BIOENERGIAMATKA SAKSA-ITÄVALTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BIOENERGIAMATKA SAKSA-ITÄVALTA 25.10 29.10.2009"

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI BIOENERGIAMATKA SAKSA-ITÄVALTA Kuvassa bioenergiamatkalle osallistuneet ja HDG Bavaria koulutuspäällikkö Stefan Fuchs. Kuva Jari Meriläinen Jari Meriläinen Uusiutuvan energia yrityskeskus-hanke Oulunkaaren seutukunta

2 MATKARAPORTTI BIOENERGIAMATKA SAKSA-ITÄVALTA Matkamme tarkoituksena oli tutustua monipuolisesti energiantuotantoon Suomen rajojen ulkopuolella ja kerätä kokemuksia ja käytäntöjä sovellettavaksi omaan käyttöön ja muille neuvoiksi. Saksaan ja Itävaltaan suuntautuneen matkamme järjesti Oulunkaaren seutukunnan hallinnoima uusiutuvan energian yrityskeskus-hanke. Kahdenkymmenen kahdeksan (28) hengen seurueemme koostui Pohjoispohjanmaalaisista maaseutuyrittäjistä, metsäkoneyrittäjistä, kuntien edustajista ja muuten bioenergiasta kiinnostuneista. Matkanjohtajana ja tulkkinamme toimi kokenut Saksa-Itävallan kävijä Erkki Holma, jolle kuuluu suuri kiitos matkamme onnistumisesta. Lisäksi haluamme kiittää Forssan matkatoimiston Heli Saarta erinomaisesti sujuneista järjestelyistä. Tämän matkakertomuksen on laatinut Jari Meriläinen. Sisältö 1 Maanantai HDG Bavaria GmbH Seuraava kohteemme päivällä oli Biogasanlage Utzenaich Päivän kolmas kohde oli Loryhofin maaseutumatkailutila Tiistai Päivän toinen kohde Holzinnovationszentrum Zeltweg Keskiviikko Torstai

3 1 Maanantai HDG Bavaria GmbH Ensimmäinen kohteemme on HDG Bavaria yritys Massingin kylässä. Isäntänä ja esittelijänä toimi tehtaan koulutuspäällikkö Stefan Fuchs. HDG Bavaria on toiminut kattilan valmistajana 60 v ja toimii kadeksassatoissa (18) maassa. Tuotantoon kuuluvat mm. pelletti-, hake-, klapikattilat ja painesäiliöt. Kattiloiden kokoluokat ovat kw:n väliltä ja ne valmistetaan tehtaalla alusta loppuun. Kattiloita tehtaalla valmistetaan noin kpl/vuosi. Kattilat kokoluokassa kw maksavat asennettuina noin /kpl. Kattilavalmistuksen lisäksi HDG Bavaria on mukana energiametsän viljelyn ja jalostamisen kehittämisessä. Energiametsä viljelmillä käytetään nopeakasvuisia poppeli- ja pajulajikkeita. HDG tekee energiametsätutkimuksessa yhteistyössä mm. Loryhofin maaseutumatkailutilan kanssa. Kuva. Kuvassa HDG:n 200kW:n kattilalaboratoriossa. Tehtaan tilat lämmitettiin ja jäähdytettiin hakkeella. Tehtaan hakejäähdytysjärjestelmän teho on 100 kw. Kuva Jari Meriläinen Alla on kohteen yhteystiedot HDG Bavaria GmbH Heizsysteme für Holz Siemensstraße 22 DE Massing Tel.: +49 (0)8724/897-0

4 1.2 Seuraava kohteemme oli Biogasanlage Utzenaich Toinen kohteemme oli Biogasanlage Utzenaich, joka sijaitsee Ylä-Itävallassa. Siellä on neljän viljelijän perustama biokaasulaitos Green Energy Utzenaich Oy (perustettu vuonna 2004). Laitoksen ja toiminnan esittelijänä toimi perustajajäsen Josef Höckner. Peltopintaalaa viljelijöillä on yhteensä 350 ha, josta 200 ha on maissia. Biokaasun tuottamiseen käytetään kasvimassaa ja kuivattua lietettä. Laitos käyttää vuosittain tonnia maissisäilörehua, 1500 m³ lehmän lantaa ja sian lanta 3000 m³ vuodessa. Lisäksi he käyttävät syötteinä nurmisäilörehua, viljaa ja auringonkukansiementä. Tuotteina reaktorista saadaan biokaasua, puutarhalantaa, maitohappoa ja aminohappoa. Maitohappoa käytetään muoviteollisuudessa ja aminohappoja kosmetiikka teollisuudessa. Biokaasuprosessi tapahtuu pääreaktorissa missä on 40 asteen lämpötila, reaktori on pyöreä ja sen tilavuus on 235 m 3. Prosessissa oleva biomassa (syöte) viipyy reaktorissa noin 80 vrk, siitä ulkokehällä 40 vrk ja sisäkehällä (jälkireaktorissa) 40 vrk. Biomassaa pyöritetään reaktorin kehällä hitaasti pyörivillä lapasekoittimilla. Metaanipitoisuus kaasussa on noin %. Kaasuvaraston koko on 400 m 3. Laitos tuottaa biokaasua noin 2,6 milj.m 3 /a ja siitä tuotetaan kaasumoottorilla sähköä ja lämpöä. Sähköä saadaan 4000 MWh/a ja lämpöä 4300 MWh/a. Sähköä käytetään omassa toiminnassa ja ylijäämä myydään valtakunnan verkkoon 14,5 c/kwh takuuhintaan. Lämpö käytetään prosessin lämmityksessä sekä maissin ja myytävän hakkeen kuivauksessa. Biokaasulaitoksen investointikulut olivat kaikkiaan 2,3 milj. sisältäen hakkeen ja maissin kuivausjärjestelmät. Tukea yrittäjät saivat investointiin Kuva Green Energy Utzenaich, kotisivu.

5 Kuva. Kuvassa on biokaasuprosessin kaaviokuva. Kuva Jari Meriläinen Yhteystiedot kohteesta Josef Höckner Green Energy Utzenaich 0676 / Höckner Joseph 0676 / Weilbolden 17, A-4972 Utzenaich 0/language/en-GB/Default.aspx

6 1.3 Päivän kolmas kohde oli Loryhofin maaseutumatkailutila Ylä-Itävallassa, Salzburgista runsaat 50 km pohjoiseen on Sepp Zeilingerin omistama Loryhofin maaseutumatkailutila. Tilalla viljellään mm. energiahaapaa ja peltoalasta 40 ha on energian tuotannossa. Energiahaavan korjuu tapahtuu joka viides vuosi itse kulkevalla Claasin silppurilla, mihin on asennettu kahdella sirkkeliterällä varustettu leikkuupää. Viljanviljelijästä on tullut energiapuun kasvattaja, jolla hän saa lämmön kiinteistöihinsä. Zeilinger sanoo tyytyväisenä saavansa hehtaarilta saman nettotuoton kuin viljanviljelystäkin. Energian hinnan jatkuva nousu lisää mielenkiintoa energiapuun viljelyä kohtaan. Lisäksi viljelmät saavat EU:n kesantotukea. Zeilinger käyttää haavanviljelyssä nopeakasvuisia lajikkeita. Metrin puolentoista pituisesta haavanvesasta katkotaan parinkymmenen sentin paloja joita käytetään pistokkaina. Uudistaminen tehdään koneistutuksena. Korjuun jälkeen haapa vesoo uudestaan ja Zeilinger olettaa, että yhdellä istutuksella satoa saadaan kymmenkunta kertaa, viiden vuoden välein. Energiahaavan läpimitta kasvaa parhaimmillaan, jopa 5 cm:n vuodessa. Istutuksen ja korjuun tekee urakoitsija ja veloitus on 600 /ha. Lannoitusta ei haapaviljelmä tarvitse. Matkailutila käyttää n. 500 i-m 3 haketta omassa lämpökeskuksessaan ja loppu myydään alueen hakelämpökeskuksille. Zeilinger on tutkinut hakkeen kuivattamista lietsolla. Hän on kuitenkin luopunut siitä. Nykyisin hake kipataan kasaan katon alle ja kuormaajalla vielä korotetaan kasaa. Tuore kasa lämpiää, mutta samalla hake kuivuu 50 %:sta 30 %:iin. Lämpiäminen hävittää hakkeen energia-arvosta n. 15 %, mutta sitä hävikkiä hän ei pidä kuivurin rakentamisen arvoisena. Haapaviidakon kaatamista rasiin kuivumaan Zeilinger ei käytä sen takia, että kaadettujen haapojen hakettaminen on huomattavasti työläämpää kuin pystykasvuston niittäminen. Tilan lämpö tuotetaan HDG bavarian 200 kw:n hakekattilalla, joka on varustettu 7 m 3 vesivaraajalla. Lisälämpöä Zeilingerin tilalla tuottavat rakennuksen katolle asennetut aurinkokennot (68 m 2 ), joilla saadaan kesäisin käyttövesi tilan tarpeisiin. Kauniin pihapiirin ympärillä olevat tuotantorakennukset on peruskunnostettu palvelemaan maatilamatkailua. Suurimpaan juhlatilaan mahtuu nyt 700 vierasta viettämään häitä, syntymäpäiviä tai pitämään kokouksia. Tilan erikoisuutena tarjotaan heinäkylpyjä.

7 Kuva. Kuvassa kohteen lämpölaitos 200 kw sisältä ja paikan isäntä Sepp Zeilinger taustalla oikealla. Kuva Jari Meriläinen Kohteen yhteystiedot Sepp Zeilinger Loryhof Guggenberg 4 AT-4942 Wippenham p

8 2 Tiistai Tiistain ensimmäinen kohde oli St. Margarethen an der Raab nimisellä paikkakunnalla Itävallassa. Siellä tutustumme KWB Kraft und Wärme aus Biomasse GmnH yrityksen toimintaan Vierailun isäntänä toimi Manfred Breitenbrunner, hän toimii yrityksessä kouluttajana ja kunnossapitovastaavana. Yritys on erikoistunut biokattiloiden valmistukseen, joiden polttoaineina ovat pelletti, hake ja klapi. Yritystä pidetään alan innovaatio johtajana. Tuotannossa olevien kattiloiden kokoluokat ovat väliltä kw. Yrityksen perustivat 5 henkilöä vuonna Nyt yrityksellä on 4 kokoonpanohallia, asennuskeskus ja tutkimuskeskus. Vuonna 2006 yritys investoi 7,5 milj. ja työntekijöitä tehtaalla Itävallassa on 220 hlö ja lisäksi Italiassa ja Saksassa yhteensä 440 hlö:ä. Yrityksen liikevaihto oli vuonna milj.. Normaalisti tehtailla tehdään noin kattilaa/a. 30 kwh:n kattila varaajineen ja asennuksineen maksaa noin Tutkimuskeskuksessa kehitetään mm. Stirling moottoreita, jotka ovat kehitysvaiheensa alkupäässä. Moottoreita on ollut testiajossa viidellä asiakkaalla, mutta vuoto-ongelmien takia kaikki laitteet on vedetty takaisin. Käytännössä vuoto-ongelmiin on ratkaisu, mutta moottorin hinta nousee vielä liian kalliiksi. Moottoreilla saadaan 1 kw sähköteho ja 15 kw lämpöteho, moottori on ns. tähtimoottori. Breitenbrunner kertoi, että he ovat nyt suunnanneet micro-chp tuotekehityspanokset puukaasuttimiin. Tehdas alueen halleja lämmittävät omat kattilat (10 kpl), jotka ovat testiajossa samaan aikaan. KWB on myös mukana kehitys ja tutkimistyössä missä tutkitaan nopeakasvuisen energiapuun käytön lisäämistä. Kuva. Kuvassa Stirling moottorin toiminta periaatteesta. (Kokoonpanotehtaalla kuvaaminen oli kielletty). Kuva Jari Meriläinen

9 Tehdaskierroksen jälkeen tutustumme yrityksen laitteisiin (100 kw ja 150 kw, hake), jotka sijaitsivat St. Margarethen an der Raab Volkschule koululla. Yrityksen edustaja kertoi, että hakkeella toimivat laitteet nuohotaan kerran kuukaudessa lisäksi päästöt, kattilan teho ja savukaasut mitataan kerran vuodessa nuohoojan toimesta. Lisäksi pienhiukkasten päästöihin on tulossa tiukennuksia kahden (2) vuoden kuluessa. Kuva. Kuvassa on lämpölaitos sisältä missä kattilat ja varaajat sijaitsevat. Kuva Jari Meriläinen Kohteen yhteystiedot Industriestraße 235 A-8321 St. Margarethen/Raab, Tel:+43(0) , Fax + 43(0) ,

10 2.1 Päivän seuraava kohde Holzinnovationszentrum Zeltweg Päivän toinen kohde sijaitsi Zeltwgin kylässä Itävallassa ja siellä olevan ORC-tekniikkaa käyttävä lämpövoimalaitos. Aluksi tutustuimme innovaatiokeskukseen (HIZ) kiinteistöpäällikön Barbara Reichholdin opastuksella. Innovaatiokeskus tarjoaa kasvaville yrityksille neuvontaa, tontteja ja toimistotiloja. Alueen omistaa kymmenen (10) kuntaa ja se on perustettu vuonna Rahoitus tulee verovaroista, kunnilta, osavaltiolta ja yrityksiltä. Alueella toimii 8 puualan yritystä, jotka tukevat toiminnallaan toisiaan. Puun jalostusta tapahtuu suoraan tuotteisiin tai tuotannosta jääviin sivutuotteisiin esim. kutterista osa viedään lämpövoimalaitokselle ja osasta tehdään pellettiä. Kuva. Kuvassa keskellä matkanjohtaja Erkki Holma ja innovaatiokeskuksen kiinteistöpällikö Barbara Reichhold. Kuva Jari Meriläinen Kohteen yhteystiedot Barbara Reichhold Tel.: +43(0)3577/ Holzcluster Steiermark GmbH Holzinnovationszentrum 1a A-8740 Zeltweg

11 Lämpövoimalaitoksen (ORC) tutustumiskäynti peruuntui laitoksen hoitajan perheenjäsenen äkillisen sairastapauksen vuoksi. Pääsimme kuitenkin tutustumaan alueella toimivaan pellettitehtaaseen, joka käyttää alueen kutterinlastut pelletin ja kuivikekutterin tuotannossa. Pellettitehdas käyttää 6000 m 3 kutteria/vrk ja siitä 2/3 osaa tuodaan alueen ulkopuolelta. Tehdas toimii 7 vrk/vko 24 h/vrk ja tuottaa pellettiä t/a. Itävallassa pelletin kuluttajahinta on /tn. Tehtaan sisällä kuvaaminen oli kielletty. Kuva. Kuvassa on pellettitehtaan varasto. Kuva Jari Meriläinen

12 3 Keskiviikko Keskiviikon kohde sijaitsi Tirolin Kössen nimisellä paikkakunnalla Itävallassa. Siellä tutustumme Josef Fähringerin Hallbruckhof-maatilaan. Tila on ollut perheen omistuksessa jo 200 vuoden ajan. Kun nykyinen isäntä sai tilan haltuunsa, halusi hän energian suhteen omavaraiseksi. Hän onkin onnistunut kehittämään tilastaan varsinaisen energiamonialatoimijan. Nykyisin tilalla käsitellään kolmen kunnan (n asukasta) biojätteet. Biojätteiden käsittely tapahtuu Josef Fähringerin omistamalla maa-alueella. Kolme (3) kuntaa on rakennuttanut biomassojen käsittelyalueen mihin kuntien asukkaat voivat tuoda biojätteensä maksua vastaan. Lisäksi yrittäjä on rakentanut alueelle biokaasulaitoksen. Yrittäjä vastaa biojätteiden vastaanotosta ja käsittelystä. Osa biojätteestä kompostoidaan ja tuleva kompostimulta myydään viherrakentamiseen. Kun alueelle tuodaan kompostoitavaa biojätettä maksaa se tuojalle 5 /m 3 ja kun kompostimulta myydään, maksaa se 30 /tn. Kuva. Kuvassa on kuntien yhteinen kompostointialue, Kuva Jari Meriläinen

13 Tilalle rakennettiin (2004) biokaasulaitos, joka hyödyntää mm. alueen hotellien ruuantähteet ja tilan lietelannan. Ruuantähteitä syntyy alueella paljon, koska hotelleissa on noin miljoona yöpymistä vuosittain. Biojätettä käytetään 4000 tn/a ja lietettä 600 m 3. Biokaasulaitokselle tulevan biojätteen porttimaksu on 40 /t. Biomassan viipymisaika reaktorissa on noin 50 vrk. Biokaasureaktorista saatava massa hygienisoidaan, kun se pidetään 70 asteisena yhden (1) tunnin ajan. Reaktorista saadaan biokaasua ja lannoitetta pelloille. Biokaasun metaanipitoisuus on %. Biokaasulaitoksen sähköteho on 250 kw ja lämpöteho 500 kw. Sähkö ja lämpö tuotetaan kaasumoottorilla. Prosessista saatava sähkö myydään kaikki, koska biokaasulla tuotetusta sähköstä saa 14 c/kwh ja vastaavasti yrittäjä voi ostaa sähköä hintaan 10 c/kwh. Prosessista tulevalla lämmöllä lämmitetään alueen kiinteistöjä ja kuivataan haketta. Yrittäjä käytti kuivan hakkeen omissa laitoksissaan ja myi ylijäämän alueen hakelämmittäjille. Hakkeen kuivaus tapahtui kahdelta seinältä avoimessa katoksessa minne hake oli kasattu noin kahden (2) metrin korkuiseksi tasaiseksi patjaksi. Kuivaus tapahtui siten, että lämmin ilma (40 astetta) puhallettiin kasan alta tasaisesti viiden (5) vuorokauden ajan minkä jälkeen hakkeen kosteus on noin %. Yhden kuivattavan hake-erän koko on 200 m 3. Yrittäjä osti puuta pihalle toimitettuna 38 /m 3 ja tienvarteen 32 / m 3 hintaan ja haketta hän myi 23 /i-m 3 hintaan. Kaikkiaan kuivattua haketta toimitettiin m 3 /vuosi, millä korvataan noin 1 miljoonaa litraa öljyä alueella. Kuva. Kuvassa on biokaasulaitoksen alue, Kuva Marja-Liisa Junes

14 Kuva. kuvassa vasemmalla hakevarasto ja oikealla katoksen perällä hakkeen kuivauspaikka. Kuva Jari Meriläinen 4 Torstai Torstain kohde oli Münchenin Hellabrunn eläintarhan biokaasulaitos. Biokaasulaitos rakennettiin, koska eläinten lannat aiheuttivat hajuhaittoja ja lantojen kuljettaminen kaupunkialueella oli ongelmallista. Biokaasulaitoksesta saatavan energian ja lannoitteen lisäksi sillä on suuri imagoarvo eläintarhalle. Biokaasulaitoksen on rakentanut paikallinen sähkölaitos, mutta eläintarhan henkilökunta käyttää sitä. Tuotetun sähkön myy energialaitos ja lämpö käytetään eläintarhan rakennuksiin. Tuotetusta lämmöstä 20 % menee prosessin lämmittämiseen. Laitos on mitoitettu eläintarhan tarpeisiin ja siihen käytetään syötteenä pääosin kuivalantaa. Biokaasulaitoksessa on kolme lattialämmitteistä panosreaktoria (kamaria) kooltaan 120 m3. Reaktorit tyhjennetään ja täytetään vuoron perään, jolloin aina vähintään kaksi reaktoria on tuotannossa. Biokaasutettavan panoksen kiertoaika on 4 viikkoa/

15 reaktori. Jokaiseen uuteen panokseen jätetään 30 % vanhaa syötettä, jolla varmistetaan nopea prosessin käynnistyminen. Tämän lisäksi syötteen päälle sumutetaan bakteeripitoista nestettä, jota kierrätetään säiliön kautta. Kaasuntuotanto on kovimmillaan reilu viikko panoksen vaihdosta. Prosessi lämpötila on astetta ja kaasuvaraston tilavuus on 50 m 3. Saatavan biokaasun metaanipitoisuus on % välillä. Reaktorista pois otettu biomassa on valmista sellaisenaan viherrakentamiseen ja lannoitteeksi. Kuva. Kuvassa yksi (1) biokaasu reaktoreista, minne on jätetty vanhaa biomassaa pohjaksi uuden syötteen avuksi prosessiin. Katossa näkyy suuttimet mistä bakteerinestettä suihkutetaan uuden syötteen päälle ja takaseinässä reikä mistä biokaasu imetään kaasu varastoon. Kuva Jari Meriläinen Laitoksesta on myyty sähköä n kwh/a. Saksassa on takuuhinta biokaasulla tuotetulle sähkölle 26 c/kwh, kun moottorista saatava lämpö käytetään hyväksi. Saksassa vihreää sähköä käyttää 16 miljoonaa ihmistä ja se maksaa kuluttajalle 29 c/kwh.

16 Kuva. Kuvassa on biokaasulla toimiva moottori. Kuva Jari Meriläinen

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 Kokoonnuimme aikaisin torstaiaamuna 4.3.2010 Helsingin lentokentällä. Lentomme Saksaan laskeutui aikataulun mukaisesti noin klo 8.00. Lentokentältä

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Matkaraportti: World Sustainable Energy Days, Wels, Itävalta

Matkaraportti: World Sustainable Energy Days, Wels, Itävalta Matkaraportti: World Sustainable Energy Days, Wels, Itävalta BIOWAY-tiedonvälityshankkeen konferenssi- ja messumatka 28.2. 4.3.2011 RAPORTIN LAATI VAT (9.3.2011): Helena Torkko, projektisuunnittelija,

Lisätiedot

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 Matkaraportti Maaseudun ydinvoimaa biojalostamoista hanke Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 1 Satafood kehittämisyhdistys ry järjesti yhdessä Ukipolis Oy:n ja Sastamalan seudun

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet VAHVUUDET HEIKKOUDET -Kotimaisen polttoaineen hyo dynta minen -Kallis investointi? -Alueellisuus -Vakiintumaton teknologia? -Riippumattomuus

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

1 YLEISKATSAUS. Taulukko 2. Syöttötariffit EU:ssa.

1 YLEISKATSAUS. Taulukko 2. Syöttötariffit EU:ssa. Raportti V1.1 1 YLEISKATSAUS Yhdistetty lämmön ja sähkön tuottaminen (combined heat & power = CHP, myös cogeneration ) biomassasta myös pienemmässä mittakaavassa on vahvasti kasvussa oleva toimiala maailmassa.

Lisätiedot

Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa

Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa BIOTULI-Hanke Risto Korhonen, KyAMK 29.11.2012 Hanasaari BIOTULI-hanke 1.9.2010 31.8.2013 Biojalostamon uudet tuotteet ja Liiketoimintamallit

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja

Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia Suomen ympäristöopisto, Helsinki 6.5.2015 Matti Arffman Envitecpolis Oy

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Esimerkki kaurantuotannon kokonaisenergiankulutuksesta Panos MJ/ha kwh/ha % työkoneiden energiankulutus 1449 402 7 % Kuivaus 3600 1000 18 % Lannoite

Lisätiedot

Hajautettu energiantuotanto

Hajautettu energiantuotanto 1 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö 2011 2 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Uudis Alue Saneeraus PELLETTIALAN YDINVIESTI Pelletillä voidaan lämmittää koteja 7 TWh Suomessa vuonna 2020 Suomen pellettitase,

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Laukaaseen

Lisätiedot

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen 2 Johdanto Energiapuun luonnonkuivausmenetelmät yleensä hitaita uusia nopeita ja edullisia menetelmiä tarvitaan. Asfaltti

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Viljankuivurin päivitys. Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti

Viljankuivurin päivitys. Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti Viljankuivurin päivitys Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti Sisältö Viljantuotanto Kuivurit ja varastointi Energia Suunnittelu Investointi Kokemukset Viljantuotanto Mahdollisuuksia Koneet

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET LÄMMÖNLÄHTEET Mepun hakeuunit markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Latviassa Mepun hakeuuneilla on kuivattu kymmeniä miljoonia kiloja viljaa vuodesta 2007. MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitoskartoitus t (mukana myös kaksi osakeyhtiöperustaista lämpölaitosta) Alaprojekti 9. Energiaosuuskuntien lämpölaitosten nykytila ja päästöt (Centria, UmU ETPC,

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ Lähienergiaa liikennekäyttöön BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu,

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot