TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN KOULUTUKSEN JA OPPIMISEN LAADUNVARMISTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN KOULUTUKSEN JA OPPIMISEN LAADUNVARMISTUS"

Transkriptio

1 MONISTE 3/2008 TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN KOULUTUKSEN JA OPPIMISEN LAADUNVARMISTUS TAUSTASELVITYS Kirsti Stenvall

2 Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN EDITA, HELSINKI 2008

3 SISÄLLYS LUKIJALLE JOHDANTO Taustaselvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Keskeisiä käsitteitä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksessa Selvityksen toteutus Haastattelut SELVITYKSEN TAUSTAKSI Eurooppalainen yhteistyö ja laadunhallinnan viitekehys Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen työvälineitä Suosituksia työssäoppimisesta TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN TULOKSIA TYÖPAIKALLA TAPAHTUVASTA... OPPIMISESTA Tutkimuksen näkökulmia työssäoppimisesta Arviointia työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta Työssäoppimisen laatu teemana kehittämishankkeissa Kansainvälisiä kehittämishankkeita ja käytäntöjä HAASTATTELUJEN ANTAMA KUVA TYÖSSÄOPPIMISEN LAADUNVARMISTUKSESTA Työpaikalla tapahtuva oppiminen nykytilan kuvauksia Koulutuksen järjestäjän ja työpaikan yhteistyö Opiskelija työssäoppijana Työssäoppimisen laadunvarmistus tulevaisuuden haasteet Koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyö Yhteisiä tulevaisuuden haasteita YHTEENVETO LIITTEET KIRJALLISUUS

4 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Ammatillisen koulutuksen laatuun liittyviä Leonardo hankkeita Taulukko 2. Työpaikalla tapahtuva oppiminen: nykytilan arviointia Taulukko 3. Työssäoppimisen laadun varmistaminen Taulukko 4. Kuvauksia työssaoppimisen kriittisistä kohdista Taulukko 5. Opetushallitukselta toivottu tuki työpaikalla tapahtuvan koulutukseen ja oppimiseen

5 LUKIJALLE Työpaikalla tapahtuvan koulutusta ja oppimista on kehitetty Suomessa viime vuosina monin tavoin. Oppilaitosmuotoisessa opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa ammatillisessa koulutuksessa työssäoppimista on toteutettu jo useita vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä. Haasteena on edelleen työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatu ja yhteistyön tiivistäminen koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja työpaikkojen välillä. Opetushallitus käynnisti vuosina 1997 ja 1999 ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen laatuprojektit, joissa on kehitetty erilaisia laadunhallinnan työvälineitä koulutuksen järjestäjille. Oppisopimuskoulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen laatua on vuodesta 2000 lähtien kehitetty myös opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteistyönä toteutetulla oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailulla. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadun kehittämistä on tukenut valtioneuvoston hyväksymän Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelman linjaukset. Tämä selvitys perustuu opetusministeriön ja Opetushallituksen väliseen tulossopimukseen vuosille Raportin tarkoituksena on toimia taustaselvityksenä hankkeille, joissa paikallisesti tuetaan työpaikalla tapahtuvaa oppimista oppisopimuskoulutuksessa ja oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa koulutuksessa. Tässä julkaisussa kuvataan sitä, mikä on työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistuksen nykytila ja kehittämistarpeet. Lisäksi tuodaan esille, millaisia työssäoppimisen laadunvarmistukseen kohdistuvia näkemyksiä, odotuksia ja kehittämistarpeita koulutuksen järjestäjillä on. Selvitys perustuu työssäoppimista koskevaan kirjallisuuteen ja haastatteluihin. Selvityksen on Opetushallituksessa tehnyt erikoissuunnittelija Kirsti Stenvall. Työn suunnittelussa ovat olleet mukana opetusneuvos Aila Korpi ja opetusneuvos Leena Koski. Kiitämme kaikkia haastatteluihin osallistuneita heidän työpanoksestaan työpaikoilla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen edistämiseksi. Helsingissä 1. päivänä maaliskuuta 2008 Kirsti Stenvall 5

6

7 1 JOHDANTO 1.1 Taustaselvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Tämän selvityksen lähtökohtana on ollut Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistus projekti (TOPLA), joka perustuu opetusministeriön ja Opetushallituksen väliseen tulossopimukseen vuosille Hankkeen suunnittelu käynnistyi jo vuonna 2006, jolloin Opetushallituksessa laadittiin hankesuunnitelma projektin toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on tukea valtakunnallisesti, paikallisella tasolla tehtävää, työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistusta. Tarkoituksena on näin tukea myös Opetushallituksen ja opetusministeriön yhteistyönä valmistettua Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositusta (2008). Selvityksen tarkoituksena on myös tuoda esille kokemuksia ja tietoa siitä, millaisia laadunvarmistuksen työvälineitä koulutuksen järjestäjät tarvitsevat työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen tukemiseen. Taustaselvitys perustuu kirjallisuuteen, työssäoppimisen kehittämishankkeiden tuottamaan kirjalliseen materiaaliin ja vuonna 2007 tehtyihin haastatteluihin. Selvitys koskee pääasiallisesti oppisopimusmuotoista ja oppilaitosmuotoista ammatillista peruskoulutusta. 1.2 Keskeisiä käsitteitä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksessa Arkikielessä laadun käsite on monimerkityksinen. Laatu käsittää virheettömyyden ja tasaisuuden. Laatu on myös vastiketta rahalle. (Vaso 2000; Räisänen & Vainio 1996). Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusta voidaan tarkastella eri näkökulmista. Lähtökohdaksi voidaan ottaa koulutusorganisaation näkökulma, opiskelijan näkökulma tai työelämän näkökulma. Toiminnan laadun varmistaminen edellyttää aineellisten ja henkisten voimavarojen sekä kaikkien osapuolten sitoutumista laadunhallintaan. Laatu edellyttää johdon, henkilöstön, sidosryhmien ja kumppanien yhteistyötä. Laatua onkin tämän vuoksi vaikea määritellä yksiselitteisesti. Laatu on myös erinomaisuutta. Tällöin voi olla kysymys organisaation vaikuttavuudesta, kilpailukyvystä tai asiakkaiden ja sidosryhmien tyytyväisyydestä. Ammatillisessa koulutuksessa toiminnan erinomaisuus voi esimerkiksi tarkoittaa tuloshakuisuutta, asiakassuuntautuneisuutta, johtajuutta ja toiminnan päämäärätietoisuutta (Räisänen 2005). Yleisesti koulutuksen laadulla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu koulutuksen suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Käsite laadunvarmistus pohjautuu englanninkieliseen käsitteeseen quality assurance, joka kattaa laadunhallinnan ja laadun kehittämisen. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksissa (1999, 2008) laadunvarmistuksen käsite viittaa laatujärjestelmään ja niihin toimenpiteisiin, joiden avulla voidaan varmistaa palvelun tai tuotteen laatu. Laadunvarmistuksen toteutumisen edellytyksenä on kaikkien osapuolten luottamus näihin toimenpiteisiin. Laadunhallinnalla taas tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla turvataan ja kehitetään ammatillisen koulutuksen järjestäjän toiminnan laatua. Määritelmä kattaa laadun varmistamisen ja kehittämisen. Tähän kuuluu myös erilaisten arviointien pohjalta tapahtuva jatkuva kehittämistyö ja kumppanuuksiin perustuva verkostoyhteistyö. (Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus 2008). Tässä julkaisussa ammatillisen koulutuksen laadunhallinnalla viitataan väljästi kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan koulutuksen ja oppimisen tavoitteiden toteutuminen. 7

8 1.3 Selvityksen toteutus Tämä selvitys on toteutettu käyttäen hyväksi työssäoppimisen kehittämishankkeiden ja tutkimuksen tietoa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen toteutuksesta ja kehittämistarpeista. Kirjallisuuden ja muun tiedon läpikäymisessä erityistä huomiota on haluttu kiinnittää niihin tekijöihin ja työvälineisiin, joiden avulla voidaan varmistaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatu. Tässä julkaisussa kirjallisuutta ja kehittämishankkeiden tuloksia viime vuosilta on läpikäyty harkinnanvaraisesti. Selvityksessä on käytetty hyväksi Koulutuksen arviointineuvoston raporttia Työpaikalla tapahtuva oppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa (2006). Selvityksen tietoja on täydennetty haastattelemalla muutamia koulutuksen järjestäjien edustajia. 1.4 Haastattelut Haastattelujen tarkoituksena on ollut syventää tietoa työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämistarpeista ja tulevaisuuden odotuksista. Haastatteluun valittiin harkinnanvaraisesti 8 koulutuksen järjestäjää sekä 3 työnantajaorganisaation edustajaa touko-kesäkuussa Haastateltavat ovat kaikki olleet mukana kehittämässä työssäoppimista opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa tai oppisopimusmuotoisessa ammatillisessa koulutuksessa. Haastattelut tehtiin avoimen haastattelulomakkeen avulla (liitteet 1a-1c). Selvityksen tekijä oli ennen haastattelutilannetta henkilökohtaisesti yhteydessä jokaiseen haastateltavaan. Haastattelut järjestettiin pääasiassa haastateltavien työpaikalla ja ne kestivät tunnista puoleentoista tuntiin. Haastattelujen teemoina olivat työpaikalla tapahtuva koulutus ja oppiminen, nykytilanne ja kehittämistarpeet oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa ja opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Muutamassa haastattelussa oli paikalla useampi haastateltava. Haastattelujen pääasialliset tulokset kuvataan luvussa 4. Haastatteluja ei ole tässä julkaisussa raportoitu systemaattisesti, vaan niiden tehtävänä on ollut tarjota näkökulmia ja kehittämisideoita työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistukseen. Haastatteluissa on käsitelty mm. seuraavia kysymyksiä: Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistus Millaisia laadunvarmistuksen menetelmiä organisaatiossanne on käytössä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunhallintaan? Millaisia käytännön työvälineitä: esimerkiksi intra, sähköposti, lomakkeet, keskustelut, tapaamiset jne.? Tulevaisuuden haasteet Millaisia työvälineitä organisaationne tarvitsee lähivuosina työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen parantamiseksi? Mitkä ovat mielestänne tulevaisuuden haasteet työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistamisessa? Mitkä ovat työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen kriittiset kohdat, joissa mielestänne tulee onnistua? 8 Tässä raportissa on erityistä huomiota kiinnitetty niihin työvälineisiin, joita koulutuksen järjestäjät, opettajat tai työpaikkaohjaajat ovat haastatteluissa toivoneet työpaikalla tapahtuvan oppimisen parantamiseksi.

9 2 SELVITYKSEN TAUSTAKSI 2.1 Eurooppalainen yhteistyö ja laadunhallinnan viitekehys Ammatillisen koulutuksen laadun kehittäminen on ns. Kööpenhaminan prosessin (vuodesta 2002 lähtien) yksi päätavoite. Tavoitteena on lisätä koulutuksen vetovoimaisuutta ja edistää ammatillisessa koulutuksessa olevien liikkuvuutta. Kööpenhaminan prosessin yhteydessä on ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen tukemiseksi kehitetty yhteinen viitekehys (CQAF, Common Quality Assurance Framework). Euroopan unionin neuvosto on vuonna 2004 antanut suosituksen viitekehyksen käyttöönoton edistämisestä jäsenvaltioissa. Yhteisen viitekehyksen tarkoituksena on auttaa kehittämään, seuraamaan, arvioimaan ja parantamaan laatujärjestelmiä ja laadunhallinnan käytäntöjä kansallisesti ja paikallisesti koulutuksen järjestäjien toimesta. (Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus 2008). Tarkoituksena on näin luoda perustaa eurooppalaiselle yhteistyölle ammatillisessa koulutuksessa. Helsingin kommunikeassa (2007) todetaan, että eurooppalaisen yhteistyön ja ammatillisen koulutuksen verkostoitumisen tarkoituksena on parantaa koulutuksen laatua kaikissa jäsenvaltioissa. Tavoitteena on muun muassa edistää eurooppalaista yhteistyötä ja liikkuvuutta ammatillisen koulutuksen alalla. 1 Yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (CQAF) 2 mukaan koulutuksen kansallista ohjausta olisi hyvä tarkastella suunnittelun, toteutuksen, palautteiden ja muutosmenettelyjen näkökulmasta. Viitekehys on myös otettu käyttöön Suomessa ammatillisen koulutuksen uudistetussa laadunhallintasuosituksessa (2008). 2.2 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen työvälineitä Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistusta tukevat sellaiset työvälineet, joiden avulla voidaan tunnistaa ja kuvata kehittämistä vaativa toiminta. Tällaiset työvälineet voivat olla joko kehittämisen tai arvioinnin työvälineitä. Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa laadunvarmistuksen työvälineiksi on mainittu mm. kaaviot, matriisit ja analyysit, vertailut sekä ulkopuolisen tahon suorittamat auditioinnit (Oppisopimuskoulutuksen laadunhallinta 2002.) Työssäoppimisen laadun parantamisella tarkoitetaan usein työpaikalla tapahtuvan oppimisen parantamista ja siinä yhteistyötä ja kumppanuutta yritysten ja koulutuksen järjestäjien välillä. Tavoitteena työssäoppimisessa on myös ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen (Työpaikalla tapahtuva oppiminen 2006, 101). Työssäoppimisen laatuvaatimukset määritetään ammatillisessa peruskoulutuksessa opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa näyttötutkintojen valtakunnallisissa perusteissa. Koulutuksen ja oppimisen yleinen laadun varmistaminen ammatillisen koulutuksessa perustuu lakiin ja asetukseen ammatillisesta koulutuksesta (630/1998; 811/1998) ja aikuiskoulutusta koskevaan lainsäädäntöön kuten lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998; 812/1998.) Ammatillisessa peruskoulutuksessa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä säätelevät laki ja asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä Opetushallituksen määräykset ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkinnon perusteista muutoksineen. Myös Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (vuosille ) tavoitteena on koulutuksen laadun ja työelämävastaavuuden parantaminen. Kehittämisen painopisteenä on ollut mm. työssäoppimisen toteutuksen parantaminen, oppilaitosten ja työelämän yhteistyön tiivistäminen, työpaikkaohjaajien koulutus sekä yhteistyön seurannan parantaminen. 1 Eurooppalainen laadunvarmistusverkosto ENQA-VET. 2 Fundamentals of A Common Quality Assurance Framework (COAF) for VET in Europe. European Commission

10 Työssäoppimisen yleisenä tarkoituksena ammatillisessa koulutusjärjestelmässä on edistää koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja samalla vahvistaa ammatillista osaamista. Ammatillisiin perusperustutkintoihin kuuluu työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua, jonka laajuus vaihtelee tutkinnoittain. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija kuuluu työyhteisöön sen jäsenenä. Oppisopimus on työnantajan ja opiskelijan välillä tehtävä määräaikainen työsopimus siihen liittyvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Koulutuksessa pääpaino on työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa työssäoppimisen kokeilua ja vakiinnuttamista on valtakunnallisesti tuettu useita vuosia valtioneuvoston kehittämissuunnitelman mukaisella tukiohjelmalla, jota on rahoitettu myös Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Laajaan tukiohjelmaan on sisältynyt tiedotusta, opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutusta, erilaisia hankkeita ja työssäoppimisen seurantaa. Koulutuksen järjestäjille on myös myönnetty työssäoppimisen vakiinnuttamiseen erityistä tukimäärärahaa vuodesta 2001 lähtien. (Työpaikalla tapahtuva oppiminen 2006; Oppisopimuskoulutuksen 2007). 2.3 Suosituksia työssäoppimisesta Valtion, kuntien ja työelämän keskusjärjestöjen suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä annettiin marraskuussa Suosituksen keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä opiskelijoiden työelämään siirtymisen tehostamisen. Opetusministeriön työssäoppimisen tilannekatsauksessa (2005) esitetään työssäoppimisen kehittämistarpeita ja toimenpiteitä. Ehdotukset koskevat mm. työssäoppimisen toteuttamisen onnistumista työpaikkaohjaajakoulutuksen laatusuositusta, koulutuksen järjestäjien ja alueellisen elinkeinoyhteistyön merkitystä työssäoppimisen toteuttamisessa työpaikkaohjaamisessa tarvittavia taitoja Opetusministeriön tilannekatsaukseen (2005) kysyttiin myös työssäoppimisen kehittämistarpeita koulutuksen järjestäjiltä. Vastauksissa nousivat esiin mm. työpaikkaohjaajien koulutustarve, ammattiosaamisen näyttöjen ja työssäoppimisen yhteensovittaminen ja siihen tarvittava koulutus, työelämäyhteistyön tiivistäminen kaikissa muodoissa ja opetussuunnitelman tavoitteisiin perustuvan oppimisen ohjaamisen turvaaminen. (Työssäoppimisen tilannekatsaus 2005.) Koulutuksen arviointineuvosto toteutti vuonna 2006 laajan arvioinnin työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Arviointiraportin (2006) mukaan työssäoppimiselle asetetut yleiset tavoitteet on Suomessa saavutettu melko hyvin. Työssäoppiminen on parantanut ammatillisen peruskoulutuksen kilpailukykyä ja koulutuksen työelämälähtöisyyttä sekä lisännyt eri tahojen välistä vuoropuhelua ja opettajien työelämäyhteyksiä. Myös opiskelijan oppimisympäristö on muuttunut työssäoppimisen myötä työelämälähtöisemmäksi. Ammatillinen osaaminen on parantunut ja opiskelijoiden tietämys on kasvanut työn todellisesta luonteesta ja työelämän toimintatavoista. Työssäoppiminen on myös helpottanut opiskelijoiden työllistymistä. Raportissa nostetaan esille myös työssäoppimista koskevia kehittämistarpeita. (Työpaikalla tapahtuva oppiminen 2006). 10

11 3 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN TULOKSIA TYÖPAIKALLA TAPAHTUVASTA OPPIMISESTA 3.1 Tutkimuksen näkökulmia työssäoppimisesta Viime vuosien tutkimukset ovat tuoneet esille monipuolista tietoa ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksistä, työssäoppimisen käytännöistä sekä työpaikalla tapahtuvista oppimisesta koulutuksen järjestämismuodosta riippumatta. Tutkimukset sijoittuvat pääosin kasvatustieteen alueelle, ja työssäoppimisesta on tehty runsaasti opinnäytetöitä. Tähän selvitykseen on kerätty yleistietoja koskien työpaikalla tapahtuvaa koulutusta ja oppimista. Ammatillista peruskoulutusta käsittelevien tutkimusten teoreettisena viitekehyksenä on oppiminen yksilö- ja yhteisötasolla (Majuri 2007; Tynjälä & al ) Oppisopimusmuotoista koulutusta käsittelevien tutkimusten ja selvitysten osuus on vähäisempi kuin ammatillista koulutusta koskevan tutkimuksen määrä. Tutkimus on paljolti kiinnittynyt ESR rahoituksella toteutettujen hankkeiden tarkasteluun ja tulosten arviointiin. Tästä näkökulmasta työpaikalla tapahtuvaa oppimista on selvitetty laajasti mm. Silta hankkeen seurantatutkimuksessa vuosina (Lasonen 2000), työssäoppimisen kokeiluja kehittämishankkeissa vuosina (Eerola & Majuri 2007) sekä erilaisina yliopistollisina tutkimushankkeina (esim. Tynjälä 2005 a, b). Työssäoppimisesta tehtyjen tutkimusten tavoitteita, aineistoja ja menetelmiä on koostettu yhteen Eerolan ja Majurin (2007) selvityksessä. Yhteenvetoa on myös tehty Koulutuksen arviointineuvoston raportissa (2006, ). Työssäoppimisen toimintamalleja on koottu Educa-Instituutin julkaisuihin (Frisk & Teittinen 2007), samoin julkaisut sisältävät malleja ja ratkaisuja työpaikkaohjaajien koulutukseen (Frisk 2007; Rahikainen & Frisk 2007). Yleisesti voidaan sanoa, että työpaikalla tapahtuvaa oppimista on tutkimuksessa tarkasteltu monesta näkökulmasta. Tutkimuksessa keskeisiä teemoja ovat työorganisaatioiden näkökulmasta olleet mm. työpaikat oppimisympäristöinä työpaikalla tapahtuva opiskelijan ohjaus ja tuki työpaikkaohjaajien toiminta ja tukimuodot koulutuksen järjestäjien/oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyöverkostot koulutuksen työelämävastaavuuden toteutuminen Työssäoppimisen laadun katsotaan yleisesti syntyvän työpaikkojen, oppilaitosten, opiskelijoiden ja opettajien yhteistyönä. Yleistä tutkimuksessa on, että työssäoppimista tarkastellaan opiskelijoiden, opettajien ja työpaikkaohjaajien/yritysten kokemuksina mm. seuraavasti: Millaisia kokemuksia ja toiveita yrityksillä ja oppilaitoksilla on yhteistyöstä? Millaisia kokemuksia työpaikkaohjaajilla ja opettajilla on yhteistyöstä? Millaisia kokemuksia opiskelijoilla on työssäoppimisesta? Miten työssäoppiminen edistää opiskelijan työllistymistä? Millaisia ovat työssäoppimisen alueelliset ja toimialakohtaiset erot? Miten työpaikkaohjaajat arvioivat työorganisaatioita oppimisympäristöinä? Yleisesti tutkimuksessa katsotaan, että työssäoppimisen koulutuksellinen vaikuttavuus oppimiseen on hyvä. Työssäoppimisen jaksot opettavat opiskelijoille oma-aloitteisuutta, käytännön taitoja, oppimiseen yhteistyötaitoja ja itseluottamusta. Laadukkaan työssäoppimisen suunnittelu, toteutus ja arviointi ovat edellytys koko työssäoppimisjärjestelmän toimivuudelle. Yleisesti pidetään myös tärkeänä, että opiskelijoiden ohjaus- ja arviointikäytäntöjen toteuttamiseen tulee olla selkeät pelisäännöt, ohjeet, mallit ja käytännön lomakkeet. (Esim. Tynjälä ym. 2005). 11

12 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen keskeisin vaikuttaja on työpaikkaohjaaja. Työpaikkaohjauksen resurssit ja ohjaajien rooli on tullut vahvasti esille työssäoppimisen tutkimuksissa ja selvityksissä. Tutkimusten mukaan opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Toimialoittain, alueittain ja työpaikoittain vaihtelua esiintyy etenkin siinä, miten koulussa opittu ja työssä tarvittavat taidot vastaavat toisiaan (Majuri & Eerola 2007; Tynjälä & ym ) Oppilaitokset ovat kuitenkin hyvin eri vaiheissa työpaikkaohjaajien koulutuksen nivomisessa koulutuksen arkeen. Osin yhteistyö ei tässä asiassa ole vielä alkanut ollenkaan (Majuri & Eerola 2007.) Tutkimus on myös tuonut esille työssäoppimisen toiminnallisten prosessien piirteitä ja toiminnan arvioinnin tarpeita. Tutkimuksessa on kuvattu kumppanuusyhteistyötä, työssäoppimisen yhteiskunnallisia tuloksia ja vaikuttavuutta. Kansainvälisessä tutkimusprojektissa (Stenström 2006) työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen laadunvarmistuksen hyvinä piirteinä Suomen osalta todettiin: oppilaitosten ja opettajien toimivat työelämäyhteydet hyvät laadunvarmistuksen työvälineet toimiva työpaikkaohjaajakoulutuksen järjestelmä yleiset arviointikäytännöt: yhteisarviointi, itsearviointi, arvioinnin kohteiden ja kriteerien määrittäminen, arvioitsijoiden pätevyyden varmistaminen arvioinnin dokumentointi Sosiaali- ja terveysalan ammatillista koulutusta koskevassa tutkimuksessa (Hulkari 2006) selvitettiin, mitä työssäoppimisen laatu merkitsee opiskelijoille, opettajille ja työpaikkaohjaajille. Tutkimusaineisto on kerätty vuosien aikana kolmen Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen yhteydessä. Tutkimuksessa tuli esille mm. seuraavia näkökulmia: Laadun käsitteellä halutaan koulutuksessa korostaa yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa laatutyön painopiste on itsearvioinnissa ja työssäoppimisen laadun verkostomaisessa kehittämisessä. Opiskelijoiden käsitys laadusta on sidoksissa ammattitaidon oppimisen prosessiin ja oppimisen mahdollisuuteen työpaikalla. Opettajien laatukäsitys painottaa rakenteita ja edellytysten luomista oppimiselle. Työpaikkaohjaajien laatukäsityksissä korostui koulutuksen lopputulos ja opiskelijan osoittama ammattitaito. Työssäoppimisen laatua voidaan varmistaa monella tavalla ja useiden toimijoiden yhteistyönä. Ydinprosessina pidetään tutkimuksissa yleisesti oppimista. Opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa työssäoppimisen laadun haasteet ovat samankaltaisia kuin oppisopimuskoulutuksena toteutettavassa koulutuksessa. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan työsuhde ja työpaikan oppimisympäristö tosin saattavat asettaa toisia haasteita oppimiselle kuin mitä oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen. Tutkijoiden yleisenä huomiona on, että työssäoppimisen laadun kehittämisessä on tiedostettava eri toimijoiden erilaiset laatukäsitykset. Laatu on aina sidoksissa toimintaympäristöön ja kuhunkin työyhteisöön. Tämän vuoksi laadun kehittämisessä on huomioitava eri osapuolten toiveet ja tarpeet. (Hulkari 2006; Majuri & Eerola 2007). 3.2 Arviointia työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen arviointiraportti (2006) toteaa, että Suomessa koko työssäoppimisen järjestelmää pidetään onnistuneena, vaikka järjestelmässä esiintyy monia kehittämistarpeita. Silti koulutuksen järjestäjien väliset erot työssäoppimisen järjestämisessä ovat suuret. Vain hieman yli puolet arvioinnissa mukana olleista järjestäjistä ylitti arviointiryhmän käyttämän ns. laatutason. Yli puolella järjestäjistä ei ollut näyttöä viranomaisten edellyttämästä työssäoppimisen järjestämissuunnitelmasta. Vain osa järjestäjistä on arvioinnin mukaan asettanut selkeitä tavoitteita työssäoppimista koskevien toimintatapojen yhdensuuntaistamiselle. 12

13 Työssäoppimisjärjestelmän vahvuuksiksi arviointiraportissa (2006) mainitaan Oppilaitosten alueellinen ja/tai seudullinen yhteistyö. Hyvät taloudelliset puitteet järjestelmän kehittämiselle. Palautetiedon kerääminen työpaikkaohjaajilta ja opiskelijoilta. Työssäoppimisen vaikuttavuus on hyvää. Opiskelijoiden motivaatio on kasvanut, oppimistulokset ovat parantuneet, ja opiskelijoiden kiinnostus yrittämiseen on kasvanut. Työssäoppiminen toimii hyvänä rekrytointikanavana yrityksille. Keskeisistä kehittämisalueista on noussut esille työssäoppimisen strategisen suunnittelun vähäisyys koskien erityisesti työssäoppimisen resurssisuunnittelua. Kehittämisen tarpeita arviointiraportti (2006) nostaa esille mm. seuraavissa asioissa: Alueellisten ja paikallisten koulutustarpeiden ennakoinnissa. Alueellisen yhteistyön toteutuksessa ja suunnittelussa. Opettajien työn vahvistamisessa työssäoppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa, opettajien työelämätuntemuksen vahvistamisessa. Pysyvien toimintamallien kehittämisessä, kun projektirahoitus päättyy. Työpaikkaohjaajakoulutuksen mallien kehittämisessä. Oppilaitosten työelämäyhteistyön vahvistamisessa. Työssäoppimisen tietojärjestelmien kehittämisessä. Hyvien toimintatapojen levittämisessä ja toisilta oppimisessa. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteensovittamisessa. Työssäoppimisjärjestelmän jatkuvassa arvioinnissa. Arviointiraportti (2006) suosittaa raportissaan mm. työssäoppimisen tasalaatuisuuden parantamista opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa. Työssäoppimisen laadunhallintaa tulisi arviointiraportin (2006, 179) mukaan kehittää siten, että koulutuksen järjestäjän vastuuta, tavoitteita ja toimintaperiaatteita selkiytettäisiin. Tärkeää olisi luoda toimivat yhteistyökäytännöt eri yksikköjen ja alojen välille alueellisesti ja koulutusalakohtaisesti. Oppisopimuskoulutuksessa arviointiraportti (2006) nostaa esille koulutusmuodon systemaattisen kehittämistarpeen mm. seuraavissa asioissa: Työpaikkakouluttajakoulutuksen järjestämisessä. Opiskelija- ja tehtäväkohtaisten tavoitteita tulisi koulutuksen aikana selkiyttää. Työpaikkojen ohjausta ja valmennusta tulisi jatkaa. Sopimuskäytäntöjen kehittämisessä. Oppisopimusviranomaisen ja työpaikkaohjaajan roolin, yhteistyön ja vastuiden selkiyttämisessä. Oppisopimuskoulutuksen tiedonhallinnan kehittämisessä; mm. ennakoinnissa, arvioinnissa ja seurannassa sekä koulutuksen vaikuttavuudessa. 3.3 Työssäoppimisen laatu teemana kehittämishankkeissa Työssäoppimisen kehittämishankkeissa on viime vuosina otettu esille erilaisia laadun kehittämisen näkökulmia. Huomiota on kiinnitetty työpaikkaohjaajien, opiskelijoiden ja opettajien tarpeisiin kehittää työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytäntöjä ja työvälineitä oppimisen vahvistamiseen. Kehittämishankkeita on viime vuosina ollut erilaisia ja niitä on toteutettu koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten, opetushallinnon ja korkeakoulujen toimesta. 13

14 Tämän selvityksen pohjalta näyttäisi siltä, että suurin osa kehittämishankkeista koskee nuorten opetussuunnitelmaperusteista ammatillista koulutusta ja aikuisten ammatillista lisäkoulutusta. Näyttäisi siltä, että oppisopimuskoulutuksen erityiskysymyksiin kohdistuvien hankkeiden osuus olisi muita ammatillisen koulutuksen hankkeita selvästi vähäisempi. Tarkemman ja täsmällisemmän tiedon saaminen nykyisestä tilanteesta edellyttäisi kuitenkin tätä selvitystä huomattavasti laajempaa tarkastelua. Kokeilu- ja kehittämishankkeet Opetushallitus käynnisti ensimmäiset työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishankkeet vuonna Samaan aikaan käynnistettiin myös maakunnallisia kehittämishankkeita kansallisin toimin 15 paikkakunnalla. Hieman myöhemmin aloitettiin Silta ammatillisesta koulutuksesta työelämään -kokeilut kymmenillä paikkakunnilla EU:n rakennerahastojen tuella. Näissä pilottikokeiluissa kartoitettiin työssäoppimisen edellytyksiä ja työssäoppimiseen tarvittavia resursseja oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Hankkeissa tuotettiin myös materiaalia työssäoppimisen tueksi. Osa piloteista toteutettiin laajoina alueellisina kehittämishankkeina, joissa tavoitteena oli löytää ja kehittää kaikille aloille soveltuvia välineitä ja toimintatapoja sekä valmistaa maaperää työssäoppimisen kulttuurille. Opetusministeriön työssäoppimisen tukiohjelmat (vuosina ) ovat sisältäneet toimenpiteitä, hankkeita, tukea ja ohjausta koulutuksen järjestäjille ja työelämän edustajille. Toimenpiteisiin on kuulunut mm. seuraavia teemoja: opetustoimen henkilöstökoulutusta opettajien työelämäjaksoja työpaikkaohjaajien koulutusta työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämispilotteja tutkimusta ja tiedotusta Työvälineitä työssäoppimisen laadunvarmistukseen Koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden toteuttamissa työssäoppimisen kehittämishankkeissa on tuotettu hyvin työvälineitä työssäoppimisen laadunvarmistukseen. Työvälineet ja hyvät käytännöt on kuvattu ja julkaistu (Frisk, T. 2005; Frisk & Antila 2004; Antila, P & Frisk, T. & Hätönen, H. 2004). Hankkeissa on ollut mukana myös oppisopimuskoulutuksen kehittämistä. Opetushallituksen ESR työssäoppimisprojekteissa on vuosina tehty työssäoppimisen materiaaleja ja koulutusmalleja sekä koottu yhteen työssäoppimisen toimintamalleja (Frisk 2007; Frisk & Teittinen 2007, Rahikainen & Frisk 2007). Opetushallitus on vuodesta 2000 lähtien kehittänyt opetusministeriön toimeksiannosta työvälineitä oppisopimuskoulutuksen laatuun. Asiakastyytyväisyyden mittaamiseen tarvittavien kyselyjen kehittämisessä on otettu huomioon valtakunnalliset ammatilliselle koulutukselle ja oppisopimuskoulutukselle asetetut tavoitteet. Asiakaskyselyjen tarkoituksena on tukea koulutuksen järjestäjiä niiden parantaessa oman toimintansa asiakas- ja prosessilähtöisyyttä (Korpi 2004). Koulutuksen järjestäjien toiminnan ulkoiseen arviointiin ja itsearviointiin Opetushallitus on järjestänyt koulutusta ja konsultointia. Taloudellisen tiedotustoimiston VETOLAVA 3 -projektissa (vuodet ) toteutettiin laatuohjelma, jonka tavoitteena oli tukea työssäoppimisen kehittämistyöstä vastaavien henkilöiden työtä ja verkostoitumista, työssäoppimisen prosessien kuvaamista ja kehittämistä oppilaitoksissa sekä alueellista verkostoitumista työssäoppimisen kehittämistyössä. Laatuohjelmaan osallistuneille tehtiin toukokuussa 2006 kysely, jolla selvitettiin projektin toimenpiteiden vaikuttavuutta. Vastaajat arvioivat laatukoulutuksen hyötyjä työssäoppimisessa mm. seuraavasti: 14

15 Asiantuntijaverkoston syntyminen, laatuajattelun kehittyminen ja apu työssäoppimisprosessin kehittämiseen. Monialainen työssäoppimisen kehittämistiimin työskentely; hyötynä prosessikuvausten ja toimintaohjeiden kehittyminen selkeämmiksi ja systemaattisemmiksi. Koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset sekä työelämän keskusjärjestöt ovat laatineet ohjeistuksia, ohjekirjasia sekä muuta materiaalia ammatillisessa peruskoulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa tapahtuvaan työssäoppimiseen. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen laadunvarmistusta kuvaavat myös oppaat, ohjeistukset, prosessikuvaukset sekä lomakkeistot, joita on saatavilla eri toimijoiden Internet-sivustoilta. Työssäoppimisen tiedotuskanavana toimii myös Opetushallituksen ylläpitämä Tonet palvelu (www. edu.fi/tonet). Se on työpaikoille, opiskelijoille ja oppilaitoksille suunnattu tiedotuskanava työssäoppimisesta ja sen toteuttamisesta osana ammatillista peruskoulutusta. Tonet-tietopalvelussa on myös koulutusalakohtaista tietoa työssäoppimisen toteuttamisesta. Muita portaaleja ovat mm. Taloudellisen Tiedotustoimiston nuoriso- ja koulupalvelu (www.tat.fi) sekä erilaiset työssäoppimisen tietoareenat, yhtenä esimerkkinä vakuutus- ja rahoitusalan Varakas-portaali (www.finva.fi/varakas) ja oppisopimuskoulutuksen portaali (www.oppisopimus.net) Kaiken kaikkiaan työssäoppimisen laadunvarmistuksen periaatteita ja käytäntöjä on erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa kuvattu paljon. Yleisesti voidaan sanoa, että laadunvarmistuksen työvälineet kohdistuvat seuraaviin teemoihin: työssäoppimisen toimintaperiaatteet ja strategiat, yhteistyö koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja työpaikkojen välillä työpaikkaohjauksen toiminta- ja arviointimallit koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen työssäoppimisen palautejärjestelmä; palautteet opiskelijoilta, työssäoppimispaikoilta ja opettajilta. tulosten ja vaikuttavuuden arviointimallit kuvaukset hyvistä työssäoppimisen käytännöistä Tätä selvitystä tehtäessä tuli esille, että työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistus ymmärretään oppilaitoksissa ja työpaikoilla työssäoppimisen käytännön prosesseihin liittyviksi toimenpiteiksi. Tällaisiksi toimenpiteiksi mainitaan mm. oppisopimuskoulutuksen osalta työpaikalla tehtävät järjestelyt oppimisen tueksi, yhteistyö oppilaitosten ja tietopuolisen koulutuksen järjestäjien kanssa, yhteistyöverkosto paikallisen ja alueellisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa, työpaikkaohjaajien toiminta, koulutus ja yhteistyö sekä yhteistyö oppisopimustoimiston kanssa. Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa nostetaan puolestaan tärkeänä esille työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävä yhteistyö, yhteistyöyritysten tai muiden toimipaikkojen määrä ja kiinnostus työssäoppijoita kohtaan. Huoli työssäoppijoiden määrän kasvusta sekä ohjaus- ja tukiresurssien riittävyys näyttäisivät olevan kehittämishankkeissa jatkuvia keskustelun aiheita. Koulutuksen järjestäjien ja eri sidosryhmien kehittämishankkeissa on valmistettu työvälineitä työssäoppimisen laadunvarmistukseen, mm. seuraavia: työssäoppimista koskevia strategisia suunnitelmia työssäoppimista koskevia sopimuksia työpaikkakohtaisia perehdytys- ja ohjaussuunnitelmia henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia (OPS, TOPS, HOPS) työpaikkakohtaisia luetteloita työssäoppimisen tehtävistä työssäoppimisen päiväkirjoja arviointi-, ohjaus- ja palautekeskustelujen ohjeita, lomakkeita ja kyselyjä asiakastyytyväisyyttä koskevia kyselyjä ja lomakkeita 15

16 Työssäoppimisen laadun varmistamisessa koulutuksen järjestäjät ovat hyödyntäneet laatustandardeja ja laatupalkintoon perustuvia järjestelmiä kuten esimerkiksi Euroopan laatupalkintomallia. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi kuuluu usein koulutuksen järjestäjän laatujärjestelmään, mikäli sellainen on otettu käyttöön. 3.4 Kansainvälisiä kehittämishankkeita ja käytäntöjä Työssäoppimisen laadun kehittäminen on ollut yksi tärkeä teema eurooppalaisessa ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop aloitti vuonna 2001 Euroopan komission pyynnöstä ammatillisen koulutuksen laadun kehittämistyön. Ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen yhteistyön vahvistuminen tiivistyi ns. Kööpenhaminan julistukseen (vuonna 2002). Siinä EU:n jäsenmaat asetettivat tavoitteeksi koulutuksen tulosten, laadun ja vetovoiman parantamisen unionin alueella. Eurooppalainen laatuverkosto ammatilliseen koulutukseen perustettiin vuonna 2005 (European Forum on Quality in VET). Lisäksi EU:n jäsenmaat ovat yhdessä sopineet ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen tukemiseen kehitetystä viitekehyksestä (CQAF, Common Quality Assurance Framework). Eurooppalaisessa yhteistyössä on myös sovittu ammatillisen koulutuksen laadullisten indikaattorien viitekehyksestä jäsenmaiden koulutusjärjestelmän arviointiin ja seurantaan (Seyfried 2007). Laadullisiksi indikaattoreiksi on mainittu koulutuksen järjestäjien määrä, joiden käytössä on jokin laadunhallinnan järjestelmä tai viitekehys (esim. EFQM, ISO) opettajien ja kouluttajien koulutuksen määrä (training of trainers) 16 Ammatillisen koulutuksen Leonardo -projektit Työssäoppimisen laatua on kehitetty myös Leonardo-liikkuvuushankkeissa sekä ammatillisen koulutuksen laatuhankkeissa. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa koskevia Leonardo hankkeita on esitelty Opetushallituksen raportissa (Koski & Kilpeläinen 2006). Ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen laadun arviointiin on niin ikään sovellettu erilaisia laatujärjestelmiä. Leonardo hankkeiden oppilaitosverkostossa on myös jonkin verran kehitetty myös yhteisiä työssäoppimisen laatukriteerejä (Valjus 2007). Oppisopimuskoulutusta koskevia työssäoppimisen hankkeita on Leonardo projekteissa toteutettu viime vuosina vähäisesti. Opetushallitus on toiminut vetäjänä/partnerina muutamissa Leonardo ohjelman ammatillisen koulutuksen laatuhankkeissa, mm. seuraavissa: Quality in VET-schools - The Vocational Educational Quality and Self-evaluation Project (Ammatillisen koulutuksen laatu ja itsearviointi), pilottiprojekti, vv Hankkeessa on kehitetty oppilaitosten itsearvioinnissa tarvittavia arviointimittareita EFQM:n (Euroopan laatupalkintokriteerit) mukaisille tulosalueille. Arviointimittareita on sovitettu yhteen Balanced Scorecard -viitekehyksen kanssa. Hankkeessa on valmistettu majoitus- ja ravitsemusalan oppilaitosten käyttöön akkreditointimallisovellus ja toteutettu verkkopohjainen oppimisfoorumi tiedottamista, keskustelua ja kokemusten vaihtoa varten (benchmarking-verkosto). Peer Review - Peer Review as an instrument for quality assurance and quality development in initial VET in Europe - Exchange of experience and development of a European manual, vv Projektin tavoitteena on edistää Euroopassa vertaisarviointimenetelmän käyttöä ammatillisen peruskoulutuksen laadun arvioinnissa ja kehittämisessä. Projekti on tuottanut vertaisarvioinnin käsikirjan ja kokeilee sen käyttöönottoa. Projektissa on ollut 22 partneria seuraavista maista: Itävalta, Tanska, Suomi, Saksa, Unkari, Italia, Hollanti, Portugali, Romania, Iso-Britannia ja Sveitsi. Suomessa Opetushallitus toimii projektin koordinoivana partnerina. Internet sivusto:

17 Seuraavassa taulukossa esitellään lyhyesti ammatilliseen koulutukseen sekä työssä oppimisen laatuun liittyviä muita Leonardo hankkeita. TAULUKKO 1. Ammatillisen koulutuksen laatuun liittyviä Leonardo hankkeita Hankkeen nimi, aloitusvuosi, vetäjä VQMS - Vet Quality Management System (ES BDF, Balear de Desarrollo y Formación, Espanja) DEQU - Development of Elements for Quality Assurance within practice oriented Higher Education (AT-2005), FACT Consulting Unternehmensberatung GmbH, Turun ammattikorkeakoulu QUAL-PRAXIS - Quality assurance and practice-oriented assessment in vocational education and training (FI-2003) Jyväskylän yliopisto Oppiminen erilaisissa ammatillisissa koulutusjärjestelmissä - Työkaluja ulkomaan työssäoppimisen seurantaan ja arvioimiseen (FI-2004, Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO) Työssäoppiminen Euroopan maissa (FI-2004, Kainuun ammattiopisto) Praktikum in Europe - Eurooppalainen työssäoppiminen (FI-2003, Ylä- Savon ammattiopisto YSAO) Qualitywork - Laadun ja arvioinnin kehittäminen kansainvälisessä työssäoppimisessa (FI-2005, Liiketalousopisto Helsinki- Malmi) Kuvaus Hankkeen yleisinä tavoitteina on osallistua CQAF: n kehittämiseen ammatillisessa koulutuksessa (CQAF= Common Quality Assurance Framework) sekä tehdä taustatyötä ja koota taustatietoa laadunhallinnan keskusteluun ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeen erityistavoitteina on luoda web-pohjainen malli ECQAF:n toteuttamiseen ammatillisessa koulutuksessa (menettelytavat ja työkalut) sekä testata viitekehystä eri järjestäjäyhteisöissä. Hankkeessa kehitetään ammatillisesti orientoituneen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen menetelmiä, tunnistetaaan hyviä käytäntöjä koulutuksen laadun arviointityössä, ja vertaillaan ammatillisen koulutuksen laatua kansainvälisesti. Projektin tavoitteena on selvittää opiskelija-arvioinnin malleja ja suuntauksia ammatillisessa koulutuksessa, erityisesti työssä oppimisessa eri Euroopan maissa (Suomessa, Saksassa, Itävallassa, Irlannissa ja Virossa). Projektissa kerätään tutkimustietoa sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti työssä oppimisen arvioinnista opettajilta, opiskelijoilta ja työelämän edustajilta. Ohjausalan vastavuoroisen asiantuntijahankkeen tavoitteena on kerätä tietoa ulkomaan työssäoppimisesta ja luoda käytäntöjä ja menetelmiä, joiden avulla ulkomaan työssäoppiminen, raportointi ja arvioinnin toteuttaminen saadaan vertailukelpoiseksi kotimaan työssäoppimisjaksojen kanssa. Maatalous-, puutarha- ja hevosalan hankkeessa opiskelijat perehtyvät ulkomaisella työssäoppimisjaksolla ongelmalähtöiseen oppimiseen. Kotimaiseen yhteistyöryhmään kuuluu oppilaitoksia Kainuusta ja Savosta, ja hankkeella on yhteyksiä NASEK-pilottiprojektiin. 19 opiskelijaa 3 4 viikoksi Ranskaan, Hollantiin ja Itävaltaan. Monialaisessa asiantuntijavaihtohankkeessa ammattiopettajat yhdessä työpaikkakouluttajien kanssa vertailevat työssäoppimisen ohjausta kumppanimaissa ja kehittävät näyttöjen toteuttamista kumppanimaiden työssäoppimispaikoissa. Lisäksi hankkeessa kehitetään nelikielinen kolmen alan ammattisanasto ulkomaan työssäoppimisjaksolle lähteville opiskelijoille ja ulkomaalaisia harjoittelijoita vastaanottaville yrityksille. Hankkeessa hyödynnetään aiemman Comenius-hankkeen hyviä käytäntöjä. Vaihdot: kuusi asiantuntijaa viikoksi Viroon, Saksaan ja Irlantiin. Vastavuoroisen opiskelijoiden työssäoppimishankkeen tavoitteena on vastata tarpeeseen yhtenäistää kansainvälisen työssäoppimisen käytäntöjä ja laatujärjestelmiä ja kehittää ammatillista koulutusta työelämäsuuntautuneemmaksi. Yhteistyökoulujen sisällä arvioidaan, kehitetään ja testataan laatu- ja arviointijärjestelmien soveltuvuutta ulkomailla tapahtuvaan työssäoppimiseen. Teema, kohderyhmä, internet sivusto - Työssäoppiminen; tutkintojen ja opintosuoritusten vertailtavuus - Opettajat, ohjaajat, suunnittelijat; viranomaiset, päättäjät ww.peda.net/ veraja/qualpraxis - Työssäoppiminen; Tutkintojen ja opintosuoritusten vertailtavuus - Opettajat, ohjaajat, suunnittelijat - Työssäoppiminen - Opiskelijat, ammatillinen peruskoulutus - Työssäoppiminen; Tutkintojen ja opintosuoritusten vertailtavuus - Opettajat, ohjaajat, suunnittelijat - Työssäoppiminen; Laadunhallinta ja - arviointi - Opiskelijat, ammatillinen peruskoulutus Lähde: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, Leonardo da Vinci ohjelma

18 18 Seuraavassa luvussa tarkastellaan sitä, mitä työvälineitä koulutuksen järjestäjän ja työpaikkojen edustajat katsovat tarvitsevansa työssäoppimisen laadunvarmistukseen. Yhteenveto perustuu tätä selvitystä varten tehtyihin haastatteluihin, jotka tehtiin vuoden 2007 kesällä (ks. liitteet 1a 1c-2).

19 4 HAASTATTELUJEN ANTAMA KUVA TYÖSSÄOPPIMISEN LAADUNVARMISTUKSESTA 4.1 Työpaikalla tapahtuva oppiminen nykytilan kuvauksia Koulutuksen järjestäjien käytössä on vaihtelevasti erilaisia käytännön työvälineitä työpaikalla tapahtuvaan koulutuksen ja oppimisen laadunhallintaan. Tähän selvitykseen pyydettiin muutamia koulutuksen järjestäjiä kuvaamaan ja kertomaan työvälineistä, joita opettajilla ja oppilaitoksilla on käytössä työpaikalla tapahtuvan oppimisen hallintaan ja arviointiin. Lisäksi kysyttiin tulevaisuuden haasteita ja sitä, mitkä ovat koulutuksen järjestäjän mielestä opiskelijoiden työssäoppimisessa kriittiset kohdat. Mihin kehittämistoiminnassa tulisi kiinnittää tulevaisuudessa huomiota? Koulutuksen järjestäjän ja työpaikan yhteistyö Haastatteluissa tuli esille, että työpaikalla tapatuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistuksena pidetään yleisesti koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen tiivistä yhteistyötä. Haastateltavat totesivat yhteistyön laajentuneen ja syventyneen viime vuosina. Erityisen tärkeätä on, koulutuksen järjestäjällä on käytössä yhteistyötä koskevia palautejärjestelmiä sekä arviointi- ja laatutyövälineitä. Laadunvarmistuksen edellytyksenä on, että koulutuksen lainsäädännön edellyttämät toimenpiteet toteutuvat ja yhteistyösuhteet työnantajiin ovat toimivat. Haastatteluissa tuli myös vahvasti esille, että työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistuksella ymmärretään vaatimusten mukaista oman toiminnan seurantaa ja arviointia. Oppimisen laatua voidaan koulutuksen järjestäjän näkökulmasta varmistaa monella tavalla; esimerkiksi parantamalla työpaikkaohjausta ja tiivistämällä yhteistyötä alueen työnantajiin. Sitä voidaan varmistaa ja vahvistaa paikallisena ja alueellisena verkostoyhteistyönä, työpaikkaohjaajien koulutustoimintana, yhteistyötä arvioivina katsauksina ja kyselyinä jne. Haastateltavat pitivät työssäoppimisen hyvää ennakkosuunnittelua laadunvarmennuksen edellytyksenä. Laadunhallinnan työvälineissä huomiota kiinnitettiin puolestaan työssäoppimista koskevaan tiedonvälitykseen, ohjaukseen ja tukeen sekä palaute- ja seurantajärjestelmiin. Taulukkoon 2. on koottu haastateltujen henkilöiden arvioita työpaikalla taphtuvan oppimisen laadunvarmistuksen nykytilasta. Millaisia toimenpiteitä koulutuksen järjestäjillä on ja miten työvälineet toimivat käytännössä? 19

20 TAULUKKO 2. Työpaikalla tapahtuva oppiminen: nykytilan arviointia Työssäoppimisen laatua varmistavat toimenpiteet Perusinformaatio työpaikalle. Työssäoppimista koskeva perusinformaatio työnantajalle, opiskelijalle, työpaikkaohjaajalle. Opiskelijan ja työpaikan sitouttaminen työssäoppimiseen. Ohjaus ja tuki. Henkilökohtainen koulutussuunnitelma ja osaamiskartoitus. Ohjaus- ja seurantaryhmän perustaminen opiskelijaryhmälle. Yksilöllisen ohjauksen järjestäminen. Palaute- ja seurantajärjestelmät. Järjestelmien toimivuuden varmistaminen. Yhteistyö. Oppimisprosessin eri vaiheisiin liittyvät toimenpiteet ja erityisesti yhteydenpito työpaikan, oppilaitoksen ja oppisopimuskeskuksen ja muiden sidosryhmien välillä. Nykytilan arviointia Kaikkien osapuolten vastuut ja velvollisuudet ovat periaatteessa tiedossa; perusinformaatiota ei voi olla koskaan tarpeeksi; käytännöt vaihtelevat koulutuksen järjestäjillä. Oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa tietoa työpaikoille ei ole liikaa; tietoa saa eri toimijoiden www sivuilta. Heko:jen katsotaan toimivan hyvin; käytännöt ovat alkaneet hyvin muotoutua. Oppisopimuskoulutuksessa käytetään osaan.fi kartoitusta aiemman opitun arviointiin. Ohjaus- ja seurantaryhmät ovat osittain käytössä; parannuksia on vielä tehtävää. Työelämäyhteistyön arviointi ja kehittäminen koulutuksen järjestäjäyhteisöissä vaihtelee. Kyselyt työpaikoille koetaan paikoitellen työläiksi; työn tulisi hoitua työssäoppimisen koordinaattorin tai opettajan välityksellä. Palautetta voidaan ottaa yhteisissä vuositapaamisissa; esim. koulutuksen järjestäjien iltatilaisuuksissa. Käytössä on myös Opetushallituksen lomakkeita. Perusverkostot ja yhteistyö ovat toimivat, mutta yhteistyön ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittaisiin aloittain ja alueittain lisää vahvistusta. Työpaikan tukitarpeiden selvittämisessä haastateltavat pitivät tärkeinä mm. työpaikkaohjaajien edelleen koulutusta, opettajien koulutusta työssäoppimisen käytäntöihin, resursseja työpaikkakäynteihin ja oppisopimuskoulutuksessa resursseja koulutustarkastajan työpaikkakäynteihin. Hyvänä haastateltavat pitivät sitä, että opettajien työelämäosaamisen opintoihin on laadittu perusteet. Työpaikkaohjaajien koulutusohjelmaan Opetushallitus on laatinut kahden opintoviikon laajuisen koulutusohjelman. Haastatteluissa tuli painotetusti esille, että työpaikkaohjaajat ovat edelleen työssäoppimisen parasta laadunvarmistusta. Työpaikkaohjauksen mahdollisuudet ja resurssointi työpaikoilla ovat edelleen monella koulutusaloilla suuri haaste. Työssäoppimisen laajentuminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa oppimisen laadunvarmistusta. Koulutuksen järjestäjän vastuun lisääntymisen katsottiin merkitsevän sitä, että työelämäyhteistyön tulisi olla entistä suunnitellumpaa, koordinoidumpaa. Sitä tulisi järjestelmällisesti johtaa. Yhteistyön työpaikkojen kanssa tulisi olla mahdollisimman pysyvää ja tiivistä. Työssäoppimista ja työelämäyhteistyötä tulisi vuosittain arvioida ja havaittujen tarpeiden pohjalta yhteistyötä tulisi edelleen parantaa. Työssäoppimisen avainasiat ja kriteerit ovat jo olemassa (ks. Työssäoppimisen opas 2007.) Valmista tukimateriaalia ovat monet koulutuksen järjestäjät ja muut toimijat tehneet. Haastateltavat kokivat, että kaikki tukimateriaali on erittäin tarpeellista. Työpaikkojen vastuun lisääntymisen työssäoppimisessa katsottiin olevan haaste nimenomaan työpaikkaohjauksen näkökulmasta. Kerrallaan työssäoppijoiden määrä on rajallinen eikä kaikilla aloilla riitä työpaikkoja eikä ohjaajia työssäoppimiseen. Samalla työpaikalla saattaa olla työssäoppijoita eri koulutusmuodoista. Työpaikan näkökulmasta oppimisen ja osaamisen arviointia pidettiin haastavana. 20

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön

Lisätiedot

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 22.-24.8.2012, laatuverkosto Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon Opetusneuvos Leena

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO. Opetusneuvos Leena Koski. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO. Opetusneuvos Leena Koski. Osaamisen ja sivistyksen asialla Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO Opetusneuvos Leena Koski LAADUNHALLINTASUOSITUKSEN TAVOITTEET (luonnos) Tehtävänä on tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen laadunhallinnan

Lisätiedot

Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat

Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Helsingin Diakoniaopisto 22.3.2011 Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi 2011-2020 ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat Opetusneuvos

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto

Lisätiedot

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille Opas työssäoppimisen kehittäjille Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille SISÄLTÖ 1. Työssäoppimisen kehittäminen itsearviointimallin avulla... 3 2. Motiivit ja tavoitteet yhteistyölle

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta

Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta Alueellisen laatuverkoston LAMPPU2015 ensimmäinen tapaaminen 15.2.2013 Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email:leena.koski@oph.fi Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ammatillisen koulutuksen laadunhallinnassa

Kansainvälinen yhteistyö ammatillisen koulutuksen laadunhallinnassa Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälinen yhteistyö ammatillisen koulutuksen laadunhallinnassa Opetusneuvos 4.10.2009 www.oph.fi Kansainvälinen yhteistyö ammatillisen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Tampere Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Tampere Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Tampere 4.6.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä. Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna

Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä. Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät 7.11.2012 Tallinna Kansainvälisyystyöryhmä - Perustettu 2002 - Yhteinen tavoite ja tehtävät > toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Erityisteema: Hyvinvoiva oppimisympäristö. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Erityisteema: Hyvinvoiva oppimisympäristö. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Erityisteema: Hyvinvoiva oppimisympäristö Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto laatupalkinnon tavoitteena on

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013. Erityisteema: Yrittäjyys. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013. Erityisteema: Yrittäjyys. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Erityisteema: Yrittäjyys Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto Laatupalkinnon tavoitteena on kannustaa ammatillisen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

www.edu.fi/ammattipeda https://hyvatkaytannot.oph.fi/ Julkaisut ja aineistot on jäsennetty aihealueen mukaan Arviointi Arvioinnin opas on laadittu ammatillisen koulutuksen ja näyttötutkintojen järjestäjien,

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali.

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali. TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali http://www.topirkka.fi 29.11.2011 Topias projekti Topias projekti on Pirkanmaalaisten oppilaitosten vastaus työelämäyhteyksien kehittämishaasteeseen. TOPIAS on lisännyt

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

VST. Osaamisen ja sivistyksen asialla

VST.  Osaamisen ja sivistyksen asialla VST www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Näyttötutkinnot Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia tutkintoja Työkokemuksella, opinnoissa tai muun toiminnan kautta hankittu osaaminen osoitetaan

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia?

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia? Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja Miten EVCET tukee prosessia? Kirsi Lounela, kansainvälisten asioiden päällikkö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Kansallinen tahtotila siirtyä kaikessa tutkintoon johtavassa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 1-2012 Salpaus 16.03. 2012 klo 10.00-10.45 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi Kansallinen koulutuspoliittinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 8.4.2016 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan

Lisätiedot

Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki

Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy 11.12.2012 / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki OSALLISTUJILLE MAKSUTON KOULUTUS Opetushallituksen rahoittamaa osallistujille maksutonta

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

MONISTE 18/2006 OPETTAJAN TYÖELÄMÄOSAAMISEN OPINNOT 23 OP. Perusteet opetushenkilöstön täydennyskoulutukselle

MONISTE 18/2006 OPETTAJAN TYÖELÄMÄOSAAMISEN OPINNOT 23 OP. Perusteet opetushenkilöstön täydennyskoulutukselle MONISTE 18/2006 OPETTAJAN TYÖELÄMÄOSAAMISEN OPINNOT 23 OP Perusteet opetushenkilöstön täydennyskoulutukselle Opetushallitus Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2994-7 (nid.) ISBN 952-13-2995-5

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot