TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet VÄLIRAPORTIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet VÄLIRAPORTIT"

Transkriptio

1 TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet VÄLIRAPORTIT Laajennetun työssäoppimisen kokeiluun valtionavustusta saaneiden hankkeiden väliraporttien yhteenveto, syksy 2010 Tilanne Sirpa Pursiainen & Nina Eskola Pirkanmaan ammattiopisto

2 Sisällysluettelo Hankkeiden käynnistyminen ja eteneminen... 3 Hankkeiden eteneminen suhteessa suunnitelmiin... 3 Tavoitteiden muuttaminen ja täsmentäminen... 3 Hankkeiden edistymisen seuranta ja arviointi... 4 Laadullinen tiedonkeruu ja arviointi... 4 Määrällinen tiedonkeruu... 6 Tiedonkeruun ajankohta... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Hankkeiden toteutusta edistäneet seikat... 6 Hankkeen toteutusta haitanneet seikat... 8 Laajennetun työssäoppimisen kokeilu oppilaitoksen toiminnassa ja yhteistyössä työelämän kanssa. 9 Hankkeiden verkostoituminen ja yhteistyö... 9 Käytäntöorientaation lisääntyminen opetuksessa Koulutuksen ja työn vuorottelu opetuksessa Yksilöllisten opintopolkujen toteutuminen Työnantajien osallistuminen ja tukeminen Opettajien tukeminen työssäoppimistoiminnassa Uusien opetussuunnitelmanperusteiden käyttöönotto Työssäoppimisen laatutyön kehittäminen Alueellinen ja alakohtainen kattavuus Tuki ja merkitys koulutukselle, johon on vaikea saada opiskelijoita Tuki ja merkitys koulutukselle, jonka opetusta on vaikea toteuttaa oppilaitoksessa Työssäoppimisen tukitoimet ja ohjauspalvelut Hankkeissa kehitettävän toiminnan vakiinnuttaminen Kokeilun odotettavissa olevat tulokset ja tuotokset hankkeittain: Hankkeiden tulosten ja tuotosten levittäminen... 21

3 3 Hankkeiden käynnistyminen ja eteneminen Hankkeiden eteneminen suhteessa suunnitelmiin Hankkeet ovat pääsääntöisesti edenneet suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti. Osassa hankkeissa on tullut toteutuksessa ja aikataulussa muutoksia henkilöstövaihdoksien vuoksi. Taloudellinen taantuma on osaltaan vaikuttanut mahdollisuuksiin toteuttaa laajennettua työssäoppimista, vaikutukset vaihtelevat sekä alueittain että aloittain. Toisaalta alkanut talouden piristyminen heijastuu siten, että opiskelijoita on ollut joillain aloilla työssäoppimassa kesän 2010 aikana ja hanketoimijat arvioivat tulevan lukuvuoden aikana tilanteen näyttäytyvän parempana. Hankkeiden edetessä suunnitelmat ja tavoitteet ovat täsmentyneet ja hankkeissa on edetty suunnittelemaan ja toteuttamaan käytänteiden levittämistä oppilaitoksen sisällä. Useissa hankkeissa on kokeiltu erilaisia työssäoppimisen laajentamisen malleja. Osassa 2009 alkaneissa hankkeissa hanketoiminta on alkamassa laajamittaisemmin syksyllä 2010 ja hanketoiminnan aikataulutuksessa ollaan osassa hankkeissa myöhässä. Aikataulun muutoksiin ovat vaikuttaneet muun muassa se, että rahoituspäätöksen tultua opettajien työaikaresurssit on ollut jo pitkälti jaettuna keväälle Tehtyjä suunnitelmia on hankkeissa tarkennettu hanketoiminnan alkamisen myötä. Työelämäyhteistyö on lisääntynyt ja esimerkiksi Variassa arvioidaan työelämäyhteystyön paikoitellen lähentyneen ja määrällisesti yhteydenotojen lisääntyneen. Esimerkiksi Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän kokeiluhankkeessa on työssäoppimiskoulutusta järjestetty työpaikkaohjaajille ja opettajille keväällä 2010 ja opettajien työssäoppimisjaksot käynnistetään syksyllä Myös Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä on järjestetty työpaikkaohjaajakoulutusta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä arvioidaan työelämäverkoston olevan laajempi yritysten määrältä ja kokoluokilta kuin alkuperäisessä suunnitelmassa ja muutoksia on tapahtunut työelämäyhteiskumppaneiden suhteen. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä ei ole voitu toteuttaa metallialan laajennetun työssäoppimisen kokeilun suunnitelmaa valimo osaamisen opetuksessa, sillä yritykset ovat voineet ottaa normaalia vähemmän työssäoppijoita kevätlukukaudella Tavoitteiden muuttaminen ja täsmentäminen Osassa hankkeissa käytetään jo nyt työssäoppimisen laajentamisen malleista vakiintuneita nimityksiä. Toisissa taas toimijoista ja malleista käytetyt käsitteet ovat vielä täsmentymättä. Esimerkiksi TTS:llä (Työtehoseura ry) on käytössään kolme työssäoppimisen laajentamisen mallia, joista käytetään vakiintuneita nimityksiä LAVA (Laaja vakio), LATU (Laaja tuettu) ja LAKI (Laaja kiihdytetty). Hankkeiden etenemisen myötä on täsmennetty muun muassa ohjauskäytäntöjä. Laajennetun työssäoppimisen ohjaukseen opettajien ja työpaikkaohjaajien lisäksi on joissakin hankkeissa otettu kiinteästi mukaan opintojenohjaajat sekä myös muita ohjaukseen keskittyviä työntekijöitä. Esimerkiksi koulutuskeskus Sedussa ohjausta tekevät sekä TREENI-opettajat ja SeduCoachit. (kts s.14) Tavoitteiden ja toiminnan täsmentäminen on selkeyttänyt eri toimijoiden rooleja ja vastuita. Käytännön kokemus on tuonut esille eri hankkeissa kehittämiskohteita. Kun hanke on kyennyt kehittämään kriittisiä kohteita, on tämä tukenut hankkeen juurtumista oppilaitokseen. Osassa hankkeissa selkeänä käytännön ongelmana on ollut työajan suunnittelu ja resursointi sekä

4 4 oppilaitoksen pedagogisen johtamisen vähäisyys. Työnjaollisesti hanketyön resursoimisessa etenkin aikataulullisesti on haasteita useissa oppilaitoksissa. Opettajuuden ja oppimisympäristöjen muuttuminen vievät aikaa ja useissa hankkeissa pyritään kehittämään sisäistä tiedottamista, jotta käytänteet tulisivat opiskelijoille ja oppilaitoksen henkilöstölle tutuiksi. Länsirannikon Koulutus Oy Winnovan mukaan videoitavan oppimismateriaalin ja oppimisympäristön kehittäminen vievät aikaa ja opettajaresursseja. Myönnetyn rahoituksen suuruus on vaikuttanut siihen, miten paljon tavoitteita on jouduttu muokkaamaan, Esim. Winnovan hankkeessa on suunnitelmat sopeutettu anottua pienempään rahoitukseen. Koulutuskeskus Tavastiassa hanke on laajennettu koskemaan metallialaa. Koulutuskeskus Salpauksessa kokeiluun on tullut mukaan myös kaiverrus käsi- ja taideteollisuusalalta ja Aikapaja -työpajan nimi on muutettu Kulttuurialan ammattipajat. Salpauksessa on lisätty koulutuksen ja työn vuorottelu- hankeosioon sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma sekä liiketalouden ja tietojenkäsittelyn koulutusalat. Sastamalan koulutuskuntayhtymässä on kokeiltu kevään aikana atto-aineiden opintojen toteuttamista työssäoppimisjaksoilla ja opintojen ohjaamista sosiaalisen median keinoin. Suunniteltu mentorikokeilu ja lahjakkaiden opiskelijoiden ammattitaidon kehittämiseen liittyvät toimenpiteet on jouduttu aikataulullisista syistä siirtämään myöhemmäksi. Turun ammattiinstituutissa ei ole voitu toteuttaa koneenasentajien 2. vuosikurssin ylimääräistä työssäoppimista, koska työpaikkoja ei ole ollut ja normaalien työssäoppimispaikkojen järjestämisessäkin ilmeni haasteita. Hankkeiden edistymisen seuranta ja arviointi Hankkeissa tehdään jatkuvaa tiedonkeruuta ja arviointia, joiden pohjalta hankkeissa kehitettyjä malleja, käytänteitä ja työkaluja pyritään edelleen kehittämään ja levittämään. Jatkuvan tiedonkeruun lisäksi useissa hankkeissa nähdään tärkeäksi kerätä tietoa erityisesti juuri ennen opiskelijan valmistumista/laajennetun työssäoppimisen loppuvaiheessa. Laadullinen tiedonkeruu ja arviointi Laadullista tietoa ja palautetta useissa hankkeissa kerättiin hyvin laaja-alaisesti. Palautteen ja säännöllisen hankkeen aikaisen arvioinnin perusteella toimintaa voidaan jatkuvasti kehittää ja tarkentaa tavoitteiden mukaan.

5 5 Taulukko 1 Laadullisen tiedonkeruun ja arvioinnin keinoja laajennetun työssäoppimisen kokeiluissa Yhteistyöpalaverit Tiedottaminen Hankekoordinaattorin ja hankeryhmän Raportit säännöllisen palaverit Wikisivut Yhteistyöpalaverit työelämän edustajien Seminaarit kanssa Koordinaattorin tiedotteet ja Koulutukset yhteydenpito Palautekeskustelut Opiskelijat Opettajat Työelämänedustajat Vanhemmat Oppilaitoksen organisaatiojohto Työvoimahallinto ja muut sidosryhmät Ohjausryhmä Ohjausryhmän kuukausittaiset tapaamiset Ohjausryhmän osallistuminen suunnitteluun ja hankkeen käynnistämiseen Dokumentointi Työajanseuranta Palaverimuistiot Tapahtumalista Talouden seuranta/ taloushallinnon tiliraportit Työelämäneuvottelukunnat Kyselyt Opiskelijoiden ja opettajien tyytyväisyys työssäoppimiseen, ohjaukseen, kontaktiopetukseen ja opetuksen järjestämiseen. Työpaikkaohjaajien kokemus oppilaitoksen ja opiskelijan toiminnasta työssäoppimisjaksolla Työllistyminen, keskeytymisuhka Kyselyt työpaikkaohjaajakoulutuksista Ulkoinen havainnointi Sosiaalisen median kautta ulkopuoliset voivat havainnoida Opetusviraston henkilö seuraa hanketta (HESOTE ja HELPA) Vertaisarviointi Organisaation sisäinen eri osahankkeiden välillä Kahden hankkeen välinen Valtakunnallinen vertaisarviointi kokeiluhankkeiden välillä Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin Keskeiseksi laadullisen tiedonkeruun ja arvioinnin menetelmäksi raporteissa on kuvattu hankeryhmän yhteiset palaverit ja keskustelut. Muutamalle hankkeelle on lisäksi perustettu ohjausryhmä. Työryhmien ja ohjausryhmien palavereissa hankkeen toimintaa on seurattu ja arvioitu sekä tarkennettu kehittämissuunnitelmia. PIRKO:n 2+1 mallissa on aloitettu palaute ja kehittämisjärjestelmän suunnittelu ja tavoitteena on toteuttaa palautekysely Webropol järjestelmällä 1-2 viikkoa ennen valmistumista. Kyselyn toteutuksesta vastaavaksi tahoksi on nimetty vastuuopettaja ja palautteet on tarkoitus käsitellä sekä 2+1 vastuuopettajien kokouksessa tarvittavien toimenpiteiden ja tiedottamisesta sopimiseksi. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymässä palautetta on kerätty opiskelijoilta, työpaikkaohjaajilta ja ohjaavilta opettajilta. Omniassa puolestaan itsearviointia tehdään koulutustilaisuuksissa ja osaltaan hanketta seurataan ja arvioidaan hankkeen wiki -sivuston ja hankkeen blogien avulla. Seurannan ja arvioinnin käytänteenä hankkeissa on yleisesti jatkuva vuoropuhelu opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien kanssa. Myös työnantajien kanssa pyritään järjestämään tilanteita, joissa tiedon vaihtaminen ja palautteen antaminen mahdollistuvat. Sedussa on laadittu valmiit lomakkeet Seducoach -toiminnan suunnitteluun ja dokumentointiin ja lisäksi TREENI-opettajat dokumentoivat, raportoivat ja arvioivat toimintaa ja kokoontuvat säännöllisesti arviointikeskusteluihin toiminnan kehittämiseksi. TTS Koulutuksessa on tehnyt tarkennettu ja yksityiskohtainen toimintasuunnitelma. TTS:n ohjausryhmään kuuluvat edustajat kaikilta nuorten koulutusaloilta. TTS:n tavoitteena on kerätä työpaikoilta tietoa muun muassa siitä, miten työelämä on kokenut oppilaitoksen ja opiskelijan toiminnan työssäoppimisjaksoilla. Hankkeen edistymisen seuraamista ja toiminnan raportointia helpottaa hankkeen aikainen dokumentointi. Hankkeiden toimijat pitivät työajanseurannan lisäksi seurantaa hankkeen

6 6 tapahtumista ja kirjaavat muistiota yhteisistä palavereista. Vertaisarviointi Vertaisarviointia on tehty oppilaitoksen sisäisesti joissakin hankkeissa. Useat hankkeet ovat kiinnostuneita hankkeiden välisistä vertaisarvioinneista ja valtakunnalliset vertaisarvioinnit ovat alkaneet syksyn 2010 aikana. Syksyn 2010 aikana vertaisarvioinnit on toteutettu Omniassa ja PIRKOssa. Omnian hanketta arvioimassa olivat PIRKO ja Kalajokilaakso ja havainnoimassa Varia ja INVEOn. PIRKOn hanketta arvioimassa olivat Turun ammattiopistosäätiö sekä Salpaus ja havainnoimassa Sedu ja Hyria. Kokemukset vertaisarvioinneista ovat olleet positiivisia ja ne ovat tukeneet hankkeiden kehittämistä ja synergiaedun hyödyntämistä. Määrällinen tiedonkeruu Määrällisen tiedonkeruun tueksi on kehitetty määrällisen tiedonkeruun indikaattorien valmis pohja, johon hankkeet voivat kerätä tietoja. Keskeisinä tiedonkeruun kohteina ovat työssäoppimisen suunnittelu, valmentaminen ja toteuttaminen sekä työssäoppimisen kehittäminen ja arviointi. Indikaattorit tarkastelevat muun muassa resursseja eri osapuolten ja toimintojen näkökulmista (kuten ohjaus) sekä työssäoppimisen ja laajennettuun työssäoppimiseen osallistuneiden opiskelijoiden määrällisiä muutoksia. Lisäksi tarkastelussa ovat keskeyttäneiden ja valmistuneiden määrän seuraaminen ja kehitettyjen mallien määrä. Useissa hankkeissa määrällisen tiedonkeruun lomake on otettu käyttöön, mutta kaikilta osin tietoa ei ole saatu kerättyä hanketta edeltävältä ajalta ja näin ollen määrällisen tiedonkeruun lomake tullee antamaan tärkeätä tietoa hankkeen edistyessä ja kyettäessä seuraamaan muuttuneita käytänteitä. Määrällisen tiedonkeruun avulla on tarkoitus kyetä osoittamaan tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuus sekä kyetä kehittämään mallia tarpeiden mukaan. Esimerkiksi Ylä-Savon koulutuskuntayhtymässä hankkeen edistymistä seurataan mm. työssäoppimisen määrän lisääntymisenä, opettajien työelämäjaksojen lukumääränä, valmistuvien opiskelijoiden lukumääränä, keskeyttävien määrän vähenemisenä ja kahden tutkinnon suorittaneiden määrän lisääntymisenä. Tiedonkeruussa käytetään muun muassa Inka-arviointia ja hankkeen omaa kirjanpitoa. Hankkeiden talousseuranta ja opiskelijoiden suoritustiedot saadaan oppilaitosten tietojärjestelmistä. Muutamissa hankkeissa on lisäksi suunniteltu Webropol- tai Inkakyselyjä, joissa laadullisen tiedon lisäksi kerätään myös määrällistä tietoa. Hankkeiden toteutusta edistäneet seikat Raporteissa keskeisimmät hankkeen toteutusta edistäneet seikat voidaan jakaa a) työelämäyhteistyöhön liittyviin, b) mukana oleviin opettajiin ja opetuksen kehittämiseen liittyviin, c) oppimisen tukipalveluihin liittyvät d) opiskelijoihin liittyviin, e) organisatorisiin ja hankkeen organisointiin liittyviin sekä f) kokonaiskoordinointiin tai koulutukseen liittyviin tekijöihin g) opetussuunnitelman muutokset ja e) oppilaitosten ja hankkeiden välinen yhteistyö Taulukko 2 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden toteutusta edistäneet seikat Työelämäyhteistyöhön Olemassa olevat työelämäsuhteet liittyvät Aktiiviset sidosryhmät ja tiivis yhteistyö Työelämänedustajien kiinnostus ja positiivinen suhtautuminen Yritysten kanssa tehty aikaisempi yhteistyö ja myönteinen asenne Halu auttaa erilaisen oppijoiden opiskelun edistämistä Talouden piristyminen Yhteistyö työpajatoiminnan kanssa (Hyria) Uudet työpaikkaohjaajat Työelämän vahva osaaminen ja kokemus ohjaamisesta Työpaikkaohjaajille järjestetty koulutus Aktiivinen työpaikkaohjaajaverkosto Työssäoppimisjaksojen sijoittamisesta tehty taulukko

7 7 Opettajien ohjauksen resurssoinnin parantuminen Työkohteiden tarvikkeet ja toimitus ovat olleet kunnossa Mukana oleviin opettajiin Aktiiviset hanketoimijat ja opetuksen Halu auttaa erilaisten oppijoiden opiskelun edistämistä kehittämiseen liittyvät Yhteiset tavoitteet ja haasteet sekä yhteistyö Työelämän pelisääntöjen tutuksi tekeminen Selkeät tehtävän kuvaukset Alaa tuntevan asiantuntijan saaminen opettajaksi (Winnova/meriteollisuus) Positiivinen ja kehittämishaluinen asenne Innostuneet hanketoimijat Säännölliset palaverit, keskusteleva ilmapiiri Halukkuus osallistua työelämäjaksoille Heikompien ja opinnoissaan hyvin menestyvien opiskelijoiden työssäoppimisen eriyttäminen Oppimisen tukipalveluihin Opintojen ohjaajien ja kuraattorien tiedottaminen liittyvät Oppimisen tukipalvelujen mukana olo hankkeessa Opiskelijoihin liittyvät Malliin mukaan opiskelevat opiskelijat Erilaisten opiskelijoiden mahdollisuus osallistua laajennettuun työssäoppimiseen Lähellä valmistumista olevien opiskelijoiden lisääntynyt motivaatio Yksilöllinen ohjaus Halu käytännönläheiseen opiskeluun Mielekkäät opintoihin liittyvät työssäoppimispaikat Opiskelijoiden motivaation lisääntyminen ja poissaolojen vähentyminen Keskeyttäneet opiskelijat on saatu jatkamaan hankkeen avulle opintojaan Organisatoriset tai Oppilaitoksessa selkeä tarve hankkeelle hankkeen organisointiin Resursointi liittyvät Johdon antama tuki kehittämistyölle Ohjausryhmän tuki Yhteinen suunnittelu ja suunnittelun resursointi Internet -sivujen hyödyntäminen tiedottamisessa Henkilökunnan positiivinen ja kehittämishaluinnon asenne Yhteisten lomakkeiden luominen työssäoppimiseen Yhtenäisen mallin kehittäminen oppilaitoksen käyttöön Johdon tuki ja sitoutuminen Aikataulutus suhteessa organisaation muihin toimintoihin Tiimin hyvä yhteishenki Laadittu toteuttamissuunnitelma on helpottanut hankkeen etenemistä ja tavoitteissa pysymistä Kokonaiskoordinointiin tai Tiedotus koulutukseen liittyvät Yhteiset valtakunnalliset seminaarit Koordinaattorin säännöllinen tiedotus Wikisivut Yhteistyö ja tiedon vaihto muiden hanketoimijoiden kanssa Hankkeiden omat koulutukset (esim. työssäoppiminen ja sosiaalinen media) Opetussuunnitelman Opetussuunnitelmaudistus on edistänyt hanketta muutokset Opetuksen saaminen käytännönläheiskeksi Opetuksen saaminen työelämälähtöiseksi Osa opinnoista on helpompi opiskella työelämässä Työssäoppimisen lisääminen opetussuunnitelmiin kaikille Oppilaitosten ja Yhteistyö oppilaitosten välillä (Turku ja Rauma) hankkeiden välinen Yhteistyö oppilaitoksen ja alueen muiden hankkeiden kanssa yhteistyö Hankkeiden välinen tiedon ja kokemusten vaihto

8 8 Hankkeen toteutusta haitanneet seikat Raporteissa keskeisimmät hankkeen toteutusta haitanneet seikat voidaan jakaa a) Taloudelliseen taantumaan liittyvät, b) Ajankäyttöön ja resursoituun aikaan liittyvät, c) Koulutusorganisaatioiden ja opetuksen rakenteisiin liittyvät d) Opiskelijalähtöiset haasteet ja e) Muut hankkeiden edistymistä haitanneet seikat Hankkeen toteutusta haitanneet seikat olivat hyvin samansuuntaiset eri hankkeissa. Keskeisimmiksi tekijöiksi nousivat taloudellinen taantuma ja yleinen työllisyystilanne, samanaikaisesta opetussuunnitelmatyöstä tms. johtuva aikapula sekä työn organisointiin liittyvät haasteet. Vuonna 2009 alkaneissa hankkeissa rahoituspäätösten myöhäisyys ja aikataulu nähtiin tekijänä, joka viivästyttää hankkeiden aloittamista, sillä työnjaot seuraavalle lukukaudelle oli useissa oppilaitoksissa ehditty tekemään ennen rahoituspäätöksen saamista. Osassa hankkeissa keskeiset hanketoimijat ovat vaihtuneet ja muutokset ovat hidastaneet hankkeiden etenemistä. Asenteet vaikuttavat merkittävästi hankkeiden käynnistymiseen. Totutun tavan muuttaminen uuteen käytäntöön nähtiin vievän aikaa ja muutoksen tarvitsevan rohkaisua ja motivointia tuekseen. Osassa hankkeissa opiskelijoita on ollut vaikea saada sitoutumaan kokeiluun. Opiskelijoiden elämänhallinnalliset ja muut henkilökohtaiset ongelmat nähtiin haasteeksi. Taulukko 3 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden toteutusta haitannet seikat Taloudelliseen taantumaan Yritysten mahdollisuus ottaa opiskelijoita liittyvät Työssäoppimispaikkojen saatavuus monimuotoisille jaksoille Työssäoppimispaikkojen ajoittainen totaalinen puute joillakin aloilla Ajankäyttöön ja resursoituun aikaan Ohjaavien opettajien saaminen kaiken perustutkintojen kokeiluihin. liittyvät Henkilöstön rekrytointi hankkeeseen Opettajan työn yhdistäminen osa-aikaiseen hanketyöhön Opettajat kokevat aikaresurssit niukoiksi Samanaikainen opetussuunnitelmauudistustyö Teoriaopintojen ja työssäoppimisen ohjaamisen aikataulutus Tietojen keruu on aikaa vievää Hankkeen aloituksen hitaus Koulutusorganisaatioiden Koulutusalojen erilaiset toimintatavat ja opetuksen rakenteisiin Oppilaitoksen resurssipula tilojen ja laitehankintojen suhteen liittyvät Jäykät rakenteet Organisaatiomuutokset Hankehenkilöstön vaihtuminen Atto-aineiden toteuttaminen ammatillisten opintojen ohella Yhteisten aineiden opetuksen joustamattomuus Lukujärjestys järjestelyt Opiskelijalähtöiset Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat haasteet Opiskelijat tuntevat toisinaan olevansa yksinäisiä Opiskelijoiden haluttomuus sitoutua kokeiluun Opiskelijoiden elämänhallinnan ja muut henkilökohtaiset ongelmat Muut hankkeiden Hanke tuntematon oppilashuollolle ja opettajille edistymistä haitanneet Opettajien pelko resurssien vähentämisestä ja säästöistä seikat Työelämässä ei ole samanikäisiä työkavereita Työpaikkaohjaajien passiivinen suhtautuminen ohjaukseen Työpaikkaohjaajien puutteelliset ohjausvalmiudet Rahoituspäätösten viivästyminen ja ajankohta Totutun tavan muuttaminen uuteen käytäntöön

9 9 Laajennetun työssäoppimisen kokeilu oppilaitoksen toiminnassa ja yhteistyössä työelämän kanssa Hankkeiden verkostoituminen ja yhteistyö Kokeiluhankkeiden keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat: alan työpaikat ja yritykset oppilaitoksen eri koulutusalat alueen muut oppilaitokset koulutuksen järjestäjän muut hankkeet ja projektit laajennetun työssäoppimisen muut kokeiluhankkeet Hankkeet ovat kattavasti verkostoituneet alueen työelämän kanssa ja mukana on eri kokoisia yksityisiä yrityksiä sekä kuntasektori. Työpaikkojen ei nähdä olevan vain työssäoppimispaikkoja, vaan työelämä nähdään laajempana oppimisympäristönä ja yhteistyökumppanina. Yhteistyö on monimuotoista. Tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa tehdään opiskelijan ollessa työssäoppimassa, jonka aikana yhteydenpito työpaikkaohjaajaan on yleensä tiivistä. Osassa hankkeissa työelämän edustajat toimivat ohjausryhmän jäseninä. Joissakin hankkeissa laajennettu työssäoppiminen koskee lähes kaikkia opiskelijoita ja toisissa hankkeissa laajennetun työssäoppimisen mallin mukainen opiskelu on opiskelijalle mahdollinen tapa suorittaa opintonsa. Näin ollen yhteistyön muodot, volyymi ja intensiivisyys vaihtelevat. Isoissa koulutusorganisaatioissa oppilaitoksen eri koulutusalat nähdään tärkeänä verkostona. Isossa oppilaitoksessa hankkeen mallintaminen ja levittäminen oppilaitoksen sisällä vaatii uudenlaista verkostoitumista silloin, kun yhteistä toimintakulttuuria ei ole ollut. Jotkin hankkeista tekevät yhteistyötä alueen muiden oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi Helpa ja Hesote tekevät yhteistyö Vantaan ammattiopisto Varian ja Metropolian, Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksen kanssa. Koulutuskeskus Tavastia tekee yhteistyötä Hämeenlinnan ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa esimerkiksi ATTO-aineiden integroimiseksi. Ylä-Savo tekee yhteistyötä opetuksen kehittämisessä Savan ammatti- ja aikuisopiston ja Kainuun ammattiopiston kanssa. Kokeiluhankkeet tekevät yhteistyötä myös koulutuksen järjestäjän muiden kehittämishankkeiden kanssa. Esim. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä tekee yhteistyötä PATO ja TTT - hankkeiden kanssa. Lisäksi heillä on eportfolio -työkalun käyttöönoton pilottihanke, jossa on mukana muun muassa lukio, AMK, yliopistokeskus Chydenius ja Oulun yliopisto. Hankkeet tekevät yhteistyötä myös erilaisten organisaatioiden kanssa. Esimerkiksi Hyria tekee yhteistyötä Hyvinkään kaupungin työpajatoiminnan ja nuorisotyön kanssa. Hankkeissa joissa kehitellään 2+1 mallin mukaisia toteutuksia, keskeisenä yhteistyökumppanina toimivat oppisopimuskeskukset. Winnovan pääyhteistyö kumppani on STX Finland OY:n Rauman ja Turun telakat ja Turun ja Rauman alueella talousalueella sijaitsevat metalliteollisuuden yritykset. Laajennettu työssäoppimisen kokeiluhanke tekee yhteistyötä laivanrakennuksen koulutusohjelman kokeiluhankkeen kanssa sekä Kokeva osaaja -hankkeen ja Verkko-opinnot ja niiden ohjaaminen koulutuksen kanssa. Jotkin hankkeista kokevat oppilaitoksen sisäisen yhteistyön merkittäväksi työelämälähtöisyyden mahdollistajaksi, kuten erilaisten tilaisuuksien järjestämisen oppilaitoksen sisällä. Esimerkiksi Sedussa järjestettiin Saku Stars -tapahtuman yhdessä Saku ry:n kanssa. Osassa hankkeissa Taitaja-kilpailut nivoutuvat laajennettuun työssäoppimiseen.

10 Hankkeet ovat jo jonkin verran verkostoituneet keskenään ja ovat tutustuneet keskenään eri hankkeisiin. Toplaaja wikisivustolla seurataan muiden hankkeiden ideoita ja toimintatapoja ja yhteisissä laajennetun tilaisuuksissa verkostoidutaan muiden hankkeiden edustajien kanssa. Vertaisarvioinnin toivottiin lisäävän verkostoitumista muiden hankkeiden kanssa. Hankkeet toivovat yhteistyön lisääntyvän myös yhteisten tiimiverkostojen avulla. 10 Käytäntöorientaation lisääntyminen opetuksessa Käytäntöorientaation lisääntyminen hankkeissa näkyy usealla eri tavalla. Työssäoppimisen määrä ja työpainotteinen toiminta ovat lisääntyneet. Työssäoppimisen määrällinen lisääntyminen vaihtelee hankkeittain yhden opintoviikon lisäyksestä lähes koko tutkinnon työvaltaistamiseen. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymästä esimerkkejä: Elintarvikealalla työssäoppiminen on laajentunut ensimmäisen opiskeluvuoden aikana 6 ov ja laajenee edelleen toisella ja kolmannella opintovuodella, Kone- ja metallialalla työssäoppiminen on laajentunut ensimmäisen vuoden aikana 6 ov ja laajenee toisen opintovuoden aikana 9 ov ja kolmantena vuotena 9 ov. Lisäksi työsaliopetus ja työelämän työtehtävät ovat lisääntyneet. Koneistajien työssäoppiminen on laajentunut 12 ov. Matkailu-, ravitsemui- ja talousalalla yhdellä opiskleijalla työssäoppimista on ollut 20 ov tavallista enemmän ja opiskelija on työllistynyt toistaiseksi työssäoppimispaikkaansa. Erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita on saatu osallistumaan työssäoppimisjaksoille sekä jatkamaan opintoja. Variassa työssäoppimista kertyy 42 ov laajennetun työssäoppimisen kokeilussa oleville opiskelijoille. Oppilaitoksessa tapahtuva opetus on suunniteltu työpaikoilla tapahtuvaa oppimista tukevaksi ja tavoitteena on sisällyttää esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla ammattitaitoa täydentävät opinnot ja luovat aineet laajennetun työssäoppimisen kokeiluun. Salpauksessa työssäoppimisen määrä on linjattu uusissa opetussuunnitelmissa kaikille vähintään 24 ov laajuiseksi. Rovaniemen koulutuskuntoyhtymässä sosiaali- ja terveysalan pbl-pedagogiikkaan perustuvissa tutoriaaleissa opiskelijoiden itselleen laatimat oppimistehtävät ovat käytännönläheisiä ja opiskelijat hakevat tietoa työpaikoilta. Rovaniemellä toteutaan Kauppa työsalina hanke, jossa opiskelijat suorittavat käytännön työssä seuraavat tutkinnon osat: Kaupan palvelu ja myynti (20 ov) sekä Visuaalinen myyntityö (20 ov). Rovaniemellä on tavoitteena suorittaa myös joitakin valinnaisia 10 ov tutkinnon osia kokonaan työelämässä. Koulutuskeskus Tavastiassa Työ Tie ammattiin hankkeessa rakennusalan ja pintakäsittelyalan ammatillisista tutkinnonosista opetetaan 72 ov työssäoppimalla, kiinteistönhoidon koulutusohelmassa opetetaan 60 opintoviikkoa työssäoppimalla, levyseppähitsaajien kolmannen luokan opinnot suoritetaan lähes kokonaan työssäoppien. Useissa hankkeissa työssäoppimisen määrällisen kasvattamisen lisäksi on työpaikalla tapahtuvaa oppimista monipuolistettu. Useissa hankkeissa ammatilliset teoriaopinnot on siirretty ainakin osittain työpaikalla opittaviksi. Joissain hankkeissa kokeillaan ammatillisten teoriaopintojen lisäksi myös atto-aineiden opiskelua työssäoppien, kuten Omniassa ja Saskyssä. Myös ammattitaitoa osoittavan opinnäytteen työelämälähtöisyys ja yhdistäminen työssäoppimiseen on lisääntynyt. Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääntymisen ohella oppilaitoksessa tapahtuvaa oppimista on kehitetty työpainotteisemmiksi. Esim. TTS:ssä erilaisten asiakastilaisuuksien järjestämiseen ovat osallistuneet sekä hotelli- ja ravintola-ala että matkailuala. Omniassa opetukseen on lisätty draamakasvatuksen elementtejä. Sedussa puolestaan esimerkiksi kulttuurialan maksullinen palvelutoiminta tuottaa tekstiilialan ja entisöintialan tuotteita ja palveluita tilaustyönä ulkopuolisille

11 11 asiakkaille. Sedussa järjestettyyn SAKUstars -tapahtumaan osallistuivat opiskelijat hyvin laajasti: datanomiopiseklijat suunnittelivat ja toteuttivat tulostuspalvelujärjestelmän liiketalousalan opiskelijat vastasivat kisatoimistosta monen eri alan opiskelijan yhteistyönä suunniteltiin ja toteutettiin av-tekniikka sekä esiintymislavan rakentaminen kokonaisuutena kulttuurialan opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat kisojen visuaalisen ilmeen, värjäsivät kisatoimijoiden asusteet, suunnittelivat ja ompelivat kisatoimijoiden asusteet jne turvallisuusalan opiskelijat huolehtivat järjestyksenvalvonnasta ja vartioinnista matkailualan opiskelijat huolehtivat majoituksesta ravitsemisalan opiskelijat huolehtivat ruoka- ja kahviopalveluiden toteutuksesta logistiikka-alan opiskelijat vastasivat tavaraliikenteen sujuvuudesta lähihoitajaopiskelijat vastasivat ensiapuvalmiudesta kaikissa toimipisteissä Laajennetun työssäoppimisen ja työelämän käytänteisiin tutustumisen nähdään mahdollistavan työelämälähtöisen opetuksen kehittämisen ja antavan virikkeitä tuntien suunnitteluun. Koulutuksen ja työn vuorottelu opetuksessa Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeissa kokeillaan hyvin monenlaisia malleja oppilaitoksessa tapahtuvan opetuksen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun vuorottelusta. Osassa hankkeissa yhtäjaksoiset työssäoppimisjaksot pitenevät selvästi. Useissa hankkeissa työssäoppimisen laajentaminen kohdistuu erityisesti toiselle ja kolmannelle lukuvuodelle. Osassa hankkeista kokeillaan työn ja koulutuksen jatkuvaan vuorotteluun perustuvia malleja, joissa osa viikosta opiskellaan työpaikalla ja osa oppilaitoksessa. Työssäoppimisjaksojen pituudet vaihtelevat opiskelijoiden henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien tai kulloisenkin ryhmän mukaan. Ne toteutetaan joko yhtäjaksoisena tai lyhyemmissä jaksoissa. Muutama esimerkki toteutuksista Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän kokeilussa työssäoppiminen toteutetaan pääsääntöisesti toisena ja kolmantena lukuvuonna erimittaisin jaksoin. Jos jakso on pidempi, opiskelijat käyvät oppilaitoksella ennalta sovitun ohjelman mukaisesti. Liiketalouden perustutkinnossa opiskelu toteutetaan siten, että 3 pv/vko opiskellaan oppilaitoksella ja 2 pv/vko työssäoppimassa. Lisäksi on yksi n. 7 vko:n to-jakso. Hyriassa opiskelijan opiskelusuunnitelma on rakennettu tapauskohtaisesti, työssäoppimisjakson keskimääräisen pituuden ollessa noin 4-12 opintoviikkoa tavallisen työoppimisen laajuuden lisäksi. Tämän lisäksi osalla on ollut 20 opintoviikkoa ja pidempiäkin työssäoppimisjaksoja. Omnian hankkeessa on kokeiltu erilaisia malleja esim. 1 pv teoriaa ja 2 pv työssäoppimista, viikko teoriaa, viikko työssäoppimista sekä opintojen loppuun suorittaminen täysin työelämässä. Pirkanmaan ammattiopiston mallissa työssäoppimisen laajennus kohdistuu kolmannelle vuodelle. Koulutusalasta ja oppisopimuksesta riippuen opiskelijat ovat noin päivän viikossa kontaktiopetuksessa ja loput työpaikalla työssä oppien. Työpaikalla tapahtuva oppimisen määrä vaihtelee koulutusalan, yrityksen ja opiskelijan tarpeiden mukaan. Opiskelijakohtainen toteuttamismalli on istutettu koulutusalojen lukusuunnitelmiin. Työssäoppimisen määrä opiskelijoilla lisääntyy viimeisenä vuonna keskimäärin 5 10 ov tavalliseen toteutukseen verrattuna. Variassa on tekniikan alalla toteutettu 4+1 malli, jonka avulla oppimista on voitu seurata, arvioida ja ohjata paremmin. Koulutuskeskus Tavastiassa työssäoppiminen jakautuu tasaisesti

12 12 koko opiskeluajalle. Karkeana sääntönä on 4-5 viikkoa työssäoppimista ja yksi viikko oppilaitoksessa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä verkko-opetusta soveltamalla päästään jopa päivän sisällä tapahtuvaan työn ja teorian vuorotteluun. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä työssäoppimisjaksojen pituus on 6-7 ov kerrallaan. Enimmillään ja yksittäistapauksina yhtenäinen työssäoppiminen on kestänyt 20 ov. Useissa hankkeissa oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen vuorottelu on pystytty suunnittelemaan siten, että se palvelee kulloisenkin opiskelijan oppimistarpeita. Osassa hankkeissa koulutuksen ja työssäoppimisen vuorottelu on ollut vaikeaa toteuttaa, koska opetus on suunniteltu toteutettavaksi vuosi ja viikkosuunnitelman mukaisesti. Joissain hankkeissa on todettu, että osa opetuksesta on järkevää toteuttaa oppilaitoksen omissa tiloissa, mutta niissäkin tapahtuvaa opiskelua voidaan erilaisten projektien tai asiakastilaisuuksien avulla muokata lähemmäksi aitoja työelämän tilanteita. Opiskelijan osallistuminen muun ryhmän mukana vain joillekin tunneille nähdään osittain haasteelliseksi ryhmädynamiikan ja opetuksen järjestämisen (aikataulutus ja sisällöllinen suunnittelu) näkökulmasta. Yksilöllisten opintopolkujen toteutuminen Yleisesti hankkeissa työssäoppimisen laajentaminen kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan ja työssäoppimisen mahdollisuuksia peilataan opetussuunnitelmaan. Työssäoppimisen määrät vaihtelivat opiskelijoittain ja niiden sijoittuminen saattoi vaihdella saman ryhmän opiskelijoiden kesken huomattavastikin. Esim. TTS koulutuksen hankkeessa on käytännössä kolmea pääpolkua, LAVA (Laaja vakio), LATU (Laaja tuettu) ja LAKI (Laaja kiihdytetty). Mikäli samassa ryhmässä on useita laajennettuun työssäoppimiseen osallistuvia opiskelijoita, ovat suunnitelmat voineet olla pitkälti samansuuntaisia ja aikatauluiltaan samanlaisia. Yksilölliset opintopolut on nähty mahdollisuudeksi kiinnittää erityistä huomiota ohjaukseen ja opintojen etenemisen suunnitteluun opiskelijan lähtökohdista käsin. Opiskelijoiden tuen ja ohjauksen tarve voi vaihdella eri vaiheissa opintoja. Omniassa toteutettu Duunissa tutkinto -kokeilut ovat mahdollistaneet kymmenien eronneiden ja keskeyttäneiden opiskelijoiden tutkinnon saattamisen loppuun työssäoppien. Jokaiselle on laadittu hyvin työelämäpainotteinen hops opintojen loppuun suorittamiseksi. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan ovat useissa kokeiluissa osallistuneet vastuuopettaja, opiskelija sekä opinto-ohjaaja. Henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnassa on opiskelijoiden tarpeiden lisäksi voitu huomioida myös työssäoppimispaikan tarpeet ja lähtökohdat. Henkilökohtaisia opiskleusuunnitelmia on tarkasteltu työssäoppimisen edetessä. Joissain malleissa opiskelijat osallistuvat säännöllisesti teoriaopetukseen muun ryhmän mukana tai heille on yksilöllisesti räätälöity ohjelma niistä opinnoista joihin heidän tulee osallistua. Verkkoohjausta ja verkon välityksellä annettavia tehtäviä oli hyödynnetty joissakin hankkeissa. Opintojen henkilökohtaistaminen on mahdollistanut mukautetun opetuksen mukaan opiskelevien opiskelijoiden osallistumisen työssäoppimiseen esimerkiksi henkilökunnan työparina ja yksilöllisesti ohjattuna. Muutoinkin erityistä tukea tarvitsevien ja kouluopetuksesta kiinnostumattomille on voitu hankkeen myötä henkilökohtaistaa opintoja työelämäpainotteiseksi. Opintojen henkilökohtaistamiseksi esimerkiksi Varia on toivonut työelämää nimeämään opintokokonaisuuksia tai tutkinnon osia, jotka voitaisiin suorittaa työelämässä, mutta yritykset eivät ole toistaiseksi kyenneet nimeämistä tekemään. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä opiskelija valitsee oman työssäoppimispaikkansa omista tarpeistaan käsin (tavoitteena suorittaa esim. jokin tutkinnon osa-alue). Rovaniemen

13 koulutuskuntayhtymässä pyritään myös nopeuttamaan opintoja, mikäli tunnistettavaa osaamista on sekä mahdollistaa useampien valinnaisten opintokokonaisuuksien valinnanmahdollisuus sekä kahden tutkinnon suorittaminen 13 Työnantajien osallistuminen ja tukeminen Työnantajien osallistuminen hankkeisiin nähdään ensisijaisen tärkeäksi. Työssäoppimisen laajentaminen olisi mahdotonta ilman yhteistyötä työelämän edustajien kanssa. Yhteistyötä tehdään kokeilujen laajemmasta suunnittelusta aina yksittäisen opiskelijan opintojen suunnitteluun asti. Työpaikkaohjaajien resurssien (aika ja halukkuus) puute ohjauksessa ja opastuksessa nähtiin haasteelliseksi joissakin hankkeissa, vaikkakin työelämä on yleisesti suhtautunut työssäoppimisen laajentamiseen ja opiskelijoihin positiivisesti sekä ovat sitoutuneita tehtäväänsä. Työpaikkaohjaajat osallistuvat aktiivisesti opiskelijan arviointiin. Työnantajilla nähdään olevan tärkeä rooli opiskelijan itsenäistymissä ja aikuisuuteen kasvattamisessa. Joissakin hankkeissa työelämän edustajat ovat osallistuneet aktiivisesti myös hankkeen suunnittelukokouksiin. PIRKOn 2+1 mallissa oppisopimuskeskus ostaa ammattiopistolta tietopuolisen lähiopetuksen sekä opiskelijan valmennus-, ohjaus- ja arviointipalvelut, mukaan lukien tarvittavat erityistukipalvelut. Asiasta sovitaan vahvistuksella koulutuksen aloittamisesta, jossa määritellään yrityskäynnit. Yrityskäyntien aikana opettaja hoitaa hänelle määrättyjä tehtäviä ja ohjaa ja valmentaa työpaikkaohjaajia. Oppisopimuskeskus huolehtii puolestaan osaltaan työpaikkakouluttajien koulutuksesta. Puolestaan Turussa STX Finlandi:n oman oppilaitoksen opettaja on palkattu apuopettajaksi ammatti-instituutin laivanrakentajien koulutukseen. Winnovassa työssäoppimisesta tiedottamisen nähtiin olevan erittäin tärkeää erilaisissa tilaisuuksissa. Sedussa puolestaan erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ovat saaneet lisätukea SeduCoacheilta, mikä on helpottanut työpaikkaohjaajien työtä. Työntantajien edustajat osallistuvat lisäksi koulutuksen järjestäjien ammattiosaamisen näyttöjen toimielimiin. Työnantajilta kerätään palautetta ja toimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella. Työelämän tukemisena nähdään myös se, että työssäoppimista ohjaaville opettajille on voitu järjestää lisäresurssia, jolloin heidän on ollut mahdollista viettää työpaikalla enemmän aikaa. Työpaikkaohjaajille on tarjottu koulutusta useissa oppilaitoksissa. Keskeisenä työelämän tukijana toimii laajennetussa työssäoppimisessa toimivan ohjaavan opettajan antama tuki työelämälle. Toimiva vuorovaikutus puolin ja toisin mahdollistaa hyvän ohjaamisen ja tarvittavat tukitoimet ja muut toimenpiteet. Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittämisen nähtiin tukevan työelämää ja tarpeelliseksi nähtiin muutoinkin työpaikkaohjaajien keskinäisen verkostoitumisen. Variassa on haastattelun perusteella kartoitettu kunkin työpaikkaohjaajan perehdytystarve ja tämän pohjalta sovittu henkilökohtainen perehdytysohjelma. Opettajien osallistumisen työelämäjaksoille nähtiin hyvänä mahdollisuutena tukea työelämää. Opettajien työelämäjaksojen nähtiin muutenkin lisäävän työelämän ja oppilaitoksen välistä vuoropuhelua ja näin tukevan myös työnantajia. Työelämän tarvitsemaa tukea ja tietoa on pyritty hankkeissa kehittämään saadun palautteen pohjalta. Esimerkiksi Sedun SeTreeni-hankkeessa tärkeäksi välineeksi on koettu Sedun saatava työssäoppimisjaksojen aikataulutaulukko, josta sekä työelämän edustajat, että muut yhteistyötahot voivat jo hyvissä ajoin nähdä eri tutkinnon alojen ja toimipisteiden työssäoppimisjaksot. Salpauksessa alakohtaisista työelämäneuvottelukunnista saadaan ajankohtainen tieto työelämästä ja tavoitteena on molemmin puolinen oppiminen (koulutus ja työelämä).

14 14 Opettajien tukeminen työssäoppimistoiminnassa Mukana olevia opettajia tuetaan kokeiluhankkeissa mm. seuraavilla tavoilla: keskustelemalla säännöllisesti yhteisissä palavereissa tarjoamalla henkilökohtaista tukea hankekoordinaattorilta tarjoamalla lisäresurssia työssäoppimisen suunnitteluun ja ohjaukseen sekä työpaikalla tapahtuvaan yhteistyöhön säännölliset tapaamiset eri koulutusaloja edustavien opettajien kesken vertaistuki ja yhteistyö opettajien kesken opiskelijahuollon toimiminen läheisessä yhteistyössä opettajien kanssa (hops ja hojks yhteistyö sekä opettajien osaamisen lisääminen oppimisvaikeuksien tunnistamisessa) järjestämällä koulutusta tai mahdollistamalla koulutukseen osallistuminen laatimalla toimintaohjeita ja prosessikuvauksia opettajien osallistuminen työssäoppimisjaksoille opettajien osallistuminen valtakunnallisiin seminaareihin Riittävän resursoinnin merkitys korostui raporteista samoin, kuin säännölliset yhteiset palaverit, joissa asioista tiedotetaan ja kokemuksia jaetaan. Täten yhdessä tietoa jakaen ja ideoiden voidaan kehittää käytännön työtä eteenpäin ja saada vertaistukea. Hankkeissa laadittavien prosessikuvausten ja toimintaohjeiden tarkoituksena on selkiinnyttää eri osapuolten vastuita ja täten varmistaa toiminnan laatua. Esimerkiksi Sedussa on laadittu selkeät tehtäväkuvaukset TREENI-opettajille ja SeduCoacheille. TREENI-vastuuopettajan tehtävät: laajennetun työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu opetussuunnitelman pohjalta sekä laajennetun työssoppimisen pilotointi kokeiluun osallistuvien opiskelijoiden ohjaaminen SeduCoach -tarpeen kartoitus perustutkintokohtaisesti perustutkinto/-toimialakohtaisen työelämäverkostoitumisen edistäminen ja toiminnan kehittäminen muiden vastuuopettajien kanssa tulosten levittäminen kokeiluiden raportointi SeduCoach:n tehtävät: kartoittaa aktiivisesti työssäoppimisessa erityisesti tukea tarvitsevia opiskelijoita yhteistyössä työpaikkojen ja ohjaavien opettajien kanssa ohjaa ja tukee opiskelijoita työssäoppimispaikkojen etsinnässä, yhteydenotoissa, tutustumiskäynneillä ja perehdytystilanteissa työssäoppimispaikoilla opastaa työpaikkaohjaajaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjauksessa kartoittaa oman alansa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppimispaikkoja ja pyrkii verkostoitumalla lisäämään yhteistyötä työelämän, Koulutuskeskus Sedun ja projektikoordinaattorin välillä toimittaa kuukausittaisen työajan seurannan omalta osaltaan hankkeen projektikoordinaattorille seurantakuukautta seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä Koulutuskeskus Sedun henkilöstöön kuuluva tekee matkakustannuksista kuukausittaisen matkalaskun Uusien ammatillisten perustutkintojen perusteiden käyttöönotto Uusien opetussuunnitelmanperusteiden käyttöönotto kulkee laajennetun työssäoppimisen rinnalla kaikissa kokeiluissa. Useissa hankkeissa uudet tutkintojen perusteet ja tutkinnon osien työelämälähtöisyys nähdään mahdollisuutena myös laajennetun työssäoppimisen kokeiluille.

15 15 Tässä vaiheessa uudet hyviksi todetut käytänteet on mahdollista kirjata myös koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmiin ja osassa oppilaitoksissa näin on tehtykin. Monissa hankkeissa on tavoitteena, että opetussuunnitelmiin kirjataan myös vaihtoehtoinen työpainotteinen opintopolku. Osassa oppilaitoksia työssäoppimisen määrällinen minimilaajuus on määritelty, esimerkiksi Kainuun maakunta -kuntayhtymässä se on 24 ov. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen on nähty tukevan uuden opetussuunnitelman käyttöönotossa. Opetussuunnitelmatyö samaan aikaan laajennetun työssäoppimisen kokeilujen kanssa on vienyt opettajien ja hanketoimijoiden voimavaroja ja se on osittain hidastanut kokeilujen toteuttamista. Opettajat ja työelämän edustajat on otettu mukaan uusien tutkinnonperusteiden työstämiseen. Esim. Hyriassa hankkeessa mukana olleilla tutkintoaloilla uusien opetussuunnitelmien suunnittelun lähtökohtana on ollut, että opettajat miettivät, mitä opetuksen osa-alueita voidaan opiskella työelämäpainotteisesti. Työnantajia ja heidän mielipiteitä on kuunneltu opetuksen kehittämisessä ja heidän antamansa palaute on huomioitu suunnittelutyössä. Sastamalan koulutuskuntayhtymässä uusi opetussuunnitelma halutaan hyödyntää selkeänä työvälineenä opettajan ja työelämän edustajien välisessä toiminnassa. Työssäoppimisen laatutyön kehittäminen Hankkeissa nähtiin, että lisääntynyt ja tiivistynyt yhteistyö työelämän toimijoiden kanssa osaltaan parantaa työssäoppimisen ja sen ohjaamisen laatua. Lisääntyneen ajan puitteissa työpaikkaohjaajia kyettiin paremmin perehdyttämään ja keskusteluissa voitiin lisätä opetussuunnitelmien sisällöllistä tuntemusta heidän keskuudessaan. Keskeiseksi tekijäksi työssäoppimisen laadunvarmistamisen näkökulmasta nähtiin myös työpaikkaohjaajakoulutukset ja työpaikkaohjaajakouluttajakoulutukset. Esimerkiksi Winnovassa on takoituksena aloittaa vanhoille työpaikkaohjaajille suunnattu koulutus, jonka sisältönä ovat: Laajennettu työssäoppimiskokeilu, laivanrakennuksen koulutusohjelmakokeilu ja kone- ja metallialan uudet tutkintojen perusteet. Tämän lisäksi Winnova aikoo kouluttaa uusia työpaikkaohjaajia. Työssäoppimisen sisällön ja ammattiosaamisen näyttöjen monipuolistaminen nähdään Omniassa työssäoppimisen laatutyön kehittämiseksi. Työssäoppimisen laatutyön kehittämisessä nähdään tärkeäksi se, että työnantaja tietää, mitä opiskelijan on tarkoitus oppia työssäoppimisen aikana ja millaista osaamista häneltä voidaan vaatia. Käytännössä tämä tarkoittaa sekä opetussuunnitelmien ja hops:n sisältöjen tuntemista. TTS koulutuksessa kehitettävän työssäoppimisen kolmen polun prosessit kuvataan TTS laatuohjeistoon. Työssäoppimisen laadunvarmistusta varten tehdään kaikkien polkujen osalta selkeät toimintamallit ja niitä jatkuvasti parannetaan. Laatuohjeistuksessa läpi käydään nämä asiat: Työssäoppimisen ohjaamisen tarkistuslistan läpikäynti opettajan ohjauskäynnillä työpaikalla esim. perehdytys työpaikan toimintatapoihin, työtehtäviin jne. Vuorovaikutteinen yhteydenpito työssäoppimispaikan ja opettajan, työssäoppijan ja työpaikkaohjaajan sekä työssäoppijan ja opettajan välillä. Osaaminen tunnistaa ongelma riittävän varhain ja käsitellä se. Opiskelijan itsearviointi ja oman osaamisen tason tunnistaminen. Opettaja tutustuu opiskelijan työssäoppimispaikkaan (erityisesti LATU) ja opiskelijan työhön käytännössä. Opettaja tutustuu työpaikan työtehtäviin ja toimintamalleihin, jolloin on mahdollista ohjata opiskelijat heille soveltuviin työssäoppimispaikkoihin. Työpaikka tuntee, mitä eri vaiheissa olevat opiskelijat voivat osata ja millaisiin tehtäviin osallistua. Työpaikkaohjaajajien perehdyttäminen opiskelijan arviointiin. Kaikissa eri toimintamalleissa huomioidaan myös koulutusalakohtaisia ammattiin oppimisen tarpeita.

16 16 PIRKO:n 2+1 mallissa opettajan ja koulutustarkastajien yhteisiin tehtäviin kuuluu työpaikkakouluttajien valmennus. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymässä työpaikkaohjaajille annetaan TOPS-lomake, minkä avulla työpaikkaohjaaja voi seurata opiskelijan perehdyttämistä työssäoppimisjaksolle. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä näkee työssäoppimisen kehittämisen ja yhteistyön lisäämisen jatkuvana prosessina ja työelämäntarpeista lähtien maatiloille suunnitellaan ns. lypsynvälikoulutusta sillä muuhun aikaan koulutukseen on vaikea irrottautua. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä oppilaitoksen laatuvastaava on aloittanut työssäoppimiseen liittyvien hankkeiden sisäisen ja vertaisarvioinnin kehittämisen. Lisäksi oppilaitos on pitänyt tiimipalavereja Turun ammatti-instituutin toimijoiden kanssa. Kainuun maakunta -kuntayhtymässä kerätään työssäoppimisesta jatkuvasti palautetta TOP verkkopalvelun palautejärjestelmän kautta. Hankkeen vaiheita ja tuloksia käsitellään KAO:n kehittämistiimissä peilaten niitä erityisesti KAO:n strategioihin. Koulutuskeskus Tavastian tavoitteena on saada opetuksen, työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjä läpinäkyvämmiksi. Sosiaalisen median käytöllä pyritään lisäämään opetuksen avoimuutta ja ryhmän yhtenevyyttä. Salpauksessa työelämäyhteistyö on nimetty strategiseksi painopistealueeksi. Arviointineuvoston toteuttaman Työssäoppimisen Follow -arvioinnin kehittämissuositukset on otettu huomioon kehittämistoiminnassa. Monissa hankkeissa oli hyvin suunniteltu palautteenkeruujärjestelmä. Palautetta kerätään säännöllisesti sekä opettajilta, opiskelijoilta että työelämänedustajilta. Palautteet analysoidaan ja niiden pohjalta toimintaa edelleen kehitetään. Kokemukset vertaisarvioinnin hyödyntämisestä ovat olleet positiiviset. Kokeiluhankkeiden tavoitteena on monessa oppilaitoksessa tuottaa prosessikuvauksia ja toimintamalleja, jotka sisällytetään koulutuksen järjestäjän toimintaohjeisiin ja laatukäsikirjoihin. Tämän lisäksi hankkeiden on tarkoitus mallintaa työssäoppimisen kokeilumalli levitettäväksi. Alueellinen ja alakohtainen kattavuus Kokeilussa mukana olevat hankkeet ovat taantumasta huolimatta pääsääntöisesti onnistuneet luomaan alueellisesti ja alakohtaisesti kattavan työpaikkaverkoston. Useissa hankkeissa kokeilu kattaa lisäksi kaikki tai lähes kaikki oppilaitoksen koulutusalat. Työssäoppimisen laajentamisessa nähdään tärkeäksi tarvelähtöisyys ja kysyntä. Joillakin aloilla ja joissakin oppilaitoksissa opiskelijoiden työssäoppimispaikat eivät sijoitu oppilaitoksen läheisyyteen. Esimerkiksi Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoita menee työssäoppimaan myös Inariin, Joensuuhun ja Kuopioon. Eräät kokeiluhankkeet taas ovat tavoitteeltaan sen luonteisia, että alakohtaisen kattavuuden sijaan ne ovat keskittyneet tiettyjen koulutusalojen koulutuksen kehittämiseen. Esim. Winnovan hanke palvelee meriteollisuutta. Oppilaitosten sisällä on alakohtaisia eroavaisuuksia halukkuudessa laajentaa työssäoppimista. Osassa hankkeissa oppimissisältöjen arvioidaan vastaavan hyvin työelämän osaamisvaatimuksia. Myös taantuman vaikutuksessa laajentamismahdollisuuksiin on alakohtaisia vaihteluita. Esimerkiksi Salon seudulla metallialan taantuma vähensi metallin työssäoppimispaikkoja tilapäisesti. Koulutuskeskus Tavastiassa alueellista ja alakohtaista kattavuutta on tukenut työelämän kannustus ja heidän kannustavat kirjoitukset alueen lehdissä.

17 17 Tuki ja merkitys koulutukselle, johon on vaikea saada opiskelijoita Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet ovat pääsääntöisesti monialaisia hankkeita eikä niiden erityisessä fokuksessa ole alat joihin olisi vaikea saada opiskelijoita tai sitten tästä ei vielä ole saatu laajamittaisesti kokemuksia. Työelämälähtöinen koulutus nähtiin kuitenkin vetovoimatekijäksi alalle hakeutumisen suhteen. Tämän lisäksi laajennetun työssäoppimisen nähtiin mahdollistavan opintojen loppuun suorittamisen niiden kohdalla, joiden opinnot olivat joko keskeytyneet tai riskin keskeyttämiseen ollessa ilmeinen. Raporteista nousee esille myös alueelliset ikärakenteet, joiden myötä työpaikkoja on vapautumassa lähitulevaisuudessa. Tämä voi osittain heijastua haluun opiskella alalle ja toisaalta haluun suorittaa tutkinto loppuun. Tuki ja merkitys koulutukselle, jonka opetusta on vaikea toteuttaa oppilaitoksessa Laajennetun työssäoppimisen nähtiin mahdollistavan henkilökohtaisen ohjauksen ja opiskelun omaan tahtiin. Työelämä oppimismisympäristönä nähtiin mahdollisuutena opiskelijoille, jotka eivät sopeudu luokkamuotoiseen opetukseen (opetus joko liian hidasta tai vaikeus seurata luentoopetusta). Oppilaitosopiskelun ja työssäoppimisen nähtiin kaiken kaikkiaan tukevan toisiaan hyvin. Työelämän nähtiin mahdollistavan oikeiden työprosessien oppimisen sekä oikeiden asiakkaiden kanssa työskentelyn. Laajennetun työssäoppimisen nähtiin mahdollisuutena syventää ja laajentaa oppimista. Laajennetun työssäoppimisen nähtiin mahdollistavan opiskelijan ammattitaidon kehittämisen ja tietämyksen lisääntymisen uudesta tekniikasta. Esimerkiksi Variassa talotekniikan perustutkinnossa nähdään olevan sellaisia erityisosaamisalueita, joille on vaikea järjestää opetusta opiskelijamäärien pienuuden vuoksi. Toisaalta joissain oppilaitoksissa laitteiston ja välineistön tekninen taso on niin hyvä, että joitakin töitä on vaikea harjoitella yrityksen tiloissa tai yrityksen laitteilla voidaan harjoitella oppilaitoksessa. Esim. TTS:llä koettiin olevan koulutuksen toteuttamista varten ajanmukaiset tilat, koneet, laitteet ja useilla aloilla myös simulaattorit, mikä tukee käytännönläheisen opetuksen toteuttamista. Laajennettu työssäoppiminen nähdään erinomaisena vaihtoehtona koulutukselle, jota on vaikea toteuttaa oppilaitoksessa, kuten laivanrakentajakoulutus. Laivanrakentajakoulutus on työelämälähtöistä koulutusta, jonka tavoitteena on saada laivanrakennusteollisuuteen työvoimaa joka on perehtynyt tähän ammattialueeseen paremmin ja koulutus tarvitsee autenttisen oppimisympäristön. Laajennettu työssäoppiminen antaa mahdollisuuden myös ns. hiljaisen tiedon välittymiseen uusille sukupolville (mestari-oppipoika periaatteella). Kainuun maakunta - kuntayhtymä tekee yhteistyötä Talvivaaran kaivoksen kanssa, joka mahdollistaa kaivosalaan ja prosessiteollisuuteen suuntautumisen ja erikoistumisen eri tutkinnoissa. Työssäoppimisen tukitoimet ja ohjauspalvelut Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke antaa paremmat resurssit yksilöllisen ohjauksen toteuttamiseen. Ohjauksen yhtenä tavoitteena hankkeissa on ollut tukea opiskelijan itseohjautuvuutta. Työelämän näkökulmasta opettajan mukanaolo työpäivissä on nähty uutena mahdollisuutena ohjauksessa ja sitä on kokeiltu sekä aiotaan kokeilla joissakin hankkeissa. Tämän lisäksi ohjaukseen on osallistunut erilaisia toimijoita, kuten Sedussa TREENi -opettaja ja SeduCoachit ja puolestaan Hyriassa nuorisotyöntekijä sekä työpajatoiminnan henkilökunta.

18 Koulutuskeskus Salpauksessa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen tueksi on suunniteltu: työapajakokeilu: harjoitusyritys tukiopiskelija työssäoppimisen tukena oppimistehtävät työssäoppimisen tukena: esimerkiksi opiskelijalle, joka tekee lyhyempää työaikaa, laaditaan yksilölliset, työpaikka- ja oppimistavoitekohtaiset tehtävät tukemaan tavoitteiden saavuttamista työpaikalla perehdyttäminen: tavoitteena kokeilla ammatillisen erityisopettaja- koulutuksen suorittaneen opettajan aktiivista osallistumista erityisesti työssäoppimisjakson alkuvaiheessa esim. opettajan työelämäjakson puitteissa täsmäkoulutus tiettyyn työtehtävään, esim. avustaviin tehtäviin Pulssi -työpajakoulutus, Oppimisstudiot Opiskelijan perehdyttäminen ennen jaksoa ja yksilöllinen ohjaus jakson aikana ovat tärkeitä lähtökohtia jakson onnistumisen kannalta. Opiskelijoiden työssäoppimista tukee heidän lähtökohdistaan ja tarpeistaan sekä yhteistyössä työssäoppimispaikan kanssa laadittu henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Työssäoppimisen sopimuspapereita on osassa hankkeissa muokattu verkkopohjaisiksi ja joissakin hankkeissa ohjauksen tueksi halutaan hyödyntää sosiaalista mediaa. Työssäoppimisen tukitoimiksi ja ohjauksen tueksi on olemassa erilaisia opiskelijahallintojärjestelmiä, oppilaitoksen kotisivuja, oppimisympäristöjä (moodle, wikisivut ja blogit). Mahdollisiin oppimisen vaikeuksiin työssäoppimisen aikana nähtiin mahdolliseksi puuttua nopeammin. Yhteistyö oppimisen tukipalvelujen kanssa sekä yhteistyö alle 18 -vuotiaiden vanhempien kanssa nähtiin myös tärkeiksi. TTS koulutuksen hankkeessa kaikkiin kolmeen toimintamalliin kehitetään jatkuvaa tuki- ja ohjausmuotoa. Opiskelijan itseohjautuvuutta tuetaan ja sitä lisätään asteittain arvioinnin ja palautteen avulla. Tuki- ja ohjauspalveluissa on mukana myös opiskeluhuolto, joka tukee niin opiskelijoita kuin opettajia työssäoppimisen toteuttamisessa ja sen mahdollisissa haasteissa. Tärkeäksi tukitoimeksi osassa hankkeissa nähtiin selkeän toimintamallin ja työnjakorungon kehittäminen, jossa on huomioitu eri toimijoiden vastuut. Osassa hankkeissa työssäoppimisen ohjaamiseen käytettäväksi ohjausresurssiksi oli määritelty 1,5h/opiskelija/ov. Vaihteluita ohjausresursseissa on oppilaitoksittain. 18 Hankkeissa kehitettävän toiminnan vakiinnuttaminen Kehitettävän toiminnan vakiinnuttamiseen on monissa kokeiluissa kiinnitetty jo nyt huomiota. Hankkeissa tavoitteena on kokeilla erilaisia malleja työssäoppimisen laajentamiseen. Useissa hankkeissa kuitenkin yksilölliset ratkaisut on mahdollistettu ja työssäoppiminen on laajentunut eri tutkintojen opetussuunnitelmissa. Winnovassa on tavoitteena saada laivanrakennuksen koulutus ja tutkinto omaksi koulutusohjelmaksi kone- ja metallialan tutkinnonperusteosiin ja saada pysyvä koulutuksen toteutustapa tulevalle tutkinnolle. Osassa hankkeissa on tehty toimintamallit ja prosessikuvaukset sekä kuvattu edellytykset toteuttamisella ja jotkin toimintamallit on tarkoitus saada pysyviksi käytänteiksi, kuten TTS:n kolme työssäoppimisen mallia. Vakiinnuttamisen kannalta olennaiseksi nähtiin myös se, että kehittämistoiminta tapahtuu oppilaitoksen oman henkilöstön voimin, jolloin kokemukset jäävät paremmin kaikkien käyttöön. Hankkeen aikainen aktiivinen yhteydenpito ja yhteistyösuhteiden solmiminen työpaikkojen ja yritysten kanssa tukee toiminnan jatkumista hankekauden jälkeenkin. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä nähdään tärkeäksi työpaikkaohjaajien ja työpaikkojen perehdyttämisessä tutkinnon perusteisiin sisältyvien kestävien toimimisen kokonaisuuksien painottamisen. Lapin ammattiopiston sosiaali- ja terveysalalla PBL- pedagogiikkaan perustuva opetussunnitelma on hyväksytty ja se halutaan vakiinnuttaa pedagogisena toimintana.

19 Salon seudun koulutuskuntayhtymässä laaditaan alakohtaiset toimintamallit laajennetun työssäoppimisen toteuttamiseen työvälineeksi opettajille ja opiskelijahuollon käyttöön. Variassa pyritään kehittämään työpaikkaohjaajaverkostoa ja vuorovaikutusta työelämän kanssa. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymässä pyritään saamaan työssäoppimisen koulutusmateriaalia sähköiseen muotoon. Uusien tutkinnon perusteiden, koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmien ja laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden myötä näyttää työelämäpainotteinen opetus selkeästi lisääntyvän oppilaitoksissa. 19 Kokeilun odotettavissa olevat tulokset ja tuotokset hankkeittain: Taulukko 4 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden odotettavissa olevat tulokset koulutuksenjärjestäjittäin Koulutuksen Odotettavissa olevat tulokset ja tuotokset järjestäjä Helsingin kaupunki, Joustavia polkuja työpainotteiseen opiskeluun eri kohderyhmille Opetusvirasto, Opintojen nopeampi eteneminen (edistyneemmät) Nuoriso- ja Opintojen jatkuminen (erityistä tukea tarvitsevat) aikuiskoulutuslinja Keskeyttämisten vähentyminen (Hesote ja Helpa) Uusia vakituisia työelämäyhteiskumppaneita. Kainuun maakunta - kuntayhtymä Hanke tuottaa tietoa TOP- ohjaajan työn merkityksestä (ja resurssitarpeesta) työpaikkaohjaajan ja opettajan työn tukena. Opettajat, Opot, työpaikkaohjaajat ja opiskelijat osaavat käyttää laajennettua työssäoppimista monipuolisesti ja tehokkaasti hyväksi työllistymisen ja ammattilaisuuden saavuttamiseksi Keski-Pohjanmaa Oppimateriaalia opiskelijoiden omille poluille Opetusmenetelmien uudistaminen Työelämäkontaktien ja yhteistyön lisääntyminen Keskeytysten väheneminen, läpäisyajan lyheneminen ja työelämään sijoittumisen paraneminen Koulutuskeskus Selpaus Koulutuskeskus Sedu Koulutuskeskus Tavastia Ammattipajojen kehittäminen opinto-ohjaajien, erityisopettajien ja työpaikkaohjaajien parantuneet valmiudet ohjata yksilöllisiin opintopolkuihin Yrittäjyyden edistäminen Opiskelijoiden rekrytointi yrityksiin Opiskelijoiden työllistyminen ja jatko-opintomahdollisuudet parantuneet Opetussuunnitelmien työelämälähtöisyys Keskeyttämisen ehkäisy ja tutkintojen läpäisyasteen parantuminen Erityistä tukea (eri syistä) tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppimispaikkojen saatavuuden parantuminen Opiskelijoiden minäkuvan vahvistuminen onnistumisten kautta Yksilöllisten opintopolkujen toteutuminen Opetajien työelämäosaamisen vahvistuminen Työpaikkarekisterin kehittäminen SeduCoach-toiminnaan kehittäminen osuuskuntatoiminnan aloittaminen ja kehittäminen käsi- ja taideteollisuus alalla puualalla Ähtärin toimipisteessä ensisijaisten hakijoiden määrän nousu, keskeyttämisten väheneminen ja valmistuneiden työllistyminen työssäoppimispaikkaansa Eri perustutkintojen välisen yhteistyön kehittäminen Koulutuksen pysymien mukana työelämän kehityksessä, ajantasaisen opetuksen varmistaminen Uskotaan löytyvän malli laajentaa työssäoppimista erilaisten apuvälineiden hyödyntämisen avulla Uskotaan laajennetun työssäoppimisen positiivisen toteutuksen lisäävän halukkuutta kokeilla kyseistä mallia niin oppilaitosten opettajien kuin työelämän ihmisten mielestä TTS koulutus Toimintamallit ja prossessit.

20 Kuvaukset: Kenelle laajennettu työssäoppiminen sopii Eri polkujen soveltuvuudesta Resurssitarpeesta Mallin hyödyistä Vaadittavista työelämätaidoista Maahanmuuttajaopiskelijoiden kohdalla huomioitavista seikoista Mukautetuilla tavoitteilla opiskelevien työllistymismahdollisuuksista ja sijoittumisesta työelämään Erityisen motivoituneiden opiskelijoiden ammatillisen urakehityksen suunnitelmasta Omnia Opiskelijoiden tyytyväisyys opetuksen monipuolisuuteen Työnantajien tyytyväisyys ja luottamus Omniaan yhteistyökumppanina Eri osapuolten työn monipuolistuminen ja osaamisen syventyminen Työssäoppimisen ymmärtäminen laajasti oppimisympäristönä ja oppimismenetelmänä Oppimisen tapahtuminen aidoissa työprosesseissa Opiskelun sirpalemaisuuden väheneminen ja elinikäisen oppimisien korostuminen Kansainvälisyyden tuleminen aidoksi osaksi tutkintoja Pirkanmaan ammattiopisto 2+1 mallin hyväksyminen eri alojen vakiintuneeksi vaihtoehtoiseksi tavaksi suorittaa 3. vuoden opiskelut. Vähäisempi keskeyttäneiden määrä sekä opiskelijoiden työllistymisen varmistaminen. Selkeitä toimintaohjeita 2+1 mallissa opiskelun eri osa-alueista. Soveltaa 2+1 mallia joustavammin (esim. 1+2 malli, 1+1+1malli) Rovaniemen Työelämän pedagoginen kouluttautuminen työssäoppimisen ohjaajiksi. koulutuskuntayhtymä Ammattiosaamisen näytöissä opiskelijan osaaminen varmempaa ja laadukkaampaa Opiskelijat osaavat soveltaa teoriatietoa aidoissa työelämän ympäristöissä. Työpaikkaohjaajat ymmärtävät paremmin ammattiosaamisen näytön kriteerit ja osaavat odottaa opiskelijoilta osaamisen näyttämistä Toimintamalli koko tutkinnon suorittamisesta työelämäpainotteisesti tai tutkinnon osan(osien suorittaminen työelämäpainotteisesti. Mahdollistaa jo työelämässä olevien tutkintoa vailla olevien tai kouluttamattomien henkilöiden ammattitaidon hankkimisen työn ohella tai lyhytkestoisena koulutuksena Myös ns. Erityisryhmiin kuuluville henkilöille voidaan tarjota tällä samalla periaatteella henkilökohtastaa, räätälöityä koulutusta jonkun tietyn osa-alueen hoitamiseksi. Esim. marketeissa pullohuoneen hoitaminen, hyllyttäminen 4-5 valinnaisen tutkinnon osan verkko-opetus ja tukimateriaalia (jää kesken tämän hankken aikana). Verkosto mahdollistaa 3-5 valinnaisen tutkinnon osan suorittamisen pääsääntöisesti työelämässä Salon seudun Opiskelijoiden motivaatio lisääntyy koulutuskuntayhtymä Lisätään opiskelijoiden yksilöllisiä valintamahdollisuuksia työelämälähtöiseen Vähennetään opintojen keskeytymistä opiskeluun Lisää opiskelijan työllistymistä ja oppimistulosten paranemista Työelämäyhteistyö tiivistyy Valmistuu ohjaukseen käytettävää materiaalia Sastamalan Hyviä malleja ja käytänteitä koko koulutuskuntayhtymän käyttöön koulutuskuntayhtymä Turun ammattiinstituutti Työssäoppimisen määrää tullaan lisäämään jatkossa ja laatua tullaan parantamaan Näytöt saadaan enenevissä määrin työpaikoilla suoritettaviksi Työelämän kanssa tehtävä tiivistynyt yhteistyö tuo uusia elementtejä ja ideoita Mukana olleiden ryhmien ryhmäytymisprosessit ovat olleet verrokkiryhmiä selvästi parempia Yhdessä tekeminen on tuonut myönteistä ryhmähenkeä Kaikki mukana olevat opiskelijat saavat tutkinnon Valmistumisprosetti kasvaa Nuorten työllistyminen omalle alalle paranee Parempi motivoituminen työssäoppimiseen Poissaolojen vähentyminen teoria-aineiden oppitunneilta Hyria Keskeyttämisen väheneminen ja opiskelijoiden valmistuminen. Kokemusten saaminen nopeutetusti valmistuvien opiskelijoiden mukana olosta hankkeessa Syntyy Hyvinkään-Riihimäen alueen ammatilliseen koulutukseen soveltuva laajennetun työssäoppimisen malli (mallinnus on jo aloitettu ja osamalli on jo olemassa) Vantaan ammattiopisto Varia Työssäoppimisen laatu paranee ja tasalaatuistuu ja työpaikkaohjaajien lukumäärä ja työpaikkakäyntien määrä lisääntyy 20

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Nina Eskola,

Lisätiedot

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet VÄLIRAPORTIT

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet VÄLIRAPORTIT TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet VÄLIRAPORTIT Vuonna 2008 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluun valtionapua saaneiden hankkeiden alkukartoitusten yhteenveto Tilanne 31.12.2009 Nina

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke VERTAISRYHMÄN KOKOONPANO Työssäoppimisen laajentamisen valtakunnallinen koordinointihanke: Sirpa Pursiainen Pirko

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 1) nainen 1 ) mies. Ikäni vuosina Vastaajien määrä: 1 9 9 1 1 9 9 1 9 1 9 1 9 1. Työkokemus opettajana

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Sopimus Opiskelija oppii työssä

Sopimus Opiskelija oppii työssä Oppisopimus Työpaikka/ työpaikkakouluttaja - kouluttaa - arvioi Sopimus Opiskelija oppii työssä Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa monimuotoisesti Opettaja koordinoi, ohjaa, arvioi Tutkintotodistus:

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Raportointi >> Perusraportti Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta ninaes (Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymä), olet kirjautuneena sisään.. huhtikuuta :: Your boss is {} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help Päällä

Lisätiedot

1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA

1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso 1-vuosi 2-vuosi 3-vuosi AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA ATTO-OPINNOT INTEGROITUNA AMMATILLISEEN TYÖSSÄOPPIMISEEN

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Seinäjoella 24.11.2011

Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Seinäjoella 24.11.2011 Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Seinäjoella 24.11.2011 Laatutyö strategisen suunnittelun ja johtamisen tukena koulutuspäällikkö Marita Syrjälä 2 30.11.2011 Koulutuskeskus Sedun laatutyö

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT

ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Sedu: autoala, elintarvikeala, sosiaali- ja terveysala, matkailuala,liikeala, puuala Työssäoppimisen mielekäs laajentaminen ja sen monipuolisempi hyödyntäminen Opiskelijan yksilöllisten mahdollisuuksien

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta. Sukupuoli Vastaajien määrä: 9 )nainen 0 0 0 0 0 0 0 90 0 0 0 )mies. Ikäni vuosina Vastaajien määrä: 9 9 9 0 0 0 99

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Raportointi >> Perusraportti Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta . ( 66). 6 ( ). ( ). ( 6). ( 66) 6. ( ). ( ). 6 ( ). ( 6). ( ). ( 6). ( 6). 6 ( 66). 6 ( 6). ( 6) 6. ( 6). 6 ( 66). ( ). ( ). ( ). ( ). ( ). ( ). 6 ( ). ( 6) 6. ( 6). ( ). ( ). ( ). ( ). ( ). 6 ( ). (

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

MALLEJA LAAJENNETUSTA TYÖSSÄOPPIMISESTA OSAOSSA

MALLEJA LAAJENNETUSTA TYÖSSÄOPPIMISESTA OSAOSSA MALLEJA LAAJENNETUSTA TYÖSSÄOPPIMISESTA OSAOSSA 1 2 Sisällys Johdanto... 3 Yksilölliset opintopolut... 3 Jaksotus eri kohderyhmille... 4 Ohjaus laajennetussa työssäoppimisessa... 5 Laajennetun työssäoppimisen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

PedaVälkky hanke

PedaVälkky hanke PedaVälkky hanke 16.6.2015-31.12.2016 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Työryhmä 1: AOTavastia, Hyria ja Ypäjä Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintatapojen vertaismentorointi ja käytännön

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

4. erityistä tukea tarvitsevien nuorten työssäoppimismahdollisuuksia ja niihin liittyvää ammattiosaamisen näyttötoimintaa

4. erityistä tukea tarvitsevien nuorten työssäoppimismahdollisuuksia ja niihin liittyvää ammattiosaamisen näyttötoimintaa Organisaation nimi: Seinäjoen koulutusyhtymä, Koulutuskeskus Sedu Organisaation yhteyshenkilö ja yhteystiedot: Kehittämispäällikkö Aila Ylihärsilä p. 040 830 2381 ja projektikoordinaattorit Tarja Puskala

Lisätiedot

OPH Valtionavustukset ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseen

OPH Valtionavustukset ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseen Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Valtionavustukset ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseen Hakijayhteisö Hakijaorganisaation nimi * Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä; Koulutuskeskus

Lisätiedot

Nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen. Päivitetty 040314

Nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen. Päivitetty 040314 Nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen Päivitetty 040314 1 Sisältö 1. Työelämäyhteistyö ja ennakoinnin kehittäminen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Musiikkialan perustutkinto

Musiikkialan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelman yhteinen osa SISÄLLYS 1.Opetussuunnitelma ja sen soveltaminen 1 1.1 Kuopion konservatorio 1 1.2 Kuopion konservatorion arvot 1 2. Kuopion konservatorion ammatillinen

Lisätiedot

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan ECVET TULEE, OLETKO VALMIS! SEMINAARISARJA OPPILAITOSVÄELLE Turku 13.9.2013 Riitta Karusaari Toimipistejohtaja

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? 25.3.2010 Sirkka Hulkkonen Vaikuttavuus alkaa ideasta Mihin hanke perustuu? Onko taustalla Teknologian kehittyminen Rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto Hankkeen nimi: TOPSHOPS-OPSO Hankeaika: Vuoden 2016 loppuun Toimijat: Kanneljärven Opisto, Lohjan Nuorisopalvelut, Vantaan

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Valmennusohjelma alueellisille, ammatillista huippuosaamista kehittäville yhteistyöverkostoille Valmennusohjelman tavoitteet Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen opiskelun eri vaiheissa, CASE- yhteenveto

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen opiskelun eri vaiheissa, CASE- yhteenveto Työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen opiskelun eri vaiheissa, CASE- yhteenveto HAKEUTUMISVAIHE Työpaikan etsintä ja sen valinta Opiskelijan soveltuvuuden arviointi Yhteydenotot työpaikkoihin (s-posti,

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista

Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista Perustason ensihoidon kokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2016 Marja Veikkola,

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY 2

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY 2 Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY 2 Väliraportti 1.12.2012 30.8.2013 1 Tiivistelmä Väliraportissa kuvataan Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä -jatkohankkeen (YTY2)

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TYÖSSÄ OPPIEN AMMATTIIN -tietopaketti yrittäjille

TYÖSSÄ OPPIEN AMMATTIIN -tietopaketti yrittäjille 1 (5) TYÖSSÄ OPPIEN AMMATTIIN -tietopaketti yrittäjille Työssä oppien ammattiin Yrittäjät ovat kiinnostuneita ottamaan nuoria työpaikalla tapatuvaan oppimiseen painottuvaan koulutukseen. Yrittäjät aluavat

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä

HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä Hanke-esittely Anu Tuovinen, hankekoordinaattori SATAEDU Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät 23.-24.11.2011 Tampere Yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Koordinaattorin tilannekatsaus ja väliraportti v.2014

Koordinaattorin tilannekatsaus ja väliraportti v.2014 Koordinaattorin tilannekatsaus ja väliraportti v.2014 PERUSTASON ENSIHOIDON KOULUTUSKOKEILUJEN YHTEISTYÖPÄIVÄ 25.3.2015 Marja Veikkola Väliraportin tietojen kerääminen Webropol kysely 2.1. - 23.1.2015

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot