tapahtui kahdelta seinältä avoimessa katoksessa minne hake oli kasattu noin kahden (2) metrin korkuiseksi tasaiseksi patjaksi. Kuivaus tapahtui siten, että lämmin ilma (40 astetta) puhallettiin kasan alta tasaisesti viiden (5) vuorokauden ajan minkä jälkeen hakkeen kosteus on noin %. Yhden kuivattavan hake-erän koko on 200 m 3. Yrittäjä osti puuta pihalle toimitettuna 38 /m 3 ja tienvarteen 32 / m 3 hintaan ja haketta hän myi 23 /i-m 3 hintaan. Kaikkiaan kuivattua haketta toimitettiin m 3 /vuosi, millä korvataan noin 1 miljoonaa litraa öljyä alueella. Kuva. Kuvassa on biokaasulaitoksen alue, Kuva Marja-Liisa Junes

14 Kuva. kuvassa vasemmalla hakevarasto ja oikealla katoksen perällä hakkeen kuivauspaikka. Kuva Jari Meriläinen 4 Torstai Torstain kohde oli Münchenin Hellabrunn eläintarhan biokaasulaitos. Biokaasulaitos rakennettiin, koska eläinten lannat aiheuttivat hajuhaittoja ja lantojen kuljettaminen kaupunkialueella oli ongelmallista. Biokaasulaitoksesta saatavan energian ja lannoitteen lisäksi sillä on suuri imagoarvo eläintarhalle. Biokaasulaitoksen on rakentanut paikallinen sähkölaitos, mutta eläintarhan henkilökunta käyttää sitä. Tuotetun sähkön myy energialaitos ja lämpö käytetään eläintarhan rakennuksiin. Tuotetusta lämmöstä 20 % menee prosessin lämmittämiseen. Laitos on mitoitettu eläintarhan tarpeisiin ja siihen käytetään syötteenä pääosin kuivalantaa. Biokaasulaitoksessa on kolme lattialämmitteistä panosreaktoria (kamaria) kooltaan 120 m3. Reaktorit tyhjennetään ja täytetään vuoron perään, jolloin aina vähintään kaksi reaktoria on tuotannossa. Biokaasutettavan panoksen kiertoaika on 4 viikkoa/

15 reaktori. Jokaiseen uuteen panokseen jätetään 30 % vanhaa syötettä, jolla varmistetaan nopea prosessin käynnistyminen. Tämän lisäksi syötteen päälle sumutetaan bakteeripitoista nestettä, jota kierrätetään säiliön kautta. Kaasuntuotanto on kovimmillaan reilu viikko panoksen vaihdosta. Prosessi lämpötila on astetta ja kaasuvaraston tilavuus on 50 m 3. Saatavan biokaasun metaanipitoisuus on % välillä. Reaktorista pois otettu biomassa on valmista sellaisenaan viherrakentamiseen ja lannoitteeksi. Kuva. Kuvassa yksi (1) biokaasu reaktoreista, minne on jätetty vanhaa biomassaa pohjaksi uuden syötteen avuksi prosessiin. Katossa näkyy suuttimet mistä bakteerinestettä suihkutetaan uuden syötteen päälle ja takaseinässä reikä mistä biokaasu imetään kaasu varastoon. Kuva Jari Meriläinen Laitoksesta on myyty sähköä n kwh/a. Saksassa on takuuhinta biokaasulla tuotetulle sähkölle 26 c/kwh, kun moottorista saatava lämpö käytetään hyväksi. Saksassa vihreää sähköä käyttää 16 miljoonaa ihmistä ja se maksaa kuluttajalle 29 c/kwh.

16 Kuva. Kuvassa on biokaasulla toimiva moottori. Kuva Jari Meriläinen

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET LÄMMÖNLÄHTEET Mepun hakeuunit markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Latviassa Mepun hakeuuneilla on kuivattu kymmeniä miljoonia kiloja viljaa vuodesta 2007. MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

13 February Olli Oamkilainen 1

13 February Olli Oamkilainen 1 13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä Rakenteilla oleva biokaasulaitos Case VamBio KoneAgria 2009 21.-24.10.2009 Jyväskylä INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Yhteystiedot: Watrec Oy Jyväskylän toimisto Wahreninkatu

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo Sivu 1(5) Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti 14.6.2016 klo 8.00-16.30 Sauli Jäntti Puolangan biokeskushanke Kainuun Etu Oy +358 44

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä

Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä Esityksen sisältö Biokaasulaitosten (BL) määrän kehitys Itävallassa Biokaasun seurantahankkeen tulokset Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Mallilaskelmat 500 kw

Lisätiedot

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen Ekogen pien-chp CHP- voimalaitoksen kehittäminen TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Keski-Suomen energiapäivä 30.1.2012 Lähtökohta: Globaali liiketoimintaympäristö Erityisesti

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kestävä energiatalous matkailussa

Kestävä energiatalous matkailussa Kestävä energiatalous matkailussa Kyselylomake energiankäytön selvittämiseen matkailuyritystoiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on mukana SETCOM (Sustainable Energy in Tourism dominated Communities)-

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Liite 2

Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Liite 2 Ympäristöten arviointimenettely (YVA) Liite 2 ASUKASKYSELYLOMAKE Osana Farmi Nummela Oy:n sikala-, broilerikasvattamo-, biokaasulaitos- ja lannoitteenvalmistushankkeen ympäristöten arviointimenettelyä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö Perustettu v. 1998 Omistajat: Jyväskylän kaupunki Laukaan ja Muuramen kunnat Em. Lisäksi 9 asiakaskuntaa N. 200

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle 2.4.2013 Matkalaiset: Rauli Albert, Risto Kiiskinen, Esa Tukiainen, Teuvo Lehikoinen,

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot