Ohjelmiston testaus ja laatu. Laatu

Transkriptio

1 Ohjelmiston testaus ja laatu Laatu

2 Määritelmiä ohjelmiston laatu = tuotteen kyky täyttää käyttäjänsä kohtuulliset toiveet ja odotukset subjektiivinen käsite käyttöympäristöstä riippuva laatu ei tarkoita huippulaatua, vaan erilaisia mitattavia ominaisuuksia tuotteen laatuun vaikutetaan parhaiten toiminnan laadun kautta hallittu prosessi laadukas tuote laadunvarmistus = tavoitteena löytää virheitä ajamalla ohjelmaa tietokoneella (sukulaistermejä ovat mm. katselmointi, tarkastus, läpikäynti, laaduntarkastus) virhe = jos tuote ei täytä käyttäjänsä kohtuullisia odotuksia, tuote on virheellinen

3 Laatujärjestelmä - 1 laatujärjestelmä = yrityksen toimintatapa eli prosessi tuotteen tekemiseksi laatukäsikirja, ohjeistukset ohjelmistoyritysten laatujärjestelmät ovat yleensä väljiä tavoite: suunniteltua laatua aikataulun ja budjetin mukaisesti ei huippulaatua, riittävän hyvää laatua todistettavuus ja jäljitettävyys ulkopuolisen tahon tai sisäisen laadunvarmistuksen kyettävä varmistamaan, että yritys toimii laatujärjestelmän mukaisesti todisteita: tarkastuspöytäkirjat, virheraportit... laatujärjestelmä on sovellus jostakin laatustandardista laatujärjestelmän sertifiointi (ISO 9001) määrittelee yleisellä tasolla perusasiat, jotka laatujärjestelmän tulee sisältää

4 Laatujärjestelmä - 2 sertifiointi = ulkoisen arvioijan tekemä katselmus siitä, että toiminta on laatujärjestelmän mukaista sertifiointi ei todista laatujärjestelmän erinomaisuutta käytännössä sertifiointi vaaditaan (asiakaspaineet) laatujärjestelmämalleja ISO 9001, CMM, SPICE laatujärjestelmän kehittäminen lähtee aina nykytilasta edetään pienin askelin nykyisten toimintatapojen kirjaaminen toimintatapojen hyvyyden analysointi toimintatapojen kehittäminen ja muutosten vaikutusten analysointi

5 Laadunvarmistus laatujärjestelmän olennaisin osa kohdistuu sekä tuotteen että toiminnan laatuun tuotteen laatu vaihetuotteiden laadunvarmistus toiminnan laatu laatujärjestelmän tai sen osien auditoinnit ulkoinen, sisäinen, asiakas

6 Laadunvarmistuksen vaiheet - 1 tuottaminen tuote yleiskatsaus seuranta valmistautuminen korjaus virheet tarkastus

7 Laadunvarmistuksen vaiheet - 2 0) tuote valmistunut tekijä ilmoittaa projektipäällikölle tuotteen valmistumisen valitaan tarkastuksen koordinaattori valitaan laaturyhmä ja kutsutaan yleiskatsaukseen yleiskatsaukseen kopioidaan tuote ja liitteet 1) yleiskatsaus koko laaturyhmä osallistuu tuotteen materiaalit jaetaan ryhmälle esitellään lyhyt kuvaus tuotteesta 2) valmistautuminen kukin ryhmän jäsen työskentelee itsekseen huolellinen perehtyminen materiaaliin tavoitteena ymmärtää tuote, kirjata virheet/puutteet tarkastuslistan laadinta, positiivinen/negatiivinen kommentti 3) tarkastusistunto koko laaturyhmä tavoitteena löytää virheet ja puutteet ei korjata virheitä, arvioida tuotetta - ei tekijää koordinaattori vastaa tavoitteiden saavuttamisen, istunnon laadukkuuden/tehokkuuden istunnon kulku: aloitus tuotteen läpikäynti päätös 4) korjaaminen tekijä korjaa virheet 5) seuranta laaturyhmän valitsema henkilö tarkistaa, että virheet on korjattu oikein

8 Laadunvarmistuskeinoja Katselmukset Sopimuskatselmukset Projektin edistymiskatselmukset Lopputuotteeseen liittyvät katselmukset Testaus Auditoinnit Sisäiset Ulkoiset

9 Virheanalyysi eräs menetelmä laadunvarmistukseen ohjelmiston havaitut virheet ja oireet dokumentoidaan jokainen virhe analysoidaan 1. mitä tehtiin väärin 2. milloin virhe tehtiin ja missä vaiheessa 3. miksi virhe tehtiin perimmäinen syy 4. miksi virhettä ei havaittu aiemmin 5. miten saman virheen teko estetään toistumasta 6. miten sama virhe löydetään aikaisemmin, jos se toistuu

10 Laadunvarmistuksen tavoitteet tavoite 1: virheiden estäminen tarkastus (muodollinen), katselmus (epämuodollinen) soveltuu kaikille dokumenteille tuotteen jäädytys projektin vaiheen katselmuksen jälkeen paras tapa vähentää lopputuotteen vikoja! verifiointi eli todentaminen Are we building the product right? validointi eli kelpoistaminen Are we building the right product? tavoite 2: virheiden etsiminen testaus soveltuu vain ohjelmille kuuluu elinkaaren toimintoihin testauksen suorittaminen helppoa, mutta suunnittelu vaikeaa etenkin reaaliaikajärjestelmissä automatisoitava

11 Laadunvarmistus ja projekti projektin seuranta tekniset katselmukset (technical review) vaiheen tuote käydään läpi ja hyväksytään todetaan vaihe päättyneeksi! projektin eteneminen saadaan näkyväksi katselmuspisteet välietappeja

12 Projektin katselmukset ja tarkastukset

13 Katselmus Katselmointi/katselmus (review) = käsite, joka voi tarkoittaa esim. hallinnollista johdon suorittamaa katselmointia tai teknistä katselmointia, jota tehdään tärkeimmissä projektin vaiheissa. Tällöin varmistetaan, että kaikki vaaditut vaiheet ja dokumentit on tehty. Tarkastus (inspection) = määritelty prosessi, jossa tarkastettava tuote tarkastetaan tiettyjen sääntöjen ja tarkistuslistojen avulla. (Mitä aikaisemman tarkistus tehdään vaiheen kuvaukseen, sitä tehokkaampaa) Läpikäynti (walk-through) = epämuodollinen ohjelmakoodin tarkastuksen muoto, missä tekijä selittää, mitä hän luulee ohjelmansa tekevän Vertaiskatselmointi (peer review) = käsite katselmoinnille tai tarkastukselle, joka voi tarkoittaa tarkastusta, läpikäyntiä tai näiden välimuotoa katselmukseen piiriin kuuluvat osat sopimus määrittelydokumentti suunnitteludokumentti testaussuunnitelma koodi käyttöohjeet projektisuunnitelma katselmuksilla varmistetaan tuotteen eri vaiheiden henkilöriippumattomuus katselmoinnin ajallinen kesto oltava lyhyt (esim. 2 tuntia)

14 Dokumentointi ja laatu ohjelmistotyö on dokumenttien tuottamista! dokumentit projektin keskeinen tuotos dokumentaation vähimmäismäärä projektisuunnitelma määrittelydokumentti - toiminnallinen määrittely (IEEE830) suunnitteludokumentti - tekninen määrittely (IEEE1016) testaussuunnitelma hyvätasoisessa laatujärjestelmässä dokumentaatio on huomattavasti laajempi dokumentaation ylläpito ajallinen ylläpito (versiointi), sisäinen eheys, jäljitettävyys molempiin suuntiin ja dokumenttien välillä dokumentaation luokittelu projektidokumentaatio ja tuotedokumentaatio projektin aikainen ja projektin tuotos (projektin jälkeen jäävä) tekninen ja yleinen yrityksen dokumentaatio ja asiakasdokumentaatio

15 Garvin (1984) näkökulmat laatuun - 1 Ihannenäkökulma näkee laadun sellaisena, joka voidaan havaita, mutta ei määritellä pyritään sitä kohden, mutta ei välttämättä päästä Käyttäjän näkökulma näkee laadun sopivuutena haluttuun tarkoitukseen Tuotenäkökulma tuotteen sisäisillä laatuindikaattoreilla voidaan kertoa tuotteen ulkoisesta laadusta, eli miltä tuote tuntuu asiakkaasta ISO standardin ulkoiset ja sisäiset laatuindikaattorit Toiminnallisuus (Functionality) Luotettavuus (Reliability) Käytettävyys (Usability) Tehokkuus (Efficiency) Ylläpidettävyys (Maintainability) Siirrettävyys (Portability) Missä määrin tiettyjen käyttäjien käyttämä tuote vastaa heidän asettamia tavoitteita tehokkuuden, tuottavuuden, turvallisuuden, tyytyväisyyden suhteen

16 Garvin (1984) näkökulmat laatuun - 2 Rakentamisnäkökulma Toimitaan määritellyn prosessin mukaan, ei niinkään tietylle tuotteelle tehtyjen vaatimusmäärittelyjen mukaan. kritiikkiä edellisen lauseen perusteella: ei tuoteta välttämättä parasta tuotetta, vaan rutiiniluontoisesti käypä, joskus jopa huono tuote Prosessin jatkuva parantaminen vaatii kohteen (prosessin) mittausta Arvonäkökulma näkee laadun rahana, jonka asiakas on valmis sijoittamaan siihen arvonäkökulman mukaisesti voidaan myös tehdä valintoja hyötyjen, kustannusten ja laadun suhteen asiakas voi hyväksyä käyttöönsä keskeneräisen tuotteen, jos sen tarjoamat uudet ominaisuudet ovat riittävän houkuttelevia

17 Ohjelmiston laatuongelmien aiheuttajia Ongelmat asiakkaan ja kehittäjän välisessä viestinnässä Vaatimusmäärittelyjen virheet virheelliset, puutteelliset, ylimääräiset ominaisuudet Poikkeamat vaatimuksista ohjelmistomoduulien uudelleenkäyttö, ajanpuutteesta johtuvat toteuttamattomat osat, kehittäjän omat lisäykset Suunnitteluvirheet virheelliset algoritmit, prosessin virheet, järjestelmän tilan puuttuvat tarkastukset, virhetilanteiden puuttuva käsittely Koodausvirheet Dokumentointiohjeista ja koodausohjeista poikkeaminen kehitystiimi saa puutteelliset kommentit Testausprosessin puutteet testisuunnitelmat puutteelliset, havaittujen virheiden raportointi puutteellinen, virheen aiheuttaja epäselvä ongelmia virheen korjaamiseen, korjaamiseen varattu aikaa liian vähän Dokumentointivirheet toimintojen kuvaus puutteellinen, esitellään ylimääräisiä toimintoja, virheet käyttöohjeissa Käyttöönottovaiheen ongelmat puutteellinen opastus, ympäristön puutteellisuudet, puutteellinen ylläpito

18 Tietojärjestelmän laatu oikea tuote oikeat tiedot ja palvelut oikea käyttöliittymä oikea luotettavuus oikea ylläpidettävyys oikeaan aikaan oikeat työmääräarviot oikea aikataulu oikea projektinhallinta oikeaan hintaan oikeat työmääräarviot oikea projektinohjaus oikea testattavuus oikea ylläpidettävyys oikeat määrittelyt laadun tasot pohjana Täytyy olla -laatu kuorrutuksena Houkutteleva -laatu

19 Korjauskustannukset arvio tarvemäärittely toiminnallinen määrittely tekninen suunnittelu ohjelmointi x 30x 90x 270x käyttö järjestelmätestaus integrointitestaus moduulitestaus teoreemoja mitä aikaisemmin virhe tehdään, sitä myöhemmin se havaitaan mitä myöhemmin virhe havaitaan, sitä kalliimpaa on sen korjaaminen mitä myöhemmin virhe korjataan, sitä todennäköisempää on sen korjaaminen väärin

20 Mietittäväksi k u s t a n n u s v a i k u t u s 1. terveydenhoito virheiden ennaltaehkäiseminen oikeilla työtavoilla ennen ohjelmointia 2. terveystarkastukset virheiden etsiminen ja korjaaminen ennen ohjelmointia 3. sairaanhoito virheiden etsiminen ja korjaaminen testausvaiheessa 4. ensiapu virheiden korjaaminen käytönaikana

21 Laadun päälajit Tuotelaatu liittyy kehitettävään ohjelmistotuotteeseen Resurssilaatu liittyy ohjelmiston kehittäjiin Prosessilaatu liittyy kehitysprosessiin Objektiivinen laatu suoraan mitattavissa oleva (tekninen) laatu Subjektiivinen laatu eri käyttäjien kokema laatu

22 Laadun alalajit - 1 1) Mitattavuus Tuotosten, prosessin ja henkilöstön ominaisuuksien mitattavuus (esim. laskemalla, keräämällä ja tallentamalla systemaattisesti mittaustietoja) Objektiiviset (esim. palkkataso) tai subjektiiviset määreet (esim. motivaatiotaso) 2) Toteutettavuus Toteutettavuus nykyteknologialla tai tulevalla teknologialla (esim. soveltuvuustutkimus, tekninen analyysi) 3) Varmennettavuus Todennettavuus (esim. käyttäen formaaleja menetelmiä ja matemaattista todennusta) Testattavuus (esim. välttäen sellaisten kehitysratkaisujen käyttöä, jotka vähentävät mahdollisuutta käyttää tehokkaita testauksen apuvälineitä)

23 Laadun alalajit - 2 4) Tehokkuus (tuotteen) Suorituskyky, nopeus (tarkoitukseen sopivan ohjelmointikielen käyttö, mahdollisesti kriittisten osien toteuttaminen käyttäen assembleria) Muistitilan ja muiden resurssien tehokas käyttö Vasteaikavaatimusten täyttäminen Ajoitustarkkuus Korkea käyttöaste 5) Virheettömyys (tuotteen) Loogisten virheiden vähäinen määrä Syntaktisten virheiden vähäinen määrä (syntaksin huomioivan editorin käyttö) Suunnitteluvirheiden vähäinen määrä Ohjelmointivirheiden vähäinen määrä (käyttäjäpalaute) Ohjelman vakiotoiminta vakiosyötteellä Virheettömyys julkistuksen aikana ja pitkässä juoksussa Laskennallinen tarkkuus Toimintojen ajoituksien tarkkuus

24 Laadun alalajit - 3 6) Luotettavuus Vakaus, toimintavarmuus, käyttövarmuus Turvallisuus erityisesti kriittisissä tilanteissa Vikasietoisuus, poikkeustilanteiden hallittu käsittely Toipumiskyky virhetilanteista Tietosuojan huomiointitaso 7) Käytettävyys Käytön oppimisen helppous (dokumentaatio, koulutus) Helppokäyttöisyys (huomioiden käyttäjäryhmän taitotason) Subjektiivinen käyttötyytyväisyys Toimintojen ennakoitavuus ja yhdenmukaisuus 8) Ymmärrettävyys Lähdekoodin ja dokumenttien luettavuus ja tulkittavuus Hyvän ohjelmointityylin noudattamisaste Jäljitettävyys, läpinäkyvyys Järjestelmän toimintatavan ymmärrettävyys ja sen tuki

25 Laadun alalajit - 4 9) Dokumentoinnin riittävyys Käyttäjädokumenttien laatu Teknisten raporttien ja referenssimanuaalien laatu Lähdekoodin kommentoinnin yhdenmukaisuus, kattavuus ja oikea kohdentuminen 10 ) Ylläpidettävyys Joustavuus, muunnettavuus, muokattavuus, päivitettävyys, varioitavuus, räätälöitävyys (esim. panostamalla ehkäisevään ylläpitoon, spekulatiivinen suunnittelu, parametrointi, geneerisyys, redundanssin välttäminen) Lähdekoodin käytettävyys (käyttöoikeuksien varmistaminen) Tarvittavien kehitysvälineiden (kääntäjät) käytettävyys pitkällä tähtäimellä 11) Standardinmukaisuus Yleinen asianmukaisten vakiintuneiden menetelmien, kielten, rajapintojen jne. käyttö Kohdealueen sääntöjen noudattaminen (esim. ohjelmointityylit) Lainsäädännön asettamien rajoitteiden (esim. henkilötietojen tallentaminen) huomiointi suunnitelmallisuus ja järjestelmällisyys

26 Laadun alalajit ) Uudelleenkäytettävyys Uudelleenkäytettävyys eri tasoilla: ohjelmat, funktiot, moduulit, komponentit, suunnitelmat, data (esim. oliolähestymistavan, suunnittelumallien, uudelleenkäytettävien komponenttien ja sovelluskehysten käyttö). Yleiskäyttöisyys, monipuolisuus, geneerisyys Yhteenliitettävyys, yhteensopivuus Laajennettavuus, skaalautuvuus (käsiteltävät tietomäärät, käsiteltävät tietotyypit, käyttäjien määrä, jne.) Siirrettävyys eri ohjelmointikielille, käyttöjärjestelmiin, laitealustoille jne. 13) Toiminnallisten tuotevaatimusten täyttöaste Vaatimusten täytön kattavuus Toiminnallisuuksien oikea kohdentuminen, tarkoituksenmukaisuus Soveltuvuus käyttötarkoitukseen 14) Kustannustehokkuus Tuotteen hinnan sopivuus (käyttäjätutkimukset) Projektin aikataulun pitävyys Yleinen resurssien käytön tehokkuus/tarkoituksenmukaisuus Mahdollinen saavutettava kilpailuetu (markkina-analyysit)

27 Laadun alalajit ) Tekninen laatu Yksinkertaisuus, suoraviivaisuus (ei tarpeetonta kompleksisuutta, joka ei johdu ongelmasta) Tyylillinen yhdenmukaisuus (vähän kirjavuutta loogisten osien sisällä) Rakenteisuus, hierarkkisuus, asianmukainen osittaminen (esim. modularisointi) Tiedon kapselointiaste (esim. oliolähestymistapa) Rajapintojen käyttöaste Korkean tason rakenteellisten osien (moduulit tms.) välisten kytkentöjen suhteellinen vähäinen määrä Abstraktioiden hyödyntäminen Suunnittelu tai toteutustekninen laatu

28 Ohjelmistotuotteen laatukriteerit - 1 ISO 9126 toiminnallisuus Löytyykö ohjelmistosta siltä vaaditut toiminnot? Sopivuus (Suitability) Miten hyvin toiminnot täyttävät niille määritellyt tehtävät? Tarkkuus (Accurateness) Onko tulosten tarkkuus sovitulla tasolla? Yhteensopivuus (Interoperability) Ohjelmiston kyvykkyys toimia muiden järjestelmien kanssa Mukautuvuus (Compliance) Ohjelmiston kyky noudattaa sovellusalueeseen liittyviä standardeja, sopimuksia tai lainsäädäntöä Turvallisuus (Security) Miten ohjelmisto hoitaa tietoturva-asiat? tehokkuus Kuinka tehokas ohjelmisto on? Ajankäyttö (time behavior) Ohjelmiston vaste- ja suoritusajat Resurssien käyttö (resource behavior) Miten ohjelmisto varaa ja käyttää resursseja?

29 Ohjelmistotuotteen laatukriteerit - 2 ISO 9126 ylläpidettävyys Kuinka helposti ohjelmistoa voi muuttaa? Analysoitavuus Kuinka voit paikallistaa muutoksen vaikutuksen? Muunneltavuus Kuinka helposti voit muuttaa tai korjata ohjelmistoa? Miten voit muokata ohjelmistoympäristöä? Stabiilisuus Miten ohjelmisto kestää muutosten aiheuttamat yllättävät vaikutukset? Testattavuus Miten muutetun ohjelmiston toimivuus voidaan testata? siirrettävyys Miten helposti ohjelmiston voi siirtää toiseen ympäristöön? Mukautuvuus Millä toimilla ohjelmisto saadaan siirrettyätoiseentoimintaympäristöön? Asennettavuus Miten ohjelmisto asennetaan määriteltyyn ympäristöön? Yhteensopivuus Miten ohjelmisto noudattaa siirrettävyyteen liittyviä standardeja ja sopimuksia? Korvattavuus Millä toimenpiteilläohjelmisto voikorvata toisenennalta määritellyn

30 Ohjelmistotuotteen laatukriteerit - 3 ISO 9126 käytettävyys Miten helppokäyttöinen ohjelmisto on? Ymmärrettävyys Ohjelmiston toimintojen loogisuus käyttäjän näkökulmasta Opittavuus Miten helppoa ohjelman käytön oppiminen on käyttäjälle? Käyttökelpoisuus Miten hyvin ohjelmisto sopii käyttäjän työhön? luotettavuus Kuinka luotettava ohjelmisto on? Ohjelmiston kypsyys Miten usein ohjelmistovirheet aiheuttavat häiriötilanteen? Vikasietoisuus Ohjelmiston kyky sietää virhetilanteita Palautumiskyky Miten ohjelmisto palautuu häiriötilanteesta?