kehittämistarpeiden kartoitus

Transkriptio

1 Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden kehittämistarpeiden kartoitus Heikki M Salonen, Jussi Karinen ja Heikki Mattila

2 TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUDEN KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS JOULUKUU 7 EA-PROJECTS LTD.OY Heikki M Salonen Jussi Karinen Heikki Mattila

3 ESIPUHE Tekstiili- ja vaatetusteollisuus on läpikäynyt suuren murroksen viimeisen 5 vuoden aikana. Entisen Neuvostoliiton kaupan loppumisen alulle laittama rakennemuutos on ollut raju ja kotimainen valmistustoiminta on pääosin kadonnut alalta. Lisäksi alan liiketoiminta on liikevaihdolla ja työpaikkojen määrällä mitattuna kutistunut melko pieneksi. Suomessa on melko vähän kansainvälisesti tunnettuja alan yrityksiä ja tuotemerkkejä. Suomalaisille alan yrityksille tyypillinen piirre on melko pitkään ollut tuotantolähtöinen ajattelu ja tämän vuoksi koko alaa on leimannut eräänlainen auringonlaskun leima. Vaikka vaatetusteollinen tuotantotoiminta ei suuressa mittakaavassa ole Suomessa enää kilpailukykyistä, ei liene mitään periaatteellista estettä sille, ettei myös Suomesta käsin voisi harjoittaa menestyksekästä kansainvälisestikin merkittävää vaatetusalan liiketoimintaa. Tästä on olemassa muutama esimerkkikin. Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla edellyttää kuitenkin uudenlaista liiketoimintalähtöistä ajattelutapaa, entisen tuotantolähtöisen tilalle, teollisuudesta on siirryttävä liiketoimintaan. Tämä raportti on syntynyt Tekesin tilaamana toimeksiantona, jolla pyrittiin kartoittamaan suomalaisen tekstiili- ja vaatetusteollisuuden tulevaisuuden menestystekijöitä ja kehittämistarpeita liittyen kansainvälistymiseen ja kansainvälisen liiketoiminnan harjoittamiseen. Työn toteutti EA-Projects Oy. Tekes haluaa lausua kaikille selvityksen tekoon osallistuneille tahoille erityiset kiitokset osoitetusta mielenkiinnosta sekä selvityksen käyttöön uhratusta ajasta. Tammikuussa 8 Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

4 SISÄLLYSLUETTELO. Taustaa. Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusmenetelmät. Haastattelutulokset yritykset. Yritysten kansainvälinen liiketoiminta. Kansainvälisen toiminnan kehittäminen. Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla. Kansainvälistymistä tukevat toimenpiteet.5 Kotimaisen ja ulkomaisen tutkimuskentän hyödyntäminen.6 Yhteenveto haastatteluista - yritykset. Haastattelutulokset Tekesin rooli. Tekes tänään. Odotukset Tekesin suhteen 5. Suositukset jatkotoimenpiteiksi Liite: Haastattelulomake

5 . Taustaa Suomen tekstiili- ja vaatetusteollisuus on ulkoistanut valmistus- ja hankintatoimintaansa voimakkaasti viimeisen -5 vuoden aikana. Tämän seurauksena henkilömäärä on pienentynyt lähinnä työntekijöiden osalta, kun taas toimihenkilömäärän muutos on ollut huomattavasti vähäisempää. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:n (Finatex) jäsenyritysten palveluksessa oli vuonna 996 n. henkilöä, kun vuonna 6 ala työllisti enää vajaat 9 henkilöä. Tuotannon bruttoarvo koko alan osalta on kuitenkin pysynyt lähes samana tai jopa kasvanut kyseisenä aikana. Kasvua on ollut etenkin teknisten tekstiilien tuotannossa. Teva-alalla toimii myös lukuisia PKyrityksiä, jotka eivät ole Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:n jäseniä. Suomen tekstiili- ja vaatetusteollisuuden nykytilaa voidaan kuvata seuraavasti: Lähes kaikki alan yritykset, etenkin vaatetusyritykset, ovat jo pitkään valmistuttaneet tuotteitaan Suomen ulkopuolella. Monet ovat lopettaneet oman tuotannon kokonaan ja keskittyvät tuotesuunnitteluun ja markkinointiin. Yritykset panostavat tuotekehitystoimintaan ja tuotteet markkinoidaan omilla tuotemerkeillä. Kansainvälisesti menestyviä brändejä ei Suomen vaatetusteollisuus ole juuri pystynyt kehittämään, vaikka monet tuotemerkit (Marimekko, Halti, Luhta, Rukka, Reima, Finn- Karelia. Nanso, Turo) tunnetaankin kansainvälisillä markkinoilla. Suurin osa vaatevalmistajista ei ole pystynyt kasvamaan ulos PK-sektorista. Tekstiilien valmistajista monet ovat pitkälle erikoistuneita ja osa on pystynyt nousemaan oman alasektorinsa johtaviksi toimijoiksi Euroopassa ja jopa maailmanlaajuisesti (Ahltsrom, Tamfelt, Finlayson Forssa). Maailman johtavalla paperikonekudosten valmistajalla Albany:lla (USA) on edelleen tuotekehitystoimintaa ja tuotantoa Suomessa. 9-luvun laskusuhdanne karsi alalta pois paljon kannattamattomia yrityksiä. Suurin osa jäljellä olevista yrityksistä on löytänyt oman niche-alueensa ja toiminta on kannattavaa. Monet kannattavasti toimivista PK-yrityksistä eivät ole kasvuhakuisia ja investointeja kartetaan. Alalla on vain kolme pörssiyhtiötä (Ahlstrom, Tamfelt, Marimekko). Suurin osa PKyrityksistä on perheyhtiöitä. Myös riskirahoittajat ovat omistajina monissa yrityksissä, mm. Finlayson, Finlayson Forssa, Halti, Turo Tailor, Reima, Nanso, jne. Kuva. Teva-teollisuuden tuotannon bruttoarvon ja henkilömäärän kehitys (Lähde: Finatex)

6 Finatex:in 9:stä jäsenestä valtaosa on vaatteiden toimittajia, joilla on tuotantoa Suomessa ja Suomen ulkopuolella. Teknisiä tekstiilejä valmistavat yritykset ovat liiketoiminnallisesti melko erillään muusta Teva-klusterista toimien suoraan B to B asiakkaiden kanssa. Kankaiden ja tarvikkeiden valmistajat sekä vaatevalmistajat ovat osa samaa vähittäiskauppaan ja kuluttajiin päättyvää toimitusketjua. Finatexin ulkopuolella toimii myös arviolta - Teva-alan PK-yritystä. Tuotantotoiminnan pienentymisen vuoksi investoinnit ovat laskeneet. Tekstiiliteollisuuden investoinnit ovat yltäneet muun teollisuuden tasolle vain vuosina ja 5. Kuva. Suomen Teva-klusteri (Lähde Finatex) 6, 5,, Teollisuus Tekstiili,,,, Kuva. Teva-teollisuuden investoinnit (Lähde: Finatex)

7 Itsenäistyttyään 9-luvun alussa Balttian maat integroituivat nopeasti alihankkijoiksi Pohjoismaiseen Teva-alan arvoketjuun. Suomalaiset vaatetusyritykset valmistavat tuotteitaan etenkin Virossa sekä omissa tehtaissa että alihankintana. Balttian maiden kustannustaso nousee nopeasti ja valmistus on käymässä kannattamattomaksi. Monet yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan syvemmälle Itä-Eurooppaan ja myös Kaukoitään. Työllistää henkilöitä Tanska 6 Ruotsi Suomi Norja 5 Viro 5 Latvia 6 Liettua 5 Yhteensä Taulukko Teva-teollisuus Nordi-Baltic alueella (Lähde Finatex) Tekstiilit TA-KE 7 Vienti % +/- % Tuonti % +/- % Saksa 8 % 7 % % % Ruotsi 8 8 % -5 % 9 65 % - % Viro 7 97 % -9 % 79 % - % Ranska 5 96 % % 97 % - % Italia 98 % 7 % 7 7 % % Belgia 57 % % 7 97 % - % EU 7 yht % -6 % % - % Venäjä % % % % Turkki 9 % - % 5 % 9 % Muu Eurooppa yht % % % 9 % USA 9 77 % 8 % 5 8 % - % Kiina 5 8 % 68 % % 6 % Intia % 55 % 8 % % Muut maat yht % 8 % 6 7 % 7 % Vaatteet TA-KE 7 Vienti % +/- % Tuonti % +/- % Viro 6 % % 99 6 % - % Ruotsi 87 % % 6 6 % 6 % Saksa 7 8 % % 55 5 % % Iso-Britannia 9 % % 6 5 % % Tanska 67 % -8 % 6 % -5 % Italia 69 % -7 % 8 8 % - % Portugali % -5 % 7 % -5 % EU 7 yth % % 5 6 % % Venäjä 5 % 8 % 78 % -5 % Turkki 7 % -7 % 6 % 9 % Muu Eurooppa yht 7 55 % % 98 8 % 7 % Japani 57 % -8 % 897 % 7 % Kiina % 9 % % % Intia % % 5 8 % - % Muut maat yht. 7 % % % % Taulukko Teva-teollisuuden ulkomaankauppa tammi-kesäkuussa 7 (Lähde Finatex) 5

8 Venäjä on suurin vienti-markkina tekstiilien ja vaatteiden osalta. USA on merkittävä markkina tekstiileille. Ruotsi ja Saksa ovat seuraavaksi tärkeimmät markkinat sekä tekstiileille että vaatteille. Valtaosa tekstiileistä tuodaan EU:sta. Tuonti Kiinasta on nopeassa kasvussa. Kiina on myös suurin vaatteiden tuoja. Vain % Suomeen tuotavista vaatteista tulee EU:sta. Viron merkittävä asema vaatteiden alihankkijana näkyy tullitilastoissa tekstiilien vientinä ja vaatteiden takaisintuontina. Vaikka Suomen Teva-sektori on kansainvälisen mittapuun mukaan pieni, sen toiminta on vahvasti integroitunut globaaliin tekstiilien ja vaatteiden arvoketjuun. Valmistusta on siirretty strategisille markkinoille, jolloin voidaan palvella alueen asiakaskuntaa paremmin (mm. Ahlstrom, Tamfelt, Finlayson Forssa, L-Fashion Group). Monille taas kansainvälinen valmistus on keino parantaa kilpailukykyä kotimaan ja kansainvälisillä markkinoilla. Jakelukeskuksia on perustettu vientimarkkinoille (mm. Finnkarelia ja L-Fashion Group). Suurimman tekstiilien ja vaatteiden toimittajat EU:huna ja Suomeen ovat Kiina, Intia ja Bangladesh Aasiassa ja Turkki, Romania ja Bulgaria Euroopassa. Viro samoin kuin koko Balttia on Suomelle tärkeä hankintalähde. Näistä maista tuleva kilpailu on tähän saakka ollut alihankintaa. Kyseisten maiden Teva-yritykset panostavat kuitenkin tuotekehitykseen ja jatkossa voimme odottaa sieltä myös todellista kilpailua, kuten käy ilmi Kiinan, Turkin ja Bulgarian Teva-teollisuuden kehittämis-strategioista: Kiina Kiinan vuosille 5- laatima 5-vuostisuunnitelma The Eleventh Five-year Plan of Textile Industry of China asettaa painopisteen lisäarvoltaan korkeampien teknisten tekstiilien kehittämiselle. Vaatetuksen alueella pyritään innovaatioiden avulla kasvattamaan korkeampilaatuisten tuotteiden valmistusta ja kansainvälisten brändien hankkimista. Suunnitelman keskeistä sisältöä on mm: yritysten innovaatiokykyä tulee parantaa tuotekehitystä on suunnattava high-tech tuotteisiin halpojen tuotteiden alihankinnasta on siirryttävä lisäarvoltaan korkeampitasoisiin tuotteisiin kansainvälisiä brändejä on luotava itse tai ostettava maailmanmarkkinoilta. vaatevalmistuksen volyymiä ei lisätä, arvoa kylläkin teknisten tekstiilien tuotantoa on lisättävä % (Lähteet: CTPIC China Textile Planning Institute of Contruction ja Global Textile Economic Forum, Beijing, 6) Turkki Turkin vaatetusteollisuusliiton laatima The Turkish Clothing Industry Horizon Road Map listaa mm. seuraavia tavoitteita: alihankintapalvelujen osuutta viennissä on vähennettävä tuotannossa ja markkinoinnissa on keskityttävä korkeatasoisiin ja korkeahintaisiin tuotteisiin turkkilaisten omine merkkien osuus viennissä nostetaan 5 %:iin vuoteen mennessä markkinointia on aktivoitava ja siirryttävä tuotantokeskeisestä ajattelusta markkinointikeskeiseen tuotantomenetelmistä tehdään joustavia kansainvälisillä markkinoilla pyritään asiakkaiden kanssa suoriin partnership-suhteisiin (Lähde: The Association of Turkish Clothing Manufacturers) 6

9 Bulgaria tuotekehittelypanoksia lisättävä omien brändien kehittämiseksi maahan perustetaan R&D ja design keskuksia, jotka avustavat yrityksiä tuotekehityksessä asiakkaiden määrää kasvatetaan viennissä ja siirrytään lisäarvoltaan korkeatasoisimpiin tuotteisiin (Lähde: Bulgarian Association of Apparel and Textile Producers and Exporters) Balttia Balttian maissa ja etenkin Virossa Teva-teollisuuden volyymit ovat alkaneet laskea. Tuotantoa siirretään halvemman kustannustason maihin. Seuraavat ovat keskeisiä seikkoja Teva-sektorin kehityksessä: ammattiliitot ovat olleet varsin heikkoja. Esim. Virossa vain % työvoimasta kuuluu ammattiliittoon. palkkatasoerot ovat melkoiset Teva-teollisuuden ja muun teollisuuden välillä Teva-teollisuus on huonosti järjestäytynyttä eikä teollisuusliitoilla ole voimaa vaikuttaa asioihin vain muutama kansallinen tuotemerkki on pystynyt pääsemään markkinoille hyvin koulutettu nuori työvoima siirtyy muualle EU:hun ja työntekijät siirtyvät parempipalkkaisille aloille useat valmistajat Virossa (Baltika, Klementi, PTA, jne.) keskittyvät tuotannon sijasta trading-toimintaan tuotantoa siirretään halvemman kustannustason maihin ( Lähde: Purju, A. 6. Public governance institutions and their impact on delocalization of labor intensive industries: The case of Estonia) EURATEX on Euroopan tekstiili- ja vaatetusteollisuusliittojen edunvalvoja EU:ssa. EURATEX lanseerasi v. 6 T&K kehitysohjelman The Technology Platform for the Future of Textiles and Clothing, jonka päämääränä on saada Euroopan Teva-sektori keskittymään korkeatasoisten teknisten tuotteiden kehittämiseen. Tavoitteena on saada tutkimus- ja kehitystyötä tekevät tutkimuslaitokset ja yritykset yhteistyöhön etenkin 7. puiteohjelman puitteissa, mistä löytyykin lukuisia Teva-teollisuudelle sopivia ohjelmia. Kansainvälisessä kirjallisuudessa (mm. Gereffi, G: The Global Apparel Value Chain, UNIDO) muotimaailman toimijat jaotellaan kolmeen kategoriaan: Brändivalmistajat (Branded Manufacturers) ovat yrityksiä, joilla on ainakin osittain omaa tuotantoa, mutta ei vähittäiskauppatoimintoja. Tuotesuunnittelu on omissa käsissä ja tuotteet markkinoidaan omilla tuotemerkeillä. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi Virke Oy ja Oy Turo Tailor Ab. Brändimarkkinoijat (Branded Marketeers) ovat yrityksiä, jotka vain suunnittelevat ja markkinoivat tuotteita, mutta yrityksellä ei ole omaa tuotantoa tai vähittäiskauppatoimintoja. Tuotesuunnittelu on omissa käsissä ja tuotteet markkinoidaan omilla tuotemerkeillä. Esimerkkinä tällaisesta yrityksestä käy mm. Halti Oy. Brändivähittäiskauppaketjut (Branded Retailers) ovat muotialan vähittäiskauppaketjuja, jotka suunnittelevat tuotteensa itse ja myyvät vain omia tuotemerkkejään. Tuotteet teetetään alihankintana, eivätkä nämä yritykset ole suomalaisen omaa brändiään myyvän vaatetusteollisuuden asiakkaita. Seppälä ja H&M ovat tällaisia yrityksiä. Vaatetusteollisuus Suomessa kuuluu ryhmiin Brändivalmistajat ja Brändimarkkinoijat. Moni on myös edennyt vähittäiskauppaan (esim. L-Fashion Group Oy) ja pyrkii näin hallitsemaan koko 7

10 jakeluketjua. Nykyisessä globaalitaloudessa menestyvään suomalaisen vaatetusyritykseen näyttäisi liittyvän seuraavia ominaisuuksia: Yrityksen strategia ja toimintakonsepti on selkeä ja tarkoin mietitty. Brändin rakentamiseen ja kehittämiseen paneudutaan perusteellisesti. Tuotesuunnittelu ja tuotekehitystoiminta on organisoitu strategian mukaisesti ja fokusoituu kansainvälisten markkinoiden kysyntään. Tuotteita markkinoidaan kansainvälisesti ja brändille on pystytty luomaan kansainvälinen imago. Pelkkä kotimarkkinatoimija jää kansainvälisten brändien jalkoihin. Yrityksellä on hyvä kansainvälinen verkosto, joka kattaa tuotteiden hankinnan ja valmistuttamisen kuin myös markkinoinnin. Tuotteet valmistetaan pääosin tai kokonaan Suomen ulkopuolella. Muodikkaampi osa valmistetaan Itä-Euroopassa ja lähialueilla, jolloin pystytään nopeasti reagoimaan kysyntään ja markkinamuutoksiin. Perustuotteet valmistetaan kustannussyistä Kaukoidässä ja yleensä Kiinassa. Itä-Euroopassa ja lähialuevalmistuksessa käytetään pääsääntöisesti eurooppalaisia kankaita, jolloin muodikkuustaso saadaan pidettyä korkeana. Alihankkijalta ostetaan vain valmistuskapasiteettia. Kaukoidässä materiaalit hankkii vaatteenvalmistaja paikallisesti. Kummassakin tapauksessa suomalaisen vaatevalmistajan on annettava tarkat valmistusohjeet ja organisoitava laadun ja toimitusten valvonta. Yrityksen rahoituksellinen pohja on riittävän vahva ja toiminta on kannattavaa. Kansainvälisen valmistuksen ja markkinoinnin aloittaminen kysyy pääomia. Huonosti kannattavalla yrityksellä ei ole siihen varaa. Henkilöresurssit ovat kunnossa ja yrityksen palveluksessa on kansainväliseen toimintaan pystyviä suomalaisia ja kansainvälisiä osaajia. Suomen tekstiiliteollisuuden tuotteet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: Pukeutumiskankaat, jolloin asiakkaina ovat suomalaiset ja kansainväliset bränditoimijat Tuotesuunnittelu on omissa käsissä ja tuotteet markkinoidaan omilla tuotemerkeillä. Kodin tekstiilit, joita markkinoidaan suomalaisille ja kansainvälisille kodinsisustusketjuille oman tuotemerkin alla. Tekniset ja erikoistekstiilit mukaan lukien työvaatekankaat. Näiden tuotteiden tuotekehitys ja brändäys on omissa käsissä. Pukeutumiskankaita markkinoivat yritykset eivät ole pärjänneet kansainvälisessä kilpailussa ja nämä yritykset ovat hävinneet Suomesta lähes kokonaan. Paineita on tullut myös sitä kautta, että asiakkaat ovat siirtäneet vaatteiden valmistuksen kankaanvalmistajan ulottumattomiin Kaukoitään. Globaalitaloudessa menestyksellistä toimintaa harjoittavaan tekstiiliyritykseen näyttäisi liittyvän seuraavia ominaisuuksia: Yritys keskittyy teknisiin ja erikoistekstiileihin ja vahvalla tuotekehityspanoksella pystyy luomaan kilpailukykyisiä tuotteita ja kansainvälisesti tunnetun brändin. Kansainvälinen hankinta- ja jakelulogistiikka on kunnossa. Raaka-ainehankinta on globaalia ja tuotteet pystytään toimittamaan asiakkaan jatkojalostukseen eri puolille maailmaa. Talous on riittävän vahva kansainvälisen toiminnan käynnistämiseen ja ylläpitämiseen. 8

11 . Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusmenetelmät Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisen tekstiili- ja vaatetusteollisuuden tulevaisuuden menestystekijöitä ja kehittämistarpeita liittyen kansainvälistymiseen ja kansainvälisen liiketoiminnan harjoittamiseen. Kartoituksella pyrittiin selvittämään seuraavia asioita: Tunnistaa suomalaisen tekstiili- ja vaatetusteollisuuden kansainvälisen liiketoiminnan nykytila, kehittymistrendit sekä tulevaisuuden menestystekijät - ja uhat. Tunnistaa suomalaisen tekstiili ja vaatetusteollisuuden kehittämistoiminnan painopistealueet, tarpeet sekä käytettävissä olevat resurssit. Millä keinoin suomalaiset Teva-alan yritykset voisivat parhaiten menestyä kansainvälisillä markkinoilla (tuotteet, brändi, tuotantokonseptit, suunnittelu, jakelu, yhteistyöverkostot jne.). Millaista uutta kotimaista yritystoimintaa mahdollisesti tarvittaisiin ja voisi syntyä tukemaan alan kansainvälistymispyrkimyksiä. Minkälaista omaa liiketoimintaansa tukevaa osaamista/tutkimusta alan yritykset toivoisivat saavansa kotimaiselta tutkimuskentältä. Mitkä ovat yritysten odotukset ja mikä voisi olla Tekesin rooli suomalaisten Teva-alan yritysten kv - liiketoiminnan kehittämisessä. Kartoitus suoritettiin haastattelemalla ylintä johtoa 9:ssä kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavassa tekstiili- ja vaatetusyrityksessä. Yrityksistä edusti tekstiiliteollisuutta ja 9 vaatetusteollisuutta. Mukana oli myös konserneja (RTO-Holding Oy, L-Fashion Group Oy), jolloin haastattelutulokset koskivat kaikkia tytäryrityksiä. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin teknisiä tekstiilejä valmistavat yritykset. Tutkimusta varten haettiin tietoa alan yleisistä kehitystrendeistä ja näkymistä myös eri sidos-ryhmiltä ja kirjallisuuslähteistä. Tekstiiliteollisuus Vaatetusteollisuus Botnia-Carpet Oy Finnkarelia Virke Oy Finlayson Oy Flare Trading Oy Finlayson Forssa Oy Halti Oy Hämeen Lanka Oy Image Wear Oy L. Michael Oy Jokipiin Pellava Oy Novita Oy Joutsen Finland Oy Orneule Oy AK Annikki Karvinen Piippo Oy Kwintet Leijona Oy Suomen Nauhatehdas Oy L-Fashion Group Oy Top-Knit Oy Marimekko Oyj M.A.S.I Company Oy Modelia Oy Naisten Pukutehdas Oy Nanso Oy RTO-Holding Oy Ruskovilla Oy Sukkamestarit Oy Oy Turo Tailor Ab Voglia Oy Taulukko Haastattelujen yritysotos 9

12 Yritysten liikevaihto (n = 9) Henkilöstö (n = 9),-5, 7 5,- 5-7 ulkomailla yhteensä M 5,-, , Vienti (n = 9) Ylläpidetty strategia (n =9) 76-% on % 6-5% ei -5% Kuva. Tietoja haastatelluista yrityksistä Tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä neljän liikevaihto on yli 5 M ja seitsemällä on palveluksessa enemmän kuin 5 henkilöä. Valtaosa on kuitenkin PK-yrityksiä. Viennin määrä vaihtelee yrityksittäin. Vienti on tekstiiliyrityksissä keskimäärin alhaisempaa kuin vaatetusyrityksissä. Lähes kaikki yritykset (6 kpl) ilmoittivat käyttävänsä strategista suunnittelua ja yritystä päivittää strategiansa vuosittain. Pääsääntöisesti yritykset ovat kansainvälisesti katsoen pieniä ja kotimarkkinalähtöisiä. Kymmenen yrityksen palveluksessa on Suomen ulkopuolella yli 5 henkilöä. Ko. henkilöt ovat pääasiassa tuotantotehtävissä. Haastatteluissa kävi ilmi, että perinteisestä viennistä ollaan siirtymässä kansainväliseen liiketoimintaan. Haastatelluista yrityksestä yrityksen viennin osuus liikevaihdosta oli alle 5 % ja 6 yrityksen viennin osuus on yli 5 %.

13 . Haastattelutulokset - yritykset.. Yritysten kansainvälinen liiketoiminta Yritysten kansainvälisen liiketoiminnan organisointi (n=9) Agentit 6 Tytäryhtiö Paikallinen tuontiyhtiö 5 6 Omat edustajat 5 7 Vaatetus Tekstiili Kyllä yhteensä Oma yhtiö Konserni (emoyhtiö ulkomailla) 5 5 5

14 Tärkeimmät vientimaat (n=9) Australia Espanja Islanti Kazakstan Kreikka Ukraina Kanada Kiina Puola Belgia Iso-Britannia Itävalta Ranska Italia USA Japani Hollanti Sveitsi Norja Latvia Viro Tanska Saksa Ruotsi Venäjä Vaatetus Tekstiili Yhteensä

15 Kansainvälisen tominnan ominaisuuksia (n=9) Alihankinta (CM/CMT)? 5 6 Erikoisliikkeet? 5 6 Maahantuojat? 6 Full-Package? 5 Vientiasiakkaina ketjut? Private Label? Vaatetus Tekstiili Kyllä yhteensä Onko viennissä erillismallistot? 7 Oma valmistus? 7 Omat myymälät? 6 8 Lisenssivalmistusta? 6 Vientialueiden suunnittelikoita? 5 Eri istuvuus/mitoitusjärjestelmä? Osto toimittajan mallistosta? Mihin kansainvälinen hanke suuntautuu (n=9) Ei kerrottu Ranska Pohjoismaat Kansainvälistymishanke meneillään (n=9) Kiina Vaatetus Iso-Britannia Intia Tekstiili 8 Baltia USA & Kanada Kyllä yhteensä Saksa Venäjä

16 . Kansainvälisen toiminnan kehittäminen Kehittämisen painopistealueet Tekstiili (n=, väittämien keskiarvo,8, = ei tärkeä, = erittäin tärkeä) Konsepti / toimintamalli Tuote Markkinointi Logistiikka Brändi Jakelu (oma, muut vaihtoehdot) Tuotesuunnittelu Kansainvälistymisosaaminen Kansainväliset yhteistyöpartnerit Tuotteiden hankinta Kansainväliset markkinointiresurssit Yhtestyö (kansainvälinen hankintalähde Kansainväliset tuotesuunnitteluresurssit,,,5,5,,,,,,9,,7,8,,5,,5,,5,,5, Vaatetus (n=9, väittämien keskiarvo,, =ei tärkeä, =erittäin tärkeä) Konsepti / toimintamalli Logistiikka Jakelu (oma, muut vaihtoehdot) Tuote Tuotesuunnittelu Kansainvälistymisosaaminen Markkinointi Tuotteiden hankinta Brändi Kansainväliset yhteistyöpartnerit Yhteistyö (kansainvälinen hankintalähde Kansainväliset markkinointiresurssit Kansainväliset tuotesuunnitteluresurssit,79,7,58,68,95,,5,58,58,,7,7,7,,5,,5,,5,,5, Tekstiili ja vaatetus yhteensä (n=9; väittämien ka,; = ei tärkeä; =erittäin tärkeä) Konsepti / toimintamalli Tuote Markkinointi Logistiikka Jakelu (oma, muut vaihtoehdot) Tuotesuunnittelu Brändi Kansainvälistymisosaaminen Tuotteiden hankinta Kansainväliset yhteistyöpartnerit Kansainväliset markkinointiresurssit Yhtestyö (kansainvälinen hankintalähde Kansainväliset tuotesuunnitteluresurssit ',9,,,6,8,5,,,,,,,7,,5,,5,,5,,5,

17 Käytössä olevat resurssit Tekstiili (n=; väittämien keskiarvo,; = ei tärkeä; = tärkeä) Taloudelliset mahdollisuudet,7 Oma henkilöstö,6 Kotimaiset ja kansainväliset asiakkaat,6 Yhteistyökumppanit, Sidosryhmät,6,,5,,5,,5,,5, Vaatetus (n=9; väittämien keskiarvo,97; = ei tärkeä; = tärkeä) Taloudelliset mahdollisuudet,58 Oma henkilöstö,7 Kotimaiset ja kansainväliset asiakkaat,6 Yhteistyökumppanit,7 Sidosryhmät,89,,5,,5,,5,,5, Tekstiili ja vaatetus yhteensä (n=9; väittämien keskiarvo,9; = ei tärkeä; = erittäin tärkeä) Taloudelliset mahdollisuudet,6 Oma henkilöstö,5 Kotimaiset ja kansainväliset asiakkaat,8 Yhteistyökumppanit,86 Sidosryhmät,,,5,,5,,5,,5, 5

18 Tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat Tulevaisuuden mahdollisuuksia (tekstiili n=) Tulevaisuuden mahdollisuuksia (Vaatetus, n=9) Tuoteturvallisuus Konsepti 9 Ekologisuus Yhteistyö 9 Konsepti Tuote 8 Yhteistyö Tuote Logistiikka Materiaalin saanti Työvoiman saanti Kansainvälinen talouskehitys Tuoteturvallisuus Brändi Ekologisuus Logistiikka Materiaalin saanti Työvoiman saanti Hinta/Kustannustekijät Hinta/Kustannustekijät Kansainvälinen talouskehitys 6 Maailman politiikka Maailman politiikka Tulevaisuuden uhkatekijöitä (Tekstiili n=) Tulevaisuuden uhkatekijöitä (Vaatetus n=9) Hinta/Kustannustekijät Kansainvälinen talouskehitys 6 Materiaalin saanti Maailman politiikka 9 9 Hinta/Kustannustekijät Maailman politiikka Työvoiman saanti 8 Työvoiman saanti Kansainvälinen talouskehitys 8 Materiaalin saanti 6 Logistiikka Tuoteturvallisuus Tuote Yhteistyö Brändi Ekologisuus Konsepti 5 Logistiikka Brändi Tuoteturvallisuus Ekologisuus Tuote Yhteistyö Konsepti

19 Mahdollisuudet tulevaisuudessa (Tekstiili ja vaatetus yhteensä; n=9; väittämien keskiarvo,; = ei tärkeä; = tärkeä) Konsepti,76 9 Yhteistyö, 8 Tuoteturvallisuus,9 8 Ekologisuus,85 7 Tuote,6 7 Brändi,5 6 Logistiikka Materiaalin saanti Työvoiman saanti,6,88, n tärkeys Hinta/Kustannustekijät, 9 Kansainvälinen talouskehitys,8 8 Maailman politiikka,, 5,, 5,, 5,, 5, Kansainvälinen talouskehitys Uhkatekijät tulevaisuudessa (Tekstiili ja vaatetus yhteensä; n=9; väittämien keskiarvo,56; = ei tärkeä; = tärkeä) Hinta/Kustannustekijät Maailman politiikka Työvoiman saanti Materiaalin saanti Logistiikka Tuoteturvallisuus Brändi Ekologisuus Yhteistyö Tuote Konsepti,,,5,5,,,5,,5,,5,5 8, 5,, 5,, 5,, 5 9 n tärkeys 7

20 . Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla Tekstiili (n=; väittämien keskiarvo,8; = ei tärkeä; = tärkeä) Tuotteet Tuotantokonseptit Brändi Kansainväliset jakelijat Tuotesuunnittelu,,,,, Kansainväliset resurssit Kansainvälinen yhteistyö Oma jakelu,6,8,8 Kansainvälisen toimijan hankintalähde Vientirenkaat,, Saksan malli (hankintakeskus Kiinassa),,,5,,5,,5,,5, Vaatetus (n=9; väittämien keskiarvo,88; = ei tärkeä; = tärkeä) Tuotteet Tuotesuunnittelu,58,58 Brändi Tuotantokonseptit Kansainväliset jakelijat Kansainväliset resurssit Kansainvälinen yhteistyö Oma jakelu,5,95,95,89,8,79 Kansainvälisen toimijan hankintalähde Saksan malli (hankintakeskus Kiinassa) Vientirenkaat,,6,7,,5,,5,,5,,5, Tekstiili ja vaatetus yhteensä (n=9; väittämien keskiarvo,86; = ei tärkeä; = tärkeä) Tuotteet Tuotesuunnittelu,8,5 Kansainväliset jakelijat Brändi Tuotantokonseptit,,,7 Kansainväliset resurssit Kansainvälinen yhteistyö Oma jakelu,7,86,8 Kansainvälisen toimijan hankintalähde Vientirenkaat Saksan malli (hankintakeskus Kiinassa),8,,,,5,,5,,5,,5, 8

21 .. Kansainvälistymistä tukevat toiminnot Kansainvälistymistä tukeva yritystoiminta kotimaassa Kansainvälistymistä tukeva yritystoiminta kotimaassa Tekstiili ja vaatetus yhteensä (n=9; väittämien keskiarvo,57; = ei tärkeä; = tärkeä) Markkinointipalvelut,97 Logistiset palvelut,9 Konsultointipalvelut,8 Tuotesuunnittelupalvelut,8 Ulkomainen hankintayritys kotimaassa,7,,5,,5,,5,,5 Millaisia palveluita tarvitaan (Tekstiili ja vaatetus yhteensä n=9) Konsultointipalvelut 9 Markkinointipalvelut 7 Logistiset palvelut 6 Tuotesuunnittelupalvelut Ulkomainen hankintayritys kotimaassa

22 Rahoituspalvelut Rahoituspalvelut Tekstiili ja vaatetus yhteensä (n=9; väittämien keskiarvo,; =ei tärkeä; = tärkeä) Rahalaitokset, Projektirahoitus,5 Pääomasijoittajat, Rahoitusyhtiöt,97 Businessenkelit,79 Eläkelaitokset,79,,5,,5,,5,,5 Millaisia rahoituspalveluja tarvitaan (Tekstiili ja vaatetus yhteensä, n=9) Rahalaitokset 7 Projektirahoitus Pääomasijoittajat Rahoitusyhtiöt 9 Eläkelaitokset 6 Businessenkelit 5 5 5

23 Kansainvälistymisessä käytetyt palvelut Kansainvälistymisessä käytetyt palvelut (Tekstiili n=) Yliopistot ja korkeakoulut Finpro/kaupalliset sihteerit TE-keskukset/KTM 8, 8, 8, Tekes 7, Finatex/Euratex/EK 6, Kauppakamarit 5, EU/muut kansainväliset organisaatiot, Työterveyslaitos, Paikalliset/maakunnalliset kehitysorganisaatiot Yrittäjäjärjestöt,,,,,,, 5, 6, 7, 8, 9, Kansainvälistymisessä käytetyt palvelut (Vaatetus n=9) Finpro/kaupalliset sihteerit 7, TE-keskukset/KTM, Kauppakamarit, Finatex/Euratex/EK 8, Yliopistot ja korkeakoulut Tekes 7, 7, Yrittäjäjärjestöt, Jokin muu Työterveyslaitos EU/muut kansainväliset organisaatiot Paikalliset/maakunnalliset kehitysorganisaatiot,,,,,,, 6, 8,,,, 6, 8, Tekstiili ja vaatetus yhteensä (n=9) Finpro/kaupalliset sihteerit 5, TE-keskukset/KTM, Yliopistot ja korkeakoulut Kauppakamarit Finatex/Euratex/EK Tekes 5, 5,,, EU/muut kansainväliset organisaatiot Työterveyslaitos Yrittäjäjärjestöt 5, 5, 6, Paikalliset/maakunnalliset kehitysorganisaatiot Jokin muu,,, 5,, 5,, 5,,

24 .5. Tutkimuspalvelujen hyödyntäminen Tutkimuslaitokset ja vastaavat Tekstiili (n=) VTT 7 Työterveyslaitos 5 Jokin muu Tilastokeskus Kuluttajavirasto Vaatetus (n=9) VTT Tilastokeskus 7 Työterveyslaitos 6 Jokin muu Kuluttajavirasto 6 8 Tekstiili ja vaatetus yhteensä (n=9) VTT Työterveyslaitos Tilastokeskus 7 Jokin muu Kuluttajavirasto 5 5 5

25 Yliopistot ja korkeakoulut Tekstiili (n=) Jokin muu 7 TAIK 5 TTY 5 Kuopion Yliopisto Lahden Muotoiluinstituutti TKK Lapin Yliopisto Keski-Pohjanmaan AMK HKKK Vaatetus (n=9) TAIK TTY Jokin muu 8 Lahden Muotoiluinstituutti 8 Lapin Yliopisto 6 HKKK 5 Kuopion Yliopisto TKK Keski-Pohjanmaan AMK 6 8 Tekstiili ja vaatetus yhteensä (n=9) TAIK 8 TTY 6 Jokin muu 5 Lahden Muotoiluinstituutti Lapin Yliopisto 6 HKKK 5 Kuopion Yliopisto TKK Keski-Pohjanmaan AMK

26 T& K Kohteet ja niiden tärkeys Tekstiili (n=, väittämien keskiarvo,8; =ei tärkeä,;=tärkeä) Materiaalit, Kansainvälisten menestyjien analysointi, Tuotteiden käyttöominaisuudet, Uudet innovaatiot, Erkoistuotteet,9 Markkinointikonsepti,7 Sosiologista tutkimusta/kulttuurit,7,,5,,5,,5,,5 Vaatetus (n=9; väittämien keskiarvo,7; = ei tärkeä; = tärkeä) Materiaalit,5 Tuotteiden käyttöominaisuudet,6 Uudet innovaatiot,6 Markkinointikonsepti,6 Kansainvälisten menestyjien analysointi,95 Erkoistuotteet,79 Sosiologista tutkimusta/kulttuurit,,,5,,5,,5,,5, Tekstiili ja vaatetus yhteensä (n=9, väittämien keskiarvo,99; = ei tärkeä, = tärkeä) M ateriaalit Tuotteiden käyttöominaisuudet Uudet innovaatiot M arkkinointikonsepti Kansainvälisten menestyjien analysointi Erkoistuotteet,5,9,6,7,,8 Sosiologista tutkimusta/kulttuurit,7,,5,,5,,5,,5,

27 .6. Yhteenveto haastatteluista - yritykset Haastattelujen perusteella laadittujen edellä esitettyihin graafisten yhteenvetojen kommentteina esitetään seuraavaa. Otsikon yhteydessä sivunumero, jolta ko. grafiikka löytyy. Yritysten kansainvälinen liiketoiminta (grafiikat sivuilla -) Useimpien haastateltujen yritysten ulkomaankauppaa hoitaa agentti tai paikallinen tuontiyhtiö. Kauppaa käydään merkittävässä määrin sellaisten välikäsien kautta, joilla on muitakin päämiehiä ja intressejä. Haastatteluissa ilmeni kuitenkin selvä pyrkimys päästä eroon välikäsistä ja ottaa kansainvälinen myynti ja jakelu paremmin haltuun. Venäjä on tärkein vientimaa haastatelluille yrityksille. Kaikkiaan :llä yrityksellä on vientitoimintaa Venäjälle. Venäjän kaupan kasvu voi kuitenkin hidastua, koska ketjut lisäävät aikaa myöden otettaan markkinoista itsenäisten kauppapaikkojen vähetessä. Skandinavian, Balttian ja Venäjän viennin suuri paino osoittaa, että ulkomaankauppa on pääosin perinteistä lähialuevientiä, ja sen ulkopuolelle suuntautuva vienti on enemmänkin satunnaista ja harvojen yritysten käsissä. Haastattelujen mukaan alihankinta keskittyy lähialueille eli Venäjälle ja Balttiaan, missä yritystä 9:tä haastatelluista jo toimii. Alihankintavalmistus on kuitenkin siirtymässä Kaukoitään, mikä yritysten mukaan tekee pienien sarjojen valmistamisen ja logistiikan vaikeammaksi. Myyntikanavista yleisin eli erikoisliikkeet ( haastatelluista) koettiin ongelmallisiksi, koska niiden volyymi pienenee ketjujen kasvattaessa markkinaosuuksiaan. Suunnitelmissa onkin hankkia ja hallita muitakin jakeluteitä kuten omat myymälät, ketjut, nettimyynti jne. haastatelluista ilmoitti, että heillä on vientiasiakkaina myös ketjuja. Niitä pidettiin haasteellisina hinta/laatu-suhteen kannalta. Ketjujen osuus kuluttajamyynnistä on ylivoimainen ja kasvava ja ketjut toimivat omilla brändeillään eli tavarantoimittajan rooli on useimmiten olla pelkkä alihankintavalmistaja. Yli puolet yrityksistä (5/9) hankki tuotteita Full-Package-mallilla eli oman tuotesuunnittelun mukaiset tuotteet valmistutetaan siten, että vaatteiden valmistaja ostaa kaikki materiaalit annettujen ohjeiden mukaisesti. Tekstiilissä näin toimi vain yksi yritys, mutta haastatteluissa kerrottiin tähän olevan myös tekstiilissä painetta. Omaa valmistusta Suomen ulkopuolella on runsaalla kolmanneksella (/9). Haastattelujen mukaan on tärkeää alihankinnan sijasta hallita ulkomaista valmistusta (oma tuotantoyksikkö), jolloin voidaan taata hyvä ja varma palvelutaso, nopeat täydennykset ja mittatilauspalvelu. Vientimarkkinoita varten erityisesti suunniteltujen mallistojen määrä on pieni, mikä johtuu yritysten kotimarkkinapainotteisuudesta. Ulkomaisilla suunnittelijoilla, eri istuvuus/mitoitusjärjestelmillä ja ostolla toimittajan mallistoista ei nähty tai osattu nähdä erityisempää merkitystä. Omia myymälöitä vientimarkkinoilla piti osa yrityksistä (8/9) keinona pärjätä ketjuuntuvan kaupan kanssa. Oman vähittäismyyntiketjun lanseeraus on kuitenkin kallista ja vähittäiskauppatoiminnan oppiminen vie aikaa. Prosessi on pitkä, hidas ja riskialtis. Oman ketjun perustamisen kynnys on korkea, ja sellaista pidettiin vaativana strategisena päätöksenä. Lisenssivalmistusta oli vain muutamalla yrityksellä (6/9), ja yhtä yritystä lukuun ottamatta sen merkitys koettiin vähäiseksi. Kaikkiaan yritystä ilmoitti, että heillä on meneillään kansainvälistymishanke. Seitsemän yrityksen kohdemaan on Venäjä. Saksaan ja Pohjois-Amerikkaan pyrki kolme yritystä. Yleisin kansainvälistymiskeino on edetä perinteisellä viennillä maasta toiseen ja maa kerrallaan. Riskiä tai riskirahoitusta ei haluta ottaa vaan pelataan varman päälle ja edetään tulorahoituksella ja ilman suurempia sitoumuksia. 5