INS FORMATION. Asiakas- ja koulutustilaisuudessa pääosassa. menestystä yhteistyöllä. Energiansäästö: ympäristöllä suurin säästöpotentiaali

Transkriptio

1 INS FORMATION Joulukuu 2011 Insinööritoimisto Äyräväinen Oy:n asiakaslehti menestystä yhteistyöllä Asiakas- ja koulutustilaisuudessa energia-asiat pääosassa Henkilöstön koulutustilaisuudessa INSide-vieraana Miimu Airaksinen Tutkimusprofessori, VTT Energiansäästö: Rakennetulla ympäristöllä suurin säästöpotentiaali

2 Äyräväinen on turvallinen talotekniikan kehittäjä ÄYRÄVÄISEN TOIMISTO HYVÄLLÄ MIELELLÄ KOHTI VUOTTA 2012 Datakeskukset ja peruskorjaaminen siivittivät kasvua DI mikko äyräväinen, toimitusjohtaja, insinööritoimisto äyräväinen oy Pitkäaikaiset vakioasiakkuudet, haasteelliset toimeksiannot, liikevaihdon suotuisa kehitys ja henkilöstön ammattitaidon kehittyminen ovat olleet erityiset ilonaiheet kuluneen vuoden aikana. Suunnitteluryhmämme ovat olleet koko vuoden täystyöllistettyjä, mikä on vahva näyttö asiakkaittemme luottamuksesta. Pitkäjänteinen ja jatkuva yrityksemme kehitystyö on kantanut hedelmää ja kannustaa sekä motivoi meitä jatkamaan valitsemallamme tiellä turvallisen talotekniikan kehittäjänä. Tulevaan vuoteen lähdemme hyvällä ja luottavaisella mielellä. Näköpiirissä ovat sisäilman hallintaan, muuntojoustavuuteen sekä energiatehokkuuteen liittyvät haasteet. Tähän olemme teknisesti, ammatillisesti ja intohimoisesti hyvin valmistautuneet, tiivistää toimitusjohtaja Mikko Äyräväinen. Syyskuun lopulla päättyneen tilikauden liikevaihtomme oli 2,2 M. Täystyöllisyyden myötä pystyimme kasvattamaan henkilöstömme määrää 25 henkeen. Huolimatta talouden taivaan uhkaavista pilvistä, uskomme tämän suotuisan kehityksen jatkuvan. Sisäilman laatu ja rakennusten energian käytön tehostamisen vaatimukset työllistävät meitä edelleenkin. Tällä sektorilla erityisen kehittyvä ja kasvava alue on laitetilat. Suomalainen datakeskus alkaakin olla jo brändi. Erikoisosaamisemme myötä olemme olleet mukana monen laitetilan rakentamisessa. Vakioasiakkuudet ovat myös näinä talouden epävakaina aikoina olleet merkittäviä ja työstämme valtaosa tehdäänkin pitkäaikaisille vakioasiakkaille. Uudet asiakkaatkin tulevat useimmiten vanhojen asiakkaiden tai yhteistyökumppaneittemme suositusten kautta. Jatkuva palvelun ja toiminnan kehittäminen on johtotähtemme. Se edellyttää sekä säännöllistä täydennyskoulutusta että uusia suunnittelijoita. Olemmekin onnistuneet viime vuosina palkkaamaan nuoria, motivoituneita ja lahjakkaita insinöörejä. Vanhojen konkareiden opastuksessa olemme saaneet heistä osaavan lisän suunnittelijakuntaamme ja samalla varmistaneet, että IT-osaamisemme pysyy ajan hermolla, toteaa toimitusjohtaja Mikko Äyräväinen tyytyväisenä. Peruskorjaus muodostaa valtaosan toimeksiannoista Peruskorjaus muodostaa yli puolet suunnittelutyöstämme. Teemme pääkaupunkiseudulla koulujen ja päiväkotien peruskorjauksia usean kunnan alueella. Sisäilmakorjaukset ja energian kulutuksen pienentäminen työllistävät meitä kymmenissä kohteissa joka vuosi. Sisäilmakorjauksiin liittyy myös jäähdytys, joka alkaa olla itsestään selvyys myös julkisen sektorin hankkeissa. Liike- ja toimistorakentamisessa ongelmat ovat pitkälle samankaltaisia. Lisäksi kiinteistöjen järjestelmiä ja ilmettä pitää uusia, jotta niiden houkuttelevuus ja kilpailukyky vuokramarkkinoilla säilyy. Avainsanoja ovat sisäilmahallinta, muuntojoustavuus ja energiatehokkuus. Erityisrakentamisen osuus kasvaa Maanalaisten johtokeskusten suunnittelu ja tuntemus ovat keskeistä erikoisosaamistamme. Viime vuosina on uutena suunnittelualueena tullut datakeskukset. Konesalit on Suomessa haasteellinen ja kasvava liiketoiminta-alue. Tästä syystä olemme mukana osakkaana uudessa 4DC Group Oy:ssä, joka antaa laaja-alaista ja toimittajariippumatonta palvelua liittyen konesali-infraan. Yhdessä yhteistyökumppaneittemme kanssa pystymme palvelemaan entistä paremmin asiakkaitamme sekä nykyisissä että tulevissa konesaleissa. Haasteena uudet energiamääräykset ja niiden mukana tulevat laskennat Muuttuvien rakentamismääräysten tunteminen on meille itsestäänselvyys. Uutena asiana korostuu energian käytön kokonaistarkastelu sekä dynaaminen simulointi. Vanhoilla konsteilla tai ohjelmilla ei enää pärjää. Toimintatapamme on ollut tutustua uusiin määräyksiin ja ohjeisiin suoraan niiden tekijöiden kouluttamina. Meillä on viimeisen puolentoista vuoden aikana ollut omissa tilaisuuksissamme kouluttajina kaikki uusimpien määräysten kirjoittajat. Viimeisimpänä heistä tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä piti mielenkiintoisen ja valaisevan katsauksen tulevaisuuden energiankäytöstä. Airaksinen on meillä myös tämän lehden INSide-vieraana. Ihmisten hyvinvointia korostavat ratkaisut ja rakennusten energiankulutus tulevat pitämään meidät motivoituneina ja virkeinä myös tulevaisuudessa. Kiitän asiakkaitamme kannustavasta yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Toivotan kaikille Hyvää Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta! Mikko Äyräväinen toimitusjohtaja 2 INSformation Joulukuu 2011 INSformation Joulukuu

3 INSide vieraana Miimu Airaksinen, Tutkimusprofessori, VTT INSide Energiansäästö - Rakennetulla ympäristöllä suurin säästöpotentiaali Insinööritoimisto Äyräväisellä oli ilo saada koulutuspäivilleen luennoijaksi tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä. Professori Airaksinen on yksi harvoista suomalaisista LVI-alan tohtoreista. Hänen laaja-alainen ja valaiseva esityksensä käsitteli tulevaisuuden rakennusten energiankäyttöä ja lähteitä. Professori Airaksinen on myös aktiivinen purjehduksen harrastaja ja entinen kilpapurjehtija, joten uusiutuvat energiat ovat lähellä sydäntä. miimu airaksinen, tutkimusprofessori, Vtt Rakennettu ympäristö Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus maapallon oloihin. Infrastruktuuri kuluttaa mm. noin 40% kaikesta energia ja materiaalivirrasta. Myöskään puhtaan veden kulutuksessa ei rakennettua ympäristöä voida sivuuttaa 17%:n osuudellaan. Toisaalta suurimmalla energiankuluttajalla eli rakennetulla ympäristöllä on tarjottavanaan myös suurin säästöpotentiaali ja mikä parasta, tähän säästöpotentiaaliin päästään käsiksi helpoiten. Tavoitteetkin ovat korkealla Suomen tavoite on pudottaa päästöt vuoteen 2050 mennessä 20%:iin vuoden 1990 tasosta. Tähän ei päästä keskittymällä yksittäisiin teknisiin ratkaisuihin, vaan tarvitaan laajempaa katsantoa jossa otetaan huomioon asioita työmatkasukkuloinnista aina yhdyskuntarakenteisiin asti. Liikenne Liikennettä ei voida sivuuttaa energiasta puhuttaessa. Liikenteen energian ja luonnonvarojen kulutukseen vaikuttaa maantieteelliset seikat, liikkumismuotojen valintaan liittyvät asiat ja lisäksi ajoneuvojen tekniset ratkaisut. Yhtälö ei ole helppo. Ympäristön ja energiankulutuksen kannalta ei ole olemassa yhtä ja oikeaa liikkumisen muotoa, vaan eri liikkumisen muotoja tulee kehittää yhdessä parhaan ratkaisun aikaansaamiseksi yhdessä yhdyskuntarakenteiden kehittämisen kanssa. Yksinkertainen esimerkki: linjaauto on ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin henkilöauto vain, jos kyydissä on tarpeeksi matkustajia. Henkilöauto saattaakin tietyissä tapauksissa olla ympäristöystävällisin vaihtoehto. Mielenkiintoisen lisän asiaan tuo tosiseikka, että kansalaiset liikkuvat nykyään enemmän vapaa-aikana kuin työmatkoilla. Energiantuotanto Uudet energiamääräykset kolkuttelevat jo porteilla. Suurin ero nykyisiin määräyksiin on laskentatavoissa. Uusissa määräyksissä rakennuksen käyttämän energian eri muodoille on erilaiset kertoimet, joiden avulla saadaan rakennuksen kokonaisenergiankulutus eli E-luku laskettua. Kaukolämmöllä kerroin on 0,7 ja sähköllä 1,7. Näillä kertoimilla voidaan ohjata rakentamista ympäristön kannalta suotuisaan suuntaan. Mitään suurempaa dramatiikkaa ei asiaan toistaiseksi vielä liity, mutta vuosikymmenen loppupuolella asialla on suurempi merkitys. Tuolloin tavoitteena on, että uusista rakennuksista suurin osa on lähes nollaenergiataloja. Viimeistään tässä vaiheessa on selvää, että rakennusten energiatehokkuus (missä muodossa energia ostetaan ja jopa miten rakennus tuottaa energiaa omaan käyttöön tai myyntiin), nousee rakennusten suunnittelussa aivan uudelle tasolle. Rakennuksia ei ole enää mahdollista suunnitella osakokonaisuuksina, vaan yhtenä kokonaisuutena. Avainsanoja ovat siten kokonaissuunnittelu, energian tarpeen minimointi, tehokas energian käyttö ja tuotto. Tulevaisuudessa tullaan näkemään jopa älykkäitä energiansiirtojärjestelmiä rakennusten välillä. Energian varastointi, kulutushuiput Suomessa ja monissa muissa maissa, joissa rakennusten energiantarve kohdistuu pääasiassa lämmitykseen, on tilanne, jossa lämpöenergiantarve ja aurinkoenergian määrä eivät kohtaa. Tämä tarkoittaa sitä, että aurinkoenergiaa tulisi varastoida kesällä talvea varten. Tämä vaatii usein suurta varastointikapasiteettia, mikä on usein taloudellisempaa alue- kuin talokohtaisena. Riippuu myös paljon kohteesta, onko varastointi järkevää taloudellisesti. Sähköenergian osalta rakennusten kesäaikana tuottaman aurinkosähkön ylituotanto myydään ja talvella sähköä ostetaan. Teknisiä keinoja on jo olemassa, tarvitaan myös poliittista tahtoa ja kansalaisrohkeutta toteutukseen. Näillä eväillä ollaan jo askel lähempänä nollaenergiataloa. Vuositason lisäksi puhutaan vuorokausi tai tuntitason kulutuksista. Näihin pätevät samat varastointiasiat kuin edellä, kulutushuippujen tasaamiseksi liittyviä ratkaisuja on etsittävä ja löydyttävä. Rakennuksien käyttämällä energian laadullakin on merkityksensä. Pitkälle jalostettua energiaa ei kannata käyttää, jos pärjätään vähemmän jalostuneilla energian muodoilla. Tulevaisuuden ekotehokkuus, kaupunkirakenne Tulevaisuudessa, kun rakennusten energiataseet ovat lähellä nollaa, korostuu rakennusmateriaalien merkitys rakennusten hiilijalanjälkien muodostumisessa. Uusien ympäristöystävällisten materiaalien ja kierrätysmateriaalin käyttöön tullaan varmasti kiinnittämään huomiota. Tulevaisuuden sanastoa tulee olemaan ekotehokkuus. Puhutaan elämänlaadun ja ympäristötekijöiden, resurssien ja kustannusten välisestä suhteesta. VTT:llä uusinta uutta on myös systeemien dynaaminen mallintaminen, jossa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen eri muodot ja mm. ihmisten käyttäytyminen ja valinnat erilaisissa tilanteissa. Tekijöitä mallissa on useita ja ne muodostavat hyvin monimutkaisia yhtälöitä. Tulevaisuus näyttää, miten hyvin mallinnuksissa onnistutaan ja miten malleja voidaan hyödyntää käytännön suunnittelussa. Tulevaisuus on lähempänä kuin arvaammekaan, joten on parempi alkaa valmistautua jo tänään. 4 INSformation Joulukuu 2011 INSformation Joulukuu

4 Ajankohtaista Äyräväiseltä Asiakas- ja koulutustilaisuus oli menestys Janne Mäntynen, Building Solutions liiketoimintayksikön johtaja, Schneider Electric Buildings Finland Oy Insinööritoimisto Äyräväinen järjestää kaksi kertaa vuodessa koulutustilaisuuden henkilökunnalleen ja asiakkailleen, niin myös tänä vuonna. Näillä tilaisuuksilla on oman toiminnan kehittämisen lisäksi tarkoitus ylläpitää henkilöstön tietotaitoa ja tuoda uusia ajatuksia suunnittelumaailmaan. Tänä syksynä Äyräväisen koulutuspäiville saapui kaksi raudanlujaa ammattilaista esitelmöimään ajankohtaisista aiheista: Tutkimusprofessori, tohtori Miimu Airaksinen VTT:ltä aiheenaan energian käytön ja tuotannon haasteet tulevaisuudessa ja Building Solutions liiketoimintayksikön johtaja Janne Mäntynen Schneider Electric Buildings Finland Oy:stä aiheenaan energiansäästöhankkeiden mahdollisuudet ja toteutustavat. Molemmat esitykset olivat enemmän kuin mielenkiintoisia ja saimme sekä haasteita tulevaisuuteen että myös keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Insinööritoimisto Äyräväinen kiittää esitelmöitsijöitä ja koulutuspäiville osallistuneita antoisasta päivästä. Rovaniemen toimisto hallitussa kasvussa, yksikön uutena vetäjänä LVI-ins. Jukka Kärki Pitkäaikaiset ja luottamukselliset asiakassuhteet ovat olleet myös Äyräväisen Rovaniemen toimiston kulmakiviä ja pitäneet suunnittelijat täystyöllistettyinä koko vuoden. Yhteistyötä Helsingin toimiston kanssa on kehitetty edelleen. Lapin keskussairaala on edelleen toimiston merkittävin asiakas, mutta asiakasmäärä on kasvanut ja suunnittelutöitä tehdään entistä laajemmin ja monipuolisemmin. Yksikön pääasialliset suunnittelutyöt ovat olleet kiinteistöjen peruskorjaus- ja muutostyöhankkeita. Myös toimiston organisaatiota on hieman muutettu. Rovaniemen yksikön päälliköksi on nimitetty jo pitkään yhtiössä palvellut LVI-ins. Jukka Kärki. Toiminnan kehittäminen, ammattitaidon ylläpito ja jatkuva päivittäminen sekä asiakaskunnan laajentaminen ovat avainasemassa yksikön eteenpäin menossa, summaa Kärki lähitulevaisuuden haasteita. Toimistoon onkin rekrytoitu uutta, nuorekasta suunnitteluvoimaa. Yksikön aiempi vetäjä Vesa Huhtala keskittyy jatkossa vaativiin suunnittelutöihin ja toimiston erityisasiantuntijatehtäviin. Rovaniemen toimiston väki osallistui asiakas- ja koulutustilaisuuteen ja korosti rakennusten energiakysymysten merkitystä erityisesti napapiirin vaativissa olosuhteissa. lvi-ins. jukka kärki, rovaniemen yksikön päällikkö 6 INSformation Joulukuu 2011 INSformation Joulukuu

5 Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme menestyksellistä yhteistyötä alkavalle vuodelle vä ou u Joulukortteihimme varatut rahat olemme perinteiseen tapaan lahjoittaneet Pelastakaa Lapset ry:lle. Äyräväinen Oy:n vastuuhenkilöt Toimitusjohtaja, DI Mikko Äyräväinen JUSE-yksikkö, DI Markku Lilja Suunnittelupalvelua julkisen sektorin rakennuttajille YKSE-yksikkö, LVI-ins. Pasi Heiskanen Suunnittelupalvelua yksityisen sektorin rakennuttajille JOLA-yksikkö, DI Henri Airaksinen Suunnittelupalvelua turva- ja suojatilojen rakennuttajille ROVA-yksikkö, LVI-ins. Jukka Kärki Pohjois-Suomen toimisto, Rovaniemi Toimistopalvelut, Anne Aurila Insinööritoimisto Äyräväinen Oy kehittää ja tarjoaa asiakkailleen turvatilojen ja laitesuojien sekä hotellien, toimistojen että koulujen ja päiväkotien taloteknistä suunnittelu-, asiantuntija- ja kehittämispalvelua. Insinööritoimisto Äyräväinen Oy Malminkaari 23 A Helsinki puh. (09) fax (09) Jaakonkatu Rovaniemi puh. (016) fax (016) INSformation Joulukuu 2011