11/04. Työelämäläheisen koulutuksen laadun kehittäminen tavoite 3 -ohjelman toimintalinjassa 3. Arvioinnit
|
|
- Riikka Tyyne Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työelämäläheisen koulutuksen laadun kehittäminen tavoite 3 -ohjelman toimintalinjassa 3 Havaintoja ohjelmakauden ensimmäiseltä puoliskolta Teknillinen korkeakoulu TAI Tutkimuslaitos Stina Immonen Eija Korpelainen Juha Nummi Jussi Pihlajamaa Pekka Berg Arvioinnit 11/04
2
3 TYÖELÄMÄLÄHEISEN KOULUTUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN TAVOITE 3 -OHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3 Havaintoja ohjelmakauden ensimmäiseltä puoliskolta Teknillinen korkeakoulu TAI Tutkimuslaitos Stina Immonen Eija Korpelainen Juha Nummi Jussi Pihlajamaa Pekka Berg Tammikuu 2004
4 ESR arviointi -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Susanna Piepponen Toimitussihteeri - Editor Leena Lyra Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box VALTIONEUVOSTO puh. - tel. (09) ISBN ISSN Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab Helsinki 2004
5 SAATESANAT Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa toimintaa on arvioitu ohjelmakauden puolivälissä. Tavoite 3 -ohjelma on arvioitu kokonaisuudessaan, minkä lisäksi sen kustakin neljästä toimintalinjasta on laadittu arviot. Kaikki viisi väliarviointia julkaistaan tässä sarjassa. Arviointiraporteissa esiin nostetut havainnot ovat auttaneet ESR -toiminnan välitarkistuksen suorittamista, joka komission asetuksen mukaan tehdään kaikista ohjelmista mennessä. Arvioitsijoilta on saatu arvokasta tietoa toiminnan tuloksista ja kehitettävistä asioista. ESR -arvioinnin ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut erikoissuunnittelija Susanna Piepponen ja jäseninä hallintovirkamies Samu Tuominen Euroopan komissiosta, hallintovirkamies Åsa Sundholm Euroopan komissiosta, ylitarkastaja Sirpa Liljeström työministeriöstä, ylitarkastaja Merja Niemi opetusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Anna-Liisa Levonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Marja Taskinen sisäasiainministeriöstä, finanssisihteeri Lars Kolttola sosiaali- ja terveysministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Eeva-Liisa Koivuneva työministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Ralf Grahn opetusministeriöstä, ylitarkastaja Aila Ryynänen työministeriöstä, työmarkkinaneuvos Matti Sihto työministeriöstä sekä ylitarkastaja Pauliina Porkka työministeriöstä. Ryhmän sihteerinä toimi projektikoordinaattori Toni Vasama. Tavoite 3 -ohjelman toimintalinjan 3 arvion on laatinut Teknillisen korkeakoulun TAI tutkimuslaitos. Helsingissä tammikuussa 2004 Pertti Toivonen Johtaja 5
6 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT Euroopan sosiaalirahaston Suomen Tavoite 3 -ohjelman Koulutuksen laatu ja vaikuttavuus -toimintalinjan ohjelmakauden puolivälin evaluoinnin loppuraportti käsittelee ohjelman käynnistysvaiheen toteutumista sekä havaintoja arvioiduista vaikuttavuuksista projektien toteuttajilta ja osallistujilta saadun tiedon perusteella. Arvioinnin näkökulmia ovat, millaisia projekteja toimintalinjassa on käynnistynyt sekä miten ohjelma-asiakirjassa asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet ovat toteutumassa ja millaista vaikuttavuutta toiminnalla arvioidaan olevan. Loppuraportti pohjautuu syksyllä 2002 luovutettuun julkaisemattomaan väliraporttiin toimintalinjan toimeenpanosta ja toteutuksesta täydentäen sitä projektien osallistujanäkökulmalla. Loppuraportti jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa esittelee tiivistetysti arvioinnin tulokset toimintalinjan toteutuksesta. Raportin toinen osa esittelee yksityiskohtaisemmin projektien kohderyhmille suunnattujen kyselyn tuloksia. Ensimmäisen osan johdantoluvussa kuvataan lyhyesti toimintalinjalle ohjelma-asiakirjassa asetetut tavoitteet, ESR-rahoituksella tuettavat toimenpiteet ja arvioidaan näiden määrittelyjen relevanssia kolmisen vuotta ohjelma-asiakirjan kirjoittamisen jälkeen. Luvut 2 ja 3 esittelevät toimintalinjan 3 toimenpidekokonaisuudet sellaisina kuin ne kerätyn arviointitiedon valossa näyttäytyvät. Luvuissa käsitellään arvioinnin havaintoja projektien toimintaympäristöstä, toteutuksesta, verkostoitumisesta ja oppimisesta, horisontaaliteemojen toteutumisesta sekä ennakoiduista vaikuttavuuksista. Luku 4 esittelee arvioinnin tähänastiset viestit toimintalinjalle ja suositukset ohjelmakauden loppupuolelle. Raportin toisen osan luku 5 keskittyy kohderyhmille osoitettujen kyselyjen tulosten yksityiskohtaisempaan analysointiin. Arvioinnin toteuttaja oli Teknillisen korkeakoulun TAI tutkimuslaitos. Arviointiaineistoa ovat olleet keräämässä ja käsittelemässä raportin kirjoittajien lisäksi tekniikan ylioppilaat Heli Syväoja ja Hanna Timonen sekä kasvatustieteen maisteri Milla Hailikari. Kiitämme projektipäälliköitä ja projekteihin osallistujia sekä työ- ja opetushallinnon edustajia lämpimästi arvioinnin aikana tehdystä yhteistyöstä. Otaniemessä huhtikuussa 2003 Stina Immonen 6
7 SISÄLLYS SAATESANAT...5 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT...6 YHTEENVETO...11 Arvioinnin suorittaminen...11 Toimenpidekokonaisuus Tavoitteena nuorten ammatillisen peruskoulutuksen näyttöjärjestelmän kehittäminen ja näyttöaineistojen käyttöönotto...13 Tavoitteena ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen opetushenkilöstön kehittäminen...13 Tavoitteena opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittäminen...14 Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta...14 Evaluoinnille asetetut kysymykset...15 Arvioinnin suosituksia toimenpidekokonaisuudelle...17 Toimenpidekokonaisuus Tavoitteena koulutuksen ja työelämän verkostoitumismallien kehittäminen ja yli 40-vuotiaiden aikuisopiskelijoiden omaehtoinen, tutkintoon johtava kouluttauminen...20 Tavoitteena ennakointi ja ennakointiosaamisen kehittäminen...21 Tavoitteena interaktiivisen tieto- ja neuvontapalvelun rakentaminen...21 Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta Evaluoinnille asetetut kysymykset...22 Arvioinnin suositukset toimenpidekokonaisuudelle...24 Muut havainnot toimintalinjan arvioinnista JOHDANTO KOULUTUKSEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN PARANTAMINEN Konteksti Toteutus Projektien määrä ja kesto Sisällölliset painopisteet Projektien toimenpiteet Edustetut koulutusalat ESR-viitekehyksen painopisteet Osallistujat ja mukana olevat yritykset Toimeenpanevat viranomaiset Verkostoituminen ja oppiminen Horisontaalisista teemoista Projektien ennakoituja tuloksia ja vaikuttavuuksia Projektipäälliköiden ja kohderyhmien näkemyksiä vaikuttavuudesta
8 3. AMMATILLINEN LIIKKUVUUS JA KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN SUHTEIDEN VAHVISTAMINEN Konteksti Toteutus Projektien määrä ja kesto Sisällölliset painopisteet Projektien toimenpiteet Edustetut toimialat ESR-viitekehyksen painopisteet Osallistujat ja mukana olevat yritykset Toimeenpanevat viranomaiset Verkostoituminen ja oppiminen Horisontaalisista teemoista Projektien ennakoiduista tuloksista ja vaikuttavuudesta Projektipäälliköiden ja kohderyhmien näkemyksiä vaikuttavuudesta ARVIOINNIN JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Toimenpidekokonaisuus Tavoitteena nuorten ammatillisen peruskoulutuksen näyttöjärjestelmän kehittäminen ja näyttöaineistojen käyttöönotto Tavoitteena ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen opetushenkilöstön kehittäminen Tavoitteena opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittäminen Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta Evaluoinnille ennakkoon asetetut kysymykset Arvioinnin suosituksia toimenpidekokonaisuudelle Toimenpidekokonaisuus Tavoitteena koulutuksen ja työelämän verkostoitumismallien kehittäminen ja yli 40-vuotiaiden aikuisopiskelijoiden omaehtoinen, tutkintoon johtava kouluttauminen Tavoitteena ennakointi ja ennakointiosaamisen kehittäminen Tavoitteena interaktiivisen tieto- ja neuvontapalvelun rakentaminen Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta Evaluoinnille ennakkoon asetetut kysymykset Arvioinnin suositukset toimenpidekokonaisuudelle Muut havainnot toimintalinjan arvioinnista
9 5. KOHDERYHMILLE OSOITETTUJEN KYSELYJEN TULOKSIA Osallistujakyselyjen aineiston hankkiminen Ammatillisissa oppilaitoksissa ammatillista perustutkintoa varten opiskelevat Ammatillista osaamistaan kehittävät aikuisopiskelijat (yli 40-vuotiaat) Ammatilliseen opetukseen suuntautunut opetushenkilöstö Projektien toimintaan osallistuneiden toimipaikkojen edustajien näkemyksiä Kyselyyn osallistuneiden toimipaikkojen kuvaus Toimipaikkojen näkemyksiä osallistumisesta ESR-hankkeeseen Ennakointihankkeiden arvioituja vaikuttavuuksia Yrke prognostisering av behovet av svenskspråkig yrkesutbildining år Ennakoinnin sähköinen tietopalvelu ENSTI LÄHTEET LIITTEET Liite 1 - Kyselylomake opetushenkilökunnalle Liite 2 - Kyselylomake nuorille Liite 3 - Kyselylomake aikuisopiskelijoille Liite 4 - Kyselylomake yritysedustajille Liite 5 - Kyselylomake projektipäälliköille Liite 6 - Projektit joilta saatiin kyselyillä tietoa Liite 7 - Toimintalinjan 3 projektien kuvauksia
10 10
11 YHTEENVETO Toimintalinjassa 3 tuetaan Tavoite 3 -ohjelman tavoitteiden mukaisesti elinikäistä oppimista sukupuolten välinen tasa-arvo huomioonottaen sekä ekologisesti, taloudellisti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen toteutumista koulutuksen järjestämisessä, materiaalien ja menetelmien kehittämisessä sekä koulutuksen sisällöissä ammatillisen koulutuksen kontekstissa. Tuettujen toimien tulisi kohdistua nuorten ammatilliseen koulutukseen, koulutuksen ja työelämän välisen suhteen kehittämiseen sekä vanhentuneen ammattitaidon omaavan, työmarkkinoilla jo olevan aikuisväestön osaamisen kehittämiseen. Toimintalinjassa on kaksi toimenpidekokonaisuutta. Koulutuksen laadun sekä vaikuttavuuden parantamisen toimenpidekokonaisuudessa ESR-rahoituksella tuetaan mm. näyttöjärjestelmän käyttöönottoa ja kehittämistä sekä ammatillisesti suuntautuneen opetushenkilökunnan, työpaikkaohjaajien ja koulutuksen järjestäjien osaamisen kehittämistä. Toimenpidekokonaisuudessa tuetaan myös opetusteknologiaan, -menetelmiin ja oppimateriaaleihin liittyvää kehitystyötä. Ammatillisen liikkuvuuden ja koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden vahvistamisen toimenpidekokonaisuudessa ESR-rahoituksella tuetaan mm. tutkintoon tähtäävää aikuisten omaehtoista koulutusta, työssä ja työn ohella tapahtuvan koulutusmuotojen kehittämistä, koulutuksen järjestäjien ja koulutuksen hankkijoiden ennakointiosaamisen kehittämistä sekä koulutusta koskevien tieto- ja neuvontapalvelujen rakentamista. LUKU Yhteenveto Arvioinnin suorittaminen Ohjelmakauden puolivälin arvioinnin kysymyksinä ovat olleet, mikä on toimenpidekokonaisuuksittain ohjelman alkukauden projektikannan sisältö, kohdentuminen, käynnistyminen ja toteutumisaste; ketkä ovat projektien tyypillisiä toteuttajia; mitkä ovat projektien tyypilliset toteuttamismuodot sekä missä määrin projektikanta tuottaa toimenpidekokonaisuuksille asetettujen tavoitteiden mukaisia tuloksia ja vaikuttavuuksia. Näiden kysymysten lisäksi myös arvioinnin tilaaja on asettanut toimenpidekohtaisia arviointikysymyksiä. Vastauksia asetettuihin kysymyksiin haettiin projektipäälliköille osoitetun kyselyn avulla, haastattelemalla osaa projektipäälliköistä ja hallinnonedustajista sekä seurantajärjestelmän tarjoamien tietojen avulla. Aivan arviontikauden lopulla kerättiin kyselyin tietoa toimenpiteiden kohderyhmiltä: näyttöjärjestelmän mukaisesti ammatillista koulutustaan suorittavilta nuorilta, ammatilliseen koulutukseen 11
12 LUKU Yhteenveto suuntautuneelta opetushenkilöstöltä, ammatillista osaamistaan kehittäviltä aikuisopiskelijoilta sekä koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyöhön osallistuneilta työelämänedustajilta. Touko-kesäkuussa 2002 lähetettiin kysely 175 projektipäällikölle. Vastausprosentiksi muodostui 73 %. Noin puolet kyselyyn vastanneista projekteista oli suunnitellun sisältönsä perusteella toteutuksessaan vielä alle puolessa välissä ja vain muutama projekti oli jo ehtinyt päättyä. Osallistujapalautetta kerättiin tammi-helmikuussa Osallistujia lähestyttiin niiden projektien kautta, jotka olivat päättyneet tai edenneet vähintään toteutuksensa puoliväliin. Kohderyhmätietoa oli hyvin hankala kerätä ja tässä olimme projektipäälliköiden yhteistyöhalukkuuden armoilla. Käytännössä kyselyt levisivät projektipäälliköiden kautta ja lopullista vastausprosenttia emme pysty luotettavasti arvioimaan. Oletettavasti se on alhainen varsinkin niiden projektien osalta, jotka eivät olleet oppilaitosvetoisia. Käsittelyyn hyväksyttäviä vastauksia saimme 232:lta ammatillisen perustutkinnon opiskelijalta, 162 aikuisopiskelijalta, 188 opetushenkilöstöön kuuluvalta sekä 59:ltä toimipaikkojen edustajalta. Toimenpidekokonaisuus 3.1 Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden toimenpidekokonaisuuden projektit jakaantuvat ohjelma-asiakirjan määrittelemiä sisältöalueita noudattaen kolmeen tyyppiin: näyttöihin liittyviin projekteihin, opetushenkilöstön koulutukseen liittyviin projekteihin ja opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittämisprojekteihin. Näytöt liittyvät nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen, opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen keskittyy aikuisten ammatillisten kouluttajien kehittämiseen niin oppilaitoksissa kuin työpaikoilla. Opetusteknologian, -opetusmenetelmien ja oppimateriaalien kehittämisprojektit ovat tyypillisimmillään ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten toteuttamia projekteja uusien oppimisympäristöjen luomiseksi ja tukemiseksi, myös opettajien virtuaaliopetusvalmiuksien kehittämiseksi. Toimenpidekokonaisuuden keskeiset toteutuneet kohderyhmät ovat ammatilliseen koulutukseen kytkeytyvä opetushenkilöstö ja osaamisen arvioinnin osalta myös yritykset. Toimenpiteiden kohteena on myös laajemmin ammatillisesta koulutuksesta vastaavat ja siihen osallistuvat henkilöt. Toteutuneet kohderyhmät ovat ohjelma-asiakirjan mukaisia. Projektipäälliköt arvioivat projekteilla olevan vaikuttavuutta niin yksilö-, organisaatio- kuin valtakunnallisellakin tasolla, joskin yksilötason vaikuttavuus oli kaikille projektityypeille tärkeä vaikuttavuuskanava. 12
13 Tavoitteena nuorten ammatillisen peruskoulutuksen näyttöjärjestelmän kehittäminen ja näyttöaineistojen käyttöönotto Nuorten ammatillisen koulutuksen kehittämiseen esitetyt perustelut ovat edelleen relevantteja. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneita tarvitaan työelämässä ja suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle. Koulutusta halutaan kehittää aiempaa työelämälähtöisemmäksi siten myös motivoivammaksi ja näytöillä varmistaa työelämässä tarvittava riittävä ammattitaito. Näyttöjärjestelmän ja näyttöaineistojen kehittämisen projektit ovat opetushallituksen alaisuudessa toteutettuja ja projektit kattavat kaikki ammatillisen peruskoulutuksen koulutusalat. Projekteihin on saatu mukaan yrityksiä ja työelämän edustajia, mikä on välttämätöntä työelämälähtöisen osaamisen arvioinnin turvaamiseksi ja näyttöjärjestelmän periaatteiden toteutumiseksi. Mukana olevat yritykset ovat pääosin kooltaan pieniä, alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Yritysten mukaan saaminen on luonnollisesti yhteydessä oppilaitoksen koulutusaloihin ja lähialueen yrityskantaan. Kaikilta koulutusaloilta ei lähialueelta välttämättä löydy suuryrityksiä tai ala on selvästi pienyritysvoittoinen. Näyttöprojektit on mitoitettu kestoltaan kolmivuotisiksi tai pitemmiksi projekteiksi. Näyttöaineistojen kokeiluun projekteissa päästään useimmiten vasta pitkähkön näyttöaineistojen kehitysvaiheen jälkeen. Viimeisimmät projektit ovat käynnistyneet vuonna Toimenpiteiden kohteina välillisesti tai suoraan olleet opiskelijat eivät koe näyttöihin perustuvan koulutusmuodon parantaneen heidän työmarkkina-asemaansa. Nuoret eivät koe näyttöjen helpottavan heidän työhön sijoittumistaan. Näyttöprojekteihin liittyvä opetushenkilöstö kokee kehittyneensä työelämän tarpeiden tunnistamisessa. Sen sijaan kykyyn tukea erityisryhmien oppimaan oppimista ei toimenpiteiden koeta vaikuttaneen. Toimenpiteet ovat asetettujen tavoitteiden mukaisesti sukupuolineutraaleja, joten niihin ei sisälly koulutuksen sukupuolirakenteita murtavia elementtejä. Näin ollen hankkeiden sukupuolineutraalisuus säilyttää koulutusalojen vallitsevaa sukupuolirakennetta. LUKU Yhteenveto Tavoitteena ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen opetushenkilöstön kehittäminen Opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen perustelut ovat myös edelleen relevantteja. Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstö on ikääntymässä. Lisäksi osalta opettajakuntaa puuttuu pedagoginen pätevyys mutta osalta myös ammatillinen tutkinto tai sitä korkeampi koulutus. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa myös lisääntyy. Teknologian hyödyntämiseen tarvitaan koulutusta. Opetushenkilöstöltä odotetaan myös opetuksen henkilökohtaistamisen taitoja. Niin nuoria kuin aikuisia opiskelijoita on osattava motivoida ja rohkaista opiskelun keskeyttämisen estämiseksi. Opetushenkilöstön osaamisen ja työelämätuntemuksen kehittäminen parantaa koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. 13
14 LUKU Yhteenveto Opetushenkilöstöön suunnatuissa projekteissa korostuu tarjottavan koulutuksen työelämälähtöisyyden vaatimus sekä uuden tieto- ja kommunikaatioteknologian hyväksikäyttö opetuksessa enemmän kuin opettajien osaaminen ikääntyville tai muille erityisryhmille sopivien koulutus- ja opetusmenetelmien kehittämisessä tai koulutustarpeiden tunnistamisessa. Opetushenkilöstön muodollisen pätevyyden nosto ammatillis-pedagogisten tutkintojen kautta ei myöskään ole kovin yleistä. Hankkeissa ei etsitä koulutuksen sukupuolirajoja murtavia koulutuskäytäntöjä. Osassa hankkeita on yhtymäkohtia opetusteknologian ja -menetelmien hankkeisiin. Opettajat kokevat projektien vaikuttaneen eniten heidän kykyynsä yhdistää työelämän vaatimukset opetukseen sekä tehdä yhteistyötä työelämän edustajien kanssa. Projekteilla oli vähiten vaikuttavuutta kykyyn ottaa oppimisvaikeuksia omaavien tarpeita huomioon, taitoon ohjata iäkkäämpiä oppijoita sekä kykyyn estää opiskelun keskeyttämistä. Organisaatiotasolla vaikuttavuutta koettiin eniten olevan koulutusorganisaation kyvyssä tunnistaa tulevaisuuden osaamistarpeita sekä tehdä yhteistyötä yritysten ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittäminen Tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen on luonut mahdollisuuden kehittää ja hyödyntää uusia oppimisympäristöjä ja opiskelumuotoja. Toiminnan perusteluissa todetaan, että erityistä huomiota tulisi kiinnittää ikääntyvien ja heikon koulutuksen omaavien tarpeisiin. Toimenpiteillä edistetään myös kansalaisten valmiuksia toimia tietoyhteiskunnassa medialukutaitoa sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitoja kehittämällä. Ohjelmakauden alkupuolella toteutetuissa opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalien kehittämisen projekteissa ei juurikaan painotu erityisryhmien kuten ikääntyvien tai heikon koulutuksen omaavien tarpeet. Toiminnan painopisteenä on ollut virtuaalisten oppimisympäristöjen luominen ja opetushenkilöstön verkkopedagogiikan kehittäminen. Projektien toteuttajina pääasiassa korkeaasteen oppilaitokset (yliopistot, korkeakoulut). Projekteihin osallistujat kokivat projekteilla olevan eniten vaikuttavuutta henkilökohtaiseen kehittymiseen. Osallistumisella ei nähty niinkään olevan vaikuttavuutta organisaatiotasolla, eikä suunnitelmaa uuden osaamisen hyödyntämisestä välttämättä ollut. Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta Toimenpidekokonaisuuden toteutuksessa on ohjelmakauden alkupuolen kehittämistoimia leimannut työelämälähtöisyyden periaate sekä koulutuksen ja työpaikkojen tekemä yhteistyö. Vaikuttavuusarvioissa korostuu koulutuksen työelämätuntemuksen ja yritysyhteistyön kehittyminen. Tämä ohjaa huomiota pois erityisryhmien tarpeista. Painotukset ikääntyneiden ammattitaidon uusintamiseen 14
15 tai heikon koulutuksen omaavien aseman parantamiseen esimerkiksi koulutus- ja oppimiskynnystä alentaen tai opetushenkilöstön valmiuksien lisääminen erilaisten oppijoiden kanssa työskentelemiseen on jäänyt toteutuksessa taka-alalle. Toimenpidekokonaisuudessa on toteutettu koulutuksen tuotekehitystyötä, jota organisaatioissa olisi suurella todennäköisyydellä muutoinkin toteutettu mutta rahoituksen puuttuessa joko viivästyneenä tai hitaammalla aikataululla. Koko toimenpidekokonaisuus on toteutumassa takapainotteisesti. Ohjelmakauden puolivälissä ollaan ESR- ja valtion rahoituksen maksatussuunnitelmassa noin 45 %:n tasossa suunnitellusta. Ehkä noin puolessa toimenpidekokonaisuuden projekteista projekteille suunnitelmavaiheessa asetetut tavoitteet ovat ylimitoitettuja, sillä projektipäälliköt eivät usko tavoitteiden toteutuvan projektin elinkaaren puolenvälin kokemuksen perusteella. Toimenpiteissä aloittaneista osallistujista enemmistö on naisia (62 %). Toimenpiteessä aloittaneiden, erityisesti opettajien määrä on asetetun tavoitteen mukainen. Maaliskuun 2003 seurantatietojen mukaan toimenpiteet loppuunsuorittaneiden opettajien tavoitemäärästä ollaan selvästi jäljessä, noin 10 %:ssa tavoitteesta. Tämä osaltaan kertonee hankkeiden ennakoitua hitaammasta etenemisestä. Toimenpidekokonaisuus edistää tietoyhteiskuntakehitystä kehittämällä nykyyhteiskunnassa tarvittavaa ammatillista osaamista ja lisäämällä opetushenkilöstön tieto- ja viestintäteknisiä valmiuksia sekä rakentamalla virtuaalioppimisympäristöjä. Toimenpidekokonaisuus ei pyri murtamaan koulutuksen sukupuolirakenteita, toisaalta sellaista tavoitetta ei oltu asetettukaan Sukupuolten väliseen tasa-arvoon toimenpidekokonaisuudella ei siis juurikaan ole vaikutusta. LUKU Yhteenveto Evaluoinnille asetetut kysymykset 1) Miten koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamisen toimenpidekokonaisuudella on edistetty ammatillisen peruskoulutuksen tutkintoihin sisältyvät näyttöjärjestelmän laadukasta ja työelämäläheistä käyttöönottoa? Projekteja on käynnistetty tarvituille koulutusaloille, mutta projektien eteneminen on sujunut odotettua hitaammin. Nuorten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden mielestä näytöt edistävät enemmän heidän omaa oppimistaan ja itsetuntemustaan kuin työllistymismahdollisuuksia. Yritykset ovat vain satunnaisesti käyttäneet näyttöjärjestelmään osallistumista itselleen uuden henkilöstön rekrytointikanavana. Suurempana motivaattorina vaikuttaa olevan benchmarkkaus tarvittavaan osaamisentasoon ja koulutusorganisaation antama apu koulutustarpeiden kartoittamisessa. Näyttöaineistoja on ohjelmakauden alusta lähdetty kehittämään eri toimialoille, mukana on mm. kone- ja metalliala, LVI-, sähkö- ja rakennusala, tekstiilija vaatetusala, matkailu- ja ravitsemisala, sosiaali- ja terveysala jne. Käytännössä näyttöaineistoja kehittävillä projekteilla katetaan kaikki koulutusalat, joilta näytöt puuttuvat. Tämän lisäksi on käynnistetty näyttöjärjestelmän käynnistämiseen, 15
16 LUKU Yhteenveto ylläpitoon ja sen kehittämiseen keskittyviä projekteja, joissa esimerkiksi kartoitetaan eri toimintatapoja ja niiden edellytyksiä näyttöjärjestelmän kolmikantaperiaatteen (oppilaitos, työelämän edustaja, opiskelija) toteuttamiseksi. Yksikään näyttöprojekteista ei vielä maaliskuun 2003 mennessä ollut ehtinyt päättyä ja 11 projektia oli ehtinyt vähintään toteutuksensa puoliväliin. Projektit ovat opetushallinnon tilausprojekteja, joissa on aloittanut noin osallistujaa, heistä 60 % on naisia. Osallistujamäärä vaikuttaa suurelta suhteutettuna siihen, että projektit eivät toteudu aikataulussaan ja että näyttöaineistojen kokeiluun päästään yleensä vasta pitkähkön näyttöaineistojen kehittelyvaiheen jälkeen. Yrityksiä on saatu osallistumaan hankkeisiin. Suuri osa osallistuvista yrityksistä on kooltaan pieniä, enintään 50 henkilöä työllistäviä. Projektipäällikkökyselyn mukaan liki puolessa ohjelmakauden alussa käynnistyneistä projekteista sidos- tai kohderyhmät eivät ole osallistuneet projektin suunnitteluun. Yrityskyselyn vastausten perusteella yritykset tulevat mukaan, kun niitä on pyydetty osallistumaan. Opiskelevat nuoret eivät vielä koe näyttöjen edistävän heidän työllistymistään, tosin miehet arvioivat naisia myönteisemmin näyttöjen vaikuttavuutta työpaikan hakuun. Tosin todellisia työnhakutilaisuuksia ei heillä ole vielä ollutkaan. Sen sijaan näyttöjen koetaan lisäävän itsevarmuutta ja kykyä tehdä oma-aloitteisesti ja laadultaan parempaa työtä. 2) Missä määrin opetushenkilökunnan, työpaikkaohjaajien ja koulutuksesta vastaavan henkilöstön koulutuksella on luotu edellytyksiä koulutuksen laadun parantumiselle? Ohjelma-asiakirjan asettamien tavoitteiden mukaan toimenpiteiden tulisi suuntautua erityisesti ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen laadun kehittämiseen toteuttamalla yhteistyössä työelämän kanssa opettajille ja työpaikkakouluttajille kehittämis- ja valmennusohjelmia. Ohjelmien kautta niin työelämätuntemus kuin pedogisten valmiuksien tulisi kehittyä. Ohjelmakauden alkupuolella käynnistyneistä projekteista valtaosa on ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen opetushenkilöstöön kohdistuvia täydennys- tai jatkokoulutusohjelmia. Muutamissa hankkeissa on tavoitteena tutkinnon (joko pedagogisen tai ammatillisen) suorittaminen. Edelleen muutamissa hankkeissa pääpaino on tieto- ja viestintäteknisten taitojen kehittäminen esimerkiksi verkossa tapahtuvaa opetusta varten. Lisäksi vain yksittäisissä hankkeissa on opettajien työelämäjaksokokeiluja. Muutamat hankkeet on suunnattu niin spesifeille koulutustai teknologia-aloille, ettei niiden voida ajatella hyödyttävän ammatillista aikuiskoulutusta laajemmin. Työpaikkaohjaajien tai muutoin yrityksissä koulutuksesta vastaavien henkilöiden osuus projektien osallistujissa on merkittävästi oppilaitosten opettajakuntaa vähäisempi. Toimenpidekokonaisuudessa aloittaneiden opettajien määrä on tavoitteiden mukainen. Sen sijaan loppuunsuorittaneiden määrässä ollaan selvästi tavoitetta jäljessä. Kuitenkin voidaan todeta, että opetushenkilöstön osaamisen kehittämi- 16
17 seen kohdistuvat toimet luovat edellytyksiä koulutuksen laadun parantumiselle. Yritysten ja yritysten kouluttajien mukana olo ei vaikuta kovin vahvalta. Tämä näkyy myös oppilaitosten opettajien vähäisissä työelämäjaksoissa. Osaamisen kehittäminen tapahtuu luokkahuoneissa, etä-, itse- ja verkko-opiskeluna. Nykyiset toimet eivät kuitenkaan riittäne poistamaan ammatillisen aikuiskoulutuksen (tai nuorisokoulutuksen) opettajakunnan pätevyysvajetta. 3) Missä määrin uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvilla opetusteknologialla, - menetelmillä ja oppimateriaaleilla on parannettu koulutuksen saavutettavuutta ja työelämän tarpeita vastaavia oppimisedellytyksiä? Ohjelma-asiakirjassa todetaan, että opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittämisellä tulisi tukea ikääntyvien ja heikon koulutuksen omaavien henkilöiden kouluttautumista ja osaamisen kehittämistä. Ohjelmakauden alkupuolella toteutettuja projekteja luonnehtii se, että monissa kohderyhmänä on opettajat ja että projekteissa tuotetaan sisältöjä verkko-oppimisympäristöön tai muuta oppimateriaalia oman oppilaitoksen tai virtuaalioppilaitoksen käyttöön. Toisaalta nuorten ammatilliseen koulutukseen suuntauvia hankkeita on yllättävän vähän. Joissakin hankkeissa keskitytään opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikkavalmiuksien kehittämiseen ja verkkopegagogiikan perusteiden omaksumiseen. Tässä suhteessa hankkeet voisivat olla myös opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen hankkeita. Muille kuin opetushenkilöstölle suunnatut hankkeet ovat spesifeihin ammattialoihin suunnattuja verkko- ja etäopetukseen keskittyviä hankkeita. Esimerkkinä yleissivistävän koulutuksen saatavuuden parantamisesta on virtuaalilukiohanke. Ohjelmakauden alkupuolen hankkeissa ei kohderyhminä juurikaan ole heikon koulutustaustan omaavat henkilöt. Projektien toteuttajia yleisemmin ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut, joilloin on ehkä ymmärrettävää, ettei työelämän vähiten koulutetut ole opetusmenetelmien, oppimateriaalien tai opetusteknologian ajateltuja hyödyntäjiä. Projekteissa on joitakin haasteellisempiin kohderyhmiin suuntautuneita hankkeita. Esimerkkinä voidaan mainita kehitysvammaisille soveltuva tietokoneajokortin suorittaminen. Tämäntyyppisiä hankkeita on kuitenkin ohjelma-asiakirjan henkeen nähden liian vähän. LUKU Yhteenveto Arvioinnin suosituksia toimenpidekokonaisuudelle Nuorten ammatillisen koulutuksen näyttöjärjestelmän onnistumisen osalta yksi olennainen kysymys lienee näyttöjärjestelmään kuuluvan osaamisen arvioinnin valtakunnallinen yhteneväisyys. Näyttöjärjestelmää on lähdetty kehittämään Tavoite 3 -ohjelmassa, jolloin Tavoite 3 -ohjelman näkökulmasta ulkopuolelle jäävät Pohjois- ja Itä-Suomi. Ohjelmakauden loppupuolella lienee syytä tarkastella paitsi näyttöhankkeiden myös muiden nuorten ammatilliseen koulutukseen 17
18 LUKU Yhteenveto suunnattujen hankkeiden tuloksia integroivasti Tavoite 3 -ohjelman sisällä sekä muiden tavoiteohjelmien välillä, jos niissäkin on toteutettu tähän teema-alueeseen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi Tavoite 3 -ohjelman toimenpidekokonaisuus 1.2 sisältää ammatilliseen koulutukseen kuuluvan työssäoppimisen pilotoinnin. Toimenpidekokonaisuus 2.2 tunnistaa ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ongelmia ja kehittää jatkotoimenpiteitä koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Ohjelmassa on siis instrumentit, joilla tarkastella nuoren oppijan oppimisprosessia sekä koulutusorganisaation koulutuspalveluprosessia kokonaisuutena. Nyt ne on vain hajautettu ilman erityisempää perustelua eri toimintalinjojen eri toimenpidekokonaisuuksiin. Kaikkien näiden toimenpiteiden kokonaisvaikuttavuuden kehittymisen mittareina voitaneen ohjelmakauden lopussa käyttää koulutuksen keskeyttäneiden määrää, valmistuneiden sijoittumista koulutustaan vastaavaan työhön ja työllistymistä yleensä sekä opiskelijoiden arvioita oman oppimisen ja osaamisen kehittymisestä. Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen on koulutuksen laadun kannalta keskeinen toimenpide. Toimenpidekokonaisuudessa opetushenkilökunnan koulutus kohdistuu ohelma-asiakirjan tavoitteiden mukaisesti pääosin muihin kuin nuorten ammatillisen koulutuksen opettajiin. Painopiste on aikuiskoulutuksen opettajissa. Toisen asteen ammatillista koulutusta koskeva Opetushallituksen selvitys osoitti, että vähintään joka viidenneltä opettajalta puuttui määritelty kelpoisuus. Opettajilta puuttui joko tutkinto tai pedagogiset opinnot. Siten toimenpidekokonaisuuden opetushenkilöstön koulutusta koskevat projektit olisivat nykyistä painokkaammin voineet keskittyä pilotoimaan ammatillisen peruskoulutuksen opettajakunnan osaamisen kehittämisen toimenpiteitä. Opettajien pedagogiset valmiudet, niin nuorten kuin aikuisten koulutuksessa, ovat merkityksellisiä opetuksen monimuotoistuessa ja hajautuessa luokkahuoneista työpaikoille ja virtuaalimaailmaan. Pedagogisen osaamisen kehittäminen ammatillisesti suuntautuneessa ja uutta tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävässä koulutuksessa olisi siten voinut olla toinen nykyistä voimakkaampi painopiste toimenpidekokonaisuudessa. Opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittämisen projektien toteuttajat ovat pääosin yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen yksikköjä. Verkko-oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien kehityspanos suuntautuu siten yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen perus- tai täydennyskoulutuksen opetustarjontaan. Opetusteknologian ja uuden oppimateriaalin kehittämistä ei ole siis erityisesti painotettu ammatilliseen peruskoulutukseen. Lopputuotteiden käyttäjinä ovat tyypillisesti koulutusorganisaatioiden opetushenkilöstö ja korkeakoulujen tai yliopistojen opiskelijat. Verkko-oppimisympäristöt ja -oppimateriaalit sekä opettajien tietoteknisten valmiuksien kohottamistarpeet lienevät todellisuutta myös ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat tai 18
19 ammatillista tutkintoa suorittavat nuoret ovat vain muutamissa projekteissa pääasiallisena tai välillisenä kohderyhmänä. Kehitystyön painopisteiksi olisi myös toisaalta voitu valita ikääntyvien ja heikon koulutustason omaavien tarpeiden huomioonottaminen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkko-opetuskehitystyötä ei useinkaan toteuteta vähiten koulutusta saaneiden näkökulmasta. Ohjelmakauden loppupuolelle esitetään harkittavaksi toimenpiteiden suuntaamista myös seuraaviin kohteisiin: - puutteellisen pedagogisen pätevyyden omaavat tai vailla tutkintoa olevat opettajat - ei-aktiivisesti koulutukseen hakeutuvien tavoittaminen uusin opetusteknologioin, opetusmenetelmin ja oppimateriaalein: ikääntyvien tai heikon koulutustaustan omaavien huomioonottaminen oppijoina - nuorten ammatillisen koulutuksen virtuaalioppimisympäristöt - nuorten ammatillisen koulutuksen sukupuolirakenteiden ravisteleminen koulutuksen keinoin LUKU Yhteenveto Lisäksi suositellaan analysoitavaksi sitä, millaiset yritykset ovat olleet aktiivisesti mukana nuorten ammatillisen koulutuksen kehittämisessä: ovatko esimerkiksi paljon uutta henkilöstöä rekrytoivat toimialat kuten sähkö- ja elektroniikkateollisuus, rakentaminen, metalli- ja metsäteollisuus riittävän monipuolisesti edustettuina. Toimenpidekokonaisuus 3.2 Ammatillisen liikkuvuuden sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistamisen projektit jakaantuvat myöskin ohjelma-asiakirjan määrittelemiä sisältöalueita tukien neljään tyyppiin: yli 40-vuotiaiden omaehtoiseen tutkintoon tähtäävään koulutukseen, koulutuksen ja työelämän verkostoitumisen mallien kehittämiseen, ennakointiosaamisen kehittämiseen sekä koulutuksen tieto- ja neuvontapalvelun kehittämiseen. Yli 40-vuotiaiden koulutus liittyy aikuisväestön ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja kannustamiseen tutkintojen suorittamisessa. Koulutuksen ja työelämän verkostoitumismalleilla pyritään löytämään uudenlaisia toimintamalleja koulutuksen ja työelämän lähentämiseksi toisiaan. Työelämästä koulutukseen irrottautuminen ja takaisin työelämään palaaminen sekä työn ohella kouluttautuminen ovat yksilöjen kannalta merkittäviä koulutuksen ja työelämän solmukohtia. Koulutusorganisaatioiden kannalta taas koulutussisältöjen kehittäminen yhdessä yritysten ja asiakkaiden kanssa on tärkeää. Ennakointiosaamisen kehittäminen liittyy koulutuksen järjestäjien ja koulutuksen hankkijoiden ennakointivalmiuksiin. Käytännössä useassa projektissa tehdään eri aloille 19
20 LUKU Yhteenveto koulutus- ja osaamistarvekartoituksia. Tieto- ja neuvontapalvelujen osalta toimenpidekokonaisuudessa on tuotettu Internetiin koulutusportaali, joka tarjoaa tietoa ja linkkejä koulutuksesta. Toimenpidekokonaisuudessa toimien pääasiallisena kohderyhmänä on yritysten henkilöstö ja ammatillista lisäkoulutusta tarvitsevat. Noin puolet projekteista ilmoittaa kohdentuvansa yli 45-vuotiaisiin. Toteutuneet kohderyhmät ovat ohjelma-asiakirjan määrittelyjen mukaisia, joskin työttömiä työnhakijoiden osuus on jäänyt melko pieneksi. Projektien tavoittelemat vaikuttavuudet kohdistuvat ensisijaisesti yksilö- ja organisaatiotasolle. Eläkkeelle siirtymisikään projektit eivät usko vaikuttavansa. Uralla etenemisen mahdollisuuksia ei projektien uskota edistävän mutta viidennes projekteista uskoo auttavansa osallistujia säilyttämään nykyisen työpaikkansa tai lisäämään todennäköisyyttä saada uusi työpaikka. Tavoitteena koulutuksen ja työelämän verkostoitumismallien kehittäminen ja yli 40-vuotiaiden aikuisopiskelijoiden omaehtoinen, tutkintoon johtava kouluttauminen Toimenpiteiden perustelut ovat edelleen relevantteja. Työelämässä on mukana niin nuoriin kuin vanhempiinkin ikäluokkiin kuuluvia, joilla ei ole mitään ammatillista tutkintoa. Työelämän osaamisvaatimukset kuitenkin lisääntyvät. Ikääntyvien tulisi pysyä työelämässä mukana entistä pitempään. Toimenpidekokonaisuudessa toteutettu aikuisiin suunnattu koulutus yhdistyy usein yksilöiden urakehitysmahdollisuuksien vahvistamiseen, yrityksen tai organisaation muuhun kehittämiseen tai yrityksen ja koulutusorganisaation yhteistyömuotojen kehittämiseen. Ikääntyville sopivien koulutus- ja opetusmenetelmien kehittäminen ei ole korostetusti toteutuksessa mukana, eivätkä projektipäälliköt, osallistujat tai yritykset usko toimenpiteillä olevan vaikutusta eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Hankkeissa mukana olevat yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä, jopa 40 % yrityksistä on alle 5 henkilöä työllistäviä. Tämä on ehkä osaltaan vaikuttanut mahdollisuuksiin toteuttaa vuorottelu- ja rotaatiomallia koulutuksessa. Tällaisia projekteja, kuten muuntokoulutusta on ohjelmakauden alkupuolella toteutunut vähän. Ohjelmakauden puolivälissä hankkeita on käynnistynyt jo jonkin verran. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden ja yritysten välillä ei ole nostanut työttömiä toimenpiteiden merkittäväksi kohderyhmäksi, kaikista aloittaneista työttömiä on ollut noin 5 %. Sosiaali- ja terveysalalle suunnatut projektit ovat tavoittaneet ikääntyviä, näissä projekteissa yli 40 -vuotiaita on yli 60 % aloittaneista. Osallistujakyselyn mukaan osallistuneet aikuisopiskelijat ovat keskimäärin hyvin koulutettuja. Osallistujat eivät koe kouluttautumisen edistävän heidän hakeutumistaan uusiin työpaikkoihin tai muuttavan heidän nykyistä työkuvaansa. Pääasiallisena vaikuttavuutena on henkilökohtainen kehittyminen. Yrityksissä vai- 20
40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää
40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotTyömarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi
Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotKEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!
KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotVälinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista
Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista Perustason ensihoidon kokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2016 Marja Veikkola,
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
LisätiedotKOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI
hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI Koordinoijan (Osekk) esitys arviointisuunnitelman tarkentamisesta Esitys ohjausryhmälle 24.11.2014 Marja Veikkola Sivu 1 Koulutuskokeiluille
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotOpetushallitus HELSINKI 7/521/2008
Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotOppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta
LisätiedotTaustatietoa selvityksestä
Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,
LisätiedotKirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016
Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna
LisätiedotAmmatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet
Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotVammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista
LisätiedotValtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Pasi Kankare
Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet 24.3.2010 Pasi Kankare Opetushallituksen valtionavustusten tavoitteet Koulutuspoliittiset tavoitteet Hallitusohjelma Kesu Keskeiset
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotMitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä
Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä 5.10.2017 Pirjo Kauhanen pirjo.kauhanen@jao.fi Kuva: Mathias Falk / Skills Finland AMISreformi Koulutukseen joustavasti
LisätiedotLeonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen
Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotLiiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO
Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 30.1.2013 yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus Sisältö Tutkinnon perusteiden toimeenpano ammatillisena peruskoulutuksena
LisätiedotAmmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti
LisätiedotRakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus
Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotAMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018
AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan
LisätiedotTIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
LisätiedotLiite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso
1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotErasmus+ -ohjelman linjaukset
Erasmus+ -ohjelman linjaukset CIMO, ammatillinen koulutus 2013 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle Liikkuvuus (KA1) Opiskelijoiden liikkuvuus Vastavalmistuneiden liikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotTaito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet
Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:
LisätiedotTäydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli
Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille
11.5.2011 Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille Pasi Kankare, Opetushallitus Oppisopimusten määrän kehitys Oppisopimuskoulutuksella koko tutkinnon
LisätiedotAjankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös
LisätiedotOppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa
Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?
LisätiedotHenkilökohtaistamisen prosessi
Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA
OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe
Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotKorkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015
Korkeakouludiplomi kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti Helsinki 9.2.2015 Professori Jussi Välimaa Erikoistutkija Helena Aittola Projektitutkija Taru Siekkinen 9.2.2015 Koulutuksen
LisätiedotVUOSIVÄLIRAPORTTI 2012
VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn
LisätiedotTYÖNJOHTOKOULUTUKSEN VAKIINNUTTAMINEN KOKEILUN PERUSTEELLA
TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN VAKIINNUTTAMINEN KOKEILUN PERUSTEELLA Työnjohtokoulutuskokeilun valtakunnallinen verkostotapaaminen 1.11.2013 Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi KOKEILUN TULOKSET HYVIÄ TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILUN
LisätiedotYritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua
Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten
Lisätiedot27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotUraohjaus2020, hankkeen perustiedot
Uraohjaus2020 Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotUraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura ja jatko
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotKirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015
Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta
Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta
Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotUudistettujen ammatillisen koulutuksen perusteiden toimeenpanon seuranta
Uudistettujen ammatillisen koulutuksen perusteiden toimeenpanon seuranta Hotelli-, ravintola- ja cateringalan koulutuspäivä 20.3.2013 yli-insinööri Kati Lounema Esityksen sisältö Perusteiden toimeenpanon
Lisätiedot10 askelta onnistumiseen
Askelia yrityksen uudistamiseen, osaamisen kehittymiseen ja yrittäjyyden lisäämiseen 10 askelta onnistumiseen Veli-Matti Lamppu 22.5.2018 Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen
LisätiedotYhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja
Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%
LisätiedotTaito-ohjelma yleisesti ja kevään haun erityispiirteet
Taito-ohjelma yleisesti ja kevään haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 25.1.2017 Päivi Bosquet Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja: TL 4 Koulutus,
LisätiedotEtelä-Savon Teollisuuden osaajat
Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana
LisätiedotTyössäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus
LisätiedotOppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016
Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi
LisätiedotDIGIOPE-selvitys. Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö Tampere
DIGIOPE-selvitys Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö 16.5.2017 Tampere Sanna Ruhalahti ja Virve Kentta @somesanna #AMdiginyt #xbreikki #AMdiginyt Vastaajat
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI Yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen, TAKK Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pirkanmaan TE-toimisto
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI 26.1.2018 Yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen, TAKK Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pirkanmaan TE-toimisto 26.1.2018 Tampereen Aikuiskoulutuskeskus www.takk.fi
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotAikuiskoulutus Pohjois-Savossa
Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen
Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten
Lisätiedot5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI
AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotSAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäjistä n. 8000 opiskelijaa Henkilöstöä n. 850 Koulutamme ammattilaisia neljällä eri paikkakunnalla
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö
Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE 2016 Vastausprosentti: 50 % 1. Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 1. Koulutuksen sisällöt ja
Lisätiedot