TEKNISEN SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN YRITYSTEN STRATEGINEN TARKASTELU: Case Kouvolan seutu TUTKIMUSRAPORTTI RESEARCH REPORT 155

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNISEN SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN YRITYSTEN STRATEGINEN TARKASTELU: Case Kouvolan seutu TUTKIMUSRAPORTTI RESEARCH REPORT 155"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI RESEARCH REPORT 155 Pekka Salmi Marko Torkkeli Jukka Hallikas Ville Ojanen TEKNISEN SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN YRITYSTEN STRATEGINEN TARKASTELU: Case Kouvolan seutu Tuotantotalouden osasto Department of Industrial Engineering and Management Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenranta University of Technology FIN Lappeenranta, Box 20, Finland ISBN ISSN Lappeenranta 2004

2 Abstract Technical consultancy and engineering firms have a key role in the generation and diffusion of new technologies. The development of this sector thus has an important effect on the national innovation system and competitiveness. In Finland, technical consultancy and engineering firms have formed into an industrial cluster during the last decades and the role of the sector has become ever more important due to the increased outsourcing activities. There are over 6000 engineering consultancy firms in Finland. The majority of firms employ less than five persons and only about thirty employ more than 100 persons. In the Kouvola region there are 139 engineering consultancy firms with more than 700 employees. The forest cluster has had a significant impact on the specialization of these firms, since the share of engineering consultancies providing process and machine design services is greater than in Finland on average. In this report, tools of both internal and external strategic analysis were used to evaluate the firms in the sector. First, Michael Porter's five forces model was used to analyse the competitiveness of engineering consultancies and it was found that the competition among rival firms and the bargaining power of buyers have the most negative impact on profitability of engineering companies. These two forces have also had a significant impact on the development of the industry structure. A recent trend in engineering consulting firms is industry consolidation. Especially larger firms are increasing their size and number by strategic growth and mergers and acquisitions. The incentives behind consolidation include cost reductions and rationalization of operations, but also a need to acquire skilled engineers. The skilled workforce is the most important resource for engineering consultancies since their core competence and competitiveness is based on the ability to apply the existing technical knowledge and knowledge from earlier projects to the design of new processes and/or products according to their clients' requirements. The key challenge for engineering consultancies is therefore to find the right combination of competencies, to be able to share accumulated knowledge between people, and to make use of modern ICT innovatively. Based on internal and external strategic analysis, a SWOT framework was developed. The aim was to find the most important development needs related to the identified strengths and weaknesses as well as opportunities and threats. The greatest strength of the sector has been a strong domestic demand - especially from metal and forest industries. The increasing share of international projects has also been important for the development of competitiveness of Finnish engineering firms. On the other hand, internationalization and new customer segments require cooperation and networking with foreign engineering companies. This can be seen as one key opportunity as well. More efficient knowledge management and new business models (including service 'modularization' and customer orientation) are other important opportunities for engineering consultancies. The effect of business cycles has been particularly strong on the profitability of engineering firms. This weakness may, however, to a certain extent be overcome by forming networks between firms in different sub-sectors or by broadening the market area (i.e., by acquiring new foreign customers). Internationalization, on the other hand, means increasing competition and Finnish firms must hence try to develop their design methods and specialized knowledge in order to win contracts. This view is also supported by the fact that much of the so-called bulk design has been shifted to countries with a lower cost level. Another weakness in engineering consulting business is a lack of resources for research and development. This

3 hinders both service innovations and business process development. In addition, the general image of the sector is nowadays somewhat degraded and this leads to problems in recruitment. Hence there is a need to improve this image (e.g. by marketing). The central challenge for engineering consultancy firms is to move to the networked business model which would provide new opportunities in other market segments or in providing broader service concepts. The network model also enables the development of competencies, and thereby strengthens the resource base of a firm. There are obstacles and hindrances for the related transition towards the network model, however. These include e.g. the lack of resources for overlapping business models, possible problems in customer relationship management and complex business relationships. The success of the networked business model thus depends on participating organizations' understanding and agreement of the rules of cooperation.

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TEKNINEN SUUNNITTELU TOIMIALANA TEKNINEN SUUNNITTELU, INNOVAATIOT JA TEKNOLOGIAN SIIRTO YRITYSTEN LIIKETOIMINTA-ALUEET JA TOIMIALAN YRITYSRAKENNE TOIMIALAN RAKENNE SUOMESSA TOIMIALAN RAKENNE KOUVOLAN SEUDULLA SUUNNITTELUYRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄT JA KILPAILUKYKY TOIMIALA-ANALYYSI (5 KILPAILUVOIMAN MALLI) YRITYSTEN RESURSSI- JA YDINOSAAMISPOHJAINEN TARKASTELU LIIKETOIMINNAN HAASTEITA JA KEHITTÄMISTARPEITA VAHVUUKSIIN JA MAHDOLLISUUKSIIN LIITTYVIÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISTARPEITA HEIKKOUKSIIN JA UHKIIN LIITTYVIÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISTARPEITA VERKOSTOMAISEEN TOIMINTATAPAAN LIITTYVIÄ NÄKÖKOHTIA YHTEENVETO LÄHTEET... 21

5 1 1. JOHDANTO Tämä tutkimusraportti on tehty osana TEKES hanketta Suunnittelu- ja konsultointiyritysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen (3E-projekti). Raportin aineisto ja tilastot on kerätty osittain keväällä 2003, jolloin tarkasteltiin Kouvolan kaupungin rahoituksella suunnittelutoimialan alueellista merkitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Raportissa on hyödynnetty myös Kouvolan seudun suunnittelualan verkostostrategian laadinnan yhteydessä saatuja tuloksia. Käsillä olevassa raportissa suunnitteluyritysten liiketoiminnan nykytilaa ja kehitystrendejä on tarkasteltu sekä sisäisen että ulkoisen strategisen analyysin kautta. Analyysin pohjalta on näin pyritty identifioimaan erilaisia liiketoiminnan kehittämistarpeita ja haasteita. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti Kouvolan seudulla toimivat suunnitteluyritykset. 1.1 Tekninen suunnittelu toimialana Teknisillä palveluilla tarkoitetaan erilaisia tutkimus-, suunnittelu- ja konsulttipalveluja, jotka kohdistuvat teollisiin tuotantolaitoksiin, rakentamiseen, energia- ja ympäristönhuoltoon, yhdyskuntiin, liikenteeseen sekä julkisiin yhteisöihin. Tuotanto- ja työllisyysosuudella mitaten tämän alan yritykset muodostavat Suomessa erittäin merkittävän liike-elämän palvelusektorin, jonka kehittymisen ja menestyksen taustalla on ennen kaikkea pääomavaltaisen metsä- ja metalliteollisuuden investointiaktiivisuus sekä julkisen perusinfrastruktuurin rakentaminen. Laaja kotimainen investointikysyntä ja vaativat asiakkaat ovat samalla kannustaneet yrityksiä laadullisen kilpailukyvyn ja tehokkuuden kehittämiseen: suomalainen insinööriosaaminen on nykyään kansainvälisestikin korkealle arvostettua. Teknisillä palveluilla on merkittävä rooli myös "uuden talouden" arvoverkoissa. Ns. osaamisintensiivisiä palveluliiketoimintoja tarvitaan nykyisin yhä enemmän yritysten keskittyessä omiin ydinliiketoimintoihinsa ja ulkoistaessa muut toimintonsa. Palveluliiketoimintaosaamisella onkin keskeinen merkitys sekä perinteiselle valmistavalle teollisuudelle ja palvelusektorille että uudelle liiketoiminnalle niiden tuottavuuden kannalta. Erilaisten liike-elämän palveluiden määrä ja kirjo on lisääntynyt viime vuosina selvästi ja yksityisen palvelusektorin osuus kansantaloudessa on samalla ylittänyt 50 %. Toimialan voidaan näin ollen katsoa olevan keskeinen osa kansantalouden innovaatiojärjestelmää (Tekes Teknologiastrategia, 2002). On lisäksi huomattava, että osaamisintensiivisistä palveluliiketoiminnoista on tullut dynaamisin osa maamme palveluvientiä. KTM:n (9/2002) selvityksen mukaan viennin arvon kasvun lisäksi palveluissa on tapahtunut merkittävää monipuolistumista: teknisen suunnittelun rinnalle on tullut vahvasti mukaan mm. tietotekniikkayrityksiä ja erilaisia liikkeenjohdon konsulttiyrityksiä, joiden vienti on moninkertaistunut muutamassa vuodessa (Lith 2002b). Teknisen suunnittelun ja konsultoinnin kohdalla kehittyminen erilliseksi toimialaksi on ollut seuraus juuri teollisuuden suunnittelutoiminnan asteittaisesta ulkoistamisesta pitkällä aikavälillä 1. Ajan kuluessa ja ulkoistuksen lisääntyessä tarvittavien suunnittelupalvelujen luonne on kuitenkin muuttunut. Keskeinen piirre kehityksessä on ollut, että teollisuus siirtää toimittajille enemmän vastuuta ja yhä suurempia suunnittelukokonaisuuksia, joissa edellytetään teknisen osaamisen lisäksi esim. rahoituksellista ja liikkeenjohdollista 1 Esim. metsäteollisuudessa prosessi sai alkunsa 1950-luvun lopulla Jaakko Pöyryn perustamisesta.

6 2 asiantuntemusta. Toimialakohtaiset rakennemuutokset ovat myös vaikuttaneet teknisten palvelujen kysyntään. Esimerkiksi metsäteollisuuden kohdalla maailmanlaajuinen keskittyminen on johtanut tilanteeseen, jossa teknisen suunnittelun markkinat eivät kasva, mutta niiden luonne muuttuu kun uusinvestoinnit vähenevät ja korvautuvat pienemmillä mutta suunnittelupanokseltaan vaativammilla uusintainvestoinneilla. Myös ympäristön suojeluun ja energian käyttöön liittyvien kysymysten painoarvo koko suunnitteluprosessissa on kasvanut merkittävästi. Tämä näkyy mm. elinkaarimallien lisääntyneenä käyttönä (Viitamo 2000, 2003). Suunnittelu- ja konsultointialan yrityksillä on edessään monenlaisia muitakin liiketoiminnan kehittämistarpeita. Esimerkiksi markkinoiden kansainvälistymisen myötä suunnitteluyrityksiltä edellytetään nykyään markkinointiin ja asiakaspalveluun panostamista, monipuolista kielitaitoa sekä paikallisten olojen tuntemusta. Myös informaatioteknologian ja telekommunikaation kehittyminen on muuttanut teknisten suunnittelupalvelujen luonnetta ja korostanut tiedon hallinnan merkitystä. Suunnitteluyritysten keskeisenä tulevaisuuden haasteena onkin uusien liiketoimintamallien ja -prosessien kehittäminen, sillä vakiintuneilla toimintatavoilla ei voida pysyvästi parantaa yritystoiminnan kannattavuutta (Lith 2002a; Viitamo 2000). 1.2 Tekninen suunnittelu, innovaatiot ja teknologian siirto Teknisen alan suunnittelu- ja konsultointiyritykset myötävaikuttavat voimakkaasti uusien teknologioiden syntymiseen ja diffuusioon monilla toimialoilla. Teknisten suunnittelupalvelujen voidaan ensinnäkin nähdä siirtävän tietoa/teknologiaa esim. laitetoimittajilta ja alihankkijoilta asiakasyrityksille (Baark 2001b, 2002). Lisäksi suunnitteluja konsultointiyritysten projekteihin liittyy usein innovaatioyhteistyötä asiakkaan kanssa (den Hertog 2000; Bilderbeek & Brouwer 2000). Osaamisintensiivisten yrityspalvelujen kehittämisprosessille onkin tyypillistä, että palveluyritysten yksittäisten asiantuntijoiden yhdessä asiakkaiden kanssa tekemien pienten muutosten kokonaisuus johtaa vähitellen suurempaan muutokseen. Uuden tiedon ja innovaatioiden syntymisen kannalta aktiivinen vuorovaikutus asiakkaan ja palvelun tarjoajan kanssa on näin ollen erittäin tärkeää. Vaikka suunnittelu- ja konsultointiyritysten innovaatiot syntyvät pääasiassa asiakasyritysten kanssa tehdyissä projekteissa, on niillä luonnollisesti myös omaa, sisäistä innovaatiotoimintaa. Sisäinen innovaatiotoiminta on tärkeää erityisesti palvelujen eiteknologisten osien kannalta. Palveluinnovaatiot voivatkin uusien teknologisten ratkaisujen ohessa/sijaan sisältää esim. uuden asiakasrajapinnan, uuden jakelukanavan tai kokonaan uuden palvelukonseptin (ks. den Hertog 2000). Toisaalta, uusi palvelukonsepti voi tarkoittaa pelkästään palvelun tai ongelman ratkaisun uudelleen organisoimista, jolloin "innovaatio" ei ole yhtä selkeä kuin tuotteiden kohdalla. Tällöin tavoiteltujen asiakkaiden ja kohdemarkkinoiden näkemys yleisesti ratkaisee uuden konseptin innovatiivisuuden. Joka tapauksessa kyky kehittää uusia palvelukonsepteja tuote-, prosessi- ja jakeluinnovaatioiden kautta tulee olemaan keskeinen kilpailutekijä teknisen alan suunnittelu- ja konsulttiyrityksille tulevaisuudessa. Systemaattinen osaamisen kehittäminen ja innovaatiotoiminta on toisaalta vaikeaa suunnitteluyrityksille viime vuosina kiristyneen kilpailun ja tätä kautta pienentyneiden voittomarginaalien vuoksi. Kilpailun kiristyminen sekä kotimaan että kansainvälisillä

7 3 markkinoilla on johtanut suunnitteluyrityksissä erityisesti toimeksiantojen keskipituuden lyhenemiseen sekä suunnittelu- ja konsultointipanosten supistumiseen. Tämä myös rajoittaa suunnittelupalvelujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa, koska työtuntien laskutettavuusaste täytyy pitää korkeana. Liiketoiminnan pitemmän aikavälin kehityksen kannalta uutta osaamista sisältävät palvelutuotteet olisivat kuitenkin hyödyllisempiä kuin vähän asiakaskohtaista soveltamista vaativat palvelut: osaamisen suunnitelmallisen kehittämisen laiminlyönti nimittäin johtaa ennemmin tai myöhemmin yrityksen arvontuotantokyvyn laskuun (SKOL 2002). Yksi ongelma palvelusektorilla on edelleen T&K:n tason mittaaminen. Palveluyrityksissä toiminta on hajautuneempaa ja epämuodollisemmin organisoitua kuin teollisuusyrityksissä, joissa T&K on usein erillisenä osastona. Lisäksi palveluyrityksissä sisäinen henkilöstökoulutus on monesti T&K:a tärkeämpi osaamisen kehittämisinvestointi ja se voi jopa korvata T&K:n uusien tuotteiden kehittämisfoorumina (Luukkainen & Niininen 2000).

8 4 2. YRITYSTEN LIIKETOIMINTA-ALUEET JA TOIMIALAN YRITYSRAKENNE Toimialaluokituksen mukaan tekninen palvelu (Tol 742) jaetaan yhdeksään alatoimialaan: 1. yhdyskuntasuunnittelu 2. maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu 3. arkkitehtipalvelu 4. rakennetekninen palvelu 5. lvi-tekninen palvelu 6. sähkötekninen suunnittelu 7. muu rakennustekninen suunnittelu 8. kone- ja prosessisuunnittelu 9. muu tekninen palvelu Todellisuudessa alalla toimivien yritysten liiketoiminta kuitenkin kattaa suunnittelun ja konsultoinnin lisäksi investointiprojektien toteuttamisen. Investointien teknisen esi- ja perussuunnittelun lisäksi palvelutarjontaan voivat kuulua esimerkiksi erilaiset investointipäätöksiin liittyvät toteutettavuusselvitykset ja tutkimukset. Suuret projektiinsinööritoimistot voivat myös tehdä kokonaistoimituksia, jotka sisältävät suunnittelutyön lisäksi koneita, laitteita ja tuotantoprosesseja. Näistä liiketoiminta-alueista koostuvaa toimialaa kutsutaan yleisemmin engineering-toimialaksi (Viitamo 2000). Teknisen palvelualan yritysten liiketoiminta-alueista voidaan tehdä esim. seuraavanlainen ryhmittely (Kässi 1996, 1997): Taulukko 1. Teknisen suunnittelualan liiketoiminta-alueet Tekninen suunnittelu Laitossuunnittelu Laitesuunnittelu Investointien suunnittelupalvelut Esisuunnittelu Perussuunnittelu Teknistaloudellinen suunnittelu Vaihtoehtojen vertailu Konsultointi ja tutkimukset Feasibility-tutkimukset Master plan selvitykset Tietämyksen myynti Yleisen osaamisen myynti Erikoisosaamisen myynti Investointien toteutuspalvelut Projektin johtotyö Koulutus ja käyttöönoton ohjaus Avaimet käteen toimitukset Laitetoimitukset Oma valmistus Valmistuttaminen 2.1 Toimialan rakenne Suomessa Suunnitteluyritysten perustamiskynnys on perinteisesti ollut melko matala, sillä lähtökohdaksi on yleensä riittänyt yrityksen työntekijöiden tekninen osaaminen ja ammattitaito sekä riittävä kysyntä palveluille. Puhtaan suunnittelutoimiston perustaminen ei myöskään edellytä huomattavia investointeja. Matala perustamiskynnys onkin näkynyt yhden tai korkeintaan muutaman hengen yritysten määrän tuntuvana kasvuna 1990-luvun laman jälkeen. Osasyynä yritysten määrän kasvuun on myös ollut alihankinnan lisääntyminen toimialan sisällä. Osa suuremmista suunnittelutoimistoista on nimittäin muuttumassa eräänlaisiksi

9 5 pääurakoitsijoiksi, jotka käyttävät pienempiä suunnitteluyrityksiä alihankkijoina projektikohtaisesti (Lith 2002a). Vuonna 2002 Suomessa toimi Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri YTR:n tilastojen mukaan teknisen palvelualan yritystä 2. Yritykset työllistivät lähes henkilöä ja yhteenlaskettu liikevaihto oli n. 3,3 miljardia euroa. Alan yritysten määrä pysyi käytännössä ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna, mutta luku on kuitenkin noin suurempi kuin 1990-luvun alussa 3. Yritysrakenteeltaan tekninen palveluala on varsin pienyritysvaltaista, sillä alle viiden työntekijän yritysten osuus yrityskannasta on n. 85 prosenttia. Vastaavasti suuria, yli sadan hengen yrityksiä toimialalla on vain runsas kolmekymmentä. Alan työllisyys on viime vuosina kasvanut suhteellisen hitaasti, mikä on johtunut uuden tietotekniikan aiheuttamasta tuottavuuden noususta ja osittain myös palvelujen kysynnän epävakaasta kehityksestä. (Lith 2002a, YTR:n mukaan teknisen palvelualan toimipaikkoja on eniten arkkitehtipalvelussa sekä koneja prosessisuunnittelussa. Toimipaikkojen liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitaten kone- ja prosessisuunnittelu on taas alatoimialoista selvästi suurin. Toimialakohtaiset liikevaihto- ja henkilöstömäärät on esitetty seuraavassa taulukossa 4 : Taulukko 2. Teknisen palvelualan toimipaikat toimialoittain Suomessa vuonna 2002 Toimiala Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 EUR) yhdyskuntasuunnittelu maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu arkkitehtipalvelu rakennetekninen palvelu lvi-tekninen palvelu sähkötekninen suunnittelu muu rakennustekninen suunnittelu kone- ja prosessisuunnittelu muu tekninen palvelu teknisen testaus ja analysointi YHTEENSÄ Toimialan rakenne Kouvolan seudulla Vaikka alan palvelutarjonta on keskittynyt vahvasti Uudellemaalle ja siellä erityisesti pääkaupunkiseudulle, on myös Kouvolan seudulla merkittävä lukumäärä tekniseen suunnitteluun ja konsultointiin suuntautuneita yrityksiä. Syynä tähän on erityisesti puunjalostus- ja prosessiteollisuuden suuryritysten yksiköiden keskittyminen alueellisesti Kymenlaaksoon: varsinkin 2 Toimipaikkoja oli noin 7200 (ks. taulukko 2). 3 Erityisen paljon yritysten määrä lisääntyi vuosina ( ). 4 Tekniseen palveluun on tässä rinnastettu myös teknisen testauksen ja analysoinnin toimiala (Tol 743).

10 6 kemiallisessa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa suunnittelutoiminnan ulkoistamisesta on tullut yhä yleisempää. Yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan Kouvolan seudulla oli vuoden 2002 lopussa 139 teknisen palvelualan toimipaikkaa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli yli 50 miljoonaa euroa 5. Toimialoittain toimipaikat jakautuivat seuraavasti 6 : Taulukko 3. Teknisen palvelualan toimipaikat Kouvolan seudulla vuonna 2002 Toimiala Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (Me) yhdyskuntasuunnittelu 7 maa- ja vesirakentamisen 5 tekninen palvelu arkkitehtipalvelu 15 rakennetekninen palvelu 16 lvi-tekninen palvelu 12 sähkötekninen suunnittelu ,3 muu rakennustekninen 23 suunnittelu kone- ja prosessisuunnittelu 33 muu tekninen palvelu 7 teknisen testaus ja analysointi ,3 YHTEENSÄ ,6 Toimipaikkojen määristä voidaan todeta, että kone- ja prosessisuunnitteluun erikoistuneiden yritysten osuus on selvästi suurin. Rakenneteknisen palvelun ja muun rakennusteknisen suunnittelun toimipaikkoja on myös suhteellisesti melko paljon. Toimipaikkojen liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitaten kone- ja prosessisuunnittelu on kuitenkin ylivoimaisesti merkittävin toimiala 7 : metsäklusterin vahva asema alueella näkyy siis myös teknisen palvelualan yritysten erikoistumisessa. Kun toimipaikkojen suhteellisia osuuksia toimialoittain verrataan koko maan vastaaviin lukuihin (kuvio 1), nähdään että kone- ja prosessisuunnittelun alalla on hieman keskimääräistä enemmän toimipaikkoja. Erittäin selvä ero toimipaikkojen suhteellisissa osuuksissa on kuitenkin arkkitehtipalvelun kohdalla, sillä Kouvolan seudulla arkkitehtitoimistojen osuus on vain noin puolet koko maan vastaavasti osuudesta 8. 5 Toimialarajauksesta riippuen yrityksiä on kpl. Yrityksiä kartoitettiin YTR:n lisäksi myös Yritystelestä, Sinisestä Kirjasta sekä Kymenseutu.net paikallisportaalista, joista saadun informaation (toimialakuvausten) perusteella YTR:n tilastoon voisi lisätä jonkin verran toimipaikkoja. Erotuksesta pääosa koostuu kuitenkin yrityksistä, joiden liiketaloudellinen toiminta ei vastaa yritys- ja toimipaikkarekisterissä vaadittavia kriteereitä (toiminta hyvin vähäistä, sivutoimista tms.). Joukossa on myös esim. engineeringtoimintoja varsinaisen toiminnan ohella suorittavia rakennusyrityksiä ja konepajoja, joita ei ole laskettu mukaan TOL 742:een. Osa tietokantojen yritystiedoista oli edelleen vanhentuneita. 6 Alatoimialojen henkilöstö- ja liikevaihtotietoja ei ole merkitty, koska tiedot olisi pitänyt kerätä 5 numeron tasolla (seuraava taso Tilastokeskuksen tilastoinnissa). 7 Neljän suurimman suunnittelutoimiston (CTS Engineering, JP-Suunnittelu, LCA Engineering ja SAV) osuus koko toimialan henkilöstöstä ja liikevaihdosta on yli puolet. 8 Syynä tähän on alan yritysten sijoittuminen enemmän kasvukeskuksiin ja suuriin kaupunkeihin: esim. Arkkitehtitoimistojen liittoon (ATL) kuuluvista arkkitehtitoimistoista 58,9 % sijaitsi Helsingissä vuonna Seuraavaksi eniten arkkitehtitoimistoja oli Espoossa (8,9 %), Oulussa (6,7 %) ja Tampereella (6,1 %).

11 7 Toimipaikkojen suhteelliset osuudet toimialoittain 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Kouvolan seutu Koko Suomi yhdyskuntasuunnittelu maa- ja vesirakenta... arkkitehtipalvelu rakennetekninen pal... lvi-tekninen palvelu sähkötekninen suunn... muu rakennusteknin.. kone- ja prosessisuu... muu tekninen palvelu teknisen testaus ja a... Kuvio 1. Toimipaikkojen suhteelliset osuudet toimialoittain koko Suomessa ja Kouvolan seudulla Yrityskokoluokittain tarkasteltuna (taulukko 4) nähdään, että pienten, alle 5 henkilöä työllistävien yritysten osuus on vajaa 80 % kaikista toimipaikoista. Osuus on näin ollen melko lähellä koko maan keskiarvoa. Vastaavasti voidaan nähdä, että yli 10 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja on ainoastaan 8 kpl. Liikevaihdolla mitattuna havaitaan samoin pienten yritysten suuri osuus: lähes 70 %:lla toimipaikoista liikevaihto jää alle euron. Taulukko 4. Toimipaikkojen lukumäärät Kouvolan seudulla henkilökunnan ja liike-vaihdon suuruusluokan mukaan jaoteltuna (yritys- ja toimipaikkarekisterin TOL-luokat 742 & 743) Henkilökunnan kpl % Liikevaihdon kpl % suuruusluokka suuruusluokka ei tiedossa 9 6,47 ei tiedossa 9 6, , , , , , , , , , , , , , ,00

12 8 3. SUUNNITTELUYRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄT JA KILPAILUKYKY Suomalaisen teknisen palvelualan yritykset muodostavat toimialakokonaisuuden, joka tuottaa hyvin monipuolisesti erilaisia suunnittelupalveluja. Vaikka liiketoimintamallit ja strategiat poikkeavat luonnollisesti toisistaan yrityksittäin ja alatoimialoittain, voidaan suunnittelu- ja konsultointialalla kuitenkin identifioida muutamia yleisiä kilpailukykyyn vaikuttavia ulkoisia/toimialakohtaisia sekä sisäisiä/yrityskohtaisia tekijöitä. 3.1 Toimiala-analyysi (5 kilpailuvoiman malli) Teknisen suunnittelu- ja konsultointialan kilpailutilannetta voidaan analysoida esimerkiksi Michael Porterin 5 kilpailuvoiman mallin avulla (Porter 1980). Mallissa toimialan yritysten kannattavuuteen vaikuttavat: 1) kilpailu olemassa olevien yritysten välillä, 2) alalle pyrkivien uhka, 3) korvaavien tuotteiden tai palvelujen uhka sekä 4) toimittajien ja 5) ostajien neuvotteluvoima. Mitä voimakkaampi kukin tekijä on, sitä vaikeampaa alalla on toimia kannattavasti. Näiden tekijöiden analysointi auttaa yritystä laatimaan yleisen strategian, jonka perusteella yrityksellä on mahdollisuus olla keskimääräistä kannattavampi toimialallaan. I. Kilpailu olemassa olevien yritysten välillä Kuten jo edellä on todettu, suunnitteluyritysten välinen kilpailu on ollut viime vuosina voimakasta. Erityisesti 1990-luvun alkupuolella tapahtuneen kotimaisen kysynnän supistumisen seurauksena syntynyt ylikapasiteetti johti kilpailun selvään kiristymiseen ja tätä kautta toiminnan kannattavuuden laskuun. Edes vuosikymmenen jälkipuoliskolla tapahtunut nousukausi ei tuonut parannusta tilanteeseen. Suunnitteluyritysten kansainvälistyminen on samoin lisännyt kilpailua kotimarkkinoilla: Suomessa toimii tällä hetkellä Jaakko Pöyryn lisäksi useampia kansainvälisiä konsulttiryhmittymiä. Useilla suunnittelun alatoimialoilla markkinoiden hidas tai pysähtynyt kasvu myös voimistaa tätä kilpailutekijää. Kasvun mahdollistamiseksi on siksi etsittävä uusia korkeatasoiseen osaamiseen perustuvia vientiin suunnattuja palveluja esim. energiatekniikan sekä vesi- ja ympäristöhuoltotekniikan aloilta. Toimialan sisäistä kilpailua kiristävät lisäksi suunnittelutyön korkeat kiinteät kustannukset: yritysten täytyy käyttää kapasiteetti mahdollisimman tehokkaasti hyväkseen työn yksikkökustannusten minimoimiseksi. Edelleen palvelujen vähäinen differointimahdollisuus heikentää kannattavuutta. Asiakas voi nimittäin tällöin vapaammin valita useamman toimittajan väliltä ja siten kilpailuttaa suunnitteluyrityksiä. II. Alalle pyrkivien uhka Toimialalle voi tulla uusia yrityksiä joko yritysten perustamisten tai toimialavaihdosten kautta. Suunnitteluyritysten perustamiskynnys on, kuten kappaleessa 2 mainittiin, alhaisista investointikustannuksista johtuen melko matala, mutta näiden perustettujen yritysten uhka ei yleensä ole kovin suuri alalla jo pitemmän aikaa toimineille yrityksille. Useimmiten perustetut suunnittelutoimistot ovat nimittäin vain muutaman henkilön työllistäviä ja kilpailevat näin ollen lähinnä toimialan muiden pienyritysten kanssa. Toimialavaihdoksen kautta markkinoille tuleminen ei taas ole tavallista suunnittelutoimialalla. Tällöinkin yleensä suurempi monialainen yritys ostaa markkinoilla jo toimivan suunnitteluyrityksen. Keskeinen alalle tulon este on siis se, että suunnitteluosaaminen kertyy ja sitoutuu yrityksiin pitemmän

13 9 aikavälin kuluessa, jolloin sitä ei voi helposti "tuoda" toimialan ja sen yritysten ulkopuolelta. Käytännössä suunnitteluyrityksen on tällöin kasvettava itsenäisesti ja kehitettävä osaamista askel kerrallaan. Kehittymistä voi toisaalta tapahtua vain jos pääsee mukaan suurempiin ja haastavampiin projekteihin. Tätä kautta syntyneet asiakassuhteet ja referenssit vaikeuttavat näin edelleen uuden, tuntemattoman yrityksen markkinoille tuloa. III. Korvaavien tuotteiden tai palvelujen uhka Porterin mallissa korvaavilla tuotteilla ja palveluilla tarkoitetaan toisten toimialojen hyödykkeitä. Teknisen suunnittelun kohdalla tällaista uhkaa ei siten suoranaisesti ole. Toisaalta teollisuuden laitevalmistajien suuntautuminen lisääntyvässä määrin suunnittelupalveluihin esim. metsäklusterissa vähentää jossain määrin suunnitteluyritysten työtä. Lisäksi suunnitteluyritysten palvelujen laajentuminen rahoituksellisen, strategisen tms. konsultoinnin piiriin johtaa päällekkäisyyksiin palveluntarjonnassa erilaisten liikkeenjohdon konsulttiyritysten kanssa. IV. Toimittajien neuvotteluvoima Suunnittelutoimialalla tuotantopanoksena ovat lähinnä työvoima ja suunnitteluun käytettävät ohjelmistot, joten tämä kilpailuvoima ei ole kovin vahva. Työntekijöiden palkkakehitystä rajoittaa ensinnäkin projektitulojen ja kysyntätilanteen vaihtelevuus 9. Ohjelmistojen hankinta ja käyttö ovat puolestaan kyllä merkittäviä kustannustekijöitä suunnitteluyrityksille, mutta ohjelmistovalinnoissa ja lisenssien hinnoissa ei ole juuri neuvotteluvaraa. Työvoiman neuvotteluvoimaan liittyen on todettava, että osaavan henkilöstön saatavuudessa on ajoittain esiintynyt ongelmia luvulla alan yritykset sopeutuivat kysynnän laskuun henkilöstöä vähentämällä, mikä osaltaan johti suunnittelualan vähentyneeseen vetovoimaan ja samalla nurinkuriseen tilanteeseen, jossa sopivan työvoiman saatavuudesta on muodostunut toiseksi tärkein työllistämisen este 10. Suunnitteluyritykset joutuvat lisäksi kilpailemaan työvoimasta varsinkin teollisuuden tuotekehitysosastojen kanssa, jolloin palkkakysymykset voivat nousta esteeksi rekrytoinnille. V. Ostajien neuvotteluvoima Vaikka laaja kotimainen investointikysyntä ja vaativat asiakkaat ovat olleet keskeisiä tekijöitä suunnittelutoimialan kehityksen kannalta, on asiakasyrityksillä kuitenkin vahva neuvotteluvoima. Vahva neuvotteluvoima koskee paitsi suunnittelupalvelujen hintoja ja projektien kestoa myös muita sopimusten yksityiskohtia 11. Tämä yritysten kannattavuuteen negatiivisesti vaikuttava tekijä on läheisesti yhteydessä olemassa olevien yritysten väliseen kilpailuun: asiakkaiden mahdollisuus valita useamman suunnittelutoimiston väliltä johtaa usein tarjousten alhaiseen hintatasoon. Yhteenvetona 5 kilpailuvoiman analyysista voi todeta, että suunnittelualan yritysten kannattavuuteen vaikuttaa em. tekijöistä voimakkaasti vain kaksi: olemassa olevien yritysten keskinäinen kilpailu ja ostajien neuvotteluvoima. Näillä on kuitenkin huomattava vaikutus 9 Esim. USA:ssa projektien kestot määräävät lisäksi usein myös työsuhteiden kestot. 10 KTM:n suhdannekyselyjen (2001) mukaan kysynnän riittämättömyys ja epävarmuus tulevaisuudesta on teknisellä palvelualalla tärkein työllistämisen este (Lith 2002a). 11 Esim. käytettäviä suunnitteluohjelmistoja.

14 10 toimialan rakenteen kehitykseen. Yksi selvä trendi suunnittelutoimialan yritysrakenteen kehityksessä on viime vuosina ollut konsolidoituminen: suuret kansainväliset konsulttiryhmät ovat ostaneet paljon pienempiä suunnittelutoimistoja ja suunnitteluyritysten fuusioita on myös tapahtunut. Konsolidoitumisen syyt ovat pitkälti samoja kuin muillakin toimialoilla eli pyritään kustannussäästöihin, toiminnan tehostamiseen ja suuruuden ekonomiaan. Suunnittelutoimialalla konsolidoituminen ja tätä kautta markkinoiden laajentaminen auttaa myös tasaamaan talouden syklejä. Yritysostojen taustalla on edelleen uuden osaamisen sekä kansainvälisten asiakassuhteiden ja referenssien hankkiminen. Markkinoiden kansainvälistymisen myötä ovat toisaalta konsolidoituneet myös monet suunnittelutoimistojen asiakastoimialat tässä suhteessa suunnittelutoimialan kehitys heijastaa useiden teollisuussektorien rakenteen kehitystä (Svensk Teknik och Design, Sector Review 2002). Koska kansainväliset suuryritykset ottavat yhä enemmän suunnitteluyrityksiä ja muita alihankkijoita mukaan omiin verkostoihinsa, vaaditaan tällöin myös toimittajilta paljon resursseja. 3.2 Yritysten resurssi- ja ydinosaamispohjainen tarkastelu Yritysten ns. resurssipohjainen tarkastelu korostaa organisaatioiden heterogeenisyyttä ja niiden idiosynkraattisten resurssien vaikeaa siirrettävyyttä kilpailuedun saavuttamisen lähtökohtana. Yrityksen strategiaprosessille on siten keskeistä näiden resurssien identifiointi, kehittäminen ja hyödyntäminen (Clark 2000). Vaikka analyysin painopiste on sisäisten vahvuuksien ja heikkouksien tarkastelussa, huomioi se myös tarpeen luoda asiakkaalle arvoa tuottavia tuotteita/palveluita eli markkinatekijät. Resurssipohjaisen näkökulman mukaan yrityksen resurssi tai kyvykkyys on arvokas, jos se on harvinainen ja vaikea imitoida, eikä ole korvattavissa muilla resursseilla. Resurssit eivät toisaalta yksin luo yritykselle strategista kilpailuetua. Kyky hyödyntää resursseja niitä yhdistelemällä on myös tärkeää. Resurssit ja kyvykkyydet yhdessä muodostavat yrityksen ydinosaamisen (Prahalad & Hamel 1990), jolle kilpailuetu kuten ylivoimainen laatu, tehokkuus, innovatiivisuus tai asiakaslähtöisyys voi rakentua. Suunnittelutoimistojen kohdalla ydinosaaminen liittyy yleensä niiden kykyyn soveltaa teknistieteellistä ja aiemmista projekteista kertynyttä tietoa uusissa projekteissa erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Ydinosaamisen tulee aina olla selvästi kilpailijoiden ydinosaamisesta eroava, joten sen tunnistaminen on avainasemassa toimivan strategian laadinnassa. Ydinosaamisen tunnistamisessa voi käyttää apuna esim. arvoketjuanalyysiä, so. vertaamalla yrityksen omaa arvoketjua kilpailijoiden arvoketjuihin. Suunnitteluyrityksen tärkein resurssi on luonnollisesti koulutettu ja osaava henkilöstö. Suunnittelutoimisto on puhdas tietoyritys, joka luo ja jalostaa informaatiota, joten henkilöstön ongelmanratkaisukyvyllä ja innovatiivisuudella on suuri merkitys uuden informaation syntymisen kannalta. Osaamista täytyy myös suunnitelmallisesti ylläpitää ja kehittää esim. koulutuksen kautta jottei yrityksen arvontuotantokyky laskisi (SKOL 2002; Hibbert 2001). Ns. hiljainen tieto ja asiantuntemus täytyy edelleen pystyä siirtämään ajan kuluessa projektitiimien kokeneilta insinööreiltä vielä oppimisvaiheessa oleville insinööreille, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan ja tietopohjaansa (Baark 2001b).

15 11 Organisaation tieto voi olla joko yksittäisten ihmisten hallussa tai erilaisten ryhmien kollektiivisesti omistama. Tiedon "omistajuus" on tärkeää, koska se määrittää kuka tietoa voi organisaatiossa käyttää: jos se on yksilön hallussa, organisaatio ei voi omaksua tai käyttää sitä ilman ko. henkilön yhteistyötä. Jos tieto sen sijaan on kollektiivista, yritys ei ole niin riippuvainen jonkun tietyn avainhenkilön läsnäolosta tai muista henkilöstöjärjestelyistä. Tiedon sijainti ja kontrollioikeus siis vaikuttaa yrityksessä hyvin paljon sen integraatiomahdollisuuksiin ja sitä kautta myös innovaatioiden syntymiseen. Leiponen (2003) on esimerkiksi tutkinut innovaatioita liike-elämän palveluissa ja havainnut, että organisaation tiedonhallinnalla on selviä vaikutuksia innovaatioiden menestykseen. Tutkimustulokset osoittavat, että kollektiivisella tasolla sekä hiljainen että eksplisiittinen tieto myötävaikuttavat innovaatioiden onnistumiseen 12. Samoin yksilöiden eksplisiittinen tieto tukee yrityksen innovatiivisuutta. Yksilötason hiljaisella tiedolla ei kuitenkaan oletuksen vastaisesti näyttänyt olevan yhteyttä innovaatioihin. Tällainen taitoihin ja rutiineihin sidottu tieto onkin kaikkein vaikein yhdistää muuhun tietoon, koska sitä on vaikea kommunikoida muille työntekijöille ja ryhmille. Koska organisaation tieto on sitoutunut erilaisiin rutiineihin, on tärkeää erottaa operatiiviset ja innovatiiviset rutiinit toisistaan. Suunnittelutoimistojen kohdalla tämä voi kuitenkin olla vaikeaa, sillä insinöörit eivät itsekään aina pysty luokittelemaan tiettyjä rutiineja innovatiivisiksi. Toisaalta Baarkin (1999, 2001a) mukaan esim. informaatio- ja kommunikaatioteknologioita hyödyntäviä innovatiivisia rutiineja on viime vuosina alettu käyttää enenevässä määrin uusien tuotteiden ja prosessien kehittämiseen suunnittelutoimialalla. Vaikka uudet informaatio- ja kommunikaatioteknologiat ovat suunnitteluyrityksen liiketoiminnassa keskeisiä, ei tietotekniikka resurssipohjaisen näkökulman mukaan kuitenkaan ole "arvokas" resurssi. Uusimmat suunnitteluohjelmistot ovat enemmän välttämätön edellytys toiminnan kannalta kuin kilpailuedun saavuttamisen mahdollistava tuotannontekijä. Joka tapauksessa investoinnit tietotekniikkaan ovat 1980-luvulta lähtien lisänneet työntekijöiden tuottavuutta sekä kasvattaneet samalla yrityksiin sitoutunutta pääomaa. On myös huomattava, että kotimaiset suunnittelutoimistot olleet kansainvälisen kehityksen eturintamassa uusien informaatioteknologioiden hyödyntämisessä. Viime aikoina on erityisesti pyritty integroimaan toimistojen ja asiakkaiden tietojärjestelmiä palveluiden ulkoistamisen kannattavuuden parantamiseksi Hiljainen tieto on yleensä uusien palvelukonseptien syntymisen taustalla, kun taas eksplisiittinen tieto liittyy useammin palvelujen inkrementaaliseen kehittämiseen. 13 Uusia tiedonsiirtomalleja on kehitetty myös Tekesin Prosessi-Integraatio teknologiaohjelmassa (esim. Galleria-sovellus prosessiteollisuuden suunnittelijoille).

16 12 4. LIIKETOIMINNAN HAASTEITA JA KEHITTÄMISTARPEITA Edellä käsitellyt suunnitteluyritysten kilpailukykyyn vaikuttavat ulkoiset ja sisäiset tekijät voidaan yhdistää toimialan SWOT-analyysiin (kuvio 2). Toisin sanoen, tarkoituksena on tunnistaa alan yleiset vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat, joiden pohjalta VAHVUUDET vaativat kotimarkkinat ja asiakkaat paikallisten olojen tuntemus kansainvälisyys monilla yrityksillä yritykset verkostoituneita (myös kilpailijat tekevät yhteistyötä) henkilöstön koulutus ja ammattitaito (vahva kokemus, koska vaihtuvuus vähäistä) monialaisuuden hallinta (erityisalojen asiantuntemus) ja korkeatasoinen osaaminen yritysten innovatiivisuus keskittyminen avainteknologioihin uuden tietotekniikan laaja-alainen hyödyntäminen suunnittelutyössä henkilökohtaiset asiakassuhteet alalla ei tarvita suuria pääomia MAHDOLLISUUDET teollisuuden ja julkisen sektorin palvelujen lisääntyvä ulkoistaminen (esim. kunnossapidon dokumentoinnin ylläpito metsäteollisuudessa) markkina-alueen laajentaminen ja EU:n julkiset hankintamarkkinat yritysten välisen yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen liiketoimintamallien uudistaminen (esim. palvelujen tuotteistaminen ja asiakkuuksien kehittäminen) toiminnan tehostuminen uuden informaatioteknologian avulla (tiedonhallinta) ympäristöala (kierrätys, kestävä kehitys) ja elinkaariajattelu (suunnittelun roolit eri vaiheissa) HEIKKOUDET suhdanneherkkyys ja riippuvuus julkisen sektorin markkinoista peruspalveluiden alhainen hintataso ja kannattavuuden hidas paraneminen pitäytyminen vakiintuneissa toimintamalleissa (uudistumiskyvyn puute) yritysten kasvuhaluttomuus puutteet markkinoinnin ja liiketoiminnan osaamisessa puutteet talouden suunnittelussa ja seurannassa vähäinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (resurssien puuttuessa) alan tuntemattomuus ja riittämätön arvostus (ongelmat rekrytoinnissa) henkilöstön vinoutunut ikärakenne yritysten heikohko keskinäinen tuntemus (realisoitumattomat yhteistyömahdollisuudet) alihankinnan ongelmat UHAT julkisen sektorin kysynnän pysyvä väheneminen kotimaassa kotimaisen hintakilpailun koveneminen ulkomaisten kilpailijoiden yhä lisääntyvä määrä kotimaan markkinoilla toiminnan kehittämismahdollisuuksien ratkaiseva heikkeneminen kannattavuuden laskun myötä toimialan arvostuksen väheneminen pätevien työntekijöiden puute (alalle ei hakeuduta) Kuvio 2. Teknisen suunnittelun toimialan vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat (Lith 2002a, Saurio 2004)

17 13 voidaan lähteä arvioimaan liiketoiminnan kehitystarpeita ja -tekijöitä. Tässä SWOT-analyysin pohjana käytetään paitsi kirjallisuudesta löytyviä tekijöitä myös Kouvolan seudun suunnittelualan verkostostrategian laadinnan yhteydessä saatuja tuloksia Vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin liittyviä liiketoiminnan kehittämistarpeita SWOT-analyysista voidaan johtaa liiketoiminnan kehittämistarpeita tarkastelemalla kuinka vahvuuksia ja mahdollisuuksia voisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Kehityskohteita löydetään myös kun arvioidaan kuinka heikkouksia voidaan vähentää/eliminoida tai kun pyritään varautumaan tulevaisuuden uhkiin ja epävarmuuteen. Suunnittelutoimialan yritysten yksi merkittävimpiä vahvuuksia on ollut laaja kotimainen investointikysyntä erityisesti metsä- ja metalliteollisuudessa sekä julkisella sektorilla. Tämä on kannustanut suunnitteluyrityksiä laadullisen kilpailukyvyn ja tehokkuuden kehittämiseen, ja näin johtanut kansainvälisen kilpailukyvyn paranemiseen sellaisissa globaaleissa segmenteissä, joissa kysynnän osuus on kotimaista osuutta vähäisempi (Räsänen et al. 1994). On huomionarvoista, että suunnittelutoimistojen kansainvälistymisen ja toiminnan ulkomaille laajentamisen taustalla on usein yksittäisen merkittävän projektisopimuksen tekeminen ulkomaisen asiakkaan kanssa (O'Farrell et al. 1998). Prosessi poikkeaa näin ollen perinteisestä yrityksen kansainvälistymiskäytännöstä, jossa markkina-alueen laajentaminen perustuu selkeämmin tuotteen kysyntätekijöihin ja yrityksen arvioituun kilpailukykyyn ko. markkinoilla. Pääosa teknisten palvelujen viennistä suuntautuu tällä hetkellä toisiin EU-maihin, mutta esim. meri- ja laivanrakennustekniikan suunnittelua tehdään paljon Yhdysvaltoihin ja energiatekniikkaan ja metsä- ja puutalouteen liittyvä suunnitteluvienti on taas nousussa Kaakkois-Aasiassa. (Lith 2002b). Toisaalta, monilla suunnittelun alatoimialoilla markkinoiden hidas kasvu edellyttää uusien vientikohteiden ja -mahdollisuuksien etsimistä. Uusia korkeatasoiseen osaamiseen perustuvia vientimahdollisuuksia tarjoavat mm. energiatekniikka sekä vesi- ja ympäristöhuoltotekniikka. Tulevaisuudessa ympäristölähtöisen ja elinkaariajatteluun perustuvan suunnittelun merkitys korostuukin esim. EU:n uusissa jäsenmaissa jatkuvasti kiristyvien ympäristönormien myötä. Ympäristölähtöisen suunnittelun kohdealueita ovat lisäksi Ivy-maat, vastateollistuneet Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat sekä Afrikan kehitysmaat, jotka kamppailevat kasvavien ympäristöongelmien kanssa (Lith 2002b). Muina vientimahdollisuuksina voidaan pitää esimerkiksi Venäjän ja Baltian lähialueilla korostuvaa yhdyskuntasuunnittelua ja rakentamiseen liittyviä projektinjohtotehtäviä. Edelleen EU-maiden julkiset hankintamarkkinat voivat tarjota suunnitteluyrityksille uusia työtilaisuuksia (Lith 2002a). Suunnitteluyrityksillä vientitoiminnan lisääminen edellyttää kuitenkin usein yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten laitevalmistajien sekä muiden suunnittelutoimistojen kanssa. Tässä suhteessa yritysten välisen yhteistyön ja verkostoitumisen merkitys tullee voimakkaasti korostumaan tulevaisuudessa. Verkottumisen, allianssien ja strategisten kumppanuuksien tarkoituksena on itse asiassa muodostaa virtuaaliyrityksiä, joissa kukin osapuoli voi keskittyä 14 Strategiaprosessi on Kouvolan Kasarmimäen Osaamiskeskuksen organisoima ja sitä johtaa valtiot. tohtori Simo Saurio. Strategiatyö on tätä kirjoitettaessa vielä kesken, mutta strategiaprosessin kolmea ensimmäistä vaihetta kuvaavassa raportissa on käsitelty toimialan nykytilannetta ja kehitystarpeita (Saurio 2004).

18 14 ydinosaamiseensa (ks. kpl 4.3). Pitkälle erikoistuneiden yhteistyöyritysten välille ei tällöin myöskään pääse syntymään yhtä helposti kilpailuasetelmaa projektitietouden ja henkilöstön osalta. Lisäksi alihankinta on lisännyt toiminnan joustavuutta ja tehostanut palvelutuotantoa. Alihankintatoiminnassa esim. pienelle erikoistuneelle suunnittelutoimistolle voi avautua uusia markkinointikanavia ja suurempi yritys puolestaan hyötyy tilanteesta, jos se saa uusia asiakkaita erikoistuneilla tuotteillaan. Suunnittelutoiminta on ulkoistettu hyvin pitkälle monilla teollisuusaloilla, mutta uusia toimintamalleja voidaan kuitenkin vielä kehittää. Esimerkkinä voidaan mainita tehtaiden dokumentoinnin ylläpitopalvelut, jotka tukevat operatiivista kunnossapitoa. Dokumentoinnin tarkoituksena on siis pitää ajan tasalla tiedot tuotantoprosessissa tehdyistä toimenpiteistä vikatilanteissa. Tällaisissa ulkoistustoiminnoissa asiakkaan ja suunnittelutoimiston tietojärjestelmien integroiminen on tärkeää, sillä dokumentit siirtyvät sähköisesti asiakkaalta suunnittelutoimiston tietokantoihin, joista asiakkaat saavat ne tarkistettuina käyttöönsä. Dokumentointipalvelun kehittämisestä hyvä esimerkki on Jaakko Pöyryn DOC konsepti (Viitamo 2000). Korkeatasoisen osaamisen ja kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii haastavissa projekteissa mukana olemista, mutta innovatiivisuutta voidaan kehittää varsinaisten toimeksiantojen lisäksi myös erilaisissa kehityshankkeissa. Esim. uusien liiketoimintamallien kehittäminen on tärkeää, koska asiakastarpeiden muutokset ja laajemmat projektikokonaisuudet edellyttävät joka tapauksessa liiketoimintaprosessien ja -strategioiden uudistamista. Suunnittelu- ja konsultointitoimistojen liiton (SKOL) strategiaraportissa yhdeksi tärkeäksi suunnitteluyritysten kehityskohteeksi todetaan osaamisen ja palvelujen tuotteistaminen. Koska suunnitteluyritysten toiminta on pääasiassa projektiliiketoimintaa, toimeksiannoista jää yritykseen osaamista ja kokemusta, mutta ei välttämättä uusissa projekteissa hyödynnettäviä menetelmiä tai tietämystä. Asiantuntijayrityksen kaikki toiminta ei kuitenkaan ole ainutkertaista, vaan suuri osa tehtävistä toistuu asiakkaalta toiselle. Tuotteistamisen perustavoitteena onkin päästä hyödyntämään jo tehtyä työtä ja hankittua tietämystä uudelleen. Tuotteistus voidaan jakaa esim. syvyytensä mukaan vakioituihin työmenetelmiin, tuotemoduulein tuettuihin palveluihin, tuotteistettuihin palveluihin ja monistettaviin palveluihin seuraavan kuvion mukaisesti (SKOL 2002):

19 15 Monistettavat, asiantuntijapalvelut Tuotteistuksen aste Vakioidut sisäiset työmenetelmät Tuotemoduulein tuetut palvelut Tuotteistetut palvelut Kuvio 3. Tuotteistamisen asteet Tuotteistuksen hyötypotentiaali Tuotteistusprosessi alkaa tuotestrategian määrittelyllä, jolloin yritys arvioi tuotteistuskelpoiset palvelunsa suhteessa omiin vahvuuksiin ja asiakkaan kokemaan arvoon. Strategiassa määritellyt tavoitteet konkretisoituvat ensin tuotekonsepteiksi ja sitten edelleen palvelutuotteiksi, jotka voivat rakentua eri tavoilla: ne voivat olla esim. prosessin, määriteltyjen asiakaskohtaamisten ja informaation muodostamia kokonaisuuksia tai ne voivat koostua moduuleista. Tuotteen suunnitteluun sisältyy edelleen palveluorganisaation määrittely roolien, vastuun jne. osalta sekä palvelukuvausten laadinta. (SKOL 2002; Vaattovaara 1999) Asiakkuuksien kehittäminen on myös tärkeää, sillä suunnittelutoimistojen menestyksen taustalla ovat yleensä aiemmat referenssit ja asiakkaiden luottamus (Hibbert 2001). Perinteisen suunnitteluyritysten toimintamallin mukaan kaikkiin asiakkaisiin suhtaudutaan samanlaisina mahdollisina ostajina, vaikka asiakkailla on erilaiset arvot, prosessit, liiketoimintamallit jne. Asetelmasta kärsivät tällöin sekä suunnitteluyritykset että niiden asiakkaat, eikä kumppanuuden ja suunnitteluyrityksen kehittymistä tapahdu (SKOL 2002). Asiakkuusajattelun keskeinen idea sen sijaan on, että suunnitteluyritys kehittää kullekin asiakassegmentille tai avainasiakkuudelleen prosessit, jotka tukevat asiakkaan omaa arvontuotantoa. Kanssakäymisen tavoitteena on siten oppiva asiakkuus, jossa asiakkaalle annetaan keinoja ja välineitä hyödyntää palvelua entistä monipuolisemmin (Heiskanen 2002, 2003). Asiakkuudessa harkinnanarvoisia asioita ovat SKOL:n strategiaraportin mukaan mm. asiakaskannattavuus (pitkän aikavälin tavoite kaikissa asiakassuhteissa) referenssiarvo (asiakkuus voi olla portti uusiin asiakassuhteisiin) kehittymisarvo (asiakkuuden kautta yritys saa uutta osaamista ja tietoa) volyymiarvo (suurivolyyminen asiakkuus kattaa suuren osan kiinteistä kustannuksista) asiakkuuden kesto (pitkäaikaiset asiakkuudet jalostuvat ja tasaavat suhdanteita). Näiden tekijöiden pohjalta yrityksen tulee luoda toimiva asiakkuusstrategia, jonka avulla nykyisiä ja tulevia asiakkuuksia kehitetään. Suunnitteluyrityksen ja sen työntekijöiden osaamisen kannalta on erityisesti painotettava avainasiakkaiden tuomaa kehittymisarvoa.

20 16 Erilaisissa asiakasprojekteissa kertyvän informaation (data) ja tiedon (knowledge) hallinta asettaa edelleen omat haasteensa suunnitteluyritykselle. Suunnitteludokumenttien ja muun projektikohtaisen informaation käsittelyyn esimerkiksi on tarve jatkuvasti kehittää uusia tietojärjestelmiä ja tietokantoja. Organisaation tietopääoman pääasiassa ihmisten osaamisen hallinta on kuitenkin ehkä konsulttiyrityksen kriittisin prosessi (Sarvary 1999). Suunnitteluyrityksissä arvokkain tieto saadaan lähes kokonaan tehdyistä projekteista ja suunnittelijoiden on pystyttävä yhdistämään tämä tieto/osaaminen uusissa asiakasprojekteissa. Tehokas tietopääoman hallinta edellyttää siten kokemusta reaalimaailman ongelmanratkaisusta, synteesiä eli kykyä soveltaa tunnettuja ratkaisumalleja uusiin ongelmiin sekä tiedon tehokasta jakamista yrityksen sisällä. Tietopääoman hallintaprosessi kohdistuu koko organisaatioon, tiimeihin tai ryhmiin sekä yksilöihin, jolloin tavoitteena on saada myös esim. ammatilliset ja liiketoiminnan osaajat toimimaan tuottavasti yhdessä. Lisäksi liikkeenjohdon näkökulmasta tehokas kommunikaatio on yksi keskeisistä tekijöistä teknologiapainotteisen organisaation työympäristön laadun kannalta (Thamhain 1992; Kochanski et al. 2003). 4.2 Heikkouksiin ja uhkiin liittyviä liiketoiminnan kehittämistarpeita Voimakkaat suhdannevaihtelut ovat merkittävä ongelma suunnitteluyritysten toiminnalle, koska sekä yksityisen että julkisen sektorin rakennus-, kone- ja laiteinvestointien kehitys heijastuu välittömästi toimialan palvelujen kysyntään 15. On toisaalta muistettava, että tekniseen palvelualaan kuuluu rakenteeltaan ja suhdannekäyttäytymiseltään toisistaan poikkeavia toimialoja. Esimerkiksi talonrakennustekniikassa ja yhdyskuntatekniikassa suhdanneherkkyys on näkynyt varsin selvästi kun taas teollisuussuunnittelussa suhdannevaihtelut eivät ole olleet yhtä suuria 16. Eri suunnittelusektorit myös kulkevat eri sykleissä. Yksi mahdollisuus suhdannevaihteluiden tasaamiseksi on näin ollen esimerkiksi suunnitteluyritysten muodostama verkosto, jossa eri toimialoihin erikoistuneet toimistot voivat vuokrata työvoimaansa yhteistyöyrityksille kysyntätilanteen niin salliessa. Ja kuten aiemmin mainittiin, myös suunnittelutoimialan konsolidoitumisen taustalla voidaan nähdä pyrkimys talouden syklien tasaamiseen. Varsin keskeinen uhka suunnittelutoimialalle Suomessa on kotimaisen kysynnän väheneminen. Esimerkiksi metsäteollisuudessa investointiaste isoissa konserneissa tulee alenemaan, koska paperikoneuusintoja ei tehdä enää yhtä usein 17. Lisäksi laitossuunnittelu siirtyy halvemman kustannustason maihin, jolloin asiantuntijatyöksi jää lähinnä projektien hallinta. Selkeä trendi on edelleen se, että vähemmän prosessi- tai muuta erityisosaamista vaativaa työtä teetetään mm. Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Kaikki tämä lisää hintakilpailua ja alentaa kannattavuutta kotimarkkinoilla. Ratkaisuna on tällöin lähinnä erikoisosaamisen ja suunnittelumenetelmien kehittäminen, jolloin voidaan helpommin verkostoitua maailmalle ja olla mukana globaaleissa tarjouskilpailuissa. Kansainvälistyminen nousee siis esille paitsi mahdollisuutena, myös uhkatekijöiden tarkastelun kautta. 15 Suunnitteluyritysten työkanta itse asiassa ennakoi suhdanteita töiden sijoittuessa suhdannekierron alkupäähän. 16 Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että teollisuussuunnittelussa suuret kansainvälistyneet yritykset ovat voineet tasata kotimaan suhdannevaihteluja ulkomaisella toiminnalla. 17 Konekannan pienentyessä ylläpitosuunnittelun määrä pienenee samalla.

TEKNISEN SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN YRITYSTEN STRATEGINEN TARKASTELU: Case Kouvolan seutu

TEKNISEN SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN YRITYSTEN STRATEGINEN TARKASTELU: Case Kouvolan seutu TEKNISEN SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN YRITYSTEN STRATEGINEN TARKASTELU: Case Kouvolan seutu Pekka Salmi, Marko Torkkeli, Jukka Hallikas, Ville Ojanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kouvolan toimipiste

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Logistiikka-alan Ennakointikamari

Logistiikka-alan Ennakointikamari Logistiikka-alan Ennakointikamari 31.1.2014, Taitotalo, Helsinki Oikea tie osaamiseen Timo Karkola rehtori Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Lähes 40 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta Vuonna

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014 Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014 SKOL-yritysten henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Henkilöstömuutos keväästä 2014 Henkilöstömuutos vuodessa Ennuste kevääseen 2015 Talonrakennus

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group Oyj Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group lyhyesti Kansainvälinen energiateollisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Liikevaihto: 94,1 milj. euroa

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro

Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro Suomalaiset pk-yritykset kasvavat globaalissa taloudessa 25.11.2008 Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro Tuija Mainela, professori, KTT Oulun yliopisto, Markkinoinnin laitos Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Sisältä ketterä markkinoilla vahva

Sisältä ketterä markkinoilla vahva Sisältä ketterä markkinoilla vahva Strategiset yrityskumppanuudet vesi-, metsä- ja kemian alan tulevaisuuden kilpailuedun rakentajina Tulevaisuuden mahdollisuudet ja Tekesin rooli BioRefine- ja Vesi -loppuseminaari

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 25.3.2013 Sisältö Tieto lyhyesti Markkinat Vuosi 2012 Strategian toteutus 2012 2016 Vuosi 2013 2 2 Olemme sitoutuneet

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja,

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit

Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit Tiina Tuominen, tutkimuspäällikkö BIT Tutkimuskeskus, Aalto-yliopisto Selvityksen tekijät: Marja Toivonen,

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen SKOL-yritysten ja henkilöstön määrän kehitys Henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Sektori Henkilöstömuutos

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Kaukomarkkinat Oy JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Pääomamarkkinapäivä 19.1.2010 1 Maailman markkinoiden osaaja Kaukomarkkinat toimii kaikilla toimialoillaan Suomessa. Erikoistunutta toimintaa myös Puolassa,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Työhyvinvointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Etteplan sijoituskohteena. Sijoitus Invest 2015 -tapahtuma 11. 12.11.2015

Etteplan sijoituskohteena. Sijoitus Invest 2015 -tapahtuma 11. 12.11.2015 Etteplan sijoituskohteena Sijoitus Invest 2015 -tapahtuma 11. 12.11.2015 Etteplanin palvelut Erilainen insinööritoimisto Suunnittelupalvelut Tekninen dokumentointi Suunnittelupalveluilla tuetaan asiakkaan

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot