Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HYKS sairaanhoitopiiri Naistenklinikka Varavoima HANKESUUNNITELMA. HUS Kiinteistöt OY

Transkriptio

1 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HYKS sairaanhoitopiiri Naistenklinikka Varavoima HANKESUUNNITELMA HUS Kiinteistöt OY

2 TIIVISTELMÄ HYKS:n Naistenklinikka sijaitsee Meilahden sairaala alueella osoitteessa Haartmaninkatu 2. Naistenklinikan vanha päärakennus on valmistunut vuonna Lisärakennus, joka sisältää leikkaus ja synnytysosastot sekä pukutiloja, on rakennettu vuonna Päärakennuksenkokonaispinta ala on brm2 ja lisärakennuksen pinta ala on 7669 brm2. Naistentautien ja synnytysten toimialan suunnitelmissa on mm. keskittää vastasyntyneiden lasten tehostettu hoito Naistenklinikkaan laajentamalla rakennusta. Esitettyjen hankkeiden mahdollistamiseksi tulee myös sairaalarakennusta palvelevat talotekniset järjestelmät saattaa toiminnan vaatimusten edellyttämälle tasolle. Tässä hankesuunnitelmassa esitetyllä uudella varavoimakeskuksella varmistetaan nykyisiin varmennettuihin turvasyötön pääkeskuksiin liitettyjen kuormien sähkönsyöttö myös tulevaisuudessa. Hanke on hyväksytty HYKS sairaaloiden investointiohjelmassa ja sille on varattu vuodelle 2007 ja vuodelle Hankeohjelman kustannusarvio on , josta vuodelle 2008 on arvioitu ja vuodelle Hankkeen aikatauluarvio perustuu siihen, että tilojen rakentaminen voitaisiin aloittaa maarakennustöillä kesäkuun puolessavälissä, jolloin tilat olisivat käyttöönotettavissa helmikuussa 2009.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1 2 HANKKEEN PERUSTELUT 1 3 TEKNIIKAN KUVAUS Tilaratkaisut ja niiden toteutus Kohteen sijainti Suunniteltu tilaratkaisu Rakennustekniset työt LVIA TEKNIIKKA Lämmitystekniikka Jäähdytys Vesi ja viemärijohdot Kevytöljyjohdot Ilmanvaihto Säätölaitteet Pakoputki Päiväsäiliö Savunpoisto LVI asennuksista aiheutuvat häiriöt Uudet varavoima ja sähkö laitteet Varavoimakeskus UPS laitteisto Sähköverkon ohjaus ja valvontajärjestelmä Liitynnät ulkopuolisiin sähkönsyöttöjärjestelmiin Kaapelihyllyt (johtotiet) Valaistus ja pistorasiat LVI järjestelmät Tietojärjestelmät Turva ja valvontajärjestelmät Sähköverkon ohjaus ja valvontajärjestelmä 6 4 RAKENNUSTYÖN AIKAISET HAITAT 6 5 ARVIO HANKKEEN KUSTANNUKSISTA 6 6 AIKATAULUTAVOITTEET 7 Liitteet: Liite 1. Arkkitehtipiirustukset 8 kpl Liite 2. Alustava aikataulu

4 1 1 JOHDANTO HYKS:n Naistenklinikka sijaitsee Meilahden sairaala alueella osoitteessa Haartmaninkatu 2. Naistenklinikan vanha päärakennus on valmistunut vuonna Lisärakennus, joka sisältää leikkaus ja synnytysosastot sekä pukutiloja, on rakennettu vuonna Päärakennuksenkokonaispinta ala on brm2 ja lisärakennuksen pinta ala on 7669 brm2. Naistenklinikan yleissuunnitelma valmistui Tavoitteena siinä on ollut aikataulu ja rahoitusmahdollisuudet huomioon ottava, toteutuskelpoinen suunnitelma rakennukseen sijoittuvasta toiminnasta ja tilankäytöstä tavoiteajankohtana, jota voidaan käyttää HUS:n investointisuunnitelmien valmistelussa. Eri työryhmien ehdotukset pyrittiin yhteen sovittamaan valmisteltaessa tätä Naistenklinikan pitkän aikavälin tilankäyttösuunnitelmaa. Naistentautien ja synnytysten toimialan suunnitelmien ja tilantarpeiden lisäksi yleissuunnitelmaan sisällytettiin tarve keskittää vastasyntyneiden lasten tehostettu hoito Naistenklinikkaan laajentamalla rakennusta. Yleissuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden mahdollistamiseksi tulee myös sairaalarakennusta palvelevat talotekniset järjestelmät saattaa toiminnan vaatimusten edellyttämälle tasolle. Tämä hankesuunnitelma sisältää koko kiinteistöä palvelevan varavoimalaitoksen hankinnan tarvittavine aputiloineen ja varauksen myöhemmin hankittavalle UPSlaitteistolle akustoineen. 2 HANKKEEN PERUSTELUT Naistenklinikan muuntamo uusittiin vuosina Muuntamon hankesuunnitelmassa ja rakentamisessa varauduttiin nyt toteutettavaan varavoimalaitokseen. Varavoimalaitoksen rakentamisella parannetaan oleellisesti kiinteistön sähkönhuollon luotettavuutta ja varmistetaan uusiin pääkeskuksiin liitettyjen kuormien sähkönsyöttö. 3 TEKNIIKAN KUVAUS 3.1 Tilaratkaisut ja niiden toteutus Kohteen sijainti Varavoimalaitos rakennetaan Naistenklinikan L, B ja C osien rajaaman sisäpihan alueelle, pääosin sisäpihan alle Suunniteltu tilaratkaisu Tilaratkaisu perustuu sähkö ja IV tekniikan vaatimuksiin. Tilat on sijoitettu mahdollisimman lähelle L osan rakennusmassan sisäkulmaa. Näin saadaan säästetyksi sisäpihan keskellä sijaitseva suuri puu. Rakennusvalvontaviraston suojeluehdoissa on puu määritelty suojeltavaksi.

5 Rakennustekniset työt Naistenklinikan tonttia koskevassa asemakaavassa todetaan, että korttelialueelle "saa sijoittaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi maan alle huolto ja teknisiä tiloja". Varavoimalaitos rakennetaan erillisenä massana pihatason alle. Maan päälle nousee ainoastaan ilmanvaihtotorni ja varavoimakoneen pakoputki. Varavoimalaitos louhitaan sisäpihan alle, louhintasyvyyden ollessa noin 5,5 metriä nykyisen pihatason alapuolella. Lattiakanaalien ja perusvesikaivon alueella louhintasyvyys on noin 6,5 metriä pihan alapuolella. Asemakaavamääräysten mukaan "ennen maanalaisen tilan rakennus tai louhintaluvan myöntämistä tulee hakijan laatia tilan ja sen vaikutusalueen käyttöä koskeva hyväksyttävä riskikartoitus tai riskiarvio, jonka toimenpiteiden toteuttamisesta on sovittava rakennus valvonta ja pelastusviranomaisten kanssa. Ennen rakennus tai louhintaluvan myöntämistä tulee esittää hyväksyttävät suunnitelmat kallion ja rakennusten liikkeiden ja tärinöiden seurannasta, sekä laatia hyväksyttävä selvitys savunpoiston, korvausilman ja uloskäytävien muutoksista myös rakennuslupa alueen ulkopuolelta koko toimenpiteen tosiasialliselta vaikutusalueelta". Varavoimalaitostila tehdään betonirakenteisena ja kansiholvi mitoitetaan kestämään pelastuslaitoksen ajoneuvokuormat. Maanpinnan yläpuolelle nousevan ilmanvaihtotornin julkisivujen alaosat tehdään 40 mm:n paksuisilla graniittilaatoilla. Ilmanvaihtosäleiköt / näkösuojasäleiköt sekä räystäs ym. pellitykset ja muut umpiosat ovat myös anodisoitua alumiinia. Pakoputken pinta on harjattua, ruostumatonta terästä. Ilmanvaihtotorni suunnitellaan siten, että sen rakenteet ovat osittain purettavissa. Ikkunat Nykyiset L osan ikkunat, joiden etäisyys IV tornin ilmanvaihtosäleiköistä on vähemmän kuin kahdeksan (8) metriä, vaihdetaan paloluokan E 30 vaatimukset täyttäviksi. Ikkunat tehdään ulkonäöltään ja jaoiltaan entisten ikkunoiden kaltaisiksi. Ovet ja luukut Sisäovet ovat pulverimaalattuja, paloluokiteltuja umpiteräsovia. Luukut ovat rakenteeltaan ovien kaltaisia paloluokiteltuja teräsluukkuja. Lattiat Lattiat ovat joko maalattuja betonilattioita tai muovimatolla päällystettyjä. Ohjaamossa Vt.2, UPS tilassa Vt.4 ja osassa käytävää Vt.1 on asennuslattia. Öljysäiliötilassa Vt.6 ja varavoima konehuoneessa on valuma allas. Seinät Seinät ovat maalattuja betoniseiniä tai puhtaaksimuurattuja tiiliseiniä. Varavoimakonehuoneen seiniin asennetaan äänenvaimennuslevyt. Sisäkatot Tilojen katot ovat maalattua betonia. Varavoimakonehuoneen kattoon asennetaan äänenvaimennuslevyt. Piha alue Rakennustöiden jälkeen piha alue asfaltoidaan. Asfaltoitua autopaikka aluetta laajennetaan asemapiirroksen mukaisesti. Maanalaisten tilojen yläpuolinen piha alue laatoitetaan. L osan seinän vierustalle tehdään seulanpääkiveys.

6 3 Viheralueille istutetaan maanpeitekasveja ja pensaita laadittavan pihasuunnitelman mukaan. Rakennusalueella olevat pensaat, jotka ovat työmaa alueella, siirretään muualle piha alueelle ja puut suojataan. Pinta alatiedot Bruttoala varavoimatilat (T krs) 235,0 m² (IV tornin pohjapinta ala 36,5 m²) Huonealat: Vt.1 käytävä 18,0 m² Vt.2 ohjaamo 8,5 m² Vt.3 varavoimakonehuone (sis. IV kammiot) 65,0 m² Vt.4 UPS tila 61,0 m² Vt.5 tekninen tila 13,5 m² Vt.6 öljysäiliötila 1 2,5 m² Tilavuudet: varavoimakonetilat + IV torni 1150 m³ Asemakaavamääräysten mukaan melu potilas ja hoitohuoneiden ulkoseinällä ei saa ylittää L(A,eq,T) 45 dba. Pakoputkeen on siksi suunniteltu varavoimakonetilaan sijoitettavan äänenvaimentimen lisäksi toinen, pakoputken päähän asennettava äänenvaimennin. 3.2 LVIA TEKNIIKKA Lämmitystekniikka Uusien tilojen lämmitys toteutetaan sähköpatterilla Jäähdytys Varavoimatilan jäähdytys tapahtuu koneellisesti tulo ja poistoilmapuhaltimilla. Lämpötilan säätö, puhaltimien ja moottoripeltien ohjaus on liitetty varavoimakoneen automatiikkaan. Tulo ja poistoilmakuiluun asennetaan irrotettava äänenvaimennin. Akku ja UPS laitetilan jäähdytys toteutetaan suorahöyrystyspatterilla varustetulla kaappikojeella. Lauhdutin asennetaan ulos ilmanvaihtotornin katon päälle Vesi ja viemärijohdot Varavoimakonetilaan asennetaan rst pesuallas varustettuna yksiote sekoittajalla. Tuloilmakuilun pohjalle asennetaan vesilukoton lattiakaivo, joka putkitetaan rst altaan alle asennettavaan pumppaamoon, jonka paineviemäri liitetään olemassa olevan rakennuksen jätevesiviemäriverkostoon. Vesijohdot tehdään kupariputkista ja liitetään olemassa olevaan rakennuksen vesijohtoverkostoon. Lattian sisällä viemärit tehdään muoviviemäriputkista polttoainetta kestävin kumirengastiivistein. Varavoimatilan salaojavedet johdetaan pihalle asennettavaan perusvesipumppaamoon. Piha alueen nykyiset sadevesiviemärit jäävät käyttöön.

7 Kevytöljyjohdot Öljysäiliötilaan asennetaan varavoimakoneelle 15 m3 teräsrakenteinen kevyen polttoaineen säiliö suoja altaineen standardin SFS 2735 mukaisesti. Polttoainesäiliöstä johdetaan polttoaineputket säiliöiden lähelle ja liitetään päiväsäiliölle meneviin putkiin. Polttoaineputkiin asennetaan sulkuventtiilit polttoainesäiliötilaan, jotka voidaan sulkea vetokahvalla käytävältä. Täyttö ja ilmajohdot tehdään sinkitystä teräsputkesta ZnFe Ilmanvaihto Varavoimakone ja UPS tiloja palvelemaan suunnitellaan perusilmanvaihto lämmittämättömällä raitisilmalla. Tuloilmakanaviin asennetaan EU7 suodatin. Poistoilma johdetaan tilasta koneellisesti määräysten mukaisesti. Kanaviin asennetaan äänenvaimentimet. Polttoainesäiliötilan huippuimuri on ATEX suojattu Säätölaitteet Varavoimatilojen LVI tekniikka, vuotoantureiden sekä perus ja sadevesipumppaamon hälytykset liitetään sairaalan olemassa olevaan rakennusautomaatiojärjestelmään ja varavoimakoneen hälytyskeskukseen Pakoputki Varavoimakoneen pakoputki tehdään teräsputkista hitsausliitoksin standardin SFS EN luokan C mukaan kaksikuoripiippuna (kantava ulkokuori). Pakoputken pinta on harjattua ruostumatonta terästä. Varavoimakoneen pakoputki johdetaan viereisen rakennuksen julkisivussa 3 metriä ylös rakennuksen katolla olevan ilmanvaihtokonehuoneen ulkoilmasäleikön yläpuolelle. Pakoputken mitoituksessa otetaan huomioon, että pakoputkea voidaan tulevaisuudessa jatkaa vielä yhden kerroskorkeuden verran. Pakoputkeen asennetaan äänenvaimentimet sekä varavoimakonetilaan että pakoputken päähän Päiväsäiliö Varavoimakoneelle hankintaan polttoaineen päiväsäiliö siirtopumppuineen, putkistoineen ja muine varusteineen sekä ohjausjärjestelmä Savunpoisto Varavoimakonehuoneen savunpoisto toteutetaan asentamalla poistoilmakuilun seinään moottoroitu luukku, jonka avaus tehdään käytävän paloilmoitinkeskuksen käsikytkimellä LVI asennuksista aiheutuvat häiriöt Vesi ja viemärijohtojen liitos nykyisen rakennuksen 1. kerroksessa aiheuttaa lyhytaikaisia vesikatkoja putkien asennuksen aikana.

8 3.3 Uudet varavoima ja sähkö laitteet Varavoimakeskus Uudella varavoimakeskuksella varmistetaan nykyisiin varmennettuihin turvasyötön pääkeskuksiin liitettyjen kuormien sähkönsyöttö. Varavoimalaitos liitetään yhdellä, haaroitetulla kiskosillalla turvasyöttöjärjestelmän pääkeskuksiin. Varavoimakeskuksen osat yksi noin 1250 kva /1000 kw diesel käyttöinen generaattori ohjaus ja automatiikkakeskuksineen pakoputket polttoainejärjestelmän päiväsäiliö, pumput ja putkistot varavoimakoneen jäähdytyksessä tarvittavat puhaltimet ja ilmanvaihtokanavat äänenvaimennuksineen kiskosilta tehon syöttämiseksi kahteen varmennettuun pääkeskukseen UPS laitteisto Varavoimahankkeen yhteydessä rakennetaan tilavaraus myöhemmin toteutettavaa rinnakkaisvarmistettua noin (2+1)x 200 kva UPS laitteistoa ja sen akustoja sekä pääkeskusta varten. Akustotila varataan n. 200kW tehon syöttöä varten yhden tunnin ajaksi Sähköverkon ohjaus ja valvontajärjestelmä Varavoimakeskus liitetään nykyiseen järjestelmään 10 kv kojeistotilassa olevan alaaseman kautta. Valvontaan tarvittavat tiedot kaapeloidaan ala asemaan I/Oliityntöihin binääri ja analogiatietoina. Asemaan sekä valvomon grafiikkanäyttöihin tehdään tarvittavat täydennykset ja muutokset Liitynnät ulkopuolisiin sähkönsyöttöjärjestelmiin Varavoimakone liitetään nykyisessä 400V pääkeskustilassa oleviin varavoimakeskuksiin yläkautta kiskosiltaa käyttäen. Rakennettavan varavoimatilan ja 400V pääkeskustilan välille rakennetaan seinillä erotettu asennustila. Tästä tilasta avataan 400V pääkeskustilan seinäläpiviennit kiskosiltaa ja kaapelointia varten sekä kaapelointireitti vanhaan lattiakanavaan. Asennustilan ja vanhan lattiakanavan kautta varaudutaan toteuttamaan UPS pääkeskuksen syöttö. Tulevan UPS pääkeskuksen nousukaapeleita varten rakennetaan kaapelointitilat viereisen tunnelikerroksen käytävätilan Lt.80 kautta tapahtuvaan asennukseen. Nousukaapelit viedään kohteisiinsa mahdollisen lattiakanavan tai katonrajan kaapelihyllyjen kautta. Varavoimakonetta huollettaessa tai muun mahdollisen käyttökatkoksen sattuessa, varavoima otetaan 10 kv:n jakeluverkonverkon kautta Meilahden voimakeskuksen varavoimakoneilta Kaapelihyllyt (johtotiet) Varavoimatiloihin asennetaan kaapelihyllyt pää ja ohjausjohtoja varten Valaistus ja pistorasiat Varavoimatilat varustetaan loistelamppuvalaisimilla ja pistorasioilla. Piha alueella tehdään tarvittavat valaisinten siirrot LVI järjestelmät LVI suunnitelmassa esitetyille laitteille asennetaan syöttölaiteet sekä ryhmä, ohjausja valvontajohdot.

9 Tietojärjestelmät Varavoimatila varustetaan yhdellä pikapuhelinpisteellä, joko omana tai rinnakkaisena 400V pääkeskustilan kanssa Turva ja valvontajärjestelmät Tiloihin asennetaan huoneen osoitteelliset paloilmaisimet. Ilmaisimina käytetään pääsääntöisesti savuilmaisimia. Toteutettava turvavalaistus sisältää poistumisreittivalaistuksen, jolla valaistaan ja osoitetaan poistumisreitti. Valaisimet syötetään akulla varustetusta turvavalokeskuksesta keskitetysti. Varavoimakone ja UPS tiloihin sijoitetaan lisäksi ladattavat akkukäsivalaisimet. Varavoimakonehuoneen Vt.3, UPS tilan Vt.4 ja käytävän Vt.1 poistumistieovet varustetaan Exit turvakahvoilla. Kulkuovi tunnelikerroksen käytävästä Lt.80 varavoimatiloihin varustetaan moottorilukolla ja liitetään kulunvalvontajärjestelmään Sähköverkon ohjaus ja valvontajärjestelmä Meilahden sairaala alueen nykyiseen sähköverkon kauko ohjaus ja valvontajärjestelmän ala asema liitetään uuden varavoimakoneen ja 400V liitäntäkatkaisijoiden valvontatoiminnot. Järjestelmän liitäntäkortteihin, ala asemaan, konfigurointiin ja valvomon grafiikkanäyttöihin tehdään tarvittavat muutokset. 4 RAKENNUSTYÖN AIKAISET HAITAT Piha alueelle syntyvä kaivukuoppa sekä räjäytystyöt estävät pihan läpi tapahtuvan liikenteen louhintatöiden ajaksi. Työmaan aikaiset melu ja pölyhaitat tulevat olemaan huomattavat pienellä sisäpihalla. Räjäytysaikataulu tulee sovittaa sairaalan toiminnan edellyttämällä tavalla. Pihanpuoleisia ikkunoita ei voi avata pölyn vuoksi. Osassa L osan tiloja joudutaan uusimaan ikkunoita paloluokitelluiksi E30 vaatimukset täyttäviksi ikkunoiksi. Ao. tilojen käyttöä rajoittaa nykyisten ikkunoiden purkaminen ja uusien asentaminen. Vesijohto sekä viemäriverkostojen kytkennästä aiheutuu lyhyehköjä katkoksia em. verkostoihin toimivan sairaalan osalla. 5 ARVIO HANKKEEN KUSTANNUKSISTA Vuosien investointiohjelmassa on Naistenklinikan varavoimalle esitetty euroa alv 0%. Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio 01/2008 hintatasossa Helsingissä on alv 0%. Alla olevassa taulukossa on esitetty kustannusarvio pääryhmittäin. Rakennuttaminen ja suunnittelu ,00 Maarakennustyöt ,00 Rakennustekniset työt ,00 LVI työt ,00 Sähkötyöt ,00 Yhteensä euroa, alv 0 % ,00

10 6 AIKATAULUTAVOITTEET 7 Hankkeen alustava aikataulu on esitetty liitteessä 2. Aikataulu perustuu oletukseen, että rakentaminen voitaisiin aloittaa maarakennustöillä kesäkuun puolessavälissä, jolloin tilat olisivat käyttöönotettavissa helmikuussa 2009.