TEKNISEN SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN YRITYSTEN STRATEGINEN TARKASTELU: Case Kouvolan seutu TUTKIMUSRAPORTTI RESEARCH REPORT 155

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNISEN SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN YRITYSTEN STRATEGINEN TARKASTELU: Case Kouvolan seutu TUTKIMUSRAPORTTI RESEARCH REPORT 155"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI RESEARCH REPORT 155 Pekka Salmi Marko Torkkeli Jukka Hallikas Ville Ojanen TEKNISEN SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN YRITYSTEN STRATEGINEN TARKASTELU: Case Kouvolan seutu Tuotantotalouden osasto Department of Industrial Engineering and Management Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenranta University of Technology FIN Lappeenranta, Box 20, Finland ISBN ISSN Lappeenranta 2004

2 Abstract Technical consultancy and engineering firms have a key role in the generation and diffusion of new technologies. The development of this sector thus has an important effect on the national innovation system and competitiveness. In Finland, technical consultancy and engineering firms have formed into an industrial cluster during the last decades and the role of the sector has become ever more important due to the increased outsourcing activities. There are over 6000 engineering consultancy firms in Finland. The majority of firms employ less than five persons and only about thirty employ more than 100 persons. In the Kouvola region there are 139 engineering consultancy firms with more than 700 employees. The forest cluster has had a significant impact on the specialization of these firms, since the share of engineering consultancies providing process and machine design services is greater than in Finland on average. In this report, tools of both internal and external strategic analysis were used to evaluate the firms in the sector. First, Michael Porter's five forces model was used to analyse the competitiveness of engineering consultancies and it was found that the competition among rival firms and the bargaining power of buyers have the most negative impact on profitability of engineering companies. These two forces have also had a significant impact on the development of the industry structure. A recent trend in engineering consulting firms is industry consolidation. Especially larger firms are increasing their size and number by strategic growth and mergers and acquisitions. The incentives behind consolidation include cost reductions and rationalization of operations, but also a need to acquire skilled engineers. The skilled workforce is the most important resource for engineering consultancies since their core competence and competitiveness is based on the ability to apply the existing technical knowledge and knowledge from earlier projects to the design of new processes and/or products according to their clients' requirements. The key challenge for engineering consultancies is therefore to find the right combination of competencies, to be able to share accumulated knowledge between people, and to make use of modern ICT innovatively. Based on internal and external strategic analysis, a SWOT framework was developed. The aim was to find the most important development needs related to the identified strengths and weaknesses as well as opportunities and threats. The greatest strength of the sector has been a strong domestic demand - especially from metal and forest industries. The increasing share of international projects has also been important for the development of competitiveness of Finnish engineering firms. On the other hand, internationalization and new customer segments require cooperation and networking with foreign engineering companies. This can be seen as one key opportunity as well. More efficient knowledge management and new business models (including service 'modularization' and customer orientation) are other important opportunities for engineering consultancies. The effect of business cycles has been particularly strong on the profitability of engineering firms. This weakness may, however, to a certain extent be overcome by forming networks between firms in different sub-sectors or by broadening the market area (i.e., by acquiring new foreign customers). Internationalization, on the other hand, means increasing competition and Finnish firms must hence try to develop their design methods and specialized knowledge in order to win contracts. This view is also supported by the fact that much of the so-called bulk design has been shifted to countries with a lower cost level. Another weakness in engineering consulting business is a lack of resources for research and development. This

3 hinders both service innovations and business process development. In addition, the general image of the sector is nowadays somewhat degraded and this leads to problems in recruitment. Hence there is a need to improve this image (e.g. by marketing). The central challenge for engineering consultancy firms is to move to the networked business model which would provide new opportunities in other market segments or in providing broader service concepts. The network model also enables the development of competencies, and thereby strengthens the resource base of a firm. There are obstacles and hindrances for the related transition towards the network model, however. These include e.g. the lack of resources for overlapping business models, possible problems in customer relationship management and complex business relationships. The success of the networked business model thus depends on participating organizations' understanding and agreement of the rules of cooperation.

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TEKNINEN SUUNNITTELU TOIMIALANA TEKNINEN SUUNNITTELU, INNOVAATIOT JA TEKNOLOGIAN SIIRTO YRITYSTEN LIIKETOIMINTA-ALUEET JA TOIMIALAN YRITYSRAKENNE TOIMIALAN RAKENNE SUOMESSA TOIMIALAN RAKENNE KOUVOLAN SEUDULLA SUUNNITTELUYRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄT JA KILPAILUKYKY TOIMIALA-ANALYYSI (5 KILPAILUVOIMAN MALLI) YRITYSTEN RESURSSI- JA YDINOSAAMISPOHJAINEN TARKASTELU LIIKETOIMINNAN HAASTEITA JA KEHITTÄMISTARPEITA VAHVUUKSIIN JA MAHDOLLISUUKSIIN LIITTYVIÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISTARPEITA HEIKKOUKSIIN JA UHKIIN LIITTYVIÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISTARPEITA VERKOSTOMAISEEN TOIMINTATAPAAN LIITTYVIÄ NÄKÖKOHTIA YHTEENVETO LÄHTEET... 21

5 1 1. JOHDANTO Tämä tutkimusraportti on tehty osana TEKES hanketta Suunnittelu- ja konsultointiyritysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen (3E-projekti). Raportin aineisto ja tilastot on kerätty osittain keväällä 2003, jolloin tarkasteltiin Kouvolan kaupungin rahoituksella suunnittelutoimialan alueellista merkitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Raportissa on hyödynnetty myös Kouvolan seudun suunnittelualan verkostostrategian laadinnan yhteydessä saatuja tuloksia. Käsillä olevassa raportissa suunnitteluyritysten liiketoiminnan nykytilaa ja kehitystrendejä on tarkasteltu sekä sisäisen että ulkoisen strategisen analyysin kautta. Analyysin pohjalta on näin pyritty identifioimaan erilaisia liiketoiminnan kehittämistarpeita ja haasteita. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti Kouvolan seudulla toimivat suunnitteluyritykset. 1.1 Tekninen suunnittelu toimialana Teknisillä palveluilla tarkoitetaan erilaisia tutkimus-, suunnittelu- ja konsulttipalveluja, jotka kohdistuvat teollisiin tuotantolaitoksiin, rakentamiseen, energia- ja ympäristönhuoltoon, yhdyskuntiin, liikenteeseen sekä julkisiin yhteisöihin. Tuotanto- ja työllisyysosuudella mitaten tämän alan yritykset muodostavat Suomessa erittäin merkittävän liike-elämän palvelusektorin, jonka kehittymisen ja menestyksen taustalla on ennen kaikkea pääomavaltaisen metsä- ja metalliteollisuuden investointiaktiivisuus sekä julkisen perusinfrastruktuurin rakentaminen. Laaja kotimainen investointikysyntä ja vaativat asiakkaat ovat samalla kannustaneet yrityksiä laadullisen kilpailukyvyn ja tehokkuuden kehittämiseen: suomalainen insinööriosaaminen on nykyään kansainvälisestikin korkealle arvostettua. Teknisillä palveluilla on merkittävä rooli myös "uuden talouden" arvoverkoissa. Ns. osaamisintensiivisiä palveluliiketoimintoja tarvitaan nykyisin yhä enemmän yritysten keskittyessä omiin ydinliiketoimintoihinsa ja ulkoistaessa muut toimintonsa. Palveluliiketoimintaosaamisella onkin keskeinen merkitys sekä perinteiselle valmistavalle teollisuudelle ja palvelusektorille että uudelle liiketoiminnalle niiden tuottavuuden kannalta. Erilaisten liike-elämän palveluiden määrä ja kirjo on lisääntynyt viime vuosina selvästi ja yksityisen palvelusektorin osuus kansantaloudessa on samalla ylittänyt 50 %. Toimialan voidaan näin ollen katsoa olevan keskeinen osa kansantalouden innovaatiojärjestelmää (Tekes Teknologiastrategia, 2002). On lisäksi huomattava, että osaamisintensiivisistä palveluliiketoiminnoista on tullut dynaamisin osa maamme palveluvientiä. KTM:n (9/2002) selvityksen mukaan viennin arvon kasvun lisäksi palveluissa on tapahtunut merkittävää monipuolistumista: teknisen suunnittelun rinnalle on tullut vahvasti mukaan mm. tietotekniikkayrityksiä ja erilaisia liikkeenjohdon konsulttiyrityksiä, joiden vienti on moninkertaistunut muutamassa vuodessa (Lith 2002b). Teknisen suunnittelun ja konsultoinnin kohdalla kehittyminen erilliseksi toimialaksi on ollut seuraus juuri teollisuuden suunnittelutoiminnan asteittaisesta ulkoistamisesta pitkällä aikavälillä 1. Ajan kuluessa ja ulkoistuksen lisääntyessä tarvittavien suunnittelupalvelujen luonne on kuitenkin muuttunut. Keskeinen piirre kehityksessä on ollut, että teollisuus siirtää toimittajille enemmän vastuuta ja yhä suurempia suunnittelukokonaisuuksia, joissa edellytetään teknisen osaamisen lisäksi esim. rahoituksellista ja liikkeenjohdollista 1 Esim. metsäteollisuudessa prosessi sai alkunsa 1950-luvun lopulla Jaakko Pöyryn perustamisesta.

6 2 asiantuntemusta. Toimialakohtaiset rakennemuutokset ovat myös vaikuttaneet teknisten palvelujen kysyntään. Esimerkiksi metsäteollisuuden kohdalla maailmanlaajuinen keskittyminen on johtanut tilanteeseen, jossa teknisen suunnittelun markkinat eivät kasva, mutta niiden luonne muuttuu kun uusinvestoinnit vähenevät ja korvautuvat pienemmillä mutta suunnittelupanokseltaan vaativammilla uusintainvestoinneilla. Myös ympäristön suojeluun ja energian käyttöön liittyvien kysymysten painoarvo koko suunnitteluprosessissa on kasvanut merkittävästi. Tämä näkyy mm. elinkaarimallien lisääntyneenä käyttönä (Viitamo 2000, 2003). Suunnittelu- ja konsultointialan yrityksillä on edessään monenlaisia muitakin liiketoiminnan kehittämistarpeita. Esimerkiksi markkinoiden kansainvälistymisen myötä suunnitteluyrityksiltä edellytetään nykyään markkinointiin ja asiakaspalveluun panostamista, monipuolista kielitaitoa sekä paikallisten olojen tuntemusta. Myös informaatioteknologian ja telekommunikaation kehittyminen on muuttanut teknisten suunnittelupalvelujen luonnetta ja korostanut tiedon hallinnan merkitystä. Suunnitteluyritysten keskeisenä tulevaisuuden haasteena onkin uusien liiketoimintamallien ja -prosessien kehittäminen, sillä vakiintuneilla toimintatavoilla ei voida pysyvästi parantaa yritystoiminnan kannattavuutta (Lith 2002a; Viitamo 2000). 1.2 Tekninen suunnittelu, innovaatiot ja teknologian siirto Teknisen alan suunnittelu- ja konsultointiyritykset myötävaikuttavat voimakkaasti uusien teknologioiden syntymiseen ja diffuusioon monilla toimialoilla. Teknisten suunnittelupalvelujen voidaan ensinnäkin nähdä siirtävän tietoa/teknologiaa esim. laitetoimittajilta ja alihankkijoilta asiakasyrityksille (Baark 2001b, 2002). Lisäksi suunnitteluja konsultointiyritysten projekteihin liittyy usein innovaatioyhteistyötä asiakkaan kanssa (den Hertog 2000; Bilderbeek & Brouwer 2000). Osaamisintensiivisten yrityspalvelujen kehittämisprosessille onkin tyypillistä, että palveluyritysten yksittäisten asiantuntijoiden yhdessä asiakkaiden kanssa tekemien pienten muutosten kokonaisuus johtaa vähitellen suurempaan muutokseen. Uuden tiedon ja innovaatioiden syntymisen kannalta aktiivinen vuorovaikutus asiakkaan ja palvelun tarjoajan kanssa on näin ollen erittäin tärkeää. Vaikka suunnittelu- ja konsultointiyritysten innovaatiot syntyvät pääasiassa asiakasyritysten kanssa tehdyissä projekteissa, on niillä luonnollisesti myös omaa, sisäistä innovaatiotoimintaa. Sisäinen innovaatiotoiminta on tärkeää erityisesti palvelujen eiteknologisten osien kannalta. Palveluinnovaatiot voivatkin uusien teknologisten ratkaisujen ohessa/sijaan sisältää esim. uuden asiakasrajapinnan, uuden jakelukanavan tai kokonaan uuden palvelukonseptin (ks. den Hertog 2000). Toisaalta, uusi palvelukonsepti voi tarkoittaa pelkästään palvelun tai ongelman ratkaisun uudelleen organisoimista, jolloin "innovaatio" ei ole yhtä selkeä kuin tuotteiden kohdalla. Tällöin tavoiteltujen asiakkaiden ja kohdemarkkinoiden näkemys yleisesti ratkaisee uuden konseptin innovatiivisuuden. Joka tapauksessa kyky kehittää uusia palvelukonsepteja tuote-, prosessi- ja jakeluinnovaatioiden kautta tulee olemaan keskeinen kilpailutekijä teknisen alan suunnittelu- ja konsulttiyrityksille tulevaisuudessa. Systemaattinen osaamisen kehittäminen ja innovaatiotoiminta on toisaalta vaikeaa suunnitteluyrityksille viime vuosina kiristyneen kilpailun ja tätä kautta pienentyneiden voittomarginaalien vuoksi. Kilpailun kiristyminen sekä kotimaan että kansainvälisillä

7 3 markkinoilla on johtanut suunnitteluyrityksissä erityisesti toimeksiantojen keskipituuden lyhenemiseen sekä suunnittelu- ja konsultointipanosten supistumiseen. Tämä myös rajoittaa suunnittelupalvelujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa, koska työtuntien laskutettavuusaste täytyy pitää korkeana. Liiketoiminnan pitemmän aikavälin kehityksen kannalta uutta osaamista sisältävät palvelutuotteet olisivat kuitenkin hyödyllisempiä kuin vähän asiakaskohtaista soveltamista vaativat palvelut: osaamisen suunnitelmallisen kehittämisen laiminlyönti nimittäin johtaa ennemmin tai myöhemmin yrityksen arvontuotantokyvyn laskuun (SKOL 2002). Yksi ongelma palvelusektorilla on edelleen T&K:n tason mittaaminen. Palveluyrityksissä toiminta on hajautuneempaa ja epämuodollisemmin organisoitua kuin teollisuusyrityksissä, joissa T&K on usein erillisenä osastona. Lisäksi palveluyrityksissä sisäinen henkilöstökoulutus on monesti T&K:a tärkeämpi osaamisen kehittämisinvestointi ja se voi jopa korvata T&K:n uusien tuotteiden kehittämisfoorumina (Luukkainen & Niininen 2000).

8 4 2. YRITYSTEN LIIKETOIMINTA-ALUEET JA TOIMIALAN YRITYSRAKENNE Toimialaluokituksen mukaan tekninen palvelu (Tol 742) jaetaan yhdeksään alatoimialaan: 1. yhdyskuntasuunnittelu 2. maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu 3. arkkitehtipalvelu 4. rakennetekninen palvelu 5. lvi-tekninen palvelu 6. sähkötekninen suunnittelu 7. muu rakennustekninen suunnittelu 8. kone- ja prosessisuunnittelu 9. muu tekninen palvelu Todellisuudessa alalla toimivien yritysten liiketoiminta kuitenkin kattaa suunnittelun ja konsultoinnin lisäksi investointiprojektien toteuttamisen. Investointien teknisen esi- ja perussuunnittelun lisäksi palvelutarjontaan voivat kuulua esimerkiksi erilaiset investointipäätöksiin liittyvät toteutettavuusselvitykset ja tutkimukset. Suuret projektiinsinööritoimistot voivat myös tehdä kokonaistoimituksia, jotka sisältävät suunnittelutyön lisäksi koneita, laitteita ja tuotantoprosesseja. Näistä liiketoiminta-alueista koostuvaa toimialaa kutsutaan yleisemmin engineering-toimialaksi (Viitamo 2000). Teknisen palvelualan yritysten liiketoiminta-alueista voidaan tehdä esim. seuraavanlainen ryhmittely (Kässi 1996, 1997): Taulukko 1. Teknisen suunnittelualan liiketoiminta-alueet Tekninen suunnittelu Laitossuunnittelu Laitesuunnittelu Investointien suunnittelupalvelut Esisuunnittelu Perussuunnittelu Teknistaloudellinen suunnittelu Vaihtoehtojen vertailu Konsultointi ja tutkimukset Feasibility-tutkimukset Master plan selvitykset Tietämyksen myynti Yleisen osaamisen myynti Erikoisosaamisen myynti Investointien toteutuspalvelut Projektin johtotyö Koulutus ja käyttöönoton ohjaus Avaimet käteen toimitukset Laitetoimitukset Oma valmistus Valmistuttaminen 2.1 Toimialan rakenne Suomessa Suunnitteluyritysten perustamiskynnys on perinteisesti ollut melko matala, sillä lähtökohdaksi on yleensä riittänyt yrityksen työntekijöiden tekninen osaaminen ja ammattitaito sekä riittävä kysyntä palveluille. Puhtaan suunnittelutoimiston perustaminen ei myöskään edellytä huomattavia investointeja. Matala perustamiskynnys onkin näkynyt yhden tai korkeintaan muutaman hengen yritysten määrän tuntuvana kasvuna 1990-luvun laman jälkeen. Osasyynä yritysten määrän kasvuun on myös ollut alihankinnan lisääntyminen toimialan sisällä. Osa suuremmista suunnittelutoimistoista on nimittäin muuttumassa eräänlaisiksi

9 5 pääurakoitsijoiksi, jotka käyttävät pienempiä suunnitteluyrityksiä alihankkijoina projektikohtaisesti (Lith 2002a). Vuonna 2002 Suomessa toimi Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri YTR:n tilastojen mukaan teknisen palvelualan yritystä 2. Yritykset työllistivät lähes henkilöä ja yhteenlaskettu liikevaihto oli n. 3,3 miljardia euroa. Alan yritysten määrä pysyi käytännössä ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna, mutta luku on kuitenkin noin suurempi kuin 1990-luvun alussa 3. Yritysrakenteeltaan tekninen palveluala on varsin pienyritysvaltaista, sillä alle viiden työntekijän yritysten osuus yrityskannasta on n. 85 prosenttia. Vastaavasti suuria, yli sadan hengen yrityksiä toimialalla on vain runsas kolmekymmentä. Alan työllisyys on viime vuosina kasvanut suhteellisen hitaasti, mikä on johtunut uuden tietotekniikan aiheuttamasta tuottavuuden noususta ja osittain myös palvelujen kysynnän epävakaasta kehityksestä. (Lith 2002a, YTR:n mukaan teknisen palvelualan toimipaikkoja on eniten arkkitehtipalvelussa sekä koneja prosessisuunnittelussa. Toimipaikkojen liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitaten kone- ja prosessisuunnittelu on taas alatoimialoista selvästi suurin. Toimialakohtaiset liikevaihto- ja henkilöstömäärät on esitetty seuraavassa taulukossa 4 : Taulukko 2. Teknisen palvelualan toimipaikat toimialoittain Suomessa vuonna 2002 Toimiala Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 EUR) yhdyskuntasuunnittelu maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu arkkitehtipalvelu rakennetekninen palvelu lvi-tekninen palvelu sähkötekninen suunnittelu muu rakennustekninen suunnittelu kone- ja prosessisuunnittelu muu tekninen palvelu teknisen testaus ja analysointi YHTEENSÄ Toimialan rakenne Kouvolan seudulla Vaikka alan palvelutarjonta on keskittynyt vahvasti Uudellemaalle ja siellä erityisesti pääkaupunkiseudulle, on myös Kouvolan seudulla merkittävä lukumäärä tekniseen suunnitteluun ja konsultointiin suuntautuneita yrityksiä. Syynä tähän on erityisesti puunjalostus- ja prosessiteollisuuden suuryritysten yksiköiden keskittyminen alueellisesti Kymenlaaksoon: varsinkin 2 Toimipaikkoja oli noin 7200 (ks. taulukko 2). 3 Erityisen paljon yritysten määrä lisääntyi vuosina ( ). 4 Tekniseen palveluun on tässä rinnastettu myös teknisen testauksen ja analysoinnin toimiala (Tol 743).

10 6 kemiallisessa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa suunnittelutoiminnan ulkoistamisesta on tullut yhä yleisempää. Yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan Kouvolan seudulla oli vuoden 2002 lopussa 139 teknisen palvelualan toimipaikkaa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli yli 50 miljoonaa euroa 5. Toimialoittain toimipaikat jakautuivat seuraavasti 6 : Taulukko 3. Teknisen palvelualan toimipaikat Kouvolan seudulla vuonna 2002 Toimiala Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (Me) yhdyskuntasuunnittelu 7 maa- ja vesirakentamisen 5 tekninen palvelu arkkitehtipalvelu 15 rakennetekninen palvelu 16 lvi-tekninen palvelu 12 sähkötekninen suunnittelu ,3 muu rakennustekninen 23 suunnittelu kone- ja prosessisuunnittelu 33 muu tekninen palvelu 7 teknisen testaus ja analysointi ,3 YHTEENSÄ ,6 Toimipaikkojen määristä voidaan todeta, että kone- ja prosessisuunnitteluun erikoistuneiden yritysten osuus on selvästi suurin. Rakenneteknisen palvelun ja muun rakennusteknisen suunnittelun toimipaikkoja on myös suhteellisesti melko paljon. Toimipaikkojen liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitaten kone- ja prosessisuunnittelu on kuitenkin ylivoimaisesti merkittävin toimiala 7 : metsäklusterin vahva asema alueella näkyy siis myös teknisen palvelualan yritysten erikoistumisessa. Kun toimipaikkojen suhteellisia osuuksia toimialoittain verrataan koko maan vastaaviin lukuihin (kuvio 1), nähdään että kone- ja prosessisuunnittelun alalla on hieman keskimääräistä enemmän toimipaikkoja. Erittäin selvä ero toimipaikkojen suhteellisissa osuuksissa on kuitenkin arkkitehtipalvelun kohdalla, sillä Kouvolan seudulla arkkitehtitoimistojen osuus on vain noin puolet koko maan vastaavasti osuudesta 8. 5 Toimialarajauksesta riippuen yrityksiä on kpl. Yrityksiä kartoitettiin YTR:n lisäksi myös Yritystelestä, Sinisestä Kirjasta sekä Kymenseutu.net paikallisportaalista, joista saadun informaation (toimialakuvausten) perusteella YTR:n tilastoon voisi lisätä jonkin verran toimipaikkoja. Erotuksesta pääosa koostuu kuitenkin yrityksistä, joiden liiketaloudellinen toiminta ei vastaa yritys- ja toimipaikkarekisterissä vaadittavia kriteereitä (toiminta hyvin vähäistä, sivutoimista tms.). Joukossa on myös esim. engineeringtoimintoja varsinaisen toiminnan ohella suorittavia rakennusyrityksiä ja konepajoja, joita ei ole laskettu mukaan TOL 742:een. Osa tietokantojen yritystiedoista oli edelleen vanhentuneita. 6 Alatoimialojen henkilöstö- ja liikevaihtotietoja ei ole merkitty, koska tiedot olisi pitänyt kerätä 5 numeron tasolla (seuraava taso Tilastokeskuksen tilastoinnissa). 7 Neljän suurimman suunnittelutoimiston (CTS Engineering, JP-Suunnittelu, LCA Engineering ja SAV) osuus koko toimialan henkilöstöstä ja liikevaihdosta on yli puolet. 8 Syynä tähän on alan yritysten sijoittuminen enemmän kasvukeskuksiin ja suuriin kaupunkeihin: esim. Arkkitehtitoimistojen liittoon (ATL) kuuluvista arkkitehtitoimistoista 58,9 % sijaitsi Helsingissä vuonna Seuraavaksi eniten arkkitehtitoimistoja oli Espoossa (8,9 %), Oulussa (6,7 %) ja Tampereella (6,1 %).

11 7 Toimipaikkojen suhteelliset osuudet toimialoittain 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Kouvolan seutu Koko Suomi yhdyskuntasuunnittelu maa- ja vesirakenta... arkkitehtipalvelu rakennetekninen pal... lvi-tekninen palvelu sähkötekninen suunn... muu rakennusteknin.. kone- ja prosessisuu... muu tekninen palvelu teknisen testaus ja a... Kuvio 1. Toimipaikkojen suhteelliset osuudet toimialoittain koko Suomessa ja Kouvolan seudulla Yrityskokoluokittain tarkasteltuna (taulukko 4) nähdään, että pienten, alle 5 henkilöä työllistävien yritysten osuus on vajaa 80 % kaikista toimipaikoista. Osuus on näin ollen melko lähellä koko maan keskiarvoa. Vastaavasti voidaan nähdä, että yli 10 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja on ainoastaan 8 kpl. Liikevaihdolla mitattuna havaitaan samoin pienten yritysten suuri osuus: lähes 70 %:lla toimipaikoista liikevaihto jää alle euron. Taulukko 4. Toimipaikkojen lukumäärät Kouvolan seudulla henkilökunnan ja liike-vaihdon suuruusluokan mukaan jaoteltuna (yritys- ja toimipaikkarekisterin TOL-luokat 742 & 743) Henkilökunnan kpl % Liikevaihdon kpl % suuruusluokka suuruusluokka ei tiedossa 9 6,47 ei tiedossa 9 6, , , , , , , , , , , , , , ,00

12 8 3. SUUNNITTELUYRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄT JA KILPAILUKYKY Suomalaisen teknisen palvelualan yritykset muodostavat toimialakokonaisuuden, joka tuottaa hyvin monipuolisesti erilaisia suunnittelupalveluja. Vaikka liiketoimintamallit ja strategiat poikkeavat luonnollisesti toisistaan yrityksittäin ja alatoimialoittain, voidaan suunnittelu- ja konsultointialalla kuitenkin identifioida muutamia yleisiä kilpailukykyyn vaikuttavia ulkoisia/toimialakohtaisia sekä sisäisiä/yrityskohtaisia tekijöitä. 3.1 Toimiala-analyysi (5 kilpailuvoiman malli) Teknisen suunnittelu- ja konsultointialan kilpailutilannetta voidaan analysoida esimerkiksi Michael Porterin 5 kilpailuvoiman mallin avulla (Porter 1980). Mallissa toimialan yritysten kannattavuuteen vaikuttavat: 1) kilpailu olemassa olevien yritysten välillä, 2) alalle pyrkivien uhka, 3) korvaavien tuotteiden tai palvelujen uhka sekä 4) toimittajien ja 5) ostajien neuvotteluvoima. Mitä voimakkaampi kukin tekijä on, sitä vaikeampaa alalla on toimia kannattavasti. Näiden tekijöiden analysointi auttaa yritystä laatimaan yleisen strategian, jonka perusteella yrityksellä on mahdollisuus olla keskimääräistä kannattavampi toimialallaan. I. Kilpailu olemassa olevien yritysten välillä Kuten jo edellä on todettu, suunnitteluyritysten välinen kilpailu on ollut viime vuosina voimakasta. Erityisesti 1990-luvun alkupuolella tapahtuneen kotimaisen kysynnän supistumisen seurauksena syntynyt ylikapasiteetti johti kilpailun selvään kiristymiseen ja tätä kautta toiminnan kannattavuuden laskuun. Edes vuosikymmenen jälkipuoliskolla tapahtunut nousukausi ei tuonut parannusta tilanteeseen. Suunnitteluyritysten kansainvälistyminen on samoin lisännyt kilpailua kotimarkkinoilla: Suomessa toimii tällä hetkellä Jaakko Pöyryn lisäksi useampia kansainvälisiä konsulttiryhmittymiä. Useilla suunnittelun alatoimialoilla markkinoiden hidas tai pysähtynyt kasvu myös voimistaa tätä kilpailutekijää. Kasvun mahdollistamiseksi on siksi etsittävä uusia korkeatasoiseen osaamiseen perustuvia vientiin suunnattuja palveluja esim. energiatekniikan sekä vesi- ja ympäristöhuoltotekniikan aloilta. Toimialan sisäistä kilpailua kiristävät lisäksi suunnittelutyön korkeat kiinteät kustannukset: yritysten täytyy käyttää kapasiteetti mahdollisimman tehokkaasti hyväkseen työn yksikkökustannusten minimoimiseksi. Edelleen palvelujen vähäinen differointimahdollisuus heikentää kannattavuutta. Asiakas voi nimittäin tällöin vapaammin valita useamman toimittajan väliltä ja siten kilpailuttaa suunnitteluyrityksiä. II. Alalle pyrkivien uhka Toimialalle voi tulla uusia yrityksiä joko yritysten perustamisten tai toimialavaihdosten kautta. Suunnitteluyritysten perustamiskynnys on, kuten kappaleessa 2 mainittiin, alhaisista investointikustannuksista johtuen melko matala, mutta näiden perustettujen yritysten uhka ei yleensä ole kovin suuri alalla jo pitemmän aikaa toimineille yrityksille. Useimmiten perustetut suunnittelutoimistot ovat nimittäin vain muutaman henkilön työllistäviä ja kilpailevat näin ollen lähinnä toimialan muiden pienyritysten kanssa. Toimialavaihdoksen kautta markkinoille tuleminen ei taas ole tavallista suunnittelutoimialalla. Tällöinkin yleensä suurempi monialainen yritys ostaa markkinoilla jo toimivan suunnitteluyrityksen. Keskeinen alalle tulon este on siis se, että suunnitteluosaaminen kertyy ja sitoutuu yrityksiin pitemmän

13 9 aikavälin kuluessa, jolloin sitä ei voi helposti "tuoda" toimialan ja sen yritysten ulkopuolelta. Käytännössä suunnitteluyrityksen on tällöin kasvettava itsenäisesti ja kehitettävä osaamista askel kerrallaan. Kehittymistä voi toisaalta tapahtua vain jos pääsee mukaan suurempiin ja haastavampiin projekteihin. Tätä kautta syntyneet asiakassuhteet ja referenssit vaikeuttavat näin edelleen uuden, tuntemattoman yrityksen markkinoille tuloa. III. Korvaavien tuotteiden tai palvelujen uhka Porterin mallissa korvaavilla tuotteilla ja palveluilla tarkoitetaan toisten toimialojen hyödykkeitä. Teknisen suunnittelun kohdalla tällaista uhkaa ei siten suoranaisesti ole. Toisaalta teollisuuden laitevalmistajien suuntautuminen lisääntyvässä määrin suunnittelupalveluihin esim. metsäklusterissa vähentää jossain määrin suunnitteluyritysten työtä. Lisäksi suunnitteluyritysten palvelujen laajentuminen rahoituksellisen, strategisen tms. konsultoinnin piiriin johtaa päällekkäisyyksiin palveluntarjonnassa erilaisten liikkeenjohdon konsulttiyritysten kanssa. IV. Toimittajien neuvotteluvoima Suunnittelutoimialalla tuotantopanoksena ovat lähinnä työvoima ja suunnitteluun käytettävät ohjelmistot, joten tämä kilpailuvoima ei ole kovin vahva. Työntekijöiden palkkakehitystä rajoittaa ensinnäkin projektitulojen ja kysyntätilanteen vaihtelevuus 9. Ohjelmistojen hankinta ja käyttö ovat puolestaan kyllä merkittäviä kustannustekijöitä suunnitteluyrityksille, mutta ohjelmistovalinnoissa ja lisenssien hinnoissa ei ole juuri neuvotteluvaraa. Työvoiman neuvotteluvoimaan liittyen on todettava, että osaavan henkilöstön saatavuudessa on ajoittain esiintynyt ongelmia luvulla alan yritykset sopeutuivat kysynnän laskuun henkilöstöä vähentämällä, mikä osaltaan johti suunnittelualan vähentyneeseen vetovoimaan ja samalla nurinkuriseen tilanteeseen, jossa sopivan työvoiman saatavuudesta on muodostunut toiseksi tärkein työllistämisen este 10. Suunnitteluyritykset joutuvat lisäksi kilpailemaan työvoimasta varsinkin teollisuuden tuotekehitysosastojen kanssa, jolloin palkkakysymykset voivat nousta esteeksi rekrytoinnille. V. Ostajien neuvotteluvoima Vaikka laaja kotimainen investointikysyntä ja vaativat asiakkaat ovat olleet keskeisiä tekijöitä suunnittelutoimialan kehityksen kannalta, on asiakasyrityksillä kuitenkin vahva neuvotteluvoima. Vahva neuvotteluvoima koskee paitsi suunnittelupalvelujen hintoja ja projektien kestoa myös muita sopimusten yksityiskohtia 11. Tämä yritysten kannattavuuteen negatiivisesti vaikuttava tekijä on läheisesti yhteydessä olemassa olevien yritysten väliseen kilpailuun: asiakkaiden mahdollisuus valita useamman suunnittelutoimiston väliltä johtaa usein tarjousten alhaiseen hintatasoon. Yhteenvetona 5 kilpailuvoiman analyysista voi todeta, että suunnittelualan yritysten kannattavuuteen vaikuttaa em. tekijöistä voimakkaasti vain kaksi: olemassa olevien yritysten keskinäinen kilpailu ja ostajien neuvotteluvoima. Näillä on kuitenkin huomattava vaikutus 9 Esim. USA:ssa projektien kestot määräävät lisäksi usein myös työsuhteiden kestot. 10 KTM:n suhdannekyselyjen (2001) mukaan kysynnän riittämättömyys ja epävarmuus tulevaisuudesta on teknisellä palvelualalla tärkein työllistämisen este (Lith 2002a). 11 Esim. käytettäviä suunnitteluohjelmistoja.

14 10 toimialan rakenteen kehitykseen. Yksi selvä trendi suunnittelutoimialan yritysrakenteen kehityksessä on viime vuosina ollut konsolidoituminen: suuret kansainväliset konsulttiryhmät ovat ostaneet paljon pienempiä suunnittelutoimistoja ja suunnitteluyritysten fuusioita on myös tapahtunut. Konsolidoitumisen syyt ovat pitkälti samoja kuin muillakin toimialoilla eli pyritään kustannussäästöihin, toiminnan tehostamiseen ja suuruuden ekonomiaan. Suunnittelutoimialalla konsolidoituminen ja tätä kautta markkinoiden laajentaminen auttaa myös tasaamaan talouden syklejä. Yritysostojen taustalla on edelleen uuden osaamisen sekä kansainvälisten asiakassuhteiden ja referenssien hankkiminen. Markkinoiden kansainvälistymisen myötä ovat toisaalta konsolidoituneet myös monet suunnittelutoimistojen asiakastoimialat tässä suhteessa suunnittelutoimialan kehitys heijastaa useiden teollisuussektorien rakenteen kehitystä (Svensk Teknik och Design, Sector Review 2002). Koska kansainväliset suuryritykset ottavat yhä enemmän suunnitteluyrityksiä ja muita alihankkijoita mukaan omiin verkostoihinsa, vaaditaan tällöin myös toimittajilta paljon resursseja. 3.2 Yritysten resurssi- ja ydinosaamispohjainen tarkastelu Yritysten ns. resurssipohjainen tarkastelu korostaa organisaatioiden heterogeenisyyttä ja niiden idiosynkraattisten resurssien vaikeaa siirrettävyyttä kilpailuedun saavuttamisen lähtökohtana. Yrityksen strategiaprosessille on siten keskeistä näiden resurssien identifiointi, kehittäminen ja hyödyntäminen (Clark 2000). Vaikka analyysin painopiste on sisäisten vahvuuksien ja heikkouksien tarkastelussa, huomioi se myös tarpeen luoda asiakkaalle arvoa tuottavia tuotteita/palveluita eli markkinatekijät. Resurssipohjaisen näkökulman mukaan yrityksen resurssi tai kyvykkyys on arvokas, jos se on harvinainen ja vaikea imitoida, eikä ole korvattavissa muilla resursseilla. Resurssit eivät toisaalta yksin luo yritykselle strategista kilpailuetua. Kyky hyödyntää resursseja niitä yhdistelemällä on myös tärkeää. Resurssit ja kyvykkyydet yhdessä muodostavat yrityksen ydinosaamisen (Prahalad & Hamel 1990), jolle kilpailuetu kuten ylivoimainen laatu, tehokkuus, innovatiivisuus tai asiakaslähtöisyys voi rakentua. Suunnittelutoimistojen kohdalla ydinosaaminen liittyy yleensä niiden kykyyn soveltaa teknistieteellistä ja aiemmista projekteista kertynyttä tietoa uusissa projekteissa erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Ydinosaamisen tulee aina olla selvästi kilpailijoiden ydinosaamisesta eroava, joten sen tunnistaminen on avainasemassa toimivan strategian laadinnassa. Ydinosaamisen tunnistamisessa voi käyttää apuna esim. arvoketjuanalyysiä, so. vertaamalla yrityksen omaa arvoketjua kilpailijoiden arvoketjuihin. Suunnitteluyrityksen tärkein resurssi on luonnollisesti koulutettu ja osaava henkilöstö. Suunnittelutoimisto on puhdas tietoyritys, joka luo ja jalostaa informaatiota, joten henkilöstön ongelmanratkaisukyvyllä ja innovatiivisuudella on suuri merkitys uuden informaation syntymisen kannalta. Osaamista täytyy myös suunnitelmallisesti ylläpitää ja kehittää esim. koulutuksen kautta jottei yrityksen arvontuotantokyky laskisi (SKOL 2002; Hibbert 2001). Ns. hiljainen tieto ja asiantuntemus täytyy edelleen pystyä siirtämään ajan kuluessa projektitiimien kokeneilta insinööreiltä vielä oppimisvaiheessa oleville insinööreille, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan ja tietopohjaansa (Baark 2001b).

15 11 Organisaation tieto voi olla joko yksittäisten ihmisten hallussa tai erilaisten ryhmien kollektiivisesti omistama. Tiedon "omistajuus" on tärkeää, koska se määrittää kuka tietoa voi organisaatiossa käyttää: jos se on yksilön hallussa, organisaatio ei voi omaksua tai käyttää sitä ilman ko. henkilön yhteistyötä. Jos tieto sen sijaan on kollektiivista, yritys ei ole niin riippuvainen jonkun tietyn avainhenkilön läsnäolosta tai muista henkilöstöjärjestelyistä. Tiedon sijainti ja kontrollioikeus siis vaikuttaa yrityksessä hyvin paljon sen integraatiomahdollisuuksiin ja sitä kautta myös innovaatioiden syntymiseen. Leiponen (2003) on esimerkiksi tutkinut innovaatioita liike-elämän palveluissa ja havainnut, että organisaation tiedonhallinnalla on selviä vaikutuksia innovaatioiden menestykseen. Tutkimustulokset osoittavat, että kollektiivisella tasolla sekä hiljainen että eksplisiittinen tieto myötävaikuttavat innovaatioiden onnistumiseen 12. Samoin yksilöiden eksplisiittinen tieto tukee yrityksen innovatiivisuutta. Yksilötason hiljaisella tiedolla ei kuitenkaan oletuksen vastaisesti näyttänyt olevan yhteyttä innovaatioihin. Tällainen taitoihin ja rutiineihin sidottu tieto onkin kaikkein vaikein yhdistää muuhun tietoon, koska sitä on vaikea kommunikoida muille työntekijöille ja ryhmille. Koska organisaation tieto on sitoutunut erilaisiin rutiineihin, on tärkeää erottaa operatiiviset ja innovatiiviset rutiinit toisistaan. Suunnittelutoimistojen kohdalla tämä voi kuitenkin olla vaikeaa, sillä insinöörit eivät itsekään aina pysty luokittelemaan tiettyjä rutiineja innovatiivisiksi. Toisaalta Baarkin (1999, 2001a) mukaan esim. informaatio- ja kommunikaatioteknologioita hyödyntäviä innovatiivisia rutiineja on viime vuosina alettu käyttää enenevässä määrin uusien tuotteiden ja prosessien kehittämiseen suunnittelutoimialalla. Vaikka uudet informaatio- ja kommunikaatioteknologiat ovat suunnitteluyrityksen liiketoiminnassa keskeisiä, ei tietotekniikka resurssipohjaisen näkökulman mukaan kuitenkaan ole "arvokas" resurssi. Uusimmat suunnitteluohjelmistot ovat enemmän välttämätön edellytys toiminnan kannalta kuin kilpailuedun saavuttamisen mahdollistava tuotannontekijä. Joka tapauksessa investoinnit tietotekniikkaan ovat 1980-luvulta lähtien lisänneet työntekijöiden tuottavuutta sekä kasvattaneet samalla yrityksiin sitoutunutta pääomaa. On myös huomattava, että kotimaiset suunnittelutoimistot olleet kansainvälisen kehityksen eturintamassa uusien informaatioteknologioiden hyödyntämisessä. Viime aikoina on erityisesti pyritty integroimaan toimistojen ja asiakkaiden tietojärjestelmiä palveluiden ulkoistamisen kannattavuuden parantamiseksi Hiljainen tieto on yleensä uusien palvelukonseptien syntymisen taustalla, kun taas eksplisiittinen tieto liittyy useammin palvelujen inkrementaaliseen kehittämiseen. 13 Uusia tiedonsiirtomalleja on kehitetty myös Tekesin Prosessi-Integraatio teknologiaohjelmassa (esim. Galleria-sovellus prosessiteollisuuden suunnittelijoille).

16 12 4. LIIKETOIMINNAN HAASTEITA JA KEHITTÄMISTARPEITA Edellä käsitellyt suunnitteluyritysten kilpailukykyyn vaikuttavat ulkoiset ja sisäiset tekijät voidaan yhdistää toimialan SWOT-analyysiin (kuvio 2). Toisin sanoen, tarkoituksena on tunnistaa alan yleiset vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat, joiden pohjalta VAHVUUDET vaativat kotimarkkinat ja asiakkaat paikallisten olojen tuntemus kansainvälisyys monilla yrityksillä yritykset verkostoituneita (myös kilpailijat tekevät yhteistyötä) henkilöstön koulutus ja ammattitaito (vahva kokemus, koska vaihtuvuus vähäistä) monialaisuuden hallinta (erityisalojen asiantuntemus) ja korkeatasoinen osaaminen yritysten innovatiivisuus keskittyminen avainteknologioihin uuden tietotekniikan laaja-alainen hyödyntäminen suunnittelutyössä henkilökohtaiset asiakassuhteet alalla ei tarvita suuria pääomia MAHDOLLISUUDET teollisuuden ja julkisen sektorin palvelujen lisääntyvä ulkoistaminen (esim. kunnossapidon dokumentoinnin ylläpito metsäteollisuudessa) markkina-alueen laajentaminen ja EU:n julkiset hankintamarkkinat yritysten välisen yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen liiketoimintamallien uudistaminen (esim. palvelujen tuotteistaminen ja asiakkuuksien kehittäminen) toiminnan tehostuminen uuden informaatioteknologian avulla (tiedonhallinta) ympäristöala (kierrätys, kestävä kehitys) ja elinkaariajattelu (suunnittelun roolit eri vaiheissa) HEIKKOUDET suhdanneherkkyys ja riippuvuus julkisen sektorin markkinoista peruspalveluiden alhainen hintataso ja kannattavuuden hidas paraneminen pitäytyminen vakiintuneissa toimintamalleissa (uudistumiskyvyn puute) yritysten kasvuhaluttomuus puutteet markkinoinnin ja liiketoiminnan osaamisessa puutteet talouden suunnittelussa ja seurannassa vähäinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (resurssien puuttuessa) alan tuntemattomuus ja riittämätön arvostus (ongelmat rekrytoinnissa) henkilöstön vinoutunut ikärakenne yritysten heikohko keskinäinen tuntemus (realisoitumattomat yhteistyömahdollisuudet) alihankinnan ongelmat UHAT julkisen sektorin kysynnän pysyvä väheneminen kotimaassa kotimaisen hintakilpailun koveneminen ulkomaisten kilpailijoiden yhä lisääntyvä määrä kotimaan markkinoilla toiminnan kehittämismahdollisuuksien ratkaiseva heikkeneminen kannattavuuden laskun myötä toimialan arvostuksen väheneminen pätevien työntekijöiden puute (alalle ei hakeuduta) Kuvio 2. Teknisen suunnittelun toimialan vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat (Lith 2002a, Saurio 2004)

17 13 voidaan lähteä arvioimaan liiketoiminnan kehitystarpeita ja -tekijöitä. Tässä SWOT-analyysin pohjana käytetään paitsi kirjallisuudesta löytyviä tekijöitä myös Kouvolan seudun suunnittelualan verkostostrategian laadinnan yhteydessä saatuja tuloksia Vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin liittyviä liiketoiminnan kehittämistarpeita SWOT-analyysista voidaan johtaa liiketoiminnan kehittämistarpeita tarkastelemalla kuinka vahvuuksia ja mahdollisuuksia voisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Kehityskohteita löydetään myös kun arvioidaan kuinka heikkouksia voidaan vähentää/eliminoida tai kun pyritään varautumaan tulevaisuuden uhkiin ja epävarmuuteen. Suunnittelutoimialan yritysten yksi merkittävimpiä vahvuuksia on ollut laaja kotimainen investointikysyntä erityisesti metsä- ja metalliteollisuudessa sekä julkisella sektorilla. Tämä on kannustanut suunnitteluyrityksiä laadullisen kilpailukyvyn ja tehokkuuden kehittämiseen, ja näin johtanut kansainvälisen kilpailukyvyn paranemiseen sellaisissa globaaleissa segmenteissä, joissa kysynnän osuus on kotimaista osuutta vähäisempi (Räsänen et al. 1994). On huomionarvoista, että suunnittelutoimistojen kansainvälistymisen ja toiminnan ulkomaille laajentamisen taustalla on usein yksittäisen merkittävän projektisopimuksen tekeminen ulkomaisen asiakkaan kanssa (O'Farrell et al. 1998). Prosessi poikkeaa näin ollen perinteisestä yrityksen kansainvälistymiskäytännöstä, jossa markkina-alueen laajentaminen perustuu selkeämmin tuotteen kysyntätekijöihin ja yrityksen arvioituun kilpailukykyyn ko. markkinoilla. Pääosa teknisten palvelujen viennistä suuntautuu tällä hetkellä toisiin EU-maihin, mutta esim. meri- ja laivanrakennustekniikan suunnittelua tehdään paljon Yhdysvaltoihin ja energiatekniikkaan ja metsä- ja puutalouteen liittyvä suunnitteluvienti on taas nousussa Kaakkois-Aasiassa. (Lith 2002b). Toisaalta, monilla suunnittelun alatoimialoilla markkinoiden hidas kasvu edellyttää uusien vientikohteiden ja -mahdollisuuksien etsimistä. Uusia korkeatasoiseen osaamiseen perustuvia vientimahdollisuuksia tarjoavat mm. energiatekniikka sekä vesi- ja ympäristöhuoltotekniikka. Tulevaisuudessa ympäristölähtöisen ja elinkaariajatteluun perustuvan suunnittelun merkitys korostuukin esim. EU:n uusissa jäsenmaissa jatkuvasti kiristyvien ympäristönormien myötä. Ympäristölähtöisen suunnittelun kohdealueita ovat lisäksi Ivy-maat, vastateollistuneet Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat sekä Afrikan kehitysmaat, jotka kamppailevat kasvavien ympäristöongelmien kanssa (Lith 2002b). Muina vientimahdollisuuksina voidaan pitää esimerkiksi Venäjän ja Baltian lähialueilla korostuvaa yhdyskuntasuunnittelua ja rakentamiseen liittyviä projektinjohtotehtäviä. Edelleen EU-maiden julkiset hankintamarkkinat voivat tarjota suunnitteluyrityksille uusia työtilaisuuksia (Lith 2002a). Suunnitteluyrityksillä vientitoiminnan lisääminen edellyttää kuitenkin usein yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten laitevalmistajien sekä muiden suunnittelutoimistojen kanssa. Tässä suhteessa yritysten välisen yhteistyön ja verkostoitumisen merkitys tullee voimakkaasti korostumaan tulevaisuudessa. Verkottumisen, allianssien ja strategisten kumppanuuksien tarkoituksena on itse asiassa muodostaa virtuaaliyrityksiä, joissa kukin osapuoli voi keskittyä 14 Strategiaprosessi on Kouvolan Kasarmimäen Osaamiskeskuksen organisoima ja sitä johtaa valtiot. tohtori Simo Saurio. Strategiatyö on tätä kirjoitettaessa vielä kesken, mutta strategiaprosessin kolmea ensimmäistä vaihetta kuvaavassa raportissa on käsitelty toimialan nykytilannetta ja kehitystarpeita (Saurio 2004).

18 14 ydinosaamiseensa (ks. kpl 4.3). Pitkälle erikoistuneiden yhteistyöyritysten välille ei tällöin myöskään pääse syntymään yhtä helposti kilpailuasetelmaa projektitietouden ja henkilöstön osalta. Lisäksi alihankinta on lisännyt toiminnan joustavuutta ja tehostanut palvelutuotantoa. Alihankintatoiminnassa esim. pienelle erikoistuneelle suunnittelutoimistolle voi avautua uusia markkinointikanavia ja suurempi yritys puolestaan hyötyy tilanteesta, jos se saa uusia asiakkaita erikoistuneilla tuotteillaan. Suunnittelutoiminta on ulkoistettu hyvin pitkälle monilla teollisuusaloilla, mutta uusia toimintamalleja voidaan kuitenkin vielä kehittää. Esimerkkinä voidaan mainita tehtaiden dokumentoinnin ylläpitopalvelut, jotka tukevat operatiivista kunnossapitoa. Dokumentoinnin tarkoituksena on siis pitää ajan tasalla tiedot tuotantoprosessissa tehdyistä toimenpiteistä vikatilanteissa. Tällaisissa ulkoistustoiminnoissa asiakkaan ja suunnittelutoimiston tietojärjestelmien integroiminen on tärkeää, sillä dokumentit siirtyvät sähköisesti asiakkaalta suunnittelutoimiston tietokantoihin, joista asiakkaat saavat ne tarkistettuina käyttöönsä. Dokumentointipalvelun kehittämisestä hyvä esimerkki on Jaakko Pöyryn DOC konsepti (Viitamo 2000). Korkeatasoisen osaamisen ja kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii haastavissa projekteissa mukana olemista, mutta innovatiivisuutta voidaan kehittää varsinaisten toimeksiantojen lisäksi myös erilaisissa kehityshankkeissa. Esim. uusien liiketoimintamallien kehittäminen on tärkeää, koska asiakastarpeiden muutokset ja laajemmat projektikokonaisuudet edellyttävät joka tapauksessa liiketoimintaprosessien ja -strategioiden uudistamista. Suunnittelu- ja konsultointitoimistojen liiton (SKOL) strategiaraportissa yhdeksi tärkeäksi suunnitteluyritysten kehityskohteeksi todetaan osaamisen ja palvelujen tuotteistaminen. Koska suunnitteluyritysten toiminta on pääasiassa projektiliiketoimintaa, toimeksiannoista jää yritykseen osaamista ja kokemusta, mutta ei välttämättä uusissa projekteissa hyödynnettäviä menetelmiä tai tietämystä. Asiantuntijayrityksen kaikki toiminta ei kuitenkaan ole ainutkertaista, vaan suuri osa tehtävistä toistuu asiakkaalta toiselle. Tuotteistamisen perustavoitteena onkin päästä hyödyntämään jo tehtyä työtä ja hankittua tietämystä uudelleen. Tuotteistus voidaan jakaa esim. syvyytensä mukaan vakioituihin työmenetelmiin, tuotemoduulein tuettuihin palveluihin, tuotteistettuihin palveluihin ja monistettaviin palveluihin seuraavan kuvion mukaisesti (SKOL 2002):

19 15 Monistettavat, asiantuntijapalvelut Tuotteistuksen aste Vakioidut sisäiset työmenetelmät Tuotemoduulein tuetut palvelut Tuotteistetut palvelut Kuvio 3. Tuotteistamisen asteet Tuotteistuksen hyötypotentiaali Tuotteistusprosessi alkaa tuotestrategian määrittelyllä, jolloin yritys arvioi tuotteistuskelpoiset palvelunsa suhteessa omiin vahvuuksiin ja asiakkaan kokemaan arvoon. Strategiassa määritellyt tavoitteet konkretisoituvat ensin tuotekonsepteiksi ja sitten edelleen palvelutuotteiksi, jotka voivat rakentua eri tavoilla: ne voivat olla esim. prosessin, määriteltyjen asiakaskohtaamisten ja informaation muodostamia kokonaisuuksia tai ne voivat koostua moduuleista. Tuotteen suunnitteluun sisältyy edelleen palveluorganisaation määrittely roolien, vastuun jne. osalta sekä palvelukuvausten laadinta. (SKOL 2002; Vaattovaara 1999) Asiakkuuksien kehittäminen on myös tärkeää, sillä suunnittelutoimistojen menestyksen taustalla ovat yleensä aiemmat referenssit ja asiakkaiden luottamus (Hibbert 2001). Perinteisen suunnitteluyritysten toimintamallin mukaan kaikkiin asiakkaisiin suhtaudutaan samanlaisina mahdollisina ostajina, vaikka asiakkailla on erilaiset arvot, prosessit, liiketoimintamallit jne. Asetelmasta kärsivät tällöin sekä suunnitteluyritykset että niiden asiakkaat, eikä kumppanuuden ja suunnitteluyrityksen kehittymistä tapahdu (SKOL 2002). Asiakkuusajattelun keskeinen idea sen sijaan on, että suunnitteluyritys kehittää kullekin asiakassegmentille tai avainasiakkuudelleen prosessit, jotka tukevat asiakkaan omaa arvontuotantoa. Kanssakäymisen tavoitteena on siten oppiva asiakkuus, jossa asiakkaalle annetaan keinoja ja välineitä hyödyntää palvelua entistä monipuolisemmin (Heiskanen 2002, 2003). Asiakkuudessa harkinnanarvoisia asioita ovat SKOL:n strategiaraportin mukaan mm. asiakaskannattavuus (pitkän aikavälin tavoite kaikissa asiakassuhteissa) referenssiarvo (asiakkuus voi olla portti uusiin asiakassuhteisiin) kehittymisarvo (asiakkuuden kautta yritys saa uutta osaamista ja tietoa) volyymiarvo (suurivolyyminen asiakkuus kattaa suuren osan kiinteistä kustannuksista) asiakkuuden kesto (pitkäaikaiset asiakkuudet jalostuvat ja tasaavat suhdanteita). Näiden tekijöiden pohjalta yrityksen tulee luoda toimiva asiakkuusstrategia, jonka avulla nykyisiä ja tulevia asiakkuuksia kehitetään. Suunnitteluyrityksen ja sen työntekijöiden osaamisen kannalta on erityisesti painotettava avainasiakkaiden tuomaa kehittymisarvoa.

20 16 Erilaisissa asiakasprojekteissa kertyvän informaation (data) ja tiedon (knowledge) hallinta asettaa edelleen omat haasteensa suunnitteluyritykselle. Suunnitteludokumenttien ja muun projektikohtaisen informaation käsittelyyn esimerkiksi on tarve jatkuvasti kehittää uusia tietojärjestelmiä ja tietokantoja. Organisaation tietopääoman pääasiassa ihmisten osaamisen hallinta on kuitenkin ehkä konsulttiyrityksen kriittisin prosessi (Sarvary 1999). Suunnitteluyrityksissä arvokkain tieto saadaan lähes kokonaan tehdyistä projekteista ja suunnittelijoiden on pystyttävä yhdistämään tämä tieto/osaaminen uusissa asiakasprojekteissa. Tehokas tietopääoman hallinta edellyttää siten kokemusta reaalimaailman ongelmanratkaisusta, synteesiä eli kykyä soveltaa tunnettuja ratkaisumalleja uusiin ongelmiin sekä tiedon tehokasta jakamista yrityksen sisällä. Tietopääoman hallintaprosessi kohdistuu koko organisaatioon, tiimeihin tai ryhmiin sekä yksilöihin, jolloin tavoitteena on saada myös esim. ammatilliset ja liiketoiminnan osaajat toimimaan tuottavasti yhdessä. Lisäksi liikkeenjohdon näkökulmasta tehokas kommunikaatio on yksi keskeisistä tekijöistä teknologiapainotteisen organisaation työympäristön laadun kannalta (Thamhain 1992; Kochanski et al. 2003). 4.2 Heikkouksiin ja uhkiin liittyviä liiketoiminnan kehittämistarpeita Voimakkaat suhdannevaihtelut ovat merkittävä ongelma suunnitteluyritysten toiminnalle, koska sekä yksityisen että julkisen sektorin rakennus-, kone- ja laiteinvestointien kehitys heijastuu välittömästi toimialan palvelujen kysyntään 15. On toisaalta muistettava, että tekniseen palvelualaan kuuluu rakenteeltaan ja suhdannekäyttäytymiseltään toisistaan poikkeavia toimialoja. Esimerkiksi talonrakennustekniikassa ja yhdyskuntatekniikassa suhdanneherkkyys on näkynyt varsin selvästi kun taas teollisuussuunnittelussa suhdannevaihtelut eivät ole olleet yhtä suuria 16. Eri suunnittelusektorit myös kulkevat eri sykleissä. Yksi mahdollisuus suhdannevaihteluiden tasaamiseksi on näin ollen esimerkiksi suunnitteluyritysten muodostama verkosto, jossa eri toimialoihin erikoistuneet toimistot voivat vuokrata työvoimaansa yhteistyöyrityksille kysyntätilanteen niin salliessa. Ja kuten aiemmin mainittiin, myös suunnittelutoimialan konsolidoitumisen taustalla voidaan nähdä pyrkimys talouden syklien tasaamiseen. Varsin keskeinen uhka suunnittelutoimialalle Suomessa on kotimaisen kysynnän väheneminen. Esimerkiksi metsäteollisuudessa investointiaste isoissa konserneissa tulee alenemaan, koska paperikoneuusintoja ei tehdä enää yhtä usein 17. Lisäksi laitossuunnittelu siirtyy halvemman kustannustason maihin, jolloin asiantuntijatyöksi jää lähinnä projektien hallinta. Selkeä trendi on edelleen se, että vähemmän prosessi- tai muuta erityisosaamista vaativaa työtä teetetään mm. Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Kaikki tämä lisää hintakilpailua ja alentaa kannattavuutta kotimarkkinoilla. Ratkaisuna on tällöin lähinnä erikoisosaamisen ja suunnittelumenetelmien kehittäminen, jolloin voidaan helpommin verkostoitua maailmalle ja olla mukana globaaleissa tarjouskilpailuissa. Kansainvälistyminen nousee siis esille paitsi mahdollisuutena, myös uhkatekijöiden tarkastelun kautta. 15 Suunnitteluyritysten työkanta itse asiassa ennakoi suhdanteita töiden sijoittuessa suhdannekierron alkupäähän. 16 Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että teollisuussuunnittelussa suuret kansainvälistyneet yritykset ovat voineet tasata kotimaan suhdannevaihteluja ulkomaisella toiminnalla. 17 Konekannan pienentyessä ylläpitosuunnittelun määrä pienenee samalla.

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Paula Kilpinen, Toimitusjohtaja, HRM Partners, Tutkijatohtori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos CEOs top concerns Improving organizational

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro

Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro Suomalaiset pk-yritykset kasvavat globaalissa taloudessa 25.11.2008 Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro Tuija Mainela, professori, KTT Oulun yliopisto, Markkinoinnin laitos Kansainvälistyminen

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I.

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I. A Plan vs a Roadmap PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2 PRODUCT B Version 1.1 This is a PLAN Component A RESEARCH project Development project B COMP. C COMP. B RESEARCH project Product concept I This

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu Kickoff Vesa Jouppila 08.02.2017 DIY Kasvupalvelut/ostaminen, nykytilan SWOT Vahvuudet Osaavat ja kokeneet TE-palvelujen hankkijat Joustavuus, osaaminen ja palveluketjut

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-1966-9

Lisätiedot

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES UX NÄKÖKULMA - KONECRANES Johannes Tarkiainen Industrial Design Manager KONECRANES NUMEROINA LAITTEET TOIMINTOJA LÄHES 60 % 11 800 TYÖNTEKIJÄÄ 600 TOIMIPISTETTÄ ERI PUOLILLA MAAILMAA 50 MAASSA LIIKEVAIHDOSTA

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS

TAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 213 OSAVUOSIKATSAUS 24.7.213 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, CFO ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 213 Q1-Q2 lyhyesti Tammi-kesäkuu 213 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q2/213 PRESENTATION

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot