TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN KOULUTUKSEN JA OPPIMISEN LAADUNVARMISTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN KOULUTUKSEN JA OPPIMISEN LAADUNVARMISTUS"

Transkriptio

1 MONISTE 3/2008 TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN KOULUTUKSEN JA OPPIMISEN LAADUNVARMISTUS TAUSTASELVITYS Kirsti Stenvall

2 Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN EDITA, HELSINKI 2008

3 SISÄLLYS LUKIJALLE JOHDANTO Taustaselvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Keskeisiä käsitteitä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksessa Selvityksen toteutus Haastattelut SELVITYKSEN TAUSTAKSI Eurooppalainen yhteistyö ja laadunhallinnan viitekehys Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen työvälineitä Suosituksia työssäoppimisesta TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN TULOKSIA TYÖPAIKALLA TAPAHTUVASTA... OPPIMISESTA Tutkimuksen näkökulmia työssäoppimisesta Arviointia työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta Työssäoppimisen laatu teemana kehittämishankkeissa Kansainvälisiä kehittämishankkeita ja käytäntöjä HAASTATTELUJEN ANTAMA KUVA TYÖSSÄOPPIMISEN LAADUNVARMISTUKSESTA Työpaikalla tapahtuva oppiminen nykytilan kuvauksia Koulutuksen järjestäjän ja työpaikan yhteistyö Opiskelija työssäoppijana Työssäoppimisen laadunvarmistus tulevaisuuden haasteet Koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyö Yhteisiä tulevaisuuden haasteita YHTEENVETO LIITTEET KIRJALLISUUS

4 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Ammatillisen koulutuksen laatuun liittyviä Leonardo hankkeita Taulukko 2. Työpaikalla tapahtuva oppiminen: nykytilan arviointia Taulukko 3. Työssäoppimisen laadun varmistaminen Taulukko 4. Kuvauksia työssaoppimisen kriittisistä kohdista Taulukko 5. Opetushallitukselta toivottu tuki työpaikalla tapahtuvan koulutukseen ja oppimiseen

5 LUKIJALLE Työpaikalla tapahtuvan koulutusta ja oppimista on kehitetty Suomessa viime vuosina monin tavoin. Oppilaitosmuotoisessa opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa ammatillisessa koulutuksessa työssäoppimista on toteutettu jo useita vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä. Haasteena on edelleen työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatu ja yhteistyön tiivistäminen koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja työpaikkojen välillä. Opetushallitus käynnisti vuosina 1997 ja 1999 ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen laatuprojektit, joissa on kehitetty erilaisia laadunhallinnan työvälineitä koulutuksen järjestäjille. Oppisopimuskoulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen laatua on vuodesta 2000 lähtien kehitetty myös opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteistyönä toteutetulla oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailulla. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadun kehittämistä on tukenut valtioneuvoston hyväksymän Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelman linjaukset. Tämä selvitys perustuu opetusministeriön ja Opetushallituksen väliseen tulossopimukseen vuosille Raportin tarkoituksena on toimia taustaselvityksenä hankkeille, joissa paikallisesti tuetaan työpaikalla tapahtuvaa oppimista oppisopimuskoulutuksessa ja oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa koulutuksessa. Tässä julkaisussa kuvataan sitä, mikä on työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistuksen nykytila ja kehittämistarpeet. Lisäksi tuodaan esille, millaisia työssäoppimisen laadunvarmistukseen kohdistuvia näkemyksiä, odotuksia ja kehittämistarpeita koulutuksen järjestäjillä on. Selvitys perustuu työssäoppimista koskevaan kirjallisuuteen ja haastatteluihin. Selvityksen on Opetushallituksessa tehnyt erikoissuunnittelija Kirsti Stenvall. Työn suunnittelussa ovat olleet mukana opetusneuvos Aila Korpi ja opetusneuvos Leena Koski. Kiitämme kaikkia haastatteluihin osallistuneita heidän työpanoksestaan työpaikoilla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen edistämiseksi. Helsingissä 1. päivänä maaliskuuta 2008 Kirsti Stenvall 5

6

7 1 JOHDANTO 1.1 Taustaselvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Tämän selvityksen lähtökohtana on ollut Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistus projekti (TOPLA), joka perustuu opetusministeriön ja Opetushallituksen väliseen tulossopimukseen vuosille Hankkeen suunnittelu käynnistyi jo vuonna 2006, jolloin Opetushallituksessa laadittiin hankesuunnitelma projektin toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on tukea valtakunnallisesti, paikallisella tasolla tehtävää, työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistusta. Tarkoituksena on näin tukea myös Opetushallituksen ja opetusministeriön yhteistyönä valmistettua Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositusta (2008). Selvityksen tarkoituksena on myös tuoda esille kokemuksia ja tietoa siitä, millaisia laadunvarmistuksen työvälineitä koulutuksen järjestäjät tarvitsevat työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen tukemiseen. Taustaselvitys perustuu kirjallisuuteen, työssäoppimisen kehittämishankkeiden tuottamaan kirjalliseen materiaaliin ja vuonna 2007 tehtyihin haastatteluihin. Selvitys koskee pääasiallisesti oppisopimusmuotoista ja oppilaitosmuotoista ammatillista peruskoulutusta. 1.2 Keskeisiä käsitteitä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksessa Arkikielessä laadun käsite on monimerkityksinen. Laatu käsittää virheettömyyden ja tasaisuuden. Laatu on myös vastiketta rahalle. (Vaso 2000; Räisänen & Vainio 1996). Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusta voidaan tarkastella eri näkökulmista. Lähtökohdaksi voidaan ottaa koulutusorganisaation näkökulma, opiskelijan näkökulma tai työelämän näkökulma. Toiminnan laadun varmistaminen edellyttää aineellisten ja henkisten voimavarojen sekä kaikkien osapuolten sitoutumista laadunhallintaan. Laatu edellyttää johdon, henkilöstön, sidosryhmien ja kumppanien yhteistyötä. Laatua onkin tämän vuoksi vaikea määritellä yksiselitteisesti. Laatu on myös erinomaisuutta. Tällöin voi olla kysymys organisaation vaikuttavuudesta, kilpailukyvystä tai asiakkaiden ja sidosryhmien tyytyväisyydestä. Ammatillisessa koulutuksessa toiminnan erinomaisuus voi esimerkiksi tarkoittaa tuloshakuisuutta, asiakassuuntautuneisuutta, johtajuutta ja toiminnan päämäärätietoisuutta (Räisänen 2005). Yleisesti koulutuksen laadulla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu koulutuksen suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Käsite laadunvarmistus pohjautuu englanninkieliseen käsitteeseen quality assurance, joka kattaa laadunhallinnan ja laadun kehittämisen. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksissa (1999, 2008) laadunvarmistuksen käsite viittaa laatujärjestelmään ja niihin toimenpiteisiin, joiden avulla voidaan varmistaa palvelun tai tuotteen laatu. Laadunvarmistuksen toteutumisen edellytyksenä on kaikkien osapuolten luottamus näihin toimenpiteisiin. Laadunhallinnalla taas tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla turvataan ja kehitetään ammatillisen koulutuksen järjestäjän toiminnan laatua. Määritelmä kattaa laadun varmistamisen ja kehittämisen. Tähän kuuluu myös erilaisten arviointien pohjalta tapahtuva jatkuva kehittämistyö ja kumppanuuksiin perustuva verkostoyhteistyö. (Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus 2008). Tässä julkaisussa ammatillisen koulutuksen laadunhallinnalla viitataan väljästi kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan koulutuksen ja oppimisen tavoitteiden toteutuminen. 7

8 1.3 Selvityksen toteutus Tämä selvitys on toteutettu käyttäen hyväksi työssäoppimisen kehittämishankkeiden ja tutkimuksen tietoa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen toteutuksesta ja kehittämistarpeista. Kirjallisuuden ja muun tiedon läpikäymisessä erityistä huomiota on haluttu kiinnittää niihin tekijöihin ja työvälineisiin, joiden avulla voidaan varmistaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatu. Tässä julkaisussa kirjallisuutta ja kehittämishankkeiden tuloksia viime vuosilta on läpikäyty harkinnanvaraisesti. Selvityksessä on käytetty hyväksi Koulutuksen arviointineuvoston raporttia Työpaikalla tapahtuva oppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa (2006). Selvityksen tietoja on täydennetty haastattelemalla muutamia koulutuksen järjestäjien edustajia. 1.4 Haastattelut Haastattelujen tarkoituksena on ollut syventää tietoa työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämistarpeista ja tulevaisuuden odotuksista. Haastatteluun valittiin harkinnanvaraisesti 8 koulutuksen järjestäjää sekä 3 työnantajaorganisaation edustajaa touko-kesäkuussa Haastateltavat ovat kaikki olleet mukana kehittämässä työssäoppimista opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa tai oppisopimusmuotoisessa ammatillisessa koulutuksessa. Haastattelut tehtiin avoimen haastattelulomakkeen avulla (liitteet 1a-1c). Selvityksen tekijä oli ennen haastattelutilannetta henkilökohtaisesti yhteydessä jokaiseen haastateltavaan. Haastattelut järjestettiin pääasiassa haastateltavien työpaikalla ja ne kestivät tunnista puoleentoista tuntiin. Haastattelujen teemoina olivat työpaikalla tapahtuva koulutus ja oppiminen, nykytilanne ja kehittämistarpeet oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa ja opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Muutamassa haastattelussa oli paikalla useampi haastateltava. Haastattelujen pääasialliset tulokset kuvataan luvussa 4. Haastatteluja ei ole tässä julkaisussa raportoitu systemaattisesti, vaan niiden tehtävänä on ollut tarjota näkökulmia ja kehittämisideoita työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistukseen. Haastatteluissa on käsitelty mm. seuraavia kysymyksiä: Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistus Millaisia laadunvarmistuksen menetelmiä organisaatiossanne on käytössä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunhallintaan? Millaisia käytännön työvälineitä: esimerkiksi intra, sähköposti, lomakkeet, keskustelut, tapaamiset jne.? Tulevaisuuden haasteet Millaisia työvälineitä organisaationne tarvitsee lähivuosina työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen parantamiseksi? Mitkä ovat mielestänne tulevaisuuden haasteet työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistamisessa? Mitkä ovat työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen kriittiset kohdat, joissa mielestänne tulee onnistua? 8 Tässä raportissa on erityistä huomiota kiinnitetty niihin työvälineisiin, joita koulutuksen järjestäjät, opettajat tai työpaikkaohjaajat ovat haastatteluissa toivoneet työpaikalla tapahtuvan oppimisen parantamiseksi.

9 2 SELVITYKSEN TAUSTAKSI 2.1 Eurooppalainen yhteistyö ja laadunhallinnan viitekehys Ammatillisen koulutuksen laadun kehittäminen on ns. Kööpenhaminan prosessin (vuodesta 2002 lähtien) yksi päätavoite. Tavoitteena on lisätä koulutuksen vetovoimaisuutta ja edistää ammatillisessa koulutuksessa olevien liikkuvuutta. Kööpenhaminan prosessin yhteydessä on ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen tukemiseksi kehitetty yhteinen viitekehys (CQAF, Common Quality Assurance Framework). Euroopan unionin neuvosto on vuonna 2004 antanut suosituksen viitekehyksen käyttöönoton edistämisestä jäsenvaltioissa. Yhteisen viitekehyksen tarkoituksena on auttaa kehittämään, seuraamaan, arvioimaan ja parantamaan laatujärjestelmiä ja laadunhallinnan käytäntöjä kansallisesti ja paikallisesti koulutuksen järjestäjien toimesta. (Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus 2008). Tarkoituksena on näin luoda perustaa eurooppalaiselle yhteistyölle ammatillisessa koulutuksessa. Helsingin kommunikeassa (2007) todetaan, että eurooppalaisen yhteistyön ja ammatillisen koulutuksen verkostoitumisen tarkoituksena on parantaa koulutuksen laatua kaikissa jäsenvaltioissa. Tavoitteena on muun muassa edistää eurooppalaista yhteistyötä ja liikkuvuutta ammatillisen koulutuksen alalla. 1 Yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (CQAF) 2 mukaan koulutuksen kansallista ohjausta olisi hyvä tarkastella suunnittelun, toteutuksen, palautteiden ja muutosmenettelyjen näkökulmasta. Viitekehys on myös otettu käyttöön Suomessa ammatillisen koulutuksen uudistetussa laadunhallintasuosituksessa (2008). 2.2 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen työvälineitä Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistusta tukevat sellaiset työvälineet, joiden avulla voidaan tunnistaa ja kuvata kehittämistä vaativa toiminta. Tällaiset työvälineet voivat olla joko kehittämisen tai arvioinnin työvälineitä. Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa laadunvarmistuksen työvälineiksi on mainittu mm. kaaviot, matriisit ja analyysit, vertailut sekä ulkopuolisen tahon suorittamat auditioinnit (Oppisopimuskoulutuksen laadunhallinta 2002.) Työssäoppimisen laadun parantamisella tarkoitetaan usein työpaikalla tapahtuvan oppimisen parantamista ja siinä yhteistyötä ja kumppanuutta yritysten ja koulutuksen järjestäjien välillä. Tavoitteena työssäoppimisessa on myös ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen (Työpaikalla tapahtuva oppiminen 2006, 101). Työssäoppimisen laatuvaatimukset määritetään ammatillisessa peruskoulutuksessa opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa näyttötutkintojen valtakunnallisissa perusteissa. Koulutuksen ja oppimisen yleinen laadun varmistaminen ammatillisen koulutuksessa perustuu lakiin ja asetukseen ammatillisesta koulutuksesta (630/1998; 811/1998) ja aikuiskoulutusta koskevaan lainsäädäntöön kuten lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998; 812/1998.) Ammatillisessa peruskoulutuksessa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä säätelevät laki ja asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä Opetushallituksen määräykset ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkinnon perusteista muutoksineen. Myös Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (vuosille ) tavoitteena on koulutuksen laadun ja työelämävastaavuuden parantaminen. Kehittämisen painopisteenä on ollut mm. työssäoppimisen toteutuksen parantaminen, oppilaitosten ja työelämän yhteistyön tiivistäminen, työpaikkaohjaajien koulutus sekä yhteistyön seurannan parantaminen. 1 Eurooppalainen laadunvarmistusverkosto ENQA-VET. 2 Fundamentals of A Common Quality Assurance Framework (COAF) for VET in Europe. European Commission

10 Työssäoppimisen yleisenä tarkoituksena ammatillisessa koulutusjärjestelmässä on edistää koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja samalla vahvistaa ammatillista osaamista. Ammatillisiin perusperustutkintoihin kuuluu työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua, jonka laajuus vaihtelee tutkinnoittain. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija kuuluu työyhteisöön sen jäsenenä. Oppisopimus on työnantajan ja opiskelijan välillä tehtävä määräaikainen työsopimus siihen liittyvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Koulutuksessa pääpaino on työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa työssäoppimisen kokeilua ja vakiinnuttamista on valtakunnallisesti tuettu useita vuosia valtioneuvoston kehittämissuunnitelman mukaisella tukiohjelmalla, jota on rahoitettu myös Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Laajaan tukiohjelmaan on sisältynyt tiedotusta, opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutusta, erilaisia hankkeita ja työssäoppimisen seurantaa. Koulutuksen järjestäjille on myös myönnetty työssäoppimisen vakiinnuttamiseen erityistä tukimäärärahaa vuodesta 2001 lähtien. (Työpaikalla tapahtuva oppiminen 2006; Oppisopimuskoulutuksen 2007). 2.3 Suosituksia työssäoppimisesta Valtion, kuntien ja työelämän keskusjärjestöjen suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä annettiin marraskuussa Suosituksen keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä opiskelijoiden työelämään siirtymisen tehostamisen. Opetusministeriön työssäoppimisen tilannekatsauksessa (2005) esitetään työssäoppimisen kehittämistarpeita ja toimenpiteitä. Ehdotukset koskevat mm. työssäoppimisen toteuttamisen onnistumista työpaikkaohjaajakoulutuksen laatusuositusta, koulutuksen järjestäjien ja alueellisen elinkeinoyhteistyön merkitystä työssäoppimisen toteuttamisessa työpaikkaohjaamisessa tarvittavia taitoja Opetusministeriön tilannekatsaukseen (2005) kysyttiin myös työssäoppimisen kehittämistarpeita koulutuksen järjestäjiltä. Vastauksissa nousivat esiin mm. työpaikkaohjaajien koulutustarve, ammattiosaamisen näyttöjen ja työssäoppimisen yhteensovittaminen ja siihen tarvittava koulutus, työelämäyhteistyön tiivistäminen kaikissa muodoissa ja opetussuunnitelman tavoitteisiin perustuvan oppimisen ohjaamisen turvaaminen. (Työssäoppimisen tilannekatsaus 2005.) Koulutuksen arviointineuvosto toteutti vuonna 2006 laajan arvioinnin työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Arviointiraportin (2006) mukaan työssäoppimiselle asetetut yleiset tavoitteet on Suomessa saavutettu melko hyvin. Työssäoppiminen on parantanut ammatillisen peruskoulutuksen kilpailukykyä ja koulutuksen työelämälähtöisyyttä sekä lisännyt eri tahojen välistä vuoropuhelua ja opettajien työelämäyhteyksiä. Myös opiskelijan oppimisympäristö on muuttunut työssäoppimisen myötä työelämälähtöisemmäksi. Ammatillinen osaaminen on parantunut ja opiskelijoiden tietämys on kasvanut työn todellisesta luonteesta ja työelämän toimintatavoista. Työssäoppiminen on myös helpottanut opiskelijoiden työllistymistä. Raportissa nostetaan esille myös työssäoppimista koskevia kehittämistarpeita. (Työpaikalla tapahtuva oppiminen 2006). 10

11 3 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN TULOKSIA TYÖPAIKALLA TAPAHTUVASTA OPPIMISESTA 3.1 Tutkimuksen näkökulmia työssäoppimisesta Viime vuosien tutkimukset ovat tuoneet esille monipuolista tietoa ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksistä, työssäoppimisen käytännöistä sekä työpaikalla tapahtuvista oppimisesta koulutuksen järjestämismuodosta riippumatta. Tutkimukset sijoittuvat pääosin kasvatustieteen alueelle, ja työssäoppimisesta on tehty runsaasti opinnäytetöitä. Tähän selvitykseen on kerätty yleistietoja koskien työpaikalla tapahtuvaa koulutusta ja oppimista. Ammatillista peruskoulutusta käsittelevien tutkimusten teoreettisena viitekehyksenä on oppiminen yksilö- ja yhteisötasolla (Majuri 2007; Tynjälä & al ) Oppisopimusmuotoista koulutusta käsittelevien tutkimusten ja selvitysten osuus on vähäisempi kuin ammatillista koulutusta koskevan tutkimuksen määrä. Tutkimus on paljolti kiinnittynyt ESR rahoituksella toteutettujen hankkeiden tarkasteluun ja tulosten arviointiin. Tästä näkökulmasta työpaikalla tapahtuvaa oppimista on selvitetty laajasti mm. Silta hankkeen seurantatutkimuksessa vuosina (Lasonen 2000), työssäoppimisen kokeiluja kehittämishankkeissa vuosina (Eerola & Majuri 2007) sekä erilaisina yliopistollisina tutkimushankkeina (esim. Tynjälä 2005 a, b). Työssäoppimisesta tehtyjen tutkimusten tavoitteita, aineistoja ja menetelmiä on koostettu yhteen Eerolan ja Majurin (2007) selvityksessä. Yhteenvetoa on myös tehty Koulutuksen arviointineuvoston raportissa (2006, ). Työssäoppimisen toimintamalleja on koottu Educa-Instituutin julkaisuihin (Frisk & Teittinen 2007), samoin julkaisut sisältävät malleja ja ratkaisuja työpaikkaohjaajien koulutukseen (Frisk 2007; Rahikainen & Frisk 2007). Yleisesti voidaan sanoa, että työpaikalla tapahtuvaa oppimista on tutkimuksessa tarkasteltu monesta näkökulmasta. Tutkimuksessa keskeisiä teemoja ovat työorganisaatioiden näkökulmasta olleet mm. työpaikat oppimisympäristöinä työpaikalla tapahtuva opiskelijan ohjaus ja tuki työpaikkaohjaajien toiminta ja tukimuodot koulutuksen järjestäjien/oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyöverkostot koulutuksen työelämävastaavuuden toteutuminen Työssäoppimisen laadun katsotaan yleisesti syntyvän työpaikkojen, oppilaitosten, opiskelijoiden ja opettajien yhteistyönä. Yleistä tutkimuksessa on, että työssäoppimista tarkastellaan opiskelijoiden, opettajien ja työpaikkaohjaajien/yritysten kokemuksina mm. seuraavasti: Millaisia kokemuksia ja toiveita yrityksillä ja oppilaitoksilla on yhteistyöstä? Millaisia kokemuksia työpaikkaohjaajilla ja opettajilla on yhteistyöstä? Millaisia kokemuksia opiskelijoilla on työssäoppimisesta? Miten työssäoppiminen edistää opiskelijan työllistymistä? Millaisia ovat työssäoppimisen alueelliset ja toimialakohtaiset erot? Miten työpaikkaohjaajat arvioivat työorganisaatioita oppimisympäristöinä? Yleisesti tutkimuksessa katsotaan, että työssäoppimisen koulutuksellinen vaikuttavuus oppimiseen on hyvä. Työssäoppimisen jaksot opettavat opiskelijoille oma-aloitteisuutta, käytännön taitoja, oppimiseen yhteistyötaitoja ja itseluottamusta. Laadukkaan työssäoppimisen suunnittelu, toteutus ja arviointi ovat edellytys koko työssäoppimisjärjestelmän toimivuudelle. Yleisesti pidetään myös tärkeänä, että opiskelijoiden ohjaus- ja arviointikäytäntöjen toteuttamiseen tulee olla selkeät pelisäännöt, ohjeet, mallit ja käytännön lomakkeet. (Esim. Tynjälä ym. 2005). 11

12 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen keskeisin vaikuttaja on työpaikkaohjaaja. Työpaikkaohjauksen resurssit ja ohjaajien rooli on tullut vahvasti esille työssäoppimisen tutkimuksissa ja selvityksissä. Tutkimusten mukaan opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Toimialoittain, alueittain ja työpaikoittain vaihtelua esiintyy etenkin siinä, miten koulussa opittu ja työssä tarvittavat taidot vastaavat toisiaan (Majuri & Eerola 2007; Tynjälä & ym ) Oppilaitokset ovat kuitenkin hyvin eri vaiheissa työpaikkaohjaajien koulutuksen nivomisessa koulutuksen arkeen. Osin yhteistyö ei tässä asiassa ole vielä alkanut ollenkaan (Majuri & Eerola 2007.) Tutkimus on myös tuonut esille työssäoppimisen toiminnallisten prosessien piirteitä ja toiminnan arvioinnin tarpeita. Tutkimuksessa on kuvattu kumppanuusyhteistyötä, työssäoppimisen yhteiskunnallisia tuloksia ja vaikuttavuutta. Kansainvälisessä tutkimusprojektissa (Stenström 2006) työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen laadunvarmistuksen hyvinä piirteinä Suomen osalta todettiin: oppilaitosten ja opettajien toimivat työelämäyhteydet hyvät laadunvarmistuksen työvälineet toimiva työpaikkaohjaajakoulutuksen järjestelmä yleiset arviointikäytännöt: yhteisarviointi, itsearviointi, arvioinnin kohteiden ja kriteerien määrittäminen, arvioitsijoiden pätevyyden varmistaminen arvioinnin dokumentointi Sosiaali- ja terveysalan ammatillista koulutusta koskevassa tutkimuksessa (Hulkari 2006) selvitettiin, mitä työssäoppimisen laatu merkitsee opiskelijoille, opettajille ja työpaikkaohjaajille. Tutkimusaineisto on kerätty vuosien aikana kolmen Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen yhteydessä. Tutkimuksessa tuli esille mm. seuraavia näkökulmia: Laadun käsitteellä halutaan koulutuksessa korostaa yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa laatutyön painopiste on itsearvioinnissa ja työssäoppimisen laadun verkostomaisessa kehittämisessä. Opiskelijoiden käsitys laadusta on sidoksissa ammattitaidon oppimisen prosessiin ja oppimisen mahdollisuuteen työpaikalla. Opettajien laatukäsitys painottaa rakenteita ja edellytysten luomista oppimiselle. Työpaikkaohjaajien laatukäsityksissä korostui koulutuksen lopputulos ja opiskelijan osoittama ammattitaito. Työssäoppimisen laatua voidaan varmistaa monella tavalla ja useiden toimijoiden yhteistyönä. Ydinprosessina pidetään tutkimuksissa yleisesti oppimista. Opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa työssäoppimisen laadun haasteet ovat samankaltaisia kuin oppisopimuskoulutuksena toteutettavassa koulutuksessa. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan työsuhde ja työpaikan oppimisympäristö tosin saattavat asettaa toisia haasteita oppimiselle kuin mitä oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen. Tutkijoiden yleisenä huomiona on, että työssäoppimisen laadun kehittämisessä on tiedostettava eri toimijoiden erilaiset laatukäsitykset. Laatu on aina sidoksissa toimintaympäristöön ja kuhunkin työyhteisöön. Tämän vuoksi laadun kehittämisessä on huomioitava eri osapuolten toiveet ja tarpeet. (Hulkari 2006; Majuri & Eerola 2007). 3.2 Arviointia työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen arviointiraportti (2006) toteaa, että Suomessa koko työssäoppimisen järjestelmää pidetään onnistuneena, vaikka järjestelmässä esiintyy monia kehittämistarpeita. Silti koulutuksen järjestäjien väliset erot työssäoppimisen järjestämisessä ovat suuret. Vain hieman yli puolet arvioinnissa mukana olleista järjestäjistä ylitti arviointiryhmän käyttämän ns. laatutason. Yli puolella järjestäjistä ei ollut näyttöä viranomaisten edellyttämästä työssäoppimisen järjestämissuunnitelmasta. Vain osa järjestäjistä on arvioinnin mukaan asettanut selkeitä tavoitteita työssäoppimista koskevien toimintatapojen yhdensuuntaistamiselle. 12

13 Työssäoppimisjärjestelmän vahvuuksiksi arviointiraportissa (2006) mainitaan Oppilaitosten alueellinen ja/tai seudullinen yhteistyö. Hyvät taloudelliset puitteet järjestelmän kehittämiselle. Palautetiedon kerääminen työpaikkaohjaajilta ja opiskelijoilta. Työssäoppimisen vaikuttavuus on hyvää. Opiskelijoiden motivaatio on kasvanut, oppimistulokset ovat parantuneet, ja opiskelijoiden kiinnostus yrittämiseen on kasvanut. Työssäoppiminen toimii hyvänä rekrytointikanavana yrityksille. Keskeisistä kehittämisalueista on noussut esille työssäoppimisen strategisen suunnittelun vähäisyys koskien erityisesti työssäoppimisen resurssisuunnittelua. Kehittämisen tarpeita arviointiraportti (2006) nostaa esille mm. seuraavissa asioissa: Alueellisten ja paikallisten koulutustarpeiden ennakoinnissa. Alueellisen yhteistyön toteutuksessa ja suunnittelussa. Opettajien työn vahvistamisessa työssäoppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa, opettajien työelämätuntemuksen vahvistamisessa. Pysyvien toimintamallien kehittämisessä, kun projektirahoitus päättyy. Työpaikkaohjaajakoulutuksen mallien kehittämisessä. Oppilaitosten työelämäyhteistyön vahvistamisessa. Työssäoppimisen tietojärjestelmien kehittämisessä. Hyvien toimintatapojen levittämisessä ja toisilta oppimisessa. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteensovittamisessa. Työssäoppimisjärjestelmän jatkuvassa arvioinnissa. Arviointiraportti (2006) suosittaa raportissaan mm. työssäoppimisen tasalaatuisuuden parantamista opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa. Työssäoppimisen laadunhallintaa tulisi arviointiraportin (2006, 179) mukaan kehittää siten, että koulutuksen järjestäjän vastuuta, tavoitteita ja toimintaperiaatteita selkiytettäisiin. Tärkeää olisi luoda toimivat yhteistyökäytännöt eri yksikköjen ja alojen välille alueellisesti ja koulutusalakohtaisesti. Oppisopimuskoulutuksessa arviointiraportti (2006) nostaa esille koulutusmuodon systemaattisen kehittämistarpeen mm. seuraavissa asioissa: Työpaikkakouluttajakoulutuksen järjestämisessä. Opiskelija- ja tehtäväkohtaisten tavoitteita tulisi koulutuksen aikana selkiyttää. Työpaikkojen ohjausta ja valmennusta tulisi jatkaa. Sopimuskäytäntöjen kehittämisessä. Oppisopimusviranomaisen ja työpaikkaohjaajan roolin, yhteistyön ja vastuiden selkiyttämisessä. Oppisopimuskoulutuksen tiedonhallinnan kehittämisessä; mm. ennakoinnissa, arvioinnissa ja seurannassa sekä koulutuksen vaikuttavuudessa. 3.3 Työssäoppimisen laatu teemana kehittämishankkeissa Työssäoppimisen kehittämishankkeissa on viime vuosina otettu esille erilaisia laadun kehittämisen näkökulmia. Huomiota on kiinnitetty työpaikkaohjaajien, opiskelijoiden ja opettajien tarpeisiin kehittää työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytäntöjä ja työvälineitä oppimisen vahvistamiseen. Kehittämishankkeita on viime vuosina ollut erilaisia ja niitä on toteutettu koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten, opetushallinnon ja korkeakoulujen toimesta. 13

14 Tämän selvityksen pohjalta näyttäisi siltä, että suurin osa kehittämishankkeista koskee nuorten opetussuunnitelmaperusteista ammatillista koulutusta ja aikuisten ammatillista lisäkoulutusta. Näyttäisi siltä, että oppisopimuskoulutuksen erityiskysymyksiin kohdistuvien hankkeiden osuus olisi muita ammatillisen koulutuksen hankkeita selvästi vähäisempi. Tarkemman ja täsmällisemmän tiedon saaminen nykyisestä tilanteesta edellyttäisi kuitenkin tätä selvitystä huomattavasti laajempaa tarkastelua. Kokeilu- ja kehittämishankkeet Opetushallitus käynnisti ensimmäiset työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishankkeet vuonna Samaan aikaan käynnistettiin myös maakunnallisia kehittämishankkeita kansallisin toimin 15 paikkakunnalla. Hieman myöhemmin aloitettiin Silta ammatillisesta koulutuksesta työelämään -kokeilut kymmenillä paikkakunnilla EU:n rakennerahastojen tuella. Näissä pilottikokeiluissa kartoitettiin työssäoppimisen edellytyksiä ja työssäoppimiseen tarvittavia resursseja oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Hankkeissa tuotettiin myös materiaalia työssäoppimisen tueksi. Osa piloteista toteutettiin laajoina alueellisina kehittämishankkeina, joissa tavoitteena oli löytää ja kehittää kaikille aloille soveltuvia välineitä ja toimintatapoja sekä valmistaa maaperää työssäoppimisen kulttuurille. Opetusministeriön työssäoppimisen tukiohjelmat (vuosina ) ovat sisältäneet toimenpiteitä, hankkeita, tukea ja ohjausta koulutuksen järjestäjille ja työelämän edustajille. Toimenpiteisiin on kuulunut mm. seuraavia teemoja: opetustoimen henkilöstökoulutusta opettajien työelämäjaksoja työpaikkaohjaajien koulutusta työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämispilotteja tutkimusta ja tiedotusta Työvälineitä työssäoppimisen laadunvarmistukseen Koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden toteuttamissa työssäoppimisen kehittämishankkeissa on tuotettu hyvin työvälineitä työssäoppimisen laadunvarmistukseen. Työvälineet ja hyvät käytännöt on kuvattu ja julkaistu (Frisk, T. 2005; Frisk & Antila 2004; Antila, P & Frisk, T. & Hätönen, H. 2004). Hankkeissa on ollut mukana myös oppisopimuskoulutuksen kehittämistä. Opetushallituksen ESR työssäoppimisprojekteissa on vuosina tehty työssäoppimisen materiaaleja ja koulutusmalleja sekä koottu yhteen työssäoppimisen toimintamalleja (Frisk 2007; Frisk & Teittinen 2007, Rahikainen & Frisk 2007). Opetushallitus on vuodesta 2000 lähtien kehittänyt opetusministeriön toimeksiannosta työvälineitä oppisopimuskoulutuksen laatuun. Asiakastyytyväisyyden mittaamiseen tarvittavien kyselyjen kehittämisessä on otettu huomioon valtakunnalliset ammatilliselle koulutukselle ja oppisopimuskoulutukselle asetetut tavoitteet. Asiakaskyselyjen tarkoituksena on tukea koulutuksen järjestäjiä niiden parantaessa oman toimintansa asiakas- ja prosessilähtöisyyttä (Korpi 2004). Koulutuksen järjestäjien toiminnan ulkoiseen arviointiin ja itsearviointiin Opetushallitus on järjestänyt koulutusta ja konsultointia. Taloudellisen tiedotustoimiston VETOLAVA 3 -projektissa (vuodet ) toteutettiin laatuohjelma, jonka tavoitteena oli tukea työssäoppimisen kehittämistyöstä vastaavien henkilöiden työtä ja verkostoitumista, työssäoppimisen prosessien kuvaamista ja kehittämistä oppilaitoksissa sekä alueellista verkostoitumista työssäoppimisen kehittämistyössä. Laatuohjelmaan osallistuneille tehtiin toukokuussa 2006 kysely, jolla selvitettiin projektin toimenpiteiden vaikuttavuutta. Vastaajat arvioivat laatukoulutuksen hyötyjä työssäoppimisessa mm. seuraavasti: 14

15 Asiantuntijaverkoston syntyminen, laatuajattelun kehittyminen ja apu työssäoppimisprosessin kehittämiseen. Monialainen työssäoppimisen kehittämistiimin työskentely; hyötynä prosessikuvausten ja toimintaohjeiden kehittyminen selkeämmiksi ja systemaattisemmiksi. Koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset sekä työelämän keskusjärjestöt ovat laatineet ohjeistuksia, ohjekirjasia sekä muuta materiaalia ammatillisessa peruskoulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa tapahtuvaan työssäoppimiseen. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen laadunvarmistusta kuvaavat myös oppaat, ohjeistukset, prosessikuvaukset sekä lomakkeistot, joita on saatavilla eri toimijoiden Internet-sivustoilta. Työssäoppimisen tiedotuskanavana toimii myös Opetushallituksen ylläpitämä Tonet palvelu (www. edu.fi/tonet). Se on työpaikoille, opiskelijoille ja oppilaitoksille suunnattu tiedotuskanava työssäoppimisesta ja sen toteuttamisesta osana ammatillista peruskoulutusta. Tonet-tietopalvelussa on myös koulutusalakohtaista tietoa työssäoppimisen toteuttamisesta. Muita portaaleja ovat mm. Taloudellisen Tiedotustoimiston nuoriso- ja koulupalvelu (www.tat.fi) sekä erilaiset työssäoppimisen tietoareenat, yhtenä esimerkkinä vakuutus- ja rahoitusalan Varakas-portaali (www.finva.fi/varakas) ja oppisopimuskoulutuksen portaali (www.oppisopimus.net) Kaiken kaikkiaan työssäoppimisen laadunvarmistuksen periaatteita ja käytäntöjä on erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa kuvattu paljon. Yleisesti voidaan sanoa, että laadunvarmistuksen työvälineet kohdistuvat seuraaviin teemoihin: työssäoppimisen toimintaperiaatteet ja strategiat, yhteistyö koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja työpaikkojen välillä työpaikkaohjauksen toiminta- ja arviointimallit koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen työssäoppimisen palautejärjestelmä; palautteet opiskelijoilta, työssäoppimispaikoilta ja opettajilta. tulosten ja vaikuttavuuden arviointimallit kuvaukset hyvistä työssäoppimisen käytännöistä Tätä selvitystä tehtäessä tuli esille, että työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistus ymmärretään oppilaitoksissa ja työpaikoilla työssäoppimisen käytännön prosesseihin liittyviksi toimenpiteiksi. Tällaisiksi toimenpiteiksi mainitaan mm. oppisopimuskoulutuksen osalta työpaikalla tehtävät järjestelyt oppimisen tueksi, yhteistyö oppilaitosten ja tietopuolisen koulutuksen järjestäjien kanssa, yhteistyöverkosto paikallisen ja alueellisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa, työpaikkaohjaajien toiminta, koulutus ja yhteistyö sekä yhteistyö oppisopimustoimiston kanssa. Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa nostetaan puolestaan tärkeänä esille työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävä yhteistyö, yhteistyöyritysten tai muiden toimipaikkojen määrä ja kiinnostus työssäoppijoita kohtaan. Huoli työssäoppijoiden määrän kasvusta sekä ohjaus- ja tukiresurssien riittävyys näyttäisivät olevan kehittämishankkeissa jatkuvia keskustelun aiheita. Koulutuksen järjestäjien ja eri sidosryhmien kehittämishankkeissa on valmistettu työvälineitä työssäoppimisen laadunvarmistukseen, mm. seuraavia: työssäoppimista koskevia strategisia suunnitelmia työssäoppimista koskevia sopimuksia työpaikkakohtaisia perehdytys- ja ohjaussuunnitelmia henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia (OPS, TOPS, HOPS) työpaikkakohtaisia luetteloita työssäoppimisen tehtävistä työssäoppimisen päiväkirjoja arviointi-, ohjaus- ja palautekeskustelujen ohjeita, lomakkeita ja kyselyjä asiakastyytyväisyyttä koskevia kyselyjä ja lomakkeita 15

16 Työssäoppimisen laadun varmistamisessa koulutuksen järjestäjät ovat hyödyntäneet laatustandardeja ja laatupalkintoon perustuvia järjestelmiä kuten esimerkiksi Euroopan laatupalkintomallia. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi kuuluu usein koulutuksen järjestäjän laatujärjestelmään, mikäli sellainen on otettu käyttöön. 3.4 Kansainvälisiä kehittämishankkeita ja käytäntöjä Työssäoppimisen laadun kehittäminen on ollut yksi tärkeä teema eurooppalaisessa ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop aloitti vuonna 2001 Euroopan komission pyynnöstä ammatillisen koulutuksen laadun kehittämistyön. Ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen yhteistyön vahvistuminen tiivistyi ns. Kööpenhaminan julistukseen (vuonna 2002). Siinä EU:n jäsenmaat asetettivat tavoitteeksi koulutuksen tulosten, laadun ja vetovoiman parantamisen unionin alueella. Eurooppalainen laatuverkosto ammatilliseen koulutukseen perustettiin vuonna 2005 (European Forum on Quality in VET). Lisäksi EU:n jäsenmaat ovat yhdessä sopineet ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen tukemiseen kehitetystä viitekehyksestä (CQAF, Common Quality Assurance Framework). Eurooppalaisessa yhteistyössä on myös sovittu ammatillisen koulutuksen laadullisten indikaattorien viitekehyksestä jäsenmaiden koulutusjärjestelmän arviointiin ja seurantaan (Seyfried 2007). Laadullisiksi indikaattoreiksi on mainittu koulutuksen järjestäjien määrä, joiden käytössä on jokin laadunhallinnan järjestelmä tai viitekehys (esim. EFQM, ISO) opettajien ja kouluttajien koulutuksen määrä (training of trainers) 16 Ammatillisen koulutuksen Leonardo -projektit Työssäoppimisen laatua on kehitetty myös Leonardo-liikkuvuushankkeissa sekä ammatillisen koulutuksen laatuhankkeissa. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa koskevia Leonardo hankkeita on esitelty Opetushallituksen raportissa (Koski & Kilpeläinen 2006). Ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen laadun arviointiin on niin ikään sovellettu erilaisia laatujärjestelmiä. Leonardo hankkeiden oppilaitosverkostossa on myös jonkin verran kehitetty myös yhteisiä työssäoppimisen laatukriteerejä (Valjus 2007). Oppisopimuskoulutusta koskevia työssäoppimisen hankkeita on Leonardo projekteissa toteutettu viime vuosina vähäisesti. Opetushallitus on toiminut vetäjänä/partnerina muutamissa Leonardo ohjelman ammatillisen koulutuksen laatuhankkeissa, mm. seuraavissa: Quality in VET-schools - The Vocational Educational Quality and Self-evaluation Project (Ammatillisen koulutuksen laatu ja itsearviointi), pilottiprojekti, vv Hankkeessa on kehitetty oppilaitosten itsearvioinnissa tarvittavia arviointimittareita EFQM:n (Euroopan laatupalkintokriteerit) mukaisille tulosalueille. Arviointimittareita on sovitettu yhteen Balanced Scorecard -viitekehyksen kanssa. Hankkeessa on valmistettu majoitus- ja ravitsemusalan oppilaitosten käyttöön akkreditointimallisovellus ja toteutettu verkkopohjainen oppimisfoorumi tiedottamista, keskustelua ja kokemusten vaihtoa varten (benchmarking-verkosto). Peer Review - Peer Review as an instrument for quality assurance and quality development in initial VET in Europe - Exchange of experience and development of a European manual, vv Projektin tavoitteena on edistää Euroopassa vertaisarviointimenetelmän käyttöä ammatillisen peruskoulutuksen laadun arvioinnissa ja kehittämisessä. Projekti on tuottanut vertaisarvioinnin käsikirjan ja kokeilee sen käyttöönottoa. Projektissa on ollut 22 partneria seuraavista maista: Itävalta, Tanska, Suomi, Saksa, Unkari, Italia, Hollanti, Portugali, Romania, Iso-Britannia ja Sveitsi. Suomessa Opetushallitus toimii projektin koordinoivana partnerina. Internet sivusto:

17 Seuraavassa taulukossa esitellään lyhyesti ammatilliseen koulutukseen sekä työssä oppimisen laatuun liittyviä muita Leonardo hankkeita. TAULUKKO 1. Ammatillisen koulutuksen laatuun liittyviä Leonardo hankkeita Hankkeen nimi, aloitusvuosi, vetäjä VQMS - Vet Quality Management System (ES BDF, Balear de Desarrollo y Formación, Espanja) DEQU - Development of Elements for Quality Assurance within practice oriented Higher Education (AT-2005), FACT Consulting Unternehmensberatung GmbH, Turun ammattikorkeakoulu QUAL-PRAXIS - Quality assurance and practice-oriented assessment in vocational education and training (FI-2003) Jyväskylän yliopisto Oppiminen erilaisissa ammatillisissa koulutusjärjestelmissä - Työkaluja ulkomaan työssäoppimisen seurantaan ja arvioimiseen (FI-2004, Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO) Työssäoppiminen Euroopan maissa (FI-2004, Kainuun ammattiopisto) Praktikum in Europe - Eurooppalainen työssäoppiminen (FI-2003, Ylä- Savon ammattiopisto YSAO) Qualitywork - Laadun ja arvioinnin kehittäminen kansainvälisessä työssäoppimisessa (FI-2005, Liiketalousopisto Helsinki- Malmi) Kuvaus Hankkeen yleisinä tavoitteina on osallistua CQAF: n kehittämiseen ammatillisessa koulutuksessa (CQAF= Common Quality Assurance Framework) sekä tehdä taustatyötä ja koota taustatietoa laadunhallinnan keskusteluun ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeen erityistavoitteina on luoda web-pohjainen malli ECQAF:n toteuttamiseen ammatillisessa koulutuksessa (menettelytavat ja työkalut) sekä testata viitekehystä eri järjestäjäyhteisöissä. Hankkeessa kehitetään ammatillisesti orientoituneen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen menetelmiä, tunnistetaaan hyviä käytäntöjä koulutuksen laadun arviointityössä, ja vertaillaan ammatillisen koulutuksen laatua kansainvälisesti. Projektin tavoitteena on selvittää opiskelija-arvioinnin malleja ja suuntauksia ammatillisessa koulutuksessa, erityisesti työssä oppimisessa eri Euroopan maissa (Suomessa, Saksassa, Itävallassa, Irlannissa ja Virossa). Projektissa kerätään tutkimustietoa sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti työssä oppimisen arvioinnista opettajilta, opiskelijoilta ja työelämän edustajilta. Ohjausalan vastavuoroisen asiantuntijahankkeen tavoitteena on kerätä tietoa ulkomaan työssäoppimisesta ja luoda käytäntöjä ja menetelmiä, joiden avulla ulkomaan työssäoppiminen, raportointi ja arvioinnin toteuttaminen saadaan vertailukelpoiseksi kotimaan työssäoppimisjaksojen kanssa. Maatalous-, puutarha- ja hevosalan hankkeessa opiskelijat perehtyvät ulkomaisella työssäoppimisjaksolla ongelmalähtöiseen oppimiseen. Kotimaiseen yhteistyöryhmään kuuluu oppilaitoksia Kainuusta ja Savosta, ja hankkeella on yhteyksiä NASEK-pilottiprojektiin. 19 opiskelijaa 3 4 viikoksi Ranskaan, Hollantiin ja Itävaltaan. Monialaisessa asiantuntijavaihtohankkeessa ammattiopettajat yhdessä työpaikkakouluttajien kanssa vertailevat työssäoppimisen ohjausta kumppanimaissa ja kehittävät näyttöjen toteuttamista kumppanimaiden työssäoppimispaikoissa. Lisäksi hankkeessa kehitetään nelikielinen kolmen alan ammattisanasto ulkomaan työssäoppimisjaksolle lähteville opiskelijoille ja ulkomaalaisia harjoittelijoita vastaanottaville yrityksille. Hankkeessa hyödynnetään aiemman Comenius-hankkeen hyviä käytäntöjä. Vaihdot: kuusi asiantuntijaa viikoksi Viroon, Saksaan ja Irlantiin. Vastavuoroisen opiskelijoiden työssäoppimishankkeen tavoitteena on vastata tarpeeseen yhtenäistää kansainvälisen työssäoppimisen käytäntöjä ja laatujärjestelmiä ja kehittää ammatillista koulutusta työelämäsuuntautuneemmaksi. Yhteistyökoulujen sisällä arvioidaan, kehitetään ja testataan laatu- ja arviointijärjestelmien soveltuvuutta ulkomailla tapahtuvaan työssäoppimiseen. Teema, kohderyhmä, internet sivusto - Työssäoppiminen; tutkintojen ja opintosuoritusten vertailtavuus - Opettajat, ohjaajat, suunnittelijat; viranomaiset, päättäjät ww.peda.net/ veraja/qualpraxis - Työssäoppiminen; Tutkintojen ja opintosuoritusten vertailtavuus - Opettajat, ohjaajat, suunnittelijat - Työssäoppiminen - Opiskelijat, ammatillinen peruskoulutus - Työssäoppiminen; Tutkintojen ja opintosuoritusten vertailtavuus - Opettajat, ohjaajat, suunnittelijat - Työssäoppiminen; Laadunhallinta ja - arviointi - Opiskelijat, ammatillinen peruskoulutus Lähde: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, Leonardo da Vinci ohjelma

18 18 Seuraavassa luvussa tarkastellaan sitä, mitä työvälineitä koulutuksen järjestäjän ja työpaikkojen edustajat katsovat tarvitsevansa työssäoppimisen laadunvarmistukseen. Yhteenveto perustuu tätä selvitystä varten tehtyihin haastatteluihin, jotka tehtiin vuoden 2007 kesällä (ks. liitteet 1a 1c-2).

19 4 HAASTATTELUJEN ANTAMA KUVA TYÖSSÄOPPIMISEN LAADUNVARMISTUKSESTA 4.1 Työpaikalla tapahtuva oppiminen nykytilan kuvauksia Koulutuksen järjestäjien käytössä on vaihtelevasti erilaisia käytännön työvälineitä työpaikalla tapahtuvaan koulutuksen ja oppimisen laadunhallintaan. Tähän selvitykseen pyydettiin muutamia koulutuksen järjestäjiä kuvaamaan ja kertomaan työvälineistä, joita opettajilla ja oppilaitoksilla on käytössä työpaikalla tapahtuvan oppimisen hallintaan ja arviointiin. Lisäksi kysyttiin tulevaisuuden haasteita ja sitä, mitkä ovat koulutuksen järjestäjän mielestä opiskelijoiden työssäoppimisessa kriittiset kohdat. Mihin kehittämistoiminnassa tulisi kiinnittää tulevaisuudessa huomiota? Koulutuksen järjestäjän ja työpaikan yhteistyö Haastatteluissa tuli esille, että työpaikalla tapatuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistuksena pidetään yleisesti koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen tiivistä yhteistyötä. Haastateltavat totesivat yhteistyön laajentuneen ja syventyneen viime vuosina. Erityisen tärkeätä on, koulutuksen järjestäjällä on käytössä yhteistyötä koskevia palautejärjestelmiä sekä arviointi- ja laatutyövälineitä. Laadunvarmistuksen edellytyksenä on, että koulutuksen lainsäädännön edellyttämät toimenpiteet toteutuvat ja yhteistyösuhteet työnantajiin ovat toimivat. Haastatteluissa tuli myös vahvasti esille, että työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistuksella ymmärretään vaatimusten mukaista oman toiminnan seurantaa ja arviointia. Oppimisen laatua voidaan koulutuksen järjestäjän näkökulmasta varmistaa monella tavalla; esimerkiksi parantamalla työpaikkaohjausta ja tiivistämällä yhteistyötä alueen työnantajiin. Sitä voidaan varmistaa ja vahvistaa paikallisena ja alueellisena verkostoyhteistyönä, työpaikkaohjaajien koulutustoimintana, yhteistyötä arvioivina katsauksina ja kyselyinä jne. Haastateltavat pitivät työssäoppimisen hyvää ennakkosuunnittelua laadunvarmennuksen edellytyksenä. Laadunhallinnan työvälineissä huomiota kiinnitettiin puolestaan työssäoppimista koskevaan tiedonvälitykseen, ohjaukseen ja tukeen sekä palaute- ja seurantajärjestelmiin. Taulukkoon 2. on koottu haastateltujen henkilöiden arvioita työpaikalla taphtuvan oppimisen laadunvarmistuksen nykytilasta. Millaisia toimenpiteitä koulutuksen järjestäjillä on ja miten työvälineet toimivat käytännössä? 19

20 TAULUKKO 2. Työpaikalla tapahtuva oppiminen: nykytilan arviointia Työssäoppimisen laatua varmistavat toimenpiteet Perusinformaatio työpaikalle. Työssäoppimista koskeva perusinformaatio työnantajalle, opiskelijalle, työpaikkaohjaajalle. Opiskelijan ja työpaikan sitouttaminen työssäoppimiseen. Ohjaus ja tuki. Henkilökohtainen koulutussuunnitelma ja osaamiskartoitus. Ohjaus- ja seurantaryhmän perustaminen opiskelijaryhmälle. Yksilöllisen ohjauksen järjestäminen. Palaute- ja seurantajärjestelmät. Järjestelmien toimivuuden varmistaminen. Yhteistyö. Oppimisprosessin eri vaiheisiin liittyvät toimenpiteet ja erityisesti yhteydenpito työpaikan, oppilaitoksen ja oppisopimuskeskuksen ja muiden sidosryhmien välillä. Nykytilan arviointia Kaikkien osapuolten vastuut ja velvollisuudet ovat periaatteessa tiedossa; perusinformaatiota ei voi olla koskaan tarpeeksi; käytännöt vaihtelevat koulutuksen järjestäjillä. Oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa tietoa työpaikoille ei ole liikaa; tietoa saa eri toimijoiden www sivuilta. Heko:jen katsotaan toimivan hyvin; käytännöt ovat alkaneet hyvin muotoutua. Oppisopimuskoulutuksessa käytetään osaan.fi kartoitusta aiemman opitun arviointiin. Ohjaus- ja seurantaryhmät ovat osittain käytössä; parannuksia on vielä tehtävää. Työelämäyhteistyön arviointi ja kehittäminen koulutuksen järjestäjäyhteisöissä vaihtelee. Kyselyt työpaikoille koetaan paikoitellen työläiksi; työn tulisi hoitua työssäoppimisen koordinaattorin tai opettajan välityksellä. Palautetta voidaan ottaa yhteisissä vuositapaamisissa; esim. koulutuksen järjestäjien iltatilaisuuksissa. Käytössä on myös Opetushallituksen lomakkeita. Perusverkostot ja yhteistyö ovat toimivat, mutta yhteistyön ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittaisiin aloittain ja alueittain lisää vahvistusta. Työpaikan tukitarpeiden selvittämisessä haastateltavat pitivät tärkeinä mm. työpaikkaohjaajien edelleen koulutusta, opettajien koulutusta työssäoppimisen käytäntöihin, resursseja työpaikkakäynteihin ja oppisopimuskoulutuksessa resursseja koulutustarkastajan työpaikkakäynteihin. Hyvänä haastateltavat pitivät sitä, että opettajien työelämäosaamisen opintoihin on laadittu perusteet. Työpaikkaohjaajien koulutusohjelmaan Opetushallitus on laatinut kahden opintoviikon laajuisen koulutusohjelman. Haastatteluissa tuli painotetusti esille, että työpaikkaohjaajat ovat edelleen työssäoppimisen parasta laadunvarmistusta. Työpaikkaohjauksen mahdollisuudet ja resurssointi työpaikoilla ovat edelleen monella koulutusaloilla suuri haaste. Työssäoppimisen laajentuminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa oppimisen laadunvarmistusta. Koulutuksen järjestäjän vastuun lisääntymisen katsottiin merkitsevän sitä, että työelämäyhteistyön tulisi olla entistä suunnitellumpaa, koordinoidumpaa. Sitä tulisi järjestelmällisesti johtaa. Yhteistyön työpaikkojen kanssa tulisi olla mahdollisimman pysyvää ja tiivistä. Työssäoppimista ja työelämäyhteistyötä tulisi vuosittain arvioida ja havaittujen tarpeiden pohjalta yhteistyötä tulisi edelleen parantaa. Työssäoppimisen avainasiat ja kriteerit ovat jo olemassa (ks. Työssäoppimisen opas 2007.) Valmista tukimateriaalia ovat monet koulutuksen järjestäjät ja muut toimijat tehneet. Haastateltavat kokivat, että kaikki tukimateriaali on erittäin tarpeellista. Työpaikkojen vastuun lisääntymisen työssäoppimisessa katsottiin olevan haaste nimenomaan työpaikkaohjauksen näkökulmasta. Kerrallaan työssäoppijoiden määrä on rajallinen eikä kaikilla aloilla riitä työpaikkoja eikä ohjaajia työssäoppimiseen. Samalla työpaikalla saattaa olla työssäoppijoita eri koulutusmuodoista. Työpaikan näkökulmasta oppimisen ja osaamisen arviointia pidettiin haastavana. 20

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV OPETUSHALLITUS Moniste 2/2004 Opetushallitus Kansi: Studio Viiva Oy Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2017-6 (nid.) ISBN 952-13-2018-4

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta sekä hyvien käytäntöjen siirrosta

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta sekä hyvien käytäntöjen siirrosta LATTE -hankkeen päätösseminaari 9.12.2010 Rovaniemellä City Hotel, Joiku-kabinetti, Pekankatu 9 96200 Rovaniemi Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta sekä hyvien käytäntöjen siirrosta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa seminaari Mika Tammilehto opetusministeriö 1.11.2007 Laatu avaintekijä koulutuksessa? Koulutuksen laadun

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Työssäoppimisen hyvien käytäntöjen siirto toiseen toimintaympäristöön Innovaatioiden siirto EQARF -viitekehyksessä

Työssäoppimisen hyvien käytäntöjen siirto toiseen toimintaympäristöön Innovaatioiden siirto EQARF -viitekehyksessä Työssäoppimisen hyvien käytäntöjen siirto toiseen toimintaympäristöön Innovaatioiden siirto EQARF -viitekehyksessä WBL TOI Manual -projekti Development of work-based learning by transferring existing good

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Näyttötutkintojen ja oppisopimistoiminnan laatu

Näyttötutkintojen ja oppisopimistoiminnan laatu Näyttötutkintojen ja oppisopimistoiminnan laatu Kehityspäällikkö Heikki Mäkinen Laatuverkoston tapaamispäivä 31.10.2013 Laatutyön integrointi arkeen Laatu osa jokapäiväistä arjen toimintaa, joka edellyttää:

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009

Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009 Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009 Tavoitteet Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan keskeisiä periaatteita:

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet. Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus

Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet. Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus TAUSTA-ARVIOINNIT (KAN) TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN AMMATILLISESSA PERUS- KOULUTUKSESSA (2006) SOVITELLEN Sosiaaliset

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla OPPISOPIMUS Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla Palaute jokapäiväisessä työssä Työssä oppimisen arviointi - työpaikkakouluttaja Tutkinnon suorittaminen Aikuisilla tutkintotilaisuudet Nuorilla

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013. Erityisteema: Yrittäjyys. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013. Erityisteema: Yrittäjyys. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Erityisteema: Yrittäjyys Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto Laatupalkinnon tavoitteena on kannustaa ammatillisen

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki

Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy 11.12.2012 / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki OSALLISTUJILLE MAKSUTON KOULUTUS Opetushallituksen rahoittamaa osallistujille maksutonta

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus 25.3.2010 Pasi Rentola 1 Ammatillisen koulutuksen volyymit Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 144 000 Opetussuunnitelmaperusteinen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

tukipalvelujen laadunvarmistusta

tukipalvelujen laadunvarmistusta Verkko-opetuksenopetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta Taina Rytkönen-Suontausta Bit 06, Oulu 2.11.2006 Agenda Vopla-hanke pähkinänkuoressa Mitä laatu ja laadunvarmistus ovat? Miksi tukipalveluja kannattaa

Lisätiedot

29.10.2014/Marjut Huttunen

29.10.2014/Marjut Huttunen Toimivaa laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Luovissa kevään 2014 pilotissa - Alueellinen perehdytystilaisuus 29.10.2014 Oulu Toimivaa laadunhallintaa ja

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot