Tervetuloa Sytyke Ry:n Juhlaseminaariin:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tervetuloa Sytyke Ry:n Juhlaseminaariin:"

Transkriptio

1

2 Tervetuloa Sytyke Ry:n Juhlaseminaariin: Suomalainen ohjelmistokehitys NYT! Sytyke Ry:n 30-vuotisjuhlaseminaari järjestetään Finlandiatalolla ke klo Luvassa huippuluentoja alan asiantuntijoilta fokusoidussa paketissa. Juhlaluennot ja Tulevaisuuspaneeli sekä kaksi rinnakkaista osaseminaaria. joissa sisältönä: *Systeemityöstä ohjelmistokehitykseen - standardista ketteryyttä *Ohjelmistoliiketoiminta ja tuotteistus - kuinka ohjelmistoa tuotteistetaan *Arkkitehtuurit/SOA - kokonaisvaltaista ketteryyttä *Testaus ja käytettävyys - laadun uudet kasvot Varaa päivä jo kalenteriisi! Lisätietoja maaliskuun aikana. Lisätietoja: Timo Sundman, , Oikeudet muutoksiin pidätetään. Alkuperäinen kuva: Creative Commons Muistathan myös kevätseminaarin ja -kokouksen Paikka: Tieto, Kutojantie 6-8, Espoo Aika: Kahvitarjoilu 14:30 Ohjelma alkaa 15:00. Kokous klo 17:00. Ohjelma tarkemmin ja ilmoittautuminen webissä (www.sytyke.org). Tervetuloa! Hallitus 2

3 Teksti: Matti Vuori, Cybercom Finland Päivi Brunou, Qentinel Julkaisija Systeemityöyhdistys Sytyke ry Susanna Koskinen Talvikkitie 40 A 33, Vantaa p f Päätoimittaja Minna Oksanen puh Toimitussihteeri Susanna Koskinen Taitto Speaking Bark Tmi Katja Tamminen Toimituskunta 1/2009 Matti Vuori Päivi Brunou Helena Venäläinen TestausOSY KäytettävyysOSY Lisätietoja lehdestä Tilaukset Systeemityölehti sisältyy yhdistyksen Tietotekniikan liiton suositusten mukaiseen yhdistyksen jäsenmaksuun. Vuositilaus 30 Irtonumerot 8 Hyvissä ajoin ennen painatusta tehty vähintään 50 kpl lisätilaus 2 /kpl. Tilaukset yhdistyksen toimistosta. Kansikuva Matti Vuori Seuraava numero Pohjatöitä Toimituskunta: Minna Oksanen Matti Matikainen Tarja Raussi Erkki Pöyhönen Matti Vuori Ilmestyy: to Painopaikka T-Print Ahokaari Hyvinkää Puh. (019) Painos: 2500 kpl ISSN vuosikerta, nro. 1 Ilmoitushinnat Takakansi A Sisäkannet A Sisäsivut 1/1 800 Sisäsivut 1/2 600 Sisäsivut 1/4 400 Arvonlisävero 0% Vakiopaikan vähintään vuodeksi varanneille 20% alennus. Pääkirjoitus: Matkalla kokonaisvaltaiseen laadunvarmistukseen Laadunvarmistuksesta on erilaisia näkemyksiä ja kulttuureja. Tässä numerossa tuodaan esille joitakin mielenkiintoisia näkökulmia. Yleisesti laatu huomataan silloin, kun siinä on puutteita; projektit myöhästyvät, tai kun uusi äänestysjärjestelmä hukkaa kansalaisten ääniä. Laadunvarmistuksessa ollaan onnistuttu silloin, kun negatiivisia havaintoja ei tehdä. Työtä tehdään siis sen eteen, että työn tulokset jäävät huomaamatta. Paremmat systeemit + parempi toiminta + paremmat tuotokset + paremmat tulokset = parempi elämän laatu. Kun päivämme hektisessä maailmassa on usein kiireellä kuormitettu, toimivat ja hyvin suunnitellut sekä taidolla toteutetut järjestelmät tekevät arjestamme pikkuisen paremman. Sisällys Pääkirjoitus Matti Vuori, Päivi Brunou Laadunvarmistus kehittyy Matti Vuori Käytettävyyttä tutkijoille Markku Niemi Mallien varmistamaa laatua mallikelpoista laatua? Risto Nevalainen Testaus hajautettuna suunnitelmavetoisessa ja ketterässä mallissa Kari Kakkonen Ohjelmistostandardeja laidasta laitaan Teemu Vesala SOA testattuna Jonas Hinkkanen Vuoden testaaja 2009 on valittu TestausOSY Esimerkiksi juuri käytettävyys, usability-merkityksessä, on teema, joka harvoin nousee esille laadunvarmistuksessa puhuttaessa. Kuitenkin monissa järjestelmissä käytettävyys on keskeinen laatutekijä. Voiko järjestelmä olla laadukas, jos se ei ole käytettävyydeltään sopiva? Perinteisempää laadunvarmistuksen aluetta, testausta, voi myöskin käsitellä eri sovellusalueiden ja haasteiden kannalta vielä paljon lisää. Asiantuntijoina jutuissa on pääosin TestausOSY:n ja KäytettävyysOSY:n jäseniltä. Artikkeleita on myös muilta laadunvarmistuksen asiantuntijoilta. Toivottavasti löydät tästä numerosta jotakin uutta kokonaisvaltaisen laadun kehittämisessä työssäsi. Käytettävyystyö osana prosesseja Eeva Kangas, Juha Jääskinen Loppukäyttäjä testaajana kokemuksia keskeneräisistä tuotteista Jari Mitro Sama ongelma erilaiset tulokset. Miten varmistaa käytettävyystestauksen laatu? Timo Jokela You need to be smart! 12 Ivar Jakobsson Navigaattori kourassa rotvallin reunalla maailman käytettävyyspäivä Tampereella Eija Kaasinen Hyviä lukuhetkiä, toivoo toimituskunta. Kirja-arvostelu: Helppokäyttöisen verkkopalvelun suunnittelu Helena Venäläinen Kuutamolla

4 Teksti: Matti Vuori Laadunvarmistus kehittyy Kirjoittaja toimii konsultointipalvelujen tuotepäällikkönä Cybercom Finland Oy:ssä (yritys toimi vielä vuodenvaihteessa Plenware) ja työssään konsultoi ja kouluttaa organisaatioita mm. laadunvarmistukseen, testaukseen, käytettävyyteen ja riskienhallintaan liittyvissä asioissa. Vuori on vuonna 2009 KäytettävyysOSY:n hallituksen puheenjohtaja ja TestausOSY:n ohjausryhmän jäsen ja osallistuu globaalin testaussertifikaatin ISTQB kehittämiseen Suomen organisaation FiSTB:n hallituksessa. Tämän lehden teemana on laadunvarmistus. Se on alue, joka muuttuu jatkuvasti, sillä käsityksemme laadusta ja sen varmistamisen tavoista kehittyvät, kun koemme ja opimme uusia asioita. Artikkeli luo tiiviin katsauksen laadunvarmistuksen ajankohtaisiin ilmiöihin. Käsitys laadusta on oppimisprosessi Käsitys siitä, mikä on laatua on aina sidoksissa ymmärrykseemme järjestelmistä. Mitä enemmän osaamme jäsentää asioita, sitä rikkaampi on käsityksemme laadun keskeisistä elementeistä. Ajatteluun vaikuttaa aina se, mitkä kulloinkin ovat painopistealueet, eli siitä puhe, mistä puute. Laatuajattelun alkuaikoina oli tekniikan saaminen kuntoon keskeistä ja siksi tekninen laatu oli vallitseva paradigma. Kun tekniikka alkoi olla paremmin hallittua, voitiin näkökulmaa nostaa asiakastarpeisiin. Eli miettiä avoimemmin silmin, mitä asiakkaat oikeasti tarvitsevat ja haluavat. Samalla koko järjestelmien kehittämisosaaminen kasvoi vahvasti. Esimerkiksi vaatimusmäärittelykulttuuri tuotti ymmärrystä siitä, että järjestelmien oleellisia piirteitä ovat luotettavan oikean toiminnallisuuden lisäksi vaikkapa tietoturvallisuus ja käytettävyys. Kuitenkin, osakulttuurit eivät aina kohtaa ja erilaiset laatuominaisuudet jäävät helposti laadunvarmistuksen ytimestä erillisiksi saarekkeiksi. Testaus on keskeinen laadunvarmistuksen tekniikka, mutta sen luonne on usein käytännössä jäänyt toiminnallisuustestaukseen ja muiden ominaisuuksien testauksen tarvetta ei edes suunnitella systemaattisesti, vaan niitä otetaan projektien työlistalle vasta sitten, kun kantapään kautta huomataan, että jotain pitäisi tehdä. Vuonna 2009 pitäisi olla täysin selvää, että käytettävyys ja tietoturvallisuus ovat jokaisen projektin teemoja ja että kuormitustestaus on välttämätön järjestelmäprojektin testaustehtävä. Tässä on kyse arkisen toiminnan inertiasta, jonka murtaminen on vaikeaa. Käyttäjäkeskeinen laatu Asiakaslähtöinen laatu ei ole mikään uutinen. Uudempaa on systemaattinen laadun varmistaminen eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Käytettävyys on keskeinen laatutekijä ja sen jonkinasteinen varmistaminen on mukana monissa projekteissa - mutta ei läheskään siinä määrin kuin 1990-luvulla arvioitiin. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun osaaminen ja soveltaminen on lisääntynyt, mutta silloinkin puuttuu laadunvarmistuksen perusprinsiippi ohjelmistokehityksen kaltaisissa asioissa: osaaminen ja hyvätkään kehittävät prosessit eivät riitä, lopputuloksen laatu on aina varmistettava. Kuitenkin, niillä alueilla, joilla peruskäytettävyys on saatu kohtuulliseen kuntoon, on näkökulmia jälleen voitu laajentaa. Käyttäjäkokemus on noussut käytettävyyttä ylemmän tason käsitteeksi ja kattaa käyttäjän kokemaa laatua laajemmin kuin ergonomiapohjainen käytettävyys. Ennen kaikkea on kyse eheästä käyttäjän ja tuotteen suhteesta, tunnesiteistä, kokonaisvaltaisesta kokemuksesta. Arvopohjainen suunnittelu on edelleen tälle jatkoa. Olennaista on se, että siinä missä esimerkiksi kulttuurisia tekijöitä on saatettu pitää suunnittelun reunaehtoina, nyt on oivallettu, että tuotteeseen liittyvä kulttuuriset merkitykset ovat osa sen tuottamaa arvoa asiakkaalle ja käyttäjälle. Taiteessa tämä on tietysti ymmärretty aina. Laadun kohteen abstraktiotason nousu Kaikkeen laatuajattelun kehittymiseen liittyy laadun kohteen abstraktiotason nousu. Jos tekninen laatu liittyi aiemmin teknisiin yksityiskohtiin, uudemmat laatuparadigmat keskittyvät enemmän konsepteihin: tuotteeseen tai järjestelmään liittyviin perusperiaatteisiin, uniikkeihin korkean abstraktiotason piirteisiin, ja kaikki nämä käytön kontekstissa, jossa tuote ei ole yksin, vaan käyttäjän maailmassa. Vain toimivan kokonaisuuden laadulla on merkitystä Jos järjestelmä koostuu useasta osajärjestelmästä, millainen on laatu, jos osajärjestelmät toimivat, mutta kokonaisuus ei? Laatu on silloin tietysti nolla. Järjestelmien integrointi tuottaakin projekteissa suurimmat ongelmat ja niinpä myös operatiivinen laadunvarmistus on nostanut näkökulmaansa järjestelmäintegrointiin. Tämä näkyy 4

5 käytännössä siinä, että järjestelmäintegrointitestauksen tekeminen on systematisoitunut ja sen osuus projekteissa on kasvamassa. Toiminnan laadun varmistuksen uudet alueet Jo varhain on oivallettu, että lopputuloksen laatu riippuu prosessista, jolla se saadaan aikaiseksi. Tuotteiden laatuun tarvitaan siis toiminnan laatua, prosessien sekä teknistä laatua että tarkoituksenmukaisuutta kulloiseenkin tarkoitukseen. Esimerkiksi ISO 9000-sarjassa on kysymys tiettyyn paradigmaan perustuvasta johtamisen ja operatiivisen toiminnan laadusta. Ohjelmistokehityksen kypsyysmallit (esim. CMMI ja erilaiset testauksen kypsyysmallit) ovat luoneet käsitystä ammattimaiselta toiminnalta edellytettäviltä menettelyistä. Näitä malleja voidaan käyttää todistamaan toiminnan laatua (tietenkin vahvoilla varauksilla). Viime aikoina esimerkiksi ITIL ja ohjelmistohankintojen CMMI (CMMI for Acquisition) tuovat vastaavaa globaalia ajattelua uusiin organisaatioiden prosesseihin. Tällaista laajenemista voidaan odottaa edelleen. Systeemityössä ajatellaan usein teknistä järjestelmätyötä ja projektitoimintaa. Yhtä oleellista on muistaa vaikkapa johtamisen merkitys. Missä yrityksessä käytetään arkisen johtamisen kypsyysmallia? Esimerkiksi projektiyrityksen kypsyysmalleja sen sijaan on saatavilla ja käytetty ainakin benchmarking-tarkoituksessa. Standardien hyödyntämistä haittaa tunnetusti niiden heikko tuntemus. Esimerkiksi ISO 90003, joka kertoo hienoja konkreettisia ohjeita ISO 9001:n soveltamiseen ohjelmistokehityksessä, on useimmille täysin tuntematon. Jo se, että yhden standardidokumentin henkilökohtainen (!) lisenssi maksaa kymmeniä euroja auttaa varmistamaan, että standardeja ei saada organisaatioissa kaikkien luettavaksi. Standardointijärjestelmän laadussa on tässä valtava epäkohta. Onneksi standardointi on vähitellen uusien avoimenpien teollisuus- ja muiden organisaatioiden ja WWWkulttuurin myötä tulossa vapaammin hyödynnettäväksi. Ketterä laadunvarmistus Hyvä laadunvarmistus on luonteeltaan ketterää. Uutta asiaa kehitettäessä mietitään kohteen lähtökohdista mikä sille on oleellista, millaiset ominaisuudet vaativat panostusta kehittämiseen ja varmistamiseen. Tämän pohjalta tehdään räätälöityjä suunnitelmia ja laadunvarmistus tehdään niillä tavoilla, jotka kulloinkin ovat parhaat mahdolliset. Tämä on periaate, joka sopii kaikenlaisiin projekteihin. Viime aikoina on yleistynyt ketterä ohjelmistokehitys erityisesti käyttäen Scrum-projektinhallintamallia. Scrum ei sinänsä ota kantaa ohjelmistokehitys- tai laadunvarmistuskäytäntöihin, mutta yleisillä tavoilla soveltaa Scrumia on vahvaa potentiaalia laadunvarmistusmielessä. Keskeisinä: Robustin koodin tuottaminen panostamalla yksikkötestaukseen Jatkuva matalan tason integrointi, jolla pidetään koodikanta virheettömänä Vaiheittainen kehittäminen edistää vaatimusten laatua ja koko konseptin laatua Kuitenkin, Scrum-sovelluksissa on myös puutteita. Rikas testaustoiminta edellyttää useita abstraktiotasoja ja sprintit ylittäviä näkökulmia laatuun. Järjestelmätestauksen näkökulma on Scrum-sovelluksissa usein heikko ja automatisoi- Laadunvarmistuksen kehittyminen on kulttuurinen oppimisprosessi. 5

6 Kuva 2. Laadunvarmistus on parhaimmillaan ketterää ja virtuoosimaisen osaavaa. tuja hyväksymistestejä voidaan pitää lähinnä vitsinä aito asiakkaan tekemä hyväksymistestaus on monimuotoinen ihmisten tekemä prosessi, joka edellyttää järjestelmähankkeissa hyvin suuria tilaajan panostuksia. Samoin esimerkiksi käytettävyyden varmistaminen on heikkoa - sujuva vuorovaikutus asiakkaan kanssa ei varmista käytettävyyttä. Laadunvarmistus lama-aikana Tällä hetkellä eletään globaalia lamaa ja äärimmäisen niukkuuden aikaa. Voiko olla niin, että toiminnan ja tuotteiden laadusta tingitään, koska ei ole varaa tehdä hyvää? Lopetetaanko esimerkiksi testaus, koska siihen ei ole rahaa? Jos ajatellaan asioita systeemityön näkökulmasta ja muistetaan edelleen akuutti ohjelmistokriisi, on selvää, että laadun heikentämisen varaa ei ole. Toiminnan laadun on oltava hyvää heikkoinakin aikoina. Lamassa onkin se hyvä puoli, että se pakottaa miettimään, mikä järjestelmissä ja palveluissa on olennaista. Tämä on kriittinen lähtökohta laadulle ja sen varmistamiselle. Suurimmat laatuongelmathan kumpuavat juuri konseptitason kysymyksistä sen ymmärtämisestä, mitä ollaan kulloinkin tekemässä ja mikä sen onnistumisessa on oleellisinta. Toisaalta, lamaaikana ei ole kertakaikkiaan varaa hankkeiden epäonnistumiseen. Laatuun on siksi kiinnitettävä erityistä huomiota. Järjestelmähankinnoissa osataan myös etsiä uusia kustannustehokkaita järjestelmätyyppejä, ja avoimen lähdekoodin suosion arvellaan kasvavan merkittävästi. Se on uusi tapa ajatella ohjelmistoista, niiden toimituksesta ja määrittelystä ja tarvitsee myös uudenlaista systematiikkaa. Uusi JHS-suosituksena julkaistu Avoimen lähdekoodin hankintaopas tuo toiminnan laatua tälle saralle. Avoimet rajapinnat yleistyvät toivottavasti merkittävästi, sillä niiden vaikutus integrointihankkeiden onnistumiseen on aivan ratkaiseva. Hienoa on myös se, että avoimella lähdekoodin sovelluksilla yhä useammat organisaatiot pystyvät hankkimaan koko henkilöstölleen esimerkiksi laadukkaita testaustyökaluja yksikkötestauksesta vianhallintaan ja viime aikoina myös testauksenhallintaan, missä välineiden kalleus on rajoittanut niiden hankintaja käyttömahdollisuuksia. Niukkuus korostaa laatutoiminnan luonnetta viestintänä. Jos joudutaankin tekemään kompromisseja, kaikkien asianosaisten on tiedettävä, mitä ne kompromissit ovat ja millaisia vaikutuksia niillä on. Silloin ne voidaan hyväksyä tietopohjaisesti. Kohti 2010-luvun kokonaislaatua Laadun ja sen varmistamisen parissa tapahtuu koko ajan paljon ja organisaatioissa onkin otettava asiat säännöllisin väliajoin pöydälle ja arvioitava toiminnan laatua: onko käsitys laadusta kattava, tuotetaanko ja varmistetaanko laatu asianmukaisesti kaikissa relevanteissa prosesseissa, muistetaanko perusasiat kun toimintaa ja prosesseja muutetaan. Siinä, missä toiminnan laatu on edennyt työprosessien detaljeista kokonaisprosesseihin ja lähestymistapoihin, myös järjestelmien laadussa on enemmän nostettava abstraktiotasoa ja mietittävä laatutekijöitä konseptien tasolla. Konseptiajattelun on ajateltu olevan Suomessa heikkoa. Sen kehittämisessä ei ole kyse hypen lisäämisestä, vaan kyseessä on avainasia asiakastarpeiden täyttymisen eli laadun näkökulmasta. 6

7 Teksti: Markku Niemi Käytettävyyttä tutkijoille Suomen Akatemia myöntää vuosittain yli minimoida hankalasta ja työläästä järjestelmäintegroinnista 250 milj. euroa tieteelliseen tutkimukseen johtuvat ohjelmistovirheet. Elinkaa- ja muuhun tieteen edistämiseen. Vuosittain rensa päätä tekniseltä toteutukseltaan lähestyvä saapuvat lähes 5000 tutkimusrahoitushakemusta pitkäikäinen ohjelmisto on joskus kuin alokkaan ovat käytännössä 100%:sti säh- asento: sitä ei voi korjata vaan se pitää tehdä köisessä muodossa. Sama pätee kustakin uudestaan. hakemuksesta lausunnon tuottavaan tieteelliseen vertaisarviointiin, Akatemian toiminnan Haasteena on edelleenkin suunnitella ja toteut- Markku Niemi on laadun ja luotettavuuden peruskiveen. taa käytettävyys hyvin erilaisten käyttäjäryh- projektipäällikkö Suomen Akatemiassa Käynnissä olevien järjestelmäuudistusten mien näkökulmasta. Tutkimusrahoituspäätöksiä vastuullaan rahoitusja asiointitietojärjestelmien uusiminen. tuloksena sähköistyvät tutkimusrahoitusprosessirutiinien päiväittäistyönään valmisteleva ja toimeenpa- loputkin osat kuten päätösten neva tiedeasiantuntija tarvitsee runsaasti enem- allekirjoittaminen ja muutosten hakemuskäsittelyt. män toiminnallisuutta ja tietoa kuin rahoitusta Käytettävyyttä on paranneltu vähin hakeva tutkija. Työn helpottamista haetaan myös erin järjestelmäkehityksen vaiheissa ja asiointijärjestelmän, dokumenttienhallinnan ja tilanne on nyt hyvä ja asiakkaat tyytyväisiä. toimistojärjestelmän tosiaikaisesti integroivilla ratkaisuilla; asiakirjat talteen ja tarvittaessa esille, Käytettävyyden tilanne vuonna 2003 tekstinkäsittelyyn ja takaisin järjestelmän haltuun Vuonna 2003 teetettiin Suomen Akatemian sekä ilman käsin nysväämistä, niitä kuuluisia nappeja eräiden muiden koti- ja ulkomaisten rahoittajaorganisatioiden painelemalla. Käynnissä olevassa kilpailu- asiointiratkaisuja vertaileva asiantuntija-arviointi. tusprosessissa on mielenkiintoista nähdä, Arvioinnin toteutti Adage Oy. millaista käytettävyysajattelua meille on Taulu1. Akatemia sijoittui vertailussa toiseksi. Taulussa tarjolla uuden järjestelmäsukupolvemme Akatemian sivuston hyviä 1 on lueteltu korkean sijoituksen taustalla olevia tekemiseen niin teknisessä kuin mentaalisessakin piirteitä vuonna 2003 tehdyssä piirteitä. Vuoden 2003 selvityksessä tunnistettiin mielessä. arvioinnissa myös joukko käytettävyyden parantamista vaativia mahdollisuus laatia hakemus asioita. Listaus niistä on taulussa 2. Viime syksyinen Akatemian yleisten vaiheistetusti -...Sivusto toimii Akatemian vastuuhenkilöt ja ohjelmistotoimittajat verkkopalveluiden käyttäjätutkimus totesi erittäin hyvänä wizard-tyyp- ovat ottaneet hyvin vaarin havainnoista ja merkittävää parannusta tapahtuneen pisenä täytön jaksottajana ja lähes kaikki puutteet on jo korjattu myöhemmissä monelta osin. Kehitys näköjään kehittyy apuna, kuten ulkopuolinen käy- versioissa. Jotakin on sentään jäänyt tulevankin tässäkin eli parannettavaakin riittää tettävyysasiantuntija raportoi. järjestelmän korjattavaksi - esimerkiksi se, että edelleen. Akatemian yleisiin verkkosivuihin automaattinen välitallennus hakemuksen voisi tulevaisuudessa täyttää omilla ja sähköiseen asi- koko ajan saatavilla oleva loma- tunnuksillaan joku toinen tutkijan puolesta. ointiin (http://www.aka.fi/fi/a/tutkijalle/ kekohtainen ohje Kirjaudu-tasta-sahkoiseen-asiointiin/) voi kenttäkohtainen ohjeistus Järjestelmäuudistukset tuloillaan kuka tahansa tutustua vapaasti vaikka lomakkeen navigaation sitominen Akatemia korvaa seuraavien kahden vuoden käytettävyyden arviointimielessä. Vinkki: hakemusprosessiin aikana nykyisen kahden erillisen sovelluksen ja valitse sähköisessä asioinnissa Testihaku pyrkimys käyttää paperilomakkeen järjestelmätoimittajan asiointi- ja rahoitustietojärjestelmäkokonaisuuden niin voit leikkiä vapaasti hakulomakkeis- numerointia ja otsikointia yhdellä. Tavoitteena tolla. navigaatiossa on ketteröidä ylläpitoa ja jatkokehitystyötä ja yhteenveto käyttäjän hakemuksista, lomakkeista ja tiedoista Taulu 2. miellyttävä visuaalinen kokonaisuus, rauhallinen layout lomak- Akatemian sivuston tunnistettuja kehittämistarpeita vuoden 2003 arvioinnissa Puutteellisuudet ja epäyhdenmukaisuudet navigaation ja hakemusprosessin kesken keissa ja sivustolla Keskeneräisten kohtien korostamisen puute Epäyhtenäisyys pakollisten kenttien merkitsemisessä Selkeän käyttäjää tukevan hakemuskohtaisen yhteenvetosivun puute Lopullisen hakemuksen toimittaminen vain paperimuodossa Kielen valinnan sijainti ja kielivalinnat eivät säily eri verkkosivustojen välillä siirryttäessä Uudet ikkunat Eteneminen ei ole mahdollista mikäli ei täytä kaikkia kohtia oletetussa järjestyksessä Hakemusta ei voi täyttää ja jättää toisen puolesta Kenttiin syötetty tieto saattaa hukkua virheilmoitustilanteessa Hakemus poistettava jos jätetty väärään hakuun (hakuvalintaa ei voi vaihtaa) Hakijan yhteys- ja organisaatiotietojen jälleenkäytön puute 7

8 Teksti: Risto Nevalainen Mallien varmistamaa laatua mallikelpoista laatua? Risto Nevalainen, Senior Advisor, FiSMA ry Risto Nevalainen on toiminut pitkään laadunhallinnan asiantuntijatehtävissä, mm. ISO9001 pätevänä arvioijana vuodesta 1990 lähtien. Hän on tehnyt lukuisan määrän SPICE- ja CMMI-arviointeja Suomessa ja ulkomailla. Viime vuosina hän on perehtynyt laadunvarmistukseen vaativissa turvallisuuskriittisissä järjestelmissä, etenkin ydinvoimaloiden I&C sovelluksissa. Nevalaisen vastuualueena FiSMA ry:ssä on ohjelmistojen ja järjestelmien standardointi sekä prosessien kehittämisen menetelmät ja mallit. Tässä artikkelissa kuvataan laadunvarmistuksessa käytettyjä ja/tai sitä varten suunniteltuja malleja ja standardeja. Ne on tehty yleensä joko kansainvälisissä standardointielimissä (ISO, IEC, IEEE) taikka yritysten muodostamissa konsortioissa. Mallit voidaan luokitella monella tapaa, esimerkiksi niiden pääasiallisen toimialan, varmistuksen kohteen ja niiden sisältämien menetelmien mukaan. Uutena asiana artikkelissa esitellään ns. varmistustapaus (assurance case), jonka avulla voidaan varmistaa laajoja kokonaisuuksia etenkin vaativissa ohjelmistoissa ja järjestelmissä. minnan ja prosessien yhdenmukaisuutta. Yhteistä on ainakin osittainen riippumattomuus tekijän ja varmistajan välillä. Yhdenmukaisuutta korostavat mallit sisältävät usein myös ns. referenssin eli laatua varmistetaan suhteessa johonkin. Oheiseen taulukkoon (taulukko 1) on koottu tekijöitä, joissa erityyppiset laadunvarmistuksen mallit poikkeavat toisistaan. Toisena ulottuvuutena voidaan nähdä yhdenmukaisuus vs nykytilanteen vahvuus vs kehityshakuisuus. Näiden mukaisesti taulukkoon on sitten koottu joitakin rivejä korostamaan kunkin näkökulman keskeisiä painotuksia ja eroja. 1. Käsitteiden selvennystä Laadunvarmistuksesta on monia määritelmiä. Joissakin painotetaan testausta ja lopputuloksen laatua, joissakin toisissa määritelmissä taasen toi- Taulukon viimeisenä rivinä on joitakin esimerkkejä erityyppisistä laadunvarmistuksen malleista. Useimmille lukijoille tunnettuja lienevät ainakin ISO9001, CMMI ja EFQM. Kerron tässä artikkelissa Taulukko 1. Laadunvarmistuksen erilaisia painotuksia ja tyypittelyä. 8

9 näistä lisää, mutta myös hieman uudemmista ja ehkä vähemmän tunnetuista malleista. Ohjelmistoteollisuuden ja järjestelmäkehityksen soisi kehittyvän niin, että sen tulokset ovat hyvinkin laadukkaita ja kestäviä (dependable) eivätkä aiheuta riskejä yhteiskunnalle, yrityksille eikä yksilöille. Samaan aikaan kehitys on kohti suurempia, digitaalisia kokonaisuuksia. Esimerkkinä vaikkapa uusi automalli, jonka kehitystyöstä reilusti yli puolet on jo ohjelmistotyötä. Muutaman vuoden päästä meillä on myös valtakunnallinen terveystietojamme sisältävä rekisteri, jonka toivoisi olevan sekä tehokkuutta lisäävä että laadukas. Niinpä tarvitaan nykyistä isompia panostuksia ohjelmistojen laadunvarmistukseen, osin viranomaisvaatimuksista johtuen. Malleilla ja standardeilla on tässä merkitystä, koska ne ovat kaikille osapuolille yhteisiä ja yleensä laajaan konsensukseen perustuvia. 2. Prosessi- ja tuotevarmistuksen mallit Tunnetuimpia prosessimalleja lienevät CMMI ja SPICE (ISO/IEC15504). Malleilla arvioidaan toiminnan nykytilaa ja haetaan kehityskohteita. Usein malleja käytetään myös toimittajavalinnassa. Nämä mallit edustavat taulukon 1 keskimmäistä saraketta eli niillä mitataan prosessien kyvykkyyttä ja organisaation kypsyyttä. Nämä mallit ovat olleet käytössä jo parikymmentä vuotta, mutta ne eivät ole onneksi jämähtäneet vaan uudistuvat edelleen. CMMI-mallin nykyversio on 1.2, ja vuoden 2010 lopulla voidaan odottaa uutta versiota, CMMI 2.0. Se sisältänee verraten joustavan arkkitehtuurin ja joukon käyttökohteen mukaan varioituneita prosessijoukkoja (ainakin ohjelmistot, järjestelmät ja palvelut). Ostajille ja kehittäjille on omat mallinsa.spice kehittyy samaan tapaan ja suuntaan kuin CMMI. Nykyversio on julkaistu standardina vuosina Näinä päivinä julkaistaan standardi organisaation kypsyyden arviointiin. Työn alla on lisäksi mm. palvelujen hallinnan arviointimalli. SPICE-standardi on myös kokonaisuudistuksen kohteena lähivuosina. Ei ISO9001 mallikaan ole unohtunut. Siitä tuli viime marraskuussa uusi versio, ISO9001:2008. Sisältö muuttui monessa kohtaa, mutta yhtään uutta vaatimusta tai tulkinnan merkittävää kiristystä ei tehty verrattuna vuonna 2000 julkaistuun aikaisempaan versioon. Painetta isompaan uudistukseen on epäilemättä olemassa, ja purkautunee seuraavassa versiossa vuonna 2014 tai Rinnalle on kehittymässä myös tarkempia malleja, mm. projektinhallinnan ISO-standardit ja IT Governance aihepiirin standardit. Eri malleilla on verraten paljon päällekkäisyyksiä. ISO9001 on kaikkein pelkistetyin ja soveltuu kaikentyyppisiin tilanteisiin. Vastineeksi se vaatii kokeneen ja taustateoriat tuntevan arvioijan ja soveltajan, muuten tulkinnat vaihtelevat liikaa ja mallin käyttö mekanisoituu. CMMI ja SPICE ovat tässä suhteessa tarkempia ja parempia, mutta eivät sovellu yhtä notkeasti erilaisiin liiketoiminnan tarpeisiin. Ne ovat myös verraten raskaita, ainakin jos ne otetaan kokonaan käyttöön. Aika vakiintunut sisältöjako IT-lähtöisissä yleismalleissa on SSS elikkä Software, Systems ja Services. Tämä kolmen ässän jako on jo toteutettu CMMI:ssä ja ja SPICE:ssa. Minkään yrityksen ei kannata yrittää ottaa kaikkia malleja täysimääräisesti käyttöön, vaan valita ensisijaisin liiketoiminnan ja ansaintalogiikan mukaan. Trendi tuntuisi olevan kohti Service-lähtöisiä malleja, josta osoituksena on ITIL-mallin suosio. Tuotelaadun puolella ei ole yhtä selkeää ja vakiintunutta tilannetta kuin prosessien puolella. Ohjelmiston laadun arviointiin on kehitteillä ISO25000 standardisarja, perustuen jo julkaistuun ISO9126 sarjaan. Se painottuu laadun mittaamiseen eri menetelmin. Tietoturvan tarkastamiseen on julkistettu oma ISO27000-standardisarjansa. Kuvassa 1 on havainnollistettu eri mallien välisiä eroja ja päällekkäisyyksiä. Nyrkkisääntö voisi olla että millä tahansa yhdellä mallilla saa jo puolet siitä, mitä kuvassa esitetyt viisi erityyppistä mallia kattavat. Kukin yritys voi sitten rikastaa mallien käyttöä oman tarpeensa mukaan. Tyypillinen polku suomalaisissa IT-yrityksissä lienee, että kehitetään ensin ISO9001 vaatimusten mukainen toimintajärjestelmä, jota täydennetään esimerkiksi CMMI- tai ITIL-vaatimuksilla. Iso trendi on liiketoiminnan kehittämiseen varta vasten tarkoitettujen mallien syntyminen. EFQM onkin jo verraten laajassa käytössä. Monissa IT-yrityksissä puhutaan nykyään Six Sigman käyttöönotosta, ja miksei myös IT hallintakäytäntöjen (IT Governance) malleista. Yleensä nämä mallit toimivat parhaiten, kun perusmalleista on jo saatu enin irti ja tarvitaan uutta näkökulmaa. CMMI-yhteisössä on puhuttu jo vuosia myös korkean kypsyystason malleista (CMMI tasot 4 ja 5) osittain omana joukkonaan. 3. V&V malleja ja ohjelmistojen laatuluokituksia Oma kokonaisuutensa laadunvarmistuksessa ovat testaus- ja tarkastuspainotteiset mallit. Usein aihepiiristä käytetään V&V lyhennettä (Verification & Validation). Ne voidaan tyypitellä monella tapaa, samaten kuin yleisetkin mallit. Tässä artikkelissa haluan tuoda esille vain vaativaan laadunvarmistukseen kehitettyjä malleja ja standardeja, koska ne ovat vähemmän tunnettuja. Mielestäni paras V&V toiminnan malli on IEEE1012 standardi. Se on kehitetty aikoinaan 9

10 Kuva 1. Eri mallien synerginen käyttö. turvallisuuskriittisten ohjelmistojen ohjeistoksi. Sitä voidaan pitää myös hyvänä ja perusteellisena kuvauksena V&V prosesseista, jakaantuen tarkemmiksi tehtäviksi ja tuloksiksi. Monet yritykset ovat ottaneet IEEE1012 mallin käyttöön lähes sellaisenaan, ja jotkin toimialat vaativat standardia vastaavaa toimintaa toimittajiltaan. Tällaisia toimialoja ovat esimerkiksi terveydenhuolto, ilmailu ja avaruus, autoteollisuus ja ydinvoimalat. Kaikilla näillä toimialoilla on omiakin vastaavia malleja, ja niissä on kunkin toimialan vaatimia tarkennuksia yleiseen malliin nähden. IEEE1012 sisältää 4-portaisen luokituksen ohjelmiston kestävyydelle (dependability). Kestävyys voi sisältää esimerkiksi turvallisuusvaatimuksia (safety, security) ja ominaisuuksia ohjelmiston luotettavuudelle. Tavoitteena on hallita ohjelmiston mahdollisesti aiheuttamia riskejä ja vahinkoja. Nelostason vaatimukset ovat hyvin tiukkoja eikä ohjelmisto saa käytännössä vikaantua lainkaan. Ykköstasolla riittää että ohjelmisto toimii oikein tai pystyy rajoittamaan vahingon siirtymällä esimerkiksi erityiseen turvatilaan. Tämäkin on kova vaatimus useimmille nyt käytössä oleville ohjelmistoille! Tutumpi laatuluokitus ohjelmistoille ja järjestelmille on ns SIL (Safety Integrity Level). Se on kuvattu standardisarjassa IEC61508 (Functional Safety). Tässä standardissa rajoitutaan enimmäkseen järjestelmien turvallisuuteen. Standardi sisältää runsaasti yksityiskohtaisia kuvauksia ja menetelmiä, jotka on luokiteltu SIL-tasoille 1-4 samaan tapaan kuin IEEE1012 standardissakin. IEC61508 on laajalti käytössä toimialoilla, joilla on lakeihin perustuvia turvallisuusvaatimuksia. Esimerkkeinä mainittakoon rautateiden ja metrojen kulunvalvonnan järjestelmät, terveydenhoidon elektroniikka ja auton digitaalisesti valvotut toiminnot. On helppo ennustaa, että IEC61508 standardista tulee perusvaatimus kaikissa järjestelmissä, missä on turvallisuusuhkia. 4. Varmistustapaus (assurance case) Esitän tässä artikkelissa yhden verraten uuden mallin ja menetelmän ohjelmistojen laadunvarmistukseen. Kutsun sitä varmistustapaukseksi (assurance case). Turvallisuuskriittisissä järjestelmissä on tehty jo kymmenisen vuotta ns. turvallisuustapauksia (safety case). Niiden tekoon ja laskentaan on kehitetty menetelmiä ja jopa välineitä. Varmistustapaus on hyvin samantapainen, mutta on tarkoitettu yleisempään käyttöön kuin pelkkä turvallisuus. Varmistustapausten tekemiseen on tekeillä standardiperhe ISO/IEC 15026, pääosin IEEE:n resursseilla. Varmistustapausta voisi luonnehtia jonkin laatuväittämän todistamiseksi kaikkea tarvittavia ja mahdollisia evidenssejä käyttäen. Laatuväittämä (argument) voisi olla vaikkapa Ohjelmisto ei saa näyttää yksittäisen henkilön tietoja missään olosuhteissa. Usein väittämä on vaikea todistaa sataprosenttisesti, joten siihen liitetään epävarmuus sekä ei-toivottujen seurausten että virhetapauksen esiintymisen suhteen. Evidenssejä väittämän tueksi voivat olla esimerkiksi ohjelmistoprosessin kyvykkyys, erilaiset analyysit ja laskelmat, riippumattomat tarkastukset ja ohjelmiston käyttöhistoria. Esimerkiksi, jos ohjelmistoa on käytetty vikaantumatta jo 50 miljoonaa tuntia, voidaan sitä pitää verraten luotet- 10

Mallien varmistamaa laatua mallikelpoista laatua?

Mallien varmistamaa laatua mallikelpoista laatua? Risto Nevalainen, FiSMA Ry Artikkeli Sytyke 1/2009 Mallien varmistamaa laatua mallikelpoista laatua? Tässä artikkelissa kuvataan laadunvarmistuksessa käytettyjä ja/tai sitä varten suunniteltuja malleja

Lisätiedot

Testaus-tietoisku: Tärkeimpiä asioita testauksesta projektityökurssilaisille

Testaus-tietoisku: Tärkeimpiä asioita testauksesta projektityökurssilaisille 1(23) Testaus-tietoisku: Tärkeimpiä asioita testauksesta projektityökurssilaisille Matti Vuori, Tampereen teknillinen yliopisto 30.10.2012 Sisällysluettelo 1/2 Esityksen tarkoitus 4 Laatu on tärkeää, ei

Lisätiedot

Tapahtuipa Testaajalle...

Tapahtuipa Testaajalle... Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman

Lisätiedot

@Tampereen Testauspäivät (2012-06)

@Tampereen Testauspäivät (2012-06) @Tampereen Testauspäivät (2012-06) Testausodotukset räätälöityjen järjestelmien projekteissa Maaret Pyhäjärvi, testausasiantuntija Twitter: maaretp Testausvastaava @ Granlund Oy Yrittäjä

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

FiSMA PÄTEVÄN ARVIOIJAN NIMIKKEEN HAKEMUSOHJE

FiSMA PÄTEVÄN ARVIOIJAN NIMIKKEEN HAKEMUSOHJE FISMA ry FiSMA Pätevän Arvioijan yleisohje Sivu 1(2) Prosessijohtaminen Hakemuksen tekeminen ja uusiminen FiSMA PÄTEVÄN ARVIOIJAN NIMIKKEEN HAKEMUSOHJE 1. Yleistä FiSMA Pätevän Arvioijan (FiSMA Competent

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa?

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Arto Stenberg Copyright Kuntien Tiera Oy Kuntien Tiera Copyright Kuntien Tiera Oy Tiera on vuonna 2010 perustettu yli 200:n kuntatoimijan omistama

Lisätiedot

Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy

Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case OP-Pohjola Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy Agenda Scrum lyhyesti Jatkuvan palvelun DW-projekti- Case OP-Pohjola Lähtötilanne ennen Scrumia Scrumin

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Otso Kivekäs 20.8.2015 Otso Kivekäs+ Codento Kehittämispäällikkö, kunta-alan projektit

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

Systeemityöyhdistys SYTYKE ry

Systeemityöyhdistys SYTYKE ry Systeemityöyhdistys SYTYKE ry Toimintasuunnitelma 2009 Yhdistyksen syyskokous 19.11.2008 Sytyke ry:n missio Ajankohtaisia systeemityöteemoja, ajatusten vaihtoa ja oppimista alan ammattilaisten kesken Arvot

Lisätiedot

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012 08.03.2012 Uutiskirjeen sisältö Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012 Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä IT-hallinnan parhaista käytännöistä ja niiden hyödyistä keskiviikkona

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Esityksen osat Hankemallista jatkuvaan ylläpitoon Etenemisehdotus sidosryhmien

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,

Lisätiedot

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana 04.02.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Sisällys 1. Johdanto 2. Yksikkö- ja integrointitestaus 3. Järjestelmätestaus 4. Hyväksymistestaus http://cs.joensuu.fi/tsoft/

Lisätiedot

Project-TOP QUALITY GATE

Project-TOP QUALITY GATE Project-TOP QUALITY GATE FOR SUCCESSFUL COMPANIES TYÖKALU ERP- JÄRJESTELMIEN TESTAUKSEEN PROJECT-TOP QUALITY GATE Quality Gate on työkalu ERP-järjestelmien testaukseen Huonosti testattu ERP- järjestelmä

Lisätiedot

Testauksen hallintaa teekkareille (ja muille kiinnostuneille) Arto Stenberg

Testauksen hallintaa teekkareille (ja muille kiinnostuneille) Arto Stenberg Testauksen hallintaa teekkareille (ja muille kiinnostuneille) Arto Stenberg Symbio lyhyesti Innovatiivinen tuotekehitys- ja testauskumppani Juuret Suomessa, perustettu 1997 Laadukkaat ohjelmistotoimitukset

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016 CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016 VIIME KERRALLA MENETELMIÄ Musta laatikko Valkea laatikko Harmaa laatikko Regressio Automaatio Rasitus (kuormitus)

Lisätiedot

Testauksen suunnittelu ja dokumentointi ketterässä testauksessa Tutkimustuloksia

Testauksen suunnittelu ja dokumentointi ketterässä testauksessa Tutkimustuloksia Testauksen suunnittelu ja dokumentointi ketterässä testauksessa Tutkimustuloksia Nina Perta, Senior quality consultant Knowit Oy Elina Varteva, QA Specialist Knowit Oy Copyright Knowit Oy 2014 Nina Perta

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

TYÖKALU HYVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUN TUOTTAMISEEN

TYÖKALU HYVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUN TUOTTAMISEEN TYÖKALU HYVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUN TUOTTAMISEEN HYVÄT MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUT TARVITSEVAT PÄIVITTÄISTÄ TYÖTÄ HELPOTTAVAN ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄN NAPPULA TUKEE LAADUKASTA

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun l Yrityksen kumppanien yhteydenpidon lisääminen Janne Ohtonen, Enterprise Architect, Affecto Finland Oy Yit Yrityksen kumppaniverkosto

Lisätiedot

Fujitsu SPICE Lite. Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat. Copyright 2010 FUJITSU

Fujitsu SPICE Lite. Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat. Copyright 2010 FUJITSU Fujitsu SPICE Lite Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat Copyright 2010 FUJITSU Laatu ja prosessit Fujitsussa Laatujärjestelmän rakentaminen ja systemaattinen prosessijohtaminen

Lisätiedot

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli

Lisätiedot

Testataanko huomenna?

Testataanko huomenna? Testataanko huomenna? Qentinel Group 2014 Esko Hannula 03.06.2014 Ohjelmistokriisistä testauskriisiin 1985: Ohjelmistot ovat huonolaatuisia ja aina myöhässä Jonkun pitäisi testata, ehkäpä noiden huonoimpien

Lisätiedot

ITK130 Ohjelmistojen luonne

ITK130 Ohjelmistojen luonne ITK130 Ohjelmistojen luonne Luennon sisältö Ohjelmistotekniikka ja vaatimukset Ohjelmistotuote Ei-toiminnallisten vaatimusten luokittelu Sisäiset ja ulkoiset vaatimukset Oikeellisuus Luotettavuus Kestävyys

Lisätiedot

Hankesuunnitelma. Novus-Hanke. Novus-Hanke. YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA. www.prh.fi LIITE 1

Hankesuunnitelma. Novus-Hanke. Novus-Hanke. YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA. www.prh.fi LIITE 1 Hankesuunnitelma YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA Hankesuunnitelma - Sisältö Tausta Hankkeen tavoitteet, hyödyt, riskit ja laadunvarmistus Arkkitehtuurit Kustannukset Organisaatio

Lisätiedot

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS. 4.6.2015 Marko Varpunen

KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS. 4.6.2015 Marko Varpunen KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS 4.6.2015 Marko Varpunen TLJ ja automaatio Rautatie, metro, teollisuus-laitokset, kaivoskoneet, vesi, n. 90 henkeä Mikkeli Turvallisuusjohtaminen konsultointi riskienarviointi

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Tietojärjestelmäkehityksen ja ylläpidon kilpailuttaminen. Hankintamenettelyjen parhaat käytännöt

Tietojärjestelmäkehityksen ja ylläpidon kilpailuttaminen. Hankintamenettelyjen parhaat käytännöt Tietojärjestelmäkehityksen ja ylläpidon kilpailuttaminen Hankintamenettelyjen parhaat käytännöt Mikko Vuorikoski Johtaja Ixonos Teknologiakonsultointi Oy Sisältö Järjestelmien hankinnan motiivit Miksi

Lisätiedot

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Järjestelmä- ja ohjelmistoturvallisuus 17.10.2012 Finlandia-talo, Helsinki Tuotepäällikkö Janne Peltonen VTT Expert Services Oy 12.10.2012 2 VTT Expert Services

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaustasot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaustasot Ohjelmiston testaus ja laatu Testaustasot Testauksen vaihejako Tarpeet / sopimus Järjestelmätestaus Hyväksymiskoe Määrittely testauksen suunnittelu ja tulosten verifiointi Arkkitehtuurisuunnittelu Moduulisuunnittelu

Lisätiedot

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille Jan Malmström Mepco Oy Projektiorganisaatioiden haasteita Investoinnin myyminen johdolle ja johdon sitoutuminen Organisaation totuttujen toimintamallien

Lisätiedot

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä ecome Ecome Finland Oy Itämerenkatu 3 p. 020 7749 580 00180 Helsinki p. 020 7749 585 Suomi - Finland ecome@ecome.fi y. 2193874-3 www.ecome.fi Ecome-järjestelmä pähkinänkuoressa Ecome on suomalaisen yhtiön

Lisätiedot

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa 1 Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa Passion leads to design, design leads to performance, performance leads to SUCCESS! OLLI NIEMI Yoso Oy Mitä määrittelyltä

Lisätiedot

Finnaa arkistoille. Aki Lassila Arkistot 26.11.2012

Finnaa arkistoille. Aki Lassila Arkistot 26.11.2012 Finnaa arkistoille Aki Lassila Arkistot 26.11.2012 Finnan arkkitehtuuri Asiakasliittymä rakentuu useista moduleista, jotka on integroitu toisiinsa; uusia moduleita voidaan integroida järjestelmään tarpeen

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Matti Vuori Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Edistääkö avoimen lähdekoodin käyttö ohjelmien käyttävyyttä vai ei? Siitä on vielä oikeastaan aikaista tehdä diagnoosia, mutta erilaisia käytettävyyttä

Lisätiedot

Julkaisemattomia koulutusmateriaaleja 2003-2010

Julkaisemattomia koulutusmateriaaleja 2003-2010 Matti Vuori Julkaisemattomia koulutusmateriaaleja 2003-2010 Luettelo vuosina 2003-2010 tuotetuista geneerisistä koulutusmateriaaleista (yrityskohtaiset aineistot ovat asia erikseen), ja joihin laatijalla

Lisätiedot

Ostavat organisaatiot konsultin silmin

Ostavat organisaatiot konsultin silmin Ostavat organisaatiot konsultin silmin Softaa sutjakasti - Kuinka pitää projektimopo käsissä Sytyke Ry:n laivaseminaari 9.9.2009 Paula Miinalainen, Arbor Vitae Konsulttina monitoimittajaympäristöissä muutosten

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

LAADUNHALLINTA. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

LAADUNHALLINTA. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy LAADUNHALLINTA Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy TEHTÄVÄN LAADUNVARMISTUS Yksittäisen tehtävän hyvälle laadunvarmistukselle on ominaista, että: laatuvaatimukset on yksilöity ja konkreettisesti esitetty

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

Koulutuksen suhdannevaihtelut. Zeppeliinistä suihkukoneaikaan

Koulutuksen suhdannevaihtelut. Zeppeliinistä suihkukoneaikaan Koulutuksen suhdannevaihtelut Zeppeliinistä suihkukoneaikaan Suhdannevaihtelut People 1970-1990 Perusasiat kestävät ratkaisut 1990-1995 Teknologiat nopean ohjelmistokehityksen ratkaisut 1995 2000 Menetelmät

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena 1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan

Lisätiedot

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä S-38.3310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä Tuomas Laajanen Työn ohjaaja: Prof. Heikki Hämmäinen Työn valvoja: DI Tom

Lisätiedot

Palvelupaketit. Uusi selkeämpi hinnoittelu Taltioni palveluihin

Palvelupaketit. Uusi selkeämpi hinnoittelu Taltioni palveluihin Palvelupaketit Uusi selkeämpi hinnoittelu Taltioni palveluihin Mitä Taltionista saa? Vastustamme erillisratkaisuja kannatamme yhteistyötä! Taltioni markkinoi yhteensopivia palveluja käyttäjille ja päättäjille

Lisätiedot

Projektinhallintapäivä 2011 Hyvää huomenta tasapuolisesti kaikille!

Projektinhallintapäivä 2011 Hyvää huomenta tasapuolisesti kaikille! Projektinhallintapäivä 2011 Hyvää huomenta tasapuolisesti kaikille! Olkaa hyvä ja täyttäkää istumapaikat rivien keskeltä alkaen, sali todennäköisesti tulee täyteen yli 230 ilmoittautunutta, noin 4 peruutusta.

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjätunnistuksen ja käyttöoikeushallinnan käyttöönotosta

Kokemuksia käyttäjätunnistuksen ja käyttöoikeushallinnan käyttöönotosta Kokemuksia käyttäjätunnistuksen ja käyttöoikeushallinnan käyttöönotosta 25.8.2004, Kaksi tärkeää käyttäjä-alkuista sanaa Käyttäjätunnistus ( todennus, Authentication ) Välttämätöntä nykyisissä järjestelmissä

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina - Käytännön esimerkkejä ITIL ja ITSM mukaisista IT palveluhallinnan toteutuksista ja mahdollisuuksista Ville Koskinen Sales Specialist, HP Software

Lisätiedot

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Ulkoistamisen hallittu prosessi Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Muutos ja tietoturvallisuus -ohje Korvaa Vahti-ohjeen 2/1999 ja laajentaa sen tarkastelunäkökulmaa Työryhmänä jaosto, konsulttina WM-data

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti

SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Järjestelmäprojekti 1 projektisuunnitelma ICT4TN007-2 SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Versio 0.1 Tekijät Keijo Nykänen Tarkastanut Hyväksynyt HAAGA-HELIA

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita!

Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita! Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita! eli... Hyvä kaava sanoo enemmän kuin,... tuhat riviä koodia!... sata riviä tekstiä!... kymmenen diagrammia! YLEISTÄ FORMAALEISTA

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma

Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma FT, tietohallintopäällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulu Jaakko.Riihimaa@seamk.fi GSM 040-8304104 Kokonaisarkkitehtuurimalli: yleishavaintoja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Ylläpitodokumentti Boa Open Access Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari

Lisätiedot

Tilannekatsaus 4.11.2013. Opintopolku.fi

Tilannekatsaus 4.11.2013. Opintopolku.fi Tilannekatsaus 4.11.2013 tilannekatsaus 4.11.2013 Muuntotyön tilanne AT/EAT muunnossa olleet aineistot toimitettu Opetushallitukselle. Muunnettuja tutkintoja 114, 13 tutkintoa jäänyt muuntamatta niihin

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

Työ intohimona caseina testaus, käytettävyys ja riskienhallinta

Työ intohimona caseina testaus, käytettävyys ja riskienhallinta Työ intohimona caseina testaus, käytettävyys ja riskienhallinta Mistä kumpuaa intohimo työhön? Kolme tiivistä casea: testaus, käytettävyys ja riskienhallinta. Matti Vuori, www.mattivuori.net 16.9.2010

Lisätiedot

Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle

Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle TTY / Projektinhallintapäivä 23.8.2011 Olli-Pekka Mäkirintala olli-pekka.makirintala@altonova.fi 040 5541031 Olli-Pekka Mäkirintala

Lisätiedot