SUOMEN SHAKKILIITON, TYOVÄEN SHAKKILIITON JA SUOMEN TEHTÄVÄN I E KKOJE N ÄÄNENKANNATTAJA

Transkriptio

1 1 ~; SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKILIITON, TYOVÄEN SHAKKILIITON JA SUOMEN TEHTÄVÄN I E KKOJE N ÄÄNENKANNATTAJA Toimitus ja konttori: Jyväskylä, Luonnetjärvi. Puhelin: Jyväskylä Saloila. Tilaushinta: 1/1 vsk. 80:-, 1/2 vsk. 45:-, 1/4 vsk. 25:-. Ulkomaille: 1/1 vsk.150:-. r,~oitteen muutos 5 : N:ot Loka - Joulukuu 1944 Vuoden 1944 päättyessä Lokakuussa 1943 tapahtuneen star>tin jälkeen merkitsee vuoden 194,1 päättyminen Suomen Shakin nykyisen muodon taipaleella ensimmäistä sellaist,a tarkastusasemaa, jossa hetkeksi voi pysähtyä arvostelemaan tilannetta ja tarkistamaan kurssia matkan jatkamis'ta varten. Toteamme shakinharrastuksemme s.odan aikana ja epäilemättä sen ansios,ta nousseen oloissamlne suorastaan ainutlaatui,seen laajuuteen. Vähäiseksi ei ole arvioitava sitä shakinystävien joukkoa, joka kotiutuvan armeijan mukana saapuu kotiseuduilleen. TuLeeko shakinharrastus nyt heidän kohdaltaan päättymään, vai avautuuko sille jatkumisen mahdollisuuksia? Sha:kJkiliitoillemme ja niiden myötävaikutuksella shakkikerhoillem.me tarjoutuu ainutlaatuisen arvokas mahdollisuus ryhtyä kaikkiin niihin to.1- menpiteisiin, joita kysymyksen myönteinen ratkaisu edellyttää. Monilla tahoilla tämä on jo oivallettu. Kerhot, joiden toimint,a on ollut hiljaista tai kokonaan keskeytyksissä, ovat ripein ottein aloittanelert työskentelynsä, joka luonnollisesti ensisijaisesti kohdistuu rintamilta palaavien shakinharrastajien vastaanottamiseksi. Siellä, missä shakkikerhoja ei ennestään ole toiminnassa, on seuais'hl perus'tam,i,seksi ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin. Shakkiliittomme tulevat tässä neuvoin ja käytännöllisin toimenpitein auttamaan. Suomen Shakki on myös harra:stusalansa hyväksi käytettävissä. Vajkka tunnetut syyt vaikeuttivatkin sen ilmestymistä päättymässä olevan vuoden 10PPupuolliskolla, sisältää vuos~kerta 1944 hyvän matkaa yli 250 sivua. Kirjapainovaikeudet eivät vielä näytä täysin voitetullta, mutta painatuskysymys on saatu kuitenkin ratkai,stuksi niin että Suomen Shakki ilmestyy vuoden 1945 aikana kahdeksana numerona. Tilaushinta pysyy entisellään, Tämä merkitsee sellaista uslkomah0- malta tuntuvaa tosiasiaa, että Suomen Shakin vuosikerta 1945 tulee sivulukuijhin verrattuna olemaan halvempi :kuin Suomen ShaJkki-Finlands Schack 1935! Suomen Shakki kiittää avustajiaan, tilaajiaan ja ilmoittajiaan luottamuksellisesta yhteistoiminnasta kuluneen vuoden aikana. Toivoen saman myötämielisyyden edelleenkin jatkuvan, toivotamme kai:kille Suomen Shakin ystäville h y v ä ä j 0 u 1 u aja 0 n neil i s t a u u t t a v U 0 t ta!

2 210 SUOMEN SHAKK1 SUOMEN SHAKK I Helsingin Yleinen Shakkiseura Seuran antarnista asiapapereista koonnut Osrno Kaila Helsingin Yleisen Shakkiseuran 10-vuotiskertomuksessa 1934 seuran silloinen sihteeri toimittaja A. H i n d s kirjoitti lopuksi:»kuten edelläolevasta olemme nähneet ja kuten itse olemme saaneet kokea, seuran 10. toimintavuosi on ollut onnekas. Ja jos kaikki käy' hyvin, seura pian täyttää 20 vuotta! Silloin järjestetään vielä suurempia juhlallisuuksia kuin nyt». Tämä ennustus on käynyt toteen ainoastaan 20 vuoden täyttämistä koskevalta osaltaan. Mutta merkkitapaus on aina merkkitapauil, mistä syystä Suomen Shakin toimitus haluaa mahdollisuuksiensa mukaan muistaa juhlivaa seuraa. Mitä mainitut mahdollisuudet ovat saaneet aikaan, se ilmenee seuraavasta»historiikista» ja paljosta muusta tämän numeron sisällyksestä.. Perustarninen.»Hufvudstadsbladetissa oli marraskuun 29 päivänä 1923 ilmoitus, että senjälkeen kun Helsingin Shakkiklubin hallitus on muuttanut klubin kokoutumispaikan toiseen huoneistoon, joukko Helsingissä ja sen ulkopuolella asuvia shakinystäviä on päättänyt perustaa uuden shakkiyhtymän, jonka kokoutumispaikkana tulee olemaan Galerie Hörhammer, ja että yhtymän väliaikaisen hallituksen muodostavat everstiluutnantti H. B a c k m a n s s 0 n, varatuomari J. U g g 1 a ja tohtori G. Enckell. Tämä julkisuudessa esitetty syy, jos sitä ollenkaan voi syyksi sanoa, tuntuu sangen heikolta. Todellinen syy on etsittävä syvemmältä. Asianlaita lienee niin, että kun Helsingin Shakkiklubin monessa suhteessa ansiokas toiminta vähitellen, kuten ilman kilpailijaa olevan seuran useimmiten käy, ainakin eräiden jäsenten mielestä alkoi osoittaa jonkinlaisia kangistumisen ja paikallaan astumisen oireita, katsoivat :p.ämä jäsenet maamme shakkielämälle olevan eduksi, jos perustettaisiin uusi shakkiyhtymä vapaammalle ja kehitysmahdollisemmalle pohjalle». Tähän tapaan seuran silloinen puheenjohtaja,-insinööri F. O. 1 m m e II-vainaja eräässä kirjoituksessaan v luonnehti seuran perustamissyitä. Nimeltä mainiten uuden yhtymän varsinaisina perustajina on pidettävä taidekauppias 1. H ö r h a m m eri a, ev.luutn. Backmanssonia ja toimittaja A. Kaj a n i a. Edellämainittu väliaikainen hallitus järjesti joulukuussa 1923 näytöstilaisuuden, jossa A. C a n d 0 Iin pelasi simultaania, ja hankki uudelle seuralle välttämätöntä shakkikalustoa. Perustava kokous, jossa sääntöehdotus hyväksyttiin, pidettiin tammikuun 7 päivänä Nimeksi päätettiin HeI s i n gin S h a k k i s e ura (Schacksällskapet i Helsingfors). Seuran toiminta julistettiin heti alkavaksi tarkoituksena»sovinnollisessa yhteistyössä kilpailun ohella toisten kaupungissa olevien l' shakkiyhtymien kanssa kaikiil tavoin työskennellä pelitaidon leviämisen ja kohottamisen hyväksi toimeenpanemalla säännöllisesti uusiutuvia turnauksia, antamalla koti- ja ulkomaisten mestarien avulla simultaaninäytöksiä ja hankkimalla ja pitämällä lainakirjastoa sekä julkaisemalla ja levittämällä shakkikirjallisuutta». ~erus.~~vas~a kokouksessa oli valittu seitsenmiehinen hallitus, joka ensll~mais.ess~ kokouksessaan tammikuun 13 päivänä 1924 valitsi puhe:njohtajaksl ev.luutn. H; Backmanssonin,varapuheenjohtajaksi johtaja H. M Y h r b e r gin, sihteeriksi varatuom. J. Ugglan, rahastonhoitaj aksi taidekaupp. 1. Hörhammerin ja kirjastonhoitajaksi liikemies V. L eva n der i n. Lisäksi kuuluivat seuran ensimmäiseen hallitukseen herrat E. von F r e y m ann ja S. S toi p e, joiden kuitenkin oli pakko erota syksyllä, jolloin heidän tilalleen valittiin toim. A. Kajan ja herra A. A b r a h a m s 0 n. Näin oli uusi seura todellisuus. Ennen seuran kahden vuosikymmenen aikaisten shakillisten edesottamusten seuraamisen aloittamista lienee paikallaan tutustua niihin henkilöihin, jotka eri vuosina ovat toimineet vastuunalaisilla paikoilla seuran hallituksessa. Tyytyminen pelkkiin luetteloihin on valitettava välttämättömyys. Puh e e n j 0 h t a H n a ovat olleet: H. Backrnansson F. O. 1rnrneZZ Hörharnrner A. Hinds. Seuralla on ollut harvinainen onni saada pitää samat vahvat miehet puheenj.oht~jina ~uhteellisen k tuan aikaa.. Tämän seikan merkityksen tuntee Jokamen, Joka on perehtynyt shakkiyhdistystoimintaan. V a r apu h e e n j 0 h taj i n a ovat olleet: 1924 H. Myhrberg, F. O. Imrnell, Rahrn, 1932 P. Trustedt, Hörhamrner, P. Trustedt, 1938 A. Boman ja a. Lindströrn, 1939 H. Söderströrn R. Krogius) R. Burrnan. S i h tee r e i n ä ovat olleet: 1924 J. Uggla, Hörhamrner) 1928 P. Tru8tedt Th. Gauffin, 1932 B. Rasrnusson) A. Hinds) T. Backrnan, H. Syvänen) 1938 J. Falck, 1939 G. Sternberg) Marganavicius) M. Laisaari. R a h a s t 0 n hoi taj i n a ovat olleet: Hörharnrner, 1925 G. Lindströrn) 1926 A. B. Söderlund 1927 B. Michelsson) Hörharnmer) 1930 B. Strörn) i. Hörharnrner) A. UZlner, 1938 K. E. Lagerstarn, A. Hinds, A. UZZner. K i r j a s t 0 n hoi taj i n a ovat olleet: V. Levander, 1926 L. von Haartman, 1927 A. B. Söderlund,

3 212 SUOMEN SHAKKI 1928 T. J. Vilen) 1929 A. B. Söderlund) Hörhammer) 1931 P. Trustedt) 1932 ]{,. T. L~ndholm) T. Backmam) G. LaitiJnen) 1937 J. Falck) A. Hinds) 1938 V. Lignell) 1939 L. Boström) 1940 U. Ryysy) E. V. Pe'nnanen) Solin. KaI u s t 0 n hoi taj i n a ovat olleet: H. Syvänen) 1938 T. Salo) 1939 J. Falck) T. Salo, V. Kiuru. R a h a s t 0 n hoi taj a n apu 1 a i s i n a ovat olleet: 1936 L. Schaefer) 1937 K. E. Lagerstam) G. Gothoni) A. G. Ojanen. Samoin lienee paikallaan jo tässä yhteydessä huomauttaa parista seikasta, jotka osiltaan ovat luoneet edellytykset seuran monipuoliselle ja vilkkaalle toiminnalle. Helsingin Yleisen Shakkiseuran ei ole tarvinnut, kuten shakkiyhdistysten yleensä, viettää kiertolaiselämää muuttamalla paikasta paikkaan. Seuran primus motor, taidekauppias I. Hörhammer, nimittäin soi seuralle pelihuoneiston taidesalongissaan Galerie Hörhammerissa alusta alkaen aina kevääseen 1939 asti. Mikä vaikutus tällaisella suurenmoisella auliudella oli seuran talouteen, jonka ei tarvinnut tuskailla vuokrien ja vuokravelkojen painamana, sen jokainen ymmärtää seuran oli muutettava vuokrahuoneistoon Uudenmaankatu 23- A. 2. Sopimus tehtiin vuodeksi, mutta syksyn YH ja sitten talvisota saivat aikaan sen, että huoneistoa käytettiin vain n. kolmen kuukauden aika, vaikka vuokra oli tietysti maksettava koko vuodelta. Kesällä 1940 seura kokoutui ravintola Pika-Baarissa, Heikinkatu 12, aluksi kerran, sitten kahdesti viikossa. Syyskuussa 1940 muutettiin Ruotsalaisen Konemestariyhdistyksen huoneistoon, Katariinankatu 3, jossa seura edelleen pelaa. Peli-iltana on nykyisin keskiviikko. Seura on alusta alkaen kiinnittänyt suuren huomion shakkikirjastoonsa, jonka kaksi yksityislahjoitusta pani alulle vuonna Sitä on säännöllisesti kartutettu sekä lahjoituksin että ostoin, ja nykyään seuran n. 400 shakkiteosta käsittävä kirjasto on ainutlaatuinen maassamme.. Lainaamisen vilkkaus on paras osoitus tämän asiallisen kirjaston merkityksestä seuran jäsenille. Seurassa on myös oivallettu kiertopalkintojen kiihoittava voima. Moni kaunis taulu ja moni komea pokaali on ollut ja on yhä kiertopalkintona seuran kilpailuissa. Jotkut ovat ikuisia, jotkut menevät»kolmesta poikki». Alempien luokkien kiertopalkinnoista on pelattu sen mielenkiintoisen järjestelmän mukaan, että esim. kahdeksan kiinnityksen jälkeen pelataan turnaus lopullisesta omistusoikeudesta. Seuran nykyiset kiertopalkinnot ovat: 1) Bertel-Nordströmin taulu»lysekil») -josta pelataan mestari- ja 1. luokassa ja jonka kolmasti voittanut saa omakseen. T. Saloli a on kaksi, V. K i u r u II a yksi kiinnitys. '. \'!' ' SUOMEN SHAKKI 213 2) Ivar Hörhammerin malja~ josta pelataan kerta vuodessa mestaruusluokassa ja joka kiertää ikuisesti. Lahjoitettu 20-vuotisjuhlan johdosta, ja siitä pelataan par'aikaa ensi kertaa. 3) A. Laitilan taulu) josta on pelattu 2. luokassa ja josta on jäljellä omistusoikeus turnaus osanottajina Ward, Lundström, Björkroth, Knekt, Korsström, Engström ja Ahlblad. 4) H. Backmamssonin akvarelli) josta on pelattu 3. luokassa ja josta on jäljellä 12 miehen omistusoikeusturnaus. 5) Tinamalja) josta on pelattu 4. luokassa ja josta on jäljellä 10 miehen omistusoikeusturnaus. 6) J. Falckin taulu) johon luokkaan katsomatta saa kiinnityksen suurimman voittoprosentin saavuttanut. Kiinnityksiä kuusi, vapaita kaksi. 7) Pikapelimestaruuspokaali) joka kiertää ikuisesti. T. Salolla ja R. Krogiuksella yksi kiinnitys. Vuosi vuodelta Seuran shakillinen toiminta alkoi varsin vilkkaasti eikä vähiten siitä syystä, että perustavalla kokouksella oli ilo lausu? tervetulleeksi väliaikaisen hallituksen vieraaksi kutsuma saksalainen shakkimestari K. Em m r i c h, joka vuotta aikaisemmin ensi kerran vieraili maassamme. Etevänä ja innok-. kaana shakinharrastajana mestari oli omiaan alusta perin saamaan vireille oikean shakkihengen etenkin seuran nuoremmissa jäsenissä. Vierailu kesti koko kevätlukukauden, jona aikana järjestettiin lukuisien vapaiden pelien lisäksi esitelmätilaisuuksia ja ensimmäiset turnaukset. Ev.luutn. H. Backmansson Kolmessa luokassa pelasi yhteensä 22 miestä. Parhaan luokan voitti tietysti shakkimestari Emmrich maksimituloksella 5 p., 2. R. Ny b e r g 3 p. - Syysturnaus pelattiin kahdessa luokassa, mukana 15 miestä luokan voitti I. Hörhammer. Ulospäisen toimintansa seura aloitti , jolloin oteltiin Helsingissä T u r u n S h a k i n y s t ä v i ä vastaan 8-miehisin 1924

4 ~-;-~" SUOMEN SHAKKI joukkuein. Seuran edustajisto (J. Uggla, W. L ö n n b e r g, H. Backmansson, 1. Horhammer, M. W e s t r e n-d 0 11, A. U IIne r, R. Nyberg ja K. J. BIo m q v i s t) korjasi voiton 4%-3% ja loi siten seuralle velvoittavat otteluperinteet, joita se onkin kunnialla vaalinut. - Suomen Shakkiliiton kesäkuussa Turussa järjestämään 2. liittoturnaukseen osallistuivat seuran edustajina 1. Hörhammer, joka 1. luokassa jakoi palkinnon J. Terhon kanssa (1. E. Lindroos, 2. E. Malmberg) sekä A. Ullner jl'l A. Abrahamson, jotka eivät sijoittuneet 2. luokassa. - Syksyllä oteltiin A k a tee m i s t a S h a k k iki u b i a vastaan pikapeliottelu, jonka seura hävisi 5-6, ja pikapeliturnaus, jonka seura voitti seura voitti ottelussa HeI s i n g f 0 r s S c hae k v ä n n eri e n joukkueen 5-3. Alkajaisvuoden tilille ovat vielä vietävissä K. Emmrichin, A. Tschepurnoffin, E. Lindroosin, Th. G a u f f i n i n, A. Kajanin ja 1. Hörhammerin simultaani näytökset. Kajan kävi lisäksi pelaamassa simultaania Tampereella, Hörhammer Hämeenlinnassa, Turussa ja Vaasassa. Mainittakoon vielä, että seura kokoutui kevätlukukaudella maanantai- ja torstai-iltoina ja syyslukukaudella tiistai- ja perjantai-iltoina. Kesällä kokouduttiin torstai-iltaisin Kappelissa. Ylimääräisiä peli tilaisuuksia oli usein etenkin sunnuntaisin. Vuosi sujui miltei kokonaan säännöllistenohjelmallisten tilaisuuksienmerkeissä. Simultaaninpelaajina esiintyivät E. Lindroos, Th. Gauffin, E. T ann e r, A. Kajan, 1. SoI i n ja: 1. Hörhammer. Marras-joulukuussa shakkimestari E. Lindroos toimi n. neljän viikon ajan shakinohjaajana seurassa. Kevätturnaus järjestettiin vain 4. luokassa ja syysturnaus 2. luokassa, mutta kesällä seura yhdessä Helsingfors Schackvännerien kanssa järjesti 2-ryhmäisen turnauksen voittajina 1. Hörhammer ja O. P u 1 k k i n e n. Ottelu Turun Shakinystäviä vastaan pelattiin Turussa Sitä varten oli saatu pokaalilahjoitus, mikä teki ottelemisen paljon mielenkiintoisemmaksi. Turkulaiset saivat vuorostaan 1. kiinnityksensä Helsingissä pelattu propagandaottelu Turun Shakinystäviä vastaan päättyi sekin seuran tappiokili 9%-121/ 2, mutta samojen yhdistysten välisen puhelinottelun, ensimmäinen muuten laatuaan maassamme, seura voitti 1%-% oli vielä ottelu Helsingfors Schackvännereitä vastaan tuloksena vakuuttava 11-6-voitto. Seuran pelaajat olivat olleet neljään luokkaan jaetut, mutta asetetun luokkiinjakokomitean (1. Hörhammer, O. Pulkkinen ja G. Lindström) ehdotuksesta hallitus päätti perustaa lisäksi 5. SUOMEN SHAKKI 215 luokan vasta-alkajille ja 4. luokan turnausten»'heittopusseille». Seuran jäsenmerkki, jonka aiheina ovat shakkikuningas ja shakkilauta ilman mitään kirjaimia, on peräisin tältä vuodelta. Ainutlaatuinen merkkitapaus oli presidentti La u r i K r. R e la n der i n vierailu seurassa syyskuun 30 päivänä 1925, mutta sen seikkaperäinen selostus on toisaalla tässä numerossa Vuosi 1926 oli vierailujen vuosi. Tunnettu saksalainen mestari C. A h u e s oli onnistuttu saamaan shakinohjaajaksi kahden kuukauden ajaksi, helmikuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin. Mestari osallistui ahkerasti harjoituspeleihin ja piti lukuisia shakkipelin salaisuuksia selventäviä esitelmiä omaten lisäksi esikuvalle tärkeän miellyttävän ja vaatir~lattoman esiintymisen, mitkä kaikki yhdessä koituivat arvaamattoman suureksi hyödyksi seuran jäsenten pelitaidon kehitykselle. - Pääsiäisviikolla vieraili seurassa ruotsalainen mestari G. D a h 1, ja toukokuussa itse suurmestari R. R e t i antoi seurassa kaksi onnistunutta simultaaninäytöst~. - Kesällä venäläiset mestarit 1 1 j i n-g e new s k i, L ö w e n f i s c h ja R 0 c h 1 i n kävivät kolmasti seuran pelitilaisuuksissa, eivätkä marraskuussa Leningrad Tukholma-otteluun matkalla olleet venäläiset pelaajat unohtaneet pistäytyä Shakkiseurassakin. - Marraskuussa vieraili seurassa vielä tunnettu latvialainen mestari H. M a tt iso n. Tällainen vierasmäärä oli ainutlaatuinen ja silmin nähtävästi vaikutti sekä harrastuksen leviämiseen että pelitaidon kohoamiseen. Viimeksimainittu ilmeni parhaiten turnauksissa, jollaisia pelattiin keväällä tombolaturnaus kahdessa ryhmässä voittajina H. U 11 n erja O. ele v e ja pistetasoituspikaturnaus (60 siirtoa tunnissa) voittajana T. J. ViI e n, kesällä O. Pulkkisen voittama luokan turnaus sekä syksyllä luokan turnaus, jonka J. G u s i n voitti erinomaisella tuloksella 7 voittoll ja 2 tasapeliä. Ei ihme, että ulospäin ehdittiin toimia vain ottelemalla Turun Shakinystäviä vastaan tasatuloksin 4-4. Mestarien vierailujen rahoittamisessa oli tietysti täytynyt turvautua lahjoittajien auttaviin käsiin. Eräs Shakkiseuran menestymisen salaisuuksista piileekin juuri siinä että sillä on kaikkina aikoina ollut auliita kannattajia. Näide~ miesten' nimet ovat kultakirjaimin piirretyt seuran historiaan, ja vain heidän suuri lukumääränsä estää kirjoittajaa poimimasta niitä tähän. Tässä yhteydessä sopinee mainita seuran puheenjohtajan lahjoittarnasta säästölippaasta, jonka hyväksi pelatut pienet rahapelit kartuttivat seuran kassaa vuoden mittaan kunnioitettavan määrän tuhatkunta markkaa.

5 216 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 217 I ' päivätty vuosikertomus mainitsee seuran jäsenten lukumääräksi Jäsenluvun vaihtelu on shakkiyhdistyksissä sangen tavallista, mikä riippuu m.m. hallitusten. ankaruudesta maksunsa laiminlyöneitä kohtaan, eikä siihen tuijottaminen tee oikeutta yhdistyksen todelliselle suuruudelle. Luku 161 tuli kuitenkin mainituksi suurimpana laatuaan Ulospäinen toiminta oli tänä vuonna selvästi etualalla. Jo perinteinen ottelu Turun Shakinystäviä vastaan jäi tälläkin kertaa ratkaisematta tuloksen ollessa Uudeksi ottelukumppaniksi saatiin vilkkaissa nousun merkeissä toiminut T a m p e - r e e n S h a k k iki u b i, jota vastaan ensi kerralla tehtiin tasapeli 3-3 ja toisella, Helsingissä, hävittiin 2%-3%. Tätäkin ottelua varten oli lahjoitettu kiertopalkinto, sievä pokaali, jonka oli määrä mennä»kolmesta poikki». Aikana shakkimestari C. Ahues uusi vierailunsa, ja tällöin seura järjesti turnauksen, johon kutsuttiin mestarin lisäksi R. Krogius ja B. Rasmusson Viipurista, H. Larsen Tampereelta ja Th. Gauffin Turusta. Seuraa edustivat 1. Hörhammer ja J. Uggla. Tulokset: 1) Ahues 5%, 2) Gauffin 3%, 4-5) Uggla ja Larsen 2lj2' 6-7) Krogius ja Rasmusson 2 p. Turnaus oli siitä huomattava, että siihen osallistui pelaajia niin monelta paikkakunnalta ja että seura yksin kustansi vieraiden, matkat, täysihoidon ja päivärahat. Suomen Shakkiliiton järjestämään 2. luokan liittoturnaukseen osallistui seuran jäsen K. E. L a g e r s t a m, joka päätyi jakamaan 3. ja 4. palkinnon. Mitä muuten seuran suhteeseen liittoon tuli, mainittakoon, että seura oli heti perustamisvuotensa alussa liittynyt Suomen Shakkiliittoon erotakseen yhteisymmärryksen puutteessa melko pian. Uudelleen liittyminen tapahtui heinäkuussa 1927, josta lähtien seura on kuulunut liittoon ja hyvin usein ja merkittävästi ollut edustettuna liitonhallituksessa. Seuran omat turnaukset jäivät tänä vuonna verrattain vähälle. Kevätturnaus keskeytyi, syysturnauksen luokassa voitti T h. G a u f f i n. Tavanomaisia pika- ja tombola- eli uloslyönti turnauksia pelattiin tietysti useita vuoden mittaan. ". tiin Helsingissä Turun Shakinystävät 5-3 ja Tampereella Tampereen Shakkiklubi Vakuuttavin todistus s~uran jatkuvasti nousseesta peli tasosta oli kuitenkin.18. 1~. suorlte~tu ottelu maan vahvimpana pidettyä shakkiyhdlstysta HeI s 1 n gin S h a k k iki u b i a vastaan. Tämä historiallinen ottelu ansaitsee yksityiskohtaisen tulosluettelon : 1. luokka 2. luokka 3. luokka HYS Gauffin HörhammEr Uggla Blomqvist Backmansson A. Ullner Vilen Lagerstam Seidel Pulkkinen Järnefelt Palomaa' Wathen Heino Hedengren 1-0 1/2_ / 2 _1/ / 2 _1/ HSK Rahm Terho Ihalainen HYS 3-HSK 2 Björklund Granfelt O. OLenius Salmio Enwald HYS 4-HSK 1 v. Zwehl Lahtinen Welin Nyholm Paalanen HYS 3-HSK 2 Waronen Ilmakunnas Lopputuloksena oli siis seuran musertava 10-5-voitto, jota :i yliarvioitu, mutta joka selvästi osoitti Helsingin Yleis:~ Sh~~k~~ seuran kuuluvan maan ensimmäisiin shakkiyhdistykslln. Tassa yhteydessä huomautettakoon, että. rekisteröimisen y~teydessä seuran nimeksi tuli HeI s i n gin Yle i n e n S h a k k 1 S,e ura -H e 1 s i n g f 0 r sali m ä n n ase hae k s ä 1 1 s kap, lyhennettynä suomeksi HYS ja ruotsiksi HAS. Pohjoismaiden Shakkiliitto järjesti Oslossa kongressiturnauksen, johon seura omalla kustannuksellaan - muuten ensimmäinen kerta, jolloin yksityinen shakkiseura kustansi edustajan ulkomaiseen kilpailuun - lähetti Th.. Gauffinin, joka pelasi 1. luokan A-ryhmässä sijoittuen 5. palkmnolle (l. Lundin, 2. Herseth, 3. Sjöstam, 4. Hansen). Keväällä ja syksyllä pelattiin turnauksia vain alemmissa lu~~ kissa. Kesäturnauksen voitti A. Hinds tuloksella 10 p. l1:sta seuraavina Th. Gauffin 9 ja T. J. Vilen 8 p Tämänvuotisen tervetulleen vieraan nimi oli L. S t e i n e r. Tämä miellyttävä unkarilainen mestar{ ohjaili ja opetti seuran jäseniä parin viikon ajan maaliskuun alkupuolella pelaten etenkin kellosimultaaneja. - Vuoden parina viimeisenä viikkona vieraili seurassa Viipurin mestari R. Krogius. Otteluvuotena 1928 oli seuralle hyvin onnekas voitet Yleensä vuosi 1929 osoitti maamme shakinharrastuksessa laimenemisen merkkejä, mutta 5-vuotiaaksi varttunut Shakkise~ra ei suinkaan seurannut tätä valitettavaa yleistä ilmiötä. PIkemmin päinvastoin harrastus ja toiminnan vilkkaus vain kasvoivat.

6 218 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAJ(KI 219 i seura vieraili Turussa, josta se palasi 4%-3%-voitto Turun Shakinystäviä vastaan sekä kiertopalkinto nyt omana mukanaan. Voittoon vaikutti ratkaisevasti»vanhan» Ugglan sitkeydellään 10-tuntisen kamppailun jälkeen B. Suomista vastaan saavuttama koko piste rökitettiin Tampereen Shakkiklubin Helsinkiin saapunut joukkue kokonaista 5-1. Ottelun päättäjäistilaisuudessa, jossa oli läsnä m.lli. Helsingin Shakkiklubin puheenjohtaja tri 1. Rahm, esitettiin haaste uusintaotteluun klubille, joka erityisin ehdoin suostui siihen. Tällä kertaa luovuttiin luokkaperiaatteesta, ja niin iskivät kummankin seuran 15 parasta pelaajaa yhteen hotelli Kämpissä. Ottelu oli ainutlaatuisen tiukka ja ratkesi tämäkin vasta 10 tunnin pelin jälkeen, jolloin Uggla korjasi voiton shakkimestari Lindroosista. Yksityiskohtaiset tulokset olivat: HYS HSK 1. Krogius 1/2_1/2 Tscherpurnoff 2. Ugg1a 1-0 Lindroos 3. Gauffin 1/2_11z Rahm 4. Hörhalmmer 0-1 Malmberg 5. A. Ullner 1-0 T:erho 6. Vilen 1/2_11z Lillja 7. H. Ullner 1/2_ /2 ' Böök 8. Lag,erstam 1-0 Björklund 9. Hinds 11z---"/2 Ihalainen 10. Pulkkinen 1-0 Gröning 11. v. Schoultz,0-1 Tanner 12. Seidel 1-0 A. Candolin 13. Wallenius O. Olenius 14. Nyberg '/2_ ' 12 A. Olenius 15. Wathen 0-1 Salmio 8-7 Ilo shakkiseuralaisten leirissä oli suun Ja ans~ittu. Nimiluertelo osoittaa, millä vakavuudella Helsingin Shakkiklubin puolelta otteluun 'tällä' kertaa suhtauduttiin, seikka, joka on vain omiaan syventämään Shakkiseuran niukkanakin kunniakkaan voiton merkitystä. - Muuten innostuneiden otteluselostusten lukeminen panee ajattelemaan, eikö vastaavanlaisia otteluja olisi syytä jatkaa? Seuran turnauksissa oli tähän saakka jaettu etupäässä kirjapalkintoja, mutta vuonna 1929 hallitus päätti siirtyä rahankannalle. Kun lisäksi 1. luokan kevätturnauksen voittajalle päätettiin antaa klubinmestarin arvo, joka kuitenkin muutaman vuoden kuluttua menetti merkityksensä, eneni harrastus seuran turnauksia kohtaan kuin taikavoimalla. - Kevätturnauksessa valtasi ensimmäisen klubinmestarih arvon J. Uggla 6% p. (8 :sta) muiden palkinnon saajien ollessa H. Se i del 5%, T. J. Vilen 5 (i-i': 1930 sekä Th. Gauffin ja O. Pulkkinen 4 p. - Syysturnaukseen osallistui 13 pelaajaa tulosten ollessa: 1) K. E. Lagerstam 9% (häviöttä!), 2-3 Th. Gauffin ja A. Hinds 8%, 4) R. Krogius 8, 5),J. Suojanen 6%, 6) J.Uggla ja R. Nyberg 6 p. Tampereen Shakkiklubin Suojanen, joka silloin oleskeli Helsingissä, pelasi mukana kutsuttuna. Seuran nuoret pelaajat olivat vuosien mittaan niittäneet 'paljon mainetta ja tunnustukseksi näille lahjoitetusta pokaalista pelattiin 2-kierroksinen turnaus, johon kutsuttiin T. J. Vilen, K. E. Lagerstam, H. Seidel, O. Pulkkinen ja A. Ullner ja jonka ensiksimainittu voitti. Lisäksi järjestettiin ns. marraskuun turnaus samaan tapaan kuin Ahuesin turnaus Osanottajista oli neljä maaseudulta ja neljä seurasta. Tulokset: 1) Th. Gauffin 5lj2, 2) H. Larsen (T$K) 5, 3-4) R. Krogius ja J. Suojanen (TSK) 4%, 5) T. J. Vil m 3, 6) J. Uotila (TSY) 2%, 7) B. Rasmusson (VSK) 2, 8) A. Hinds 1 p. Turnaus onnistui kaikin puolin erinomaisesti. Vielä eräs tapa innostuksen lisäämiseksi oli kaksinottelurahaston perustaminen. Seura maksoi»poängista» 3/5, kumpikin pelaajista 1/5. Otteluja pelattiinkin vuoden aikana 13 innokkaimpana ottelijana R. Krogius. Taas vilkas toiminnan vuosi! seuran joukkue kävi Tampereella voittamassa Tampereen Shakkiklubin 4-2 ja korjaamassa ottelun kiertopalkinnon lopullisesti seuran omaksi. Tallinnan kaupunkijoukkueen vieraillessa pääsiäisenä Helsingissä seura käytti tilaisuutta hyväkseen pelaamalla 2. pää SlalSpalVana ystävyysottelun Talli n n a n KaI e v i n 10- miehistä joukkuetta vastaan. Seura voitti tämän Viron vahvimman shakkiyhdistyksen, jota edustivat m.m. M i ken a s, F r i e dem ann, L a u r e n- lnsmööri F. O. lmmell. t i u s, 1 s rae 1 ja VilI a r d, pistein 6-4. Ottelun erinomaisena johtajana toimi amiraali G. v. Se h 0 u 1 t z.

7 t 220 SUOMEN SHAKKI Hampurin shakkiolympialaisiin heinäkuussa seura kustansi kokonaista kolme pelaajaansa, nimittäin Th. Gauffinin (saavutti 3% p.), R. Krogiuksen (4) ja B. Rasmussonin (4). Muut edustajamme olivat I. Rahm (4%) ja H. Larsen (2), sijoituksemme viimeisen edellinen. Pohjoismaiseen joukkuekilpailuun Tukholmassa elokuussa seura kustansi R. Krogiuksen, jonka saaliiksi jäi 2 tasapeliä ja 1 häviö. Suomi jätettiin ko. kilpailussa viimeiseksi. Tähän eivät seuran taloudelliset uhraukset shakkimme hyväksi loppuneet. Syksyllä seura aloitteestaan hyväksyttyjen uusien sääntöjen pohjalla järjesti täysin ilman tukea 5. liittoturnauksen, josta tuli siihen asti onnistunein. E. Böök voitti 8% p. (11 : stä) lähinnä Suomen mestari A. Tschepurnoff sekä Shakkiseuran Th. Gauffin ja R. Krogius, kaikilla 7 p. B.RasmusSOD (3%) ja K. E. Lagerstam (3), joka syystä keskeytti, onnistuivat huonommin. 1. luokan turnauksen voitti yllättäen ja ilahduttaen seuran B. S t r ö m 8 p. (l1:stä). O. Pulkkinen jäi palkinnolle 6 pisteellään. Tiukan kevätturnauksen voitti R. Krogius 6Y2 (8 :sta) lähinnä Th. Gauffin, O. Pulkkinen' ja I. Soi i n 6 p. - Toukokuussa järjestetyn pikaturnauksen (50 siirtoa % tunnissa) voitti K. E. Lagerstam 7 p. jäljessään Th. Gauffin ja B. Ström 5%. - Elokuussa aloitettu ottelu klubinmestarin arvosta R. Krogiuksen ja J. Ugglan välillä päättyi viimeksimainitun luovutukseen tilanteen ollessa 4%-% hänen häviökseen. - Syysturnauksen voitti vakuuttavasti G. L 0 v en 7Y2 p. Muut palkinnonsaajat: Ra h m ja B. Rasmusson 6, 4. Th. Gauffin ja R. Krogius 5% p. - Kaksinotteluja pelattiin jatkuvasti ahkerasti 1. Hörhammerin johdolla täytti seuran kunnianarvoisa puheenjohtaja ev.luutn. H. Backmansson 70 vuotta. Tällöin seura kutsui hänet ensimmäiseksi kunniajäsenekseen. Kesäkuussa hän luovutti puheenjohtajan nuijan siihenastiselle varapuheenjohtajalle ins. F. O. Immellille. Seuran pelaajista oli jo vuonna 1924 laadittu ns. rangilista, johon ottelutietä saattoi hakea muutosta: Vastakaiku ei silloin ollut muodostunut odotetuksi, mutta vuoden 1930 alussa seuran hallitus yritti uudestaan ja laati edellisen vuoden saavutusten pohjalla seuran luokan pelaajasta seuraavan listan: Uggla, Gauffin, Lagerstam, Krogius, Vilen, Hinds, Rasmusson, Seidel, Nyberg, Gusin, Å. Ullner, Solin, Pulkkinen, Blomqvist, H. Ullner, Hörhammer, v. Schoultz. Wallenius, Backmansson ja Kajan. Suurempaa merkitystä ei tämä toimenpide nytkään saanut SUOMEN SHAKKI 221 Kevätturnaus pelattiin pitkästä aikaa kansainvälisissä merkeissä, sillä siihen osallistui liettualainen mestari V. Mikenas. Tämä voitti kilpailun aivan ylivoimaisesti menettäen vain puoli pistettä. Parhaiden tulokset: 1) V. Mikenas 9%, 2-4) R. Krogius, K. E. Lagerstam ja O. Pulkkinen6Yz, 5) Th. Gauffin 6, 6-7) G. Loven ja B. Rasmusson 5 p. - Suuri oli tämän vuoksi yllätys, kun ottelu Mikenas-Loven sujui täysin meikäläisen merkeissä ja Mikenas luovutti ollessaan 3%-% häviöllä. Ottelun oli määrä käsittää kuusi peliä. Syysturnauksessa vieraili vastaleivottu Suomen mestari E. Böök, joka yhdessä O. Pulkkisen kanssa jakoi 1. ja 2. palkinnon 7 pisteellä 9: sta mahdollisesta. 3. oli B. Rasmusson 6 ja 4. I. Rahm 5% p. Pääsiäisenä suoritettiin Tallinnassa uusintaottelu HYS-Kalev, mutta senkin meikäläiset voittivat 6-4. Vuosien vaihteessa pelattu 6. liittoturnaus muodostui Shakkiseuralle suureksi menestykseksi, valtasivathan sen edustajat kolme palkintoa viidestä ja loputkin palkintojensaajat olivat vanhoja seuran jäseniä. Tulokset: 1-3) R. Krogius, B. Rasmusson ja T. J. Vilen (HSK) 8 (l1:stä), 4) G. Loven 7, lisäksi O. Pulkkinen 5 (=6.-;-9.) ja I. Rahm 2% (=12.) amiraali G. von Schoultz täytti 60 vuotta, jolloin seura kutsui hänet kunniajäsenekseen. Vuosi sujui mestarien merkeissä, ei ulkomaisten eikä vieraiden kotimaistenkaan, vaan vihdoinkin seuran omien. 6. liittoturnauksen voittajakolmikko otteli mestarinarvosta tuloksena Krogius 3%, Rasmusson 2% ja Vilen 0 p. Ja kesäkuussa Krogius mestaruusottelussa E. Böökiä vastaan tuloksella + 6, -2, =2 sai nimiinsä Suomen mestaruuden. 7. liittoturnauksessa seuran voittokulku jatkui. Aisapari Krogius & Rasmusson jakoi palkinnon (8 p. l1:stä) ja G. Loven sekä V. P aio maa jakoivat 5. palkinnon 6% pisteellään. Ikäänkuin vastapainona O. Pulkkinen (4), I. Solin (3) ja Å. Ullner.(2) toimivat peränpitäjinä turnaustaulukossa. B. Rasmussonista seura sai suomalaisen mestarinsa, n:o kaupunkiottelussa Helsinki-Tallinna Helsingin shakkikodissa 1. helluntaipäivänä seuran panos (Rasmusson voitti Villardin ja Å. Ullner Brauerin ja Krogius teki tasapelin Seppiä vastaan) vaikutti huomattavasti Helsingin 7-5-voittoon. Kevätturnauksen voitti R. Krogius 8 p. saaden ensimmäisen kiinnityksen äskettäin manallemenneen prof. V. S j Ö s t r ö m i 11 arvokkaaseen Öljymaalaukseen. B. Rasmusson sai 7, K. E. Lagerstam ja V. Palomaa 6Y2 sekä B. Ström 5% pistettä.

8 _:-r M 222 SUOMEN SHAKKI Maininnan arvoisia tapauksia olivat ja pelatut ottelut, joihin ei osallistunut 1. luokan pelaajia seuran puolelta, HeI s i n gin Työ V ä e n S h a k k i k e r h 0 a vastaan, ja jotka seura voitti vastaavin tuloksin 6V2--3% ja 9 "h-2"h, ja valintaturnaus 7. liittoturnausta varten, jossa parhaat olivat B. Rasmusson ja O. Pulkkinen. Seuran aloitteesta ja huoneistossa pelattiin syksyllä propagandaottelu, jossa vastakkain olivat Puolustusministeriö "ja muut ministeriöt. Seuran ansioita puulaakiottelujen aikaansaamisessa ja Helsingin Shakkiliiton perustamishankkeissa ei myöskään sovi sivuuttaa Seuran kevätturnaukseen osallistui ruotsalainen mestari G. S toi t z, joka oli antanut seurassa simultaaninäytöksen tuloksena + 16, -7, =7, aika 5 tuntia, minkä jälkeen hän oli maininnut vastuksen olleen yhtä tiukkaa kuin Ruotsin simultaaninpelaajien kauhukaupungissa Örebrossa. Mestari voitti varmaan tapaan keräten 8 p. 9 :stä, lähinnä I. Solin ja B. Ström 6% sekä G. Loven 5% p. Voitettuaan ottelun Strömiä vastaan 2-0 Solin sai kiinnityksen Sjöströmin tauluun. Syysturnauksessa nähtiin pitkästä aikaa mukana I. Hörhammer, joka voitti kilpailun 5 pisteellä I. Solinin saadessa kokoon 4% ja T. Salon 3% p. Helsingin Työväen Shakkikerhoa vastaan oteltiin samaan tapaan kuin edellisenäkin vuonna. Keväällä HTS voitti 9-7, mutta syksyllä seura otti vahingon takaisin voittamalla, vaikkakin niukasti, 10%-9V2. Uutuuksina mainittakoon teoreetikkona tunnetun A. Hindsin järjestämä oppikurssi alempiluokkaisille ja syksyllä perustettu kuukausipikapelimestaruus. Vuosien 1933-'-34 vaihteessa pelattu 8. liitto turnaus oli jälleen seuralle onnekas. Mestari E. Böök tosin voitti, mutta 8 pistettä saavuttanut I. Solin sai suomalaisen mestarin arvon. O. Pulkkinen sai 6 ja V. Palomaa 2 p luokan turnauksessa yllätti ev.luutn. Backmanssonin poika B r. B a c k m a n s s 0 n voittamalla kilpailun 9 pisteellä 11 :stä mahdollisesta. Muut seuran edustajat kokosivat pisteitä seuraavasti:e. HeI a n der 6%, E. J 0 h a n s s 0 n 4% ja K. T. Li n d hoi m 3 1 h vuoden ikää juhlittiin kevätturnauksella,jonka palkinnot olivat tavallista suuremmat. 1. luokan parhaat tulokset olivat: 1) T. Salo 8 (9:stä), 2-3) I. Hörhammer ja O. Pulkkinen 7, 4) I. Solin 5% p. Salo sai kiinnituksen Sjöströmin tauluun. Ottelun klubinmestarin haastamisoikeudesta Hörhammerin ja Pulk- SUOMEN SHAKKI 223 kisen välillä voitti ensiksimainittu 2-0. Ottelussa klubinmestaruudesta I. Solin säilytti arvonimensä tuloksena luokan juhlaturnauksen voitti G. Ny b e r g 7% (9 :stä), 3. luokan T. Backman ja R. Burman 7 (9:stä) ja 4. luokan 'R. J u n g m anja E. Li n d b ä c k 13 (14:stä). 10-vuotisjuhla pidettiin Syysturnaukselle antoi v.äriä ruotsalaisen mestarin O. K a r Iin i n osanotto. Ensi kerta~ sattui, ettei vieras voittanutkaan kilpailua, tulokset olivat nimittäin: 1) I. Hörhammer 5, 2) O. Karlin 4%, 3-4) O. Pulkkinen ja T. Salo 3 p. - Karlin hävisi myös ottelun I. Solinia vastaan Kööpenhaminassa järjestettyyn pohjoismaiseen kongressiturnaukseen seura kustansi, shakkimestari I. Solinin, joka pelasi mestariluokassa, jonka hän ilahduttavas~i yllättäen ylivoimaisesti voitti. Solinin pistemäärä tässä 1<1 kierroksen Monrad-järjestelmäisessä kilpailussa oli 9 (vain 2 tasapeliä!), toiseksi tulleen ruotsalaisen B. E ken b e r gin 7. Solin sai voit. tonsa johdosta pohjoismaisen mestarin arvon ja kuningas Kristianin pokaalin. Turnauksen jälkeen hän teki näytösmatkan Tanskan maaseudulle. - Joulukuussa Solin sai mairittelevan kutsun Hastingsin kuuluisaan jouluturnaukseen, johon seura hänet lähettikin. Hän pelasi Premier Reserve-Iuokassa jääden palkinnotta saavuttamallaan 50 prosentin tuloksella. Huomiota herätti se seikka, että Solin pelasi erinomaisesti parhaita vastaan, mutta hävisi sangen heikoillekin pelaajille. Paluumatkalla hän vieraili Tanskassa, jossa ohjelmaan kuului simultaanikiertue maaseudulla sekä 3-3 päättynyt ottelu B. N i e l sen i ä vastaan. Kevätkaudella A. Hindsin kurssit olivat avoimet myös ei-jäsenille, ja niitä seurannut turnaus keräsi kokonaista 18 osanottajaa. Vielä suuremman menestyksen saavutti ns. kuponkiturnaus, johon osallistui yhteensä 30 pelaajaa ja joka suoritettiin vapaina pika- tai puolipikapeleinä siten, että hävinneen ja tasapelin tullen valkean oli annettava vastustajalle en määrätynlainenkuponki, joita myytiin pienissä vihkosissa. Palkinnon useimmista pelatuista peleistä sai I. Hörhammer, jonka saavutus oli valtava., peliä, useimmista voitoista T. Sun d s t r ö m ja parhaasta voittoprosentista vähintään 50 peliä pelanneiden kesken T. Salo (94 %!).Pilapalkinnon, seuran pienimmän pokaalin, sai J. Uggla, joka oli pelannut yhden ainoan pelin. Seurassa oli otettu käytäntöön koepeluujärjestelmä, s.o. alemman luokan pelaaja sai pelata kokeeksi korkeammassa luokassa, johon jäämisen edellytyksenä oli määrätyn voittoprosentin saavuttaminen. Järjestelmä osoittautui täysi-9- käyttökelpoiseksi.

9 224 SUOMEN SHAKKJ Vuosien vaihteessa pelatussa 9. liittoturnauksessa, jonka T. Salo (SSK) voitti, O. Pulkkinen sai 4. palkinnon 6% pisteellään. I. Hörhammerin tulos oli 5 ja J. W a the n i n 4 p. - Samanaikaisessa 2. luokan turnauksessa Turussa L. Bo 1 d t jäi 2 pisteellään viimeisen edelliseksi K~vätturnauksessa T. Salo (7 p.) sai toisen kiinnityksen Sjöströmin tauluun jäljessään lähinnä O. Pulkkinen (6), A. Hinds ja V. Palomaa (5). Mainittakoon, että 3. ja 4. luokan yhdistetty turnaus pelattiin teematurnauksena. Kevät ja kesä olivat oloissamme shakillisesti harvinaisen vilkkaita. Shakkiseura oli näissä riennoissa edustettuna I. Solinin kautta, mutta vain keskinkertaisella menestyksellä. - Ns. Spielmannin turnauksessa, jonka suurmestari ja E. Böök 5% pisteellä 7 :stä voittivat, Solin sai 4. palkinnon 3 % pisteellä. - Suomen Shakin kansainvälisessä turnauksessa Solin kykeni pisteille vain kahden tasapelin muo- Taidekaupp. J. Hörhammer dossa ja jäi peräti jumboksi. Ruotsin mestarin G. Ståhlbergin voittopistemäärä oli 5% (7 :stä). - Loviisan 3. kylpyläturnauksessa Ståhlberg niinikään voitti tuloksella 5 7 :stä Solinin päätyessä 3 pisteellään sentään jakamaan sijaa virolaisen P. S c h m i d t i n kanssa. - Heinäkuun lopussa pelattiin pieni ottelu Ståhlberg-Solin, jossa meikäläinen, joka voitti komeasti l. pelin, hävisi kunniakkaasti 1%-2%. Suomen joukkueessa Varsovan shakkiolympialaisissa Solin pelasi 3. pöydällä, jolla saavutti hyvän 50-prosenttisen tuloksen + 7, -7, =3. Mukana oli 20 maata, joista Suomi sijoittui 13. tilalle 35 pisteellä 76: sta mahdollisesta. Syksyllä pelattiin pitkästä aikaa pari ottelua. Helsingin Työväen Shakkikerho voitettiin numeroin 12-8 ja HeI s i n gin V e n älä i n e n S h a k k iki u b i numeroin 7V2-V2. Vuosien vaihteessa pelatussa 10. liittoturnauksessa, jonka Th. Gauffin (TSY) voitti, seuran E. Johansson jakoi'!. palkinnon R. Niemen kanssa 7 pisteellä. H. Syväsen tulos oli 3% ~-- SUOMEN SHAKKI 225 ja O. Pulkkisen 2 p. - Samassa yhteydessä järjestetyssä n5. Karlinin turnauksessa seuran nuoret pelaajat R. Burman ja H. W a r d saavuttivat tuloksen 3% p., mikä merkitsi tilaa. Voittaja O. Karlin 7V2 p. 8:sta Seura oli tähän asti toiminut vanhojen sääntöjensä puitteicsa, mutta tänä vuonna uudet ja ajan vaatimuksia vastaavat säännöt näkivät päivänvalon. Tärkeimmät uudistukset tapahtuivat jäsenistön ja hallituksen kokoonpanon alalla. Tämän jälkeen jäsenet jaettiin kunnia-, ikuisiin, kannattaja-, vuosi- ja juniorijäseniin ja hallitus, johon nimettiin kalustonhoitaja ja rahastonhoitajan apulainen, laajennettiin 7-henkisestä työvaliokunnasta 13-henkiseksi suurhallitukseksi, jonka piti kokoutua joka vuosineljännes. Laajennettuun hallitukseen ovat kuuluneet johtaja G. Li n d ström , varatuomari A. M a n g s t r ö m tohtori W. J. S n ei,1 m a n 1<936-43, johtaja E. Sun d i ~ , 1940, 1944-, varatuomari J. Uggla , insinööri V. Vesterholm 1936, toimittaja A. Hinds 1937, professori L. S c hae f e r 1937, johtaja A. M a r g an av i c i u s 1938, 1941-, rahastaja Å. Ullner , taidekauppias I. Hörhammer 1940-, maisteri P. T r ii s ted t 1940, varatuomari Y. G u m m e r u s , johtaja B. Ne m e s ja johtaja M. Per g a m e n t Seuran kevätturnaus oli jännittävä, olihan Sjöströmin taulu Salon kahden kiinnityksen jälkeen katkolla. Kilpailun tulokset: 1) I. Solin 8% (9:stä), 2) K. E. Lagerstam 7%, 3) T. Salo 7, 4) L. C i a n der 6%, 5) R. Burman 5 1 /'2 p. Solinkin sai tauluun toisen kiinnityksen. Syysturnauksen kävi' voittamassa Suomen mestari E. Böök maksimituloksella 7 p. Lähinnä olivat T. Backman ja R. Burman 5 ja K. E. Lagerstam 4% p. - Myös 2. luokan turnaus voitettiin 100-prosenttisella tuloksella, ja sen teki H. Ward. 11. liittoturnauksessa seuraa edusti mestariluokassa I. Solin, joka saavutti 2 p., jolla jakoi ikämestari A. Tschepurnoffin kanssa viimeisen edellisen sijan. E. Böökin voittotulos oli 5 p. 6 :sta mahdollisesta luokan turnauksessa R. Burman, A. Hinds ja H. Syvänen sijoittuivat 7., 8. ja 9. tiloille vastaavina piste määrinä 5, 4% ja 4 (1.-2. R. Niemi ja K. Ojanen 9% p.). Suomen Shakkiliiton järjestämässä pohjoismaisessa kongressiturnauksessa seura oli edustettuna kaikissa kolmessa luokassa. Maajoukkueluokassa I. Solinilla oli koossa vain % pistettä 5 :stä pelistä, kun hän pätevästä syystä keskeytti. Luokan voitti E. Lundin 6 p. 7:stä. - Mestariluokassa, jonka voitti N. Bergqvist 8% p. 11 :stä, oli 10. E. Johansson 4 p. - Å. Lund-

10 226 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI qvistin vakuuttavasti (10 p. 11:stä) voittamassa 1. luokan turnauksessa seuran menestys sen sijaan oli erinomainen, kuten seuraava luettelo osoittaa: K. E. Lagerstam 8, 4. T. Backmarr-'l%, 6.-'7.. O. Pulkkinen 6 ja Br. Backmansson 4 p. - Turnauksen järjestelyssä Shakkiseuran osuus, kuten usein muulloinkin, oli sangen huomattava. Mlinchenin shakkiolympialaisissa Solin pelasi 3. " pöydällä saavuttaen 9% p. 19:stä eli jälleen tasan 50 %. Maamme kokonaistulos näissä 21 kansakunnan suurkilpailuissa oli 12. sija 75 pisteellä 160: sta. Helsingin Shakkiklubi oli kutsunut 50-vuotisjuhlaturnaukseensa Shakkiseurasta 1. Solinin, joka sai vain 2% pistettä ja sijan (1. V. Petrov 7 p. 9:stä). Keväällä voitettiin Helsingin Työväen Shakkikerho ottelussa ja joulukuussa pelattiin uloslyöntiturnaus puheenjohtajan lahjoittamasta taulusta, jonka voitti T. Salo. Kilpailunsa epäpätevistä syistä keskeyttäviin pelaajiin seuran hallitus päätti tästä lähtien soveltaa ankaraa kilpailukieltojärjestelmää. Kevätturnaus ratkaisi prof. V. Sjöströmin taulun kohtalon. Sen voitti T. Salo, joka saavutti erinomaisen tuloksen 6% p. 7:stä, 2. R. Krogius 5%, R. Burman ja H. S ö d e c s t r ö m 3% p. Syysturnaus nosti pinnalle uuden kyvyn P. O. L u n d s t r 6 m i n, joka oli tehnyt tasapelin 2-2 ottelussa seurassa viemil;; vaa R. Krogiusta vastaan. Tulokset: 1-2) T. Salo ja P. O. Lundström 8%, 3-4) H. Syvänen ja P. Trlistedt 6 p. Voittajien välisen uusintaottelun voitti Salo 1 %-1fz saaden kiinnityksen Bertel Nordströmin»Lysekil»-tauluun, josta muuten vain"seuran kantajäsenet saavat kilvoitella. Ilelluntaina seura pitkästä ailcaa teki matkan Turkuun, jossa mielenkiintoinen ottelu Turun Shakinystäviä vastaan päättyi isäntien 11--'--9-voittoon. Pääsiäis\"nä pelatussa 13. liittoturnauksessa seura ei ollut edustettuna mestariluokassa, E. Candolinin (7% p. 9: stä) voittam~ssa 1. luokassa sen sijaan neljän miehen voimalla. Saavutukset: 2) H. Söderström 6, 4-6) R. Burman 4%, 7-8) T. Backman 3% ja 10) H. Ward 2% p. " Tukholman shakkiolympialaisia varten Suomen Shakkiliiton taloudenhoitaja 1. Hörhammer järjesti suurisuuntaisen valmennuksen, johon kuului otteluja, esitelmiä ja harjoitusturnaus. Näihin osallistuivat Shakkiseurasta T. Salo ja 1. Solin. Harjoitus Tllrnauksessa edellinen voitti 6 p. 9 :stä jälkimmäisen 1938 jakaessa 4. ja 5. palkinnon 5 pisteellään. - Itse kisoissa Solin pelasi hänelle jo tutulla 3. pöydällä tuloksena vain 3 p. 1i:stä eli 27 % ja Salo 4. pöydällä tuloksena 6Vz p. 14:stä. eli 47 %. Suomen sijoitus 19 maan joukossa oli Englannin kanssa jaettu 12. sija 34 pisteellä 72 :sta mahdollisesta. Tämän vuoden uutuutena on mainittava ns. propagandaturnaus, johon ei-jäsenetkin voivat osallistua ja joka pelataan luokkatasoituksin (sotilas ja siirto, sotilas ja 2 siirtoa, ratsu, torni) niiettimisaikana 40 siirtoa 112 tunnissa tai Vz + Vz tuntia. Tämä kilpailumuoto osoittautui hyvin onnistuneeksi. Niinpä ensimmäisellä kerralla siihen osallistui 42 pelaajaa, jotka pelasivat kolmessa ryhmässä 8 kierrosta Monradin järjestelmän mukaan. Turnauskurin edelleen parantamiseksi otettiin käytäntöön tapa, jonka mukaan pelattiin kolme peliä viikossa ja sitten keskeytyneet, minkä jälkeen seurasi kahden viikon tauko muuta ohjelmaa varten. Onnistunut uudistus tämäkin. Ent. nimismies K. J. Blomqvist täytti vuotta, jolloin seura kutsui hänet kunniajäsenekseen. Vuosi sujui suureen tyyliin~ Säännöt ja määräykset jaettiin pelaajille monistettuina, yksityiskohtainen»aikataulu» laadittiin, propagandaturnauksella, jonka voitti keväällä V. Lignell (SSK), ja syksyllä P. En g s t r ö m, aloitettiin pelikausi, nuorempien pelaajien ottelut seuran mestareita R. Krogiusta. T. Saloa ja I. Solinia vastaan rahoitettiin, omistusoikeusturnaukset 2. luokan kiertopalkinnosta (1.-2. V. Palomaa ja H. Syvänen 4% p. 5:stä, uusinta 1-1, ratkaisupelin voitti Palomaa) ja prosenttitaulusta (1. T. Salo) pelattiin jne. Kevätturnaukseen osallistui 12 pelaajaa tuloksina Solin 8Vz, 2. T. Salo 8, R. Krogius ja P. O. Lundström 7% p., syysturnaukseen 8 pelaajaa tuloksina 1. T. Salo 6 (2. kiinnitys Nordströmin tauluun), R. Krogius 5%, 3. H. Ward 5, 4. P. O. Lundström 4 p. Sisäisestä toiminnasta on vielä mainittava vuosipikapelimestaruuden perustaminen. Siitä pelataan kolme turnausta keväällä ja kolme syksyllä miettimisaikana min. Voittajalle lasketaan 7 pistettä, toiseksi tulleelle 5. kolmannelle 4 jne. Viiden turnauksen tulos huomioidaan mestaruutta määrättäessä. - Vuoden 1938 mestaruuden voitti tiukan kilpailun jälkeen T. Salo 27% p. (keväällä 13%), toisena 1. Hörhammer 26% (16'12). 14. liittoturnauksessa T. Salo voitti mestariluokan (5 p. 8:sta), ja niin sai Shakkiseura Suomen mestaruuden jälleen jäsenensä nimiin. - " pelatussa 2. luokan liittoturnaul{ sessa N. HeI m i n e n sai 1 ryhmässä 4. palkinnon tuloksella

11 228 SUOMEN SHAKKI ---_. 5 p. 8 :sta, kun taas II ryhmässä U. R Y Y s Y VQitti 8% pisteellään 9:stä ja G. T h a m (5% p.) Olli 5. PQhjQismaiseen kqngressiturnaukseen ÖrebrQssa T. SalQ Qsallistui maajqukkueluqkassa jakaen 6 pisteellään 11 :stä mahdqllisesta B. Sun d b e r gin kanssa 5. palkinnqn (1. G. Ståhlberg 9 p.), R. KrQgius mestariluqkan 1. ryhmässä jääden sairastumisen takia 4% pisteseen ja 8. tilalle (1. EnghQlm 9 p. 11 :stä) ja E. JQhanssQn 1. luqkan 2. ryhmässä, joissa sai kqkqqn 5 pistettä ruqtsalaisen kaimansa vqittaessa 8% pisteellä 11 :stä. VUQsien vaihteessa pelatussa 15. liittqturna,uksessa seura jälleen Olli mqnipuqlisesti mukana. T. SalQ ei Qnnistunut puqlustamaan arvqnimeään, mutta valtasi sentään 4. palkinnqn 3% pisteellä 6:sta (1.-3. O. Kaila, K. Ojanen ja B. RasmussQn 4Y2 p.) luqkan A-ryhmässä, jqnka E. JQhanssQn (SS 33) 8Y2 pisteellä 9:stä VQitti, Olli H. Ward 6 p. U. Ryysyn tulqs Olli 4% p. B-ryhmässä (1. K. BIQmberg 7% p. 9:stä) sai 4. palkinnqn K. NilssQn 6 p. P. Engströmin ja keskeyttäneen P. O. Lundströmin saadessa 2 p luqkan A-ryhmässä N. Helminen sai 4 p. 7 :stä, mikä ei riittänyt palkintqsijaan (1.-2. P. JönssQn ja E. Salmi 5% p.), ja B-ryhmässä (1. R. NUQtiQ 6 p. 7:stä) G. Tham kipusi tqiseksi 5 pisteellä E. A h 1 b 1 å d i n saadessa 3% p. Vielä Qn mainittava, että R. KrQgius Qsallistui Pietarsaaren Shakkiklubin 10-vuQtisjuhlaturnaukseen vqittaen sen 4Y2 pisteellä 5 :stä mahdqllisesta, ja että seuran luqkan pelaajat vqittivat Qttelussa»H u f a n» 6%-3%, kun taas Se hae k s ä 11 s kap e t sai aikaan tasapelin Keväällä pelattiin tavanqmaiseksi tullut prqpagandaturnaus ja kevätturnaus, jqnka palkinnqnsaajat Qlivat: 1) T. SalQ 10 (l1:stä), 2) R. KrQgius 9%,3) A. Hinds 8Y2 ja 4) H. Söderström 7Y:l p. Muuta mainitsemisen arvoiista ei vuqden vuqsikertqmus sisälläkään, sillä tunnetuista syistä seurankin tqiminta Olli syksyllä keskeytettävä. SUOMEN SHAKKI kiittää seuraavia la'hjoittajia j.o'sastoi'hin, sotasakaalloihin tai Y'ksityis:nle henkilöille lähetetyistä lehtemme nu/meroista ja vuosi:kerroista: Helsingistä: Jo U s i työ 0 y., kamr. A il a s, kontt.pääll. N. He r m a'l a' Peipohjasta: P 11 u t avara Ii i k El 0 t t 0 E. H y t ö n en; Tamp~ree,Jta,: Aalt ~sen Kenkä!tehdras, LO'komo Oy., Ta m per e en Sa i p p u a te h das, Suo me n T r i k 00 0 y. 1 I :til; T 1940 Kesällä seura jälleen alkoi kqkqutua, ja syystdiminta mudddstui jo varsin vilkkaaksi. Seuraan liittyi paljdn uusia jäseniä, jdiden hankkimiseksi lahjditetun kehdituspalkinndn sai R. KrDgius. KaksinDtteluja, jdista seura rahoiitti puqlet, pelaajat toisen puolien, suoritettiin useita. Huomattavin Olli T. SalDn ja R. KrDgiuksen välinen, jdnka ensiksimainittu häviöittä vditti 4%-1%. Nämä mestarit pelasivat myös useita simultaaneja. YstävyysQttelu Helsingin Työväen ShakkikerhDa vastaan pelattiin , Toimittaja A. Hinds jdlldin seura vditti 5-4, ja , jdlldin seuran musertava tappid Olli MielenkiintOlinen tasditusturnaus pelattiin kahdessa ryhmässä seuraavin parhain tuldksin: 1. ryhmä: 1) T. SaID 9% (l1:stä), 2-3) V. K i u r u ja H. Ward 9, 4) B. B r e i der ja U. HeI e n i u s 7% p ryhmä: 1) G. G 01 t hoi n i 10% (12:sta) 2) R. KrDgius 10, 3) I. SDlin 9, 4) M. Laisaari 8 p. VUDden 1940 pikapelimestaruus ratkaistiin syksyn kdlmen turnauksen perusteella. Sen sai nimiinsä R. KrDgius 28% p. lähinnä V. Kiuru 20% SUOMEN SHAKKI 229 Seuran perustajajäsen ja monivudtinen uskolllinen ja taitava hallituksen jäsen sekä aina luotettava edustuspelaaja varatuomari J. Uggla kudli , mikä Olli raskas menetys seuralle. Samoin maisteri P. Trlistedtin pdismenq Olli huomattava tappid. PUDlentDista vuqden jälkeen pelattiin jälleen säännönmukainen kevätturnaus. Sen vditti yllättäen V. Kiuru 9 pisteellä 12 :sta saaden samalla kiinnityksen Nordströmin tauluun, 2. T. Salo 8%, R. KrDgius ja A. G. Ojanen 8 p pelattuun suurdtteluun SUQmen ShakkiliittD-Työväen ShakkiliittD, jdnka ensiksimainittu pistein 55%-24% vditti, seura antqi hyvin merkittävän pandksen. Helsingin ShakkiliitDn pääsiäisviikqlla järjestämässä ensimmalsessä Helsingin mestaruusturnauksessa seura Olli vahvasti edustettuna. MestaruusluDkan 1. ryhmässä (1. K. Ojanen 5% p. 6 :sta) M. Laisaari jakdi 2. ja 3. palkinnqn4 p. ja 2. ryhmässä seuran jäsenet veivät kaikki palkinndt: 1. R. KrQgius 4Y2 (6 :sta), B. Breider ja V. Kiuru 4 p. Ratkaisupelin KrDgius kuiten-

12 230 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 231 hin hävi:ji Io:. Ojaselle luokassa sai 2. palkinnon G. Gotl~-:-:i 4 V c p. (1. J. Vesterinen 6 p. 6:sta)' ja 3. luokan 2. ryhmässä palkinnon A. F r i e d m ann 4% p. Kesäkuussa jälleen alkanut sota katkaisi uudelleen seuran toiminnan Ikäänkuin tunnustelua oli se harjoitus turnaus, jonka seura järjesti ja johon osallistui vieraana K. Ojanen. Tulokset: 1) K. Ojanen 4%, 2) T. Salo 3%, 3-4) R. Krogius ja M. Laisaari 2 p. Säännöllisemmäksi, joskin vain kerta viikossa, seuran kokoutuminen tuli syksyllä, jolloin turnauskin pantiin käyntiin. Kaikeksi onnettomuudeksi seuran pelihuoneisto vaurioitui pommituksessa , jonka johdosta seura vuoden 1943 maaliskuuhun asti kokoutui ravintola Alcazarissa. Näin ollen on ymmärrettävää, että mainittu turnaus saatiin päätökseen vasta keväällä kuoli insinööri F. O. Immell, jonka suuret ansiot koko maan shakkielämän ja Helsingin Yleisen Shakkiseuran johdossa käyvät ilmi tästäkin historiikista. Samoin seura menetti kuoleman kautta suurhallituksensa jäsenen varatuomari Y. Gummeruksen Edellämainittu turnaus päättyi seuraavasti: 1) R. Krogius '": (9:stä), 2-3) R. Burman ja P. O. Lundström 6% p. - Yhdi:;:;tetyn alempien luokkien turnauksen voitti S. Helle (SSK) 12 p. 13:sta. Muuta vakavaa peluuta ei vuoden mittaan ollut paitsi osallis-. turhinen 16. liittoturnaukseen Tampereella , mutta siellä seuran menestys olikin loistava. P. O. Lundström voitti (7 p. 9:stä) ja sai suomalaisen mestarin arvon ja M. Laisaari sekä H. Ward jakoivat 5 pisteellään 3. ja 4. palkinnon. Tässä,yhteydessä on syytä mainita, että seura korvauksetta luovutti pelinsä ja kellonsa käytettäväksi sotilaskilpailuja sen huoneistossa pelattaessa vuotta! Merkkitapauksen kunniaksi seura järjesti juhlaturnauksen sekä tehtäväkilpailun, joiden käsitteleminen ei enää kuulu tähän. Sen sijaan kuuluu ja erittäin hyvin sopii lopettajaisiksi mainitlj,., että.seura kutsui kahden vuosikymmenen aikaisen»sielunsa» ja uhravtuvimman tukijansa taidekauppias 1. Hörhammerin kunniajäsenekseen hänen täyttäessään vuotta. Toim. A. Ka;ån: AinutLaatuinen 0hakkivieraiLu»Kalastus ja shakki», oli presidentti La u r i K 1'. R e 1 a n der kesällä 1825 eräälle haastattelijalle lausunut erikoisharrastuksinaan. Tästä Helsingin Yleisen Shakkiseuran hallitus sai aiheen kääntyä presidentti Relanderin puoleen pyynnöin, että tämä joskus ajan myöten antaessa viettäisi illan shakinpelaajien parissa. Presidentti otti kutsun ystävällisesti vastaan saapumalla keskiviikkona, syyskuun 30 päivänä 1925 vanhemman adjutanttinsa eversti A e j m e l a e u s - Ä i m ä n - shakinpelaaja hänkin - seurassa vierailulle seuran peli-iltaan. Galerie Hörhammerin viihtyisissä suojissa seuran hallitus in corpore ja joukko kutsuvieraita ottivat presidentin vastaan. Seuran puheenjohtaja eversti H. B a c k m a n s s 0 n puhui korkealle vieraalle tuoden esiin, miten suuri merkitys maan shakinpelaajille tällä vierailulla oli ja minkä kannustimen he siinä näkivät. Lopuksi hän toivotti presidentin sydämellisesti tervetulleeksi shakinpelaajien pariin. Lyhyessä kiitoksessaan presidentti Relander painosti shakkipelin ominaisuuksia ei ainoastaan hupaisana ajanvietteenä, vaan myös arvostelukykyä korottavana ja teroittavana askarteluna, jollaista me kaikki jokapäiväisessä elämässämmekin tarvitsemme. Shakin erilaisten kilpailumuo'tojen valaisemiseik,si seura oli järjestänyt c.hjelmaa, joka käsitti Å. U 11 n eri n pienen simultaaniesityksen ja 10 osanohajan rumputurnauksen, minkä lisäksi etäässä sivuhuon,eessa pelattiin säännöllistä syysturnausta, joka antoi kuvan vakavasta pehsiä pöytä- hrjanpitovelvollisuuks,ineen ja shakkike,uoineen. Hedelmä- ja virvoketarjoilun aikana talidekauppia;; I. H ö r h a mm e r ojensi presidentille vaatimattomaksi muistolahjaklsi kotimaisen vi.s:akoivuisen shakkipe:lin. Puheessaan taidekauppias Hörhammer muistutti mielliin, että Suomella on kansakuntien välisis,sä kilpailuissa tehtävä täytei.tä:vänään myös shakkiken:tillä. Hän mainitsi Helsingin Yleisen Shakkiseuran päämääränä olevcan laadultaan hyvän shakinpela,ajarintaman luomisen, si aan kilpailukyky ei saa perustua yksinomaan ruumiilliseen voimaan. vaan myös henkise,en ajatusurheiluun. Kaunissanaisessa vastauspuheessaan presidentti Relander kiitti mie1uisasta lahjasta ja toi esiin vastaavaisuuden, joka vallitsee shakkilaudalla tapahtuvan kamppalilun ja ihmisen suuren elämäuijhakkipeilin välillä. Shakkitaiteella on enemmän kykyä kuin tuskin millään muulla pelillä koolla

13 -c:-cc-rev SUOMEN SHAKKJ ja yhdistää, ja kuten yhteistyö ja -ymmärrys O'vat välttämättömiä jokar:äiväisessä elämässä, shakkipelinkin tulevaisuus pohjalltuu to'verillilseen ja rauhalliseen kilpailuun. Shalkillisen O'hjelman jatkuessa to'imittaja A. Kaj a n nä'ytti pelin, jo'nka keisari N a p 0' 1 e'o n I ja madame de R Ei m usa t maaliskuun 20 päivänä 1304 olivat pelanneet lvialmaisonin linnassa, Tämä histo'riallinen peli O'li muuten seuraavanlainen: 56. Philidorin puolustus. Napoleon I-Mme de Remusat: 1. Rc3 e5 2. Rf3, d6 3. e4 f5 4. h3 fxe4 5. RXe4 Rc6 6. Rfg5 d5? 7. Dh5t g6 8. Df3 Rhfi 9. Rf6t Ke7 10. RXd5i" I{d6 11. Re4tl KXd5 12. Lc4i"! KXc4 13. Db3t Kd4 14. Dd3:j:. Presidentin to'dellinen kiinno',stu.s shakkipeliin ilmeni hänen to'ivo'muksessaan saada nähdä seuran vahvimpien pelaajien O't.tE'levan keskenään. Niin herrat: Hörhamme-r ja Kajan islkivät yhteen piokapel.is'sä, ja tätä seurasi eversti Backmanssonin ja' varatuomari J. U g g 1 a n vakavaluontoisempi peli. Tämä kiinnosti presidenttiä huomattavissa määrin, ja hänen iljoittain tekemänsä huo'mautukset. O'soittivat, että sillo'inen v9.ltionpäämiehemme shakinpelaajana oli selvästi tavallista amatööriä ko'rkeammalla. Arka vain riensi liian no'peasti, kuten yleensä aina shakkitilaisuuksissa. Mutta ko'lmatta tuntia kesti tämä ainutlaatuinen vierailu, jo'ka O'n täyttävä ('man lehtensä maamme shakkielä.män historia,ssa. Tunnelmakuva Helsingin Yleisestä Shakkiseurasta Taidekauppias J. H ö r h a m me r) jonka merkityksestä Helsing'i.n Yleiselle Shakkiseuralle voidaan olla vain yhtä mieltä) toimitti aikoinaan Svenska Presseni,n.shakkipalstaa osoittaut'uen myös shakkikyonänkäytön alalla voimamieheksi. Mutta HörhClimmerim kynä ei ollut vain terävä) se pakinoi myös leppoisasti)' siitäkin oltaneen yhtä mieltä) kun tutustutaan seuraavaan»fredrik spelar schacb-nimisenä ju,llwistwun kirjoitukseen. Sen luoma shakkitunnelman kuva on aito ja tehoaa vieraaseenkin) mutta Shakkise'uran tuttavat voivat lisäksi nauttia niistä sattuvista vedoista) joilla eräitä tunnettuja Seuran jäsentyyppejä on kuvattu. Ulkona tuuli ja tuiskusi, kun eräänä talvi-iltana suuntasimme askeleemme Shakkiseuraan parin pelin aikaansaamiseksi. Tuulessa ei ovi ollut avautua, mutta kun pääsimme- sisään, huokui vas~aamme miellyttävä kaminan lämpö ja me käänsimme päällystakin kauluksen jälleen alas, kuivasimme silmälasimme ja loimme yleissilmäyksen jo kokoutuneisiin kantavieraisiin. Siellä istui entinen pankinjohtaja ja valmisteli peliä puutavaramiestä vastaan, siellä istui' klassillisten kielten lehtori opettaen hennolle nuorukaiselle shakkipelin strategian aakkosia ja siellä istuivat herra Bergmansson ja varatuomari vilkkaasti väitellen eräästä 1 S U'O M E N S H A K K J 233 siirron takaisinotosta. Tutut vastapelaajamme olivat siis läsnä, minkä johdosta tunsimme suurta tyydytystä ja päätimme odottaa hetkisen va paata pöytää, vapaata tuolia, vapaata kättä ja vapaita aivoja. Saapumisemme oli kuitenkin tullut huomioiduksi eikä kestänyt kauaa, ennenkuin eräs pelaajista, tunnettu edellämainittu kieltenprofessori, vastapelaajan ominaisuudessa asetti verrattoman taitonsa käytettäväksemme. Otimme kiitollisena vastaan tarjotun paikan, järjestimme valkeat nappulat poistaen to~uttuun tapaan kuningatarratsun ja niin alkoi pelimme. Pian temperamenttinen professorimme vilkkailla eleillään ja erilaisilla pikku huudahduksillaan oli hankkniut pöytämme ääreen tavanomaisen katselijajoukon, joka uskollisen ja asioitatuntevan herra Laitisen ohella muodostaa luonnollisen edellytyksen sille shakki-ilmapiirille, joka on välttämätön pelattaessa pikapeliä ratsun etuannilla. Pian syntyi myös shakkilaudalla eloisa taistelukuva, jonka ääressä taitava vastustajamme tunsi olevansa kuin kala vedessä. Lopulta, kun ei muu auttanut, katsoimme tarpeelliseksi uhrata kvaliteetin, mikä leikkaus johti ratkaisevaan asemaetuun, J'oka nävtti antavan täyden korvauksen, torninvähemmyydellemme. Tässä tilanteessa joka oli vierelläolevaniainen, vaadimme muutaman silmänräpäyksen tauon, jonka ilmoitimme tarvitsemamme piippumme täyttämiseksi ja sytyttämiseksi kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Professori silmäili meitä kuitenkin sangen epäluuloisen näköisenä. - Tuo nyt on vain temppuilua ajan voittamiseksi, siitä olen varma, hän sanoi julmistuneena, mutta antoi asian olla tällä erää. Ensi kerralla on m i n u n vuoroni ottaa miettimistauko, vieläpä ilman pakkoa sytyttää piippu, jollaista en edes omista. Emme voinut olla lausumatta muutamia rauhoittavia sanoja, ja seuranneen osittain hilpeänkin keskustelun aikana astui saliin merkillisen näköinen nuorukainen. Alaraajat olivat selvästi jotenkin epätäydelliset tai ainakin heikosti kehittyneet, vartalo niihin verrattuna sitävastoin sangen kunnioitusta herättävä, kasvoja koristi jättiläismäinen, melkein grapehedelmän muotoinen nenä, kun taas päälaki oli paljas keskelläolevaa siroa tupsua lukuunottamatta. Rauhallisena ja miltei itsetietoisena ketään tervehtimättä ja sanomatta sanaakaan hän sijoittui pöytäämme ympäröivien katselijoiden joukkoon. Tiettyinä hetkinä meille ominaisella nopealla vaistolla aavistimme heti, kuka merkillinen vieras oli. Nousimme vielä sytyttämätön piippu kädessä ja tervehdimme kohteliaasti. - Hyvää päivää, herra Fredrik, hyvää päivää ja tervetuloa. Mitä kuu-

14 -~-_. 234 SUOMEN SHAKKI luu? Samalla tarjosimme hänelle kunnioittavasti parempaa paikkaa. - Totta tosiaan, sehän on itse kuuluisa herra Fredrik, katselijat kuiskailivat toisilleen. Vastaamatta vieras otti tarjotun paikan ja alkoi silminnähden kiin nostuneena tutustua ylläkuvioituun asemaan. - Selvä mustan häviö, kerrassaan selvä, hän muutaman tuokion miettimisen jälkeen lakoonisesti sanoi. Mitään ei ole tehtävissä! - Selvä mustan häviö, professori huudahti kiihtyneenä ja loukattuna, mitenkä niin? Minullahan on torni enemmän ja kohta nappaan lisäksi sotilaan a7! Mutta Fredrik ei kuullut, mitä sanottavaa professorilla oli. Ikäänkuin hiukan hajamielisenä hän tarttui valkean kuningattareen ja siirsi sen ruudulle h4. -'- Ha, ha,professori nauroi pilkallisesti Fredrikin shakkisokeudelle, ha, ha, suoraan suuhun, mutta tuon daamin minä heti vien, ja hän oli jo ehtinyt tarttua nappulaan, kun hän nopeasti sanoi j'adoube ja päästi otteensa.'onnekseen professori oli. viime tingassa huomannut, että Fredrik yksinkertaisella sotilaanpaljastusshakilla e6-ett yllättäen olisikin tehnyt hänestä matin. Professori katsahti ihmeissään ylös. Hän ikäänkuin halusi urkkia tietoonsa Fredrikin shakkitaidon, mutta uusi vastapelaaja istui täysin liikkumattomana ja uneksivan näköisenä, professorin syväänkuvastavien katseiden saavuttamattomissa. Hänen ei niinmuodoin auttanut muu kuin omistautua aseman mysteerioille. ja 'yrittää keksiä jokin sopiva puolustus. Pian professori kuitenkin havaitsi, että juttu olikin sangen monimut kainen. Hänen ensiksi ajattelemansa Rh5-g7 saisi vastaukseksi mur haavan siirron Ta1-a6, jonka jälkeen nopea häviö olisi selvä (Dd6-c7, Dh4-f6!), ja siirron Rh5-f6 jälkeen valkea yksinkertaisesti löisi rat-. sun. Professori huomasikin, että ratsua ei käynyt siirtäminen, sillä se esti valkean kuningattaren pääsyn ruudulle f6, ja että kyseeseen tuli ainoastaan kuningattarensiirto, sillä muut mustan nappulat olivat patissa. Lopulta pitkän ajan kuluttua hän keksi siirron Dd6-c7, jota hän piti todella hyvänä, sehän uhkasi sotilasta a7 toistamiseen eikä valkea edullisesti sijaitsevan Rh5:n takia uhannut oikeastaan yhtään mitään. Professori pelasi siis Dd6-e7, ja nyt synkistyivät katselijoiden ilmeet. Suomen Shakin tilauksen vuodelle 1945 voi tehdä asiamiehiltämme, kaikista postitoimipaikoista ja lehden konttorista. Tehkää tilauksen ne ensitilassa ja suositelkaa lehteä jokaiselle shakinystävälle. - Asiamiehiä otetaan.,\ SUOMEN SHAKKI 235 Kaikki olivat sitä mieltä, että asiat eivät näyttäneet hyviltä herra Fredrikille, jolle selvästi ja yleisesti toivottiin voittoa ikäänkuin palkinnoksi hänen äskeisestä loistavastasiirrostaan, jolla hän oli aloittanut oleske-' lunsa Shakkiseurassa. Miten hän nyt voisi torjua uhkauksen Ta8 X a7 ja senjälkeen estää mustan pelin vapauttamisen ja tunkeutumisen valkean asemiin kuningatarsivustalla? Professori huomasi myös, että hän kaikkien silmissä nyt oli voiton puolella, ja hänen katseensa sai mitä voittoisimman ilmeen. Kaiken tämän aikana. herra Fredrik istui liikkumattomana, mutta pian hän uudelleen otti valkean kuningattaren käteensä ja epäröimättä sirolla kädenliikkeellä löi ratsun h5. Hiljainen humahdus kävi katselijajoukon läpi. - Hienoa, hienoa, loistava kuningattarenuhraus, shakkiasiantuntijh Laitinen huudahti mitä suurimman ihastuksen vallassa, niin pelataau Venetsiassa! - Oli ilmeistä että vieras oli valloittanut herra Laitisen sydämen ja että shakkiasiantuntijamme ei hetkeäkään epäillyt Fredrikin hienon uhrauksen korrektisuutta. Mutta professori ei tällä kertaa voinut hillitä kärsimättömyyttään ja syventyä tarkastamaan asemaa 1 ). Ensi silmäyksellä hän näki, että kuningattarenuhrauksen jälkeen vaikealla ei ollut mitään varsinaisia hyökkäysnappuloita jäljellä, että valkean lähetit tosin olivat vaarallisia, mutta että ne seisoivat aivan passiivisina eivätkä voineet saada mitääl aikaan, ja että valkean viimeinen jäljelläoleva nappula, torni a1, seisoi nurkassa puolustamassa sotilasta, jonka päivät olivat luetut. Hän se::; ilomielin löi sotilaalla g6 kuningattaren h5 sydämessään halveksien vastapelaajaa, joka tuollaiseen aloittelijamaiseen tapaan hutiloiden menetti pelin kuningattaren. - Matti viimeistään neljännessä siirrossa, oli herra Fredrikin yllättävä vastaus, ja ensimmäinen siirto on Tal-gl! professori kuuli hänen nyt julistavan.. Ja samassa ymmärsimme me ja ymmärsi professorikin. Torninsiirron jälkeen seuraisi paljastusshakki torjumattomin matein, jota kuningattarenuhraus ja lähetin siirto saattoivat vain viivyttää kahdella siirrolla. Niin, tuo herra Fredrikin, suuren leikinlaskijan, esittämä pelinloppu oli todella loistelias, ja että hän tällä kerralla oli huvittanut itseään meidän kustannuksellam'me, se selvisi kaikille samalla hetkellä. - Hyvää iltaa, hyvät herrat, ja näkemiin ensi kertaan, kuulimme herra Fredrikin sanovan ottaessaan hattunsa käteensä ja hävitessä portaisiin. 1) G. La i t i sen analyysien mukaan kuvion asemassa paras muunnelma on: 1. DM!! De7! 2. DXh5!! TXa7 3. Tgl De5i 4. Khl Df6 5. f4 d2 6. cxd3 TaI 7. Df3 Db2 8. T'Xal DXalt 9. Kg2 Db21' 10. Kh3 Dal 11. Dg21 Da5 12. Dc6 Dd8 13. Dd7 Da8 14.' Ld5 ja vallkea V'oittaa. Muut mustan puolustukset härviä>vät nopeammin.

15 236 SUOMEN SHAKKI T SUOMEN SHAKKI 237 I t PELI- JA SOMMITELMAOSASTO ~W T oimihaa RAGNAR KROGIUS, Helsinki, P. Hesperiankatu 13 C 33-' 57. Ranskalainen peli. HYS, kevätturnaus R. Krogius. A. Hinds. 1. e2-e4 e7-e6 2. d2-d4 d7-d5 3. e4-e5 c7-c5 4. c2-c3 Varmin jatko, jaka säilyttää sotilasaseman d4 ja e5. Tämän ns. Paulsenin muunnelman (3. e5) esitaistelija N i m z 0' w i t se h tapasi pelata. 4. Rf'3 tai 4. Dg4. Tearian nykyinen kä,sitys, muunnelmalsta an, että se an karrekti ja tarjaaa molemmille pualille suunnilleen,samat mahdallisuudet Rgl-f3 6. Lfl-e2 Rb8-c6 Dd8-b6. Huanampi o.n 6. Ld3?, kaska seuraa 6. - cxd4! 7. cxd4 Ld7 ja valkean an menetettävä tempo' 8. Lc2 sotilaan suojaamiseksi. - Eräässä samaan aikaan (16/ /4 29) käynn,issä o,ueessa kirjepelissä B. Ohls-H. B a c k m a n ss 0. n o.li tapahtunut siirran 8. Le2 sija,an heikosti 8. Lc2?, janka musta kumasi siirrolla 8. - Rb4! (9. La4? Da6 10. Lc2 RXc2t jne.) c5xd4 7. c3xd4 Rg8-h6 Siirran tarkaitus an sama kuin tavallisemman 7. - Rge7-siirran: pyrkiminen f5:een, mutta sillä an»etuna» ansa 8. L><h6? DXb2! 8. Le2-d3? Oikein an yksinomaan 8. b3, jas kahta myös 8. Rc3 Rf5 9. Ra4 Lb4t 10. Ld2! an pelattavissa. Peli siirto' ei vastaa aseman va,a'timuksi,a, ja valkea tunnustaa sen itsekin jo seuraavalla siirro.uaan. 8. Lc8-d Rbl-c3 DdlXf3 Df3-e:~ ::t2-a3 Rc6Xd4 RMXf3t Ld7-c6 a7-a6 Lf8-c5 14. Tal-bl Kyseeseen tuli 14. b4 Ld4 15. Lb2 jne Lc5-d<!, 15. Kgl-hl Valkea haluaa suajata e-,sotilaansa siirralla f2-f4. Turvallinen ei nurkkapaikka vk:lle kuitenkan ole Lc6:n ampumalinj;ailla alan takia. Jos muut,en nyt LXc3, niin tietysti 16. LXh Db6-c7 16. f2-f4 Dc7-e7 17. De2-h5 Rh6-f5 Valkea uhkasi 18. Re2 sekä senjälkeen f4-f5, janka takia musta antaa voititoso.tilaan takaisin, jäähän hänelle vapaa d-sotilas ja L-pari. 18. Ld3Xf5 e6xf5 19. Dh5Xf5 g7-g6 20. Df5-d3 Ld4Xc3 Musta luapuu mieluummin lähettiparistaan kuin jättää valkealle mahdallisuuden tunkeutua jaskus myöhemmin ratsulla f6:een. Tämän vaihdan jahdosta jäävät lisäksi jäljelle eriväriset lähetit. 21. Dd3Xc3 De7-e6 1 ( J ~ I 22. Dc3-g3 h7-h5 23. h2-m Ta8-d8 2". Lcl-d2 De6-g4 25. Dg3-f2? ValkeUla pelaa,ja ei kernaasti vaihda kuningattaria, mutta tällil kerralla ilmeisesti vahingakseen. Jatko 25. DXg4 hxg4 26. g3 d4t 27. Kg1 Lf3 28. Tbel ei nimittäin ole mustan vaitettavissa hänen paremmasta asemastaan hualimatta Ld2-M Tf8-e8 27. LM-d6 Tämä lähetin sijainti d6:ssa on alkuna valkean perikatoan, mutta sen jättäminen jo.nnekin" d2:een ei ole paljaa parempi, vaikkakin peliä pitkittävämpi d5-d4! 28. Tfl---<e'l Uhkasi ja 28. TXd6 29. exd6 Te d4-d3 Jälleen vaimas.iirta, jaka ei suaranaisesti uhkaa mitään, mutta jaka pako.ttaa valkean täysin passiiviseksi. Niinpä 29. Kgl lienee paras jatka, shlä esim. 29. Tbel,saa vas- 1:uksen 29.- :GXg2ti 30. DXg2 DXg2t 31. KXg2 d2 jne. Pelisiirto an jok,a tapaulksessa shakkisakeutta,. joka sallii kauniin loppusommitelman tateuttamisen 29. Tbl-dl? 29. Td8Xd6! 30. e5xd6 Lc6Xg2t 31. Df2Xg2 Dg4Xh4t 32. antautui, sillä esim. siirtaa 32. Kg1 seuraa TXe1t 33. TXe1 DXe1t 34. Kh2 tai Dfl d2 jne. Huomautukset pelaajien mukaan. 58. Kuningatarsotilaspeli. HYS, syysturmms J. Uggla. 'K. E. Lagerstam. 1. d2-d4 d7-d5 2. c2-c3 Ugglan patenttisiirta! On paljon shakinpelaajia, jo.tka uskollisesti pe listä taiseen käyttävät samaja avauksia, jatka lisäksi harvain avat parhaita mahdollisia c7-c6 Turhan passiivista. Kun kerran valkea sallii siirron c7-c5, an my:js syytä tehdä se. 3. Lcl-f4 Dd8-b6 4. Ddl-c2? Valkean kuningattaren o.ikea paikka an el, mutta myös 4. Db3 on pelisiirtaa parempi f2-f3 g7-g6 Lc8-f5 6. Dc2-b3 Vai aliko. valkea aikanut peiata 6. e4, mutta huomaakin nyt, että seuraisi 6. - dxe4 7. fxe4. LXe4! 8. DXe4 DXb2. Sammitelma ei kuitenkaan pääty tähän, slllä vasta jatka 9. LXb8 DXa1! (Ei 9. - TXb8? 10. De5!) 10. Lf4 DXa2 aso.ittaa mustan aseman paremmuuden. 6. Rg8-f6 7. Rbl-d2 8. a2-a4 9. a4-as h7:...,h5 Rb8-d7 Db6Xb3

16 ---iiio_ 238 SUOlrIEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI Rd2Xb3 Ta8-c8 Siirtopari 11. a6 b6 l'oisi nyt uuden kuvan ennestäänkin verrattain sekavaan tilanteeseen. Paria siirtoa myöhemmin musta kuitenkin pelaa a7'-a6, jo't'en se olisi ohut paikallaan jo' tässä. 11. e2-e3 12. Lf4Xh6 13. Kel-d2 H. Rgl-e2 Lf8-h6 Th8Xh6 a7-a6 Valkean kuningassivustan kehitys a~kaa.., Musta puo'lesltaan ei viivyttele sotilaallisen t'oiminnan alo'ittamisessa siellä, missä hänen mahdollisuutensa 'Ovat. 14. h5-h4 15. Re2-cl g6-g5 Eikä sokeasti h3 16. g4! sekä 17. g5. Pelisiirron hyviin puoliin kuuluu myös T-linjan ih6-e6 avautuminen. 16. h2~h3? Arveluttava g3-pisteen heikennys, j'ota musta taid'okkaasti käyttää hyväkseen. Hu'Omattak'O'On muuten vastaavaisuus eri sivust'ojen sot:ilasasemien välillä. - Paikallaan oli esim. 16. Rd3 sekä vasta,peilin tav'oittelu D-sivustalla. 16. Rf6-h5 17. Lfl--d3 Lf5-e6 18. Thl-el f7-f5. Estää parahiksi yrityksen 19. e4, jot,a seuraisi fxe4 20. fxe4. Rf4 jne., ja ennen kaikkf:a valmistelee siirt'oa g5-g Ld3-c2 g5-g4! 20. Rcl-d3 Kaksinkerta.sen lyönnin jälkem g4:ssä e4 'Olisi himoruutu mustan ratsuille g4xf3 21. Rb3-c5? Tämä so'tilaanuhraus en irrk'orrekti. ja piti korvata yksinkertaisella takaisinlyömisellä, jota taas arvattavasti olisi seurannut f4! 21. f3xg2 22. Tel-g1 23. Rd3Xc5 24. Rc5Xe6 25. Kd2-el(?) Rd7Xc5 f5-f4! f4xe3t Tilanne en kehittynyt suurella nopeudella. Valkea usk'oo voittavansa kvaliteetin ja 'Olevansa itse asiassa paremmalla pu'olella, mutta mustalla on takataskussaan sievoinen yllätys.»n'ormaalipelillä» 25. KXe3 TXe!3t 26. Kf3 Tf6t 27. KXg2 Rf4t 28. Kh2 Kf7 jne, musta 'On yläkynnessä, mutta niin valkean 'Olisi pitänyt pelata. 25. Th6Xe6 26. Lc2-f Le6Xc8 28. Kel-dl 29. Kdl-c2 30. TgIXal Te6-f6!! Rh5-g3 Tf6-flt Tf1Xal J'OS 30. TXg2, niin e3-sotilas astuu remmiin. Lopussa 'On palj'on probleemin tuntua. > Rg3-fl 31. antautui. Kaunis näyte vanhan ja nuoren pelaajapolven välisestä kamppailusta, j'oka tällä kertaa päättyi jälkimmäisen v'oittoon. Hu'Omautukset O. Kailan. J j.' 59. Kuningatarsotilaspeli. 4. ottelupeli, helmikuu G. Loven. 1. d2-d4 2. Rgl-f3 3. e2-e3 4. Lfl-d3 W. Mikenas. d7-d5 e7-e6 Rb8-d7 f7-f5 Musta valitsi siis, Stonewa.11-pu'Olustuksen Rg8-f6 6. c2-'c4 c7-c6. 7. Rbl-c3 Lf8-d.6 8. Rc3-e2 Hyvä manööveri, j'oka välittömästi 'Ottaa pisteen 6 tarkkailun alaiseksi Re2~f4 0-0 Dd8-e7 10. b2-b3 Valk!ean D-Iähetin sivust'ointi 'On välttämätöntä,siirr'on Rf3-e5 to'- teuttamiseksi Lcl-b2 12. Rf3-e5 13. Ld3Xe4 Ei fxe4, Rf6-e4 TfS-f6 Tf6-h6 Ld6Xe5 koska 14. Rg4 voittaisi kvalitee,tin. Vastaus dxe4 taas, antaa valkealle hyvän pelin voimakkaan lähetin ansiosta. 14. d4xe5 De7-M Ns. isku \):maan. 15. h2-h3 d5 X e4 Mikenas pelkäsi ratsunuhrausta d5:ssä, j'os fx'e Dd2-d6 DM-j8 17. Lb2-a3 Kg8-f7 Jos Da5, niin 18. Tadl DX e5? 19. D><e5 RXe5 20. Td8t Kf7 21. Tf8:j:. - SeUlraa todella huvittava marssi f-s'otilaalla. 18. f2-f3! g7-g5 19. f3xe4! g5xf4 20. e4xf5! Dd8-e8 21. TflXf4 Kf7-g7 22. f5-f6t Kg7-f7 23. Dd6-e7t! De8Xe7 24. f6xe7t Kf7-e8 25. Tf4-f8i' antautui. Hu'Omautukset A. Hindsin ja G. LovEmin Ab'O Underrättelserissa Kuningasintialainen puolustus. HYS, kevätturnaus J. H. Gusin. E. Tanner. 1. d4 Rf6 2. Rf3 g6 (Ns. kuningasintialainen puolustuls" jonka useat shakkiteoreetik'ot 'Ovat tu'ominneet inko'rrektik,s:i avaukseksi, mutta j'ota esim. Capablanca ja Fl'Ohr 'Ovat turnauksissa hyv~n m nes:tyksin käyttäneet varsinkin hiukan heikompia vastustajia vastaan). 3. b3 - (Valkea voi tässä pelata useammalla tavalla, esim. 3. c4, 3. g3 Jne.) 3. - Lg7 4. Lb Rdb2 d6 (Luultavasti olisi 5. - d5 parempi seuraavan valkean siirr'on estämiseksl) 6. e4 Rc6 7. d5? - (V:acikkakln valkea tällä siirr'ollaan palk'ottaakin mustan ratsun takaisin b8:aan, on tällaisia siirt'oja tarkasti harkittava, ennenkuin niitä ruvetaan tekemään. Niinpä tässäkin pelissä 'On

17 240 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 241 mustalla tekstisiirron jälkeen, vaikka se on kehityksessä jäljessäkin, kuitenkin hyvin he'}posti käsheltävä peli. Nyt musta uhkaa siirrolla 8. - e5 ja sen jälkeen Rh5 ja f sotilaalla eteenpäin, ja kuningashyökkäys alkaa vähitell~n olla valmi,s, kuri sitävastoin valkoinen saa kehitysedustaan huolimatta hyvinkin,tarkoin harkita joka siirtoaan. Tämän takia olisi valkealle ollut edullisempaa pelata 7. Le2 ja sen jälkeen ja sitten vasta myöhemmin edetä d-sotilaallaan, mikäli se näyttäytyisi tarrpee:l1iseksi.) 7. - Rb8 8. Ld3 e5! (Musta uhkaa nyt, niinkuln jo edellä mainittiin, 9. - Rh5 ja sihen f5 jne. Tämän tähden valkea katsoo viisaammaksi lyödä mustan sotilaan, mutt,a nyt avautuu mustan torneille f-linja.) 9. dxe6 fxe (HoukuU,elevalta tuntuu 10. e5 Rg4? 11. h3! RXe5 12. RXe5 LXe5 13. LXe5 dxe5 14. De2 jne. ja valkeailla olisi erinomainen peli. Musta pelaisi kuit,enkin 10. e5 Rfd7! 11. De2 Rc6 jne. ja valkeal!le kävisi vaikeaksi välttää sotilaan häviötä.) e5 11. Lc4t Kh8 12. Rg5 De7 13. M?? - (Ratkais'eva virhe, jonka jälkeen mustan hyökkäys käy vastustamattomaksl Oikein olisi ollut 13. f4!, jonka jälkeen vaikealla olisi hyvä pell) h6 14. Rf3 Lg4 15 Del Rh5 16. De3 Rc6 (Mustan peliä on helppo pelata: valkean sitävastoin on hyvin vaikeata löytää kunnoilisi.a siirtoj a.) 17. g3 Tf6 18. Kg2 Taf8 19. Le2 Dd7! 20. Rgl? - (p'arempi olisi 20. Thl; mustalla on kuitenkin jo niin ylivoimainen hyökkäys, että häviöstä ei sekään siirto enää olisi voinut pelastaa. Nyt seuraa kaunis siirto, joka tekee vallkeasta heti lopun.) Rf4t! 21. g X f4 (Pakkosiirto, koska muuten seuraisi LX,e2. RXe2 Dh3t ja matti seuraavassa siirrossa.) exf4 22. Dd3 LXe2 23. RXe2. f3t 24. RXf3 Dg4t 25. Rg3 TXf3 (Tämän jä:lkeen voisi valkea huo}etta antautua.) 26. LXg7t KXg Db5 Re5 28. DXb7 Tc3 29. DXa7 Tff3 30. Tgl TXg3t! 31. fxg3 Tc2t 32. Df2 Df3t 33. antautui. Huomautukset J. Terhon. 61. Kuningatargambiitti. J Aalborg, Petersen. d2-d4 c2-c4 Rbl-c3 e2-e3 1. Solin. Rg8-f6 'e7--<e6 d7-d5 c7-c5 Avaus on nyt kehittynyt Tarraschin puolustulk,sen symmetriseksi muunnelmaksi, joka on valkean kannalta katsoen sang'en passiivinen. 5. d4xc5? Lf8Xc5 6. c4xd5 e6xd5 Vastalpainona eristetylle d-sotilaalle, joka muuten ei osoittaudu heikoksi keskipelissä, mustan peli on vapaampi. 7. Rgl-f Lfl-e2 p,b8-c Lc8--<e6 10. a2-a3 Valkea yrittää kehittää kuningatarläihettinsä t,emponvoitoin, mutta mustan seuraava siirto 'estää sen. 10. a7-a5 11. Ddl-a4! Dd8-e7 12. Tfl-dl Tf8-d8 13. Rc3-b5 Rf6-e4 14. Lcl-d2 De7-f6 ~, ;, (: 15. Ld2~3 Re4Xc3 16. Rb5Xc3 16. bxc3 aiheuttaisi valkealle sotilasheikkouksia, mutta pelisiirronkin jälkeen mustan peli on parempi. 16. Rc6-e5! 17. Rf3Xe5 Df6Xe5 18. Da4-M Eikä 18. Td2? LXe3! ja musta voittaa. 18. d5-d4 Tällä siirrolla musta vapautuu eristetystä sqitilaastaan ja sam.alla lisääntyy mustan läheitiparin voima. 19. Rc3-b5 Parempi olisi ollut vaihto 19. exd g7-g5! 20. e3xd4 Lc5Xd4 21. DM-h5 Ld4Xb2 22. Tal-bl Le6-a2 23. TdlXd8i- Ta8Xd8 24. Tbl-fl Jos 24. TXb2, niin seurauksena on Tdlt! 25. Lf! TXflt 26. KXfl Lc4t sekä matti 1ai kuningattaren menetys Td8-d2! 25. Le2...,..f3 La2-c4 V3/h!vempi kuin DXb a3-a4 Lc4 X fl 27. KgIXfl De5-c5 28. antautui. Huomautukset Ilmari Solinin (Skakbladet, maaliskuu 1935). 62. Sisilialainen peli. Kirjepeli H. Ward. M. Laisaari e2-e4 c7-c5 2. Rgl-f3 e7-e6 3. d2-d4 c5xd'1 4. Rf3Xd4 Rg8-f6 5. Rbl-c3 Lf8-b4 6. Lfl-d3 Valkea ei tehnytkään 6. e5, jonka pitäis,i kumota siirto 5. - Lb4. Mu.sta oli aikonut kokeilla muunnelmaa 6. e5 Re4 7. Dg4 RXc3 8. DX g7 T:1'8 9. a3 Rb5 10. axb4 RXd4 11. Lg5 Db6 12. Lh6 DXb4t 13. c3 RE5 jne. Muuten MUnchenin turnauskirjassa 1936 esitetty äskenmainitun muunnelman haara 9. a3 La5 10. b4 Lb6 11. Lg5 f6 12. Rb5! RXb5 13. Le2! valkean voitoin on sikäli virheellinen, että musta voi edullisesti uhrata D:nsa kolmea: upseeria vas taan pelaamalla DXg5! Toinen asia on, että valkea tässä muunnelmalssa pelaa paremmin 10. Lh6 De7 11. Ld2! e6-e5 Ja f f e n siirto, jolla hän Karlsbadin turnauksessa 1911,saavUltti pari nopeata voittoa. A 1 j e c h i n Qin käyttänyt sitä muutamia kertoja ja katso'o sen riittävän tasoitukseen. Muut mahdolliset,siirrot olivat 6. - d5 ja 6. - Rc6. 7. Rd4-f5 Siirt.o 7. Rde,2 tapahtui m.m. peleissä Euwe-Aljechin, Pistyan 1922, ja Yates_Aljechin, Haag Musta pääsi kummassakin tekemään siirron d7~d5 saaden hyvän, pelin

18 242 SUOMEN SHAKK( SUOMEN SHAKKI Lcl-g5? Kysymysmerkki on K m 0 C h i n (Bilguer II). Oikea jatko, on 8. He3!, joll0'in valkea saa haltuunsa pisteen d5, esim. 8. Re3! L><c3t 9. bxc3 b6 10. L,,3 Te8 11. c4 Lb7 12. f3 ja B e c k eri n mukaan valkean peli on parempi d7-d5! 9. Ddl-f3 Pelitssä Fahrni-Jaffe, Karlsbad 1911, valkea pelasi 9. 'c,xd5? menet-. täen yllättäen upseerin: 9. - LXc3t 10. b:<c3 e'4 11. LXe4 Tfe8 12. Rg3 RXe4! 13. LXd8 RXc3i' 14. Kd2 RXdl jne Df3Xf5 Lc8Xf5 d5-d4 11. a2-a3 d4xc3 12. a3xb4 c3xb2. Mustan d-s0'tilaaseen oli patoutunut niin paljon voimaa, että se liikkeelle pääistyään pysähtyi vasta syvällä vih0'llisasemistsla. 13. Tal-bl Dd8-d Ei 14. LXf6 välishakin 14.. DXb4"i takia a7-a5! Musta ryhtyy päättäväisiin toi-. menpitei,siin b2:ssa olevan sillanpääaseman tukemiseksi ja hyväksikäyt. tämiseksi. Nyt joko a-sotila,s pääsee etenemään tai a-linlja avautuu al:een asti. 15. Lg5Xf6 16. b4xa5 17. Df5Xf6 Uhka,si ikuinen Kh8 19. Df6t jne. 18. Df6-g5t 19. Dg5-d2 g7xf6 Ta8Xa5 Rbll-d7 shakki 18. Dg5i' Kg8-h8 Ta5-a3 Mustan 0'n estettäivä siirto c2--<:3, jonka jälkeen b2-sotilals»putoaisi». 20. Tfl-dl Tf8-a8 21. Dd2-e3 22. Kgl-fi 23. De3-el Dd4-b4 Ta3-al TalXbl! Mustan edelliseen siirt0'on kätkeytynyt VitSii: 24. D~<b4? TXdlt 25.Ke2 bld voittaen. 24. TdlXbl Db4-d4 25. f2-f3 Ta8-al Sitoo valkean nappulat suojaamaan toisiaan ja odottamaan mustan ratsun.antama,a, armoniskua. 26. Kfl-e2 Rd7-c5! 27. Ld3-b5 Uhkasi 27. ~ Ra4, jota pelisiirto tosin ei torju: Ra4 28. LXa4 DXa4 ja e:sim. 29. Kd2 T?:::bl! 30. DXbl Dal jne. Mutta nyt on vielä kauniimpi loppu mahdollinen Rc!!Xe4! 28. antautui. Huomautukset M. Laisaaren. 63. Kuningatargambiitti. Ottelu TampeHa-VL, 1. pöytä, H. Kaipola. O. Pulkkinen d4 Rf6 2. Rf3 d5 3. c4 c6 4. Rc3 e65. cxd5 - (Cambridge~Spr;n@sin puolustuksen välttöä!) 5. - exd5 6. Lg5 Rbd7 7. e3 Ld6? (Tässä D-gambiitin vaihtomuunnelmassa 7. - Da5 tai 7. -Le7 ovat paremmin paikallan. Vrt. mustan 11. siirtoon!) 8. Ld Dc2 h6 10. Lh4 Te Le7 12. a3 - (Valkea alkua D-sivustan sotilailla tyypimsen»vähemmistöhyökkäyksen».) 12. -Re4:' 13. LXe7 DXe7 14. b4 Rdf6 15. :Re5? - (Mustan 16. siirron perus:t,edla turha siirto. Sijaan esim. 15. h3 sekä Tfbl, a4 jne.) RXc3 16. DXc3 Rg4! 17. Rf3 - (R-vaihdon jälkeen musta epätilemättä sällyttäisi tasapainon valkea:n aloitteesta huolimatta.) Ld7 18. a4(?) - (Miksi valkea ennen h3:n pelaamista odottaa, että musta ehtii valmistaa ratsulle perääntymistiten h6:een?) h5 19. b5 Df6 20. h3 Rh6 21. Re5 LXh3? (Inkorrektinakin jollarn lailla miellyttävä sommi:telma, jonka päämuunnelma tapahtuu pelissä.) Suomen Shakin huhtikuun nume r0'slsa 1944 julis:t,ettiin kirjoi,telman»armeijaslsa pelataan shakkia» yhteydeslsä seuraavan peilissä vänr. H. W a r d-kel1s. K.. K iv i. syntyneen aseman (mustan siirto!) analyysikilpaiiu: ;Lukijoiden oli arv0'steltava asema: valkean voitto, tasapeli tai mustan voitto. Vastauksena on epäilemättä valkean vouto., vaikka 1) mustan.etäinen vapaasotilas a-linjaua, 2) läpimurtautumismahdolhsuus kuningaslsivustalla (f5, h5 ja g5) ja, elle:i valkea salli viimeksimainittua (exf5), 3) val1{ean' d-sotilaan siitä johtuva eristyminen väläyttävätkin myös mustalla 0'levan mahdollisuuksia. Pelijatkoon h5 on yks,inker~ taisin vastaus 39. e5 ja sitten d5, Analyysikilpailu gxh3 Dg5t 23. Kh2 - (23. Khl on parempi: Dh4 24. Kg2 Dg5t 25. Kf3 tai myös 24. Kh2 Rg4t 25. Kg2 jne.) TXe5 24. dxe5 Rg4'( 25. hxg4?? - (Valkea pelaa kuin mustan toivomuksesta. Mahtaisiko musta luovuttaa, jols 25. Khl!, tai tapaihtuisijko vielä Dh4 26. Kg2, kas siinä kysymys.) DMt 26. tasapeli ikuisella shakilla. sillä pitämällä ke:skuslsotilaansa yhdessä val:kea helposti ennättää ensiksi t,eke:mään uuden D:n. Varteenotettavia muita mahdollisuuksia ei Olle kuin f5!, jota seuraa: 39. e5! (Eikä 39. exf5? h5! 40. d5! Kf7 41. d6 a5! 42. Kc4 Ke8 43. f6! gxf6 44. g4 hxg4 45. h5 g3 jne. - Tämän opettavaisen mahdollisuuden on esittänyt luutn. T. P ukk L) h5! 40. Kc4! (Asemallisin voittotle. Riittäviä ovat myös jatkot 40. d5 ja 40. e6, esim. vain 40. d5 f4 41. d6 KE7 42. d7 Ke7 43. e6 f3 44. gxf3 g545. hxg5 h4 46. g6 h3 47. g7 h2, 48. g8d hld 49. d8d:f:.) Kf7 (Tai f4 41. d5! g5 42. h><g5 h4 43. d6 Kf7-14. d7 Ke7 45. g6 valkean voitoksi.) 41. Kc5 Ke7 42. Kc6! Kd8 (UhkaiSi 43. d5 sekä 44. Kc7.) 43. d5 f4 44. d6 a5 45. d7 ja musta on voimaton uhkausta 46. Kd6, 47. e6 ja 48. e7:f: vastaan. 'Puolustusv0'imain Viihdystystoimiston lahj0'.lhamalsta palkintolsummasta saa luutn. T. Pukki, EteläsU0'malaisen Osakunnan ja Suomalaisen Shakldlkelrhon shakkikasvatteja ja hyvä 1. luokan pelaaja, 125: ja luutn. J. Ha n n eli u s, tunnettu problemisti, 75:-.

19 LCl-g5 h7-h6 23. Dg3-b3t Kg8-h7 24. h3-m h6xg5 25. Tdl-d8 g5xh4 26. Db3-g8t Kh7-h6 27. Dg8-h8t Kh6-g5 28. To.8-c8 (Peli on jatkunut luonnollisesti,molem!min puoilin, mutta nyt musta pääsee heittämään uude,n pommin.) Lc5Xf2! 29.. KgIXf2 Dc6-b6t 30. Kf2-fl (Tai 30. Ke2 DXb2t 31. Ke3 Td6! Siirtoa 30. Ke1 taas,seura,a, kahden siirron mattl) Le4-d3t 31. liu-el Db6-e3t 32. valkea antautui kahden siirron matin edessä: 32. Kd1 Deq 33. Kc1 Del:/: ottelupeli Musta pelasi :32. - Ld6! Ja voitti 42. siirrossa. Mutta mielenkiintqiista on, että luonnollinen siirto c4 johtaa ainoastaan tasapeliin: c5-c4? 33. f4xe5! f6xe5 34. Kfl-f2 Lf8-M 35. Relc2!! LMXd2 36. Rc2Xal c4-c3! 37. I.. e3xd4! (Ei 37. LXd2? cxb2 eikä 37. bxc3 LXc3 38. LXd4 LXd4 s h ak k i!) Ld2-e3i'!! 38. Kf2-;e2!! (L ei Qile lyötävi!ssä,: 38. KXe3? exd4t selkä 39. _ cxb2.) Le3Xd4 39. b2xc3 Ld4Xc3 40. Ral-c2 tasapeli. --=-~- 244 SUOMEN SHAKKI SOMMITELMIA B. Ström SUOMEN SHAKKI 245 U U T ISO S AS T 0 T oimitlaa ALTTI SALOlLA, Jyväskylä, Luonnetjärvi Suomen Shakkiliitto Suomen Shakkiliiton hallitus päätti kokouksessaan järjes'tää suuren shakkipropagandatilaisuuden yhdessä Työväen Shakkiliiito:, ja Suomen Tehtävänie:kkain kanssa. Liiton sihteerin hallitussihteelri P. Li h t 0 51 e n osoite on Helsinki, Fredrildnkatu 60 A, ja hänen puoleensa kehoitetaan jäsenseuroja, l.iittoonpyrkiviä shakkiyhdistyksiiä sekä uusia seuroja perustavia henkilöitä kääntymään., T. J. Vil6n (siirrossa) T. Salo K. E. Lagerstam 32 Loviisan kylpyläturnauks tssa 1933 pelissä T. J. Vilen-B. Ström musta on viimeksi peiannut g6?, jonka sijaan piti tapahtua 16. ~ Lf6 tai rohkea,sti DXf4 17. Dh5 Df5! (Ei h6?, koska 18. LXg7! KXg7 19. LXe4 dxe4 20. Tfl jne.) epäselvin asemin. Loppu on nyt hyvin hauska: 17. Ld3Xe4 d5xe4 18. DdI-h5!! (Musta ei voi lyödä: gxh5? 19. Tg3l sekä matti.) Le7-h4 19. Dh5Xh7t! ja musta antautui, sillä KXh7 20. TXh4i- Kg8 21. Th8*, 33 Pohjoismaisen shakkikongressin mestariluokas,sa 1936 E. Johanssonvainaja oli pelannut tapansa mukaan yritteliäästi myös: T. Sa,loa vastaan. Viimeksimainittu luotti puolustusshrtoon 17. e4, mutta Johansson oli toista m.1eiltä: 'I'MXe4!! 18. Rd2Xe4 Ld5Xe4 19. Ddl-g4 f7-f5 20. Dg4-g3 Tf8-f6 21. Tfl-dl (Tai 21. Kh1 Ld6! 22. Dg5 h6 jne.) Valkea yrittää pelastumis!ta upseerinuhrauksella, mutta, aivan suotta.) Tf6-g6 22. Kirjepeliturnauksemm e Suomen Shakin kirjepe:liturnausten osanottajien on,nsi tilassa ilmoitettava urude,jj osoitteensa, trurnaus'johtajihe', joijla toimivat edelleen 1 luokassa R. K r 0 g i u s, Helsinki, P. Hesperiankatu 13 C 33. ja II luokassa luntn. F l' i t z R. Soi n i n en, Turku, Vähä-Heikkilän kasarmi. Olosuhteidm aiheuttamat epäsäännöll1syydet juhstet,a,an tätien p 0 :1 k k e u k SI e t t a mitättömiksi, ja turnauksia jatketaan kilpailumääräysten mukaisesti. Jokainen osanottaja pitäköön kunnia-asianaan kilpailun loppuun suorittamisen! Valtion Lentokonetehdas - Pasilan konepaja 12-8 Kolmas yhteenotto saman vuoden aikana osoittaa jo todellista innostustd asiaan! Kilpailuun on lisäksi hankittu komea kieriopalikintokin, jden kaikki merkit viittaavat jatkuvaan kabssakäymiseen. Helsingis'sä pelatussa ottelussa VL:n Shakkikerho selviytyi voittajaksi tuloksin YksityistulOlkset pöytäjärjestyksessä olivat: 1) V. S ä i 1 ä 1-0 A. Vi s a, 2)' P. D a h Ii n 1/2_112 E. P a r t a ne n, 3) U. LE' h tonen 0--.;1 T. Siekkinen, 4) O. Johansson 1-0 O. Jalaskoski, 5) R. F a g e r s t r ö m 0,---1 U. Vi r t a n en, 6) A. Mä e n pää 1-0 V. Hakkarainen, 7) M. Koskinen 1-0 E. Salminen, 8) S. Sainio 0-1 S. Moilanen, 9) K. Nissinen /2 A. Kaukela, 10) E. Kosk i n e n 1-0 E. L ö n n q v i s t, 11) U. La h t i 0-1 A. A h 1 g r en, 12) F'. Lehtinen 1-0 T. Dahl, 13) A. Cajanus 0-1 E. Lindqvist, 14) H. K Y r k 1 u n d 1-0 O. ViI jan e n, 15) U. Ta pol a 1-0 E. F 0' r s bio m, 16) E. Majaniemi 0-1 O. Lintune~n, 17) J. Helmiö 1-0 M. Kulokari, 18) V. Pynnönen 1-0 Varpuaho" 19) K. Toivonen 0--1 G. Idman ja 20) O. Linkola 1~0 Y.Kyllönen. - Kiertopalkinn'Jn Ensi,mmäinen kiinnttys meni näinollen vakuuttavasti VL:n Shakkikerhon nimiin puoleksi vuodeksi.

20 246 SUOMEN SHAKKI Valtion Lentokonetehtaan Shakkikerhon toiminnasta Suomen Shakki on saanut tietoonsa seuraavaa: T'ehtaan henkilökunnan keskuudessa vallinnut harrastus shakkiin johti oman kerhon perustamiseen Tällöin pide, tyssä perustavassa kokouksessa kerhon johtokunta sai seuraavan kokoonpanon: U. Lehtonen puheenjohtaja, E. Majaniemi varapuheenjohtaja, V. Tuo m i sihte't>ri, O. Johansson rahastonhoitaja, H. Eri k S s 0 n kalustonhoitaja, sekä jäseninä U. P ei toi a ja E. Koskinen. Kesän aikana järjestetyn kerhon mestaruuskilpailun voittajaksli selviytyi V. Säilä 6 1 /2, lähinnä W en del i n 6 ja Dahlin 4 pisto Paitsi Pasilan konepajaa vastaan, on VL:n Shakkikerha otellut myös Tampellan kanssa. Ensimmäisessä yhteenotossa tuli vaitto tuloksella 13-7, toinen, joka pelattiin A- ja 'B-jaukkuein, voitettiin tulaksin A-joukkue 8-2 ja B-jaukkue 5 1 / pisto Kerhon ensimmäisen toimintavuatensa aikana,saavuttamiin erinomaisiin tuloksiin on kerhon toimihenkilöiden miele,stä eniten va,ikuttanut paitsi jäsenistön syvä innostus asiaan, tehtaan johdan suopea suhtautuminen ja myötävaikuttaminen kerhon toiminnan hyväksi, josta kerhon jäsenistö pyytää lausua julkisen kiitoksensa. VL:n Shakkikerha on halukas ottamaan yhteyttä muiden teollisuuslaitosten shakinharras'taoiin ja shakkikerhoihin jotka tuntevat kiinnostusta yhteistoimintaan. Yhteyden voi ottaa osoitteella: VL:n Shakkikerho, U. Lä!hti, Tampere. Tampella-Pasilan konepaja 8-6 Myös Tampellan ja Pasilan konepajan kesken on ollut vilkasta kanssakäymistä. 'Järjestyksessä kolmas ystävyysottelu kuluvan vuaden aikana pelattiin Tampe;~' lella Sen voitti Tampella tuloksella 8-6. YksityLstulokset pöytäjärjestyk1sessä ja Tampellan pelaaja ensin mainit~una olivat: 1) H. Ka.ipola '/2_'/2 P. Bremer, 2) O. Bremer 0-1 A. Vi s a, 3) A. H a a pan e n Jh ' h E. P'artanen, 4) P. Ta m m i n en '12_ 1 /2 O. Jalaskoski, 5) A. Länsikoski 1---D E. Salminen, 6) K. El d e 0-1 A. A h 1 g r en, '7) P. A u t ero 0~1 S. M 0. i 1 a n Em, 8) J. Hanta 1-0 T. Siekkinen, 9) M. Lindroos 1-0 O. Viljanen, 10) T. Eriksson 1-0 K. Henriksson, 11) O. Riutta 1-0 G. Idm a n, 12) E. Hu k k i 1 a, 1-0 F. M a det 0 ja, 13) M, A i r i s t Y. Kyllönen ja, 14) H. Kröger 1/2_1/2 E. Merikallio. Edellisessä numerossamme julkaistusta uutisesta Tampella,...-Pasilan konepaja aikaist.a.3!n seuraavaa: UutisE:ssa selostettu ottelu oli järjestyksessä loinen. Ensimmäinen nim. pelattiin Tampereella ja sen Pasilan 'konepaja vaitti 9 1 /2-('-'/2 tuloksin. Toisenkin ottelun voitti Pasila (91/2-31/,.. Suomen Aliupseerin shakkios~sto Suo. m e n Aliupseerin shakkiosasto i1mestyyensivuoden alusta A s em ies-lehdessä, johon SA mainittuna alj.ankoh'tana yhtyy. Toimittajana edelleen sotilasmestari A. Salo i 1 a. SUOMEN SHAKIU 247 Turun Työväen Shakkikerho 10-vuotias Marraskuun 25 päivänä 1934 ko'ko'o'ntui joukko' shakinharrastajia Turun TyöväentalO'lle keskustelemaan ja päättämään O'man shakkiseuran perustamisesta Turun työväestön keskuuteen. JO' aikaisemmin O'li täällä to'iminut Turun Työväen Shak~ikerho-niminen seura, mutta syystä tai toisesta sen toiminta oli lakannut v:n 1927 vaiheilla. Edellämainitussa ko'kouksessa toimi alustajana ja puheenjohtajana F. Se 1 e n i u s ja sihteerinä B. V u 0 rio'. Kokous päätti seuran perustettavaksi, nimeten tämän tilaisuuden sen perustavak- F. Selenius. si koko'ukseksi. Ennen jo' käytössä O'llut nimi, Turun Työväen Shakkikerho, O'tettiin seuran nimeksi. Jäseniä liittyi jo' perustavassa_ ko'kouksessa 22. Vuodesta to'iseen O'n seuran to'iminta sitten vilkastunut (so'tavuo'sia lukuuno'ttamatta) ja jäsenmäärä kasvanut. Vuoden 1939 lo'pussa oli kirjo'issa 120 jäsentä. Oman sisäisen kilpailutoiminnan O'hella O'n pelattu useit.a seurao'tteluja. Näistä huo'mattavin O'n O'llut pokaalio'ttelu Tampere-Turku, jonka kierto'palkinnon Turun Työväen ShakkikerhO' O'n voittanut omakseen. Suurotteluun SuO'men ShakkiliittO'--Työväen Shakkiliitto seuramme O'sallistui 30 pelaajan voimalla. Tämä O'ttelu jäikin kunniakkaaksi päätteeksi seuran shakkitapahtumille, sillä 1941 syntyneen sotatilanteen jo'hdo'sta jäivät mm. O'mat kilpailut (kesäturnaus ja kesähaasteturnaus) keskeneräisiksi. Vasta tammikuussa 1944 pantiin to'iminta uudelleen käyntiin. Tämän jälkeisistä kilpailuista muutamia tulo'ksia.,- /' pelattuun pikapeliturnaukseen O'sallistui 18 pelaajaa. Tulokset: 1) T. K e r p p 0' (Kuukauden mestari) 14,2) U. R u u s k a n e n 13, 3-4) Y. H a kai a ja F. Selenius 12, 5) V. VaI t a n en 11%' 6-7) V. K 0' i v i s t 0' ja K. Ö s t e r m a n 11, 8) V. KaHO'nen. Syysturnaukset O'n aloitettu OsanO'ttajia seuraavasti: yhd. I-II luokka 7, III luo'kka 8 ja IV luo'kka 14 pelaajaa. KerhO'n pelihuo'neisto'na on to'ukokuusta, 1941 alkaen O'llut Kahvila,Elegant. Pelipäivänä nykyisin sunnuntai. Turun Työväen Shak.kikerhO'n nykyisen johto'kunnan muodostavat F. Selenius (puheenjo'htaja, jona on O'llut seuran perustamisesta alkaen), V. AltO'la (varapuheenjo'htaja), Olavi Alho (sihteeri) ja jäseninä N i ilo R u u sun e n, L. SUO' m i n e n, Ola v i Kuu 1 a ja B. VuO'riO'. Nykyinen jäsenvahvuus O'n 132. Kevätturnausten parhaat: yhd. II ja III luo'kka (11 O'sanO'ttajaa): 1) F. Se 1 en i u s (seuran mestari), 2) Ola via 1 h 0', 3) V. K a 11 0' n en; IV luokka (8): 1-2) E. Salmi ja H. LindroO's, 3) V. Halm~.