11/04. Työelämäläheisen koulutuksen laadun kehittäminen tavoite 3 -ohjelman toimintalinjassa 3. Arvioinnit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11/04. Työelämäläheisen koulutuksen laadun kehittäminen tavoite 3 -ohjelman toimintalinjassa 3. Arvioinnit"

Transkriptio

1 Työelämäläheisen koulutuksen laadun kehittäminen tavoite 3 -ohjelman toimintalinjassa 3 Havaintoja ohjelmakauden ensimmäiseltä puoliskolta Teknillinen korkeakoulu TAI Tutkimuslaitos Stina Immonen Eija Korpelainen Juha Nummi Jussi Pihlajamaa Pekka Berg Arvioinnit 11/04

2

3 TYÖELÄMÄLÄHEISEN KOULUTUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN TAVOITE 3 -OHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3 Havaintoja ohjelmakauden ensimmäiseltä puoliskolta Teknillinen korkeakoulu TAI Tutkimuslaitos Stina Immonen Eija Korpelainen Juha Nummi Jussi Pihlajamaa Pekka Berg Tammikuu 2004

4 ESR arviointi -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Susanna Piepponen Toimitussihteeri - Editor Leena Lyra Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box VALTIONEUVOSTO puh. - tel. (09) ISBN ISSN Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab Helsinki 2004

5 SAATESANAT Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa toimintaa on arvioitu ohjelmakauden puolivälissä. Tavoite 3 -ohjelma on arvioitu kokonaisuudessaan, minkä lisäksi sen kustakin neljästä toimintalinjasta on laadittu arviot. Kaikki viisi väliarviointia julkaistaan tässä sarjassa. Arviointiraporteissa esiin nostetut havainnot ovat auttaneet ESR -toiminnan välitarkistuksen suorittamista, joka komission asetuksen mukaan tehdään kaikista ohjelmista mennessä. Arvioitsijoilta on saatu arvokasta tietoa toiminnan tuloksista ja kehitettävistä asioista. ESR -arvioinnin ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut erikoissuunnittelija Susanna Piepponen ja jäseninä hallintovirkamies Samu Tuominen Euroopan komissiosta, hallintovirkamies Åsa Sundholm Euroopan komissiosta, ylitarkastaja Sirpa Liljeström työministeriöstä, ylitarkastaja Merja Niemi opetusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Anna-Liisa Levonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Marja Taskinen sisäasiainministeriöstä, finanssisihteeri Lars Kolttola sosiaali- ja terveysministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Eeva-Liisa Koivuneva työministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Ralf Grahn opetusministeriöstä, ylitarkastaja Aila Ryynänen työministeriöstä, työmarkkinaneuvos Matti Sihto työministeriöstä sekä ylitarkastaja Pauliina Porkka työministeriöstä. Ryhmän sihteerinä toimi projektikoordinaattori Toni Vasama. Tavoite 3 -ohjelman toimintalinjan 3 arvion on laatinut Teknillisen korkeakoulun TAI tutkimuslaitos. Helsingissä tammikuussa 2004 Pertti Toivonen Johtaja 5

6 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT Euroopan sosiaalirahaston Suomen Tavoite 3 -ohjelman Koulutuksen laatu ja vaikuttavuus -toimintalinjan ohjelmakauden puolivälin evaluoinnin loppuraportti käsittelee ohjelman käynnistysvaiheen toteutumista sekä havaintoja arvioiduista vaikuttavuuksista projektien toteuttajilta ja osallistujilta saadun tiedon perusteella. Arvioinnin näkökulmia ovat, millaisia projekteja toimintalinjassa on käynnistynyt sekä miten ohjelma-asiakirjassa asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet ovat toteutumassa ja millaista vaikuttavuutta toiminnalla arvioidaan olevan. Loppuraportti pohjautuu syksyllä 2002 luovutettuun julkaisemattomaan väliraporttiin toimintalinjan toimeenpanosta ja toteutuksesta täydentäen sitä projektien osallistujanäkökulmalla. Loppuraportti jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa esittelee tiivistetysti arvioinnin tulokset toimintalinjan toteutuksesta. Raportin toinen osa esittelee yksityiskohtaisemmin projektien kohderyhmille suunnattujen kyselyn tuloksia. Ensimmäisen osan johdantoluvussa kuvataan lyhyesti toimintalinjalle ohjelma-asiakirjassa asetetut tavoitteet, ESR-rahoituksella tuettavat toimenpiteet ja arvioidaan näiden määrittelyjen relevanssia kolmisen vuotta ohjelma-asiakirjan kirjoittamisen jälkeen. Luvut 2 ja 3 esittelevät toimintalinjan 3 toimenpidekokonaisuudet sellaisina kuin ne kerätyn arviointitiedon valossa näyttäytyvät. Luvuissa käsitellään arvioinnin havaintoja projektien toimintaympäristöstä, toteutuksesta, verkostoitumisesta ja oppimisesta, horisontaaliteemojen toteutumisesta sekä ennakoiduista vaikuttavuuksista. Luku 4 esittelee arvioinnin tähänastiset viestit toimintalinjalle ja suositukset ohjelmakauden loppupuolelle. Raportin toisen osan luku 5 keskittyy kohderyhmille osoitettujen kyselyjen tulosten yksityiskohtaisempaan analysointiin. Arvioinnin toteuttaja oli Teknillisen korkeakoulun TAI tutkimuslaitos. Arviointiaineistoa ovat olleet keräämässä ja käsittelemässä raportin kirjoittajien lisäksi tekniikan ylioppilaat Heli Syväoja ja Hanna Timonen sekä kasvatustieteen maisteri Milla Hailikari. Kiitämme projektipäälliköitä ja projekteihin osallistujia sekä työ- ja opetushallinnon edustajia lämpimästi arvioinnin aikana tehdystä yhteistyöstä. Otaniemessä huhtikuussa 2003 Stina Immonen 6

7 SISÄLLYS SAATESANAT...5 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT...6 YHTEENVETO...11 Arvioinnin suorittaminen...11 Toimenpidekokonaisuus Tavoitteena nuorten ammatillisen peruskoulutuksen näyttöjärjestelmän kehittäminen ja näyttöaineistojen käyttöönotto...13 Tavoitteena ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen opetushenkilöstön kehittäminen...13 Tavoitteena opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittäminen...14 Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta...14 Evaluoinnille asetetut kysymykset...15 Arvioinnin suosituksia toimenpidekokonaisuudelle...17 Toimenpidekokonaisuus Tavoitteena koulutuksen ja työelämän verkostoitumismallien kehittäminen ja yli 40-vuotiaiden aikuisopiskelijoiden omaehtoinen, tutkintoon johtava kouluttauminen...20 Tavoitteena ennakointi ja ennakointiosaamisen kehittäminen...21 Tavoitteena interaktiivisen tieto- ja neuvontapalvelun rakentaminen...21 Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta Evaluoinnille asetetut kysymykset...22 Arvioinnin suositukset toimenpidekokonaisuudelle...24 Muut havainnot toimintalinjan arvioinnista JOHDANTO KOULUTUKSEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN PARANTAMINEN Konteksti Toteutus Projektien määrä ja kesto Sisällölliset painopisteet Projektien toimenpiteet Edustetut koulutusalat ESR-viitekehyksen painopisteet Osallistujat ja mukana olevat yritykset Toimeenpanevat viranomaiset Verkostoituminen ja oppiminen Horisontaalisista teemoista Projektien ennakoituja tuloksia ja vaikuttavuuksia Projektipäälliköiden ja kohderyhmien näkemyksiä vaikuttavuudesta

8 3. AMMATILLINEN LIIKKUVUUS JA KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN SUHTEIDEN VAHVISTAMINEN Konteksti Toteutus Projektien määrä ja kesto Sisällölliset painopisteet Projektien toimenpiteet Edustetut toimialat ESR-viitekehyksen painopisteet Osallistujat ja mukana olevat yritykset Toimeenpanevat viranomaiset Verkostoituminen ja oppiminen Horisontaalisista teemoista Projektien ennakoiduista tuloksista ja vaikuttavuudesta Projektipäälliköiden ja kohderyhmien näkemyksiä vaikuttavuudesta ARVIOINNIN JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Toimenpidekokonaisuus Tavoitteena nuorten ammatillisen peruskoulutuksen näyttöjärjestelmän kehittäminen ja näyttöaineistojen käyttöönotto Tavoitteena ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen opetushenkilöstön kehittäminen Tavoitteena opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittäminen Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta Evaluoinnille ennakkoon asetetut kysymykset Arvioinnin suosituksia toimenpidekokonaisuudelle Toimenpidekokonaisuus Tavoitteena koulutuksen ja työelämän verkostoitumismallien kehittäminen ja yli 40-vuotiaiden aikuisopiskelijoiden omaehtoinen, tutkintoon johtava kouluttauminen Tavoitteena ennakointi ja ennakointiosaamisen kehittäminen Tavoitteena interaktiivisen tieto- ja neuvontapalvelun rakentaminen Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta Evaluoinnille ennakkoon asetetut kysymykset Arvioinnin suositukset toimenpidekokonaisuudelle Muut havainnot toimintalinjan arvioinnista

9 5. KOHDERYHMILLE OSOITETTUJEN KYSELYJEN TULOKSIA Osallistujakyselyjen aineiston hankkiminen Ammatillisissa oppilaitoksissa ammatillista perustutkintoa varten opiskelevat Ammatillista osaamistaan kehittävät aikuisopiskelijat (yli 40-vuotiaat) Ammatilliseen opetukseen suuntautunut opetushenkilöstö Projektien toimintaan osallistuneiden toimipaikkojen edustajien näkemyksiä Kyselyyn osallistuneiden toimipaikkojen kuvaus Toimipaikkojen näkemyksiä osallistumisesta ESR-hankkeeseen Ennakointihankkeiden arvioituja vaikuttavuuksia Yrke prognostisering av behovet av svenskspråkig yrkesutbildining år Ennakoinnin sähköinen tietopalvelu ENSTI LÄHTEET LIITTEET Liite 1 - Kyselylomake opetushenkilökunnalle Liite 2 - Kyselylomake nuorille Liite 3 - Kyselylomake aikuisopiskelijoille Liite 4 - Kyselylomake yritysedustajille Liite 5 - Kyselylomake projektipäälliköille Liite 6 - Projektit joilta saatiin kyselyillä tietoa Liite 7 - Toimintalinjan 3 projektien kuvauksia

10 10

11 YHTEENVETO Toimintalinjassa 3 tuetaan Tavoite 3 -ohjelman tavoitteiden mukaisesti elinikäistä oppimista sukupuolten välinen tasa-arvo huomioonottaen sekä ekologisesti, taloudellisti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen toteutumista koulutuksen järjestämisessä, materiaalien ja menetelmien kehittämisessä sekä koulutuksen sisällöissä ammatillisen koulutuksen kontekstissa. Tuettujen toimien tulisi kohdistua nuorten ammatilliseen koulutukseen, koulutuksen ja työelämän välisen suhteen kehittämiseen sekä vanhentuneen ammattitaidon omaavan, työmarkkinoilla jo olevan aikuisväestön osaamisen kehittämiseen. Toimintalinjassa on kaksi toimenpidekokonaisuutta. Koulutuksen laadun sekä vaikuttavuuden parantamisen toimenpidekokonaisuudessa ESR-rahoituksella tuetaan mm. näyttöjärjestelmän käyttöönottoa ja kehittämistä sekä ammatillisesti suuntautuneen opetushenkilökunnan, työpaikkaohjaajien ja koulutuksen järjestäjien osaamisen kehittämistä. Toimenpidekokonaisuudessa tuetaan myös opetusteknologiaan, -menetelmiin ja oppimateriaaleihin liittyvää kehitystyötä. Ammatillisen liikkuvuuden ja koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden vahvistamisen toimenpidekokonaisuudessa ESR-rahoituksella tuetaan mm. tutkintoon tähtäävää aikuisten omaehtoista koulutusta, työssä ja työn ohella tapahtuvan koulutusmuotojen kehittämistä, koulutuksen järjestäjien ja koulutuksen hankkijoiden ennakointiosaamisen kehittämistä sekä koulutusta koskevien tieto- ja neuvontapalvelujen rakentamista. LUKU Yhteenveto Arvioinnin suorittaminen Ohjelmakauden puolivälin arvioinnin kysymyksinä ovat olleet, mikä on toimenpidekokonaisuuksittain ohjelman alkukauden projektikannan sisältö, kohdentuminen, käynnistyminen ja toteutumisaste; ketkä ovat projektien tyypillisiä toteuttajia; mitkä ovat projektien tyypilliset toteuttamismuodot sekä missä määrin projektikanta tuottaa toimenpidekokonaisuuksille asetettujen tavoitteiden mukaisia tuloksia ja vaikuttavuuksia. Näiden kysymysten lisäksi myös arvioinnin tilaaja on asettanut toimenpidekohtaisia arviointikysymyksiä. Vastauksia asetettuihin kysymyksiin haettiin projektipäälliköille osoitetun kyselyn avulla, haastattelemalla osaa projektipäälliköistä ja hallinnonedustajista sekä seurantajärjestelmän tarjoamien tietojen avulla. Aivan arviontikauden lopulla kerättiin kyselyin tietoa toimenpiteiden kohderyhmiltä: näyttöjärjestelmän mukaisesti ammatillista koulutustaan suorittavilta nuorilta, ammatilliseen koulutukseen 11

12 LUKU Yhteenveto suuntautuneelta opetushenkilöstöltä, ammatillista osaamistaan kehittäviltä aikuisopiskelijoilta sekä koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyöhön osallistuneilta työelämänedustajilta. Touko-kesäkuussa 2002 lähetettiin kysely 175 projektipäällikölle. Vastausprosentiksi muodostui 73 %. Noin puolet kyselyyn vastanneista projekteista oli suunnitellun sisältönsä perusteella toteutuksessaan vielä alle puolessa välissä ja vain muutama projekti oli jo ehtinyt päättyä. Osallistujapalautetta kerättiin tammi-helmikuussa Osallistujia lähestyttiin niiden projektien kautta, jotka olivat päättyneet tai edenneet vähintään toteutuksensa puoliväliin. Kohderyhmätietoa oli hyvin hankala kerätä ja tässä olimme projektipäälliköiden yhteistyöhalukkuuden armoilla. Käytännössä kyselyt levisivät projektipäälliköiden kautta ja lopullista vastausprosenttia emme pysty luotettavasti arvioimaan. Oletettavasti se on alhainen varsinkin niiden projektien osalta, jotka eivät olleet oppilaitosvetoisia. Käsittelyyn hyväksyttäviä vastauksia saimme 232:lta ammatillisen perustutkinnon opiskelijalta, 162 aikuisopiskelijalta, 188 opetushenkilöstöön kuuluvalta sekä 59:ltä toimipaikkojen edustajalta. Toimenpidekokonaisuus 3.1 Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden toimenpidekokonaisuuden projektit jakaantuvat ohjelma-asiakirjan määrittelemiä sisältöalueita noudattaen kolmeen tyyppiin: näyttöihin liittyviin projekteihin, opetushenkilöstön koulutukseen liittyviin projekteihin ja opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittämisprojekteihin. Näytöt liittyvät nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen, opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen keskittyy aikuisten ammatillisten kouluttajien kehittämiseen niin oppilaitoksissa kuin työpaikoilla. Opetusteknologian, -opetusmenetelmien ja oppimateriaalien kehittämisprojektit ovat tyypillisimmillään ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten toteuttamia projekteja uusien oppimisympäristöjen luomiseksi ja tukemiseksi, myös opettajien virtuaaliopetusvalmiuksien kehittämiseksi. Toimenpidekokonaisuuden keskeiset toteutuneet kohderyhmät ovat ammatilliseen koulutukseen kytkeytyvä opetushenkilöstö ja osaamisen arvioinnin osalta myös yritykset. Toimenpiteiden kohteena on myös laajemmin ammatillisesta koulutuksesta vastaavat ja siihen osallistuvat henkilöt. Toteutuneet kohderyhmät ovat ohjelma-asiakirjan mukaisia. Projektipäälliköt arvioivat projekteilla olevan vaikuttavuutta niin yksilö-, organisaatio- kuin valtakunnallisellakin tasolla, joskin yksilötason vaikuttavuus oli kaikille projektityypeille tärkeä vaikuttavuuskanava. 12

13 Tavoitteena nuorten ammatillisen peruskoulutuksen näyttöjärjestelmän kehittäminen ja näyttöaineistojen käyttöönotto Nuorten ammatillisen koulutuksen kehittämiseen esitetyt perustelut ovat edelleen relevantteja. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneita tarvitaan työelämässä ja suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle. Koulutusta halutaan kehittää aiempaa työelämälähtöisemmäksi siten myös motivoivammaksi ja näytöillä varmistaa työelämässä tarvittava riittävä ammattitaito. Näyttöjärjestelmän ja näyttöaineistojen kehittämisen projektit ovat opetushallituksen alaisuudessa toteutettuja ja projektit kattavat kaikki ammatillisen peruskoulutuksen koulutusalat. Projekteihin on saatu mukaan yrityksiä ja työelämän edustajia, mikä on välttämätöntä työelämälähtöisen osaamisen arvioinnin turvaamiseksi ja näyttöjärjestelmän periaatteiden toteutumiseksi. Mukana olevat yritykset ovat pääosin kooltaan pieniä, alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Yritysten mukaan saaminen on luonnollisesti yhteydessä oppilaitoksen koulutusaloihin ja lähialueen yrityskantaan. Kaikilta koulutusaloilta ei lähialueelta välttämättä löydy suuryrityksiä tai ala on selvästi pienyritysvoittoinen. Näyttöprojektit on mitoitettu kestoltaan kolmivuotisiksi tai pitemmiksi projekteiksi. Näyttöaineistojen kokeiluun projekteissa päästään useimmiten vasta pitkähkön näyttöaineistojen kehitysvaiheen jälkeen. Viimeisimmät projektit ovat käynnistyneet vuonna Toimenpiteiden kohteina välillisesti tai suoraan olleet opiskelijat eivät koe näyttöihin perustuvan koulutusmuodon parantaneen heidän työmarkkina-asemaansa. Nuoret eivät koe näyttöjen helpottavan heidän työhön sijoittumistaan. Näyttöprojekteihin liittyvä opetushenkilöstö kokee kehittyneensä työelämän tarpeiden tunnistamisessa. Sen sijaan kykyyn tukea erityisryhmien oppimaan oppimista ei toimenpiteiden koeta vaikuttaneen. Toimenpiteet ovat asetettujen tavoitteiden mukaisesti sukupuolineutraaleja, joten niihin ei sisälly koulutuksen sukupuolirakenteita murtavia elementtejä. Näin ollen hankkeiden sukupuolineutraalisuus säilyttää koulutusalojen vallitsevaa sukupuolirakennetta. LUKU Yhteenveto Tavoitteena ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen opetushenkilöstön kehittäminen Opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen perustelut ovat myös edelleen relevantteja. Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstö on ikääntymässä. Lisäksi osalta opettajakuntaa puuttuu pedagoginen pätevyys mutta osalta myös ammatillinen tutkinto tai sitä korkeampi koulutus. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa myös lisääntyy. Teknologian hyödyntämiseen tarvitaan koulutusta. Opetushenkilöstöltä odotetaan myös opetuksen henkilökohtaistamisen taitoja. Niin nuoria kuin aikuisia opiskelijoita on osattava motivoida ja rohkaista opiskelun keskeyttämisen estämiseksi. Opetushenkilöstön osaamisen ja työelämätuntemuksen kehittäminen parantaa koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. 13

14 LUKU Yhteenveto Opetushenkilöstöön suunnatuissa projekteissa korostuu tarjottavan koulutuksen työelämälähtöisyyden vaatimus sekä uuden tieto- ja kommunikaatioteknologian hyväksikäyttö opetuksessa enemmän kuin opettajien osaaminen ikääntyville tai muille erityisryhmille sopivien koulutus- ja opetusmenetelmien kehittämisessä tai koulutustarpeiden tunnistamisessa. Opetushenkilöstön muodollisen pätevyyden nosto ammatillis-pedagogisten tutkintojen kautta ei myöskään ole kovin yleistä. Hankkeissa ei etsitä koulutuksen sukupuolirajoja murtavia koulutuskäytäntöjä. Osassa hankkeita on yhtymäkohtia opetusteknologian ja -menetelmien hankkeisiin. Opettajat kokevat projektien vaikuttaneen eniten heidän kykyynsä yhdistää työelämän vaatimukset opetukseen sekä tehdä yhteistyötä työelämän edustajien kanssa. Projekteilla oli vähiten vaikuttavuutta kykyyn ottaa oppimisvaikeuksia omaavien tarpeita huomioon, taitoon ohjata iäkkäämpiä oppijoita sekä kykyyn estää opiskelun keskeyttämistä. Organisaatiotasolla vaikuttavuutta koettiin eniten olevan koulutusorganisaation kyvyssä tunnistaa tulevaisuuden osaamistarpeita sekä tehdä yhteistyötä yritysten ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittäminen Tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen on luonut mahdollisuuden kehittää ja hyödyntää uusia oppimisympäristöjä ja opiskelumuotoja. Toiminnan perusteluissa todetaan, että erityistä huomiota tulisi kiinnittää ikääntyvien ja heikon koulutuksen omaavien tarpeisiin. Toimenpiteillä edistetään myös kansalaisten valmiuksia toimia tietoyhteiskunnassa medialukutaitoa sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitoja kehittämällä. Ohjelmakauden alkupuolella toteutetuissa opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalien kehittämisen projekteissa ei juurikaan painotu erityisryhmien kuten ikääntyvien tai heikon koulutuksen omaavien tarpeet. Toiminnan painopisteenä on ollut virtuaalisten oppimisympäristöjen luominen ja opetushenkilöstön verkkopedagogiikan kehittäminen. Projektien toteuttajina pääasiassa korkeaasteen oppilaitokset (yliopistot, korkeakoulut). Projekteihin osallistujat kokivat projekteilla olevan eniten vaikuttavuutta henkilökohtaiseen kehittymiseen. Osallistumisella ei nähty niinkään olevan vaikuttavuutta organisaatiotasolla, eikä suunnitelmaa uuden osaamisen hyödyntämisestä välttämättä ollut. Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta Toimenpidekokonaisuuden toteutuksessa on ohjelmakauden alkupuolen kehittämistoimia leimannut työelämälähtöisyyden periaate sekä koulutuksen ja työpaikkojen tekemä yhteistyö. Vaikuttavuusarvioissa korostuu koulutuksen työelämätuntemuksen ja yritysyhteistyön kehittyminen. Tämä ohjaa huomiota pois erityisryhmien tarpeista. Painotukset ikääntyneiden ammattitaidon uusintamiseen 14

15 tai heikon koulutuksen omaavien aseman parantamiseen esimerkiksi koulutus- ja oppimiskynnystä alentaen tai opetushenkilöstön valmiuksien lisääminen erilaisten oppijoiden kanssa työskentelemiseen on jäänyt toteutuksessa taka-alalle. Toimenpidekokonaisuudessa on toteutettu koulutuksen tuotekehitystyötä, jota organisaatioissa olisi suurella todennäköisyydellä muutoinkin toteutettu mutta rahoituksen puuttuessa joko viivästyneenä tai hitaammalla aikataululla. Koko toimenpidekokonaisuus on toteutumassa takapainotteisesti. Ohjelmakauden puolivälissä ollaan ESR- ja valtion rahoituksen maksatussuunnitelmassa noin 45 %:n tasossa suunnitellusta. Ehkä noin puolessa toimenpidekokonaisuuden projekteista projekteille suunnitelmavaiheessa asetetut tavoitteet ovat ylimitoitettuja, sillä projektipäälliköt eivät usko tavoitteiden toteutuvan projektin elinkaaren puolenvälin kokemuksen perusteella. Toimenpiteissä aloittaneista osallistujista enemmistö on naisia (62 %). Toimenpiteessä aloittaneiden, erityisesti opettajien määrä on asetetun tavoitteen mukainen. Maaliskuun 2003 seurantatietojen mukaan toimenpiteet loppuunsuorittaneiden opettajien tavoitemäärästä ollaan selvästi jäljessä, noin 10 %:ssa tavoitteesta. Tämä osaltaan kertonee hankkeiden ennakoitua hitaammasta etenemisestä. Toimenpidekokonaisuus edistää tietoyhteiskuntakehitystä kehittämällä nykyyhteiskunnassa tarvittavaa ammatillista osaamista ja lisäämällä opetushenkilöstön tieto- ja viestintäteknisiä valmiuksia sekä rakentamalla virtuaalioppimisympäristöjä. Toimenpidekokonaisuus ei pyri murtamaan koulutuksen sukupuolirakenteita, toisaalta sellaista tavoitetta ei oltu asetettukaan Sukupuolten väliseen tasa-arvoon toimenpidekokonaisuudella ei siis juurikaan ole vaikutusta. LUKU Yhteenveto Evaluoinnille asetetut kysymykset 1) Miten koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamisen toimenpidekokonaisuudella on edistetty ammatillisen peruskoulutuksen tutkintoihin sisältyvät näyttöjärjestelmän laadukasta ja työelämäläheistä käyttöönottoa? Projekteja on käynnistetty tarvituille koulutusaloille, mutta projektien eteneminen on sujunut odotettua hitaammin. Nuorten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden mielestä näytöt edistävät enemmän heidän omaa oppimistaan ja itsetuntemustaan kuin työllistymismahdollisuuksia. Yritykset ovat vain satunnaisesti käyttäneet näyttöjärjestelmään osallistumista itselleen uuden henkilöstön rekrytointikanavana. Suurempana motivaattorina vaikuttaa olevan benchmarkkaus tarvittavaan osaamisentasoon ja koulutusorganisaation antama apu koulutustarpeiden kartoittamisessa. Näyttöaineistoja on ohjelmakauden alusta lähdetty kehittämään eri toimialoille, mukana on mm. kone- ja metalliala, LVI-, sähkö- ja rakennusala, tekstiilija vaatetusala, matkailu- ja ravitsemisala, sosiaali- ja terveysala jne. Käytännössä näyttöaineistoja kehittävillä projekteilla katetaan kaikki koulutusalat, joilta näytöt puuttuvat. Tämän lisäksi on käynnistetty näyttöjärjestelmän käynnistämiseen, 15

16 LUKU Yhteenveto ylläpitoon ja sen kehittämiseen keskittyviä projekteja, joissa esimerkiksi kartoitetaan eri toimintatapoja ja niiden edellytyksiä näyttöjärjestelmän kolmikantaperiaatteen (oppilaitos, työelämän edustaja, opiskelija) toteuttamiseksi. Yksikään näyttöprojekteista ei vielä maaliskuun 2003 mennessä ollut ehtinyt päättyä ja 11 projektia oli ehtinyt vähintään toteutuksensa puoliväliin. Projektit ovat opetushallinnon tilausprojekteja, joissa on aloittanut noin osallistujaa, heistä 60 % on naisia. Osallistujamäärä vaikuttaa suurelta suhteutettuna siihen, että projektit eivät toteudu aikataulussaan ja että näyttöaineistojen kokeiluun päästään yleensä vasta pitkähkön näyttöaineistojen kehittelyvaiheen jälkeen. Yrityksiä on saatu osallistumaan hankkeisiin. Suuri osa osallistuvista yrityksistä on kooltaan pieniä, enintään 50 henkilöä työllistäviä. Projektipäällikkökyselyn mukaan liki puolessa ohjelmakauden alussa käynnistyneistä projekteista sidos- tai kohderyhmät eivät ole osallistuneet projektin suunnitteluun. Yrityskyselyn vastausten perusteella yritykset tulevat mukaan, kun niitä on pyydetty osallistumaan. Opiskelevat nuoret eivät vielä koe näyttöjen edistävän heidän työllistymistään, tosin miehet arvioivat naisia myönteisemmin näyttöjen vaikuttavuutta työpaikan hakuun. Tosin todellisia työnhakutilaisuuksia ei heillä ole vielä ollutkaan. Sen sijaan näyttöjen koetaan lisäävän itsevarmuutta ja kykyä tehdä oma-aloitteisesti ja laadultaan parempaa työtä. 2) Missä määrin opetushenkilökunnan, työpaikkaohjaajien ja koulutuksesta vastaavan henkilöstön koulutuksella on luotu edellytyksiä koulutuksen laadun parantumiselle? Ohjelma-asiakirjan asettamien tavoitteiden mukaan toimenpiteiden tulisi suuntautua erityisesti ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen laadun kehittämiseen toteuttamalla yhteistyössä työelämän kanssa opettajille ja työpaikkakouluttajille kehittämis- ja valmennusohjelmia. Ohjelmien kautta niin työelämätuntemus kuin pedogisten valmiuksien tulisi kehittyä. Ohjelmakauden alkupuolella käynnistyneistä projekteista valtaosa on ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen opetushenkilöstöön kohdistuvia täydennys- tai jatkokoulutusohjelmia. Muutamissa hankkeissa on tavoitteena tutkinnon (joko pedagogisen tai ammatillisen) suorittaminen. Edelleen muutamissa hankkeissa pääpaino on tieto- ja viestintäteknisten taitojen kehittäminen esimerkiksi verkossa tapahtuvaa opetusta varten. Lisäksi vain yksittäisissä hankkeissa on opettajien työelämäjaksokokeiluja. Muutamat hankkeet on suunnattu niin spesifeille koulutustai teknologia-aloille, ettei niiden voida ajatella hyödyttävän ammatillista aikuiskoulutusta laajemmin. Työpaikkaohjaajien tai muutoin yrityksissä koulutuksesta vastaavien henkilöiden osuus projektien osallistujissa on merkittävästi oppilaitosten opettajakuntaa vähäisempi. Toimenpidekokonaisuudessa aloittaneiden opettajien määrä on tavoitteiden mukainen. Sen sijaan loppuunsuorittaneiden määrässä ollaan selvästi tavoitetta jäljessä. Kuitenkin voidaan todeta, että opetushenkilöstön osaamisen kehittämi- 16

17 seen kohdistuvat toimet luovat edellytyksiä koulutuksen laadun parantumiselle. Yritysten ja yritysten kouluttajien mukana olo ei vaikuta kovin vahvalta. Tämä näkyy myös oppilaitosten opettajien vähäisissä työelämäjaksoissa. Osaamisen kehittäminen tapahtuu luokkahuoneissa, etä-, itse- ja verkko-opiskeluna. Nykyiset toimet eivät kuitenkaan riittäne poistamaan ammatillisen aikuiskoulutuksen (tai nuorisokoulutuksen) opettajakunnan pätevyysvajetta. 3) Missä määrin uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvilla opetusteknologialla, - menetelmillä ja oppimateriaaleilla on parannettu koulutuksen saavutettavuutta ja työelämän tarpeita vastaavia oppimisedellytyksiä? Ohjelma-asiakirjassa todetaan, että opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittämisellä tulisi tukea ikääntyvien ja heikon koulutuksen omaavien henkilöiden kouluttautumista ja osaamisen kehittämistä. Ohjelmakauden alkupuolella toteutettuja projekteja luonnehtii se, että monissa kohderyhmänä on opettajat ja että projekteissa tuotetaan sisältöjä verkko-oppimisympäristöön tai muuta oppimateriaalia oman oppilaitoksen tai virtuaalioppilaitoksen käyttöön. Toisaalta nuorten ammatilliseen koulutukseen suuntauvia hankkeita on yllättävän vähän. Joissakin hankkeissa keskitytään opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikkavalmiuksien kehittämiseen ja verkkopegagogiikan perusteiden omaksumiseen. Tässä suhteessa hankkeet voisivat olla myös opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen hankkeita. Muille kuin opetushenkilöstölle suunnatut hankkeet ovat spesifeihin ammattialoihin suunnattuja verkko- ja etäopetukseen keskittyviä hankkeita. Esimerkkinä yleissivistävän koulutuksen saatavuuden parantamisesta on virtuaalilukiohanke. Ohjelmakauden alkupuolen hankkeissa ei kohderyhminä juurikaan ole heikon koulutustaustan omaavat henkilöt. Projektien toteuttajia yleisemmin ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut, joilloin on ehkä ymmärrettävää, ettei työelämän vähiten koulutetut ole opetusmenetelmien, oppimateriaalien tai opetusteknologian ajateltuja hyödyntäjiä. Projekteissa on joitakin haasteellisempiin kohderyhmiin suuntautuneita hankkeita. Esimerkkinä voidaan mainita kehitysvammaisille soveltuva tietokoneajokortin suorittaminen. Tämäntyyppisiä hankkeita on kuitenkin ohjelma-asiakirjan henkeen nähden liian vähän. LUKU Yhteenveto Arvioinnin suosituksia toimenpidekokonaisuudelle Nuorten ammatillisen koulutuksen näyttöjärjestelmän onnistumisen osalta yksi olennainen kysymys lienee näyttöjärjestelmään kuuluvan osaamisen arvioinnin valtakunnallinen yhteneväisyys. Näyttöjärjestelmää on lähdetty kehittämään Tavoite 3 -ohjelmassa, jolloin Tavoite 3 -ohjelman näkökulmasta ulkopuolelle jäävät Pohjois- ja Itä-Suomi. Ohjelmakauden loppupuolella lienee syytä tarkastella paitsi näyttöhankkeiden myös muiden nuorten ammatilliseen koulutukseen 17

18 LUKU Yhteenveto suunnattujen hankkeiden tuloksia integroivasti Tavoite 3 -ohjelman sisällä sekä muiden tavoiteohjelmien välillä, jos niissäkin on toteutettu tähän teema-alueeseen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi Tavoite 3 -ohjelman toimenpidekokonaisuus 1.2 sisältää ammatilliseen koulutukseen kuuluvan työssäoppimisen pilotoinnin. Toimenpidekokonaisuus 2.2 tunnistaa ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ongelmia ja kehittää jatkotoimenpiteitä koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Ohjelmassa on siis instrumentit, joilla tarkastella nuoren oppijan oppimisprosessia sekä koulutusorganisaation koulutuspalveluprosessia kokonaisuutena. Nyt ne on vain hajautettu ilman erityisempää perustelua eri toimintalinjojen eri toimenpidekokonaisuuksiin. Kaikkien näiden toimenpiteiden kokonaisvaikuttavuuden kehittymisen mittareina voitaneen ohjelmakauden lopussa käyttää koulutuksen keskeyttäneiden määrää, valmistuneiden sijoittumista koulutustaan vastaavaan työhön ja työllistymistä yleensä sekä opiskelijoiden arvioita oman oppimisen ja osaamisen kehittymisestä. Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen on koulutuksen laadun kannalta keskeinen toimenpide. Toimenpidekokonaisuudessa opetushenkilökunnan koulutus kohdistuu ohelma-asiakirjan tavoitteiden mukaisesti pääosin muihin kuin nuorten ammatillisen koulutuksen opettajiin. Painopiste on aikuiskoulutuksen opettajissa. Toisen asteen ammatillista koulutusta koskeva Opetushallituksen selvitys osoitti, että vähintään joka viidenneltä opettajalta puuttui määritelty kelpoisuus. Opettajilta puuttui joko tutkinto tai pedagogiset opinnot. Siten toimenpidekokonaisuuden opetushenkilöstön koulutusta koskevat projektit olisivat nykyistä painokkaammin voineet keskittyä pilotoimaan ammatillisen peruskoulutuksen opettajakunnan osaamisen kehittämisen toimenpiteitä. Opettajien pedagogiset valmiudet, niin nuorten kuin aikuisten koulutuksessa, ovat merkityksellisiä opetuksen monimuotoistuessa ja hajautuessa luokkahuoneista työpaikoille ja virtuaalimaailmaan. Pedagogisen osaamisen kehittäminen ammatillisesti suuntautuneessa ja uutta tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävässä koulutuksessa olisi siten voinut olla toinen nykyistä voimakkaampi painopiste toimenpidekokonaisuudessa. Opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittämisen projektien toteuttajat ovat pääosin yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen yksikköjä. Verkko-oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien kehityspanos suuntautuu siten yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen perus- tai täydennyskoulutuksen opetustarjontaan. Opetusteknologian ja uuden oppimateriaalin kehittämistä ei ole siis erityisesti painotettu ammatilliseen peruskoulutukseen. Lopputuotteiden käyttäjinä ovat tyypillisesti koulutusorganisaatioiden opetushenkilöstö ja korkeakoulujen tai yliopistojen opiskelijat. Verkko-oppimisympäristöt ja -oppimateriaalit sekä opettajien tietoteknisten valmiuksien kohottamistarpeet lienevät todellisuutta myös ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat tai 18

19 ammatillista tutkintoa suorittavat nuoret ovat vain muutamissa projekteissa pääasiallisena tai välillisenä kohderyhmänä. Kehitystyön painopisteiksi olisi myös toisaalta voitu valita ikääntyvien ja heikon koulutustason omaavien tarpeiden huomioonottaminen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkko-opetuskehitystyötä ei useinkaan toteuteta vähiten koulutusta saaneiden näkökulmasta. Ohjelmakauden loppupuolelle esitetään harkittavaksi toimenpiteiden suuntaamista myös seuraaviin kohteisiin: - puutteellisen pedagogisen pätevyyden omaavat tai vailla tutkintoa olevat opettajat - ei-aktiivisesti koulutukseen hakeutuvien tavoittaminen uusin opetusteknologioin, opetusmenetelmin ja oppimateriaalein: ikääntyvien tai heikon koulutustaustan omaavien huomioonottaminen oppijoina - nuorten ammatillisen koulutuksen virtuaalioppimisympäristöt - nuorten ammatillisen koulutuksen sukupuolirakenteiden ravisteleminen koulutuksen keinoin LUKU Yhteenveto Lisäksi suositellaan analysoitavaksi sitä, millaiset yritykset ovat olleet aktiivisesti mukana nuorten ammatillisen koulutuksen kehittämisessä: ovatko esimerkiksi paljon uutta henkilöstöä rekrytoivat toimialat kuten sähkö- ja elektroniikkateollisuus, rakentaminen, metalli- ja metsäteollisuus riittävän monipuolisesti edustettuina. Toimenpidekokonaisuus 3.2 Ammatillisen liikkuvuuden sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistamisen projektit jakaantuvat myöskin ohjelma-asiakirjan määrittelemiä sisältöalueita tukien neljään tyyppiin: yli 40-vuotiaiden omaehtoiseen tutkintoon tähtäävään koulutukseen, koulutuksen ja työelämän verkostoitumisen mallien kehittämiseen, ennakointiosaamisen kehittämiseen sekä koulutuksen tieto- ja neuvontapalvelun kehittämiseen. Yli 40-vuotiaiden koulutus liittyy aikuisväestön ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja kannustamiseen tutkintojen suorittamisessa. Koulutuksen ja työelämän verkostoitumismalleilla pyritään löytämään uudenlaisia toimintamalleja koulutuksen ja työelämän lähentämiseksi toisiaan. Työelämästä koulutukseen irrottautuminen ja takaisin työelämään palaaminen sekä työn ohella kouluttautuminen ovat yksilöjen kannalta merkittäviä koulutuksen ja työelämän solmukohtia. Koulutusorganisaatioiden kannalta taas koulutussisältöjen kehittäminen yhdessä yritysten ja asiakkaiden kanssa on tärkeää. Ennakointiosaamisen kehittäminen liittyy koulutuksen järjestäjien ja koulutuksen hankkijoiden ennakointivalmiuksiin. Käytännössä useassa projektissa tehdään eri aloille 19

20 LUKU Yhteenveto koulutus- ja osaamistarvekartoituksia. Tieto- ja neuvontapalvelujen osalta toimenpidekokonaisuudessa on tuotettu Internetiin koulutusportaali, joka tarjoaa tietoa ja linkkejä koulutuksesta. Toimenpidekokonaisuudessa toimien pääasiallisena kohderyhmänä on yritysten henkilöstö ja ammatillista lisäkoulutusta tarvitsevat. Noin puolet projekteista ilmoittaa kohdentuvansa yli 45-vuotiaisiin. Toteutuneet kohderyhmät ovat ohjelma-asiakirjan määrittelyjen mukaisia, joskin työttömiä työnhakijoiden osuus on jäänyt melko pieneksi. Projektien tavoittelemat vaikuttavuudet kohdistuvat ensisijaisesti yksilö- ja organisaatiotasolle. Eläkkeelle siirtymisikään projektit eivät usko vaikuttavansa. Uralla etenemisen mahdollisuuksia ei projektien uskota edistävän mutta viidennes projekteista uskoo auttavansa osallistujia säilyttämään nykyisen työpaikkansa tai lisäämään todennäköisyyttä saada uusi työpaikka. Tavoitteena koulutuksen ja työelämän verkostoitumismallien kehittäminen ja yli 40-vuotiaiden aikuisopiskelijoiden omaehtoinen, tutkintoon johtava kouluttauminen Toimenpiteiden perustelut ovat edelleen relevantteja. Työelämässä on mukana niin nuoriin kuin vanhempiinkin ikäluokkiin kuuluvia, joilla ei ole mitään ammatillista tutkintoa. Työelämän osaamisvaatimukset kuitenkin lisääntyvät. Ikääntyvien tulisi pysyä työelämässä mukana entistä pitempään. Toimenpidekokonaisuudessa toteutettu aikuisiin suunnattu koulutus yhdistyy usein yksilöiden urakehitysmahdollisuuksien vahvistamiseen, yrityksen tai organisaation muuhun kehittämiseen tai yrityksen ja koulutusorganisaation yhteistyömuotojen kehittämiseen. Ikääntyville sopivien koulutus- ja opetusmenetelmien kehittäminen ei ole korostetusti toteutuksessa mukana, eivätkä projektipäälliköt, osallistujat tai yritykset usko toimenpiteillä olevan vaikutusta eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Hankkeissa mukana olevat yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä, jopa 40 % yrityksistä on alle 5 henkilöä työllistäviä. Tämä on ehkä osaltaan vaikuttanut mahdollisuuksiin toteuttaa vuorottelu- ja rotaatiomallia koulutuksessa. Tällaisia projekteja, kuten muuntokoulutusta on ohjelmakauden alkupuolella toteutunut vähän. Ohjelmakauden puolivälissä hankkeita on käynnistynyt jo jonkin verran. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden ja yritysten välillä ei ole nostanut työttömiä toimenpiteiden merkittäväksi kohderyhmäksi, kaikista aloittaneista työttömiä on ollut noin 5 %. Sosiaali- ja terveysalalle suunnatut projektit ovat tavoittaneet ikääntyviä, näissä projekteissa yli 40 -vuotiaita on yli 60 % aloittaneista. Osallistujakyselyn mukaan osallistuneet aikuisopiskelijat ovat keskimäärin hyvin koulutettuja. Osallistujat eivät koe kouluttautumisen edistävän heidän hakeutumistaan uusiin työpaikkoihin tai muuttavan heidän nykyistä työkuvaansa. Pääasiallisena vaikuttavuutena on henkilökohtainen kehittyminen. Yrityksissä vai- 20

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015 Korkeakouludiplomi kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti Helsinki 9.2.2015 Professori Jussi Välimaa Erikoistutkija Helena Aittola Projektitutkija Taru Siekkinen 9.2.2015 Koulutuksen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki Lauri Kurvonen

Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki Lauri Kurvonen Muuttuva ammatillinen opettajuus Helsinki 2.2.2016 Lauri Kurvonen 1 Sisällys Missä ollaan, mihin mennään? Ammatillisen opettajan lähtökohdat digiloikkaan AM-reformi Miten pysyä menossa mukana? Lähde: Kunnas

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Verkostotapaaminen 19.4.2012 Seurantatietoja Aloittaneet, valmistuneet ja keskeyttäneet opiskelijat koulutusaloittain 300 259

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Tallink Silja Line 6.5.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa 31.3.2016 Esityksen sisältö Kestävää kasvua ja työtä - ohjelman tavoitteet Hämeen alueella toteutettavat hankkeet Hankkeiden tavoitteita ja tuloksia

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot