Terveydenhuollon laatuopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveydenhuollon laatuopas"

Transkriptio

1 Terveydenhuollon laatuopas

2 TOIMITTANUT Päivi Koivuranta-Vaara 1. painos ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2011 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh Faksi

3 Lukijalle Tämä opas on laadittu sairaanhoitopiirien aloitteen pohjalta kootussa työryhmässä, jonka jäsenet ovat erikoissairaanhoidon laatuasiantuntijoita. Terveydenhuoltolaki astui voimaan oppaan valmisteluaikana ja toi mukanaan kaikille terveydenhuollon toimintayksiköille velvoitteen laatia suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Tämän oppaan tekstiä on muokattu siten, että se voisi tukea niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollonkin yksiköiden laadunhallintasuunnitelmien valmistelua. Opas julkaistaan Kuntaliiton verkkosivuilla ja siitä voi antaa palautetta Kuntaliiton hallintoylilääkärille Tarkoitus on, että käyttökokemusten ja saadun palautteen perusteella opas päivitetään syksyllä Opastyöryhmä Päivi Koivuranta-Vaara, Kuntaliitto (pj.) Eija Enberg, Carea, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Pirjo Immonen-Räihä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Leena Lang, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lasse Lehtonen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Eija Puolakka, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Risto Roine, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Asko Rytkönen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hanna Toiviainen, Valvira 3

4 Kuntaliitto Terveydenhuollon laatuopas Sisältö Lukijalle Oppaan tavoite Keskeiset käsitteet... 6 Hoidon vaikuttavuus...6 Laadunhallinta...6 Laatukulttuuri...6 Potilas/asiakas...6 Potilas/asiakaskeskeisyys...6 Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Laatua ja sen hallintaa koskevat säädökset Laatutyön visio vuoteen Laadun ulottuvuudet ja seuranta Palvelun laatu Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus Kliininen laatu Osaaminen Potilasturvallisuus Prosessien laatu Sujuvuus Vaikuttavuus Laadunhallintasuunnitelman sisältö Johtaminen ja vastuuhenkilöt Henkilöstöjohtaminen Henkilöstön osallistuminen Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus Potilaan ja läheisten osallistuminen Laadunhallinta-asiakirjat Turvallisuusriskien hallinta osana laadunhallintaa Raportointijärjestelmät, palaute ja arviointi Alueellinen yhteistyö Laadunhallinnan kehittämisen jatkonäkymät Kirjallisuutta

5 1 Oppaan tavoite Laatutyö on terveydenhuollon piirissä jatkuvasti laajentunut. Laatujärjestelmiä on kehitetty ja otettu käyttöön. Käsitteenä kliininen laatu on monitulkintainen ja sillä ymmärretään erilaisia asioita. Laadun mittaus on yleensä yksiköiden johdon ja henkilöstön aktiivisuudesta riippuvaista eikä kansallista koordinaatiota tai vertailua juurikaan ole. Tämä opas on tarkoitettu kliinistä työtä johtaville ja kehittäville henkilöille. Sen tavoitteena on toimia käytännönläheisenä ohjeistuksena potilashoidon laadun parantamisessa. Oppaassa on laadun keskeisiksi ulottuvuuksiksi valittu potilas / asiakaskeskeisyys, oikeaaikaisuus, osaaminen, turvallisuus, sujuvuus sekä vaikuttavuus. Valinta perustuu pääosin Pekurisen, Räikkösen ja Leinosen raporttiin Tilannekatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon laatuun vuonna 2008 (Stakesin raportteja 38/2008) sekä työryhmän näkemykseen terveydenhuollon käytännön toiminnasta. Kustakin ulottuvuudesta esitetään potilaan/asiakkaan, henkilökunnan ja johdon näkökulma. Opas ehdottaa myös seurantamittareita, joita suositellaan käytettäväksi laadun seurannassa. Koska terveydenhuoltolain mukaisesta järjestämissuunnitelmasta annettu asetus edellyttää, että suunnitelmassa on sovittava yhteistyön tavoista laadunhallinnassa ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanossa alueella, olisi perusteltua pyrkiä käyttämään samoja mittareita koko sairaanhoitopiirissä. Laatuoppaassa on otettu huomioon terveydenhuoltolakiin (http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2010/ ) liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/ ). Asetus edellyttää terveydenhuollon toimintayksiköiltä suunnitelmaa laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmat voivat olla erilliset, mutta ne voi myös yhdistää yhdeksi suunnitelmaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut syyskuussa 2011 Potilasturvallisuusoppaan, joka ohjeistaa potilasturvallisuussuunnitelman laatimista. Tämä opas keskittyy laadunhallintasuunnitelmaan. Molemmissa oppaissa suunnitelmien jäsennysehdotus on asetuksen mukainen, minkä toivotaan helpottavan suunnitelmien laatimista. Päällekkäisyyksiä tämän laatuoppaan ja potilasturvallisuusoppaan välillä on mahdollisuuksien mukaan vältetty. 5

6 Kuntaliitto Terveydenhuollon laatuopas 2 Keskeiset käsitteet Hoidon vaikuttavuus Potilaalle tutkimus- ja hoitoprosessissa muodostunut terveyshyöty. Laadunhallinta Toiminnan johtamista, suunnittelua, arviointia ja parantamista asetettujen laatutavoitteiden saavuttamiseksi. Laatutavoitteet perustuvat organisaation omaan laatupolitiikkaan. Johdon kaikki tasot ovat vastuussa laadunhallinnasta, mutta sen toteuttamiseen osallistuvat organisaation kaikki jäsenet. Laatukulttuuri Laatua edistävä systemaattinen toimintatapa, sitä tukeva johtaminen, arvot ja asenteet. Yhteisössä jaettu merkitysten ja ymmärryksen järjestelmä, joka sisältää laadun kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet sekä yksilöllisen ja yhteisen sitoutumisen toiminnan laadun ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Sisältää näin myös potilasturvallisuuteen liittyvän riskien arvioinnin, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminnan jatkuvan kehittämisen. Potilas/asiakas Terveyden- ja sairaanhoitopalveluja käyttävä tai muuten niiden kohteena oleva henkilö. Potilas/asiakaskeskeisyys Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen keskeinen toimintaperiaate: asiakas/potilas voi toiminnallaan, valinnoillaan ja päätöksillään vaikuttaa omaan terveyteensä tai sosiaaliseen pärjäämiseensä. Hänellä on mahdollisuus vaikuttaa saamiinsa palveluihin ja tehdä valintoja. Potilaan oma näkemys hoidon tarpeesta ja merkityksestä tulee huomioon otetuksi. Hänen asiantuntijuuttaan oman terveyden- ja elämäntilanteensa tuntijana kunnioitetaan. Hoitosuhde perustuu vuorovaikutukseen hoitohenkilökunnan ja potilaan sekä hänen omaistensa ja läheistensä kanssa. Asiakaskeskeisyys on ammatillista potilaan tarpeisiin, toiveisiin ja odotuksiin vastaamista hoidossa. Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Potilaan terveydentilan määrittämiseksi, hänen terveytensä palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtävät toimenpiteet, joita suorittavat terveydenhuollon ammattihenkilöt tai joita suoritetaan terveydenhuollon toimintayksikössä tai joita suoritetaan terveydenhuollon ammattihenkilön ohjauksessa tai valvonnassa. 6

7 3 Laatua ja sen hallintaa koskevat säädökset Terveydenhuoltolain tarkoituksena on (2 ) edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia, kaventaa terveyseroja sekä vahvistaa hoidon asiakaskeskeisyyttä. Terveydenhuoltolaki edellyttää (8 ), että terveydenhuollon toiminta perustuu näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Terveydenhuollon laatua on säännelty myös muussa terveydenhuollon lainsäädännössä. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (potilaslain) 3 :n mukaan potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa ja potilasvahinkolaissa on säännöksiä, jotka edellyttävät hoitotoiminnalta hyvää laatua. Ammattihenkilölain 15 :n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Potilasvahinkolain 2 puolestaan määrittää korvattavaksi potilasvahingoksi ammattistandardin alittamisen. Tämä tarkoittaa, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon. Kaikille hoidon laatua koskeville säännöksille on yhteistä, että ne velvoittavat noudattamaan ns. koululääketieteen hyviä käytäntöjä. Näiden käytäntöjen sisältö selviää yleisesti käytössä olevista hoitosuosituksista (esim. Käypä hoito -suositukset), mutta yksittäisen potilaan osalta hoitosuositusten soveltaminen on aina ratkaistava erikseen. Tarvittaessa valvontaviranomaiset käyttävät ratkaisuja tehdessään hyväkseen asiantuntija-arvioita. Terveydenhuollon toimintayksikön (terveyskeskus, sairaala) on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut suunnitelman sisältöä ja laadintaa ohjaavan asetuksen. On huomattava, että toimintayksikön on varmistuttava myös muilta tuottajilta hankkimiensa palvelujen laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden tasosta. 7

8 Kuntaliitto Terveydenhuollon laatuopas 4 Laatutyön visio vuoteen 2015 Laadulla tarkoitetaan tavallisesti tuotteen kykyä täyttää asiakkaan tarpeet tai vaatimukset taikka toiminnan tavoitteen ja tuloksen vastaavuutta. Laadunhallinta sisältää toiminnan ja sen tavoitteiden suunnittelun ja johtamisen, tulosten jatkuvan arvioinnin ja vertailun tavoitteisiin sekä toiminnan parantamisen tavoitteiden saavuttamiseksi (kuva 1). Kuva 1. Laadunhallinta ja jatkuva parantaminen Arviointi mittaustulosten seuranta ja vertaaminen tavoitteisiin Toiminta johtaminen, uuden toimintamallin juurruttaminen Parantaminen toiminnan muuttaminen uusien tavoitteiden saavuttamiseksi Laadunhallinnan ja parantamisen elementit Hyvälaatuinen terveydenhuolto käyttää resurssit parhaalla mahdollisella tavalla, turvallisesti, tuhlaamatta, korkeatasoisesti ja eniten hoitoa tai ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä tarvitsevien terveystarpeisiin. Terveydenhuollossa hyvä laatu edellyttää johdon ja koko henkilökunnan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin sekä saumatonta yhteistyötä eri toimintayksiköiden välillä. Työryhmä muotoili laatutyön visiotavoitteen seuraavasti: Hyvä hoito Potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan hänen yksilölliset tarpeensa ja toiveensa huomioiden. Ammattitaitoinen henkilökunta toteuttaa hoidon sujuvana prosessina ja turvallisesti soveltaen näyttöön tai hyviin hoitokäytäntöihin perustuvia ja vaikuttavia menetelmiä. Yhteistyö ja tiedon kulku hoitoon osallistuvien tahojen välillä on saumatonta. Hyvän hoidon lopputuloksena on tyytyväinen potilas, joka on saanut hoidosta parhaan mahdollisen terveyshyödyn. 8

9 5 Laadun ulottuvuudet ja seuranta 5.1 Palvelun laatu Potilaskeskeisyys Potilaan näkökulma Potilas saa helposti tietoa terveysongelmistaan ja terveyspalveluista mm. verkosta ja puhelimitse. Terveydenhuollon toimintayksiköiden tiedotus ohjaa häntä oikeiden terveyspalvelujen piiriin hänen terveydentilansa sitä vaatiessa. Potilas voi itse valita lain edellyttämissä rajoissa oman hoitopaikkansa ja häntä hoitavan laillistetun ammattihenkilön. Hän pääsee tarvitsemiinsa tutkimuksiin ja hoitoihin helposti ja nopeasti. Potilaalla on oikeus saada yksilöllistä ja ammattitaitoista hoitoa sekä ystävällistä kohtelua. Potilas saa riittävästi tietoa sairaudestaan voidakseen osallistua oman hoitosuunnitelmansa laadintaan ja sitoutua sen noudattamiseen. Hän kykenee saamiensa tietojen ja neuvonnan turvin noudattamaan hoito-ohjeita, käyttämään lääkkeitä ja apuvälineitä ja osallistumaan kuntoutukseensa. Hän seuraa aktiivisesti parantumistaan ja tietää, mihin ottaa yhteyttä ongelmien ilmetessä. Tavoitteena on, että potilas on tyytyväinen saamaansa palveluun ja kokee saaneensa tarvitsemansa avun terveysongelmaansa. Potilas saa tietoa siitä, miten hän voi antaa palautetta hoidostaan, myös nimettömänä, saada yhteyden potilasasiamieheen tai tehdä muistutuksen organisaation johdolle. Häntä informoidaan tarvittaessa myös siitä, miten voi tehdä potilasvahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukselle. Muistutus hoitavalle organisaatiolle on ensisijainen organisaation omavalvonnan ja oman toiminnan kehittämisen kannalta. Joissakin tapauksissa potilas voi tarvita opastusta kantelun tekemiseen valvontaviranomaiselle. Henkilökunnan näkökulma Potilaskeskeisyys kuuluu kaikkiin palveluketjun vaiheisiin. Hoitosuhteissa noudatetaan ihmis- ja perusoikeuksia sekä kunnioitetaan potilaan oikeutta elämään, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, turvallisuuteen ja yksityisyyteen. Potilaita kohdellaan yhdenvertaisesti ketään syrjimättä, heidän ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. 9

10 Kuntaliitto Terveydenhuollon laatuopas Potilaan ohjauksessa, hoidossa ja kuntoutuksessa tulee ottaa huomioon hänen äidinkielensä, uskontonsa ja kulttuurinsa sekä yksilölliset tarpeensa ja perheolosuhteensa. Henkilökunta varaa riittävästi aikaa, jotta potilaalle voidaan antaa riittävä selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista seikoista, joilla on merkitystä hoitopäätösten kannalta. Hoidosta sovitaan yhteisymmärryksessä potilaan ja mahdollisesti hänen omaistensa tai läheistensä kanssa. Pitkäaikaisissa sairauksissa tehdään hänen tutkimustaan, hoitoaan ja lääkinnällistä kuntoutustaan koskeva hoitosuunnitelma. Potilaalla on mahdollisuus tarkistaa hoitosuunnitelmansa ja häntä koskevat potilasasiakirjat. Potilasta kannustetaan osallistumaan omaan hoitoonsa ja hänelle annetaan sitä varten riittävä ohjeistus. Johdon näkökulma Johdon tulee sitoutua potilaskeskeiseen toimintaan. Yksikön strategiset tavoitteet suunnataan potilaiden tarpeiden mukaisesti. Toiminnan suunnittelussa varmistetaan henkilöstön riittävyys ja pätevyys asiakaspalvelujen antamisessa ja asianmukaisen hoidon toteuttamisessa. Potilaskeskeisyyden toteutumista seurataan ja mitataan säännöllisesti ja toimintaa muutetaan tulosten perusteella. Ehdotuksia mittareiksi potilaskyselyt (esim. THL) potilaspalautteet (vapaat palautteet verkkosivuilla tai palautelaatikkoon) potilaiden tekemät muistutukset organisaation johdolle ja kantelut valvoville viranomaisille potilasvahinkoilmoitukset Oikea-aikaisuus Potilaan näkökulma Potilas saa hoidon sairauteensa lääketieteelliseltä kannalta oikeaan aikaan. Hoidon kiireellisyys arvioidaan hänen ottaessaan yhteyttä terveydenhuollon toimintayksikköön, hänen vastaanottokäynnillään tai jatkohoitolähetteen laadinnan yhteydessä. Hoitoon pääsyyn vaikuttaa lääketieteellinen tarve ja sen lisäksi potilaan kokonaistilanne. Hoidon ajoituksessa on otettava huomioon myös sairauden aiheuttama työkyvyttömyys sekä mahdollisesti heikentynyt toimintakyky ja sen mukanaan tuoma avun tarve. Potilaalle kerrotaan sairauden hoidontarpeen arvioidusta kiireellisyydestä, hoidon toteuttamisen ajankohdasta ja arvioinnin perusteluista. Henkilökunnan näkökulma Henkilökunnan ammattitaitoon kuuluu kyky arvioida potilaan sairauden edellyttämä hoidon kiireellisyys. Potilas voi tarvita hoitoa päivystyksellisesti, kiireellisesti tai kiireettömästi. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut terveyskeskuksille välittömästä yhteydensaannista ohjeen joka täsmentää, mitä hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä annetussa asetuksessa välittömällä yhteydensaannilla tarkoitetaan ja millaisia merkintöjä yhteydenostoista tulee tehdä potilasasiakirjoihin (http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid= &name=dlfe pdf). Päivystyksessä käytetään hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa paikallisiin 10

11 olosuhteisiin soveltuvaa hoidon kiireellisyyden ensiarviota (triage-luokitusta), jonka tekee tervey denhuollon ammattihenkilö. Potilaat ohjataan hoitoon luokittelun mukaisesti. Potilaille on kaikissa tilanteissa annettava riittävästi tietoa heitä koskevista ratkaisuista. Muiden kuin päivystyshoitoa edellyttävien tautien kiireellisyys arvioidaan yksilöllisesti ja tukena voidaan käyttää mm. STM:n kiireettömän hoidon perusteita ja Käypä hoito -suosituksia. Johdon näkökulma Johdon vastuulla on huolehtia riittävästä resursoinnista siten, että potilaat voidaan hoitaa oikea-aikaisesti. Henkilöstön koulutuksessa tulee huomioida hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointi. Kiireellisyyden arvioinnista erilaisissa tilanteissa tulee olla asianmukainen ohjeistus. Johdon tulee huolehtia siitä, että tietojärjestelmistä saadaan hoidon odotusaikoja koskevat seurantatiedot. Johdon vastuulla on myös, että lain mukaisia hoitoon pääsyn ja yhteydensaannin aikarajoja noudatetaan. Ehdotuksia mittareiksi välitön yhteydensaanti terveyskeskukseen: odotusajat puhelimeen vastaamisessa, soitettujen, vastattujen ja vastaamatta jääneiden puhelujen määrät sekä vasteajat mahdollisessa takaisinsoitossa päivystyksen odotusajat triageluokittain odotusaika varatulle vastaanotolle lääketieteellisesti arvioidun kiireellisyyden toteutuminen kiireettömässä hoitoonpääsyssä terveydenhuoltolain mukainen hoitotakuuraportointi erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. 5.2 Kliininen laatu Osaaminen Potilaan näkökulma Potilas voi luottaa siihen, että terveydenhuollon toimintayksikössä on riittävästi asianmukaisesti koulutettua ja perehdytettyä henkilökuntaa, joka osaa auttaa häntä ajantasaisen tutkitun tiedon mukaisesti hänen terveysongelmassaan. Eri ammattiryhmien ja asiantuntijoiden yhteistyö on saumatonta ja he osaavat toimia myös ryhmänä. Potilas saa henkilökunnalta riittävät tiedot ja opastuksen oman sairautensa tai terveytensä hoitoon niin, että hänen valmiutensa tehdä valintoja sekä hoitaa itseään paranee ja hän selviytyy jatkossa ilman apua tai mahdollisimman vähin avuin. Potilaan valinnanvapaus laajentuu vuonna 2014 koko maan alueelle, joten terveydenhuollon toimintayksiköiden tulee antaa valintojen pohjaksi väestölle tietoja henkilöstönsä osaamisesta ja ammattitaidosta. Tällaisia voisivat olla tiedot työntekijöiden erikoistumiskoulutuksesta, kokemuksesta ja täydennyskoulutukseen osallistumisesta. Henkilökunnan näkökulma Terveydenhuoltohenkilöstö on koulutettu tehtäviinsä. Lisäksi heidän ammattitaitonsa 11

12 Kuntaliitto Terveydenhuollon laatuopas kehittyy käytännön kokemuksen myötä. Jokaisella työntekijällä on oikeus ja velvollisuus huolehtia tietojensa ja taitojensa jatkuvasta kehittämisestä ja ajantasaisuudesta osallistumalla täydennyskoulutukseen. Ammattitaitoon kuuluu myös kyky käyttää työssä tarvittavaa välineistöä, mukaan lukien tietojärjestelmät. Henkilöstön kehittämistarpeet tunnistetaan sekä henkilö-, ryhmä- että organisaatiotasolla ja uudet työntekijät saavat riittävän perehdyttämisen tehtäväänsä. Henkilöstön työpanosta organisaatiolle arvostetaan ja siitä annetaan tunnustusta. Olennainen osaamisalue on tiimityö, jossa eri ammattiryhmien edustajat ja erilaiset osaajat yhteistyössä hoitavat potilasta. Osaamistarpeiden kasvaessa erilaisten asiantuntijaverkostojen toiminta on lisääntynyt ja niiden merkitys on kasvanut. Yhteistyön sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden sekä oppilaitosten kanssa tulee olla suunniteltua ja avointa. Henkilöstön yhtenä tehtäväalueena on toiminnan kehittäminen. Henkilöstö osallistuu laadunhallintaa ja potilasturvallisuutta koskevan suunnitelman laatimiseen ja seurantaan sekä toiminnan kehittämiseen. Lisäksi esimiehet osaavat antaa rakentavaa palautetta henkilöstölleen säännöllisesti ja oikea-aikaisesti. Johdon näkökulma Johdon vastuulla on arvioida toimintayksikössä tarvittavan henkilökunnan osaamistarpeet eri tehtävissä ja huolehtia siitä, että potilaita hoitamaan rekrytoidaan riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Henkilökunnan ja johdon on saatava palautetta osaamisestaan eri tehtäväalueilla. Johdon tulee kannustaa työntekijöitä osaamisensa ja asiantuntemuksensa kehittämiseen. Henkilöjohtamisen periaatteet varmistavat kaikille yhdenvertaisen kehittämismahdollisuuden. Osaaminen, jota esimiehet tarvitsevat johtaakseen ja kehittääkseen henkilöstöä tehokkaasti, on selvästi määritelty ja ymmärretty. Organisaation strategia suorituskyvyn parantamiseksi on selvästi määritelty ja ymmärretty niin, että henkilöstö osaa kuvata ryhmänsä ja organisaationsa tavoitteet sekä mitä siltä odotetaan tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. Ylin johto vastaa siitä, että henkilöstön edustajien kanssa on toimivat suhteet ja että henkilöstön näkemys on kuultu kehitettäessä organisaation laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa. Henkilökunnan täydennyskoulutuksella huolehditaan ammatillisesta osaamisesta, tiimityötaidoista ja työssä tarvittavien välineiden käytön ja menetelmien hallinnasta. Toimintayksikössä tulee olla myös selkeä perehdyttämisohjelma sijaisille ja uusille työntekijöille. Yliopistoyhteistyö on tiivistä, samoin kuin yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja sosiaalialan kehittämiskeskusten kanssa peruskoulutuksen ja ammatillisen jatkokoulutuksen turvaamiseksi. Halukkaita kannustetaan tieteelliseen tutkimustyöhön. Erityisesti oman toiminnan kehittämistä tukeva tutkimustyö on tärkeää. Yhteistyö eri oppilaitosten kanssa parantaa osaltaan ammattitaitoisen henkilöstön saamista. Ehdotuksia mittareiksi perehdytysohjelma käytössä terveydenhuollon täydennyskoulutussuosituksen mukaiseen vuotuiseen koulutukseen osallistuneiden osuus ammattiryhmittäin kehityskeskustelujen toteuma (%) ammattiryhmittäin lääkehoidon perusosaamisen luvan suorittaneiden osuus hoitohenkilökunnasta henkilöstökysely/työolobarometri säännöllisin väliajoin. 12

13 5.2.2 Potilasturvallisuus Potilasturvallisuus on keskeinen laadun ulottuvuus. Se tulee organisaatiossa integroida osaksi arjen toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa. Sen toteutumista tulee seurata erilaisin käytännöin ja työkaluin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on syyskuun alussa 2011 julkaissut potilasturvallisuusoppaan. 5.3 Prosessien laatu Sujuvuus Potilaan näkökulma Hoidon sujuvuus merkitsee potilaalle sitä, että hän saa asianmukaisen hoidon ilman tarpeettomia viivytyksiä, jotka voivat vaarantaa hoidon tuloksellisuuden, sekä ilman päällekkäisiä ja aiheettomia tutkimuksia ja toimenpiteitä. Potilas osallistuu itse hoitosuunnitelmansa laadintaan ja kaikki hoitoon osallistuvat toimivat suunnitelman mukaisesti ja tavoitteellisesti. Hoitosuunnitelmassa kootaan potilaan kaikki terveysongelmat sekä niihin suunnitellut toimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Suunnitelman lähtökohtana on potilaan kokema hoidon tarve ja asettama tavoite. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas itse huolehtii hoidossaan. Potilas ja ammattihenkilö laativat suunnitelman yhteistyössä ottaen huomioon kuitenkin, että vain lääkäri voi päättää lääketieteellisestä tutkimuksesta, diagnoosista ja hoidosta. Toisaalta potilaalla on oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta, jolloin häntä voidaan hoitaa muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Henkilökunnan näkökulma Henkilökunnalle sujuvuus merkitsee sitä, että potilaan hoitoa varten on käytettävissä riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa ja asianmukaisen tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen edellyttämät muut resurssit (laboratorio, kuvantaminen, tilat ja välineistö) Potilashoidon keskeisimmät prosessit on kuvattu ja sovittu vastuista ja menettelyistä niiden parantamisessa. Prosessien kuvaamisen ja kehittämisen tavoite on yhdenmukaistaa ja tehostaa toimintaa tavoitteellisesti ja läpinäkyvästi. Terveydenhuollossa osa potilaiden hoitoon liittyvistä prosesseista toteutuu yksikössä samankaltaisina diagnoosista riippumatta, esimerkiksi sairaalan vuodeosastolla, terveysaseman vastaanotolla tai päivystyksessä. Toimintokohtaisten prosessien kuvaaminen yhtenäistää menettelyjä ja selkiyttää henkilökunnan työnjakoa ja vastuuta, ja siten parantaa sujuvuutta sekä myötävaikuttaa poikkeamien ja virheiden vähenemiseen. Yksikössä hoidettaville yleisimmille sairauksille on, silloin kun se on mahdollista, laadittu tieteelliseen näyttöön perustuvat hoitoprotokollat, joissa kuvataan talon tapa hoitaa kyseisiä sairauksia. Vastaavasti tarvitaan protokollat myös sellaisia sairauksia varten, joissa hoitotoimenpiteiden tai lääkehoidon toteuttaminen on esim. ajan suhteen kriittistä. Protokollat tukevat hoidon toteuttamista oikein ja oikea-aikaisesti ja parantavat hoidon tuloksellisuutta ja potilasturvallisuutta. Toisaalta yksikössä arvioidaan ja kehitetään myös sellaisten sairauksien hoitokäytäntöjä, joiden hoidosta ei ole annettavissa riittävään näyttöön perustuvaa hoitosuositusta. 13

14 Kuntaliitto Terveydenhuollon laatuopas Diagnoosikohtaisten hoitoketjujen muodostaminen tapahtuu yhteistyössä kaikkien kyseistä potilasryhmää alueella hoitavien tahojen kanssa ja ne ulottuvat organisaatiorajojen yli. Hoitoketjuun kirjataan hoidon sisältö eri vaiheissa, eri toimijoiden työnjako ja tiedonkulun varmistaminen sekä vastuu hoitoketjun sujumisen seurannasta ja parantamisesta. Hoitoketjuissa tulee kiinnittää erityistä huomiota potilaan siirtoihin liittyviin työvaiheisiin sekä tiedonkulun varmistamiseen eri yksiköiden välillä. Potilaalle laaditaan tarvittaessa yksilöllinen hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelman rakenne on laadittu THL:ssä yhteistyössä käytännön toimijoiden kanssa ja se tulee aikanaan sähköisen potilaskertomuksen osaksi. Suunnitelmaan kirjataan hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus ja keinot, työnjako, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi- ja lääkityslista. Suunnitelmalle nimetään vastuuhenkilö, joka koordinoi hoitosuunnitelmaa. Johdon näkökulma Organisaation johdon kannalta toiminnan sujuvuus merkitsee, että voimavaroja käytetään oikein, resursseja ei hukkaannu turhiin/päällekkäisiin tutkimuksiin, sisäisiin odotusaikoihin tai ylipitkiin hoitoaikoihin. Organisaatio kykenee saavuttamaan sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Johto vastaa siitä, että yksikössä on laadittu ja käytettävissä ajantasaiset ja tarpeen mukaiset prosessikuvaukset, hoitoprotokollat sekä hoitoketjut. Mittariehdotuksia potilastyytyväisyys hoitosuunnitelmien laatiminen prosessikuvausten laatiminen hoitoprotokollat ja niiden noudattaminen läpimenoajat hoitoajat toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen. 5.4 Vaikuttavuus Sairaanhoidon jatkuva laadun parantaminen ja varmistus vaatii, että sen tuottamia terveyshyötyjä seurataan. Uusia menetelmiä käyttöön otettaessa tieto terveyshyödystä on yleensä olemassa, mutta perustuu useimmiten satunnaistettuihin tutkimuksiin, jotka tutkimusasetelmansa takia kertovat lähinnä menetelmän optimivaikuttavuudesta, eli sen tehosta (efficacy) parhaissa mahdollisissa olosuhteissa. Tietoa tarvitaan kuitenkin myös menetelmän vaikuttavuudesta tavanomaisissa sairaanhoidon olosuhteissa (effectiveness), joissa hoidon antajien osaaminen, potilaiden hoitomyöntyvyys ja potilasseurannan laatu vaihtelevat. Potilaan näkökulma Perinteisten objektiivisten vaikuttavuusmittareiden lisäksi tietoa on syytä kerätä myös potilaan itse kokemasta terveydentilansa muutoksesta. Potilaan oman arvion parantumisestaan - jota voidaan mitata sairausspesifisillä ja yleisillä (geneerisillä) terveyteen liittyvän elämänlaadun mittareilla - tulisi olla terveydenhuollon laadun perimmäinen kriteeri. Sairausspesifisten mittareiden kirjosta saa hyvän yleiskuvan niitä järjestelmällisestä seuraavasta tietokannasta (Patient-Reported Outcome and Quality of Life Instruments 14

15 Database) internetosoitteessa Suomessa sairaanhoitopiirien tai erikoisalayhdistysten tulisi valita muutama erikoisalakohtaisesti suositeltava sairausspesifisen elämänlaatumittarin vaikuttavuustiedon keräämiseen. Vain näin voidaan saada eri hoitoyksiköiden vertailun mahdollistavaa tietoa. Geneeristen (eli yleisten) terveyteen liittyvän elämänlaadun mittareiden etuna sairausspesifisiin verrattuna on se, että niitä voidaan käyttää terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointiin lääketieteen eri erikoisaloilla, ja siten saada yhteismitallista vaikuttavuustietoa laatupainotettujen lisäelinvuosien (QALY) muodossa. QALY-laskennan mahdollistavista yhden indeksiluvun tuottavista terveyteen liittyvän elämänlaadun mittareista Suomessa laajimmalle levinnyt lienee kotimainen 15D (http://www.15d-instrument.net/15d). EuroQol-ryhmän kehittämä EQ-5D on maailmalla laajasti käytetty, mutta herkkyydeltään varsin huono, jonka takia mittaria ollaan muokkaamassa (http://www.euroqol.org). Myös geneeristen mittareiden kohdalla, olisi tärkeää, että Suomessa käytettäisiin pääosin yhtä, maan eri puolilla saatujen hoidon vaikuttavuustulosten vertailun mahdollistavaa elämänlaatumittaria. Työntekijän näkökulma Kaikkien terveydenhuollon työntekijöiden päätavoitteena on vaikuttava terveydenhuolto, joka tuottaa potilaille todellista terveyshyötyä, siis parantaa heidän vaivojaan tai oireitaan, tai ainakin lievittää kärsimystä. Työntekijöiden pyrkimyksenä tulee koko ajan olla hoidon vaikuttavuuden kehittäminen ja parantaminen, joka edellyttää, että hoitotuloksia seurataan. Seurantaan voidaan käyttää mm. kuolleisuudesta ja uusintahoitojen tarpeesta kertovaa rekisteritietoa, tietoa potilaiden terveyteen liittyvästä elämänlaadusta sekä esim. laboratoriomittauksin saatua tietoa. Johdon näkökulma Terveydenhuollon käytössä olevien voimavarojen tasapuolinen ja oikeudenmukainen jakaminen edellyttää tietoa hoidon vaikuttavuuden lisäksi myös sen kustannusvaikuttavuudesta. Vaikuttamattomat hoidot ovat eettisesti arveluttavia ja vievät voimavaroja vaikuttavilta hoitomuodoilta. Johdon tulee varmistaa, että voimavarojen kohdentamista koskevat päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Tällaista tietoa tarjoavat mm. Käypä hoito -suositukset (http://www.kaypahoito.fi), uusien menetelmien järkevää käyttöönottoa edistävä Haloohjelma (http://www.thl.fi/halo) sekä terveydenhuollon menetelmien arviointiyksiköiden tekemät järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset (http://lib.stakes.fi/ohtanen/). Ehdotuksia mittareiksi rekisteritiedot: kuolleisuus, uusintahoitojaksot, uusintaleikkaukset (esim. useissa sairaaloissa käytössä oleva Ecomed-tietokanta, Hoitoilmoitusrekisteri osoitteessa saavutettu toimintakyky sairausspesifiset terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarit (http://www.proqolid.org) geneeriset terveyteen liittyvät elämänlaadun mittarit (ensisijaisesti 15D) (http://www.15d-instrument.net/15d) hoidon kustannusvaikuttavuus (mm. /QALY) tautikohtaiset vaikuttavuuden mittarit (kliinisfysiologiset suureet, laboratoriokokeet) väestön hyvinvointi (mittaaminen sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa yhteistyössä). 15

16 Kuntaliitto Terveydenhuollon laatuopas 6 Laadunhallintasuunnitelman sisältö Terveydenhuoltolakiin liittyvässä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa on määritelty, mitä laadunhallintasuunnitelman tulee sisältää. Jäljempänä esitetty jäsentely perustuu asetuksen 1 1 momenttiin ja on yhdenmukainen Potilasturvallisuusoppaan jäsennyksen kanssa. 6.1 Johtaminen ja vastuuhenkilöt Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon toimintayksikön johtamisessa on oltava moniammatillinen asiantuntemus, joka tukee laadukkaan ja turvallisen hoidon kokonaisuutta, eri ammattiryhmien yhteistyötä sekä hoito- ja toimintatapojen kehittämistä. Laadunhallintasuunnitelmassa määritellään sekä johdon että henkilöstön vastuut toiminnan laadusta. Laatutyössä vastuut voivat porrastua seuraavasti: johto: suunnittelu, seuranta, toimintalinjaukset ja resurssit keskijohto: toiminnan sujuvuus, seuranta ja kehittäminen työntekijät: toteuttaminen, seuranta ja kehittäminen. Suunnitelmassa voidaan määritellä tarkemmin esimerkiksi laatuvastaavan henkilön tai erillisen laadunhallintaelimen toiminta ja vastuu. Vastuuhenkilöt ja toimijat nimetään sekä toimen- ja tehtäväkuvat kirjataan. Laadunhallinta kirjataan organisaation vuosittaisiin toiminta- ja taloussuunnitelmiin sekä -kertomuksiin (resursointi, toimenpiteet ja vaikutukset). 6.2 Henkilöstöjohtaminen Suunnitelmaan kirjataan laadukasta ja turvallista toimintaa tukevat henkilöstöjohtamisen periaatteet ja käytännöt. Henkilöstöjohtaminen kattaa avoimen ja syyllistämättömän toimintakulttuurin luomisen sekä osallistavan johtamisen. Henkilöstöjohtamiseen kuuluu turvallisen ja laadukkaan toiminnan edellyttämän henkilöstömäärän ja -rakenteen, riittävän osaamisen ja tarkoituksenmukaisen työnjaon sekä työskentelyolosuhteiden varmistaminen. Osaamisen kehittämistä kannustetaan. Henkilöstön tyytyväisyyttä ja johtajien toimintaa mitataan vuosittain. 6.3 Henkilöstön osallistuminen Laadunhallintasuunnitelmaan kirjataan, miten tuetaan henkilökunnan laajaa ja monialaista osallistumista laadun kehittämiseen. Parhaiten henkilökunnan aktiivinen osallistuminen turvataan, jos henkilökunta voi osallistua suunnitelman laatimiseen ja seurantaan sekä toiminnan kehittämiseen. 16

17 Lisäksi suunnitelmaan on sisällytettävä menettelytavat, joilla henkilöstö saa palautetta oman toimintansa laadusta. Tämä voi käsittää yksikkötason palautteen esimerkiksi tehohoidon laatuverkoston keräämän vertailutiedon perusteella. Palaute voi myös kertoa yksittäisen hoidonantajan toiminnan laadusta esimerkiksi diabeteksen hoitotavoitteiden saavuttamisessa. Palautejärjestelmissä voidaan ensisijaisesti käyttää potilastietojärjestelmän sisältämiä tietoja. 6.4 Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus Suunnitelmaan on sisällytettävä laadukkaan toiminnan edellyttämä henkilöstön perehdyttäminen, henkilöstön laatuosaamisen ylläpito ja kehittäminen sekä moniammatillisen yhteistyön edistäminen. Henkilöstön toimipaikka- ja täydennyskoulutussuunnitelmiin sisältyy vuosittain laatukoulutusta. Perus- ja jatkotutkintoa suorittavat henkilöt saavat myös laatukoulutusta tutkintoon kuuluvaa ohjattua harjoittelua suorittaessaan. 6.5 Potilaan ja läheisten osallistuminen Suunnitelmassa määritellään menettelytavat, joita käyttäen potilas ja hänen läheisensä voivat antaa palautetta havaitsemistaan laatupuutteista ja saada niistä tarvittaessa selvityksen. 6.6 Laadunhallinta-asiakirjat Vaikuttavien menetelmien ja toimintakäytäntöjen soveltaminen on osa laadukasta toimintaa. Laadunhallinta-asiakirjoja ovat mm. hoitoprotokollat, hoitoketjukuvaukset sekä muut hoito-ohjeet. Myös prosesseja määrittävät toimintaohjeet kuuluvat laatuasiakirjoihin, keskeisen tärkeänä mm. lääkehoitosuunnitelma ja ohjeistus kirjaamiskäytännöistä. Näiden osalta viittaamme myös Potilasturvallisuusoppaaseen. 6.7 Turvallisuusriskien hallinta osana laadunhallintaa Erilaisten turvallisuus- ja laatuongelmien ennakoiminen sekä turvallisuusriskien tunnistaminen, ehkäisy ja hallinta ovat ennakoivaa riskienhallintaa kuten myös laadun seuranta ja omavalvonta. Riskien hallintaa on käsitelty laajemmin Potilasturvallisuusoppaassa. 6.8 Raportointijärjestelmät, palaute ja arviointi Laadunhallinnan ja laadun parantamisen kulmakivi on toiminnan laadun seuranta ja arviointi. Tämä edellyttää säännöllistä ja jatkuvaa mittareiden käyttöä ja saatujen tulosten arvioimista asetettuja tavoitteita vasten. Mittaustulosten perusteella suunnitellaan tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Niiden toteuttamista ja vaikutuksia arvioidaan suunnitellusti. Tässä oppaassa on ehdotettu eri laadun ulottuvuuksien arviointiin mittareita ja työryhmä suosittelee, että yksiköt ottaisivat niistä käyttöönsä omaan toimintaansa sopivia mittariyhdistelmiä. Koska järjestämissuunnitelmaa koskeva asetus edellyttää, että suunnitelmaan kirjataan myös yhteistyö laadunhallinnassa, voisivat kunnat ja sairaanhoitopiiri sopia myös soveltuvin osin yhteisten laatumittarien käytöstä. 17

18 Kuntaliitto Terveydenhuollon laatuopas 6.9 Alueellinen yhteistyö Yksikön suunnitelmaan kirjataan, miten laadunhallinnassa tehdään yhteistyötä sosiaalihuollon kanssa sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Yhteistyömuotoja ovat mm. yhtenäiset käytännöt, alueelliset hoitoketjut, tilastointi, koulutus ja kehittämistyö. Alueellinen yhteistyö laadunhallinnassa sisältyy myös sairaanhoitopiireittäin laadittavaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan, kuten edellä on esitetty. 18

19 7 Laadunhallinnan kehittämisen jatkonäkymät Laadunhallinnan kehittäminen on terveydenhuoltolaissa määritelty terveydenhuollon toimintayksiköiden velvoitteeksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on asetuksella antanut ohjeen laadunhallintasuunnitelmien sisällöstä. Tämä opas pyrkii osaltaan tukemaan laatutyön kehittämistä ja laadunhallintasuunnitelmien laadintaa. Laadunhallintasuunnitelmat muotoutuvat erilaisiksi eri toimintayksiköissä, mutta kaikissa yksiköissä tärkeintä on johdon ja koko henkilöstön sitoutuminen laadun kehittämiseen ja laadun tiedostaminen osaksi kaikkea toimintaa. Laadunhallintasuunnitelmien valmistelussa on asetuksen mukaan tehtävä yhteistyötä sairaanhoitopiirien alueella järjestämissuunnitelman laatimiseen liittyen. Yhteistyö on perusteltua myös käytännön kannalta ja helpottaa suunnitelmien laadintaa toimintayksiköissä. Laatutyön pitkän aikavälin tavoitteena on valtakunnallisen laatumittariston kehittäminen, joka kuuluu THL:n vastuulle. Terveydenhuoltolain mukaan potilaiden mahdollisuus valita hoitopaikkansa laajenee koko maan kattavaksi vuonna 2014, jolloin kansalaisille tulee voida tarjota myös laatutietoa valintojensa tueksi. THL on vuoden 2011 alussa avannut Palveluvaaka-verkkopalvelun, joka sisältää sosiaali- ja terveyspalvelujen vertailutietoja (http://www.palveluvaaka.fi). Palvelun tietosisältöä ja kattavuutta parannetaan jatkuvasti. 19

20 Kuntaliitto Terveydenhuollon laatuopas Kirjallisuutta Heino Juha ja Tuominen Kari (2008). Johdatko terveydehuolto-organisaatiota laadukkaasti? 32 hyvää kysymystä ja esimerkkiparia. Itsearvioinnin työkirja. ChangeManager Pro. Benchmarking Ltd. Turku. Laamanen Kai ja Tuominen Kari (2005). Prosessijohtamisen toimintamalli. Itsearvioijan työkirja. ChabgeManager Pro. Oy Benchmarking Ltd. Turku. Leclin Olli ja Laine Risto O. (2009). Laadunkehittäjän työkalupakki. Innovatiivisen johtamisjärjestelmän rakentaminen. Talentum. Kariston kirjapaino Oy. Hämeenlinna Lecklin Olli (2006). Laatu yrityksen menestystekijänä. Talentum. Karisto Oy. Hämeenlinna. Overtveit John (2009): Does improving quality save money? A review on evidence of which improvements to quality reduce costs to health service providers. The Health Foundation, September 2009 Pekurinen Markku, Räikkönen Outi ja Leinonen Tuija (2008). Tilannekatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon laatuun vuonna Raportteja 38 / Helsinki. Stakes. Russell, Keat, Nigel, Whiteley and Nicholas, Abercrombie (edit.) (1994): The Authority of the Customer. Routledge. London. 20

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon keskustelufoorumi 26.9.2013 Technopolis, Itä-Suomen yliopisto Mikrokatu 1 Kuopio Timo Keistinen, lääkintöneuvos

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät 7.-8.6.2012 Terveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Mari Knuuti Lapin aluehallintovirasto, Anne-Mari Knuuti / Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki STM

Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy 28.1.2017 Miksi minun pitäisi tietää lainsäädännöstä? Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä: Ammattieettiset velvollisuudet ( 15) sovellettava

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari Tarja Holi 1

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari Tarja Holi 1 Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari 9.10.2013 Tarja Holi 1 Valvonnan perustarkoitus on sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja turvallisuuden varmistaminen ehkäistä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 8 / 2016 1 (6) Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa Lääkehoidon turvallisuus Oikein toteutettu, tehokas, turvallinen, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 1/(6) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 2.1 14.6.2007 2/(6) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. MYÖNTÄMISMENETTELY... 3 2. SAAMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMÄT 3 2.1 Organisaation rakenteelliset

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa Mitä on laatu? Laatu on esim. asian, asiantilan, tuotteen, toiminnan ominaisuus, jolla kuvataan sitä, MISSÄ MÄÄRIN arvioinnin

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote-uudistus ja sosiaaliset oikeudet Vapaus valita toisin seminaari 9.3.2015 Professori Juhani Lehto Kansalaisten oikeudet lainsäädännössä Julkisen vallan

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA JA OMAVALVONTA Riitta Husso, LM Valvira

VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA JA OMAVALVONTA Riitta Husso, LM Valvira VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA JA OMAVALVONTA 28.10.2015 Riitta Husso, LM Valvira 1 SO-TE VALVO 2015-2018 Valvonnan kohteet 1. Palvelurakenteet 2. Palvelujen saatavuus 3. Palvelujen sisältö ja laatu

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista säädetään seuraavista asioista: Hoitoon tarvitaan potilaan suostumus. Hoidon on tapahduttava

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ajankohtaista yksityisen terveydenhuollon valvonnasta. Yksityisen terveydenhuollon ajankohtaispäivä

Ajankohtaista yksityisen terveydenhuollon valvonnasta. Yksityisen terveydenhuollon ajankohtaispäivä Ajankohtaista yksityisen terveydenhuollon valvonnasta Yksityisen terveydenhuollon ajankohtaispäivä 19.5.2016 1 Terveydenhuollon valvonnan tarkoitus Valvontaviranomaiset huolehtivat omalta osaltaan siitä,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Potilaan oikeudet.

Potilaan oikeudet. Potilaan oikeudet Valvira.fi @ValviraViestii Potilaan oikeudet POTILAALLA ON OIKEUS saada hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä on kunnioitettava. Terveyspalveluita

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot