Tervetuloa Sytyke Ry:n Juhlaseminaariin:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tervetuloa Sytyke Ry:n Juhlaseminaariin:"

Transkriptio

1

2 Tervetuloa Sytyke Ry:n Juhlaseminaariin: Suomalainen ohjelmistokehitys NYT! Sytyke Ry:n 30-vuotisjuhlaseminaari järjestetään Finlandiatalolla ke klo Luvassa huippuluentoja alan asiantuntijoilta fokusoidussa paketissa. Juhlaluennot ja Tulevaisuuspaneeli sekä kaksi rinnakkaista osaseminaaria. joissa sisältönä: *Systeemityöstä ohjelmistokehitykseen - standardista ketteryyttä *Ohjelmistoliiketoiminta ja tuotteistus - kuinka ohjelmistoa tuotteistetaan *Arkkitehtuurit/SOA - kokonaisvaltaista ketteryyttä *Testaus ja käytettävyys - laadun uudet kasvot Varaa päivä jo kalenteriisi! Lisätietoja maaliskuun aikana. Lisätietoja: Timo Sundman, , Oikeudet muutoksiin pidätetään. Alkuperäinen kuva: Creative Commons Muistathan myös kevätseminaarin ja -kokouksen Paikka: Tieto, Kutojantie 6-8, Espoo Aika: Kahvitarjoilu 14:30 Ohjelma alkaa 15:00. Kokous klo 17:00. Ohjelma tarkemmin ja ilmoittautuminen webissä (www.sytyke.org). Tervetuloa! Hallitus 2

3 Teksti: Matti Vuori, Cybercom Finland Päivi Brunou, Qentinel Julkaisija Systeemityöyhdistys Sytyke ry Susanna Koskinen Talvikkitie 40 A 33, Vantaa p f Päätoimittaja Minna Oksanen puh Toimitussihteeri Susanna Koskinen Taitto Speaking Bark Tmi Katja Tamminen Toimituskunta 1/2009 Matti Vuori Päivi Brunou Helena Venäläinen TestausOSY KäytettävyysOSY Lisätietoja lehdestä Tilaukset Systeemityölehti sisältyy yhdistyksen Tietotekniikan liiton suositusten mukaiseen yhdistyksen jäsenmaksuun. Vuositilaus 30 Irtonumerot 8 Hyvissä ajoin ennen painatusta tehty vähintään 50 kpl lisätilaus 2 /kpl. Tilaukset yhdistyksen toimistosta. Kansikuva Matti Vuori Seuraava numero Pohjatöitä Toimituskunta: Minna Oksanen Matti Matikainen Tarja Raussi Erkki Pöyhönen Matti Vuori Ilmestyy: to Painopaikka T-Print Ahokaari Hyvinkää Puh. (019) Painos: 2500 kpl ISSN vuosikerta, nro. 1 Ilmoitushinnat Takakansi A Sisäkannet A Sisäsivut 1/1 800 Sisäsivut 1/2 600 Sisäsivut 1/4 400 Arvonlisävero 0% Vakiopaikan vähintään vuodeksi varanneille 20% alennus. Pääkirjoitus: Matkalla kokonaisvaltaiseen laadunvarmistukseen Laadunvarmistuksesta on erilaisia näkemyksiä ja kulttuureja. Tässä numerossa tuodaan esille joitakin mielenkiintoisia näkökulmia. Yleisesti laatu huomataan silloin, kun siinä on puutteita; projektit myöhästyvät, tai kun uusi äänestysjärjestelmä hukkaa kansalaisten ääniä. Laadunvarmistuksessa ollaan onnistuttu silloin, kun negatiivisia havaintoja ei tehdä. Työtä tehdään siis sen eteen, että työn tulokset jäävät huomaamatta. Paremmat systeemit + parempi toiminta + paremmat tuotokset + paremmat tulokset = parempi elämän laatu. Kun päivämme hektisessä maailmassa on usein kiireellä kuormitettu, toimivat ja hyvin suunnitellut sekä taidolla toteutetut järjestelmät tekevät arjestamme pikkuisen paremman. Sisällys Pääkirjoitus Matti Vuori, Päivi Brunou Laadunvarmistus kehittyy Matti Vuori Käytettävyyttä tutkijoille Markku Niemi Mallien varmistamaa laatua mallikelpoista laatua? Risto Nevalainen Testaus hajautettuna suunnitelmavetoisessa ja ketterässä mallissa Kari Kakkonen Ohjelmistostandardeja laidasta laitaan Teemu Vesala SOA testattuna Jonas Hinkkanen Vuoden testaaja 2009 on valittu TestausOSY Esimerkiksi juuri käytettävyys, usability-merkityksessä, on teema, joka harvoin nousee esille laadunvarmistuksessa puhuttaessa. Kuitenkin monissa järjestelmissä käytettävyys on keskeinen laatutekijä. Voiko järjestelmä olla laadukas, jos se ei ole käytettävyydeltään sopiva? Perinteisempää laadunvarmistuksen aluetta, testausta, voi myöskin käsitellä eri sovellusalueiden ja haasteiden kannalta vielä paljon lisää. Asiantuntijoina jutuissa on pääosin TestausOSY:n ja KäytettävyysOSY:n jäseniltä. Artikkeleita on myös muilta laadunvarmistuksen asiantuntijoilta. Toivottavasti löydät tästä numerosta jotakin uutta kokonaisvaltaisen laadun kehittämisessä työssäsi. Käytettävyystyö osana prosesseja Eeva Kangas, Juha Jääskinen Loppukäyttäjä testaajana kokemuksia keskeneräisistä tuotteista Jari Mitro Sama ongelma erilaiset tulokset. Miten varmistaa käytettävyystestauksen laatu? Timo Jokela You need to be smart! 12 Ivar Jakobsson Navigaattori kourassa rotvallin reunalla maailman käytettävyyspäivä Tampereella Eija Kaasinen Hyviä lukuhetkiä, toivoo toimituskunta. Kirja-arvostelu: Helppokäyttöisen verkkopalvelun suunnittelu Helena Venäläinen Kuutamolla

4 Teksti: Matti Vuori Laadunvarmistus kehittyy Kirjoittaja toimii konsultointipalvelujen tuotepäällikkönä Cybercom Finland Oy:ssä (yritys toimi vielä vuodenvaihteessa Plenware) ja työssään konsultoi ja kouluttaa organisaatioita mm. laadunvarmistukseen, testaukseen, käytettävyyteen ja riskienhallintaan liittyvissä asioissa. Vuori on vuonna 2009 KäytettävyysOSY:n hallituksen puheenjohtaja ja TestausOSY:n ohjausryhmän jäsen ja osallistuu globaalin testaussertifikaatin ISTQB kehittämiseen Suomen organisaation FiSTB:n hallituksessa. Tämän lehden teemana on laadunvarmistus. Se on alue, joka muuttuu jatkuvasti, sillä käsityksemme laadusta ja sen varmistamisen tavoista kehittyvät, kun koemme ja opimme uusia asioita. Artikkeli luo tiiviin katsauksen laadunvarmistuksen ajankohtaisiin ilmiöihin. Käsitys laadusta on oppimisprosessi Käsitys siitä, mikä on laatua on aina sidoksissa ymmärrykseemme järjestelmistä. Mitä enemmän osaamme jäsentää asioita, sitä rikkaampi on käsityksemme laadun keskeisistä elementeistä. Ajatteluun vaikuttaa aina se, mitkä kulloinkin ovat painopistealueet, eli siitä puhe, mistä puute. Laatuajattelun alkuaikoina oli tekniikan saaminen kuntoon keskeistä ja siksi tekninen laatu oli vallitseva paradigma. Kun tekniikka alkoi olla paremmin hallittua, voitiin näkökulmaa nostaa asiakastarpeisiin. Eli miettiä avoimemmin silmin, mitä asiakkaat oikeasti tarvitsevat ja haluavat. Samalla koko järjestelmien kehittämisosaaminen kasvoi vahvasti. Esimerkiksi vaatimusmäärittelykulttuuri tuotti ymmärrystä siitä, että järjestelmien oleellisia piirteitä ovat luotettavan oikean toiminnallisuuden lisäksi vaikkapa tietoturvallisuus ja käytettävyys. Kuitenkin, osakulttuurit eivät aina kohtaa ja erilaiset laatuominaisuudet jäävät helposti laadunvarmistuksen ytimestä erillisiksi saarekkeiksi. Testaus on keskeinen laadunvarmistuksen tekniikka, mutta sen luonne on usein käytännössä jäänyt toiminnallisuustestaukseen ja muiden ominaisuuksien testauksen tarvetta ei edes suunnitella systemaattisesti, vaan niitä otetaan projektien työlistalle vasta sitten, kun kantapään kautta huomataan, että jotain pitäisi tehdä. Vuonna 2009 pitäisi olla täysin selvää, että käytettävyys ja tietoturvallisuus ovat jokaisen projektin teemoja ja että kuormitustestaus on välttämätön järjestelmäprojektin testaustehtävä. Tässä on kyse arkisen toiminnan inertiasta, jonka murtaminen on vaikeaa. Käyttäjäkeskeinen laatu Asiakaslähtöinen laatu ei ole mikään uutinen. Uudempaa on systemaattinen laadun varmistaminen eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Käytettävyys on keskeinen laatutekijä ja sen jonkinasteinen varmistaminen on mukana monissa projekteissa - mutta ei läheskään siinä määrin kuin 1990-luvulla arvioitiin. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun osaaminen ja soveltaminen on lisääntynyt, mutta silloinkin puuttuu laadunvarmistuksen perusprinsiippi ohjelmistokehityksen kaltaisissa asioissa: osaaminen ja hyvätkään kehittävät prosessit eivät riitä, lopputuloksen laatu on aina varmistettava. Kuitenkin, niillä alueilla, joilla peruskäytettävyys on saatu kohtuulliseen kuntoon, on näkökulmia jälleen voitu laajentaa. Käyttäjäkokemus on noussut käytettävyyttä ylemmän tason käsitteeksi ja kattaa käyttäjän kokemaa laatua laajemmin kuin ergonomiapohjainen käytettävyys. Ennen kaikkea on kyse eheästä käyttäjän ja tuotteen suhteesta, tunnesiteistä, kokonaisvaltaisesta kokemuksesta. Arvopohjainen suunnittelu on edelleen tälle jatkoa. Olennaista on se, että siinä missä esimerkiksi kulttuurisia tekijöitä on saatettu pitää suunnittelun reunaehtoina, nyt on oivallettu, että tuotteeseen liittyvä kulttuuriset merkitykset ovat osa sen tuottamaa arvoa asiakkaalle ja käyttäjälle. Taiteessa tämä on tietysti ymmärretty aina. Laadun kohteen abstraktiotason nousu Kaikkeen laatuajattelun kehittymiseen liittyy laadun kohteen abstraktiotason nousu. Jos tekninen laatu liittyi aiemmin teknisiin yksityiskohtiin, uudemmat laatuparadigmat keskittyvät enemmän konsepteihin: tuotteeseen tai järjestelmään liittyviin perusperiaatteisiin, uniikkeihin korkean abstraktiotason piirteisiin, ja kaikki nämä käytön kontekstissa, jossa tuote ei ole yksin, vaan käyttäjän maailmassa. Vain toimivan kokonaisuuden laadulla on merkitystä Jos järjestelmä koostuu useasta osajärjestelmästä, millainen on laatu, jos osajärjestelmät toimivat, mutta kokonaisuus ei? Laatu on silloin tietysti nolla. Järjestelmien integrointi tuottaakin projekteissa suurimmat ongelmat ja niinpä myös operatiivinen laadunvarmistus on nostanut näkökulmaansa järjestelmäintegrointiin. Tämä näkyy 4

5 käytännössä siinä, että järjestelmäintegrointitestauksen tekeminen on systematisoitunut ja sen osuus projekteissa on kasvamassa. Toiminnan laadun varmistuksen uudet alueet Jo varhain on oivallettu, että lopputuloksen laatu riippuu prosessista, jolla se saadaan aikaiseksi. Tuotteiden laatuun tarvitaan siis toiminnan laatua, prosessien sekä teknistä laatua että tarkoituksenmukaisuutta kulloiseenkin tarkoitukseen. Esimerkiksi ISO 9000-sarjassa on kysymys tiettyyn paradigmaan perustuvasta johtamisen ja operatiivisen toiminnan laadusta. Ohjelmistokehityksen kypsyysmallit (esim. CMMI ja erilaiset testauksen kypsyysmallit) ovat luoneet käsitystä ammattimaiselta toiminnalta edellytettäviltä menettelyistä. Näitä malleja voidaan käyttää todistamaan toiminnan laatua (tietenkin vahvoilla varauksilla). Viime aikoina esimerkiksi ITIL ja ohjelmistohankintojen CMMI (CMMI for Acquisition) tuovat vastaavaa globaalia ajattelua uusiin organisaatioiden prosesseihin. Tällaista laajenemista voidaan odottaa edelleen. Systeemityössä ajatellaan usein teknistä järjestelmätyötä ja projektitoimintaa. Yhtä oleellista on muistaa vaikkapa johtamisen merkitys. Missä yrityksessä käytetään arkisen johtamisen kypsyysmallia? Esimerkiksi projektiyrityksen kypsyysmalleja sen sijaan on saatavilla ja käytetty ainakin benchmarking-tarkoituksessa. Standardien hyödyntämistä haittaa tunnetusti niiden heikko tuntemus. Esimerkiksi ISO 90003, joka kertoo hienoja konkreettisia ohjeita ISO 9001:n soveltamiseen ohjelmistokehityksessä, on useimmille täysin tuntematon. Jo se, että yhden standardidokumentin henkilökohtainen (!) lisenssi maksaa kymmeniä euroja auttaa varmistamaan, että standardeja ei saada organisaatioissa kaikkien luettavaksi. Standardointijärjestelmän laadussa on tässä valtava epäkohta. Onneksi standardointi on vähitellen uusien avoimenpien teollisuus- ja muiden organisaatioiden ja WWWkulttuurin myötä tulossa vapaammin hyödynnettäväksi. Ketterä laadunvarmistus Hyvä laadunvarmistus on luonteeltaan ketterää. Uutta asiaa kehitettäessä mietitään kohteen lähtökohdista mikä sille on oleellista, millaiset ominaisuudet vaativat panostusta kehittämiseen ja varmistamiseen. Tämän pohjalta tehdään räätälöityjä suunnitelmia ja laadunvarmistus tehdään niillä tavoilla, jotka kulloinkin ovat parhaat mahdolliset. Tämä on periaate, joka sopii kaikenlaisiin projekteihin. Viime aikoina on yleistynyt ketterä ohjelmistokehitys erityisesti käyttäen Scrum-projektinhallintamallia. Scrum ei sinänsä ota kantaa ohjelmistokehitys- tai laadunvarmistuskäytäntöihin, mutta yleisillä tavoilla soveltaa Scrumia on vahvaa potentiaalia laadunvarmistusmielessä. Keskeisinä: Robustin koodin tuottaminen panostamalla yksikkötestaukseen Jatkuva matalan tason integrointi, jolla pidetään koodikanta virheettömänä Vaiheittainen kehittäminen edistää vaatimusten laatua ja koko konseptin laatua Kuitenkin, Scrum-sovelluksissa on myös puutteita. Rikas testaustoiminta edellyttää useita abstraktiotasoja ja sprintit ylittäviä näkökulmia laatuun. Järjestelmätestauksen näkökulma on Scrum-sovelluksissa usein heikko ja automatisoi- Laadunvarmistuksen kehittyminen on kulttuurinen oppimisprosessi. 5

6 Kuva 2. Laadunvarmistus on parhaimmillaan ketterää ja virtuoosimaisen osaavaa. tuja hyväksymistestejä voidaan pitää lähinnä vitsinä aito asiakkaan tekemä hyväksymistestaus on monimuotoinen ihmisten tekemä prosessi, joka edellyttää järjestelmähankkeissa hyvin suuria tilaajan panostuksia. Samoin esimerkiksi käytettävyyden varmistaminen on heikkoa - sujuva vuorovaikutus asiakkaan kanssa ei varmista käytettävyyttä. Laadunvarmistus lama-aikana Tällä hetkellä eletään globaalia lamaa ja äärimmäisen niukkuuden aikaa. Voiko olla niin, että toiminnan ja tuotteiden laadusta tingitään, koska ei ole varaa tehdä hyvää? Lopetetaanko esimerkiksi testaus, koska siihen ei ole rahaa? Jos ajatellaan asioita systeemityön näkökulmasta ja muistetaan edelleen akuutti ohjelmistokriisi, on selvää, että laadun heikentämisen varaa ei ole. Toiminnan laadun on oltava hyvää heikkoinakin aikoina. Lamassa onkin se hyvä puoli, että se pakottaa miettimään, mikä järjestelmissä ja palveluissa on olennaista. Tämä on kriittinen lähtökohta laadulle ja sen varmistamiselle. Suurimmat laatuongelmathan kumpuavat juuri konseptitason kysymyksistä sen ymmärtämisestä, mitä ollaan kulloinkin tekemässä ja mikä sen onnistumisessa on oleellisinta. Toisaalta, lamaaikana ei ole kertakaikkiaan varaa hankkeiden epäonnistumiseen. Laatuun on siksi kiinnitettävä erityistä huomiota. Järjestelmähankinnoissa osataan myös etsiä uusia kustannustehokkaita järjestelmätyyppejä, ja avoimen lähdekoodin suosion arvellaan kasvavan merkittävästi. Se on uusi tapa ajatella ohjelmistoista, niiden toimituksesta ja määrittelystä ja tarvitsee myös uudenlaista systematiikkaa. Uusi JHS-suosituksena julkaistu Avoimen lähdekoodin hankintaopas tuo toiminnan laatua tälle saralle. Avoimet rajapinnat yleistyvät toivottavasti merkittävästi, sillä niiden vaikutus integrointihankkeiden onnistumiseen on aivan ratkaiseva. Hienoa on myös se, että avoimella lähdekoodin sovelluksilla yhä useammat organisaatiot pystyvät hankkimaan koko henkilöstölleen esimerkiksi laadukkaita testaustyökaluja yksikkötestauksesta vianhallintaan ja viime aikoina myös testauksenhallintaan, missä välineiden kalleus on rajoittanut niiden hankintaja käyttömahdollisuuksia. Niukkuus korostaa laatutoiminnan luonnetta viestintänä. Jos joudutaankin tekemään kompromisseja, kaikkien asianosaisten on tiedettävä, mitä ne kompromissit ovat ja millaisia vaikutuksia niillä on. Silloin ne voidaan hyväksyä tietopohjaisesti. Kohti 2010-luvun kokonaislaatua Laadun ja sen varmistamisen parissa tapahtuu koko ajan paljon ja organisaatioissa onkin otettava asiat säännöllisin väliajoin pöydälle ja arvioitava toiminnan laatua: onko käsitys laadusta kattava, tuotetaanko ja varmistetaanko laatu asianmukaisesti kaikissa relevanteissa prosesseissa, muistetaanko perusasiat kun toimintaa ja prosesseja muutetaan. Siinä, missä toiminnan laatu on edennyt työprosessien detaljeista kokonaisprosesseihin ja lähestymistapoihin, myös järjestelmien laadussa on enemmän nostettava abstraktiotasoa ja mietittävä laatutekijöitä konseptien tasolla. Konseptiajattelun on ajateltu olevan Suomessa heikkoa. Sen kehittämisessä ei ole kyse hypen lisäämisestä, vaan kyseessä on avainasia asiakastarpeiden täyttymisen eli laadun näkökulmasta. 6

7 Teksti: Markku Niemi Käytettävyyttä tutkijoille Suomen Akatemia myöntää vuosittain yli minimoida hankalasta ja työläästä järjestelmäintegroinnista 250 milj. euroa tieteelliseen tutkimukseen johtuvat ohjelmistovirheet. Elinkaa- ja muuhun tieteen edistämiseen. Vuosittain rensa päätä tekniseltä toteutukseltaan lähestyvä saapuvat lähes 5000 tutkimusrahoitushakemusta pitkäikäinen ohjelmisto on joskus kuin alokkaan ovat käytännössä 100%:sti säh- asento: sitä ei voi korjata vaan se pitää tehdä köisessä muodossa. Sama pätee kustakin uudestaan. hakemuksesta lausunnon tuottavaan tieteelliseen vertaisarviointiin, Akatemian toiminnan Haasteena on edelleenkin suunnitella ja toteut- Markku Niemi on laadun ja luotettavuuden peruskiveen. taa käytettävyys hyvin erilaisten käyttäjäryh- projektipäällikkö Suomen Akatemiassa Käynnissä olevien järjestelmäuudistusten mien näkökulmasta. Tutkimusrahoituspäätöksiä vastuullaan rahoitusja asiointitietojärjestelmien uusiminen. tuloksena sähköistyvät tutkimusrahoitusprosessirutiinien päiväittäistyönään valmisteleva ja toimeenpa- loputkin osat kuten päätösten neva tiedeasiantuntija tarvitsee runsaasti enem- allekirjoittaminen ja muutosten hakemuskäsittelyt. män toiminnallisuutta ja tietoa kuin rahoitusta Käytettävyyttä on paranneltu vähin hakeva tutkija. Työn helpottamista haetaan myös erin järjestelmäkehityksen vaiheissa ja asiointijärjestelmän, dokumenttienhallinnan ja tilanne on nyt hyvä ja asiakkaat tyytyväisiä. toimistojärjestelmän tosiaikaisesti integroivilla ratkaisuilla; asiakirjat talteen ja tarvittaessa esille, Käytettävyyden tilanne vuonna 2003 tekstinkäsittelyyn ja takaisin järjestelmän haltuun Vuonna 2003 teetettiin Suomen Akatemian sekä ilman käsin nysväämistä, niitä kuuluisia nappeja eräiden muiden koti- ja ulkomaisten rahoittajaorganisatioiden painelemalla. Käynnissä olevassa kilpailu- asiointiratkaisuja vertaileva asiantuntija-arviointi. tusprosessissa on mielenkiintoista nähdä, Arvioinnin toteutti Adage Oy. millaista käytettävyysajattelua meille on Taulu1. Akatemia sijoittui vertailussa toiseksi. Taulussa tarjolla uuden järjestelmäsukupolvemme Akatemian sivuston hyviä 1 on lueteltu korkean sijoituksen taustalla olevia tekemiseen niin teknisessä kuin mentaalisessakin piirteitä vuonna 2003 tehdyssä piirteitä. Vuoden 2003 selvityksessä tunnistettiin mielessä. arvioinnissa myös joukko käytettävyyden parantamista vaativia mahdollisuus laatia hakemus asioita. Listaus niistä on taulussa 2. Viime syksyinen Akatemian yleisten vaiheistetusti -...Sivusto toimii Akatemian vastuuhenkilöt ja ohjelmistotoimittajat verkkopalveluiden käyttäjätutkimus totesi erittäin hyvänä wizard-tyyp- ovat ottaneet hyvin vaarin havainnoista ja merkittävää parannusta tapahtuneen pisenä täytön jaksottajana ja lähes kaikki puutteet on jo korjattu myöhemmissä monelta osin. Kehitys näköjään kehittyy apuna, kuten ulkopuolinen käy- versioissa. Jotakin on sentään jäänyt tulevankin tässäkin eli parannettavaakin riittää tettävyysasiantuntija raportoi. järjestelmän korjattavaksi - esimerkiksi se, että edelleen. Akatemian yleisiin verkkosivuihin automaattinen välitallennus hakemuksen voisi tulevaisuudessa täyttää omilla ja sähköiseen asi- koko ajan saatavilla oleva loma- tunnuksillaan joku toinen tutkijan puolesta. ointiin (http://www.aka.fi/fi/a/tutkijalle/ kekohtainen ohje Kirjaudu-tasta-sahkoiseen-asiointiin/) voi kenttäkohtainen ohjeistus Järjestelmäuudistukset tuloillaan kuka tahansa tutustua vapaasti vaikka lomakkeen navigaation sitominen Akatemia korvaa seuraavien kahden vuoden käytettävyyden arviointimielessä. Vinkki: hakemusprosessiin aikana nykyisen kahden erillisen sovelluksen ja valitse sähköisessä asioinnissa Testihaku pyrkimys käyttää paperilomakkeen järjestelmätoimittajan asiointi- ja rahoitustietojärjestelmäkokonaisuuden niin voit leikkiä vapaasti hakulomakkeis- numerointia ja otsikointia yhdellä. Tavoitteena tolla. navigaatiossa on ketteröidä ylläpitoa ja jatkokehitystyötä ja yhteenveto käyttäjän hakemuksista, lomakkeista ja tiedoista Taulu 2. miellyttävä visuaalinen kokonaisuus, rauhallinen layout lomak- Akatemian sivuston tunnistettuja kehittämistarpeita vuoden 2003 arvioinnissa Puutteellisuudet ja epäyhdenmukaisuudet navigaation ja hakemusprosessin kesken keissa ja sivustolla Keskeneräisten kohtien korostamisen puute Epäyhtenäisyys pakollisten kenttien merkitsemisessä Selkeän käyttäjää tukevan hakemuskohtaisen yhteenvetosivun puute Lopullisen hakemuksen toimittaminen vain paperimuodossa Kielen valinnan sijainti ja kielivalinnat eivät säily eri verkkosivustojen välillä siirryttäessä Uudet ikkunat Eteneminen ei ole mahdollista mikäli ei täytä kaikkia kohtia oletetussa järjestyksessä Hakemusta ei voi täyttää ja jättää toisen puolesta Kenttiin syötetty tieto saattaa hukkua virheilmoitustilanteessa Hakemus poistettava jos jätetty väärään hakuun (hakuvalintaa ei voi vaihtaa) Hakijan yhteys- ja organisaatiotietojen jälleenkäytön puute 7

8 Teksti: Risto Nevalainen Mallien varmistamaa laatua mallikelpoista laatua? Risto Nevalainen, Senior Advisor, FiSMA ry Risto Nevalainen on toiminut pitkään laadunhallinnan asiantuntijatehtävissä, mm. ISO9001 pätevänä arvioijana vuodesta 1990 lähtien. Hän on tehnyt lukuisan määrän SPICE- ja CMMI-arviointeja Suomessa ja ulkomailla. Viime vuosina hän on perehtynyt laadunvarmistukseen vaativissa turvallisuuskriittisissä järjestelmissä, etenkin ydinvoimaloiden I&C sovelluksissa. Nevalaisen vastuualueena FiSMA ry:ssä on ohjelmistojen ja järjestelmien standardointi sekä prosessien kehittämisen menetelmät ja mallit. Tässä artikkelissa kuvataan laadunvarmistuksessa käytettyjä ja/tai sitä varten suunniteltuja malleja ja standardeja. Ne on tehty yleensä joko kansainvälisissä standardointielimissä (ISO, IEC, IEEE) taikka yritysten muodostamissa konsortioissa. Mallit voidaan luokitella monella tapaa, esimerkiksi niiden pääasiallisen toimialan, varmistuksen kohteen ja niiden sisältämien menetelmien mukaan. Uutena asiana artikkelissa esitellään ns. varmistustapaus (assurance case), jonka avulla voidaan varmistaa laajoja kokonaisuuksia etenkin vaativissa ohjelmistoissa ja järjestelmissä. minnan ja prosessien yhdenmukaisuutta. Yhteistä on ainakin osittainen riippumattomuus tekijän ja varmistajan välillä. Yhdenmukaisuutta korostavat mallit sisältävät usein myös ns. referenssin eli laatua varmistetaan suhteessa johonkin. Oheiseen taulukkoon (taulukko 1) on koottu tekijöitä, joissa erityyppiset laadunvarmistuksen mallit poikkeavat toisistaan. Toisena ulottuvuutena voidaan nähdä yhdenmukaisuus vs nykytilanteen vahvuus vs kehityshakuisuus. Näiden mukaisesti taulukkoon on sitten koottu joitakin rivejä korostamaan kunkin näkökulman keskeisiä painotuksia ja eroja. 1. Käsitteiden selvennystä Laadunvarmistuksesta on monia määritelmiä. Joissakin painotetaan testausta ja lopputuloksen laatua, joissakin toisissa määritelmissä taasen toi- Taulukon viimeisenä rivinä on joitakin esimerkkejä erityyppisistä laadunvarmistuksen malleista. Useimmille lukijoille tunnettuja lienevät ainakin ISO9001, CMMI ja EFQM. Kerron tässä artikkelissa Taulukko 1. Laadunvarmistuksen erilaisia painotuksia ja tyypittelyä. 8

9 näistä lisää, mutta myös hieman uudemmista ja ehkä vähemmän tunnetuista malleista. Ohjelmistoteollisuuden ja järjestelmäkehityksen soisi kehittyvän niin, että sen tulokset ovat hyvinkin laadukkaita ja kestäviä (dependable) eivätkä aiheuta riskejä yhteiskunnalle, yrityksille eikä yksilöille. Samaan aikaan kehitys on kohti suurempia, digitaalisia kokonaisuuksia. Esimerkkinä vaikkapa uusi automalli, jonka kehitystyöstä reilusti yli puolet on jo ohjelmistotyötä. Muutaman vuoden päästä meillä on myös valtakunnallinen terveystietojamme sisältävä rekisteri, jonka toivoisi olevan sekä tehokkuutta lisäävä että laadukas. Niinpä tarvitaan nykyistä isompia panostuksia ohjelmistojen laadunvarmistukseen, osin viranomaisvaatimuksista johtuen. Malleilla ja standardeilla on tässä merkitystä, koska ne ovat kaikille osapuolille yhteisiä ja yleensä laajaan konsensukseen perustuvia. 2. Prosessi- ja tuotevarmistuksen mallit Tunnetuimpia prosessimalleja lienevät CMMI ja SPICE (ISO/IEC15504). Malleilla arvioidaan toiminnan nykytilaa ja haetaan kehityskohteita. Usein malleja käytetään myös toimittajavalinnassa. Nämä mallit edustavat taulukon 1 keskimmäistä saraketta eli niillä mitataan prosessien kyvykkyyttä ja organisaation kypsyyttä. Nämä mallit ovat olleet käytössä jo parikymmentä vuotta, mutta ne eivät ole onneksi jämähtäneet vaan uudistuvat edelleen. CMMI-mallin nykyversio on 1.2, ja vuoden 2010 lopulla voidaan odottaa uutta versiota, CMMI 2.0. Se sisältänee verraten joustavan arkkitehtuurin ja joukon käyttökohteen mukaan varioituneita prosessijoukkoja (ainakin ohjelmistot, järjestelmät ja palvelut). Ostajille ja kehittäjille on omat mallinsa.spice kehittyy samaan tapaan ja suuntaan kuin CMMI. Nykyversio on julkaistu standardina vuosina Näinä päivinä julkaistaan standardi organisaation kypsyyden arviointiin. Työn alla on lisäksi mm. palvelujen hallinnan arviointimalli. SPICE-standardi on myös kokonaisuudistuksen kohteena lähivuosina. Ei ISO9001 mallikaan ole unohtunut. Siitä tuli viime marraskuussa uusi versio, ISO9001:2008. Sisältö muuttui monessa kohtaa, mutta yhtään uutta vaatimusta tai tulkinnan merkittävää kiristystä ei tehty verrattuna vuonna 2000 julkaistuun aikaisempaan versioon. Painetta isompaan uudistukseen on epäilemättä olemassa, ja purkautunee seuraavassa versiossa vuonna 2014 tai Rinnalle on kehittymässä myös tarkempia malleja, mm. projektinhallinnan ISO-standardit ja IT Governance aihepiirin standardit. Eri malleilla on verraten paljon päällekkäisyyksiä. ISO9001 on kaikkein pelkistetyin ja soveltuu kaikentyyppisiin tilanteisiin. Vastineeksi se vaatii kokeneen ja taustateoriat tuntevan arvioijan ja soveltajan, muuten tulkinnat vaihtelevat liikaa ja mallin käyttö mekanisoituu. CMMI ja SPICE ovat tässä suhteessa tarkempia ja parempia, mutta eivät sovellu yhtä notkeasti erilaisiin liiketoiminnan tarpeisiin. Ne ovat myös verraten raskaita, ainakin jos ne otetaan kokonaan käyttöön. Aika vakiintunut sisältöjako IT-lähtöisissä yleismalleissa on SSS elikkä Software, Systems ja Services. Tämä kolmen ässän jako on jo toteutettu CMMI:ssä ja ja SPICE:ssa. Minkään yrityksen ei kannata yrittää ottaa kaikkia malleja täysimääräisesti käyttöön, vaan valita ensisijaisin liiketoiminnan ja ansaintalogiikan mukaan. Trendi tuntuisi olevan kohti Service-lähtöisiä malleja, josta osoituksena on ITIL-mallin suosio. Tuotelaadun puolella ei ole yhtä selkeää ja vakiintunutta tilannetta kuin prosessien puolella. Ohjelmiston laadun arviointiin on kehitteillä ISO25000 standardisarja, perustuen jo julkaistuun ISO9126 sarjaan. Se painottuu laadun mittaamiseen eri menetelmin. Tietoturvan tarkastamiseen on julkistettu oma ISO27000-standardisarjansa. Kuvassa 1 on havainnollistettu eri mallien välisiä eroja ja päällekkäisyyksiä. Nyrkkisääntö voisi olla että millä tahansa yhdellä mallilla saa jo puolet siitä, mitä kuvassa esitetyt viisi erityyppistä mallia kattavat. Kukin yritys voi sitten rikastaa mallien käyttöä oman tarpeensa mukaan. Tyypillinen polku suomalaisissa IT-yrityksissä lienee, että kehitetään ensin ISO9001 vaatimusten mukainen toimintajärjestelmä, jota täydennetään esimerkiksi CMMI- tai ITIL-vaatimuksilla. Iso trendi on liiketoiminnan kehittämiseen varta vasten tarkoitettujen mallien syntyminen. EFQM onkin jo verraten laajassa käytössä. Monissa IT-yrityksissä puhutaan nykyään Six Sigman käyttöönotosta, ja miksei myös IT hallintakäytäntöjen (IT Governance) malleista. Yleensä nämä mallit toimivat parhaiten, kun perusmalleista on jo saatu enin irti ja tarvitaan uutta näkökulmaa. CMMI-yhteisössä on puhuttu jo vuosia myös korkean kypsyystason malleista (CMMI tasot 4 ja 5) osittain omana joukkonaan. 3. V&V malleja ja ohjelmistojen laatuluokituksia Oma kokonaisuutensa laadunvarmistuksessa ovat testaus- ja tarkastuspainotteiset mallit. Usein aihepiiristä käytetään V&V lyhennettä (Verification & Validation). Ne voidaan tyypitellä monella tapaa, samaten kuin yleisetkin mallit. Tässä artikkelissa haluan tuoda esille vain vaativaan laadunvarmistukseen kehitettyjä malleja ja standardeja, koska ne ovat vähemmän tunnettuja. Mielestäni paras V&V toiminnan malli on IEEE1012 standardi. Se on kehitetty aikoinaan 9

10 Kuva 1. Eri mallien synerginen käyttö. turvallisuuskriittisten ohjelmistojen ohjeistoksi. Sitä voidaan pitää myös hyvänä ja perusteellisena kuvauksena V&V prosesseista, jakaantuen tarkemmiksi tehtäviksi ja tuloksiksi. Monet yritykset ovat ottaneet IEEE1012 mallin käyttöön lähes sellaisenaan, ja jotkin toimialat vaativat standardia vastaavaa toimintaa toimittajiltaan. Tällaisia toimialoja ovat esimerkiksi terveydenhuolto, ilmailu ja avaruus, autoteollisuus ja ydinvoimalat. Kaikilla näillä toimialoilla on omiakin vastaavia malleja, ja niissä on kunkin toimialan vaatimia tarkennuksia yleiseen malliin nähden. IEEE1012 sisältää 4-portaisen luokituksen ohjelmiston kestävyydelle (dependability). Kestävyys voi sisältää esimerkiksi turvallisuusvaatimuksia (safety, security) ja ominaisuuksia ohjelmiston luotettavuudelle. Tavoitteena on hallita ohjelmiston mahdollisesti aiheuttamia riskejä ja vahinkoja. Nelostason vaatimukset ovat hyvin tiukkoja eikä ohjelmisto saa käytännössä vikaantua lainkaan. Ykköstasolla riittää että ohjelmisto toimii oikein tai pystyy rajoittamaan vahingon siirtymällä esimerkiksi erityiseen turvatilaan. Tämäkin on kova vaatimus useimmille nyt käytössä oleville ohjelmistoille! Tutumpi laatuluokitus ohjelmistoille ja järjestelmille on ns SIL (Safety Integrity Level). Se on kuvattu standardisarjassa IEC61508 (Functional Safety). Tässä standardissa rajoitutaan enimmäkseen järjestelmien turvallisuuteen. Standardi sisältää runsaasti yksityiskohtaisia kuvauksia ja menetelmiä, jotka on luokiteltu SIL-tasoille 1-4 samaan tapaan kuin IEEE1012 standardissakin. IEC61508 on laajalti käytössä toimialoilla, joilla on lakeihin perustuvia turvallisuusvaatimuksia. Esimerkkeinä mainittakoon rautateiden ja metrojen kulunvalvonnan järjestelmät, terveydenhoidon elektroniikka ja auton digitaalisesti valvotut toiminnot. On helppo ennustaa, että IEC61508 standardista tulee perusvaatimus kaikissa järjestelmissä, missä on turvallisuusuhkia. 4. Varmistustapaus (assurance case) Esitän tässä artikkelissa yhden verraten uuden mallin ja menetelmän ohjelmistojen laadunvarmistukseen. Kutsun sitä varmistustapaukseksi (assurance case). Turvallisuuskriittisissä järjestelmissä on tehty jo kymmenisen vuotta ns. turvallisuustapauksia (safety case). Niiden tekoon ja laskentaan on kehitetty menetelmiä ja jopa välineitä. Varmistustapaus on hyvin samantapainen, mutta on tarkoitettu yleisempään käyttöön kuin pelkkä turvallisuus. Varmistustapausten tekemiseen on tekeillä standardiperhe ISO/IEC 15026, pääosin IEEE:n resursseilla. Varmistustapausta voisi luonnehtia jonkin laatuväittämän todistamiseksi kaikkea tarvittavia ja mahdollisia evidenssejä käyttäen. Laatuväittämä (argument) voisi olla vaikkapa Ohjelmisto ei saa näyttää yksittäisen henkilön tietoja missään olosuhteissa. Usein väittämä on vaikea todistaa sataprosenttisesti, joten siihen liitetään epävarmuus sekä ei-toivottujen seurausten että virhetapauksen esiintymisen suhteen. Evidenssejä väittämän tueksi voivat olla esimerkiksi ohjelmistoprosessin kyvykkyys, erilaiset analyysit ja laskelmat, riippumattomat tarkastukset ja ohjelmiston käyttöhistoria. Esimerkiksi, jos ohjelmistoa on käytetty vikaantumatta jo 50 miljoonaa tuntia, voidaan sitä pitää verraten luotet- 10

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12. Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12. Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,

Lisätiedot

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa?

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Arto Stenberg Copyright Kuntien Tiera Oy Kuntien Tiera Copyright Kuntien Tiera Oy Tiera on vuonna 2010 perustettu yli 200:n kuntatoimijan omistama

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa?

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Arto Stenberg Copyright Kuntien Tiera Oy Kuntien Tiera Copyright Kuntien Tiera Oy Tieran toiminta perustuu osaamisverkoston rakentamiseen, mikä

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi 27.5.2014 Sisältö: Iso kehittämishanke - Jakopalkat 2015 Pienemmät kehittämisen painopisteet - Henkilöstöhallinnon prosessin tuki

Lisätiedot

Testausoppeja toimialavaihdoksesta

Testausoppeja toimialavaihdoksesta Testausoppeja toimialavaihdoksesta Maaret Pyhäjärvi Email: Gsm: 040-8233777 Erkki Pöyhönen & Maaret Pyhäjärvi Nimeä Attribution (Finland) http://creativecommons.org/licenses/by/1.0/fi/

Lisätiedot

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu seminaari 12.5.2011 Esityksen sisältö Mitä organisaation paikkatietokypsyys tarkoittaa? Miksi paikkatietokypsyyden

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Automaattinen yksikkötestaus

Automaattinen yksikkötestaus Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Automaattinen yksikkötestaus Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä

Lisätiedot

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

TIE Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

TIE Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2. Antti Jääskeläinen Matti Vuori TIE-21204 Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2 Antti Jääskeläinen Matti Vuori Työn yleiset järjestelyt 14.9.2015 2 Valmistautuminen Ilmoittaudu kurssille Lue harjoitustyön nettisivut

Lisätiedot

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Matti Vuori Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Edistääkö avoimen lähdekoodin käyttö ohjelmien käyttävyyttä vai ei? Siitä on vielä oikeastaan aikaista tehdä diagnoosia, mutta erilaisia käytettävyyttä

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Testataanko huomenna?

Testataanko huomenna? Testataanko huomenna? Qentinel Group 2014 Esko Hannula 03.06.2014 Ohjelmistokriisistä testauskriisiin 1985: Ohjelmistot ovat huonolaatuisia ja aina myöhässä Jonkun pitäisi testata, ehkäpä noiden huonoimpien

Lisätiedot

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016 CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016 VIIME KERRALLA MENETELMIÄ Musta laatikko Valkea laatikko Harmaa laatikko Regressio Automaatio Rasitus (kuormitus)

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Järjestelmä- ja ohjelmistoturvallisuus 17.10.2012 Finlandia-talo, Helsinki Tuotepäällikkö Janne Peltonen VTT Expert Services Oy 12.10.2012 2 VTT Expert Services

Lisätiedot

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems = Advanced Test Automation for Complex Software- Intensive Systems Pääteemana kompleksisten ja erittäin konfiguroitavien softaintensiivisten

Lisätiedot

Hyväksymistestauksen tarkistuslista järjestelmän hankkijalle

Hyväksymistestauksen tarkistuslista järjestelmän hankkijalle Hyväksymistestauksen tarkistuslista järjestelmän hankkijalle Tarkistuslista on suunniteltu käytettäväksi hyväksymistestauksen suunnittelussa, valmiuksien arvioinnissa ja katselmoinnissa.tämä tarkistuslista

Lisätiedot

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kansallinen vs. alueellinen arkkitehtuuri Onko yhteensovittaminen

Lisätiedot

Convergence of messaging

Convergence of messaging Convergence of messaging Testaussuunnitelma The Converge Group: Mikko Hiipakka Anssi Johansson Joni Karppinen Olli Pettay Timo Ranta-Ojala Tea Silander Helsinki 20. joulukuuta 2002 HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016 TERVETULOA Enfo Digital Dimension Vibes 2016 LOISTE OY DIGITALISAATION AVULLA UUTTA LIIKETOIMINTAA - CASE LOISTE EERO LUHTANIEMI AGENDA Loiste-konserni Digitalisaatio Kehityshaasteet energiayhtiössä Talousprosessien

Lisätiedot

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai TIEMERKINTÄPÄIVÄT 7-8.2.2013 Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai 14:00 14:30 Tiemerkinnät ELY:n näkökulmasta Markku Tervo / POP-ELY 1 PUHEENVUORON TEEMAT 1. Tiemerkintöjen tilanne ELYn näkökulmasta

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry EduCloud ncloud Rajapintojen avaaminen ja ekosysteemien rakentaminen JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla 28.10.2016 Nestori Syynimaa Sovelto Oyj 1 Puhujasta Seniori-konsultti Nestori Syynimaa SAFe, Scrum, Lean IT, ITIL, kokonaisarkkitehtuuri,.. PhD

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Ohjelmistotuotteen hallinnasta

Ohjelmistotuotteen hallinnasta Ohjelmistotuotteen hallinnasta Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Haikala ja Märijärvi, Ohjelmistotuotanto Royce, Software Project Management, A Unified Framework 1 Tavoitteista

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Oodin versiot, havaittujen virheiden korjaus sekä kehitysehdotusten eteneminen

Oodin versiot, havaittujen virheiden korjaus sekä kehitysehdotusten eteneminen Oodin versiot, havaittujen virheiden korjaus sekä kehitysehdotusten eteneminen Laura Vuorinen 17.4.2007 Kehittämisosasto / Opiskelijarekisteri Oodin kehitystarpeet käytännöt muuttuvat, alkuperäiset (1995)

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

Software engineering

Software engineering Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } }

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } } Yksikkötestauksella tarkoitetaan lähdekoodiin kuuluvien yksittäisten osien testaamista. Termi yksikkö viittaa ohjelman pienimpiin mahdollisiin testattaviin toiminnallisuuksiin, kuten olion tarjoamiin metodeihin.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015 Kuntien integraatioalusta Hannes Rauhala 3.11.2015 Johdantoa asiaan Espoon kaupunki on toiminut edelläkävijänä kansallisen palveluväylän (Xroad) käyttöönotossa. Asiasta järjestettiin Espoossa ja Lahdessa

Lisätiedot

Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita

Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita 581259 Ohjelmistotuotanto 378 Lemström, 2006-2011 581259 Ohjelmistotuotanto Kiitos Tuomolle kuvasta 379 Ohjelmistotuotannon perustehtävät projektinhallinta:

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Luonnos 22.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods Espoo 29.9.2016 Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Sisältö Työn tausta Ongelman asettelu Metodiikka Kehitysprojekti

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset HospiTool 1.12.2006 Janne Porkka Esityksen sisältö Taustatietoja Vaatimustenhallinta Toimivuusajattelu HospiTool hankkeen 1.vaiheen esittely Pyritään määrittelemään

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä. JUHTA neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo

Kansallinen palveluväylä. JUHTA neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Kansallinen palveluväylä JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Kansallisen palveluväylän yleiskuva Kansallinen palveluväylä on tiedonvälityskonsepti, jossa eri toimintaympäristöjen palveluiden

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

SharePoint verkkopalvelualustana

SharePoint verkkopalvelualustana SharePoint verkkopalvelualustana Agenda Onko Microsoft onnistunut pyrkimyksissään kehittää SharePointia nykyaikaiseksi verkkojulkaisualustaksi? Vieläkö se mielletään lähinnä dokumenttienhallintaan sopivana

Lisätiedot

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio (vertailuperuste 4.2) Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Järjestelmän ylläpidettävyyden arviointi...

Lisätiedot

HYVÄKSYMISTESTAUS- RAPORTTI - HAKEUTUJAN PALVELUT JA TODENNETUN OSAAMISEN REKISTERI

HYVÄKSYMISTESTAUS- RAPORTTI - HAKEUTUJAN PALVELUT JA TODENNETUN OSAAMISEN REKISTERI HYVÄKSYMISTESTAUS- RAPORTTI - HAKEUTUJAN PALVELUT JA TODENNETUN OSAAMISEN REKISTERI 13.5.2013 Dokumentin tallennuspaikka Sivu 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 DOKUMENTIN TARKOITUS... 3 2 TESTAUKSEN TILANNE... 3

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe 15.12. esimerkkivastauksia Tehtävä 1 a: Ohjelmistotuotantoprosessi sisältää yleensä aina seuraavat vaiheet: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja ylläpito.

Lisätiedot

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO

Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO 29.9.2015 Palvelulupauksemme Tarjoamme julkishallinnolle mahdollisuuden Suomen ja EU-kansalaisen sähköiseen tunnistamiseen tietoturvallisesti eri

Lisätiedot

Verkkosovellusten tietoturvastrategia

Verkkosovellusten tietoturvastrategia Verkkosovellusten tietoturvastrategia Information Security konferenssi 20.4.2010 Jari Pirhonen Turvallisuusjohtaja Samlink Sisältö Nykyaikaisten verkkosovellusten tietoturvaaminen on haastavampaa kuin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä Julkishallinto, valtion ja kuntien yhtiöt 11.9.2015 Versio 1.0 JPV031 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5.

Lisätiedot

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa JHS-seminaari, Säätytalo Marko Monni Tietohallintojohtaja Lahden kaupunki Agenda Nykytila Tulevaisuus Miksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja?

Lisätiedot