11/04. Työelämäläheisen koulutuksen laadun kehittäminen tavoite 3 -ohjelman toimintalinjassa 3. Arvioinnit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11/04. Työelämäläheisen koulutuksen laadun kehittäminen tavoite 3 -ohjelman toimintalinjassa 3. Arvioinnit"

Transkriptio

1 Työelämäläheisen koulutuksen laadun kehittäminen tavoite 3 -ohjelman toimintalinjassa 3 Havaintoja ohjelmakauden ensimmäiseltä puoliskolta Teknillinen korkeakoulu TAI Tutkimuslaitos Stina Immonen Eija Korpelainen Juha Nummi Jussi Pihlajamaa Pekka Berg Arvioinnit 11/04

2

3 TYÖELÄMÄLÄHEISEN KOULUTUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN TAVOITE 3 -OHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3 Havaintoja ohjelmakauden ensimmäiseltä puoliskolta Teknillinen korkeakoulu TAI Tutkimuslaitos Stina Immonen Eija Korpelainen Juha Nummi Jussi Pihlajamaa Pekka Berg Tammikuu 2004

4 ESR arviointi -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Susanna Piepponen Toimitussihteeri - Editor Leena Lyra Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box VALTIONEUVOSTO puh. - tel. (09) ISBN ISSN Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab Helsinki 2004

5 SAATESANAT Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa toimintaa on arvioitu ohjelmakauden puolivälissä. Tavoite 3 -ohjelma on arvioitu kokonaisuudessaan, minkä lisäksi sen kustakin neljästä toimintalinjasta on laadittu arviot. Kaikki viisi väliarviointia julkaistaan tässä sarjassa. Arviointiraporteissa esiin nostetut havainnot ovat auttaneet ESR -toiminnan välitarkistuksen suorittamista, joka komission asetuksen mukaan tehdään kaikista ohjelmista mennessä. Arvioitsijoilta on saatu arvokasta tietoa toiminnan tuloksista ja kehitettävistä asioista. ESR -arvioinnin ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut erikoissuunnittelija Susanna Piepponen ja jäseninä hallintovirkamies Samu Tuominen Euroopan komissiosta, hallintovirkamies Åsa Sundholm Euroopan komissiosta, ylitarkastaja Sirpa Liljeström työministeriöstä, ylitarkastaja Merja Niemi opetusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Anna-Liisa Levonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Marja Taskinen sisäasiainministeriöstä, finanssisihteeri Lars Kolttola sosiaali- ja terveysministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Eeva-Liisa Koivuneva työministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Ralf Grahn opetusministeriöstä, ylitarkastaja Aila Ryynänen työministeriöstä, työmarkkinaneuvos Matti Sihto työministeriöstä sekä ylitarkastaja Pauliina Porkka työministeriöstä. Ryhmän sihteerinä toimi projektikoordinaattori Toni Vasama. Tavoite 3 -ohjelman toimintalinjan 3 arvion on laatinut Teknillisen korkeakoulun TAI tutkimuslaitos. Helsingissä tammikuussa 2004 Pertti Toivonen Johtaja 5

6 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT Euroopan sosiaalirahaston Suomen Tavoite 3 -ohjelman Koulutuksen laatu ja vaikuttavuus -toimintalinjan ohjelmakauden puolivälin evaluoinnin loppuraportti käsittelee ohjelman käynnistysvaiheen toteutumista sekä havaintoja arvioiduista vaikuttavuuksista projektien toteuttajilta ja osallistujilta saadun tiedon perusteella. Arvioinnin näkökulmia ovat, millaisia projekteja toimintalinjassa on käynnistynyt sekä miten ohjelma-asiakirjassa asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet ovat toteutumassa ja millaista vaikuttavuutta toiminnalla arvioidaan olevan. Loppuraportti pohjautuu syksyllä 2002 luovutettuun julkaisemattomaan väliraporttiin toimintalinjan toimeenpanosta ja toteutuksesta täydentäen sitä projektien osallistujanäkökulmalla. Loppuraportti jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa esittelee tiivistetysti arvioinnin tulokset toimintalinjan toteutuksesta. Raportin toinen osa esittelee yksityiskohtaisemmin projektien kohderyhmille suunnattujen kyselyn tuloksia. Ensimmäisen osan johdantoluvussa kuvataan lyhyesti toimintalinjalle ohjelma-asiakirjassa asetetut tavoitteet, ESR-rahoituksella tuettavat toimenpiteet ja arvioidaan näiden määrittelyjen relevanssia kolmisen vuotta ohjelma-asiakirjan kirjoittamisen jälkeen. Luvut 2 ja 3 esittelevät toimintalinjan 3 toimenpidekokonaisuudet sellaisina kuin ne kerätyn arviointitiedon valossa näyttäytyvät. Luvuissa käsitellään arvioinnin havaintoja projektien toimintaympäristöstä, toteutuksesta, verkostoitumisesta ja oppimisesta, horisontaaliteemojen toteutumisesta sekä ennakoiduista vaikuttavuuksista. Luku 4 esittelee arvioinnin tähänastiset viestit toimintalinjalle ja suositukset ohjelmakauden loppupuolelle. Raportin toisen osan luku 5 keskittyy kohderyhmille osoitettujen kyselyjen tulosten yksityiskohtaisempaan analysointiin. Arvioinnin toteuttaja oli Teknillisen korkeakoulun TAI tutkimuslaitos. Arviointiaineistoa ovat olleet keräämässä ja käsittelemässä raportin kirjoittajien lisäksi tekniikan ylioppilaat Heli Syväoja ja Hanna Timonen sekä kasvatustieteen maisteri Milla Hailikari. Kiitämme projektipäälliköitä ja projekteihin osallistujia sekä työ- ja opetushallinnon edustajia lämpimästi arvioinnin aikana tehdystä yhteistyöstä. Otaniemessä huhtikuussa 2003 Stina Immonen 6

7 SISÄLLYS SAATESANAT...5 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT...6 YHTEENVETO...11 Arvioinnin suorittaminen...11 Toimenpidekokonaisuus Tavoitteena nuorten ammatillisen peruskoulutuksen näyttöjärjestelmän kehittäminen ja näyttöaineistojen käyttöönotto...13 Tavoitteena ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen opetushenkilöstön kehittäminen...13 Tavoitteena opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittäminen...14 Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta...14 Evaluoinnille asetetut kysymykset...15 Arvioinnin suosituksia toimenpidekokonaisuudelle...17 Toimenpidekokonaisuus Tavoitteena koulutuksen ja työelämän verkostoitumismallien kehittäminen ja yli 40-vuotiaiden aikuisopiskelijoiden omaehtoinen, tutkintoon johtava kouluttauminen...20 Tavoitteena ennakointi ja ennakointiosaamisen kehittäminen...21 Tavoitteena interaktiivisen tieto- ja neuvontapalvelun rakentaminen...21 Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta Evaluoinnille asetetut kysymykset...22 Arvioinnin suositukset toimenpidekokonaisuudelle...24 Muut havainnot toimintalinjan arvioinnista JOHDANTO KOULUTUKSEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN PARANTAMINEN Konteksti Toteutus Projektien määrä ja kesto Sisällölliset painopisteet Projektien toimenpiteet Edustetut koulutusalat ESR-viitekehyksen painopisteet Osallistujat ja mukana olevat yritykset Toimeenpanevat viranomaiset Verkostoituminen ja oppiminen Horisontaalisista teemoista Projektien ennakoituja tuloksia ja vaikuttavuuksia Projektipäälliköiden ja kohderyhmien näkemyksiä vaikuttavuudesta

8 3. AMMATILLINEN LIIKKUVUUS JA KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN SUHTEIDEN VAHVISTAMINEN Konteksti Toteutus Projektien määrä ja kesto Sisällölliset painopisteet Projektien toimenpiteet Edustetut toimialat ESR-viitekehyksen painopisteet Osallistujat ja mukana olevat yritykset Toimeenpanevat viranomaiset Verkostoituminen ja oppiminen Horisontaalisista teemoista Projektien ennakoiduista tuloksista ja vaikuttavuudesta Projektipäälliköiden ja kohderyhmien näkemyksiä vaikuttavuudesta ARVIOINNIN JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Toimenpidekokonaisuus Tavoitteena nuorten ammatillisen peruskoulutuksen näyttöjärjestelmän kehittäminen ja näyttöaineistojen käyttöönotto Tavoitteena ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen opetushenkilöstön kehittäminen Tavoitteena opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittäminen Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta Evaluoinnille ennakkoon asetetut kysymykset Arvioinnin suosituksia toimenpidekokonaisuudelle Toimenpidekokonaisuus Tavoitteena koulutuksen ja työelämän verkostoitumismallien kehittäminen ja yli 40-vuotiaiden aikuisopiskelijoiden omaehtoinen, tutkintoon johtava kouluttauminen Tavoitteena ennakointi ja ennakointiosaamisen kehittäminen Tavoitteena interaktiivisen tieto- ja neuvontapalvelun rakentaminen Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta Evaluoinnille ennakkoon asetetut kysymykset Arvioinnin suositukset toimenpidekokonaisuudelle Muut havainnot toimintalinjan arvioinnista

9 5. KOHDERYHMILLE OSOITETTUJEN KYSELYJEN TULOKSIA Osallistujakyselyjen aineiston hankkiminen Ammatillisissa oppilaitoksissa ammatillista perustutkintoa varten opiskelevat Ammatillista osaamistaan kehittävät aikuisopiskelijat (yli 40-vuotiaat) Ammatilliseen opetukseen suuntautunut opetushenkilöstö Projektien toimintaan osallistuneiden toimipaikkojen edustajien näkemyksiä Kyselyyn osallistuneiden toimipaikkojen kuvaus Toimipaikkojen näkemyksiä osallistumisesta ESR-hankkeeseen Ennakointihankkeiden arvioituja vaikuttavuuksia Yrke prognostisering av behovet av svenskspråkig yrkesutbildining år Ennakoinnin sähköinen tietopalvelu ENSTI LÄHTEET LIITTEET Liite 1 - Kyselylomake opetushenkilökunnalle Liite 2 - Kyselylomake nuorille Liite 3 - Kyselylomake aikuisopiskelijoille Liite 4 - Kyselylomake yritysedustajille Liite 5 - Kyselylomake projektipäälliköille Liite 6 - Projektit joilta saatiin kyselyillä tietoa Liite 7 - Toimintalinjan 3 projektien kuvauksia

10 10

11 YHTEENVETO Toimintalinjassa 3 tuetaan Tavoite 3 -ohjelman tavoitteiden mukaisesti elinikäistä oppimista sukupuolten välinen tasa-arvo huomioonottaen sekä ekologisesti, taloudellisti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen toteutumista koulutuksen järjestämisessä, materiaalien ja menetelmien kehittämisessä sekä koulutuksen sisällöissä ammatillisen koulutuksen kontekstissa. Tuettujen toimien tulisi kohdistua nuorten ammatilliseen koulutukseen, koulutuksen ja työelämän välisen suhteen kehittämiseen sekä vanhentuneen ammattitaidon omaavan, työmarkkinoilla jo olevan aikuisväestön osaamisen kehittämiseen. Toimintalinjassa on kaksi toimenpidekokonaisuutta. Koulutuksen laadun sekä vaikuttavuuden parantamisen toimenpidekokonaisuudessa ESR-rahoituksella tuetaan mm. näyttöjärjestelmän käyttöönottoa ja kehittämistä sekä ammatillisesti suuntautuneen opetushenkilökunnan, työpaikkaohjaajien ja koulutuksen järjestäjien osaamisen kehittämistä. Toimenpidekokonaisuudessa tuetaan myös opetusteknologiaan, -menetelmiin ja oppimateriaaleihin liittyvää kehitystyötä. Ammatillisen liikkuvuuden ja koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden vahvistamisen toimenpidekokonaisuudessa ESR-rahoituksella tuetaan mm. tutkintoon tähtäävää aikuisten omaehtoista koulutusta, työssä ja työn ohella tapahtuvan koulutusmuotojen kehittämistä, koulutuksen järjestäjien ja koulutuksen hankkijoiden ennakointiosaamisen kehittämistä sekä koulutusta koskevien tieto- ja neuvontapalvelujen rakentamista. LUKU Yhteenveto Arvioinnin suorittaminen Ohjelmakauden puolivälin arvioinnin kysymyksinä ovat olleet, mikä on toimenpidekokonaisuuksittain ohjelman alkukauden projektikannan sisältö, kohdentuminen, käynnistyminen ja toteutumisaste; ketkä ovat projektien tyypillisiä toteuttajia; mitkä ovat projektien tyypilliset toteuttamismuodot sekä missä määrin projektikanta tuottaa toimenpidekokonaisuuksille asetettujen tavoitteiden mukaisia tuloksia ja vaikuttavuuksia. Näiden kysymysten lisäksi myös arvioinnin tilaaja on asettanut toimenpidekohtaisia arviointikysymyksiä. Vastauksia asetettuihin kysymyksiin haettiin projektipäälliköille osoitetun kyselyn avulla, haastattelemalla osaa projektipäälliköistä ja hallinnonedustajista sekä seurantajärjestelmän tarjoamien tietojen avulla. Aivan arviontikauden lopulla kerättiin kyselyin tietoa toimenpiteiden kohderyhmiltä: näyttöjärjestelmän mukaisesti ammatillista koulutustaan suorittavilta nuorilta, ammatilliseen koulutukseen 11

12 LUKU Yhteenveto suuntautuneelta opetushenkilöstöltä, ammatillista osaamistaan kehittäviltä aikuisopiskelijoilta sekä koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyöhön osallistuneilta työelämänedustajilta. Touko-kesäkuussa 2002 lähetettiin kysely 175 projektipäällikölle. Vastausprosentiksi muodostui 73 %. Noin puolet kyselyyn vastanneista projekteista oli suunnitellun sisältönsä perusteella toteutuksessaan vielä alle puolessa välissä ja vain muutama projekti oli jo ehtinyt päättyä. Osallistujapalautetta kerättiin tammi-helmikuussa Osallistujia lähestyttiin niiden projektien kautta, jotka olivat päättyneet tai edenneet vähintään toteutuksensa puoliväliin. Kohderyhmätietoa oli hyvin hankala kerätä ja tässä olimme projektipäälliköiden yhteistyöhalukkuuden armoilla. Käytännössä kyselyt levisivät projektipäälliköiden kautta ja lopullista vastausprosenttia emme pysty luotettavasti arvioimaan. Oletettavasti se on alhainen varsinkin niiden projektien osalta, jotka eivät olleet oppilaitosvetoisia. Käsittelyyn hyväksyttäviä vastauksia saimme 232:lta ammatillisen perustutkinnon opiskelijalta, 162 aikuisopiskelijalta, 188 opetushenkilöstöön kuuluvalta sekä 59:ltä toimipaikkojen edustajalta. Toimenpidekokonaisuus 3.1 Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden toimenpidekokonaisuuden projektit jakaantuvat ohjelma-asiakirjan määrittelemiä sisältöalueita noudattaen kolmeen tyyppiin: näyttöihin liittyviin projekteihin, opetushenkilöstön koulutukseen liittyviin projekteihin ja opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittämisprojekteihin. Näytöt liittyvät nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen, opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen keskittyy aikuisten ammatillisten kouluttajien kehittämiseen niin oppilaitoksissa kuin työpaikoilla. Opetusteknologian, -opetusmenetelmien ja oppimateriaalien kehittämisprojektit ovat tyypillisimmillään ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten toteuttamia projekteja uusien oppimisympäristöjen luomiseksi ja tukemiseksi, myös opettajien virtuaaliopetusvalmiuksien kehittämiseksi. Toimenpidekokonaisuuden keskeiset toteutuneet kohderyhmät ovat ammatilliseen koulutukseen kytkeytyvä opetushenkilöstö ja osaamisen arvioinnin osalta myös yritykset. Toimenpiteiden kohteena on myös laajemmin ammatillisesta koulutuksesta vastaavat ja siihen osallistuvat henkilöt. Toteutuneet kohderyhmät ovat ohjelma-asiakirjan mukaisia. Projektipäälliköt arvioivat projekteilla olevan vaikuttavuutta niin yksilö-, organisaatio- kuin valtakunnallisellakin tasolla, joskin yksilötason vaikuttavuus oli kaikille projektityypeille tärkeä vaikuttavuuskanava. 12

13 Tavoitteena nuorten ammatillisen peruskoulutuksen näyttöjärjestelmän kehittäminen ja näyttöaineistojen käyttöönotto Nuorten ammatillisen koulutuksen kehittämiseen esitetyt perustelut ovat edelleen relevantteja. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneita tarvitaan työelämässä ja suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle. Koulutusta halutaan kehittää aiempaa työelämälähtöisemmäksi siten myös motivoivammaksi ja näytöillä varmistaa työelämässä tarvittava riittävä ammattitaito. Näyttöjärjestelmän ja näyttöaineistojen kehittämisen projektit ovat opetushallituksen alaisuudessa toteutettuja ja projektit kattavat kaikki ammatillisen peruskoulutuksen koulutusalat. Projekteihin on saatu mukaan yrityksiä ja työelämän edustajia, mikä on välttämätöntä työelämälähtöisen osaamisen arvioinnin turvaamiseksi ja näyttöjärjestelmän periaatteiden toteutumiseksi. Mukana olevat yritykset ovat pääosin kooltaan pieniä, alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Yritysten mukaan saaminen on luonnollisesti yhteydessä oppilaitoksen koulutusaloihin ja lähialueen yrityskantaan. Kaikilta koulutusaloilta ei lähialueelta välttämättä löydy suuryrityksiä tai ala on selvästi pienyritysvoittoinen. Näyttöprojektit on mitoitettu kestoltaan kolmivuotisiksi tai pitemmiksi projekteiksi. Näyttöaineistojen kokeiluun projekteissa päästään useimmiten vasta pitkähkön näyttöaineistojen kehitysvaiheen jälkeen. Viimeisimmät projektit ovat käynnistyneet vuonna Toimenpiteiden kohteina välillisesti tai suoraan olleet opiskelijat eivät koe näyttöihin perustuvan koulutusmuodon parantaneen heidän työmarkkina-asemaansa. Nuoret eivät koe näyttöjen helpottavan heidän työhön sijoittumistaan. Näyttöprojekteihin liittyvä opetushenkilöstö kokee kehittyneensä työelämän tarpeiden tunnistamisessa. Sen sijaan kykyyn tukea erityisryhmien oppimaan oppimista ei toimenpiteiden koeta vaikuttaneen. Toimenpiteet ovat asetettujen tavoitteiden mukaisesti sukupuolineutraaleja, joten niihin ei sisälly koulutuksen sukupuolirakenteita murtavia elementtejä. Näin ollen hankkeiden sukupuolineutraalisuus säilyttää koulutusalojen vallitsevaa sukupuolirakennetta. LUKU Yhteenveto Tavoitteena ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen opetushenkilöstön kehittäminen Opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen perustelut ovat myös edelleen relevantteja. Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstö on ikääntymässä. Lisäksi osalta opettajakuntaa puuttuu pedagoginen pätevyys mutta osalta myös ammatillinen tutkinto tai sitä korkeampi koulutus. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa myös lisääntyy. Teknologian hyödyntämiseen tarvitaan koulutusta. Opetushenkilöstöltä odotetaan myös opetuksen henkilökohtaistamisen taitoja. Niin nuoria kuin aikuisia opiskelijoita on osattava motivoida ja rohkaista opiskelun keskeyttämisen estämiseksi. Opetushenkilöstön osaamisen ja työelämätuntemuksen kehittäminen parantaa koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. 13

14 LUKU Yhteenveto Opetushenkilöstöön suunnatuissa projekteissa korostuu tarjottavan koulutuksen työelämälähtöisyyden vaatimus sekä uuden tieto- ja kommunikaatioteknologian hyväksikäyttö opetuksessa enemmän kuin opettajien osaaminen ikääntyville tai muille erityisryhmille sopivien koulutus- ja opetusmenetelmien kehittämisessä tai koulutustarpeiden tunnistamisessa. Opetushenkilöstön muodollisen pätevyyden nosto ammatillis-pedagogisten tutkintojen kautta ei myöskään ole kovin yleistä. Hankkeissa ei etsitä koulutuksen sukupuolirajoja murtavia koulutuskäytäntöjä. Osassa hankkeita on yhtymäkohtia opetusteknologian ja -menetelmien hankkeisiin. Opettajat kokevat projektien vaikuttaneen eniten heidän kykyynsä yhdistää työelämän vaatimukset opetukseen sekä tehdä yhteistyötä työelämän edustajien kanssa. Projekteilla oli vähiten vaikuttavuutta kykyyn ottaa oppimisvaikeuksia omaavien tarpeita huomioon, taitoon ohjata iäkkäämpiä oppijoita sekä kykyyn estää opiskelun keskeyttämistä. Organisaatiotasolla vaikuttavuutta koettiin eniten olevan koulutusorganisaation kyvyssä tunnistaa tulevaisuuden osaamistarpeita sekä tehdä yhteistyötä yritysten ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittäminen Tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen on luonut mahdollisuuden kehittää ja hyödyntää uusia oppimisympäristöjä ja opiskelumuotoja. Toiminnan perusteluissa todetaan, että erityistä huomiota tulisi kiinnittää ikääntyvien ja heikon koulutuksen omaavien tarpeisiin. Toimenpiteillä edistetään myös kansalaisten valmiuksia toimia tietoyhteiskunnassa medialukutaitoa sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitoja kehittämällä. Ohjelmakauden alkupuolella toteutetuissa opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalien kehittämisen projekteissa ei juurikaan painotu erityisryhmien kuten ikääntyvien tai heikon koulutuksen omaavien tarpeet. Toiminnan painopisteenä on ollut virtuaalisten oppimisympäristöjen luominen ja opetushenkilöstön verkkopedagogiikan kehittäminen. Projektien toteuttajina pääasiassa korkeaasteen oppilaitokset (yliopistot, korkeakoulut). Projekteihin osallistujat kokivat projekteilla olevan eniten vaikuttavuutta henkilökohtaiseen kehittymiseen. Osallistumisella ei nähty niinkään olevan vaikuttavuutta organisaatiotasolla, eikä suunnitelmaa uuden osaamisen hyödyntämisestä välttämättä ollut. Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta Toimenpidekokonaisuuden toteutuksessa on ohjelmakauden alkupuolen kehittämistoimia leimannut työelämälähtöisyyden periaate sekä koulutuksen ja työpaikkojen tekemä yhteistyö. Vaikuttavuusarvioissa korostuu koulutuksen työelämätuntemuksen ja yritysyhteistyön kehittyminen. Tämä ohjaa huomiota pois erityisryhmien tarpeista. Painotukset ikääntyneiden ammattitaidon uusintamiseen 14

15 tai heikon koulutuksen omaavien aseman parantamiseen esimerkiksi koulutus- ja oppimiskynnystä alentaen tai opetushenkilöstön valmiuksien lisääminen erilaisten oppijoiden kanssa työskentelemiseen on jäänyt toteutuksessa taka-alalle. Toimenpidekokonaisuudessa on toteutettu koulutuksen tuotekehitystyötä, jota organisaatioissa olisi suurella todennäköisyydellä muutoinkin toteutettu mutta rahoituksen puuttuessa joko viivästyneenä tai hitaammalla aikataululla. Koko toimenpidekokonaisuus on toteutumassa takapainotteisesti. Ohjelmakauden puolivälissä ollaan ESR- ja valtion rahoituksen maksatussuunnitelmassa noin 45 %:n tasossa suunnitellusta. Ehkä noin puolessa toimenpidekokonaisuuden projekteista projekteille suunnitelmavaiheessa asetetut tavoitteet ovat ylimitoitettuja, sillä projektipäälliköt eivät usko tavoitteiden toteutuvan projektin elinkaaren puolenvälin kokemuksen perusteella. Toimenpiteissä aloittaneista osallistujista enemmistö on naisia (62 %). Toimenpiteessä aloittaneiden, erityisesti opettajien määrä on asetetun tavoitteen mukainen. Maaliskuun 2003 seurantatietojen mukaan toimenpiteet loppuunsuorittaneiden opettajien tavoitemäärästä ollaan selvästi jäljessä, noin 10 %:ssa tavoitteesta. Tämä osaltaan kertonee hankkeiden ennakoitua hitaammasta etenemisestä. Toimenpidekokonaisuus edistää tietoyhteiskuntakehitystä kehittämällä nykyyhteiskunnassa tarvittavaa ammatillista osaamista ja lisäämällä opetushenkilöstön tieto- ja viestintäteknisiä valmiuksia sekä rakentamalla virtuaalioppimisympäristöjä. Toimenpidekokonaisuus ei pyri murtamaan koulutuksen sukupuolirakenteita, toisaalta sellaista tavoitetta ei oltu asetettukaan Sukupuolten väliseen tasa-arvoon toimenpidekokonaisuudella ei siis juurikaan ole vaikutusta. LUKU Yhteenveto Evaluoinnille asetetut kysymykset 1) Miten koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamisen toimenpidekokonaisuudella on edistetty ammatillisen peruskoulutuksen tutkintoihin sisältyvät näyttöjärjestelmän laadukasta ja työelämäläheistä käyttöönottoa? Projekteja on käynnistetty tarvituille koulutusaloille, mutta projektien eteneminen on sujunut odotettua hitaammin. Nuorten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden mielestä näytöt edistävät enemmän heidän omaa oppimistaan ja itsetuntemustaan kuin työllistymismahdollisuuksia. Yritykset ovat vain satunnaisesti käyttäneet näyttöjärjestelmään osallistumista itselleen uuden henkilöstön rekrytointikanavana. Suurempana motivaattorina vaikuttaa olevan benchmarkkaus tarvittavaan osaamisentasoon ja koulutusorganisaation antama apu koulutustarpeiden kartoittamisessa. Näyttöaineistoja on ohjelmakauden alusta lähdetty kehittämään eri toimialoille, mukana on mm. kone- ja metalliala, LVI-, sähkö- ja rakennusala, tekstiilija vaatetusala, matkailu- ja ravitsemisala, sosiaali- ja terveysala jne. Käytännössä näyttöaineistoja kehittävillä projekteilla katetaan kaikki koulutusalat, joilta näytöt puuttuvat. Tämän lisäksi on käynnistetty näyttöjärjestelmän käynnistämiseen, 15

16 LUKU Yhteenveto ylläpitoon ja sen kehittämiseen keskittyviä projekteja, joissa esimerkiksi kartoitetaan eri toimintatapoja ja niiden edellytyksiä näyttöjärjestelmän kolmikantaperiaatteen (oppilaitos, työelämän edustaja, opiskelija) toteuttamiseksi. Yksikään näyttöprojekteista ei vielä maaliskuun 2003 mennessä ollut ehtinyt päättyä ja 11 projektia oli ehtinyt vähintään toteutuksensa puoliväliin. Projektit ovat opetushallinnon tilausprojekteja, joissa on aloittanut noin osallistujaa, heistä 60 % on naisia. Osallistujamäärä vaikuttaa suurelta suhteutettuna siihen, että projektit eivät toteudu aikataulussaan ja että näyttöaineistojen kokeiluun päästään yleensä vasta pitkähkön näyttöaineistojen kehittelyvaiheen jälkeen. Yrityksiä on saatu osallistumaan hankkeisiin. Suuri osa osallistuvista yrityksistä on kooltaan pieniä, enintään 50 henkilöä työllistäviä. Projektipäällikkökyselyn mukaan liki puolessa ohjelmakauden alussa käynnistyneistä projekteista sidos- tai kohderyhmät eivät ole osallistuneet projektin suunnitteluun. Yrityskyselyn vastausten perusteella yritykset tulevat mukaan, kun niitä on pyydetty osallistumaan. Opiskelevat nuoret eivät vielä koe näyttöjen edistävän heidän työllistymistään, tosin miehet arvioivat naisia myönteisemmin näyttöjen vaikuttavuutta työpaikan hakuun. Tosin todellisia työnhakutilaisuuksia ei heillä ole vielä ollutkaan. Sen sijaan näyttöjen koetaan lisäävän itsevarmuutta ja kykyä tehdä oma-aloitteisesti ja laadultaan parempaa työtä. 2) Missä määrin opetushenkilökunnan, työpaikkaohjaajien ja koulutuksesta vastaavan henkilöstön koulutuksella on luotu edellytyksiä koulutuksen laadun parantumiselle? Ohjelma-asiakirjan asettamien tavoitteiden mukaan toimenpiteiden tulisi suuntautua erityisesti ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen laadun kehittämiseen toteuttamalla yhteistyössä työelämän kanssa opettajille ja työpaikkakouluttajille kehittämis- ja valmennusohjelmia. Ohjelmien kautta niin työelämätuntemus kuin pedogisten valmiuksien tulisi kehittyä. Ohjelmakauden alkupuolella käynnistyneistä projekteista valtaosa on ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen opetushenkilöstöön kohdistuvia täydennys- tai jatkokoulutusohjelmia. Muutamissa hankkeissa on tavoitteena tutkinnon (joko pedagogisen tai ammatillisen) suorittaminen. Edelleen muutamissa hankkeissa pääpaino on tieto- ja viestintäteknisten taitojen kehittäminen esimerkiksi verkossa tapahtuvaa opetusta varten. Lisäksi vain yksittäisissä hankkeissa on opettajien työelämäjaksokokeiluja. Muutamat hankkeet on suunnattu niin spesifeille koulutustai teknologia-aloille, ettei niiden voida ajatella hyödyttävän ammatillista aikuiskoulutusta laajemmin. Työpaikkaohjaajien tai muutoin yrityksissä koulutuksesta vastaavien henkilöiden osuus projektien osallistujissa on merkittävästi oppilaitosten opettajakuntaa vähäisempi. Toimenpidekokonaisuudessa aloittaneiden opettajien määrä on tavoitteiden mukainen. Sen sijaan loppuunsuorittaneiden määrässä ollaan selvästi tavoitetta jäljessä. Kuitenkin voidaan todeta, että opetushenkilöstön osaamisen kehittämi- 16

17 seen kohdistuvat toimet luovat edellytyksiä koulutuksen laadun parantumiselle. Yritysten ja yritysten kouluttajien mukana olo ei vaikuta kovin vahvalta. Tämä näkyy myös oppilaitosten opettajien vähäisissä työelämäjaksoissa. Osaamisen kehittäminen tapahtuu luokkahuoneissa, etä-, itse- ja verkko-opiskeluna. Nykyiset toimet eivät kuitenkaan riittäne poistamaan ammatillisen aikuiskoulutuksen (tai nuorisokoulutuksen) opettajakunnan pätevyysvajetta. 3) Missä määrin uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvilla opetusteknologialla, - menetelmillä ja oppimateriaaleilla on parannettu koulutuksen saavutettavuutta ja työelämän tarpeita vastaavia oppimisedellytyksiä? Ohjelma-asiakirjassa todetaan, että opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittämisellä tulisi tukea ikääntyvien ja heikon koulutuksen omaavien henkilöiden kouluttautumista ja osaamisen kehittämistä. Ohjelmakauden alkupuolella toteutettuja projekteja luonnehtii se, että monissa kohderyhmänä on opettajat ja että projekteissa tuotetaan sisältöjä verkko-oppimisympäristöön tai muuta oppimateriaalia oman oppilaitoksen tai virtuaalioppilaitoksen käyttöön. Toisaalta nuorten ammatilliseen koulutukseen suuntauvia hankkeita on yllättävän vähän. Joissakin hankkeissa keskitytään opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikkavalmiuksien kehittämiseen ja verkkopegagogiikan perusteiden omaksumiseen. Tässä suhteessa hankkeet voisivat olla myös opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen hankkeita. Muille kuin opetushenkilöstölle suunnatut hankkeet ovat spesifeihin ammattialoihin suunnattuja verkko- ja etäopetukseen keskittyviä hankkeita. Esimerkkinä yleissivistävän koulutuksen saatavuuden parantamisesta on virtuaalilukiohanke. Ohjelmakauden alkupuolen hankkeissa ei kohderyhminä juurikaan ole heikon koulutustaustan omaavat henkilöt. Projektien toteuttajia yleisemmin ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut, joilloin on ehkä ymmärrettävää, ettei työelämän vähiten koulutetut ole opetusmenetelmien, oppimateriaalien tai opetusteknologian ajateltuja hyödyntäjiä. Projekteissa on joitakin haasteellisempiin kohderyhmiin suuntautuneita hankkeita. Esimerkkinä voidaan mainita kehitysvammaisille soveltuva tietokoneajokortin suorittaminen. Tämäntyyppisiä hankkeita on kuitenkin ohjelma-asiakirjan henkeen nähden liian vähän. LUKU Yhteenveto Arvioinnin suosituksia toimenpidekokonaisuudelle Nuorten ammatillisen koulutuksen näyttöjärjestelmän onnistumisen osalta yksi olennainen kysymys lienee näyttöjärjestelmään kuuluvan osaamisen arvioinnin valtakunnallinen yhteneväisyys. Näyttöjärjestelmää on lähdetty kehittämään Tavoite 3 -ohjelmassa, jolloin Tavoite 3 -ohjelman näkökulmasta ulkopuolelle jäävät Pohjois- ja Itä-Suomi. Ohjelmakauden loppupuolella lienee syytä tarkastella paitsi näyttöhankkeiden myös muiden nuorten ammatilliseen koulutukseen 17

18 LUKU Yhteenveto suunnattujen hankkeiden tuloksia integroivasti Tavoite 3 -ohjelman sisällä sekä muiden tavoiteohjelmien välillä, jos niissäkin on toteutettu tähän teema-alueeseen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi Tavoite 3 -ohjelman toimenpidekokonaisuus 1.2 sisältää ammatilliseen koulutukseen kuuluvan työssäoppimisen pilotoinnin. Toimenpidekokonaisuus 2.2 tunnistaa ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ongelmia ja kehittää jatkotoimenpiteitä koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Ohjelmassa on siis instrumentit, joilla tarkastella nuoren oppijan oppimisprosessia sekä koulutusorganisaation koulutuspalveluprosessia kokonaisuutena. Nyt ne on vain hajautettu ilman erityisempää perustelua eri toimintalinjojen eri toimenpidekokonaisuuksiin. Kaikkien näiden toimenpiteiden kokonaisvaikuttavuuden kehittymisen mittareina voitaneen ohjelmakauden lopussa käyttää koulutuksen keskeyttäneiden määrää, valmistuneiden sijoittumista koulutustaan vastaavaan työhön ja työllistymistä yleensä sekä opiskelijoiden arvioita oman oppimisen ja osaamisen kehittymisestä. Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen on koulutuksen laadun kannalta keskeinen toimenpide. Toimenpidekokonaisuudessa opetushenkilökunnan koulutus kohdistuu ohelma-asiakirjan tavoitteiden mukaisesti pääosin muihin kuin nuorten ammatillisen koulutuksen opettajiin. Painopiste on aikuiskoulutuksen opettajissa. Toisen asteen ammatillista koulutusta koskeva Opetushallituksen selvitys osoitti, että vähintään joka viidenneltä opettajalta puuttui määritelty kelpoisuus. Opettajilta puuttui joko tutkinto tai pedagogiset opinnot. Siten toimenpidekokonaisuuden opetushenkilöstön koulutusta koskevat projektit olisivat nykyistä painokkaammin voineet keskittyä pilotoimaan ammatillisen peruskoulutuksen opettajakunnan osaamisen kehittämisen toimenpiteitä. Opettajien pedagogiset valmiudet, niin nuorten kuin aikuisten koulutuksessa, ovat merkityksellisiä opetuksen monimuotoistuessa ja hajautuessa luokkahuoneista työpaikoille ja virtuaalimaailmaan. Pedagogisen osaamisen kehittäminen ammatillisesti suuntautuneessa ja uutta tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävässä koulutuksessa olisi siten voinut olla toinen nykyistä voimakkaampi painopiste toimenpidekokonaisuudessa. Opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittämisen projektien toteuttajat ovat pääosin yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen yksikköjä. Verkko-oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien kehityspanos suuntautuu siten yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen perus- tai täydennyskoulutuksen opetustarjontaan. Opetusteknologian ja uuden oppimateriaalin kehittämistä ei ole siis erityisesti painotettu ammatilliseen peruskoulutukseen. Lopputuotteiden käyttäjinä ovat tyypillisesti koulutusorganisaatioiden opetushenkilöstö ja korkeakoulujen tai yliopistojen opiskelijat. Verkko-oppimisympäristöt ja -oppimateriaalit sekä opettajien tietoteknisten valmiuksien kohottamistarpeet lienevät todellisuutta myös ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat tai 18

19 ammatillista tutkintoa suorittavat nuoret ovat vain muutamissa projekteissa pääasiallisena tai välillisenä kohderyhmänä. Kehitystyön painopisteiksi olisi myös toisaalta voitu valita ikääntyvien ja heikon koulutustason omaavien tarpeiden huomioonottaminen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkko-opetuskehitystyötä ei useinkaan toteuteta vähiten koulutusta saaneiden näkökulmasta. Ohjelmakauden loppupuolelle esitetään harkittavaksi toimenpiteiden suuntaamista myös seuraaviin kohteisiin: - puutteellisen pedagogisen pätevyyden omaavat tai vailla tutkintoa olevat opettajat - ei-aktiivisesti koulutukseen hakeutuvien tavoittaminen uusin opetusteknologioin, opetusmenetelmin ja oppimateriaalein: ikääntyvien tai heikon koulutustaustan omaavien huomioonottaminen oppijoina - nuorten ammatillisen koulutuksen virtuaalioppimisympäristöt - nuorten ammatillisen koulutuksen sukupuolirakenteiden ravisteleminen koulutuksen keinoin LUKU Yhteenveto Lisäksi suositellaan analysoitavaksi sitä, millaiset yritykset ovat olleet aktiivisesti mukana nuorten ammatillisen koulutuksen kehittämisessä: ovatko esimerkiksi paljon uutta henkilöstöä rekrytoivat toimialat kuten sähkö- ja elektroniikkateollisuus, rakentaminen, metalli- ja metsäteollisuus riittävän monipuolisesti edustettuina. Toimenpidekokonaisuus 3.2 Ammatillisen liikkuvuuden sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistamisen projektit jakaantuvat myöskin ohjelma-asiakirjan määrittelemiä sisältöalueita tukien neljään tyyppiin: yli 40-vuotiaiden omaehtoiseen tutkintoon tähtäävään koulutukseen, koulutuksen ja työelämän verkostoitumisen mallien kehittämiseen, ennakointiosaamisen kehittämiseen sekä koulutuksen tieto- ja neuvontapalvelun kehittämiseen. Yli 40-vuotiaiden koulutus liittyy aikuisväestön ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja kannustamiseen tutkintojen suorittamisessa. Koulutuksen ja työelämän verkostoitumismalleilla pyritään löytämään uudenlaisia toimintamalleja koulutuksen ja työelämän lähentämiseksi toisiaan. Työelämästä koulutukseen irrottautuminen ja takaisin työelämään palaaminen sekä työn ohella kouluttautuminen ovat yksilöjen kannalta merkittäviä koulutuksen ja työelämän solmukohtia. Koulutusorganisaatioiden kannalta taas koulutussisältöjen kehittäminen yhdessä yritysten ja asiakkaiden kanssa on tärkeää. Ennakointiosaamisen kehittäminen liittyy koulutuksen järjestäjien ja koulutuksen hankkijoiden ennakointivalmiuksiin. Käytännössä useassa projektissa tehdään eri aloille 19

20 LUKU Yhteenveto koulutus- ja osaamistarvekartoituksia. Tieto- ja neuvontapalvelujen osalta toimenpidekokonaisuudessa on tuotettu Internetiin koulutusportaali, joka tarjoaa tietoa ja linkkejä koulutuksesta. Toimenpidekokonaisuudessa toimien pääasiallisena kohderyhmänä on yritysten henkilöstö ja ammatillista lisäkoulutusta tarvitsevat. Noin puolet projekteista ilmoittaa kohdentuvansa yli 45-vuotiaisiin. Toteutuneet kohderyhmät ovat ohjelma-asiakirjan määrittelyjen mukaisia, joskin työttömiä työnhakijoiden osuus on jäänyt melko pieneksi. Projektien tavoittelemat vaikuttavuudet kohdistuvat ensisijaisesti yksilö- ja organisaatiotasolle. Eläkkeelle siirtymisikään projektit eivät usko vaikuttavansa. Uralla etenemisen mahdollisuuksia ei projektien uskota edistävän mutta viidennes projekteista uskoo auttavansa osallistujia säilyttämään nykyisen työpaikkansa tai lisäämään todennäköisyyttä saada uusi työpaikka. Tavoitteena koulutuksen ja työelämän verkostoitumismallien kehittäminen ja yli 40-vuotiaiden aikuisopiskelijoiden omaehtoinen, tutkintoon johtava kouluttauminen Toimenpiteiden perustelut ovat edelleen relevantteja. Työelämässä on mukana niin nuoriin kuin vanhempiinkin ikäluokkiin kuuluvia, joilla ei ole mitään ammatillista tutkintoa. Työelämän osaamisvaatimukset kuitenkin lisääntyvät. Ikääntyvien tulisi pysyä työelämässä mukana entistä pitempään. Toimenpidekokonaisuudessa toteutettu aikuisiin suunnattu koulutus yhdistyy usein yksilöiden urakehitysmahdollisuuksien vahvistamiseen, yrityksen tai organisaation muuhun kehittämiseen tai yrityksen ja koulutusorganisaation yhteistyömuotojen kehittämiseen. Ikääntyville sopivien koulutus- ja opetusmenetelmien kehittäminen ei ole korostetusti toteutuksessa mukana, eivätkä projektipäälliköt, osallistujat tai yritykset usko toimenpiteillä olevan vaikutusta eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Hankkeissa mukana olevat yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä, jopa 40 % yrityksistä on alle 5 henkilöä työllistäviä. Tämä on ehkä osaltaan vaikuttanut mahdollisuuksiin toteuttaa vuorottelu- ja rotaatiomallia koulutuksessa. Tällaisia projekteja, kuten muuntokoulutusta on ohjelmakauden alkupuolella toteutunut vähän. Ohjelmakauden puolivälissä hankkeita on käynnistynyt jo jonkin verran. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden ja yritysten välillä ei ole nostanut työttömiä toimenpiteiden merkittäväksi kohderyhmäksi, kaikista aloittaneista työttömiä on ollut noin 5 %. Sosiaali- ja terveysalalle suunnatut projektit ovat tavoittaneet ikääntyviä, näissä projekteissa yli 40 -vuotiaita on yli 60 % aloittaneista. Osallistujakyselyn mukaan osallistuneet aikuisopiskelijat ovat keskimäärin hyvin koulutettuja. Osallistujat eivät koe kouluttautumisen edistävän heidän hakeutumistaan uusiin työpaikkoihin tai muuttavan heidän nykyistä työkuvaansa. Pääasiallisena vaikuttavuutena on henkilökohtainen kehittyminen. Yrityksissä vai- 20

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015 Korkeakouludiplomi kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti Helsinki 9.2.2015 Professori Jussi Välimaa Erikoistutkija Helena Aittola Projektitutkija Taru Siekkinen 9.2.2015 Koulutuksen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2 Arvio Tavoite Tavoite Tavoite YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2002 2006 2007 2008 2009 Koulutustakuu: perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuneet

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

hallintoviranomaisen ohje X_ maksuviranomaisen ohje

hallintoviranomaisen ohje X_ maksuviranomaisen ohje hallintoviranomaisen ohje X_ maksuviranomaisen ohje c Päivämäärä cohjeen numero cdiaarinumero Euroopan sosiaalirahasto 10.3.2004 24 O/6/2004 TM KOHDERYHMÄT Opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö,

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua?

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012 Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Nastataulusta kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus 18.4.2011. Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus 18.4.2011. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus 18.4.2011 Mika Tammilehto Koulutuspoliittisia linjauksia / tavoitteita pitkät koulutusurat lyhyemmiksi suuret koulutustasoerot tasaisemmiksi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI

KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI Marja Veikkola, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) 26.9.2014 Sivu 1 Opetushallitus on myöntänyt valtionavustuksen Osekkille sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot