4. Alkoholin ja muiden päihteiden vaikutukset turvallisuuteen Nykytila ja haasteet 34
|
|
- Antero Myllymäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 2
3 Sisällysluettelo Johdanto Tausta-aineistoa alueellisen toimeenpanosuunnitelman laatimiseksi 5 1. Syrjäytyminen ja arjen turvan haasteet Syrjäytymisestä johtuvat turvallisuushaasteet Alueellinen eriytyminen ja harvaan asuttujen alueiden syrjäytymisen turvallisuushaasteet Arjen turvan haasteet Asumisen ja kodin lähiympäristön haasteet Katuturvallisuus ja yleisten paikkojen turvallisuus Oppilaitosten turvallisuus Työpaikkojen turvallisuus Liikkumisen turvallisuus Liikenneturvallisuuden nykytila Harvaan asuttujen alueiden tiestö turvallisuus Yritystoiminnan turvallisuus Rikoksen ja väkivallan uhka Rikosten määrä Rikokset sekä niiden uhrit ja tekijät Seksuaalirikokset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset Pahoinpitelyrikokset Lähisuhdeväkivalta Nuoriin kohdistuva väkivalta Alkoholin ja muiden päihteiden vaikutukset turvallisuuteen Nykytila ja haasteet Turvallisuuden kannalta keskeisten palvelujen nykytila ja haasteet Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen Nopean avun saanti Poliisin palvelut Pelastustoimi Kainuun rajavartioston osallistuminen harvaan asuttujen alueiden turvallisuustyöhön Länsi-Suomen merivartioston osallistuminen turvallisuustyöhön toiminta-alueellaan Ensihoito Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta keskeiset palvelut ja haasteet Oppilashuolto Mielenterveyspalvelut Lastensuojelupalvelut Rikoksen uhrille ja tekijälle suunnatut palvelut Nykytilan kuvaus Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden tukipalvelut Rikosuhripäivystys (RIKU) Turvakotipalvelut Poliisi Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelu Moniammatillisen riskienarviointimenetelmän pilottihanke (MARAK) 76 3
4 6.5 Nuorten turvallisuutta parantavien ja nuorison häiriökäyttäytymisen ehkäisyn toimintamalleja KiVa Koulu Nuorisotoimi - Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, työpajat ja etsivä nuorisotyö sosiaalisen vahvistamisen välineitä Kotouttamistyön haasteita Pohjois-pohjanmaalla ja Kainuussa Paikallinen turvallisuusyhteistyö 84 4
5 JOHDANTO TAUSTA-AINEISTOA SISÄISEN TURVALLISUUDEN ALUEELLISEN TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LAATIMISEKSI Sisäisen turvallisuuden alueellisen toimeenpanosuunnitelman taustaksi on laadittu alueellisen turvallisuustilanteen arvio Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toiminta-alueelta. Arvio on laadittu nykyisestä turvallisuustilanteesta sekä keskeisistä turvallisuutta edistävistä palveluista käyttäen hyväksi olemassa olevaa tilastoaineistoa, peruspalvelujen arviointiraporttia, asiantuntija-arvioita, kyselyjä ja muuta tietoaineistoa kuten Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Nykytila-analyysi ja haasteiden sekä valtakunnallisen ohjelman pohjalta määritellään alueelliset tavoitteet, haasteet ja toimenpiteet, jotka täydentävät valtakunnallisia toimenpiteitä. Arvion laadinnasta on vastannut sisäisen turvallisuuden työryhmä, joka on hyödyntänyt asiantuntijaryhmien näkemyksiä. Sisäisen turvallisuuden tilannetta sekä turvallisuuteen vaikuttavien palvelujen tilannetta on arvioitu analogisesti valtakunnallisten työryhmien tehtäväasetelman pohjalta. 5
6 6
7 1. SYRJÄYTYMINEN JA ARJEN TURVAN HAASTEET 1.1 SYRJÄYTYMISESTÄ JOHTUVAT TURVALLISUUSHAASTEET Syrjäytyminen on käsitteenä hyvin moniulotteinen ja siitä on olemassa monenlaisia sisällöllisiä määritelmiä. Ei ole olemassa yhtä syrjäytyneiden ryhmää. Syrjäytymiseen liittyy elämänhallinnan puute ja avuttomuus. Suurimmassa vaarassa ne, joiden omat resurssit ja mahdollisuudet ympäristön tukeen ovat olleet jo alun alkaen muita vähäisempiä. Näihin vaikuttaa mm. vanhempien päihteidenkäyttö ja mielenterveyden ongelmat, perheeseen liittyvät ongelmat, esim. työttömyys ja taloudelliset ongelmat, pitkäaikaissairaudet, vammaisuus, neurologiset ongelmat. Kyse ei ole yksinomaan yksilön elinolosuhteista ja elämäntilanteesta, vaan laajemmin yhteiskunnallisista olosuhteista. Syrjäytyminen saattaa siirtyä sukupolvesta toiseen. Myös syrjäytymisen ehkäisyn kannalta keskeiset palvelut ovat moninaiset. Laajasti ajatellen lähes kaikkien peruspalvelujen avulla voidaan vaikuttaa syrjäytymisen ehkäisyyn. Näin ollen syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvien palvelujen määrittely on kytköksissä siihen, kuinka syrjäytyminen määritellään. Yhden määritelmän mukaan kysymys on yksilöä ja yhteiskuntaa yhdistävien siteiden heikkoudesta, syrjäytymiseen valtavirrasta ja normaaliudesta sekä yksilön heikosta integroitumisesta yhteiskuntaan. Syrjäytyminen ei ole tiettyyn ikään liittyvä asia, vaan se voi kohdistua hyvin eri-ikäisiin ihmisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan erityisiä riskiryhmiä ovat pitkäaikaistyöttömät, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret henkilöt, asunnottomat, pitkäaikaissairaat ja vajaakuntoiset, päihdeongelmaiset, toimeentulovaikeuksissa olevat, rikokseen syyllistyneet, syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajat sekä vahvasti köyhyyteen ja huonoosaisuuteen kytköksissä olevat henkilöt Taulukko 1: Koonti joistakin syrjäytymistä kuvaavista muuttujia Taulukkoon 1. on koottu aluehallintovirastoittain (PSAVIn kohdalla maakunnittain) joitakin muuttujia, joilla on yhtymäkohtia syrjäytymiseen tai syrjäytymisriskin kasvamiseen. Pohjois-Pohjanmaalla poliisin tietoon tulleet 7
8 omaisuusrikokset ovat yleisempiä kuin Kainuussa. Molemmissa maakunnissa ollaan kuitenkin valtakunnallisten keskiarvolukujen alapuolella. Nuorisotyöttömyys on molemmissa maakunnissa korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Pitkäaikaistyöttömyys on PSAVIn alueella valtakunnan tasoa matalampaa - Pohjois-Pohjanmaalla se on kuitenkin Kainuuta yleisempää. Myös asunnottomien yksinäisten kohdalla tilanne on Pohjois-Pohjanmaalla Kainuuta selvästi ongelmallisempi, vaikka kokonaisuutena tilanne on selvästi valtakunnan tilannetta parempi. On muistettava, että syrjäytymisen kuvaaminen yksittäisten muuttujien arvoilla antaa epätäydellisen kuvan todellisuudesta. Yksittäisten muuttujien tarkastelu ei suoraan kerro asioiden välisistä riippuvuuksista eikä niiden syy-seuraus suhteista. Kuitenkin kansalaistensyrjäytyminen ja eriarvoistuminen nähdään kokonaisuutena yhtenä keskeisimpänä yhteiskunnallisena ongelmana. Joissakin yhteyksissä edellä mainittujen tekijöiden on arvioitu muodostavan merkittävimmän uhan yhteiskuntarauhan säilymiselle. Perusta syrjäytymisen ehkäisylle luodaan hyvin varhaisessa vaiheessa jo lapsuudessa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ( ) todetaan, että koulutuksellinen tasa-arvo muodostaa perustan suomalaiselle hyvinvoinnille. Koulutuksellisen tasa-arvon kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa pystytään varmistamaan hyvät oppimisen edellytykset kaikille sekä tukemaan monipuolisin toimin eri syistä tukea tarvitsevia ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia. Syrjäytymiseen johtavia syitä on monia määrittelyistä riippuen. Tämän arvioinnin näkökulmasta keskeisiä lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä keinoja ovat mm. riittävä perusopetus, mielekkäät jatko-opinnot ja kaikilla koulutusasteilla hyvin toimiva opinto-ohjaus sekä oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut. Tilastokeskuksen mukaan peruskoulun vuonna 2010 päättäneistä pojista 8,7 prosenttia ja tytöistä 9,1 prosenttia ei jatkanut välittömästi tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Nuorille suunnatun lukiokoulutuksen keskeyttää Pohjois- Pohjanmaalla vajaa viisi prosenttia ja Kainuussa hieman yli viisi prosenttia opiskelijoista. Ammatillisessa koulutuksessa keskeytysprosentti on lukiota korkeampi. Koulutuksen ulkopuolella oli v Pohjois-Pohjanmaalla 11 prosenttia vuotiaista miehistä ja hieman yli kahdeksan prosenttia naisista. Kainuussa miehiä oli kymmenen prosenttia ja naisia vajaa yhdeksän prosenttia ikäryhmästä. Syrjäytymisen ehkäisy käsittää lukuisia asumiseen, koulutukseen, sosiaali- ja terveyspolitiikkaan sekä työllisyyteen liittyviä toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla suurin osa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä toteutetaan kuntien toimesta osana perhepolitiikkaa. Opetus- ja kulttuuriministeriössä nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä tavoitteita on asetettu sekä koulutus- että nuorisopolitiikan aloille. Nuorten syrjäytymistä pyritään ehkäisemään vahvistamalla tukiopetusta, erityisopetusta ja opiskelija- ja oppilashuoltoa, ja aktivoimalla koulupudokkaita. Myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa säätelevän asetuksen tavoitteena on taata riittävät yhtenäiset ja alueellisesti tasa-arvoiset palvelut, vahvistaa terveyden edistämistä sekä tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä. Riittävien resurssien varmistaminen on kuntien tehtävä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tehdyn Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimuksen (Paananen ja Gissler, THL 2012), jossa tarkastellaan vuonna 1987 syntyneiden elämäntilannetta, mukaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nyt 25 vuotiaista nuorista noin 17 prosentilla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta tai tutkintoa (kuvio 1). Toimeentulotukea pohjois-pohjalaisista nuorista saa n. 27 prosenttia ja kainuulaisista nuorista n. 32 prosenttia. Rikollisuutta on esiintynyt joka neljännellä pohjois-pohjalaisella ja yli 30 prosentilla kainuulaisella nuorella ja vastaavasti rikoksista tuomittuja nuoria pohjois-pohjanmaalaisista on 8 ja kainuulaisista 12 prosenttia. Vuonna 1987 syntyneistä on otettu huostaan noin 3 prosenttia, joka vastaa kansallista tasoa. Noin viidennes nuorista on saanut psykiatrista tai erikoissairaanhoitoa tai on saanut mielenterveyslääkitystä. 8
9 Kuvio 1: Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimuksen tuloksia HAASTEENA PALVELUT JA KOULUTUS Ei ole yhtä syrjäytymisvaarassa olevien ryhmää, vaan kaikille lapsille täytyy tasa-arvoisesti taata mahdollisuus hyvään elämään. Haasteita: Perheiden hyvinvointi = lasten hyvinvointi panostettava varhaiseen tukemiseen varhaisen puuttumisen sijasta Kasvuympäristöjen tuki, hyvinvoinnin tukeminen, suojaavien tekijöiden vahvistaminen Erityistukea tarvitseville erilaisia mahdollisuuksia Pirstaloitunut tuki- ja palvelujärjestelmä täytyy saada toimimaan yhdessä Vanhempien ongelmien periytymisen estäminen Ehkäisevän työn oltava laaja-alaista, keskityttävä kokonaisuuteen ja vastattava todellisiin tarpeisiin Oppilashuollon resurssit vastaamaan tarvetta Kodin ja vanhemmuuden merkitys on keskeinen lapsen hyvän elämän turvaamisessa. Perheiden hyvinvoinnin tukemisella ehkäistään myös syrjäytymistä. Vanhemmuuden tukemisessa myös kouluilla on merkittävä rooli. Lähipalveluna toteutetun perusopetuksen tulisi jo sellaisenaan tarjota turvallinen oppimisympäristö kaikille lapsille ja nuorille. Tätä tukemaan on rakennettu tukijärjestelmät, joita ovat erityisopetus, oppilaille annettavan muu tuki ja oppilashuolto. Opettajan ja kodin välinen vuorovaikutus luo parhaimmillaan toimivan keinon ratkaista lasten ja nuorten kasvuun liittyviä ongelmia sekä varhaisella tuella ehkäistä myös turvattomuutta ja syrjäytymiskehitystä. Varhainen tuki edellyttää, että syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta keskeiset resurssit ovat riittävät ja tarpeita vastaavat. 9
10 1.2 ALUEELLINEN ERIYTYMINEN - HARVAAN ASUTTUJEN ALUEIDEN SYRJÄYTYMISEN TURVALLISUUSHAASTEET Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella on 22 maaseutumaista ja harvaan asuttua kuntaa. Alueiden eriytyminen on todellisuutta Suomessa valtakunta jakaantuu menestyviin alueisiin ja häviäviin alueisiin. Kunnissa palveluja tuotetaan ja ylläpidetään tilanteessa, jossa alueiden väliset kehityserot ovat suuret ja kasvavat edelleen. Pidemmällä aikavälillä tämä suuntaus on selkeä, vaikka esimerkiksi laskusuhdanteet tasoittavatkin eroja tilapäisesti. Pitkät etäisyydet, väestön alueellinen keskittyminen, ikärakenteen alueellinen eriytyminen ja erilaiset alueiden kehittämisen voimavarat, ovat yleisen kehittämistoiminnan reunaehtoja. Vallitseva tilanne on asettanut eri alueiden väestön eriarvoiseen asemaan suhteessa peruspalvelujen saatavuuteen. Peruspalveluihin luetaan kuuluvaksi väestön usein tarvitsemat välttämättömyyspalvelut, joiden toimivuus ja saatavuus ovat ihmisen elämän perusta. Näitä palveluja voidaan ryhmitellä monella tavalla, esimerkiksi suhteessa ihmisen elinkaareen, perustarpeisiin, elinkeinoihin, yrittäjyyteen ja turvallisuuteen. Palvelujen tuottamisen kannalta on merkitystä millaisilla alueilla se tapahtuu. Lisääntyvän väestön alueilla keskeiset palvelutarpeet ovat toisenlaisia verrattuna väestöään menettäviin alueisiin. Kansalaisten lakisääteisiä peruspalveluja tuottavat kunnat ja niiden yhteenliittymät sekä tätä julkista palvelutuotantoa täydentävä kolmas sektori. Palvelutuotannon volyymiä ja tuottamistapoja joudutaan arvioimaan ja mitoittamaan toimintaympäristön jatkuvasta muutoksesta johtuen. Harvaan asutuilla alueilla turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat mm. lähipalvelujen etääntyminen, liikennepalvelujen saatavuus, tiestön kunto, tieto- ja puhelinliikenteen heikko saatavuus tai puuttuminen, nopean avun saanti sekä turvallisuusviranomaisten fyysisen läsnäolon puuttuminen. Seuraavaan listaan on määritelty harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden tilaan vaikuttavia tekijöitä, jotka voivat johtaa myös alueelliseen syrjäytymiseen: Terveyspalvelujen saatavuus Koulutuspalvelujen saatavuus Viranomaispalvelujen saatavuus ja säännöllisyys Tieto- ja puhelinliikenteen saatavuus tai puute Tiestön kunto Taajamien ja kylien valaistus Joukkoliikennepalvelujen saatavuus Nopean avun saanti Ensivastetehtävien toimintavalmius Vapaaehtoisten palokuntien rooli ja henkilökunnan riittävyys Saaristoalueiden erityispiirteet Turvattomuuden tunnetta kasvattaa myös eriarvoisuuden lisääntyminen, mikä on tulosta pitkään jatkuneesta alueellisesta keskittymiskehityksestä. Palvelujen, kuten joukkoliikennepalvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen saavutettavuuden etääntyminen sekä esimerkiksi viranomaispalvelujen kuten TE-toimiston, KELAn ja poliisin lupahallinnon palvelujen etääntyminen ja säännöllisen saavutettavuuden puute luo eriarvoisuutta ja turvattomuuden tunnetta. Eriarvoisuus ja turvattomuus johtavat alueelliseen syrjäytymiseen. Vaarana on jakautuminen hyväosaiseen, menestyvien Suomeen ja huono-osaiseen häviäjien Suomeen. Harvaan asutuissa kunnissa asuu paljon ikääntyvää väestöä, joilla ei ole mahdollisuutta tai joille ei ole luontevaa käyttää asiointiinsa sähköisiä palvelukanavia. Näille ihmisille, jotka ovat tottuneet kohtaamaan ihmisen palveluja hakiessaan, yhteispalvelu on mahdollisuus säilyttää palvelut lähellä kuntalaisia. Haasteita: Keskeiset julkisen hallinnon palvelut ovat saatavilla jokaisessa kunnassa yhteisen asiakaspalvelun, etäpalvelun ja asiantuntijapalvelun avulla. Asiakaspalvelun järjestäminen pitkien etäisyyksien ja harvaan asuttujen alueiden kunnissa sekä uusien ja innovatiivisten ratkaisujen löytäminen. 10
11 Palvelutarjonta on rakennettava joustavasti asiakkaiden tarpeista käsin. Haasteena ovat erityisesti sosiaali- ja hyvinvointipalvelujen, koulutuspalvelujen sekä joukkoliikennepalvelujen saavutettavuus. Hyödyntää Pudasjärven kaupungin toteuttaman pilottihankkeen tuloksia ja kokemuksia, jonka tarkoituksena on kehittää sellainen yhteispalvelun tuottamistapa, joka soveltuu pitkien etäisyyksien ja harvaan asutun alueen kuntiin. Levitetään hyviä käytänteitä myös muihin harvaan asuttuihin kuntiin. Tiestön kunnon ja valaistuksen turvaaminen. 2 ARJEN TURVAN HAASTEET 2.1 ASUMISEN JA KODIN LÄHIYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS Tapaturmat ovat merkittävä kansanterveysongelma, joista aiheutuu inhimillistä kärsimystä, aineellisia vahinkoja ja merkittäviä kustannuksia. Tapaturmat ja väkivalta ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Turvallisuustyön suuntaamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi on tärkeää arvioida tapaturmien riskitekijät sekä kohderyhmät. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella vuosina tapaturmaisesti kuoli keskimäärin 260 henkilöä vuodessa. Yleisin kuolemaan johtanut syy oli kaatuminen tai putoaminen (kuvio 2). THL:n kokoamien tapaturmatilastojen mukaan vuosittaiset kokonaismäärät ovat pysyneet lähes saman-suuruisina. Kotona ja vapaa-ajalla tapahtuvien tapaturmien määrä on kuitenkin lisääntynyt. Kehityssuunta on vastaava kuin koko maassa. Kuvio 2: Tapaturmaiset kuolemat Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella yhteensä vuosina tapaturmien ja iän mukaan Lähde: THL:n tapaturmatilastot Tapat Myös alkoholi- ja muiden päihteiden aiheuttamat myrkytykset ovat merkittäviä kuolemaan johtavia syitä erityisesti keski-ikäisillä miehillä. Päihteillä on merkittävä osuus myös muissa tapaturmissa, kuten hukkumis- ja tulipaloonnettomuuksissa Tapaturmakuolemissa ei ole suuria eroja maakunnallisesti. 11
12 Kuolemaan johtaneiden tapaturmien osalta lähteenä käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Tapaturmien kokonaismääriä ei Suomessa kuitenkaan tilastoida. Tapaturmat, mitkä vaativat hoitoa, tilastoidaan ainoastaan sairaalan vuodehoitoa tarvitsevien potilaiden osalta. Valtaosa tapaturmista hoidetaan poliklinikalla tai itsenäisesti kotona. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia sattuu alueella, voidaan käyttää karkeaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti tai itse hoidettuja tapaturmia. Kuvio 3: Tapaturmaiset kuolemat Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella yhteensä vuosina iän, sukupuolen ja tapaturmien mukaan Lähde: THL:n tapaturmatilastot Kaatuminen tai putoaminen on yleisin kuolinsyy (66 %)yli 65-vuotiailla tapaturmaisesti kuolleilla ja yli 80-vuotiailla tätäkin korkeampi (86%) eli keskimäärin lähes 50 kaatumiskuolemaa vuosittain (kuvio 3). Määrällisesti kuolemaan johtaneita tapaturmia sattuu eniten vuotiaille. Kuvio 4: Tapaturmaisesti kuolleet yhteensä vuosina Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella iän ja tapaturman mukaan / 1000 asukasta Lähde: THL:n tapaturmatilastot Muut tapaturmat Muu myrkytys (*) Alkoholimyrkytys Paleltuminen Tulipalo Tukehtuminen Hukkuminen Kaatuminen ja putoaminen Liikenne,moottoriajoneuvot Liikenne, kevyt 12
13 Suhteutettuna ikäryhmittäisen väestön määrään, yli 80-vuotiaiden tapaturmakuolleisuus on lähes kolminkertainen, 29 kuollutta 1000 asukasta kohden, seuraavaan ikäryhmään verrattuna (kuvio 4). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimien Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun sairaanhoitopiirien tapaturmakatsausten mukaan sairaalan vuodeosastohoitoa tarvitsevien tapaturma- ja väkivaltapotilaiden, hoitojaksojen sekä hoitopäivien määrät yhteensä ovat nousseet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2000 luvulla. Kuvio 5: Vuodeosastohoitoa tarvinneiden tapaturmapotilaiden määrät yhteensä vuosina Pohjoissuomen aluehallintoviraston alueella iän ja tapaturman mukaan Lähde THL:n tapaturmatilastot Muu tapaturma Alkoholimyrkytys Myrkytys (muu kuin alkoholi) Paleltuminen Tulipalo Hengitystä estävät tapaturmat Veteen vajoaminen Kaatumis- ja putoamistapaturma Liikenne, moottoriajoneuvot Liikenne, kevyt Kuviosta 5 ilmenee tapaturmien vaativien vuodeostohoitojen kokonaismäärä ajanjaksolla Kokonaismäärästä laskettuna potilaita oli vuosittain keskimäärin noin 7700, hoitojaksoja ja hoitopäiviä
14 Kuvio 6: Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät yhteensä vuosina Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella iän ja tapaturman mukaan Lähde THL:n tapaturmailastot % hoitopäivistä Karkea ervio 43 Milj. (2009) Muu tapaturma Alkoholimyrkytys Myrkytys (muu kuin alkoholi) Paleltuminen Tulipalo Hengitystä estävät tapaturmat Veteen vajoaminen Kaatumis- ja putoamistapaturma Liikenne, moottoriajoneuvot Liikenne, kevyt Yli 65-vuotiaiden kaatumis- ja putoamistapaturmat vaativat suhteellisesti eniten vuodeosastohoitoa, lähes puolet kaikista hoitopäivistä (kuvio 6). Ikääntyneiden ja erityisesti yli 80-vuotiaiden vanhusten kaatumis- ja putoamis-tapaturmat ovat hyvin vakavia. Hoitojaksot ovat pitkiä ja vaativia. Tapaturmien uusiutuminen on hyvin todennäköistä. Huomionarvoista on myös nuorten lähinnä vapaa-ajan liikuntavammoista johtuvat tapaturmat. Ikääntyvien määrän kasvaessa on odotettavissa myös vakavien tapaturmien lisääntymistä ja yhteiskunnallisten kustannusten kasvua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan tapaturmista aiheutuneita vuodehoitoa vaativien potilaiden hoitokustannukset Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella vuonna 2009 oli 56,7 miljoona euroa. On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Pelastustoimen tilastoaineistojen perusteella onnettomuuksien ehkäisyssä tulisi keskittyä erityisesti tahallisesti aiheutettujen tulipalojen ehkäisyyn sekä keittiöstä ja saunasta syttyvien tulipalojen ehkäisyyn (yleisimmät syttymistilat). Tulipalojen osalta korostuu myös omatoiminen varautuminen tulipaloihin. Tulipaloja ehkäistään, mutta liian harvalla kotitaloudella on alkusammutusvälineitä tulipalojen varalta. Tulipalo tuhoaa asunnon sisätilat alle 10 minuutissa. Tämä pystytään estämään vain ehkäisemällä tulipaloja tai tehokkaalla alkusammutuksella, joka sammuttaa palon tai viivästyttää palon kehittymistä. Tulipalossa kuollut on yleisimmin keski-iän ylittänyt, eronnut, alkoholisoitunut ja syrjäytynyt mies. Oulu-Koillismaan alue on ollut viime vuosina poikkeus. Palossa menehtynyt tai loukkaantunut on yleisimmin vanhus, joka on havainnut palon, mutta ei ole havainnut sitä ajoissa eikä ole huonon liikkumiskykynsä vuoksi kyennyt pelastautumaan tilanteesta kyllin nopeasti. 14
15 Ikääntyvälle väestölle tulisi olla entistä enemmän asuntoja, joissa on korotettu suojaustaso (sammutuslaitteisto tai vähintäänkin paloilmoitinlaitteisto). Kyseisten rakennusten ei tarvitse olla palvelutaloja tai vanhainkoteja ( laitoksia) vaan korotetulla suojaustasolla varustettuja asuinrakennuksia. Jos kyseessä olisi laajempi senioritalokortteli, voisi niitä varten olla myös päivystäjä, joka auttaa muissakin arkiongelmissa tms. Yhä suurempi osa ikääntyvästä väestöstä asuu omassa kodissaan, jossa ainoa turvalaite tulipalojen varalta on palovaroittimet katossa. Vanhus saattaa olla täysin riippuvainen ulkopuolisesta avusta (kotisairaanhoito tms.) Vanhuksen toimintakyky (ymmärrys, liikuntakyky, tasapaino, muu terveydentila) saattaa olla niin huono, ettei hänellä ole minkäänlaisia edellytyksiä pelastautua hätätilanteesta. Nämä karkeimmat tilanteet tulisi poimia esiin ja pyrkiä kyseisten ihmisten osalta parempaan asumisturvallisuuteen. Haasteet: Tapaturmatilastojen perusteella tulisi keskittyä erityisesti kaatumisesta ja putoamisesta aiheutuvien tapaturmien ehkäisyyn sekä alkoholista ja muista päihteistä aiheutuvien tapaturmien ehkäisyyn. Toimenpiteet tulee kohdistaa erityisesti ikääntyvien tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi, missä viranomaisten välinen yhteistyö onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisemiseksi tuottaisi inhimillisen kärsimyksen vähentymisen lisäksi, parempaa elämänlaatua sekä myös yhteiskunnallisia säästöjä. Vanhusten asumisturvallisuudesta huolehtiminen, erityisesti korotetulla suojaustasolla varustetuilla asunnoilla. Nuorten liikuntatapaturmien ehkäisy. Onnettomuuksien ja tulipalojen omaehtoinen ehkäisytyö. Olemassa olevan turvallisuusmateriaalin ml. koulutusmateriaalin käyttöön ottaminen. Aidot velvoitteet kolmannelle sektorille (SPEK, MPK, Vapepa, SPR jne.) Asenteelliset ongelmat, jotka hidastavat/estävät turvallisuutta edistävän kehityksen ovat muun muassa itsekkyys/itsekeskeisyys ja välinpitämättömyys muista ihmisistä 15
16 2.2 KATUTURVALLISUUS JA YLEISTEN PAIKKOJEN TURVALLISUUS Katuturvallisuus Poliisin katuturvallisuusindeksi kuvaa turvallisuuden kehitystä. Indeksissä on eri painokertoimilla mukana mm. eriasteiset pahoinpitelyt, ryöstöt, rattijuopumukset sekä vahingonteot. Kuviossa 7 on kuvattu edellä mainitun indeksin muutokset vuodesta 1997 vuoteen Kuvio 7: Poliisin katuturvallisuusindeksi 160,00 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40, Oulu 854 Jokilaaksot 857 Kainuu 860 Koillismaa 20,00 0, Yleisten paikkojen turvallisuus Yleisillä paikoilla tapahtuvat pahoinpitelyt ovat kasvussa lukuun ottamatta Koillismaata. Poliisin tilastojen mukaan määrä lisääntyi yli neljänneksellä vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2011 poliisin tietoon tuli 1566 yleisellä paikalla tapahtunutta pahoinpitelyä, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli Suhteellisesti eniten pahoinpitelyjen määrä kasvoi Oulun poliisilaitoksen alueella (kuvio 8). Julkisella paikalla pahoinpitelyt tapahtuvat pääsääntöisesti öisin. Ne ovat yleensä päihtyneiden miesten välisiä yhteydenottoja ravintolaillan jälkeen taajaan asutulla alueella, missä on runsaasti anniskelupaikkoja. Kuvio 8: Pahoinpitelyt yleisellä paikalla poliisilaitoksittain vuosina Lähde: Poliisin tilastot) Oulu Jokilaaksot Kainuu Koillismaa Yhteensä 16
17 Esimerkiksi Oulussa esiintyy eniten pahoinpitelyitä ydinkeskustassa ja keskittyvät muutamiin paikkoihin. Nujakointi alkaa perjantaisin ja lauantaisin ilta yhdeltätoista ja kestää aamuneljään. Kahden jälkeen pahoinpitelyihin nousee piikki. Osalliset ovat usein nuoria aikuisia, kaksi- ja kolmikymppisiä, jotka ovat käyttäneet alkoholia tai muita päihteitä. 2.3 OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS Koululainsäädännön mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Säännökset asettavat koulutuksen järjestäjille velvollisuuden toimia siten, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia suunnitelma oppilaiden/opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna tämä suunnitelma ja valvoa sen toteuttamista. Säännökset edellyttävät myös, että kouluilla ja oppilaitoksilla on järjestyssäännöt tai muut koulussa/oppilaitoksessa sovellettavat järjestysmääräykset. Järjestyssäännöillä ja määräyksillä edistetään koulun/oppilaitoksen sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä koulu- ja oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Koululainsäädännön lisäksi koulujen/oppilaitosten turvallisuuteen liittyvistä suunnitteluvelvoitteista on säädetty pelastus- ja työturvallisuuslaissa. Suunnitelmien ohella on erityisen tärkeää, että henkilökuntaa on koulutettu ja perehdytetty riittävästi turvallisuusasioihin ja että toimintaa vaaratilanteissa on myös harjoiteltu. Kiusaaminen on eräs lapsen ja nuoren hyvinvointiin ja koulumotivaatioonkin liittyvä tekijä. On arvioitu, että joka kymmenes lapsi joutuu toistuvasti kiusaamisen kohteeksi. Kiusaamista on monenlaista ja usein se on niin hyvin salattua, ettei edes koulun henkilökunta sitä havaitse. Lapsiin ja nuoriin kohdistuva seksuaalinen häirintä on väkivallan ohella lisääntynyt viime vuosina. Tämä on käynyt ilmi mm. kouluterveyskyselyistä. Paitsi oppilaat ja opiskelijat niin myös koulujen ja oppilaitosten henkilökunta joutuu entistä useammin uhkailun, väkivallan uhkan ja väkivallan kohteeksi. Kouluihin ja oppilaitoksiin kohdistuu aika-ajoin uhkailuja, joskin niiden määrä on lähivuosina vähentynyt. Poliisi noudattaa edelleen nollatoleranssia koulu-uhkailutilanteissa. 2.4 TYÖPAIKKOJEN TURVALLISUUS Julkinen hallinto on merkittävä työllistäjä. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien lukumäärä ylittää piakkoin teollisuudessa työskentelevien lukumäärän. Työsuojeluviranomaisen valvontakohteista peräti 82,4 prosenttia on alle 10 henkilön yrityksiä. Pien- ja mikroyritysten valvonta yksittäisen työpaikan tasolla asettaa haasteita työsuojeluviranomaiselle. Esimerkiksi turvallisuuden hallinta näyttäytyy erilaisena isolla työpaikalla kuin pienellä. Valvonnan suuntaaminen pieniin työpaikkoihin on näkynyt hallinnollisten pakkokeinojen lisääntymisenä. Tyypillisin pakkokeino liittyy työterveyshuollon järjestämiseen. Tapaturmien lukumäärässä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia viime vuosina, ja tapaturmataajuus on hieman valtakunnallista tasoa korkeampi. Työsuojeluvalvontaa kohdistetaan tapaturmavaarallisille toimialoille kuten rakentaminen, teollisuus sekä kuljetus- ja varastointi (maaliikenne). Tapaturmatilastojen mukaan kiinteistöalan ja etenkin kiinteistön- ja maisemanhoidossa on korkeahko tapaturmataajuus sekä tapaturmia sattuu jokseenkin paljon. Työsuojeluviranomaisen valvontaa tullaan suuntaamaan kiinteistöalalle vuosina Tilastojen perusteella vakavia (työkyvyttömyysaika yli 30 päivää) tapaturmia sattui Pohjois-Pohjanmaa, Kainuun ja Lapin maakunnissa vuonna 2010 yhteensä noin kappaletta. Työsuojeluviranomaiselle ilmoitetaan tapaturmia vuosittain vähän yli 100 kappaletta. Todennäköisesti osa tapaturmista jää ilmoittamatta joko vakavuuden liian vähäisen arvion tai muun syyn johdosta. 17
18 Ammattitautien suurin aiheuttaja on melu, ja ammattitauteja esiintyy eniten teollisuudessa. Vammat johtuvat valtaosin jo vuosikymmeniä sitten alkaneesta altistumisesta kovalle melulle. Pitkällä aikavälillä tarkastettuna mineraalipölyjen aiheuttamat ammattitaudit ovat jonkin verran lisääntyneet. Maksetut sairauspäivärahat ovat suhteutettuna jonkin verran valtakunnan tasoa korkeammat. Arvion mukaan vain kolmannes työntekijöistä työskentelee työnantajansa tiloissa. Vuokratyöntekijöiden määrä on tilastojen perusteella vielä pienehkö kaikista työllisistä. Työtapaturmien vuosittaisessa lukumäärässä ei ole juurikaan tapahtunut muutosta viime vuosina. Vastuualueella sattui vuonna työpaikkatapaturmaa kuuden viimeisen vuoden keskiarvon ollessa työpaikkatapaturmaa. Vastuualueella sattui vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtanutta vakuutusyhtiöstä korvattua työtapaturmaa vuonna 2010 (kuvio 9), joka on 11,5 % koko maan työtapaturmista. Kuvio 9: Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työtapaturmat vuosina Lähde: Tapaturmapakki SATTUMISVUOSI Valtaosa sattuneista työtapaturmista on 0-3 päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia (kuvio pp). Kuolemaan johtaneita työtapaturmia oli vuonna 2010 neljä kappaletta ja eläkkeelle johtaneita 19 kappaletta. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen toiminta-alueella työpaikkatapaturmista sattui vuonna % Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa 12 % ja Lapissa 28 % (taulukko 2). Taulukko 2: Työtapaturmien määrän kehitys (kaikki työpaikkatapaturmat) sekä jakaantuminen maakunnittain vuosina Lähde: Tapaturmapakki Maakunta Sattumisvuosi Pohjois-pohjanmaa Kainuu Lappi Yht Vastuualueen työpaikkatapaturmat sattuvat valtaosin Oulussa (taulukko 2). Alueelliset vaihtelut toimialarakenteessa ja suhdanteet selittävät osan tapaturmien lukumäärän vaihtelusta. 18
19 2.5 LIIKKUMISEN TURVALLISUUS LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Teiden ja katujen onnettomuudet Liikenneturvallisuustilanne Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ei ole kehittynyt viime vuosina toivotulla tavalla. Liian suuret ajonopeudet, alkoholi, kuljettajan vireys ja terveydentila, turvavälineiden käyttämättä jättäminen, liikennesääntöjen noudattamattomuus sekä muu riskikäyttäytyminen ja välinpitämättömyys ovat taustalla suuressa osassa onnettomuuksia. Riskit ja riskikäyttäytyjäryhmät vastaavat pitkälti valtakunnallisia riskejä ja riskiryhmiä. Vuosina Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen maanteillä, kaduilla ja yksityisteillä tapahtui yhteensä poliisin tietoon tullutta henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 341 ja loukkaantui ihmistä. Vuotta kohti onnettomuuksissa kuoli keskimäärin 34 ja loukkaantui 679 ihmistä. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista keskimäärin noin kaksi kolmasosaa tapahtui maanteillä sekä loput kaduilla ja yksityisteillä. Viime vuodet kuolleiden määrä asukasta kohti on pienentynyt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla. Vuodesta 2003 alkaen kuolleiden määrä asukasta kohti on kuitenkin ollut Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun alueilla suurempi kuin koko maassa, lukuun ottamatta vuotta 2005 (kuvio 10). Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla koko viimeisen vuosikymmenen eikä vähenemistä ole havaittavissa. Kuvio 10: Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella tieliikenteessä kuolleet asukasta kohti sekä koko maan tilannetta kuvaava trendi vuosina Vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella liikenneonnettomuuksissa kuoli 27 ja loukkaantui 690 ihmistä. Koko maassa samana vuonna kuoli 272 ja loukkaantui ihmistä. Asukaslukuun suhteutettuna vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella onnettomuuksissa kuoli 5,7 ihmistä asukasta kohden, kun koko maassa luku oli 5,1. Tarkastelualueella loukkaantui 145 ihmistä asukasta kohden. Koko maassa loukkaantui 143 ihmistä asukasta kohden. Vuosina liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä asukasta kohti on vaihdellut Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun alueella 5,7 ja 8,7 kuolleen välillä. Vuodesta 2003 alkaen kuolleiden määrä asukasta kohti on ollut Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella vuotta 2005 lukuun ottamatta suurempi kuin koko maassa. Suhteutettuna asukasmääriin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella tapahtui tarkasteluajanjaksolla asukasta kohti lähes joka vuosi sekä kaikkia että henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia vähemmän kuin koko maassa. Vuonna 2010 henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui asukasta kohti hieman enemmän kuin koko maassa. 19
20 Nuorten liikenneturvallisuustilanne on erityisen heikko. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen maanteillä tapahtuneissa onnettomuuksissa oli eniten osallisena vuotiaita (Kuvio 11). Valtakunnallisesti on laskettu, että vuotiailla riski kuolla liikenteessä on noin kolminkertainen ja yli 75-vuotiailla kaksinkertainen keskiikäisiin verrattuna. Iäkkäiden riskiliikkumismuotoja ovat lähinnä jalankulku ja pyöräily ja nuorilla autoilu ja mopoilu. Kuvio 11: Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen maanteillä vuosina tapahtuneiden onnettomuuksien osallisten ikäjakauma. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia, joissa ajoneuvon kuljettaja oli alkoholin vaikutuksen alainen, tapahtui Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella ja koko maassa asukasta kohti suunnilleen saman verran. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella asukasmääriin suhteutettujen kaikkien onnettomuuksien määrässä on havaittavissa vähenevä suuntaus vuodesta 2006 alkaen huolimatta siitä, että määrä kasvoi vuodesta 2009 vuoteen (Kuviot 12 ja 13) Kuvio 12: Rattijuopumusrikokset poliisilaitoksittain vuosina Lähde: Poliisin tilastot Oulu Jokilaaksot Kainuu Koillismaa 20
21 Kuvio 13: Törkeä rattijuopumusrikokset poliisilaitoksittain vuosina Lähde: Poliisin tilastot Oulu Jokilaaksot Kainuu Koillismaa Rattijuopumusten määrä on noussut Oulun poliisilaitoksen aluetta lukuun ottamatta. Sitä vastoin törkeän rattijuopumuksen määrät ovat laskeneet lukuun ottamatta Kainuuta aluetta. Vuosina kaikista Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maanteillä tapahtuneista onnettomuuksista 11 % oli alkoholionnettomuuksia. Eniten onnettomuuksissa osallisina olleita rattijuoppoja oli ikäryhmässä vuotta. Maanteiden liikennekuolemista suurin osa tapahtuu kohtaamisonnettomuuksissa tai yksittäisonnettomuuksissa. Erityisesti yksittäisonnettomuuksissa taustalla on usein riskikäyttäytyminen. Turvavälineitä käyttämällä voidaan vähentää merkittävästi kuolemia ja vakavia loukkaantumisia liikenteessä. Turvavälineiden käyttöasteet ovat pääosin viime vuosina kasvaneet Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla. Yli yhdeksän kymmenestä henkilöautossa matkustavasta käyttää turvavyötä. Kainuussa turvavyötä käytetään Pohjois- Pohjanmaata vähemmän sekä taajamissa että taajamien ulkopuolella. Pyöräilykypärän käyttö on yleistynyt koko 2000-luvun. Vuonna 2010 käyttöaste oli Pohjois-Pohjanmaalla 28 % ja Kainuussa 22 %. Alueet ovat valtakunnallista tasoa jäljessä. Hieman alle puolet jalankulkijoista käyttää Pohjois-Pohjanmaalla taajamassa heijastinta. Käyttöaste vastaa valtakunnallista tasoa. Heijastimen käyttö on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen ajan ja käytön lisääntyminen on ollut alueella keskimääräistä nopeampaa. Visio ja haasteet Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuustyön visiona on tavoitella vastuullisten liikkujien maakuntaa. Puitteet turvalliselle liikkumiselle eri kulkutavoilla luodaan maankäytön suunnittelulla ja tien- ja kadunpidolla. Tiedotuksella, valistuksella, koulutuksella ja valvonnalla edistetään sääntöjen noudattamista ja turvallista liikkumiskulttuuria. Aktiivinen kunta- ja aluetyö, maakunnallinen liikenneturvallisuustyön koordinaatio sekä poikkihallinnollinen ja innovatiivinen tapa toimia ovat tapoja tavoitella visiota. Alueen liikenneturvallisuuskehitys on liikennejärjestelmää kehittävien ja valvovien toimijoiden, mutta ennen kaikkea kaikkien tiellä liikkujien käsissä. Vuosina maakunnallisen liikenneturvallisuustyön kohderyhmiksi on valittu nuoret ja iäkkäät. Liikenneturvallisuustyö ja erityisesti valittuihin kohderyhmiin vaikuttamisen tapa ja jalkauttamisen toimintamalli on toimiva alueellinen ja paikallinen liikenneturvallisuustyö. Lisäksi toteutetaan maakuntien liikennestrategian mukaisia liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteitä erityisesti liikenneturvallisuuden osalta. 21
22 2.5.2 HARVAAN ASUTTUJEN ALUEIDEN TIESTÖN TURVALLISUUS Pohjois-Suomen aluehallintoviraston sisäisen turvallisuuden Arjen ja asumisen turvallisuuden asiantuntijaryhmän näkemysten mukaan harvaan asuttujen alueiden teiden kunto yhdessä heikkojen tietoliikenneyhteyksien kanssa ovat keskeisiä tekijöitä, jotka lisäävät asukkaiden turvattomuutta. Myös teiden valaistus taajamien kohdalla on turvallisuutta lisäävä tekijä. Peruspalvelujen vuoden 2011 arviointiraportin mukaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tieverkko (maantiet, kadut, yksityistiet) on alueellisesti kattava ja antaa riittävän perusvalmiuden myös harvaan asuttujen alueiden saavutettavuudelle ja siten muun muassa pelastustoimelle. Maantielaki edellyttää, että maantiet pidetään liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Tämä antaa perustan vähintään minimipalvelutason turvaamiselle. Maantielaki mahdollistaa teiden liikennöitävyyden palvelutason porrastamisen liikenteen määrän ja tien liikenteellisen merkityksen perusteella. Tieverkon kunnon ylläpito ja päivittäisen liikennöinnin turvaaminen edellyttävät riittävää vuosittaista kunnossapitoa ja teiden rakenteiden korjausta pidemmällä aikavälillä. Tienpidon nykyinen rahoitus ei riitä kunnon ylläpitoon nykyisellä tasolla. Kumuloituva korjaustarve (korjausvelka) kasvaa. Kunto huononee erityisesti vähäliikenteisellä tieverkolla, mikä heikentää erityisesti maakuntien harvaanasuttujen alueiden palvelutasoa. Tieverkon kunto- ja hoitotaso luo liikenteen edellytysten kannalta riittävän peruspalvelun myös turvallisuuden osalta harvaan asutuille alueille ja se ei ole esteenä elintärkeiden kuljetusten onnistumiselle. Kuitenkin poikkeukselliset luonnonolosuhteet voivat tilapäisesti estää liikennettä tai hidastaa sitä. Harvaan asutuilla alueilla liikkumiseen vaikuttavat lähinnä talven ongelmakelit sekä kelirikko ja siitä aiheutuvat painorajoitukset. Teiden talvihoito on ohjeistettu ja mitoitettu siten, että liikkuminen ei yleensä esty lumisateen ja liukkauden vuoksi. Kuitenkin erityisesti vähäliikenteisellä tiestöllä harvaan asuilla alueilla tiet aurataan ja liukkautta torjutaan pidemmällä viiveellä kuin päätiestöllä. Tämän vuoksi näillä alueilla liikkuminen saattaa ongelmakeleillä vaikeutua jopa muutamiksi tunneiksi. Poikkeukselliset, kerran tai kahdesti vuosikymmenessä esiintyvät lumimyrskyt voivat vaikeuttaa huomattavasti liikennettä tai jopa pysäyttää sen muutamien tuntien ajaksi, merkittävimmin hajaasutusalueiden vähäliikenteisillä teillä. Keväällä kelirikkokausi aiheuttaa paikoin liikenneongelmia soratieverkostolla ja samalla heikentää paikoin elintärkeiden kuljetusten luotettavuutta. Pohjois-Pohjanmaan maantieverkolla kelirikkoa esiintyy eniten Kala- ja Pyhäjokilaakson sekä Kuusamon alueilla. Kainuu maantieverkolla kelirikkoa esiintyy eniten Kajaani-Sotkamo alueella. Soratieverkoston kunto vaikuttaa eniten metsä- ja maatalouden kuljetuksiin. Harvaan asuttujen alueiden pidentyvät etäisyydet palveluihin lisäävät tiestön kunto- ja hoitotason merkitystä. Haasteet: tieverkon kunnon ylläpito ja päivittäisen liikennöinnin ympärivuotinen turvaaminen harvaan asuttujen alueiden vähäliikenteisillä tieosuuksilla taajamien riittävä valaistus. 22
23 2.3 YRITYSTOIMINNAN TURVALLISUUS Nykytila ja yhteistyön nykyiset rakenteet Laajaa erityisesti yritystoiminnan turvallisuuden parantamiseen tähtäävää ja yhteistyö tukevaa alueellista elintä ei ole. On kuitenkin olemassa Elinkeinoelämän keskusliiton käynnistämän alueellisen yritysturvallisuustoiminnan Oulun seudulla toimiva yritysturvallisuusfoorumi. Vastaava elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteiselin on perustettu tai on tarkoituksena perustaa kaikkiin Suomen kasvukeskuksiin. Oulun seudulla toimivan yritysturvallisuusfoorumin kokoukset ovat teemaluontoisia, ja niihin kutsutaan edustajia vaihtelevasti keskeisistä yrityksistä ja turvallisuusviranomaisista. EK:n lisäksi muita yritysjärjestöjä ei ole mukana. Yhteistyöfoorumilla ei ole toimintasuunnitelmaa, mutta EK on kirjannut foorumin tavoitteeksi edistää kumppanuutta alueellisten ja paikallisten turvallisuusviranomaisten kanssa sekä parantaa olennaisen ja tarpeellisen turvallisuustiedon vaihtamista. Tavoitteeksi on lisäksi kirjattu pyrkimys parantaa yritysten kykyä selvitä normaaliolojen vakavista häiriötilanteista ja tukea toiminnan jatkuvuuden varmistamista kaikissa olosuhteissa. Jälkimmäisissä tavoitteissa on päällekkäisyyttä alueellisen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kattavan valmiustoimikunnan tavoitteiden kanssa. Häiriöttömän toiminnan varmistamista käsittelevänä elimenä on olemassa edellä mainittu alueellinen valmiustoimikunta. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella toimii kolme poolin alueorganisaatiota: tietoyhteiskuntasektorin aluepooli (TIVA-toiminta), rakennuspooli ja voimatalouspooli. Rakennuspoolin ja voimatalouspoolin toiminta kattaa Lapin maakunnan. Alueella toimii myös logistiikan varautumistoimikunta, joka on käytännössä maakuljetuspoolin alueorganisaatio. Päivittäistavarahuollon varautumisesta on meneillään alueellinen poolikokeilu. Yritysturvallisuuden tila Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Käytettävissä ei ole etenkään koottua tietoa yritysturvallisuuden nykytilasta. Syynä ovat erityisesti vähäinen yritysuhri- ja muu tutkimus sekä puutteet poliisin tilastoinnissa. Asia on todettu keskeiseksi ongelmaksi valtakunnallisen ohjelman yhteydessä, ja asian parantamiseksi on esitetty toimenpide-ehdotuksia. Toimenpideehdotukset sisältävät mm. tilastointimuutoksia, kartoituksia sekä joidenkin yritysuhritutkimuksen toimenpideehdotusten jalkauttamista. Paikallisen turvallisuusyhteistyön tukeminen Aluehallintoviraston toteuttaman peruspalvelujen saatavuuden arvioinnin yhteydessä tehtyjen kunnille suunnattujen kyselyjen perusteella yritysten osallistuminen paikalliseen turvallisuusyhteistyöhön on vähäistä koko maassa, myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Elinkeinoelämän edustus toteutuu paikoin yrittäjäjärjestöjen kautta. Kuntien antamien vastausten perusteella tilanteessa ei ole tapahtunut muutosta kuluneen vuoden aikana. Tavoitteet 1) Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyön kehittämiseksi yritystoiminnan turvallisuuden ja häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi 2) Yritysturvallisuuden parantaminen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 3) Paikallisen turvallisuusyhteistyön tukeminen 23
24 3. RIKOKSEN JA VÄKIVALLAN UHKA 3.1 RIKOSTEN MÄÄRÄ Rikoslakirikoksilla tarkoitetaan vankeusuhan sisältäviä rikoksia, jotka voidaan edelleen jaotella mm. omaisuusrikoksiin, henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin, liikennerikoksiin sekä huumerikoksiin. Kun arvioidaan poliisin palvelukykyä, yleisesti käytetty rajaus on rikoslakirikokset vähennettynä liikennerikoksilla. Perusteena tälle on se, että liikennerikokset ovat pääsääntöisesti selviä jo valmiiksi. Vuonna 2011 poliisin tietoon tuli Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella yhteensä rikosta. Näistä rikoslakirikoksia (pl. liikennerikokset) oli noin Määrä lisääntyi edellisvuodesta noin rikoksella eli 13,5 prosentilla. Määrä ei laskenut yhdenkään poliisilaitoksen alueella, erityisen voimakasta kasvu puolestaan oli Oulun poliisilaitoksessa. Asukaslukuun suhteutettuna kasvu oli hieman maltillisempaa. Taulukko 3: Rikoslakirikosten (pl.liikennerikokset) lukumäärä ja asukaslukuun suhteutettu määrä sekä muutokset Rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) Muutos Oulu ,6% Jokilaaksot ,3% Kainuu ,4% Koillismaa ,1% Yhteensä ,5% Rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) asukasta kohden Muutos Oulu ,0% Jokilaaksot ,5% Kainuu ,1% Koillismaa ,3% Yhteensä ,9% Kuvio 14: Rikoslakirikokset poliisilaitoksittain Oulu Jokilaaksot Kainuu Koillismaa Yhteensä 24
25 3.2 RIKOKSET SEKÄ NIIDEN UHRIT JA TEKIJÄT SEKSUAALIRIKOKSET SEKÄ HENKEEN JA TERVEYTEEN KOHDISTUVAT RIKOKSET Seksuaalirikosten määrä kasvoi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella merkittävästi muuta maata enemmän. Verrattuna vuoteen 2010 poliisin tietoon tuli yli kaksinkertainen määrä rikoksia. Vaihtelu alueen poliisilaitosten välillä oli yhtälailla suurta - kun Oulussa ja Kainuussa määrä kasvoi 40 prosenttia, kirjattiin Jokilaaksoissa vuonna 2011 kolminkertainen määrä rikoksia edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 4 : Rikosmäärien kehitys lajeittain Vuoteen 2010 verrattuna erityisen voimakkaasti lisääntyivät seksuaalirikokset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä kasvoi kolmanneksella vuoteen 2010 verrattuna. Myös huumausaine-rikosten määrä on noussut. Myös väkivaltarikollisuuden määrä kasvoi merkittävästi vuosien 2010 ja 2011 välillä. Kuvio 15: Rikoksia vuosina Muutos Seksuaalirikokset ,58% Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ,55% Huumausainerikokset (uudet RL 50-luku) ,25% Kaikki alkoholirikokset ,81% Rikokset rikoslain 42, 43 ta 44 lukua vastaan ,74% Omaisuusrikokset ,00% Liikennerikokset ,49% Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset ,17% Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaista ja yleistä ,63% järjestystä vastaan Kaikki muut rikokset ,59% Kaikki liikennerikkomukset ,34% Yhteensä ,63% Seksuaalirikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuvat Huumausainerikokset Omaisuusrikoksia poliisin tietoon tuli vuonna 2011 enemmän kuin vuonna kun määrät ovat vähentyneet koko 2000 luvun, voidaan puhua jonkinlaisesta käänteestä. Omaisuusrikoksilla ja huumausainerikoksilla on myös keskinäinen syy-yhteys. Poliisin resurssitilanteella on yhteys myös poliisin tuloksiin. Tilanne tulee entisestään korostumaan, jos väkeä joudutaan vähentämään. Poliisin omalla toiminnallaan paljastamien törkeiden huumausainerikosten määrä on vähentynyt merkittävästi vaikka huumerikosten määrä kaikkiaan kasvoikin. Kehitys johtuu suurelta osin siitä, että huumausaiherikosten paljastamiseen ei ole voitu keskittyä muiden töiden takia yhtä tehokkaasti kuin edellisinä vuosina. Rikostorjunnan painotusten tulee olla tulevina vuosina sellaisia, joilla pystytään pysäyttämään sekä väkivalta- että omaisuusrikosten määrän kasvu. 25
26 3.2.2 PAHOINPITELYRIKOKSET Vuoden 2011 alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka johdosta perhe- ja lähisuhteessa tapahtuneet, alle 18- vuotiaaseen sekä työtehtäväänsä hoitavaan kohdistuneet lievät pahoinpitelyt muuttuivat virallisen syytteen alaisiksi. Muutos on johtanut siihen, että em. rikokset kirjautuvat entistä useammin. Lievien pahoinpitelyjen määrä kasvoikin yli 19 prosentilla mutta tavallisten pahoinpitelyjen 44 prosentilla. Lakimuutoksen vaikutusten voidaan kuitenkin olettaa ulottuvan kaikkeen pahoinpitelyrikollisuuteen. Taulukko 5: Pahoinpitelyrikosten lukumäärä ja muutos Lähde: Poliisin tilastot Muutos Oulu ,87% Jokilaaksot ,40% Kainuu ,65% Koillismaa ,86% Yhteensä ,31% Kuvio 16: Pahoinpitelyrikoset poliisilaitoksittain Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella Lähde: Poliisin tilastot 2500 Pahoinpitelyrikokset poliisilaitoksittain Oulu Jokilaaksot Kainuu Koillismaa Pahoinpitelyrikosten määrä näyttäisi kasvaneen erityisen voimakkaasti Oulussa, Koillismaalla määrä sen sijaan oli jopa hieman edellisvuotta pienempi. Alueen suuremmat kaupungit sekä osa näiden kehyskunnista näyttäytyy korkean rikollisuuden tason alueina. Sellaisia kuntia, joissa rikollisuuden taso on matala, löytyy puolestaan eniten alueen eteläosista. Kuntien välinen vaihtelu asukaslukuun suhteutetun rikollisuuden määrässä on erittäin suuri. Kun asukasta kohden Reisjärvellä, Pyhäjoella ja Pyhännällä on poliisin tietoon tullut keskimäärin ( ) alle 200 rikoslakirikosta, on keskiarvo Oulussa yli 900 ja Kajaanissa ja Raahessa yli 600 rikosta. Oulun ympäristössä Kempeleessä ja Haukiputaalla rikollisuuden taso on lähes kaksinkertainen Oulunsaloon ja Kiiminkiin ja yli kaksinkertainen Tyrnävään verrattuna. 26
Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö
Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan
LisätiedotII RIKOLLISUUSKEHITYS
II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotII RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén
II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita
LisätiedotOnko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?
Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen
LisätiedotVakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5
Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen
LisätiedotPoliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen
Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen 1 Rikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna 2 Rikoslajittainen kehitys 2007-2014 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 Kaikki
LisätiedotToimintaympäristö: Turvallisuus
Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015
Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa
LisätiedotItä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA
Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen tervehdys
Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotTaipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet
Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista
LisätiedotLapinjärven liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut
Lapinjärven liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut 29.5.2018 Yhteenveto Lapinjärven kunnan alueella tapahtuu vuosittain keskimäärin seitsemän henkilövahinkoon johtavaa ja kymmenen omaisuusvahinkoon
LisätiedotKAUNIAISTEN KAUPUNKI KUNTATEKNIIKKA
LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2017 Tieliikenneonnettomuudet koko maassa ja valtakunnalliset tavoitteet Vuonna 2016 tapahtui Suomessa kaikkiaan 4 709 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.
LisätiedotLiikenneonnettomuudet Hämeenlinnassa. vuosina
Liikenne Hämeenlinnassa vuosina 2013-2017 Liikenne Hämeenlinnassa v. 2013-2017 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan * * * Loukkaantumiseen johtaneet (kpl) Vuosina 2013-2017 40 % kaikista
LisätiedotLiikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella
Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö
LisätiedotSisäinen turvallisuus
Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta seminaari Tampere 2.10.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 8.10.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelmat arjen turvallisuutta 8.10.2013 2 Sisäisen turvallisuuden tavoite
LisätiedotNuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista
Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla
LisätiedotKuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja
LisätiedotOULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue
Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa
LisätiedotPohjanmaan Poliisilaitos
Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 218 Kari Puolitaival Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos Noin 445 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö
LisätiedotALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS
ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi
LisätiedotJuvan, Rantasalmen ja Sulkavan liikenneturvallisuussuunnitelmat
7.2.2018 Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkastelut Yhteenveto onnettomuustarkasteluista Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella tapahtuu vuosittain
LisätiedotHausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015
Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen
LisätiedotHangon liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut
Hangon liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut 5/2019 HUOM! Hangossa tilastopohja on hyvin pieni, joten analyysit/tulkinnat ovat rajallisia. Tiivistelmä Onnettomuuskehitys yleisesti Hangon
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa
LisätiedotLänsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset
LisätiedotLiikenneonnettomuudet Hämeenlinnassa. vuosina
Liikenneonnettomuudet Hämeenlinnassa vuosina 2012-2016 Liikenneonnettomuudet Hämeenlinnassa v. 2012-2016 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 39 % kaikista onnettomuuksista tapahtui
LisätiedotKansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma
Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2009 2014 Kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, THL 2015 Ulla Korpilahti 1 Kansallinen lasten ja
LisätiedotJärvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013
Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus
LisätiedotTurun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011
Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin
LisätiedotOnko harvaan asuttu maaseutu turvassa?
8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla
LisätiedotMyrskylän liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut
Myrskylän liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut 29.5.2018 HUOM! Myrskylässä tilastopohja on hyvin pieni, joten analyyseja pitää tulkita varoen. Yhteenveto Myrskylän kunnan alueella tapahtuu
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011
LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa
LisätiedotKansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula
Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Alle 25-vuotiaiden tapaturmat Suomessa Keskimäärin vuosittain tapaturmissa Vajaat 200 kuolee 14
LisätiedotTAPATURMAKATSAUS 2012. Oulu-Koillismaan Pelastusalue
TAPATURMAKATSAUS 2012 Oulu-Koillismaan Pelastusalue SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA
ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää
LisätiedotKarkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016
Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun
LisätiedotLUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi
LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt
LisätiedotEtelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT
12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti
LisätiedotALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ
ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014
LisätiedotIitin liikenneturvallisuussuunnitelma ONNETTOMUUSANALYYSIT
Iitin liikenneturvallisuussuunnitelma 2017 ONNETTOMUUSANALYYSIT Sisältö Onnettomuuskehitys ja uhrit (Tilastokeskus) Onnettomuusluokat ja -tyypit (Onnettomuusrekisteri) Vakuutusyhtiöiden liikennevakuutustilasto
LisätiedotPeruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet
Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotLIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT
Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2018
LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2018 Tieliikenneonnettomuudet Kauniaisissa Vuosi 2017 oli ennätysturvallinen liikenteessä sekä Kauniaisissa, että koko maassa. Iliitu-tilaston mukaan Kauniaisissa sattui viime
LisätiedotKyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen
8.9.2015 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Tavoitteet vuosille 2015-2016 Alueellisten Meidän
LisätiedotPohjanmaan Poliisilaitos
27.1.217 Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 216 Risto Lammi Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos 443 297 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotAluehallintovirastot ja kuntien varautuminen
Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset
LisätiedotVI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011
VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011
LisätiedotMiehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23
EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista
LisätiedotKeskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen
Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä 4.10.2013 Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintoviraston toimintaympäristö Toimialue
LisätiedotHyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä
Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara
LisätiedotLiikenneturvallisuustyön suunnitelma
Liikenneturvallisuustyön suunnitelma Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa 2019 2022 Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuustoimija 25.9.2018 Miksi liikenneturvallisuustyötä ja kenelle?
LisätiedotArvoisat ministeri Suvi Lindén
Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotLIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014
LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2014 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat iliitu-ohjelmistoon sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja onnettomuusselostuksiin.
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
LisätiedotErikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari
Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1020 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 204 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 6 (1 /v) johti kuolemaan ja
LisätiedotPukkilan liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut
Pukkilan liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut 29.5.2018 HUOM! Pukkilassa tilastopohja on hyvin pieni, joten analyyseja pitää tulkita hyvin varoen. Yhteenveto Pukkilan kunnan alueella
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
Lisätiedot/ RA
raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotHämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018
Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä
Lisätiedot5.3 Vahingontekorikokset Reino Sirén
126 5.3 Vahingontekorikokset Vahingonteko, lievä vahingonteko (RL 35:1,3) Vahingonteko, lievä vahingonteko (RL 35:1,3) 1998 1999 2000 2001 2002 41 557 204 44 691 213 50 189 276 47 163 238 45 870 427 41
LisätiedotKuntamarkkinat 11.9.2013
Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin
LisätiedotKunnan liikenneonnettomuustilanne v : KUNTA YPÄJÄ
LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa poliisiin tietoon tulleiden ja vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Liikenneonnettomuustietokantaa
LisätiedotLiikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009
Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä Esittelykalvosarja 28.12.2009 Järvenpään kaupunki Liikenneturvallisuustyöryhmä 1 Kalvosarjan sisältö OSA I: Liikenneturvallisuustilanne Järvenpäässä Perustietoja liikenneturvallisuustilanteesta
LisätiedotKunnan liikenneonnettomuustilanne v : KUNTA LAHTI
1 LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa poliisiin tietoon tulleiden ja vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Liikenneonnettomuustietokantaa
LisätiedotPojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari
Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari 22.10.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Esityksen punainen lanka Tilastot miltä
LisätiedotPoliisin suorittama nopeusvalvonta
Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian
LisätiedotHELSINGIN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut
POL--12787 L5 VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 32 420 32 427 39 806 38 389 Henkilötyövuodet 507,7 498,1 576,7 566,2 540,0 Valvonnan kustannukset,
LisätiedotLaajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit
Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.
LisätiedotIkääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012
Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt
LisätiedotSAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan
LisätiedotSAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan
LisätiedotRovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!
Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi
LisätiedotSAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 102 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 77). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 11 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa
LisätiedotSASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto
SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA
LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles
LisätiedotItä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen
KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi
LisätiedotRattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä
LisätiedotRomaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa
LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa
LisätiedotOulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/
Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori Kansallinen turvallisuusseminaari Oulussa 10.11.2015 Riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas,
LisätiedotSAATTEEKSI. markus.gronfors@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa
SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2015 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan
LisätiedotKunnan liikenneonnettomuustilanne v : MAAKUNTA Kanta-Häme
1 LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa poliisiin tietoon tulleiden ja vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Liikenneonnettomuustietokantaa
Lisätiedot