IV-KANAVIEN PUHDISTUSMENETELMIEN VERTAILUTUTKIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IV-KANAVIEN PUHDISTUSMENETELMIEN VERTAILUTUTKIMUS"

Transkriptio

1 IV-KANAVIEN PUHDISTUSMENETELMIEN VERTAILUTUTKIMUS Rauno Holopainen 1, Vesa Asikainen 2, Pertti Pasanen 2, Olli Seppänen 1 1 Teknillinen korkeakoulu, LVI-laboratorio 2 Kuopion Yliopisto, Ympäristötieteiden laitos Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tekijät, jotka varmistavat hyvän ja laadukkaan ilmanvaihtokanavan puhdistuksen lopputuloksen. Kanaviston puhdistusmenetelmiä, niiden tehokkuutta ja puhdistustyötä tutkittiin laboratorio- ja kenttäolosuhteissa. Tutkittavat puhdistusmenetelmät olivat mekaaninen harjaus ja paineilmapuhdistus. Laboratoriossa puhdistusmenetelmien tehokkuutta testattiin testipölyllä ja työmaalla likaantuneiden kanavien puhdistukseen. Testissä olleet kanavat olivat öljyjäämiä ja öljyttömällä valmistustekniikalla tehtyjä kierresaumattuja kanavia sekä muovikanava. Kenttätestissä puhdistusmenetelmiä testattiin viidessä valmistumisvaiheessa olevassa rakennuskohteessa, joiden kanavat olivat asennettu puhtausluokan P1 mukaisesti (Sisäilmastoluokitus 2000). Kanavien alapuolisen pinnan pölykertymä mitattiin suodatinkeräysmenetelmällä ennen puhdistusta ja puhdistuksen jälkeen. Pölykertymän mittauksen lisäksi kanavien puhtaus arvioitiin silmämääräisesti. Mekaaninen harjaus oli tehokas puhdistusmenetelmä ja sillä saavutettiin puhtain lopputulos metallikanavien puhdistuksessa. Paineilmapuhdistus oli tehokas erityisesti muovikanavien puhdistuksessa, mutta menetelmä oli mekaanista harjauspuhdistusta hitaampi ja äänekkäämpi. Puhdistuksen jälkeinen kanavien alapuolisten pintojen keskimääräinen pölykertymä (0,5 g/m 2 ) alitti puhtausluokan P1 pölykertymän raja-arvon. Puhdistuksen jälkeen runsaasti öljyjäämiä sisältävä P2-luokan kierresaumakanava oli silmämääräisesti arvioituna huomattavasti likaisempi kuin P1-luokan kierresaumakanava ja muovikanava. Puhtaan lopputuloksen varmistamiseksi puhdistettava kanavan osa on puhdistuksen aikana oltava silmämääräisesti nähtävissä. Kanavan pinnan puhdistus tulee toistaa kunnes kanavan harmaus (väri) ei muutu. Kanavien mutkat ja komponentit pitää olla joko irrotettavissa tai puhdistettavissa molemmista komponentin suunnista. Epäpuhtauksien kuljetusnopeus puhdistettavassa kanavan osassa tulee olla >10 m/s. Taustaa Vanhojen kierresaumattujen kanavien sisäpinnalla olevat öljyjäämiä toimivat hyvänä tartuntaalustana hiukkasmaisille epäpuhtauksille (Pasanen et al., 1995). Uusien ilmanvaihtojärjestelmien asennuksissa öljyjäämistä aiheutuneet haitat ovat vähäisempiä (Asikainen et al., 2000) ja pintojen puhdistaminen hiukkasmaisista epäpuhtauksista on aikaisempaa helpompaa. Metallikanavien rinnalle on tullut enenevässä määrin muovisia kanavia. Muovikanavien käyttö rajoittuu yhden palo-osaston ilmanvaihtoon. Puhdistuslaitteiden tehokkuutta verrattiin keväällä 2000 tehdyssä PTIV projektin kenttätutkimuksessa (Jalonen, 2000). Tutkimuksessa selvitettiin harjamateriaalin ja harjan pyörimisnopeuden vaikutusta kanaviston puhdistustehokkuuteen. Tutkimus tehtiin vastavalmistuneessa P1 luokan toimistorakennuksessa (Sisäilmaluokitus, 1995), jossa tuloilmakanavisto puhdistettiin eri puhdistusmenetelmillä. Tulosten mukaan harjamateriaalilla oli merkittävin vai-

2 2 kutus puhdistustehokkuuteen. Kanavakokoa reilusti isompi harja antoi puhtaimman lopputuloksen. Puhdistuksen jälkeen kanavien pölykertymä oli yhtä mittauspistettä lukuun ottamatta alle 0,5 g/m 2. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekijät, jotka huomioimalla voidaan varmistua uusien ilmanvaihtokanavien puhdistuksen tasokkaasta lopputuloksesta. Kanaviston puhdistustyön suunnittelua ja toteutusta sekä puhdistusmenetelmien tehokkuutta selvitettiin laboratorioja kenttämittaukissa. Tutkimukseen osallistui tutkimuslaitosten lisäksi kanaviston puhdistukseen erikoistuneita yrityksiä. Mittausasetelma ja -menetelmät Laboratorio- ja kenttäkokeissa mukana olleet puhdistusmenetelmät olivat mekaaninen harjaus ja paineilmapuhdistus. Puhdistusmenetelmiä testattiin uusien, suhteellisen tuoretta likaa ja pölyä sisältävien kanavien puhdistukseen. Kanavien puhdistustyön tekivät neljä ilmanvaihtokanaviston puhdistukseen erikoistunutta yritystä. Laboratoriokokeessa (1) tutkittiin puhdistusmenetelmien kykyä irrottaa testipöly kierresaumatun- ja muovikanavan sisäpinnalta. Tutkimukseen valittiin kaksi erityyppistä kierresaumattua kanavaa: P1 luokan kanava, joka oli valmistettu ilman kitkanalennusaineita sekä P2 luokan kanava, jossa kanavan sisäpinnalla oli runsaasti öljyjäämiä johtuen aikaisemmin käytössä olleesta valmistustekniikasta. Tutkimuksessa testatun muovikanavan sisäpinta oli antistaattinen (http://www.sunair.fi/). Laboratoriokokeessa (2) tutkittiin puhdistusmenetelmien kykyä irrottaa epäpuhtaudet rakennustyömaalla likaantuneista P1- ja P2 luokan kanavista. Molemmissa laboratoriokokeessa (1 ja 2) olleet testikanavistot puhdistettiin vain kerran päästä päähän. Kenttäkokeeseen valittiin viisi valmistumisvaiheessa olevaa uudis-, saneeraus- ja laajennuskohdetta, joiden tuloilmakanavat oli asennettu puhtausluokan P1 mukaisesti. Puhdistuskohteista kolme oli koulu- ja kaksi toimistorakennusta. Neljän rakennuksen tuloilmakanavat puhdistettiin mekaanisesti harjaamalla ja yhden laajennuskohteen kanavat osittain (neljä kanavan osaa) paineilmalla. Puhdistusliikkeet valitsivat testatut harjamateriaalit sekä paineilmapuhdistuksessa käytetyt suuttimet siten, että ne olivat sopivat rakennusaikaisen pölyn poistamiseen. Pölykertymän määritys Kanavien alapuolisen pinnan pölykertymä määritettiin suodatinkeräysmenetelmällä (Pasanen et al., 1999) ennen ja jälkeen puhdistuksen. Lisäksi kanavien puhtaus arvioitiin mittausten lisäksi silmämääräisesti ja tulokset kirjattiin systemaattisesti kanaviston puhtaudenarviointilomakkeelle (Holopainen et al., 2002). Laboratoriokokeessa (1), jossa kanavat liattiin testipölyllä, kanavien pölykertymä mitattiin viidestä lähekkäisistä mittauspisteestä. Pölynäytteiden määrä kolmesta eri kanavasta testattua puhdistusmenetelmää kohti oli 30 näytettä (Pölynäytteiden kokonaismäärä 90 näytettä). Laboratoriokokeessa (2), jossa kanavat liattiin rakennustyömaalla, kanavien pölykertymä mitattiin kanavien päistä. Pölynäytteiden määrä kolmesta eri kanavasta testattua puhdistusmenetelmää kohti oli kuusi näytettä (Pölynäytteiden kokonaismäärä 18 näytettä). Kenttäkokeessa tuloilmakanavien pölykertymä mitattiin noin viikko ennen kanavien puhdistusta sekä heti puhdistuksen jälkeen. Pölynäytteet otettiin kanaviston alku-, keski- ja loppuosista ja näytteiden määrä vaihteli kanavien pituudesta riippuen 4 8 näytettä/rakennus. Pölynäytteiden kokonaismäärä oli kolme näytettä suorakaidekanavasta ( mm) ja 29 näytettä pyöreästä kanavasta ( mm).

3 3 Mittausjärjestely Laboratoriokoe (1) testipölyllä (Holopainen et al. 2001a): Testatun muovikanavan halkaisija oli Ø 125 mm ja (P1- ja P2-luokan) kierresaumattujen kanavien Ø 160 mm. Kanavisto koostui kolmesta suorasta kanavasta, jotka olivat yhdistetty toisiinsa kahdella 90º mutkalla (kuvan 1). Kanaviston kokonaispituus oli noin 7,5 m. Kanavistoon oli tehty kolme puhdistusluukkua pölynäytteiden ottamista varten. Dust generator P Sampling point Opening Fan P Radius of bends 0.22 m (160) and 0.16 m (125) P Air flow meter Kuva 1. Periaatekuva testipölyllä liattujen kanavien laboratoriokoejärjestelystä. Kanavistot liattiin ns. KOLITEST-laitteistolla (Kovanen, 2000). Kanaviston alapuolisen pinnan testipölyn (ASHRAE, 1992) kertymä mitattiin kanavistojen likaamisen ja puhdistuksen jälkeen. Lisäksi puhdistustyöhön kulunut aika mitattiin. Kanaviston puhdistuksen aikana epäpuhtauksia kuljettavan ilman nopeus oli mekaanisessa harjauksessa noin 10 m/s ja paineilmapuhdistuksessa m/s. Kuvassa 2 on osa tutkituista harjoista (mekaaninen harjaus 1) sekä paineilmasuuttimet. Kuva 2. Mekaanisessa harjauksessa (1) käytetyt harjat ja paineilmasuuttimet

4 4 Laboratoriokoe (2) rakennustyömaalla liatuilla kanavilla (Holopainen et al. 2001b): Testatut kanavat olivat puhtausluokan P1- ja P2-luokan kierresaumattuja kanavia (Ø 160 mm). Kanavisto koostui viidestä suorasta kanavasta, jotka olivat yhdistetty toisiinsa 90º mutkilla. Kanaviston kokonaispituus oli noin 20 m. Kanavat olivat 2 3 viikkoa likaantumassa rakennustyömaalla, jonka jälkeen kanavat puhdistettiin. Pölynäytteet otettiin suorien kanavien päistä (6 näytteenottopistettä) ennen ja jälkeen puhdistuksen. Sampling point Fan Air flow meter Length of bend 1 m 6 m Brush Cleaning machine Kuva 2. Periaatekuva rakennustyömaalla likaantuneiden kanavien laboratoriokoejärjestelystä. Kanavien puhdistustekniikka oli sama kuin testipölyllä liatuissa kanavissa. Ainoastaan suorat kanavan osat puhdistettiin. Kanavamutkat irrotettiin puhdistuksen edetessä seuraavaan puhdistettavaan suoraan kanavaan (puhdistusjärjestys alhaalta ylöspäin). Puhtausluokan P2 kanavat puhdistettiin mekaanisesti harjaamalla ja puhtausluokan P1 kanavat paineilmapuhdistuksella. Kenttäkoe (Holopainen et al. 2001b): Kokeeseen valittujen kohteiden tuloilmakanavat olivat asennettu puhtausluokan P1 mukaisesti. Kanavien koko, joista pölyn määrä mitattiin oli Ø mm. Puhdistettavien kanavistojen kokonaispituus oli m. Mekaanisessa harjauksessa käytettyjen harjojen halkaisija vaihteli mm ja harjojen pyörimisnopeus oli r/min. Paineilmalla puhdistettiin osa laajennuskohteen kanavista (noin 20 m). Paineilmapuhdistuksessa puhallusilmasuihku ohjattiin paineilmapistoolia käyttäen puhdistettavan kanavan pinnalle. Puhdistettavaa kanavan osaa ei alipaineistettu paineilmapuhdistuksen

5 5 aikana. Kuvassa 3 on eräs tutkimuksessa mukana ollut alipaineistus- ja puhdistuslaitteisto sekä ammattimaista kanaviston puhdistustyötä mekaanisesti harjaamalla. (a) (b) (c) Kuva 3. (a) Alipainepuhallin ilmaletkuineen (b) kanaviston harjauslaite ja harjan pyöritysakseli (c) kanaviston puhdistusta mekaanisesti harjaamalla Tuloilmakanavien pölykertymä mitattiin noin viikko ennen kanavien puhdistusta sekä heti puhdistuksen jälkeen. Pölynäytteet otettiin kanaviston alku-, keski- ja loppuosista. Näytteiden määrä vaihteli kanavien pituudesta riippuen 4 8 näyttä rakennusta kohden. Pölynäytteiden kokonaismäärä oli kolme näytettä suorakaidekanavasta ( mm) ja 29 näytettä pyöreästä kanavasta ( mm). Kanavistojen puhdistus tehtiin muiden rakennustöiden viimeistelyvaiheessa ennen ilmanvaihtojärjestelmän säätö- ja mittaustöitä. Laboratorio- ja kenttäkokeessa käytettyjen harjojen ja kanavien tiedot ovat esitetty taulukossa 1.

6 6 Taulukko 1. Puhdistusmenetelmät ja testatut kanavat Laboratoriokoe testipölyllä liatuilla kanavilla Puhdistusmenetelmä MH1: Mekaaninen harjaus kolmella nylon harjalla (harjaksen halkaisija d=0,5 0,8 mm) ja polypropyleeni harjalla (d=0,45 mm). P1: nylon harjan halkaisija 180 mm, P2: harjan halkaisija 190 mm, MK: nylon harjan halkaisija 150 mm. Harjan pyörimisnopeus 2000 r/min. MH2: Mekaaninen harjaus kahdella nylon harjalla (d=0,8 mm) ja yhdellä polyesteri harjalla (d=0,45 mm), joiden päällä polyesteri kangas. P1- ja P2-kanavat puhdistettiin nylon harjalla, jonka halkaisija 250 mm, MK- kanava puhdistettiin polyesteri harjalla, jonka halkaisija 160 mm. Harjan pyörimisnopeus 570 r/min. PI-1: Paineilmapuhdistus paineilmasuuttimella (Collom Duct Cleanin System). Kompressorin ilmavirta noin 50 dm 3 /s ja paine 800 kpa. Laboratoriokoe testipölyllä kanavilla, jotka likaantuneet työmaalla Puhdistusmenetelmä MH3: Mekaaninen harjaus hevosenhäntäjouhista valmistetulla harjalla. Harjan halkaisija 160 mm ja harjan pyörimisnopeus 2600 r/min. MH4: Mekaaninen harjaus nylon (d=0,8 mm) ja polypropyleeni harjalla (d=0,45 mm). Harjan halkaisija 160 mm ja harjan pyörimisnopeus 1200 r/min. MH5: Mekaaninen harjaus polypropyleeni harjalla (d=0,35 mm). Harjan halkaisija 190 mm ja pyörimisnopeus 380 r/min. MH6: Mekaaninen harjaus nylon harjalla (d=0,5 mm). Harjan halkaisija 180 mm ja harjan pyörimisnopeus 2600 r/min. PI-2: Paineilmapuhdistus erikoisvalmisteisella suuttimella (whipstream nozzle), jossa ilmasuihkua jakavan osan pyörimisnopeus r/min. Kenttäkohteet Puhdistusmenetelmä MH7 (Rakennus A): Mekaaninen harjaus nylon harjalla (d=0,5 1,0 mm). Harjat noin mm suurempia kuin puhdistetut kanavat. Harjojen pyörimisnopeus r/min. Epäpuhtauksien poistamiseen käytetyn ilman nopeus 5-10 m/s. MH8 (Rakennus B): Mekaaninen harjaus nylon harjalla (d=0,5 mm). Harjat noin mm suurempia kuin puhdistetut kanavat. Harjojen pyörimisnopeus 570 r/min. Epäpuhtauksien poistamiseen käytetyn ilman nopeus 5 m/s. MH9 (Rakennus C): Mekaaninen harjaus nylon harjalla (d=0,3 0,7 mm). Harjat noin mm suurempia kuin puhdistetut kanavat. Harjojen pyörimisnopeus r/min. Epäpuhtauksien poistamiseen käytetyn ilman nopeus 4-25 m/s. MH10 (Rakennus D): Mekaaninen harjaus nylon harjalla (d=0,5 1,0 mm). Harjat noin mm suurempia kuin puhdistetut kanavat. Harjojen pyörimisnopeus r/min. Epäpuhtauksien poistamiseen käytetyn ilman nopeus 4-20 m/s. Testatut kanavat P1-kanava (Ø 160 mm), öljytön valmistustekniikka (<12 mg/m²) P2-kanava (Ø 160 mm), kanavissa öljyjäämiä ( mg/m²) MK-kanava (Ø 125 mm) Testatut kanavat P2-kanava (Ø 160 mm) P2-kanava (Ø 160 mm) P2-kanava (Ø 160 mm) P2-kanava (Ø 160 mm) P1-kanava (Ø 160 mm) öljytön valmistustekniikka Testatut kanavistot P1-kanava (Ø mm). Kanaviston pituus 1090 m. P1-kanava (Ø mm). Kanaviston pituus 150 m. P1-kanava (Ø mm). Kanaviston pituus 200 m. P1-kanava (Ø mm). Kanaviston pituus 4000 m. P1-kanava (Ø 250 PI-3 (Rakennus E): Paineilmapuhdistus paineilmapistoolia. 315 mm). Kanaviston pituus 20 m. P1=Puhtausluokan P1-kanava, P2= Puhtausluokan P2-kanava (Sisäilmastoluokitus, 2000) MK=Muovi kanava, d=harjaksen halkaisija MH= Mekaaninen harjaus, PI=Paineilmapuhdistus

7 7 Tulokset Laboratoriokoe testipölyllä liatuilla kanavilla Mekaaninen harjaus: Pölynsyötön jälkeinen pölykertymä kanavan alapuolisella pinnalla oli >4 g/m 2 (4,8 8,7 g/m 2 ) ja kanaviston puhdistuksen jälkeen 0,4 g/m 2 (0,2 0,8 g/m 2 ). Pienin puhdistuksen jälkeinen keskimääräinen pölykertymä oli P1 luokan kanavistossa (0,2 g/m 2 ) ja suurin P2 luokan kanavistossa (0,6 g/m 2 ). Silmämääräisesti tarkasteltuna P1 luokan kanavat näyttivät puhdistuksen jälkeen puhtaalta. P2 luokan kanavissa oli puhdistuksen jälkeen pölyä kanavien öljyjäämien kohdalla (kuva 3). Muovikanavistoon oli puhdistuksen jälkeen jäänyt tasainen ja hyvin hieno kerros pölyä. Kuva 4. Puhdistettu P1-luokan kanava (vasemmalla) ja P2-kanava (oikealla) Paineilmapuhdistus (PI-1): Pölynsyötön jälkeinen pölykertymä kanavan alapuolisella pinnalla oli >5 g/m 2 (5,3 7,2 g/m 2 ) ja kanaviston puhdistuksen jälkeen 1 g/m 2 (0,1 1,0 g/m 2 ). Pienin puhdistuksen jälkeinen keskimääräinen pölykertymä oli muovikanavassa (0,1 g/m 2 ) ja suurin P1 luokan kanavistossa (1,0 g/m 2 ). Silmämääräisesti tarkasteltuna P1 luokan kanavistoon oli jäänyt hieman pölyä. P2 luokan kanavien öljyjäämien kohdalla oli puhdistuksen jälkeen runsaasti testipölyä. Muovikanavistossa oli puhdistuksen jälkeen havaittavissa tasainen ja hyvin hieno kerros pölyä sekä selvästi erotettavissa paineilmasuuttimen liikerata. Puhdistukseen kulunut aika oli 1,6 4,7 suurempi kuin mekaanisessa harjauksessa. Lisäksi paineilmasuuttimen voimakas ilmavirta aiheutti häiritsevää melua laboratorioon. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 2.

8 8 Taulukko 2. Kanavistojen pölykertymät ennen ja jälkeen puhdistuksen sekä puhdistukseen kulunut työaika testipölyllä liatuissa kanavissa Mitattu parametri Kanavatyyppi ja puhdistusmenetelmä P1 kanava (Ø 160 mm) P2 kanava (Ø 160 mm) Muovikanava (Ø 125 mm) MH1 MH2 PI-1 MH1 MH2 PI-1 MH1 MH2 PI-1 Pölykertymä ennen (g/m 2 ) 8,6 4,9 7,2 5,8 4,8 5,3 8,7 6,0 6,9 Öljyjäämät ennen (mg/m 2 <2 10 <2 ) ( ) ( ) ( ) Pölykertymä jälkeen (g/m 2 ) 0,2 0,2 1,0 0,8 0,2 0,7 0,4 0,3 0,1 Puhdistusnopeus (m/min) 3,7 2,3 1,1 4,0 3,1 1,9 5,2 1) 1,1 Visuaalinen arvio puhd. jälkeen Hyvin ohut kerros pölyä kanavan pinnalla Runsaasti pölyjäämiä kanavassa Hyvin ohut kerros pölyä kanavan pinnalla P1 ja P2 kanavien puhtausluokitus Sisäilmastoluokitus (2000) MH= Mekaaninen harjaus, PI-2=Paineilmapuhdistus paineilmasuuttimella (Collom Duct Cleanin System) 1) Testin aikana alipaineistuspuhallin pysähtyi eikä puhdistusaikaa voitu tarkasti kirjata ylös Laboratoriokoe työmaalla likaantuneilla kanavilla Mekaaninen harjaus: Kanavan alapuolisen pinnan pölykertymä (rakennustyömaa varastoinnin jälkeen) oli 4,3 g/m 2 (1,0 10,1 g/m 2 ) ja kanaviston puhdistuksen jälkeen 0,1 g/m 2 (<0,1 0,1 g/m 2 ). Silmämääräisesti tarkasteltuna P2 luokan kanavat olivat puhdistuksen pölyttömät lukuun ottamatta työmaavarastoinnin aikana sisäpuolelta kastuneita kanavia, joiden sisäpinta oli harmaa ja ohuen pölykerroksen peitossa. Kanavan pinnalla oli kuitenkin kuivuneita vesi ja/tai öljyjäämiä. Mitatut öljyjäämät olivat pienemmät harjauspuhdistuksen jälkeen. Kuvassa 5 on erimenetelmillä puhdistettuja kanavia. (a) (b) Kuva 5. (a) Kanavat ennen puhdistusta vasemmalta oikealle P2 -, P2- ja P1-kanava. (b) Kanavat puhdistuksen jälkeen (P2-luokan kanavat puhdistettiin mekaanisesti harjaamalla ja P1- luokan kanavat paineilmalla). Paineilmapuhdistus (PI-2): Kanavan alapuolisen pinnan pölykertymä (rakennustyömaa varastoinnin jälkeen) oli 3,5 g/m 2 (0,1 10,1 g/m 2 ) ja kanaviston puhdistuksen jälkeen 0,1 g/m 2. Silmämääräisesti tarkasteltuna P1 luokan kanavissa oli puhdistuksen hieman pölyä sekä kuivuneita vesi ja/tai öljyjäämiä. Kanaviston öljyjäämät olivat hieman suuremmat puhdistuksen jälkeen. Tulokset on esitetty taulukossa 3.

9 9 Taulukko 3. Kanavistojen pölykertymät ennen ja jälkeen puhdistuksen sekä puhdistukseen kulunut työaika kanavissa, jotka likaantuneet rakennustyömaalla Mitattu parametri Kanavatyyppi (Ø 160 mm) ja puhdistusmenetelmä P2 kanava P2 kanava P2 kanava P2 kanava P1 kanava MH3 MH4 MH5 MH6 PI-2 Pölykertymä ennen (g/m 2 ) 3,8 (0,1 10,4) 10,1 (8,6 11,2) 1,0 (<0,3 1,9) 2,1 (0,4 3,6) 3,5 (<0,1 10,1) Öljyjäämät ennen (mg/m 2 ) 47 (<12 87) 102 (35 224) 33 (25 44) 119 (12 274) 9 (<12 16) Pölykertymä jälkeen (g/m 2 ) <0,1 0,1 (<0,1 0,2) <0,1 <0,1 <0,1 Öljyjäämät jälkeen (mg/m 2 ) 16 (<12 27) 23 (14 30) 52 (13 117) 33 (12 64) 15 (12 16) Puhdistusnopeus (m/min) Visuaalinen arvio puhd. jälkeen Ei pölyä, vain veden kuivumis- ja öljyjäämien jälkiä Hieman pölyjäämiä kanavan pohjalla Ei pölyä, vain veden kuivumis- ja öljyjäämien jälkiä Hieman pölyjäämiä kanavan pohjalla Hieman pölyjäämiä kanavan pohjalla P1 ja P2 kanavien puhtausluokitus (Sisäilmastoluokitus, 2000) MH= Mekaaninen harjaus, PI-2=Paineilmapuhdistus erikoissuuttimella (whipstream nozzle; Kenttäkoe Mekaaninen harjaus: Kanaviston rakennusaikainen pölykertymä kanavan alapuolisilla pinnalla ennen puhdistusta oli 0,8 g/m 2 (0,6 0,9 g/m 2 ) ja kanaviston puhdistuksen jälkeen 0,2 g/m 2 (0,1 0,2 g/m 2 ). Suorakulmaisten kanavien keskimääräinen pölykertymän oli vastaavasti ennen puhdistusta 0,9 g/m 2 ja puhdistuksen jälkeen 0,2 g/m 2. Silmämääräisesti tarkasteltuna kanavien puhdistuksen jälkeinen puhtaustaso alitti selvästi puhtausluokan P1 pölykertymän rajaarvon (Holopainen et al., 2002). Mitatut ilman nopeudet epäpuhtauksien poistamiseksi olivat 3,5 25 m/s riippuen mittauspisteestä ja kanavan halkaisijasta. Kanaviston muodolla (pyöreä/suorakaide) oli vaikutus kanavien puhdistusnopeuteen. Suorakaidekanavien puhdistuksessa kulmien puhdistukseen kului työaikaa saada ne riittävän puhtaaksi. Silmämääräisesti tarkasteltuna mekaanisella harjauksella saavutettiin parempi puhdistustulos kuin paineilmapuhdistuksella. Kuvassa 6 on pyöreä kanava ennen (1,5 g/m 2 ) ja jälkeen harjauspuhdistuksen (0,4 g/m 2 ). Kuva 6. Kanaviston puhtaus ennen (vasemmalla) (1,5 g/m 2 ) ja jälkeen (0,4 g/m 2 ) mekaanisen harjauksen

10 10 Paineilmapuhdistus (PI-3): Kanaviston rakennusaikainen pölykertymä oli 5,4 g/m 2 (0,8 17,7) ja kanaviston puhdistuksen jälkeen 0,3 g/m 2 (0,1 0,5). Paineilmapuhdistuksessa käytettiin paineilmapistoolia ja epäpuhtauksien poistamiseen ei käytetty erillistä puhallinta. Silmämääräisesti tarkasteltuna kanaviston epäpuhtaus (ennen puhdistusta) koostui suurelta osin kanaviston asennuksessa syntyneestä teräspurusta. Puhdistuksen jälkeen kanavien pinnoilla oli havaittavissa vähäisessä määrin teräspurua. Tulokset on esitetty taulukossa 3. MH7 (Ø mm) MH8 (Ø mm) MH9 (Ø mm) MH10 (Ø mm) PI-3 (Ø mm) Taulukko 4. Kanavistojen pölykertymät ennen ja jälkeen puhdistuksen sekä puhdistukseen kulunut työaika kenttäkokeessa Mitattu parametri Kanavatyyppi ja puhdistusmenetelmä Pölykertymä ennen (g/m 2 ) 0,6 (0,2 1,0) 0,9 (0,3 2,0) 0,8 (0,2 1,9) 0,7 (<0,1 4,0) 5,4 (0,8 17,7) Pölykertymä jälkeen (g/m 2 ) 0,2 (0,1 0,3) 0,2 (<0,1 0,6) 0,1 (<0,1 0,2) 0,1 (<0,1 0,2) 0,3 (0,1 0,5) Puhdistusnopeus (m/min) Epäpuhtauksien 10,1 kuljetusnopeus 6,5 (4,8 10,1) 5,1 (4,7 5,4) 16,7 (3,5 25) (3,6 20,0) (m/s) MH=Mekaaninen harjaus, PI-3=Paineilmapuhdistus paineilmapistoolilla Tulosten tarkastelu Laboratoriokoe (1) testipölyllä liatuilla kanavilla: Puhdistettavat kanavat liattiin suodattimien testauksessa käytettävällä vakioidulla testipölyllä, joka koostumukseltaan eroaa varastoinnissa ja työmaalla esiintyvästä pölystä. Kuitenkin pöly sisältää runsaasti epäorgaanisia maaperähiukkasia, joka käyttäytyy epäorgaanisen rakennuspölyn tavoin. Tässä tutkimuksessa kanaviin kertynyt pöly oli tuoretta, joka on ilmeisesti helpommin irtoavaa, kuin vuosien käytön aikana kanaviin kertyvä pöly. Menetelmällä saatiin kuitenkin pölymäärä vakioitua, joka on puhdistusmenetelmien tehokkuusvertailun edellytyksenä. Puhdistusmenetelmät erosivat toisistaan työn lopputuloksen ja työskentelynopeuden suhteen. Mitatun pölykertymän perusteella mekaaninen harjaus oli tehokas kaikkien kanavien puhdistuksessa. Silmämääräisesti arvioituna muovikanavaan jäi harjauspuhdistuksen jälkeen hyvin ohut ja tasainen hieno pölykerros. Muovikanavassa paineilmapuhdistuksella saavutettiin mekaanista harjausta parempi lopputulos. Tosin johtopäätökseen vaikuttavat P1- ja P2 kanavistojen paineilmapuhdistuksen jälkeen havaitut yksittäiset suuret pölykertymät. Näiden esiintymiseen vaikuttaa ilmeisesti paineilmapuhdistuksessa syntyvät pyörteet, jotka siirtävät osan pölystä puhdistetulle alueelle. Harjan ja etenkin harjan pyöritysvaijerin taipuminen kanaviston 90 mutkissa aiheutti vaikeuksia harjauspuhdistuksessa. Mekaanisessa harjauksessa (1) harjan vaijeri painoi harjaa mutkan jälkeen kanavan ulkosivulle, jolloin harja ei kyennyt poistamaan testipölyä heti mutkan jälkeiseltä osalta mutkan sisäpuoleiselta kanavan pinnalta. Kanaviston mutkat ja haarat vaativat puhdistustyöltä erityistä huolellisuutta ja hyvä lopputulos edellyttää mutkan puhdistamista molemmilta suunnilta. Kanavapölyn määritysmenetelmänä käytetty suodatinnäytteenottomenetelmä ei kyennyt keräämään kaikkea kanaviston puhdistuksen jälkeistä pölyä, joka oli jäänyt öljyjäämiä sisältävän kanavan pinnalle. Näytteenotossa pöly liukui näyt-

11 11 teenottoletkun edessä öljyn ja pölyn seoksena leviten kanavan pinnalle. Tätä johtopäätöstä tuki silmämääräinen kanaviston puhtauden arviointi jokaisen puhdistusmenetelmän tehokkuutta tarkasteltaessa. Vaikka pölykertymän määritystulokset olivat kanavamateriaalista riippumattomia silmämääräisesti arvioituna P2-luokan kierresaumakanava oli puhdistuksen jälkeen huomattavasti likaisempi kuin P1-luokan kierresaumakanava. Laboratoriokoe (2) työmaalla likaantuneilla kanavilla: Tulosten perusteella kaikki kokeillut menetelmät poistivat pölyä tehokkaasti. Kanavapölyjäämien määrä alitti useimmissa tapauksissa suodatinkeräysmenetelmän määritysrajan 0,01 g/m². Korkein mitattu pölymäärä 0,2 g/m² alittaa puhtausluokan P1 raja-arvon 1,0 g/m². Silmämääräisesti arvioituna kaikki kanavat eivät puhdistuksen jälkeen näyttäneet täysin puhtailta. Työmaavarastoinnin aikana sisäpuolelta kastuneiden kanavien sisäpinta oli harmaa ja ohuen pölykerroksen peitossa. Tiukasti kiinni oleva kerros voidaan arvioida lähinnä esteettiseksi haitaksi se voi olla ongelma, jos puhdistuksen tulosta arvioidaan silmämääräisesti. Kanavien keskimääräiset öljyjäämät alenivat, mutta yksittäisten kanavien kohdalla mitattiin myös ennen puhdistusta mitattuja korkeampia tuloksia. Selityksenä tähän on öljyn siirtyminen harjan mukana kanavasta toiseen ja paineilmapuhdistuksessa kompressorin voiteluöljyn siirtyminen paineilman mukana puhdistettavaan kanavaan. Öljyjäämien kasvu oli kuitenkin mittaustekniikan virherajojen sisällä. Kenttäkoe: Kanavapölyjäämät olivat 6 25 % ennen puhdistusta mitatuista pölykertymistä ja olivat siten huomattavasti pienemmät kuin vanhoista kanavista mitatut pölyjäämät (38 43 %) (Holopainen et al., 1999). Kanaviston puhdistajat käyttivät silmämääräistä arviota valitessa sopivan puhdistusharjan ja paineilmasuuttimen puhdistettavaan kanavan osaan. Puhdistusharjojen (yleensä keinokuitu) harjakset olivat kiinnitetty joko pulloharjamaisesti kierrettyjen metallitankopunoksen väliin tai ne ovat kiinnitetty harjan keskiöön. Pulloharjamainen - harja oli mahdollista saada kanavaan jopa 50 mm reiästä, jolloin varsinaisen puhdistusluukun teolta vältyttiin. Harjan keskiöön (halkaisija 70 mm) kiinnitetyt harjakset olivat jäykempiä (lyhyempiä) kuin pulloharjamaisen harjan harjakset. Harjojen puhdistustuloksissa ei ollut kuitenkaan merkittäviä eroja. Kanavan puhdistusta toistettiin harjaamalla kanavaa edestakaisin, kunnes näkyvät epäpuhtaudet olivat poistettu kanavasta eikä kanavan sisäpinnan väri harmaus ei enää muuttunut puhdistusta toistettaessa. Harjan pituussuuntainen liikettä kanavassa ohjataan akselin (ns. varpin) avulla. Akseli koostuu teräsvaijerista ja suojakuoresta. Akselin suojakuoren pintaan tarttuu (materiaalista riippuen) epäpuhtauksia, jotka kulkeutuvat puhdistettavaan kanavaan puhdistuksen aikana. Eräät puhdistusliikkeet ohjaavat akselia puhdistusliina kädessä, jolla estetään epäpuhtauksien kulkeutuminen akselin suojakuoren mukana puhdistettavaan kanavaan. Harjan sivuttaissuuntaista liikettä kanavassa ohjataan esim. haarakanavaan muuttamalla harjan pyörimisnopeutta ja/tai - suuntaa. Tämän vuoksi harjan pyörimisnopeus tulisi olla säädettävissä. Suorakaidekanavien puhdistuksessa pyörivää harjaa pyöritettiin myötäpäivään puhdistettaessa kanavan vastapäivään oikea sivu ja puhdistettaessa kanavan vasen sivu. Puhdistusliikkeet arvioivat suorakaidekanavan puhdistukseen kuluvan 1,5 2 kertaisen ajan verrattuna pyöreän kanavan puhdistukseen. Mekaanisessa harjauksessa harjan optimipyörimisnopeus (harjan ohjattavuuden kannalta) saavutettiin, kunnes harja keskitti itse itsensä kanavaan. Tähän pyörimisnopeuteen vaikuttaa harjan ja harjan pyörittämiseen käytettävän puhdistusakselin painon lisäksi mm. harjaksen

12 12 paksuus, harjasten lukumäärä, harjan halkaisija sekä harjaksen materiaali (f(d,n,d,ei)) (Holopainen ja Salonen, 2002). Liian suurella nopeudella pyörivää harjaa on vaikea ohjata kanavassa ja harja voi aiheuttaa vahinkoa työtä suorittavalle henkilölle, puhdistuslaitteelle ja kanavan komponentille harjan takertuessa kiinni esim. ilmavirran säätöpeltiin. Toisaalta liian hidas pyörimisnopeus vähentää harjan puhdistustehokkuutta. Eräitä keskeisimpiä puhdistusvaiheen töitä ovat puhdistustyön suunnittelu ja alipaineistuspisteiden valinta. Kanavisto alipaineistetaan yleensä (pystynousuun päättyvästä suorakaiteen muotoisesta) runkokanavan puhdistusluukusta. Alipainepuhaltimen pyöreä ilmaletku (kuva 3 (a)) tiivistettiin suorakaiteen muotoiseen puhdistusluukkuun elastisia materiaaleja, kuten superlon-muovia, käyttäen. Liitosten suuret ohivuodot pienensivät epäpuhtauksien poistonopeutta puhdistettavasta kanavan osasta. Eräs keino ohivuotojen välttämiseksi on asentaa (jo kanaviston asennusaikana) kerroksien runkokanaviin puhdistusyhteet, joihin alipaineistaja voidaan tiiviisti kytkeä. Mitatut epäpuhtauksien kuljetusnopeudet olivat useimmiten <10 m/s ja alittivat näin epäpuhtauksia poistaville ilmakanaville annetut suositusarvot (ACGIH, 1988). Huolimatta alhaisista epäpuhtauksien poistonopeuksista kanavapuhdistuksen lopputulos täytti hyvin puhtausluokan P1 pölykertymälle asetetun vaatimuksen. Harja ja paineilmasuuttimen ilmasuihku siirtävät edellään osan epäpuhtauksista alipaineistajaa kohti ja edesauttavat (poistoilman lisäksi) kanavasta irronneen lian poistumiseen kanavasta. Osassa puhdistuskohteita puhdistettujen kanavapintojen havaittiin likaantuvan uudelleen puhdistuksen aikana. Näissä kohteissa puhdistetun kanaviston pinnalla oli silmin havaittava määrä pölyä jo minuutin kuluttua kanavan puhdistuksesta. Kanavapölykertyminen alipaineistettuun kanavistoon oli havaittavaa tiloista, joissa oli aistittavasti korkea ilman hiukkaspitoisuus. Tämän takia kanaviston puhdistus tulisi tehdä vasta pölyävien työvaiheiden ja loppusiivouksen jälkeen. Ilmanvaihtokanavat ja niiden puhdistusluukut ovat sijoitettu usein alaslaskettujen kattojen taakse. Huolimatta D2:n (1987) ( ) ohjeesta: Huolettavia laitteita tai puhdistusluukkuja ei sijoiteta vaikeapääsysiin paikkoihin. Niiden kohdalle alaslaskettuihin kattoihin tehdään vähintään 500 mm x 500 mm:n kokoinen, ilman työkaluja irrotettava tai avattava osa alakattojen huoltoluukkujen sijoittelussa oli puutteita. Puhdistusluukkujen paikat tulee sijoittaa kanaviston puhdistusta ajatellen siten, että puhdistusluukkuihin pääsee vaivatta käsiksi alakaton (huoltoluukun) kautta. Eurooppalaisessa esistandardissa (ENV 12097, 1997) on puhdistusluukkujen koolle ja sijoittamiselle esitetty vaatimuksia: Suorakaidekanavassa puhdistusluukun koko on aina 300 mm x 100 mm luukuista miesluukkuun 600 mm x 500 mm asti. Puhdistusluukkujen maksimietäisyys on <10 m eikä luukkujen välillä saa olla kahta 45 mutkaa. Kanavan mutkaan asennettuja puhdistusluukuja pitäisi suosia, koska kanavan puhtaus mutkan molempiin suuntiin on mutkaan asennetusta aukosta mahdollista. Lisäksi kanavan mutkan seinät ovat silloin helposti puhdistettavissa. Esistandardi (ENV 12097, 1997) esittää puhdistusluukun sijoittamista kanaviston varusteen molemmille puolille mikäli varuste ei ole helposti irrotettavissa. Kanaviston suunnittelussa ja asennuksessa tulee huomioida kanaviston puhdistettavuus aikaisempaa paremmin. Mekaanisella harjauksella on mahdollista saavuttaa laadukas puhdistustulos valitsemalla sopiva harja poistettavaan epäpuhtauteen, käyttämällä riittävän suurta epäpuhtauksien poistonopeutta, käyttämällä riittävän suurta harjan pyörimisnopeutta, toistamalla kanaviston puhdistus niin kauan ettei kanavan pinnan harmaus (väri) muutu toistettaessa puhdistus ja ettei kanavan pinnoilla ole havaittavissa silmämääräisesti epäpuhtauksia.

13 13 Johtopäätökset Ilmanvaihtokanavien puhdistusta tekevillä yrityksillä on käytössä erilaisia puhdistusmenetelmiä. Testatut puhdistusmenetelmät olivat tehokkaita öljyttömien kanavien puhdistukseen mutta eivät öljyjäämiä sisältävien kanavien puhdistuksessa. Tämän vuoksi kanavat ja niiden komponentit tulisi olla öljyttömiä. Puhdistustyön huolellinen suunnittelu, oikein valittu puhdistusmenetelmä, puhdistajan ammattitaito ja huolellisuus sekä puhdistustyön lopputuloksen laadun valvonta ovat tekijöitä, joilla voidaan varmistaa laadukas ja puhtausluokituksen täyttävä lopputulos uusien kanaviston puhdistuksessa. Kanaviston suunnittelussa ja asennuksessa on kanaviston ja varusteiden puhdistettavuus huomioitava aikaisempaa paremmin. Lähteet ACGIH (1988) Industrial Ventilation: A Manual of Recommended Practice, 20th Edition, Lansing, Michigan, American Conference of Governmental Industrial Hygienists. ASHRAE (1992) Gravimetric and dust-spot procedures for testing air-cleaning devices used in general ventilation for removing particulate matter. American Society of Heating, Refrigerating, and Air-conditioning Engineers, Inc. ANSI/ASHRAE Standard Asikainen V., Björkroth M., Holopainen R., Kovanen K., Luoma M., Palonen J., Pasanen P. (2000) Ilmanvaihtokomponenttien puhtauden perusteet ja todentamismenetelmät. Teknillinen korkeakoulu. Konetekniikan osasto. LVI-tekniikan laboratorio, Espoo, Raportti B s. Asikainen, V., Björkroth, M., Holopainen, R., Kovanen, K., Luoma, M., Palonen, J, Pasanen, P Ilmanvaihtokanaviston puhtauden kehittäminen. Teknillinen korkeakoulu. Konetekniikan osasto. LVI-tekniikan laboratorio. B s. Asikainen, V. and Pasanen, P. (2000) Processing Oil Residues on New HVAC-Components: The Addiction of Manufacturing Technique to the Amount of Components Oil Residue. In: Seppänen, O., Säteri, J. (eds.) Proceedings of Healthy Buildings 2000 Conference, Espoo, The 6 th Healthy Buildings Conference, Vol. 2, pp D2 (1987) Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet s. ENV (1997) European pre-standard. 24 s. Heinsohn, R.J. (1991) Industrial Ventilation: Engineering Principles, New York, a Wiley- Interscience Publication. Holopainen, R., Palonen, J. and Seppänen, O. (1999) Cleaning Technology of the Air Handling System. In: Raw, G., Aizlewood, C., Warren, P. (eds.) Proceedings of Indoor Air 99, Edinburgh, the 8th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, Vol. 3, pp Holopainen, R., Asikainen, V., Tuomainen, M., Björkroth, M., Kovanen, K., Laamanen, J., Pasanen, P. (2001a) Ilmanvaihtokanaviston puhdistusmenetelmien vertailu laboratoriossa. Sisäilmastoseminaari SIY Raportti 15 (toim. J. Säteri, H. Backman). Sisäilmayhdistys ry, Espoo, s

14 14 Holopainen, R., Asikainen, V., Tuomainen, M., Björkroth, M. Pasanen, P., Seppänen, O. (2001b) Effectiveness of Duct Cleaning Methods on Dusty and Oily Duct Surfaces. Artikkeli on hyväksytty Indoor Air lehteen marraskuussa Holopainen, R., Narvanne, J., Pasanen, P., Seppänen, O. (2002) A visual inspection method to evaluate cleanliness of newly installed air ducts. Konferenssipaperi on hyväksytty pidettäväksi Indoor Air 2002 konferenssissa kesällä Holopainen R, Salonen E-M. A simple model for analysing bristle contact force and contact angle in rotating brush duct cleaning. Helsinki University of Technology. Department of Mechanical Engineering. Laboratory of Heating, Ventilating and Air Conditioning. Report B 72 in preparation. Jalonen T. (2000) Ilmastointikanavien puhdistusmenetelmien tehokkuus. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu. Konetekniikan osasto. LVI-tekniikan laboratorio, Espoo. 75 s. + liitteet. Kovanen, K. (2000) Test Method for the Tendency of HVAC-Components to Accumulate Dirt on Surfaces. In: Seppänen, O., Säteri, J. (eds.) Proceedings of Healthy Buildings 2000 Conference, Espoo, The 6th Healthy Buildings Conference, Vol. 2, pp Pasanen, P., Pasanen, A.L. and Kalliokoski, P. (1995) Hygienic Aspects of Processing Oil Residues in Ventilation Ducts, Indoor Air, 5, Pasanen P. (1999) Verification of Cleanliness of HVAC Systems. In: Loyd, S. (ed.) Proceedings of VHExCo99, The International Ventilation Hygiene Conference and Exhibition, Birmingham, UK. Pasanen, P., Asikainen, V. and Liesivuori, J. (1999) Storage and Processing Oil Contamination on New HVAC-Components: Development of Measuring Methods. In: Raw, G., Aizlewood, C., Warren, P. (eds.) Proceedings of Indoor Air 99, Edinburgh, The 8th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, Vol. 5, pp Sisäilmastoluokitus (1995) Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus. Sisäilmayhdistys ry, Helsinki s. Sisäilmastoluokitus (2000) Sisäilmayhdistys ry, Espoo s.

Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet

Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet Sairaalarakennusten ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen haasteet Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Laadukas sisäympäristö teema Terve ja turvallinen sairaalarakennus työympäristönä 23.4.2009 Helsinki

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. RTE590/05 14.2.2005. Sadeveden erotusasteen määrittäminen. KOMPASS-500-KS. VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA

TESTAUSSELOSTE Nro. RTE590/05 14.2.2005. Sadeveden erotusasteen määrittäminen. KOMPASS-500-KS. VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TESTAUSSELOSTE Nro. RTE590/05 14.2.2005 Sadeveden erotusasteen määrittäminen. KOMPASS-500-KS. Tilaaja: Jeven Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TESTAUSSELOSTE NRO RTE590/05 1(2) Tilaaja Tilaus Jeven

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 11.4.2013 Isännöitsijätoimisto Maikoski Oy Jari Vainio Vernissakatu 6 01300 Vantaa jari.vainio@maikoski.fi Tutkimuskohde Uudenmaan TE-toimiston tilat, Vernissakatu 6, Vantaa SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN

Lisätiedot

IV- JÄRJESTELMIEN TARKASTUS ENNEN JA JÄLKEEN NUOHOUKSEN

IV- JÄRJESTELMIEN TARKASTUS ENNEN JA JÄLKEEN NUOHOUKSEN VEHNÄTIEN PÄIVÄKOTI IV- JÄRJESTELMIEN TARKASTUS ENNEN JA JÄLKEEN NUOHOUKSEN Tutkimuksen ajankohta: vko 14, 32, 41, 44 / 2005 Raportin päiväys: 13.12.2005 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Mikko

Lisätiedot

Huoneen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen

Huoneen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen TkL Mika Vuolle SIY Sisäilmatieto Oy e-mail:mika.vuolle@sisailmatieto.com Yleistä Käytännössä kaikilla ilmanjakotavoilla huoneeseen muodostuu pystysuuntainen

Lisätiedot

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana KUOPION KAUPUNKI RAKENNUSSIIVOUSOHJE 1(5) Tilakeskus Siivoustoimi 8.2.2006 raksiivohj.doc RAKENTAMISEN AIKAINEN SIIVOUS - Urakoitsijoiden vastuut rakennussiivouksesta ja jätteiden lajittelusta määritellään

Lisätiedot

APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen

APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01821-15 18.5.2015 APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen Tilaaja: APAD Teknologiat Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01821-15 1(2) Tilaaja APAD Teknologiat Oy

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

LAY A-siipi, korjaukset YTHS

LAY A-siipi, korjaukset YTHS LAY A-siipi, korjaukset YTHS Katariina Laine, Vahanen Oy 1 Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa 29.10-1.11.2012

Lisätiedot

PUHTAAN ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN JA SAAVUTETUT

PUHTAAN ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN JA SAAVUTETUT PUHTAAN ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN JA SAAVUTETUT TULOKSET Sisäilmastoseminaari 2013 13.3.2013, 3 Messukeskus, Helsinki 21.3.2013 Juha Takkunen, Tarja Andersson TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKOHTEET

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen

Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-07841-12 20.11.2012 Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen Tilaaja: Dir-Air Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-07841-12

Lisätiedot

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa Hanna Keinänen, Vahanen Oy Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa

Lisätiedot

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija

Lisätiedot

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871 Flamcovent Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet 4-24-189//2002, Flamco 18503871 SF ssenus- ja käyttöohje sennus- ja käyttöohje Tekniset tiedot Suurin käyttöpaine Korkein käyttölämpötila : 10

Lisätiedot

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu 26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Lisätiedot

Sairaaloiden ilmanvaihtokanavistojen. puhdistuksessa leviävien epäpuhtauksien hallinta. Loppuraportti

Sairaaloiden ilmanvaihtokanavistojen. puhdistuksessa leviävien epäpuhtauksien hallinta. Loppuraportti Sairaaloiden ilmanvaihtokanavistojen puhtaus ja puhdistuksessa leviävien epäpuhtauksien hallinta Loppuraportti Rauno Holopainen, Kari Salmi, Eeva-Liisa Hintikka, Pirjo Kekäläinen, Erkki Kähkönen, Sanna

Lisätiedot

Tutkijaseminaari, Espoo

Tutkijaseminaari, Espoo Tutkijaseminaari, Espoo 20.5.2005 Nosturin toimintatilojen prognostisointi ja langattoman tiedonsiirron hyödyntäminen nosturin diagnostiikassa Jaakko Leinonen Oulun yliopisto Johdanto 1 Toimintatilojen

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ 1. Ruiskun pesu ennen käyttöönottoa 2. Maalin lisäys ja maalaus 3. Ruiskunpesu maalauksen jälkeen RUISKUN KÄYTTÖ MAALAUKSISSA Air-Mix-ruiskua käytetään lähinnä kalusteovien

Lisätiedot

Kanavasäleikkö. Mitat. Tuotekuvaus. Hoito Säleikkö irrotetaan kanavaan pääsyä varten. Tilausesimerkki. Materiaali ja pintakäsittely.

Kanavasäleikkö. Mitat. Tuotekuvaus. Hoito Säleikkö irrotetaan kanavaan pääsyä varten. Tilausesimerkki. Materiaali ja pintakäsittely. Mitat B+0 A+0 A B Tuotekuvaus on suorakaiteen muotoinen, pystysuorilla, säädettävillä säleillä varustettu ilmanvaihtosäleikkö asennettavaksi suoraan pyöreisiin kanaviin. Säleikköä voidaan käyttää sekä

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

CADENZA. Lyhyesti Ulkovaippaan liitettävä suorakaiteenmuotoinen äänenvaimennin.

CADENZA. Lyhyesti Ulkovaippaan liitettävä suorakaiteenmuotoinen äänenvaimennin. Muotoilluilla vaimennuselementeillä varustettu äänenvaimennin suorakaidekanaviin Lyhyesti Ulkovaippaan liitettävä suorakaiteenmuotoinen äänenvaimennin. Hyvät aerodynaamiset ominaisuudet. Yleistä on kehitetty

Lisätiedot

Käyttö- ja asennusohje. Nordic Light Roulett. kaksisuuntainen (TDBU) käsikäyttöinen (HO) käyttö- ja asennusohje

Käyttö- ja asennusohje. Nordic Light Roulett. kaksisuuntainen (TDBU) käsikäyttöinen (HO) käyttö- ja asennusohje Käyttö- ja asennusohje kaksisuuntainen (TDBU) käsikäyttöinen (HO) Kaksisuuntainen sälekaihdin asennus a) Kaihdin on pakattu paperinauhoilla nippuun. Nämä nauhat voidaan poistaa, kun narukiinnikkeet on

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

VAUNUKUIVURI M5-SARJA

VAUNUKUIVURI M5-SARJA VAUNUKUIVURI M5-SARJA Uudessa M5-sarjassa on panostettu varmatoimisuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Sen jalostettu kuivausteknologia varmistaa laadukkaan ja energiatehokkaan lopputuloksen. UUSI ISO MEPU-

Lisätiedot

Palokuristimien painehäviö - tuloilman päätelaitteet S11-125 ja S55 400 x 100 mm - S

Palokuristimien painehäviö - tuloilman päätelaitteet S11-125 ja S55 400 x 100 mm - S LAUSUNTO Nro. RTE1890/05 12.5.2005 Palokuristimien painehäviö - tuloilman päätelaitteet S11-125 ja S55 400 x 100 mm - S Tilaaja: Vasatherm Finland Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA LAUSUNTO NRO RTE1890/05

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet

GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet 1. Toiminta...2 2. Tarkistukset ennen käyttöä ja kokoaminen...2 3. Käyttö ja rajoitukset...2 4. Tekniset tiedot...3 5. Asennus...5 6. Huolto...5 7. Johtimet...6 8. Merkinnät

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE VPI7A- LASIKANNUKEITIN

KÄYTTÖOHJE VPI7A- LASIKANNUKEITIN KÄYTTÖOHJE VPI7A- LASIKANNUKEITIN SISÄLLYS 1. Laitetoimituksen sisältö s.2 2. Turvaohjeet s.2 3. Varotoimenpiteet s.2 3.1 Toimenpiteet ennen laitteen liittämistä sähköverkkoon s.3 4. Merkkivalot s.4 5.

Lisätiedot

Maakauhat. Lumikauhat

Maakauhat. Lumikauhat Maakauhat Maakauha 400 400 1400 155 355B Maakauha 600 600 1700 215 455B Maakauha 850 850 1800 335 655C Maakauha 1000 1000 2100 365 655C Maakauha 1300 1300 2300 450 855C - Erilaisten maalajien kuormaukseen

Lisätiedot

PAROC HVAC FIRE Ilmakanavien paloeristysratkaisut

PAROC HVAC FIRE Ilmakanavien paloeristysratkaisut PAROC HVAC FIRE Ilmakanavien paloeristysratkaisut SISÄLLYSLUETTELO Paloturvallisuutta PAROC -kivivillatuotteilla... 3 PAROC Hvac Fire Mat pyöreille kanaville... 4 PAROC Hvac Fire Mat suorakaidekanaville...

Lisätiedot

Kuva 2. Lankasahauksen periaate.

Kuva 2. Lankasahauksen periaate. Lankasahaus Tampereen teknillinen yliopisto Tuula Höök Lankasahaus perustuu samaan periaatteeseen kuin uppokipinätyöstökin. Kaikissa kipinätyöstömenetelmissä työstötapahtuman peruselementit ovat kipinätyöstöneste,

Lisätiedot

SDW. Seinälle asennettava tuloilmalaite pieniin tiloihin LYHYESTI

SDW. Seinälle asennettava tuloilmalaite pieniin tiloihin LYHYESTI Seinälle asennettava tuloilmalaite pieniin tiloihin LYHYESTI Pieniin tiloihin, esim. asuntoihin tai toimistoihin sovitettu tuloilmalaite Asennetaan seinälle lähelle kattoa Etuosa voidaan irrottaa ilman

Lisätiedot

Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009 51016

Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009 51016 U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A U p o n o r - P a i n e p u t k i - j ä r j e s t e l m ä P V C Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ Pelimannin ala-aste ja päiväkoti ILMANVAIHDONSELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena

Lisätiedot

Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen Mikko Krohn

Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen Mikko Krohn Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen 22.06.2009 Mikko Krohn 09 839 22377 Tässä tietoa Kivimäen koulun hiukkasmittauksista. Lämpötilat ja ilmamäärät opetustilassa n:o 149 Tarkastuskäynnin

Lisätiedot

EF70-200mm f/4l USM FIN. Käyttöohjeet

EF70-200mm f/4l USM FIN. Käyttöohjeet EF70-200mm f/4l USM FIN Käyttöohjeet Kiitämme Canon-tuotteen hankinnasta. Canon EF70-200mm f/4l USM -objektiivi on Canon EOS -kameroille kehitetty pienikokoinen, tehokas telezoom-objektiivi. USM on lyhennys

Lisätiedot

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo 10.12.2014 Hanna Tuovinen, Vahanen Oy Miksi korjataan? Käyttäjät ovat ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30 TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S-01533-14 28.3.2014 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30 Tilaaja: Scan-Mikael Oy TESTAUSSELOSTUS NRO VTT-S-01533-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Halton Zen Corner ZCO - syrjäyttävä tuloilmalaite

Halton Zen Corner ZCO - syrjäyttävä tuloilmalaite Halton Zen Corner ZCO - syrjäyttävä tuloilmalaite Laaja ilmavirran säätöalue Tasainen ilmavirran virtauskuvio saadaan aikaan pienillä rei'illä, jotka muodostavat optimaaliset virtausolosuhteet hajottimen

Lisätiedot

ORAMIX. deutsch... 4 english... 6 français... 8 nederlands suomi svenska dansk norsk eesti... 20

ORAMIX. deutsch... 4 english... 6 français... 8 nederlands suomi svenska dansk norsk eesti... 20 ORAMIX deutsch... 4 english... 6 français... 8 nederlands... 10 suomi... 12 svenska... 14 dansk... 16 norsk... 18 eesti... 20 ðóññêèé 22 polski... 24 150±23 mm 1. 150±3 mm 40 G 3/4 2. 44 G 3/4 160mm 3.

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

THD - Rei'itetty kattohajotin THD. Rei itetty kattohajotin. Lisävarusteet

THD - Rei'itetty kattohajotin THD. Rei itetty kattohajotin. Lisävarusteet TD Rei itetty kattohajotin Vaakasuuntainen ilmasuihku, sopii myös poistoilmalle. Asennus kanavaan joko suoraan tai liitäntälaatikon avulla. Avattava etulevy helpottaa hajottimen ja kanavan puhdistusta.

Lisätiedot

Asennusruuvien proheesiotesti

Asennusruuvien proheesiotesti Raportti nro: 2016-20 Tilaaja: Kingi Oy Tarjous: 2016-189 Tekijät: Tiina Vuorio, Petri Fabrin Julkaisupvm: 27.4.2016 Tiedostonimi: 2016-20_asennusruuvien_proheesiotesti.pdf Tilaajan edustaja: Jorma Kinnunen

Lisätiedot

Kunnon välineillä siivous sujuu

Kunnon välineillä siivous sujuu Kunnon välineillä siivous sujuu Siivoaminen on tärkeää näkymätöntä työtä, jonka ansiosta pinnat pysyvät hyvinä, viihtyvyys lisääntyy, eivätkä mikrobit pääse lisääntymään. Jotta siivoustyö sujuisi mahdollisimman

Lisätiedot

Halton Jaz JDA - neliömäinen hajottaja sivuraolla

Halton Jaz JDA - neliömäinen hajottaja sivuraolla Halton Jaz JDA - neliömäinen hajottaja sivuraolla Halton JDA Sivuraolla varustettu, muodoltaan neliömäinen kattohajottaja Saatavilla tulo- ja poistoilmalle Asennus joko suoraan kanavistoon tai liitäntälaatikkoon

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS ILMARILA KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

TUTKIMUSRAPORTTI ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS ILMARILA KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA TUTKIMUSRAPORTTI 6.11.2015 ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS ILMARILA KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA 70295.07 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Koulurakennus Ilmarila on rakennettu vuonna 1971-72. Rakennus

Lisätiedot

SATA ruiskujen puhdistus

SATA ruiskujen puhdistus SATA ruiskujen puhdistus Tärkeitä neuvoja ruiskun puhdistukseen Suositellut välineet ja tarvikkeet Älä käytä! Älä käytä teräsharjoja, teräviä esineitä, ruuvimeisseleitä, silikonisia puhdistusvälineitä

Lisätiedot

Lehtisaaren koulukeskus

Lehtisaaren koulukeskus Lehtisaaren koulukeskus Sisäilmatutkimukset Simo Kinnunen Tuomo Kollanen Sisäilmatutkimus Lehtisaaren koulukeskukseen kuuluu 1964 rakennettu yläkoulurakennus A ja 1949 rakennettu alakoulurakennus B. Lisäksi

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postios. Helsinki Rukkila Puh. Helsinki 847812 Rautatieas. Pitäjänmäki Koetusselostus 112 1952 JO-BU-SENIOR polttomoottorisaha Ilmoittaja: Oy Seanpor t A b, Helsinki.

Lisätiedot

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy 9.12.2013 Helsinki Vesa Sinervo Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1313 vesa.sinervo@finnrock.fi SISÄLLYS TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT... 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Mitatut ja koetut sisäilmaolosuhteet matalaenergiataloissa ja perinteisissä pientaloissa Kari Salmi, Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Pertti Pasanen, Antti Viitanen, Samuel Hartikainen

Lisätiedot

Virtaustekniset suoritusarvot ja s

Virtaustekniset suoritusarvot ja s Virtaustekniset suoritusarvot ja s VTT:n testausseloste Nro VTT-S-661-12 3 2 23V ine p t, Pa 2 1 1 18V 16V 14V 12V 1V 8V 6V 1 2 3 4 6 7 8 9 1 11 12 7 6 6 4 23VMX-ilmanvaihtotuotteet Tekninen esite MX-ilmanvaihtotuotteet

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

MAAKAUHAT LUMIKAUHAT

MAAKAUHAT LUMIKAUHAT FIN 2012 MAAKAUHAT Maakauha 400 400 1400 155 365 Maakauha 600 600 1700 215 455B Maakauha 850 850 1800 335 655C Maakauha 1000 1000 2100 365 655C Maakauha 1300 1300 2300 450 855C - Erilaisten maalajien kuormaukseen

Lisätiedot

PÖLYTUTKIMUS LATOKARTANON PERUSKOULU AGRONOMINKATU 22, HELSINKI

PÖLYTUTKIMUS LATOKARTANON PERUSKOULU AGRONOMINKATU 22, HELSINKI PÖLYTUTKIMUS LATOKARTANON PERUSKOULU AGRONOMINKATU 22, HELSINKI Nro: 175 Sivu 1 / 7 SISÄLLYS: PÖLYTUTKIMUS, AGRONOMINKATU 22 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 2. Tutkimuksen tarkoitus... 2 3. Tutkimuksen

Lisätiedot

Vapaakiertoventtiilin runko, malli RA-G

Vapaakiertoventtiilin runko, malli RA-G Tekninen esite Sovellus Hyväksytty standardin EN 215 mukaisesti Kaikkia RA-G-venttiilejä voidaan käyttää kaikkien RA-sarjan termostaattiantureiden kanssa. RA-G-venttiileissä on harmaa suojatulppa. Sitä

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarkastus

Ilmanvaihdon tarkastus PJS IV- ja SISÄILMATUTKIMUS OY Päivämaantie 5 24280 SALO Petri Sorola MUISTIO 1 (8) Korson terveysasema Naalipolku 6 b 01450 VANTAA 10.8.2011 Ilmanvaihdon tarkastus Aika 12.7-10.8.2010 Lähtökohta Ennakkotiedot

Lisätiedot

Valmistustekniikan sekä materiaalin ansiosta kanavat ja kanavan osat ovat antistaattisia sekä sisäpinnaltaan puhtaita, öljyttömiä ja sileitä.

Valmistustekniikan sekä materiaalin ansiosta kanavat ja kanavan osat ovat antistaattisia sekä sisäpinnaltaan puhtaita, öljyttömiä ja sileitä. SERTIFIKAATTI Nro VTT-C-6220-10 Myöntämispäivä 1.12.2010, päivitetty 25.4.2014 TUOTTEEN NIMI Uponor huoneistojen ilmanvaihtojärjestelmä VALMISTAJA/EDUSTAJA Uponor Suomi Oy PL 21 15561 NASTOLA TUOTEKUVAUS

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot

HORNADY LOCK-N-LOAD SONIC CLEANER LOCK-N-LOAD MAGNUM SONIC CLEANER KÄYTTÖOHJE

HORNADY LOCK-N-LOAD SONIC CLEANER LOCK-N-LOAD MAGNUM SONIC CLEANER KÄYTTÖOHJE HORNADY LOCK-N-LOAD SONIC CLEANER LOCK-N-LOAD MAGNUM SONIC CLEANER KÄYTTÖOHJE Hornady Lock-N-Load Sonic/Magnum Sonic Cleaner poistaa ruutijäämät hylsyn sisä-ja ulkopuolelta ultraäänienergian ja erityisen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S-01531-14 28.3.2014 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO Tilaaja: Scan-Mikael Oy TESTAUSSELOSTUS NRO VTT-S-01531-14 1 (2) Tilaaja Tilaus

Lisätiedot

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Anna Kokkonen Sisäilmastoseminaari 2013, Helsingin Messukeskus Epäpuhtauksien leviämisen hallinta kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa

Lisätiedot

DKC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko

DKC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla Lyhyesti Säädettävä hajotuskuvio ja lähivyöhyke Sopii kaikentyyppisiin tiloihin, joissa vaaditaan suuria ilmavirtoja Yksinkertainen asennus Helposti

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Ilmansuodattimet Tyyppihyväksyntäohjeet 2008 Ympäristöministeriön asetus ilmansuodattimien tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen

Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen olemassa olevat rakenteet, niiden kunto sekä muita sisäilman

Lisätiedot

Puhdasta joka käänteessä

Puhdasta joka käänteessä BR 35 /12 C Puhdasta joka käänteessä Yhdistelmäkone BR 35/12 C Ennennäkemätön ketteryys Koskaan aikaisemmin ei ole siivouskone ollut yhtä ketterä ja kevyt ohjata - Berliinin CMS-messuilla palkittu BR 35/12

Lisätiedot

THB - Rei'itetty kattohajotin. Halton THB. Rei itetty kattohajotin

THB - Rei'itetty kattohajotin. Halton THB. Rei itetty kattohajotin Halton THB Rei itetty kattohajotin Vaakasuuntainen ilmasuihku, sopii myös poistoilmalle. Asennus kanavaan joko suoraan tai liitäntälaatikon avulla. Avattava etulevy helpottaa hajottimen ja kanavan puhdistusta.

Lisätiedot

VAKOLA Koetusselostus 195

VAKOLA Koetusselostus 195 VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 84 78 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKON E I DEN TUTKIMUSLAITOS 1955 Koetusselostus 195 TEIJON HEINÄLIETSO Ihnoittaja ja valmistaja: Teijon

Lisätiedot

High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti. Päätösseminaari Salme Nurmi, VTT

High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti. Päätösseminaari Salme Nurmi, VTT High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti Päätösseminaari 21.3.2012 Salme Nurmi, VTT 13.4.2012 2 Uutisointia tartuntataudeista High-tech sairaala -hankekokonaisuus Tilat

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Dir-Air Oy: Myrskysäleikköjen USMLTO-200, USMLTO-160, ja USMLTO-125 virtaustekniset mittaukset. Työ

MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Dir-Air Oy: Myrskysäleikköjen USMLTO-200, USMLTO-160, ja USMLTO-125 virtaustekniset mittaukset. Työ Työ 2926 19.5.2014 MITTAUSPÖYTÄKIRJA Dir-Air Oy: Myrskysäleikköjen USMLTO-200, USMLTO-160, ja USMLTO-125 virtaustekniset mittaukset Insinööritoimisto W. Zenner Oy LVI- ja äänilaboratorio Vihdintie 11 C

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

Askeläänen parannusluvun määritys

Askeläänen parannusluvun määritys TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-03775-14 20.8.2014 Askeläänen parannusluvun määritys PROF 8 mm laminaatti / OPTI-STEP 1503 2 mm solumuovi tai OPTI-STEP 1003 2 mm solumuovi kalvolla Tilaaja: Sealed Air Svenska

Lisätiedot

SUOSITUKSIA JAEHDOTUKSIA ASENNUS KÄYTTÖ HUOLTO

SUOSITUKSIA JAEHDOTUKSIA ASENNUS KÄYTTÖ HUOLTO Käyttö-jaasennusohjeet FDL654 FDL954 Liesikupu SUOSITUKSIA JAEHDOTUKSIA ASENNUS KÄYTTÖ HUOLTO Valmistajaeiole vastuussa virheellisestä taiväärästä asennuksesta aiheutuneista vahingoista. Vähimmäisturvaetäisyyskeittotasonjaliesikuvun

Lisätiedot

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset Tutkimuksen ajankohta: vko 2-3 / 2010 Raportin päiväys: 25.01.2010 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Mikko Krohn, 09 839 22377 Kuntotutkimuksen suorittajat:

Lisätiedot

FLAMCOVENT- ILMANEROTTIMEN EROTTELUKYKY

FLAMCOVENT- ILMANEROTTIMEN EROTTELUKYKY FLAMCOVENT- ILMANEROTTIMEN EROTTELUKYKY Ote teoksesta: KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN ILMANPOISTIMIEN SUORITUSKYKYANALYYSI Tutkimusraportti, joka pohjautuu E.D. Vis van Heemstin MSc-tutkimukseen (TU Delft,

Lisätiedot

CBA/CBI. Ääntä vaimentava siirtoilmalaite LYHYESTI

CBA/CBI. Ääntä vaimentava siirtoilmalaite LYHYESTI Ääntä vaimentava siirtoilmalaite LYHYESTI Siirtää ilmaa seinän läpi Virtausalue < 50 l/s Pyöreä seinäaukko Yksinkertainen asennus Eri värivaihtoehtoja I L M A V I R T A Ä Ä N I T A S O R w -A R V O 10

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

ACLb ----------------------------------------------------------

ACLb ---------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------------------- e.r.i.c.-järjestelmän tuloilmalaite, kattoon sijoitettava yksikartiohajotin

Lisätiedot

Työmaan puhtaudenhallinta

Työmaan puhtaudenhallinta Työmaan puhtaudenhallinta Saija Korpi WWW.AINS.FI Esimerkkejä epäonnistumisista Vuonna 2013 asennettujen uusien tuloilmakoneiden ja -kanavien sisällä esiintyi runsaasti hienojakoista rakennusmateriaalipölyä

Lisätiedot

Press Brake Productivity -pikaopas

Press Brake Productivity -pikaopas Kuinka aloitat Press Brake Productivity -pikaopas Kiitos, että olet ostanut Wilan valmistaman laatutuotteen Wila on valmistanut jo yli 80 vuotta työkalunpitimiä, työkaluja ja varusteita särmäyspuristimien

Lisätiedot

THL - Kartiokattohajotin. Halton THL. Kartiokattohajotin

THL - Kartiokattohajotin. Halton THL. Kartiokattohajotin Halton THL Kartiokattohajotin Vaaka- tai pystysuuntainen ilmasuihku, soveltuu sekä jäähdytys- että lämmityslaitteisiin. Säädettävä virtauskuvio ja painehäviö. Voidaan upottaa kattoon tai asentaa vapaasti

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

FI.LPINST.101104 ASENNUSOHJE GOLD LP. Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi. Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1

FI.LPINST.101104 ASENNUSOHJE GOLD LP. Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi. Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1 ASENNUSOHJE GOLD LP Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1 1. ASENNUS 1.4 Koneen asennus 1.1 Yleistä Henkilöstön on tutustuttava näihin ohjeisiin ennen koneelle

Lisätiedot

Halton Zen Circle ZCI - syrjäyttävä tuloilmalaite

Halton Zen Circle ZCI - syrjäyttävä tuloilmalaite Halton Zen Circle ZCI - syrjäyttävä tuloilmalaite Laaja ilmavirran säätöalue Tasainen ilmavirran virtauskuvio saadaan aikaan pienillä rei'illä, jotka muodostavat optimaaliset virtausolosuhteet hajottimen

Lisätiedot

Halton Zen Semi Circle ZSC - syrjäyttävä tuloilmalaite

Halton Zen Semi Circle ZSC - syrjäyttävä tuloilmalaite Halton Zen Semi Circle ZSC - syrjäyttävä tuloilmalaite Laaja ilmavirran säätöalue Tasainen ilmavirran virtauskuvio saadaan aikaan pienillä rei'illä, jotka muodostavat optimaaliset virtausolosuhteet hajottimen

Lisätiedot

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen

Lisätiedot

Betoni&Muovimatto&Kosteus asiantuntijaseminaari ja työpaja Sekundaariset Päästöt ja mittaus

Betoni&Muovimatto&Kosteus asiantuntijaseminaari ja työpaja Sekundaariset Päästöt ja mittaus Betoni&Muovimatto&Kosteus asiantuntijaseminaari ja työpaja Sekundaariset Päästöt ja mittaus 06.06.2016 Vesa Räsänen Hassan Raad Gunnar Laurén Kokonaisemissiot Vaikka yksittäinen rakennusmateriaali on luokiteltu

Lisätiedot

Juottamista ei siis kannata harjoitella varsinaisessa oppilastyössä, vaan juotosharjoittelu on parempi tehdä erillisellä harjoituspiirilevyllä.

Juottamista ei siis kannata harjoitella varsinaisessa oppilastyössä, vaan juotosharjoittelu on parempi tehdä erillisellä harjoituspiirilevyllä. Juotosharjoitus. Mikko Esala, Veikko Pöyhönen Juotettaessa piirilevyn kuparifolion, johtimen ja juotteen väliin muodostuu ohut välimetallikerros, joka kiinnittää piirilevyn kuparijohtimen ja komponentin

Lisätiedot

Taipuisien tähystimien huolto. Välinehuollon alueellinen koulutuspäivä , Turku

Taipuisien tähystimien huolto. Välinehuollon alueellinen koulutuspäivä , Turku Taipuisien tähystimien huolto Välinehuollon alueellinen koulutuspäivä 19.5.2016, Turku Esityksen sisältö Tutkittua tietoa maailmalta Taysin tutkimus, viive taipuisien tähystimien huollossa Koko esityksen

Lisätiedot