9/2011. HUOMIO työergonomiaan. Työtä vuorossa - leipoja LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖLEHTI. Ensihoito - rajayhteistyösopimus - yksikkötunnukset

Transkriptio

1 9/2011 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖLEHTI HUOMIO työergonomiaan Ensihoito - rajayhteistyösopimus - yksikkötunnukset Työtä vuorossa - leipoja

2 Pohjoinen ensihoito ylittää rajat 2Rajatonta Ensi vuoden alusta raja-alueiden asukkaille ja matkailijoille on tarjolla entistä kattavampaa ensihoitoa Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa tulee voimaan sopimus, joka parantaa mahdollisuuksia käyttää ambulansseja ja lääkintähelikoptereita joustavasti yli valtakunnan rajojen. Suomesta Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, Oulun yliopistollinen sairaala sekä Norjasta Helse Nord ja Ruotsista Norrbottenin maakäräjät allekirjoittivat syyskuussa 2011 Luulajassa sopimuksen rajayhteistyöstä ensihoidossa. Sopimuksen myötä rajat ylittävä ensihoitotoiminta virallistuu ja hätäkeskukset voivat välittää avunpyynnöt valtakunnasta toiseen sovittuja menettelytapoja noudattaen. Sopimus on voimassa toistaiseksi vuoden irtisanomisajalla alkaen. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin osalta sopimus tulee voimaan vuoden 2013 alkaen, johon saakka sovelletaan nyt voimassa olevaa vastaavaa kuntien välistä sopimusta. Sopimus kattaa yksittäisten kansalaisten henkeä uhkaavat sairaustilat, joissa valtioiden rajan toisella puolella olevilla ambulanssiresursseilla arvioidaan olevan lyhyempi toimintavalmiusaika sekä suuronnettomuudet, joissa olemassa olevat resurssit eivät riitä. Lääketieteelliset toimenpiteet sisältävät elintoimintojen turvaamisen ja vakauttamisen kunkin valtion sairaankuljetusorganisaatioon sovellettavien terveydenhuollon toimintaohjeiden mukaisesti. Maantieteellisesti sairaankuljetusyhteistyö kattaa Suomen Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueet, Ruotsin Norrbottenin läänin ja Norjan Nordlandin, Tromssan ja Finnmarkin läänit. Yhteistyö koskee ensisijaisesti raja-alueiden resursseja. Sopimus ei koske SAR-toimintaa (Search & Rescue) tai tunturipelastustoimintaa. Ensihoidon hälytykset tilataan kunkin maan omista hälytyskeskuksista: Suomessa Hätäkeskuslaitokselta, Ruotsissa SOS Alarmilta ja Norjassa Tromssassa R-AMKilta. Hätäkeskuslaitokset arvioivat hälytystarpeen ja esittävät avunpyynnön toisen valtion hätäkeskukselle, joka sen jälkeen vastaa oman maansa sairaankuljetusresurssien hälytyksestä voimassa olevien menettelytapojen mukaisesti. Potilas kuljetetaan yleensä lähimpään terveydenhuollon toimintayksikköön kotimaassa. Jos potilaan terveydentila vaatii, hänet voidaan kuljettaa myös muuhun lähimpään päivystävään sairaalaan. Päätös tästä tehdään yhteistyössä ambulanssihenkilökunnan, hätäkeskuksen ja hoidosta vastaavan lääkärin kesken. Ensihoidon mahdollisuudet laajenevat Rajat ylittävän ensihoidon sopimuksen valmistelu aloitettiin huhtikuussa 2011 Rovaniemellä pidetyissä neuvotteluissa. Joiku 9/2011 Sopijapuolten edustajat näkevät rajattoman ensihoidon mahdollisuudet erittäin myönteisenä. - Lapin pohjoisosissa vakavasti loukkaantuneiden tai kriittisesti sairaiden ensihoito paranee merkittävästi, kun apuun saadaan ambulanssi tai helikopteriyksikkö Norjasta, kertoo Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Eva Salomaa. - Norjan Finnmarkin helikopteriyksiköt Lakselvistä lentävät Lapin pohjoisosiin huomattavasti nopeammin kuin Aslak Sodankylästä, jatkaa Salomaa. - Tornionjokilaaksossa ambulanssiyhteistyöllä samoin kuin muullakin terveydenhuollon yhteistyöllä on jo pitkät perinteet, kertoo Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Kursu. Suomessa ensihoidon järjestämisvastuu on siirtynyt kunnilta sairaanhoitopiireille toukokuussa 2011 voimaan tulleen uuden terveydenhuoltolain myötä. Länsi-Pohjan osalta ensihoidon rajayhteistyösopimus tulee voimaan vuoden 2013 alusta. - Meillä ensihoito siirtyy kunnilta sairaanhoitopiirille siirtymäajan jälkeen Nykyiset Ylitornion kunnan ja Tornion kaupungin rajayhteistyösopimukset ovat voimassa ensi vuoden loppuun, kertoo Länsi-Pohjan vs. sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Orajärvi. - Olen vakuuttunut, että nyt sopimus ensihoidon rajayhteistyöstä lisää turvallisuutta ja voi jopa pelastaa ihmishenkiä, sanoo Norrbottenin sosiaali- ja terveysjohtaja Gunnar Persson. Tuloksellinen yhteistyö jatkuu Lapin, Norrbottenin ja Pohjois-Norjan sairaalaorganisaatiot ovat kokoontuneet säännöllisesti vuodesta 2008 alkaen, kertoo Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela. - Rajayhteistyösopimus on konkreettinen tulos tästä yhteistyöstä, Jokela toteaa. Jatkoa varten sopimusosapuolet perustavat yhdessä yhteistyöryhmän, joka muun muassa seuraa ensihoitosopimuksen käytännön toteutusta, kehittää menettelytapoja ja käsittelee poikkeamia. Lisäksi yhteistyötä tehdään sopimuksen toimialueella olevien hälytyskeskusten kanssa. - Suunnitelmissa on jatkaa rajayhteistyön kehittämistä muun muassa päivystyspalveluissa ja potilastietojen liikkuvuudessa valtakuntien välillä, kertoo hallintoylihoitaja Soili Vesterinen Lapin sairaanhoitopiiristä.

3 Hätäkeskusuudistus muuttaa yksikkötunnuksia Moni ohikulkija on ihmetellyt nykyisiä ambulansseja, kun kaikkien ambulanssien kyljessä on sama kirjaintunnus LE numerosarjan edessä. Enää ei näy vanhoja paikkakuntaa ilmaisevia tunnuksia. Mihin katosivat vanhat kuntakohtaiset tunnukset ensihoidon suunnittelun projektikoordinaattori Tero Karvinen? - Kyse on valtakunnallisesta muutoksesta, joka liittyy hätäkeskuksen uudistukseen. Hätäkeskusalueet laajenevat, jolloin vanhoja paikkakuntakohtaisia yksikkötunnuksia ei enää voida käyttää, koska samalla alueelle voi toimia useampi samalla alkukirjaintunnuksilla varustettuja yksiköitä. - Yksikkötunnusten muutos ei koske ensihoitoa ainoastaan, vaan myös paloja pelastustoimi sekä poliisi joutuvat muuttamaan yksikkötunnuksensa samasta syystä. Mitä kirjain LE tarkoittaa ja numerosarja sen perässä? - LE-tunnus tarkoittaa Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitoa. Ensimmäinen numero kirjainten perässä tarkoittaa kenttäjohtoalueita. Lapin sairaanhoitopiirin alueen ensihoitotunnuksia varten alue on jaettu viiteen kenttäjohtoalueeseen, joilla on oma numeronsa. Rovaniemen seudun tunnus on numero 1, Tunturi-Lapin 2, Sodankylän 3, Itä-Lapin 4 ja Pohjois-Lapin 5. Kenttäjohtotunnuksen jälkeinen numero viittaa ensihoitoyksikön tasoon: numero 1 on kenttäjohdon autoja, 2 hoitotason yksikköjä, 3 perustason yksikköjä, 4 ja 5 siirtokuljetusyksiköitä, 6 ensivasteyksiköitä ja 7 muita yksiköitä. Viimeinen numero viittaa kenttäjohtoalueen ensihoitoyksiköiden autojen järjestysnumeroon ja kertoo siten monesko kyseisen yksikön autoista on liikenteessä. LSHP:n alueen yksikkötunnukset klo 12:00 alkaen Kenttäjohtoalue Asemapaikka Vanha Uusi tunnus Käyttötarkoitus Lisätieto GSM Virve ROVASEUTU (1) ROVANIEMI R190 (E) LE 121 HOITOTASO x 3 KJ-asema: Rovaniemi ROVANIEMI R191 (E) LE 11 Kenttäjohto/HT x 3 ROVANIEMI R192 (E) LE 131 PERUSTASO x 2 ROVANIEMI R193 (E) LE 141 SIIRTO / HOITOTASO Alkaa ? x 2 ROVANIEMI R194 (E) LE 142 SIIRTO / HOITOTASO Alkaa ? x 1 ROVANIEMI R195 (E) LE 132 PERUSTASO Varalla ei ROVANIEMI R196 (E) LE 133 PERUSTASO Varalla ei ROVANIEMI LKS291 (E) LE 151 SIIRTO / PERUSTASO ad ? x1? ROVANIEMI LKS292 (E) LE 152 SIIRTO / PERUSTASO ad ? _ Pellon asemap. PELLO P191 (E) LE 123 HOITOTASO x 3 PELLO P192 (E) LE 161 EVY-Kulj./Perust. Varalla x 2 Ranuan asemap. RANUA RA191 (E) LE 135 PERUSTASO _ RANUA RA192 (E) LE 162 EVY-Kulj./Perust. Varalla _ Posion asemap. POSIO PO191 (E) LE 137 PERUSTASO x 2 POSIO PO192 (E) LE 163 EVY-Kulj./Perust. Varalla x 3 TUNTURILAPPI (2) KITTILÄ L190 (E) LE 221 HOITOTASO x 2 KJ-asema: Kittilä KITTILÄ L191 (E) LE 222 HOITOTASO x 2 KITTILÄ ei (E) LE 231 PERUSTASO Varalla ei Kolarin asemap. KOLARI KO191 (E) LE 232 PERUSTASO _ KOLARI KO192 (E) LE 233 PERUSTASO _ KOLARI KO193 (E) LE 234 PERUSTASO Varalla _ Muonion asemap. MUONIO M191 (E) LE 235 PERUSTASO x 2 MUONIO M192 (E) LE 236 PERUSTASO x 2 MUONIO M193 (E) LE 237 PERUSTASO Varalla ei Enontekiön asemap. ENONTEKIÖ E191 (E) LE 238 PERUSTASO _ SODANKYLÄ (3) SODANKYLÄ S191 (E) LE 331 PERUSTASO x 3 KJ-asema: Sodankylä SODANKYLÄ S192 (E) LE 332 PERUSTASO x 3 SODANKYLÄ S193 (E) LE 333 PERUSTASO Varalla ei SODANKYLÄ S194 (E) LE 361 EVY-Kulj./Perust. Varalla ei ITÄ-LAPPI (4) KEMIJÄRVI KJ191 (E) LE 421 HOITOTASO x 3 KJ-asema: Kemijärvi KEMIJÄRVI KJ192 (E) LE 431 PERUSTASO x 3 KEMIJÄRVI KJ193 (E) LE 461 EVY-Kulj./Perust. Varalla x 2 Sallan asemap. SALLA SA191 (E) LE 433 PERUSTASO _ SALLA SA192 (E) LE 434 PERUSTASO _ Pel-Sau asemap. (x2) PEL-SAU* SV191 (E) LE 422 HOITOTASO x 3 POHJOIS-LAPPI (5) IVALO I191 (E) LE 531 PERUSTASO x 2 KJ-asema: Ivalo IVALO I192 (E) LE 532 PERUSTASO x 2 IVALO I193 (E) LE 533 PERUSTASO Varalla x 1 Utsjoen asemap. UTSJOKI U191 (E) LE 534 PERUSTASO x 3 UTSJOKI U192 (E) LE 535 PERUSTASO Varalla x 3 KJ-alueen ylittävä SODANKYLÄ ASLAK E LE 01 Kenttäjohto/HT Kuljettava x4 (+1) SODANKYLÄ S590 E LE 011 Kenttäjohto/HT Ei kuljettava *) Pelkosenniemi-Savukoski kuntayhtymä Otetaanpa esimerkki: LE 221 = Lapin sairaanhoitopiirin ensihoito yksikkö, Tunturi-Lapin kenttäjohtoalue, hoitotason yksikkö ja kenttäjohtoalueen ensimmäinen ajoneuvo hoitotason yksiköissä. Puoli vuotta mennään opiskellen uusia tunnuksia - Uudet yksikkötunnukset on otettu käyttöön lokakuun alussa, mutta niiden oppiminen ottaa oman aikansa, koska on kysymys laajasta muutoksesta. Siksi käytämme rinnalla vielä jonkin aikaa vanhoja tunnuksia, kertoo Tero Karvinen. - Hätäkeskuksestakin on ilmoitettu, että sairaalat voivat tilata vielä ambulansseja paikkakunnan nimellä. Toivottavaa kuitenkin on, että uusia tunnuksia käytettäisiin, sillä vain käyttämällä ne tulevat tutuksi ja jäävät mieleen, toteaa Karvinen. LSHP:n Kenttäjohtoalueet: 1) Rovaseutu (Rovaniemi, Pello, Ranua, Posio) 2) Tunturilappi (Kittilä. Kolari, Muonio, Enontekiö) 3) Sodankylä 4) Itä-Lappi (Kemijärvi, Salla, Pelkosenniemi, Savukoski) 5) Pohjois-Lappi (Inari, Utsjoki) Yksiköiden käyttötarkoitus (kokoaikainen minimitaso): 0 = Lääkäriyksikkö (ei lshp:n alueella, ERVA-alueella Sepe) 1 = Kenttäjohto (Rovaseutu / Muu Lappi ad ) 2 = Hoitotaso (Nykyisten sopimusten mukaisesti) 3 = Perustaso 4 = Siirtokuljetus / HT (2012 alkaen) 5 = Siirtokuljetus / PT (2011 loppuun saakka) 6 = Ensivaste (Lue: Vara-ambulanssi) 7 = Muu yksikkö (miehistöauto, valmiusryhmän auto, yms...) Yksikkötunnusten muodostuminen: Esim. E LE 121 (ensimmäistä kirjainta "E" ei merkitä) E = terveystoimi (emergency medical service) LE = Lapin sairaanhoitopiiri(n ensihoito) "lappi" 1 = kenttäjohtoalue 2 = hoitotaso 1 = yksikön järjestysnumero (1-99) Yksikkötunnukset on määritelty voimassa olevien sopimusten mukaisesti. Vara-ambulanssit, joissa ei ole asetuksen mukaista miehitystä, nimetään tulevaisuudessa ensivasteyksiköiksi. Toiminta jatkuu nykyisenlaisena. Kenttäjohtoalueet otetaan käyttöön myöhemmin sovittavana ajankohtana. Rovaseutu aloittanee pilotoinnin vuoden 2012 aikana ja Aslak toimii vastaavana aikana muun alueen kenttäjohtoyksikkönä sen mukaan mitä sen toiminnasta myöhemmin sovitaan. Muutoksia Joiku 9/2011 3

4 Potilasnostojen ja -siirtojen tur Keskussairaalan 18 hoitajalla kesä ja syksy ovat vierähtäneet tiiviisti potilassiirtoihin liittyvän ergonomiakoulutuksen parissa. Koulutettavat ovat saaneet viimeisintä tietoa siitä miten potilaita on parasta liikutella, nostaa tai siirtää, jotta ne mahdollisimman vähän kuormittaisivat työntekijän tuki- ja liikuntaelimistöä. Työergonomiaa Rovaniemen ammattikorkeakoulun tarjoaman ammatillisen täydennyskoulutuksen tavoitteena on potilassiirtojen turvallinen hallinta. Hyvän potilassiirtotaitojen arvioidaan vähentävän työn kuormituksesta aiheutuvia tuki- ja liikuntaelinten ongelmia. Tuki- ja liikuntaelimistö oireilee Työterveyshuollon työfysioterapeutti Hannu Koponen kertoo, että keskussairaalassa on aiemminkin koulutettu ns. siirtovastaavia työyksiköihin, vuosina 1994 ja Aikoinaan koulutetuista siirtovastaavista noin puolet on jo vaihtanut työnantajaa, joten nyt koulutetut tulevat tarpeeseen, toteaa Koponen. - Keskussairaalassa potilaiden nosto- ja siirtokuormitusta on eniten vuodeosastoilla, teholla, ensiavussa, leikkaus- ja anestesiaosastolla ja radiologialla. Koulutukseen osallistui tälläkin kertaa perus-, lähi-, röntgen-, kunto- ja sairaanhoitajia kyseisistä työyksiköistä. - Jo aikaisemmin olemme yhdessä siirtovastaavien kanssa kartoittaneet työergonomian ongelmakohtia ja keinoja turvallisempien menetelmien ja apuvälineiden käyttämiseen. Lisäksi olen antanut yleistä opastusta työasentoihin, liikkeisiin ja tapoihin, listaa Koponen hyvän työergonomian eteen tehtyä työtä. Käsin tapahtuvat potilaiden nostot ja siirrot kuormittavat tuki- ja liikuntaelimistöä. Väärät nostot ja siirrot näkyvät tuki- ja liikuntaelimistön oireiluina. - Tutkimusten mukaan hoitajista 60 prosentilla on niska- ja hartiaongelmia, selkävaivat kiusaavat ja tapaturmaisia venähdyksiä sattuu, kuvailee työfysioterapeutti kuormittavan työn seurauksia. Hyödyllinen koulutus Koulutuksen aikana perehdyttiin kehon hallintaan, luonnollisiin liikemalleihin, erilaisiin siirtotapoihin, ohjaamiseen ja avustamiseen, apuvälineiden käyttöön ja siirtojen kuormittavuuden arviointiin. Koulutukseen osallistuneet perushoitaja Tarja Ollonen osasto 4 B:ltä ja Vuoteen reunalta istuma-asennosta siirtäminen tuoliin. Apuvälineenä käytetään turneria kääntölevyä. 4 Joiku 9/2011 Perushoitaja Tarja Ollonen ja kuntohoitaja Antti Juujärvi näyttävä käytetään apuna liukupatjaa. Sivukahvat ovat vetoa helpottama sairaanhoitaja Merita Salmela osasto 3 B:lta ovat tyytyväisiä koulutukseen, vaikka kesä ei paras ajankohta koulutukselle ollutkaan. - Meillä oli neljä lähiopetuspäivää, neljä tuntia kerralla ja sitten verkko-opintoja itsenäisesti. Käytännön opetustunnit menivät nopeasti ja niitä olisi voinut olla

5 vallinen hallinta Keinoja vähentää tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuvaa kuormitusta: t kuinka vuoteessa potilaan ylöspäin liuttamisessa ssa. enemmänkin, sillä usein harjoittelu ottaa oman aikansa, kertoo Tarja Ollonen. - Minusta koulutus oli hyvä ja antoi uutta innostusta ergonomiasta huolehtimiseen omassa työssä. Koulutus oli kyllä pitkä, mutta kertauksesta oli aina hyötyä. Minun mielestäni koulutusta tulisi vielä suunnitella tietyille kohderyhmille työpaikan mukaan, sillä esimerkiksi leikkurissa, teholla ja osastotyössä tarvitaan erilaisia siirtokeinoja, arvioi Merita Salmela. Ennaltaehkäisevää toimintaa - Lisäksi apuvälineiden oikeaoppinen käyttäminen keventää nostoja ja siirtoja. Meillä on käytössä liukulakanoita, -patjoja, nostureita ja sängystä nousemista helpottavia apuvälineitä. - Vielä kun saataisiin sähkösänkyjä lisää, niin moni hoitaja säästyisi vääriltä kiertoliikkeiltä sängynpäätyä nostaessa. Tärkeintä kuitenkin olisi lisäkäsien saaminen osastojen potilastyöhön, toteaa pitkään potilastyötä tehnyt perushoitaja Ollonen. Työ- ja potilasturvallisuus lisääntyy Vuodeosastoilla työergonomia hallinta on haastavaa ja koulutuksessa painotettiin potilaan aktivoimista ja osallistumista hoitoon. - Tärkeintä olisi huolehtia siitä, että potilailla säilyisi mahdollisimman pitkään omatoimisuus ja kyky itsenäiseen liikkumiseen, vaikka apuvälineidenkin kanssa, toteaa sairaanhoitaja Merita Salmela. - Meidän tulisikin nähdä hyvä ergonomia, oikeaoppiset nostot ja siirrot osana työ- ja potilasturvallisuutta. Saatujen oppien pohjalta on potilasta helpompi ja rohkeampaa ohjata ja opastaa, kertoo Tarja Ollonen. Joka osastolta koulutukseen osallistui kaksi työntekijää, joiltakin vain yksi. Koulutukseen osallistuneet pitävät hyvänä, että heillä on pari, jonka kanssa voi opastaa muita osastolaisia ja uusi työntekijöitä itseään säästäviin nosto- ja siirtoliikkeisiin. - Tarkoituksenahan on varmasti myös se, että me koulutuksen läpi käyneet annamme tietoamme työkavereille, mut- - vältä käsin tapahtuvia raskaita nostoja - pyri aina siirtämään ja helpottamaan potilaan liikuttamista liukulakanalla tai muilla apuvälineillä - ohjaa ja kannusta potilasta ottamaan omat voimavaransa käyttöön siirtoja ja nostoja tehdessä - huomioi työasennot ja käytä hyvää nosto- ja siirtotekniikkaa - säädä sängyt ja muut tasot oikealle korkeudelle - käytä nosto- ja siirtoapuvälineitä ja potilasnosturia - ilmoita esimiehellesi huonosti liikkuvista sängyistä ja pyörätuoleista, jotta ne toimitetaan huoltoon - huolehdi omasta kunnostasi säännöllisellä liikkumisella ja lihaskuntoharjoittelulla - ylläpidä nosto- ja siirtotaitojasi ja pyydä ohjausta siirtovastaavilta ta välillä se on hankalaa työn ohessa. Vaatisi aikaa käydä asioita läpi rauhassa. Toki on niin, että parhaiten oppii tekemällä työn ääressä erilaisia potilaita hoitamalla ja erilaisia siirtotekniikoita hyödyntäen, arvioi Merita Salmela. Työfysioterapeutti Hannu Koponen kertoo, että ergonomian huomioiminen on pitkäjänteistä työtä. Usein kiire ja asiaan sitoutumattomuus ovat heikentäneet uusien tapojen vastaanottamista ja omaksumista. - Työtä tehdessä ja ergomiassa tulisikin muistaa, että kysymys on omasta kropasta ja sen jaksamisesta, lisää työfysioterapeutti Hannu Koponen. Työergonomiaa - Kyllä se on sen kultaisen keskitien, tässä yhteydessä kultaisen keskivartalon löytämisestä ja vaalimisesta kyse. Vartalon keskiosaa ja runkoa ei tulisi rasittaa ja sen vuoksi hyvät otteet ja käden liikkeet ovat erittäin tärkeitä, toteaa Tarja Ollonen. - Me ollaan vissiin niin juurtuneita käyttämään vanhoja malleja, vaikka uudet keinot voisivat tuoda huomattavia helpotuksia työn kuormittavuuteen. Tämä on ennaltaehkäisevää toimintaa, johon tulisi satsata enemmän. Kahvoilla varustettu nostovyö on apuna vuoteen reunalta nostoissa. Joiku 9/2011 5

6 Keskitetty tilausnumero käyttöön Kela siirtyy Lapissa taksimatkojen sähköiseen suorakorvaukseen Kelan korvaamien taksimatkojen keskitetty tilausnumero ja sähköinen suorakorvaus otetaan käyttöön Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella alkaen. Keskussairaalassa henkilökunnalle järjestetään asiasta infotilaisuudet klo 12, 13 ja 14 auditoriossa. Kelan korvaamia taksimatkoja tehtiin viime vuonna Lapin sairaanhoitopiirin alueella. 6Uusia käytäntöjä Kansaneläkelaitos (Kela) korvaa sairauden vuoksi tarpeellisten terveydenhuollon käyntien sekä Kelan kuntoutuksessa käyntien matkakustannuksia. Sairausvakuutuslaki ja korvausperusteet eivät muutu siirryttäessä sähköiseen suoraveloitusmenettelyyn. Matkakorvaus heti taksissa Usemmilla taksiyrittäjillä on ollut jo käytössään Kelan kanssa valtakirjasopimus, jonka nojalla taksiyrittäjä on perinyt asikkaalta vain omavastuuosuuden ja hakenut asiakkaan puolesta korvauksen Kelalta. Sähköisen suorakorvausjärjestelmän on laskettu vähentävän taksiyrittäjien paperityötä ja asiakkaiden tarvetta hakea matkakorvausta Kelasta jälkikäteen. Suorakorvausjärjestelmän ansiosta asiakas saa Kela-korttinsa esittämällä matkakorvauksen heti taksissa. Hän maksaa matkastaan vain omavastuuosuuden, joka on 9,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta. Kelassa on arvioitu, että korvattavien taksimatkojen määrä kasvaa yli matkalla ja kustannukset noin 10 prosentilla vuodessa. Kun väestö ikääntyy, terveyspalvelut keskittyvät ja avohoidon palvelut yleistyvät, taksikuljetusten tarve kasvaa edelleen. Uuden käytännön toivotaan hillitsevän kustannusten kasvua. Taksitilaukset keskitetysti numeroon Taksissa tapahtuvan suorakorvauksen edellytyksenä on, että asiakas tilaa taksimatkan yhdestä keskitetystä tilausnumerosta. Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella taksit tilataan Lapin taksikeskuksesta, puhelinnumerosta Tilausta tehdessä pyydetään matkan korvaamiseen liittyviä tietoja, jotka tallennetaan sähköiseen korvaushakemukseen. Taksikeskus voi yhdistää samasta suunnasta tulevien asiakkaiden matkoja, joten taksissa voi olla useita matkustajia. Tilaukset välitetään yleensä asiakasta lähinnä olevalle vapaalle taksille, mutta taksia tilatessa asiakkaan toive saada oman paikkakunnan taksi kotiutumis- Joiku 9/2011 matkalle otetaan huomioon. Taksien palvelu, kuten asiakkaan saattaminen osastolle ei muutu. Mikäli taksia ei tilata keskitetystä tilausnumerosta, joutuu asiakas maksamaan autossa koko matkan hinnan ja hakemaan itse matkakorvausta Kelalta. Suorakorvausmahdollisuutta ei tällöin ole. Vaikeavammaisille asiakkaille tuttu taksi Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat sekä yksin matkustavat tai vaikeasti sairaat lapset, joiden hoito on keskitetty keskus- tai yliopistosairaalaan, voivat edelleen käyttää tuttua taksinkuljettajaa eli vakiotaksia. Näitä matkoja ei myöskään yhdistellä. Kelan ja Taksiliiton sopima sähköinen suorakorvausjärjestelmä toimii jo Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan vakuutuspiireissä. Syksyn aikana suorakorvausjärjestelmä otettiin käyttöön myös Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Taksimatkojen sähköisen suorakorvausjärjestelmän pitäisi toimia koko maassa alkuvuodesta 2013.

7 Tarja Rautio Leipoja Keskussairaalan ravintokeskuksen leipojan työhuone tuoksuu pullalta ja kodilta. Leipoja Tarja Rautio on häärinyt joulutorttutaikinan kanssa sakaroita taittaen toista tuntia, kun meistä suurin osa aloittaa työpäivänsä. torttuja on lähemmäs kappaletta. - Nykyisin teen paljon leivonnaisia etukäteen valmiiksi pakastimeen, mikä helpottaa työjärjestystä ja myös tilausten vastaanottamista. Toisinaan on niin kiire, että ulkopuoliseen pakarin pitkoon on turvauduttava. Kuitenkin keskiviikkoisin potilaille pyritään tarjoamaan oman talon leipojan tuoretta pullaa, kertoo Tarja Rautio. Koneet ja harjoittelijat apuna - Onneksi olen saanut osaavia harjoittelijoita avukseni mukavasti. Heitä on ollut mieluisa opettaa ja useimmat heistä ovat tarttuneet annettuihin työtehtäviin kiitettävästi. Toisinaan, kun tilauksia voi tulla yllätyksenä, harjoittelijan antama apu on tarpeen. - Tänä syksynä kakkujen tekoa on helpottanut leipuriharjoittelija Tero Jänkälä, joka on muun muassa pyöräyttänyt 30 kakkua seitsemän harjoitteluviikon aikana. - Lsäksi olen saanut työtä helpottavia koneita käyttöön. Kaulinkone tasoittaa painavat taikinat sileiksi vaivattomasti. Yksi vuodentakainen hankinta on pullanpyörityskone, josta olen erityisen tyytyväinen. Voitte vain kuvitella miten hartiat ja selkä ovat olleet rasittuneita satojen pullanpyöritysten jäljiltä. Leivonnaisia arkeen ja juhlaan Juhlapyhäpäivien leivonnaisilla halutaan sairaalassa luoda sekä potilaille ja tuolloin työvuorossa oleville työntekijöille omalla tavalla arjesta poikkeavaa juhlantuntua ja kodinomaisuutta. - Nyt on menossa joulutorttuaika ja lähempänä joulua paistetaan omatekoiset piparit. Muotteina meillä käytetään ukkoja ja akkoja, jotka erottuvat selvästi kaupan vastaavista. - Viime aikoina ovat lisääntyneet myös erikoisruokavaliot, jotka huomioidaan myös leivonnaisten tekemisessä. Leivon pari päivää kuukaudesta vain keliaakikoille sopivia leivonnaisia ja sämpylöitä. - Nykyisin myös leivonnaisissa suositaan kevyempiä vaihtoehtoja, mikä näkyy selvästi esimerkiksi viinereiden kysynnän vähenemisenä. Kuitenkin yksi on selvä keskussairaalan työntekijöiden suosikki - kampanisu. Silloin ei rasvoja ja grammoja lasketa, kun kampanisuja on tarjolla. Työtä vuorossa - Minusta tuntuu, että pullan tuoksulla on ihmisiin selvä pehmentävä vaikutus, sillä minä näen työpäivän aikana vain hyväntuulisia ihmisiä ympärilläni, naureskelee Tarja Rautio. Leipoja Tarja Rautio tuli taloon keittiöapulaisen lomittajaksi Hänet vakinaistettiin 1980-luvun alussa ja leipojan vakanssilla hän on ollut 1980-luvun lopusta lähtien. Kondiittorikoulutuksen Tarja suoritti kymmenisen vuotta sitten. Tarja Raution pyöräyttämiä leivonnaisia, suolaisia ja makeita, syödään keskussairaalan lisäksi Muurolan sairaalassa ja Kolpeneen palvelukeskuksessa. - Tulen töihin kello 6.30 ja työpäivä päättyy Päivän aikana hoidan normaalin työjärjestyksen lisäksi usein myös kakku- ja pullatilaukset. - Teimme eilen sämpylöitä ja iltapäivällä torttutaikinan jo valmiiksi, niin tämä päivä menee pitkälti torttuja työstämisessä, kun eessä on kaulinta, kokoaminen ja paistaminen. Tällä erää tehdään torttuja noin 800 ja loput tuodaan valmiina muualta. Kaiken kaikkiaan Tiistaina leivottiin suussa sulavia joulutorttuja. Leipoja Tarja Raution opissa leipuriharjoittelija Tero Jänkälä. Joiku 9/2011 7

8 Virkistäytymisiltapäivä Mäntyvaarassa tiimin laitoshuoltajat saivat kokea jotain uutta elämässä - hevosella ratsastusta. Tilaisuuden siihen järjesti Saara, josta suuri kiitos hänelle. Kouluttajana toimi Miia, jonka harrastuksen kohteena ovat hevoset. Hevosia tallissa on kymmenen, joista kaksi on vielä varsoja. Saimme nähdä hevosten ruokintaa, kuulla hevosten koulutuksesta ja seurata kuinka hevonen laitetaan ratsastuskuntoon. Viksy-hevonen, jolla pääsimme ratsastamaan, on eestinhevonen. Visky on erittäin rauhallinen hevonen ja niinpä jokainen meistä voitti pienen pelkonsa ja uskaltautui ratsaille. Kokemus oli kaikkien mielestä todella mahtava! Kiitokset Miialle koulutuksesta ja suuri kiitos kuuluu myös Minnalle, jonka ansiosta pääsimme kokemaan jotain tällaista. Mukavaa jatkoa kaikille ja uusia tuulia toivottavat: Eila, Pirkko, Saara, Tuula, Leena ja Seija. kuvat: virkistyspäiväläiset Valittuja paloja Mahtavaa! Ilahduta joulutervehdyksellä Viime vuoden tapaan joulun alusviikolla kootaan työyksiköiden joulutervehdyksistä yhtenäinen esitys intranettiin. Tervehdyksenne voitte tehdä powerpointilla ja lähettää sen sähköpostitse tiedottaja Päivi Posiolle tiistaihin mennessä. (paivi.posio@lshp.fi) Tulleista tervehdyksistä kootaan yhtenäinen esitys intranetiin katsottavaksi. Tiedoksi jo nyt, että tiistain jälkeen tulleita esityksiä ei voida enää ottaa vastaan.... missäs ne sakset, liimat ja kultapaperit olivatkaan... Jouluateria ja puurotilaukset työyksiöihin Henkilökunnan jouluateria henkilöstöravintoloissa keskiviikkona klo keskussairaalassa ja klo Muurolan sairaalassa Joulupuuroa myymme työpisteisiin maanantaina ja tiistaina Tilaukset tulisi tehdä viikkoa ennen tarvetta. Tarkemmat joulunajan tiedotteet edellä olevista ja muistakin joulun tienoon aikatauluista tulevat joulukuun alkupuolella yksiköihin ja viikolla 50 ilmestyvään Joikuun sekä intraan. Ravintopalvelut Joiku Lapin Sairaanhoitopiirin henkilöstölehti marraskuu 2011 PÄÄTOIMITTAJA Päivi Posio Taitto Päivi Posio Toimituksen osoite Lapin sairaanhoitopiiri PL Rovaniemi puh. (016) 3281 fax (016) KUVAT Päivi Posio (ellei toisin mainita) 8 Julkaisija Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Painopaikka Pohjolan Painotuote Oy Rovaniemi 2011