Nuorista Suomessa. Tietoa nuorista, heidän asemastaan, elinoloistaan ja nuorisotyöstä 2010
|
|
- Kai Mäkelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nuorista Suomessa Tietoa nuorista, heidän asemastaan, elinoloistaan ja nuorisotyöstä 2010 Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Allianssi-talo Asemapäällikönkatu Helsinki info@alli.fi ISBN
2 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 Nuorista Suomessa
3 Nuorista Suomessa 2010 Tutkimuskooste. Tiedot koottu marraskuussa Toinen painos Edellisen kerran Nuorista Suomessa ilmestyi vuonna Julkaisija: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Toimitus: Asmo Koste Kuvat: Alvar Tallskog Paino: Newprint ISBN Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
4 Sisällysluettelo Miten nuorilla menee?...5 Ketkä ovat nuoria? Nuorten määrä...7 Väestöennuste...9 Nuorten tilanne ja toiminta Nuoret koulussa Nuorten toimeentulo ja työelämä Nuorten työttömyys Nuorten kotitalouksien asema Nuorten lainat Nuorten maksuhäiriöt Lasten ja nuorten köyhyys Nuorten asuminen ja muuttoliike Nuorten vapaa-aika Nuorten terveys Nuorten seksuaalisuus Nuorten psyykkiset ongelmat Nuorten syrjäytyminen Suhteet vanhempiin Kouluviihtyvyys Nuorten päihteiden käyttö Kiusaaminen nuorten keskuudessa Nuorten väkivalta Nuorten rikollisuus Nuoret yhteiskunnallisina toimijoina Nuoret, järjestöt ja vapaaehtoistoiminta Nuoret ja puoluepolitiikka Nuoret ja vaikuttaminen Nuorisotyö Suomessa Mitä on nuorisotyö Nuorista Suomessa
5 Kuka tekee nuorisotyötä Yhdenvertaisuuden haaste Valtion tuki nuorisotyölle Nuorisojärjestöjen valtionavustukset Kuntien valtionosuudet nuorisotyöhön Kuntien nuorisomäärärahat Seurakuntien nuorisotyö Nuorten työpajat ja etsivä nuorisotyö Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
6 Miten nuorilla menee? Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssilta kysytään usein, mitä suomalaisille nuorille kuuluu. Kysymykseen on monta vastausta, sillä nuorille kuuluu sekä hyvää että huonoa. Nuorten enemmistön hyvinvointi on lisääntynyt. Viidesosa nuorista voi kuitenkin aiempaa huonommin ja heille kasautuu vakavia ongelmia. Tässä julkaisussa kerrotaan nuorista, heidän elinoloistaan ja asemastaan Suomessa. Lisäksi kuvataan nuoria yhteiskunnallisina toimijoina sekä suomalaista nuorisotyötä. Esipuheeseen on koottu keskeiset havainnot. Nuorilla menee hyvin Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Yli 80 prosenttia nuorista arvioi terveydentilansa hyväksi. Raskauden keskeytysten ja klamydiatartuntojen määrä on vähentynyt. Nuorten miesten itsemurhat ovat vähentyneet. Nuorissa aikuisissa on OECD-maista eniten opiskelijoita. Yli 25-vuotiaista yli kaksi kolmasosaa on suorittanut ammatillisen tai korkeakoulututkinnon. Suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat kansainvälistä kärkeä. Vaaleissa äänestäminen ja äänestämisaikeet ovat nousemassa aallonpohjasta hitaaseen kasvuun. Nuorisotyö on saanut 2000-luvulla lisäresursseja. Nuorilla menee huonosti Syrjäytyneiden nuorten määrä on kasvanut. Lasten ja nuorten psykiatrian, sijoitusten ja lastensuojelun avohuollon toimien käyttö on kasvanut nopeasti. Masennuksen takia sairauseläkkeelle jäävien nuorten määrä on kovassa kasvussa vuotiaiden humalajuominen on lisääntynyt ja tosihumalaan juovien osuus on korkein sitten vuoden Ylipainoisten nuorten määrä on kasvanut ja ylipainoiset nuoret ovat entistä lihavampia. Nuorista Suomessa
7 Väkivallan, kiusaamisen ja varkauden uhriksi joutuneiden määrä on suurempi kuin kahteenkymmeneen vuoteen. Suomalaisissa perheissä on Pohjoismaista eniten perheväkivaltaa ja runsasta päihteiden käyttöä. Köyhien lapsiperheiden osuus on kasvanut merkitsevästi. Asunnottomien nuorten määrä on kääntynyt kasvuun. Nuorten maksuhäiriöt ovat kaksinkertaistuneet. Noin 200 nuorta jää vuosittain ilman peruskoulun päättötodistusta ja noin 8000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta. Vieraskielisten oppilaiden menestys peruskoulussa on selvästi muita heikompaa ja he jäävät useammin jatko-opintojen ulkopuolelle. Nuorten työttömyysaste on noussut korkealle, edelleen neljäsosa työvoimaan kuuluvista nuorista on työttömänä. Näiden johdosta Allianssi vaatii, että: Nuoret on otettava kaikkien suunnitelmien keskiöön. Nuorten hyvinvointi on otettava tosissaan ja nuorilta aloitettu leikkaaminen on lopetettava. Ennaltaehkäisevään perustyöhön, oppilashuoltoon ja nuorten mielenterveys- ja terveyspalveluihin on ohjattava resursseja. Nuorten köyhyyteen on puututtava. Perustuslain mukaisesti nuorille on tarjottava nuorisopalveluja. Nuorten osallisuudesta on tehtävä totta. Nuorena saadut vaikuttamiskokemukset ovat avain aktiiviseen kansalaisuuteen. Sijoittaminen nuoriin ja nuorisotyöhön on sijoittamista tulevaisuuteen. Toivomme, että tämä julkaisu avaa uusia näköaloja ja antaa kokonaiskuvan suomalaisten nuorten elämäntilanteesta. Haastamme sinut mukaan tärkeään työhön tukemaan ja kehittämään nuorten elinoloja, toiminta- ja osallistumismahdollisuuksia sekä asemaa yhteiskunnassa. Nuorille kuuluu hyvää, jos teemme sen yhdessä mahdolliseksi. Hanna-Mari Manninen, puheenjohtaja Jukka Tahvanainen, pääsihteeri 6 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
8 Ketkä ovat nuoria? Nuoruus on liukuva käsite. Arkielämässä nuoruudella tarkoitetaan ikävaihetta lapsuuden ja aikuisuuden välissä. Nuoruus on yksilöllistä sama ihminen voi eri yhteydessä olla lapsi, nuori tai aikuinen. Lainsäädännössä sekä erilaisissa tutkimuksissa ja tilastoissa nuoruuden ikämääritykset ovat erilaisia. Nuorisolain määritelmän mukaan nuorilla tarkoitetaan kaikkia alle 29- vuotiaita. Tässä koosteessa pyritään pysymään tässä määritelmässä ja pitämään alaikärajana oppivelvollisuuden päättymistä eli 16 ikävuotta. Kuitenkin kaikkia lukuja ei voi täsmätä tähän, vaan esimerkiksi työttömyystilastoissa nuoriksi luetaan alle 25-vuotiaat, kun taas lain mukaan nuoriksi viljelijöiksi katsotaan alle 40-vuotiaat. Tämä on syytä huomioida vertailtaessa tämän julkaisun eri tietoja. Nuorten määrä Suomen väkiluku vuoden 2009 lopussa oli 5,35 miljoonaa. Tästä vuotiaita oli eli 18,7 prosenttia. 1 Lapsiperheitä eli perheitä, joissa asui alle 18-vuotiaita lapsia, oli vuoden 2008 lopussa Lapsiperheistä 43 prosenttia oli yksilapsisia ja 38 prosenttia kaksilapsisia. Neljän tai useamman lapsen perheitä oli 5 prosenttia. Yksinhuoltajaperheitä oli , joista 87 prosentissa lapset asuivat äitinsä kanssa. Isän ja lasten muodostamia perheitä oli Rekisteröity pari oli vanhempina 187 lapsiperheessä. 2 Lapsiperheessä asui kotona keskimäärin 1,83 lasta. Nykyisten lapsiperheiden arvioitu lopullinen lapsiluku on keskimäärin 2,4 lasta. 2 Uusperheitä oli vuoden 2008 lopussa Uusperheessä on vähintään yksi alle 18-vuotias vain toisen vanhemman lapsi. Näitä lapsia oli lähes Uusperheiden määrä on lisääntynyt noin 200 perheellä viime vuodesta. Noin puolet uusperheiden vanhemmista oli avoliitossa ja puolet avioliitossa. 2 Suomeen muutti viime vuonna henkilöä, joista alle 15-vuotiaita oli Nuorista Suomessa
9 5 001 eli 17 prosenttia kaikista muuttaneista. Lapsia muutti maahan enemmän kuin maasta pois, sillä Suomesta muutti ulkomaille alle 15-vuotiasta, mikä oli 15 prosenttia kaikista muuttaneista. 2 Vieraskielisten määrä Suomessa on kaksinkertaistunut yhdeksässä vuodessa. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (51 683), vironkieliset (25 096), englanninkieliset (12 063), somalinkieliset (11 681) ja arabiankieliset (9 682). Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli yhteensä eli 3,9 prosenttia koko väestöstä. Nuoria vieraskielisistä on keskimääräistä enemmän vuotiaita vieraskielisiä on , mikä tekee 5,6 prosenttia ikäryhmästä. 27,2 prosenttia vieraskielisistä on nuoria. 2 Maahanmuuttajat ovat keskittyneet voimakkaasti suuriin kaupunkeihin. Yli maahanmuuttajan kaupunkeja oli 13. Niissä asui yli 70 prosenttia koko maan vieraskielisestä väestöstä. 3 Vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan väestöstä noin viisi prosenttia, heistä vaikeavammaisia on noin yksi prosentti. Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta saaneista (yht ) iältään vuotiaita oli ja vuotiaita Lievästi vammaisia sekä laitoshoidossa olevia ei ole mukana tässä luvussa. 4 Suomalaisista evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu vuotiasta ja vuotiasta ja ortodoksiseen kirkkoon on 6 618/ Muista kirkkokunnista suurimpia ovat muut kristilliset yhteisöt 7 413/8897, islamilaisuus 1 264/1 277 sekä juutalaisuus 159/153. Uskontokuntiin kuulumattomia nuoria on / [1] Väestörakennetilasto. Tilastokeskus [2] Tilastollinen vuosikirja Tilastokeskus [3] Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:3 [4] Kelan kuntoutustilasto 2009 [5] Väestö uskonnollisen yhdyskunnan ja iän mukaan. Tilastokeskus 8 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
10 Väestöennuste Tilastollinen elinajanodote on hypoteettinen kuolleisuuden indeksi, joka kertoo, kuinka pitkään ikäluokka keskimäärin eläisi, jos kuolleisuus ei muuttuisi. Todellisuudessa kuolleisuus on vähentynyt jatkuvasti ja yli puolet kustakin ikäluokasta elää yli keskimääräisen eliniän. Elinajanodote onkin noussut noin 10 vuotta viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2010 syntyneelle tytölle elinajanodote on 83 vuotta ja pojalle 77 vuotta. 1 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan maamme väkiluku ylittää 6 miljoonan asukkaan rajan vuonna Ennusteen mukaan vuonna 2034 vuotuinen kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän, mutta nettomaahanmuuton oletetaan pitävän väestönkasvua yllä vielä sen jälkeen. Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on oletettu henkeä. 2 Suomessa oli vuoden 2009 lopussa alle 15-vuotiasta henkilöä. Nuorista Suomessa
11 Määrä on alhaisin vuoden 1895 jälkeen. Alle 15-vuotiaiden määrä on vähentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 lähtien. Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli vuoden 2009 lopussa 50,6. 3 Työikäisten määrä vähentyy sotien jälkeisten suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Työikäisten (15 64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2040 ja 56 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Ennusteen mukaan vuonna 2016 huoltosuhde olisi 60,4 ja nousisi 70,5:een vuoteen 2026 mennessä. Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi 79,1. 2 Kun tarkastellaan väestöennusteiden vaikutuksia julkisen sektorin palveluiden tuottamiseen ja tarjontaan, ennakoi se vanhuspalveluiden voimakasta kasvua ja vastaavasti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien, etenkin sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden tarjonnan vähentymistä. 4 Työvoimapoliittisesti tilanteen ennakoidaan merkitsevän eräiden alojen työvoimapulaa. Julkisen sektorin työntekijöistä etenkin kuntasektorilla ennakoidaan tulevan pulaa. Kuntaliitto arvioi, että vuosina kuntasektorilta siirtyy eläkkeelle työntekijää eli lähes puolet nykyisestä henkilökunnasta. 4 Jos maan sisäinen muuttoliike jatkuu samanlaisena kuin viimeisenä viitenä vuotena, Etelä-Savon väkiluku pienenee vuoteen 2030 mennessä 8 prosenttia nykyisestä. Seuraavaksi eniten eli kuudella prosentilla väestö vähenee ennusteen mukaan Kainuun maakunnassa. Suhteellisesti eniten väkiluvun ennustetaan kasvavan Ahvenanmaan, Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnissa. Niiden väkiluku olisi vuonna 2030 noin 20 prosenttia nykyistä suurempi. 2 [1] Mikko Myrskylä: Elämme toistakymmentä vuotta elinajanodotetta pidempään. Tilastokeskuksen Tieto&trendit -lehti 1/2010 [2] Väestöennuste Tilastokeskus [3] Alle 15-vuotiaiden määrä Suomessa pienin yli 100 vuoteen, Tilastokeskuksen tiedote. [4] Kuntaliitto Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
12 Nuorten tilanne ja toiminta Nuoret voidaan jakaa työvoiman ulkopuolella oleviin (joista valtaosa on opiskelijoita), työssäkäyviin ja työttömiin. Vuonna vuotiaista työssä kävi 55 prosenttia, työttömänä oli 7,5 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella oli 37 prosenttia. Työllisten määrä nousee iän karttuessa vuotiaista töissä oli 24 prosentti, työttömänä 9 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella 67 prosenttia vuotiaista töissä oli 63 prosenttia, työttömänä 8 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella 29 prosenttia vuotiaista töissä oli 79 prosenttia, työttömänä 6 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella 15 prosenttia. 1 [1] Suomen tilastollinen vuosikirja Tilastokeskus Nuoret koulussa Vuonna 2007 Suomessa 88 prosenttia vuotiaista oli koulutuksessa vuotiasta opiskeli 43 prosenttia, mikä oli OECD-maiden huippu. 1 Vuonna 2008 peruskoulun päättäneistä eli 5,6 prosenttia ei jatkanut heti opiskelua. Lukion päättäneistä eli 58,2 ei jatkanut heti opiskelua. Kuitenkin jos tarkastellaan yli 25-vuotiaiden ikäryhmää, siitä reilu 70 prosenttia on suorittanut ammatillisen tai korkeakoulututkinnon. 2 Peruskoulun tavalla tai toisella kesken jättäneitä oli lukuvuonna 2008/2009 yhteensä 189. Oppivelvollisuutensa kokonaan laiminlyöneitä oli 39 ja oppivelvollisuusiän ohittaneita, ilman peruskoulun päättötodistusta eronneita oli yhteensä 150. Koulupudokkaiden määrä kasvoi edellisestä lukuvuodesta 27 oppilaalla. 2 Opetushallituksen tilastojen mukaan kevään 2010 ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteis- Nuorista Suomessa
13 haussa oli noin hakijaa, joista noin eli 78 prosenttia saa koulutuspaikan syksyllä 2010 alkavaan koulutukseen. Peruskoulunsa päättäneistä hakematta jätti 2,4 prosenttia 2 Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 6 prosenttia keskeytti opinnot, eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuvuoden 2007/2008 aikana. Nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 4,5, nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa 10, ammattikorkeakoulukoulutuksessa 9 ja yliopistokoulutuksessa 6 prosenttia. Kun koulutussektoria vaihtaneet, esimerkiksi lukiokoulutuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtyneet, otetaan huomioon, keskeyttämisprosentit pienenevät. 2 Edelliseen lukuvuoteen verrattuna keskeyttäminen lisääntyi hieman kaikilla koulutussektoreilla paitsi ammatillisessa koulutuksessa, jossa keskeyttäminen väheni. 2 Miehet keskeyttivät koulutuksen naisia useammin. Noin nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta. 2 Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden määrä oli vuonna 2007 perusopetus mukaan lukien lähes eli 3,8 prosenttia kaikista opiskelijoista. Vieraskielisten oppilaiden koulumenestys peruskoulussa on selvästi heikompaa kuin kantaväestöllä, ja he jäävät kantaväestöä selvästi useammin peruskoulun jälkeisten jatkoopintojen ulkopuolelle. Toisen polven maahanmuuttajien asema on parempi. Korkeakouluopintoihin pääsevien vieraskielisten osuus on yli kaksi kertaa pienempi kuin suomen- ja ruotsinkielisillä. Ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistotutkinnon suorittaneiden vieraskielisten työttömyys on moninkertainen kantaväestöön verrattuna. 3 [1] OECD Education at a Glance. [2] Koulutustilastot. Tilastokeskus 12_tie_001_fi.html [3] Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:3 Nuorten toimeentulo ja työelämä Kuusi kymmenestä vuotiaasta nuoresta saa vanhemmilta säännöllistä taskurahaa ja suurin osa heistä sai tarvittaessa myös ylimääräistä rahaa. Vanhemmat antavat nuorille säännöllistä taskurahaa keskimäärin 44 euroa kuukaudessa. Taskurahan määrä nousee iän mukana. Erot tuloryhmien kes- 12 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
14 ken näyttävät tasoittuneen vuodesta 2007, jolloin suurituloisten perheiden nuoret saivat selvästi muita enemmän säännöllistä taskurahaa. 1 Opintuen piirissä oli lukuvuonna 2008/ vuotiasta opiskelijaa, mikä on 31 prosenttia ikäryhmästä. Keskimääräinen opintotuki oli 346,9 euroa kuukaudessa. Opintolainaa oli henkilöllä, joista noin 40 prosenttia opiskeli yhä. Keskimääräinen opintolaina oli euroa vuotiaista reilu viidennes on yhdistänyt opiskelun ja työnteon. Opiskelu työn ohella on keskimääräistä yleisempää korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. [3] Tytöt ovat ahkerampia työssäkävijöitä kuin pojat ja Etelä-Suomessa koulun ohella työskentely on tavallisempaa kuin muualla. Koulujen loma-aikoina työskentelevien määrä on vähentynyt ja kesätöitä nuorille on tarjolla aiempaa vähemmän. 1 Vuonna 2009 on työssäkäynti edelleen opintojen tärkein rahoituskeino. 36 prosenttia opiskelijoista ilmoittaa rahoittavansa opintojaan pääasiallisesti työssä käymällä vuotiaista 56 prosentille työssäkäynti on opintojen tärkein rahoituskeino. Opintoraha on toiseksi tärkein rahoituskeino, sen osuus on nyt 25 prosenttia. Kolmanneksi tärkein rahoituskeino on vanhempien ja sukulaisten tuki. Neljänneksi ja viidenneksi tärkeimmät rahoituskeinot ovat omat säästöt ja opintolaina. 3 Työssäkäynti ei kuitenkaan merkitse opiskelun laiminlyöntiä. Euroopan unioni ilmaisee koulutuksesta syrjäytymistä niiden vuotiaiden osuutena, joilla on vain perusasteen koulutus ja jotka eivät opiskele. Suomessa tällaisia nuoria oli 9,8 prosenttia vuonna Nuorten työsuhteet ovat useimmiten epätyypillisiä määrä- tai osa-aikaisia. Niin sanotussa normaalityösuhteessa eli jatkuvassa kokoaikatyössä olevien osuus oli ennen taantumaa nousussa, mutta pieneni vuonna Yli joka kolmas vuotias on normaalissa työsuhteessa. 4 Tilastoitu vuotiaiden palkansaajien säännöllinen työaika on keskimäärin 31 tuntia viikossa, kun se kaikilla työllisillä on noin 37 tuntia. [5] vuotiaista palkansaajista 37 prosenttia tekee vuorotyötä, mikä on enemmän kuin palkansaajilla keskimäärin. Nuoret tekevät työtä usein myös lauantaisin ja iltaisin. Näillä tavoilla nuorten on mahdollista yhdistää opiskelu ja työssäkäynti. 4 Kaupanalat työllistävät määrällisesti eniten: vuonna 2009 ne tarjosivat työtä keskimäärin nuorelle. Suhteellisesti eniten nuoria on hotellija ravintola-aloilla, joiden palkansaajista 45 prosenttia on alle 30-vuotiaita. Nuorista Suomessa
15 Vuonna 2007 teollisuudessa työskenteli nuorta, mutta vuonna 2009 vain noin Nuoria työllistävät lisäksi julkinen hallinto, koulutusala, sekä terveys ja sosiaalihuollon palvelut. 4 Vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkettä sai vuotiasta nuorta. 6 Lapsen vammaistukea maksetaan alle 16-vuotiaalle vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle lapselle. Tukea sai vuonna lasta. 6 Aikuisen vammaistukea maksetaan 16 vuotta täyttäneelle henkilölle, jonka toimintakyky on sairauden tai vamman takia heikentynyt. Sen tarkoitus on tukea taloudellisesti pääasiassa muiden kuin eläkkeellä olevien työikäisten vammaisten selviytymistä. Vuonna 2009 tukea sai vuotiasta. 6 Eläkkeensaajan hoitotukea voi saada 16 vuotta täyttänyt henkilö ja sen tarkoitus on tukea pitkäaikaissairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista. Vuonna 2009 tukea sai vuotiasta. 6 [1] Teinitalous Nordea. [2] Kelan tilastollinen vuosikirja 2009 [3] Nuorten rahankäyttötutkimus. Finanssialan keskusliitto [4] Päivi Keinänen: Taloustaantuma heikentää nuorten työmahdollisuuksia. Hyvinvointikatsaus 2/2010 [5] Avarage usual weekly hours worked on the main job (2009). OECD. [6] Kelan tilastollinen vuosikirja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
16 Nuorten työttömyys Väitteet, joiden mukaan nuorten asenne työtä ja työelämää kohtaan on muuttunut ja työn arvostus vähentynyt, eivät pidä paikkaansa. Nuorisobarometrin aineiston mukaan nuorten asenteet työtä kohtaan eivät ole murentuneet: työtä arvostetaan edelleen. 1 Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna vuotiaiden nuorten keskimääräinen työttömyysaste oli 25 prosenttia työvoimaan kuuluvista nuorista. Jos luvun suhteuttaa nuorten koko määrään, jossa on mukana myös opiskelijat, prosentti on yli 10. Alueellisesti nuorten työttömyys vaihtelee huomattavasti. Matalinta nuorten työttömyys on Uudellamaalla ja korkeinta Pohjois-Pohjanmaalla vuotiaista työttömyysturvan peruspäivärahaa sai vuonna nuorta ja yli 500 päivää työttömänä olleiden tai työssäoloehdon toteutumattomuuden takia työmarkkinatukea nuorta. Yhteensä tämä tekee nuorta. 3 Vuosina 2007 ja 2008 nuorten työllisyystilanne oli parempi kuin kuuteentoista vuoteen, mutta talouden taantuessa nuorten työllisten määrä alkoi vähentyä kesällä Työllisyys jatkoi heikkenemistään vuonna 2009, jolloin vuotiaiden palkansaajien määrä väheni noin hengellä. Nuorten työttömyys kaksinkertaistui vuosina Heistä suurin osa, , oli alle 25-vuotiaita. Nuorten miesten työllisyysaste on heikentynyt enemmän kuin nuorten naisten. 4 Perinteisten työttömyysasteen ja rekisteröityneen työttömyyden lisäksi nuorten työmarkkina-aseman nopeaa huononemista kuvaa myös se, että työvoimatutkimuksen mukaan ei-aktiivisten nuorten määrä kasvaa. Työvoimatutkimuksen mukaan kasvu on voimakasta erityisesti alle 20-vuotiailla, jotka eivät tule esille missään rekisterissä johtuen siitä, että he eivät rekisteröidy työttömiksi, koska eivät saa työttömyyskorvausta. 5 Syksystä 2008 alkanut nuorisotyöttömyyden raju kasvu saatiin pysäytettyä loppukesästä 2010 ja nuorisotyöttömyys on kääntynyt hitaaseen laskuun. Marraskuussa 2010 työttöminä työnhakijoina työ- ja elinkeinotoimistoissa oli alle 25-vuotiasta työtöntä. Heidän määränsä oli pienempi kuin edellisen vuoden syyskuussa vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli marraskuussa 16,1 prosenttia, mikä oli 5 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisen vuoden syyskuussa. Yleinen työttömyysaste oli 7 prosenttia. 6 Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on saatu taloudellisen taantuman oloissa Nuorista Suomessa
17 kuitenkin estettyä. Syyskuun lopussa 2009 työttöminä olleista nuoresta vuotta myöhemmin oli työttömänä vain Maahanmuuttajien työllistyminen seuraa taloudellisia syklejä ja on kantaväestöä vaikeampaa. Maahanmuuttajan on helpompaa saada työtä mitä kauemmin hän on ollut maassa. Ulkomaalaisia työnhakijoita oli vuonna 2009 keskimäärin , joista työttömiä työnhakijoita Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Työttömyysaste on kuitenkin ollut vahvassa laskusuunnassa. Se on lähes puolittunut vuodesta 2000, jolloin se oli 31,8 prosenttia, vuoden 2008 syyskuuhun, jolloin se oli 17,7 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisten eli vieraskielisten yleisimmät ammatit vuonna 2006 olivat siivoojat, myyjät ja kuljettajat, joina toimi yhteensä noin työllistä, mikä on noin 20 prosenttia vieraskielisistä työllisistä. 8 Vuonna vuotiaiden ikäryhmässä vieraskielisten työllisten osuus oli noin 11 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin suomenkielisillä ja noin 16 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin ruotsinkielisillä vuotiaiden ikäryhmässä erot kasvoivat suomenkielisiin nähden 25 prosenttiyksikköön ja ruotsinkielisiin nähden yli 30 prosenttiyksikköön. 8 Vammaisten jäämistä työelämän ulkopuolelle pidetään liian usein itsestäänselvyytenä. Vuonna 2007 arvioitiin noin 17 prosenttia suomalaisista vammaisista olevan työelämässä. Pääsyitä vammaisten ihmisten suureen työttömyyteen ovat työnantajien ennakkoluulot, koulutuksen puute, vamman vaikeusaste, puute tarvittavista muutostöistä työpaikalla sekä tuen ja ohjauksen puute. 9 [1] Nuorisobarometri. [2] Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2008:1 [3] Kelan tilastollinen vuosikirja 2009 [4] Päivi Keinänen: Taloustaantuma heikentää nuorten työmahdollisuuksia. Hyvinvointikatsaus 2/2010 [5] Ulla Hämäläinen Vesa-Pekka Juutilainen: Nuoret duunissa vai MOLlissa? Talous ja yhteiskunta 1/2010 [6] Työvoimatutkimus. Tilastokeskus. [7] Työministeri Anni Sinnemäki: Nuorten ja maahanmuuttajien työllisyystilanne syksyllä Powerpoint-esitys [8] Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:3 [9] Katri Koskinen (toim.): Kiinni elämässä oivalluksia ja onnen pilkahduksia. Invalidiliiton julkaisusarja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
18 Nuorten kotitalouksien asema Kulutustutkimuksen mukaan alle 30- vuotiaiden kotitalouksia oli yhteensä vuonna Tämä on 14 prosenttia kaikista kotitalouksista. Nuorten aikuisten kotitalouksista suurin osa oli yksinasuvien tai lapsettomien parien talouksia. Alle 30-vuotiaiden kotitaloudet kuluttivat euroa kulutusyksikköä kohden vuonna Nuorten aikuisten kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat reaalisesti 12 prosenttia vuodesta 2001, kun kaikkien kotitalouksien menot kasvoivat keskimäärin 18 prosenttia. Tämän seurauksena nuorten kotitalouksien kulutusasema suhteessa muihin kotitalouksiin heikkeni. Nuorten kotitalouksien kulutusmenojen kasvu on jäänyt muista kotitalouksista jälkeen vielä 2000-luvullakin. 1 Nuorten kotitalouksien kulutusmenojen rakenne ei poikkea merkittävästi muiden työikäisten kulutusrakenteesta: asumis-, liikenne- ja elintarvikemenot olivat yli 50 prosenttia kaikista menoista. Erona on kuitenkin kulutuksen euromääräinen taso. Esimerkiksi asumismenot olivat vuotiaiden ikäryhmässä noin neljänneksen suuremmat kuin nuorten kotitalouksis- sa vuonna Nuorten kotitalouksista 70 prosenttia asui kerrostalossa. Yhtä suuri osuus nuorten kotitalouksista asui vuokralla. Muista työikäisten kotitalouksista valtaosa asui pientaloissa, joissa asumismenot olivat keskimääräistä suuremmat. Nuorten kotitalouksien liikennemenot olivat myös selvästi pienemmät, mikä johtuu osittain siitä, että vanhemmat kotitaloudet omistavat useammin autoja. Nuorten kotitalouksista 62 prosentilla oli auto käytössään, kun vuotiaiden kotitalouksissa auto oli käytössä yli 80 prosentilla. 1 Joitakin eroja voidaan havaita myös kulutusrakenteessa. Nuorten kotitalouksien hotelli-, kahvila- ja ravintolamenojen osuus kaikista menoista oli muita talouksia suurempi. Samoin oli käytettyjen eurojen määrä. Nuorten kotitaloudet olivat myös valmiita panostamaan kulttuuriin ja vapaa-aikaan, vaikka euromääräisesti vanhemmat kotitaloudet kuluttavatkin niihinkin hieman enemmän. Tietojenkäsittelylaitteisiin nuorten kotitaloudet kuluttivat lähes kaksinkertaisesti verrattuna muiden työikäisten talouksiin. 1 [1] Marko Ylitalo: Nuorten kotitalouksien asema kulutuksessa. Hyvinvointikatsaus 1/2009 Nuorista Suomessa
19 Nuorten lainat Vuonna prosentilla vuotiaista nuorista oli lainaa. Finanssialan keskusliiton tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä tarkoittaa noin nuorta. Nuorista luottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöllä, sillä koko väestöstä eli vuotiaista puolella on lainaa. Nuorista 14 prosentilla on opin- tolainaa, asuntolainaa on tällä hetkellä 15 prosentilla ja kulutusluottoja on 20 prosentilla nuorista. Taloudellisen epävarmuuden vuoksi kaikkein lainalajien osuudet pienenivät vuodesta 2008 vuoteen Nuorista eniten luottoa omaavia on vuotiaiden ikäryhmään kuuluvilla. Heistä 71 prosentilla on jotakin lainaa. 1 [1] Nuorten rahankäyttötutkimus. Finanssialan keskusliitto 18 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
20 Nuorten maksuhäiriöt Vuonna 2009 lähes alle 30-vuotiasta aikuista eli seitsemän prosenttia koko ikäryhmästä sai vähintään yhden maksuhäiriömerkinnän. Heitä vanhemmissa ikäluokissa prosenttiosuus oli puolet vähemmän. Nuorten maksuhäiriömerkinnät ovat vahvassa kasvussa, tammi-maaliskuussa 2010 uusia maksuhäiriömerkintöjä rekisteröitiin alle 30-vuotiaille nuorille yhteensä noin kappaletta. Määrä on lähes 50 prosenttia suurempi kuin vuonna 2008 ja 10 prosenttia suurempi kuin Nuorten maksuhäiriömerkintöjen syynä ovat useimmiten maksamattomat pikalainat ja puhelinlaskut, mutta myös vuokrarästit ovat nuorilla keskimääräistä yleisempiä. Leimallista nuorten maksuhäiriömerkinnöille on kuitenkin se, että niiden takana olevat velkasummat ovat vain muutaman satasen suuruisia. 1 [1] Suomen Asiakastiedon tiedote. jsp?t=nu&a=378 Lasten ja nuorten köyhyys Köyhien lapsiperheiden osuus väestöstä on lisääntynyt merkitsevästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomalaisista yksinhuoltajaperheistä 32 prosenttia jää köyhyysrajan alapuolelle. Kaikista lapsiperheistä yli 14 prosenttia jää köyhyysrajan alapuolelle. Nuoruudessa perheen taloudellinen ahdinko on merkittävä hyvinvoinnin riskitekijä. 1 Pienituloisiksi henkilöiksi määritellään kansainvälisten suositusten mukaisesti ne henkilöt, jotka kuuluvat kotitalouteen, jonka tulot kulutusyksikköä kohden ovat pienemmät kuin 60 prosenttia mediaanitulosta. Vuonna 2008 pienituloinen ansaitsi vähemmän kuin euroa vuodessa. 2 Lapsiköyhyys eli pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden lasten osuus kaikista alle 18-vuotiaista oli vuonna ,2 prosenttia. Yksin asuvien vuotiaiden pienituloisuusaste on yli 40 prosenttia. 2 Vuonna 2008 toimeentulotukea myönnettiin yhteensä henkilölle. Väestöstä 6,4 prosenttia sai toimeentulotukea. Alaikäisiä toimeentulotuen saajia oli ja vuotiaita Yhteensä toi- Nuorista Suomessa
21 meentulotuen saajista nuoria oli 51 prosenttia. Kaikista lapsista ja nuorista toimeentulotukea vuoden 2008 aikana sai noin 10 prosenttia. 3 Elatustuki on Kelan maksama tuki, jolla turvataan lapsen elatus silloin, kun lapsi ei saa elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmalta. Tukea sai vuoden 2009 lopussa lasta ja perhettä. Elatustukea saaneiden lasten määrä kasvoi edellisvuodesta 2,3 prosenttia, kun kymmenen sitä edellisen vuoden ajan suunta on ollut laskeva. Elatustukea saaneiden lasten osuus 0 17-vuotiaista on 8,8 prosenttia. 4 [1] Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausuma [2] Tulonjakotilasto. Tilastokeskus [3] Toimeentulotuki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [4] Elatustukea saaneiden lasten määrä nousi. Kelan tiedote. m%c3%a4%c3%a4r%c3%a4_nousi.pdf?openelement Nuorten asuminen ja muuttoliike Suomalaiset nuoret muuttavat kotoa varsin nuorina useimpiin Euroopan maihin verrattuna. Suomalaiset miehet lähtevät kotoa keskimäärin 21- vuotiaina, kun taas Bulgarian, Kreikan ja Italian nuoret lähtevät kotoaan vasta 30 vuotta täytettyään. Naisten kotoa lähdön mediaani-ikä vaihtelee Suomen noin 20 vuodesta Kreikan, Espanjan, Italian, Maltan ja Slovenian noin 28 vuoteen. 1 Vuonna 1995 kotona asui vajaa puolet 21-vuotiaista, mutta vuonna 2007 enää hieman alle kolmannes. Kolmikymppisistä asui kotona 10 prosenttia vuonna 1985, mutta osuus oli pienentynyt 5 prosentiksi vuonna Kaupunkimaisissa kunnissa asuvista 21-vuotiaista nuorista vain vajaa neljännes asui kotona vuonna 2007, kun taas maaseutumaisissa kunnissa samanikäisistä asui kotona vielä 60 prosenttia. Niin naiset kuin miehetkin muuttavat aluksi asumaan yksin. 1 Nuorista kolme neljäsosaa asuu vuokralla. Vallitseva korkea vuokrataso ja pula vuokra-asunnoista koskettavat kaikkia nuoria. 2 Nykyisin joka viides vuotias asuu vanhempiensa luona. Kolme vuotta sitten näin teki vain joka kymmenes. Varsinaista vuokraa vanhemmilleen maksaa nuorista aikuisista kuitenkin vain yksi kahdestakymmenestä. 3 Vuonna 2009 asunnottomista alle viidennes oli nuoria ja asunnottomien nuorien määrä kääntyi pitkän loivan 20 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
22 laskun jälkeen kasvuun. Asunnottomia nuoria oli Asunnottomien maahanmuuttaji- en määrä oli noussut edellisestä vuodesta parilla sadalla, luvun ollen [1] Timo Nikander: Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina. Hyvinvointikatsaus 1/ [2] Nuorisoasuntoliiton Internet-sivut. [3] Nordean tiedote. html?showhugin=http%3a//cws.huginonline.com/n/3068/pr/201009/ _4.html [4] ARAn selvityksiä 5/2010: Asunnottomuus Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Nuorten vapaa-aika Nuorten vapaa-aikatutkimuksessa 2009 nuoria pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttään eri elämänalueisiin kouluarvosanoin Valtaosa nuorista vaikuttaa tyytyväiseltä elämäänsä: yleisimmät arvosanat ovat kahdeksan ja yhdeksän, ja varsin harva antaa välttäviä tai heikkoja arvosanoja millekään elämänalueelle. Tyytyväisyydessä elämään kokonaisuutena ei ole tapahtunut muutoksia, mutta tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen on laskussa vuotiaat nuoret aikuiset ovat valveilla kodissaan noin 8 tuntia vuorokaudessa. Suurimpiin kotona valveilla vietettyihin tuntimääriin yltävät kotiäidit ja -isät (keskimäärin 12 tuntia) sekä työttömät (ka 10 tuntia). Yrittäjien, johtavassa asemassa, toimihenkilönä tai asiantuntijatehtävissä toimivien osalta keskimääräinen luku on hieman yli 7 tuntia. Kodissa tehtävistä toiminnoista useimmin päivittäin tehtävinä mainitaan huolenpito itsestä ja vapaaajan toiminnot (kuten median seuraaminen, seurustelu ja harrastukset). 2 Nuorten arvioissa tärkeintä on omaehtoinen toiminta ystävien kanssa, sen jälkeen perheen kanssa vietetty vapaa-aika ja vasta tämän jälkeen arvostetaan järjestäytynyttä kansalaistoimintaa. 1 Kahdella kolmesta nuoresta ainakin jokin luova harrastus. 40 prosentilla niitä on useampi kuin yksi. Suurinta osaa luovista harrastuksista harrastetaan vähintään viikoittain. Nuorilla naisilla on enemmän luovia harrastuksia ja he harrastavat miehiä säännöllisemmin vuotiaista lapsista 92 prosenttia harrastaa urheilua. Urheiluseurojen jäsenmäärät ovat laskussa, mutta urheilua seurassa harrastaa 43 prosenttia lapsista. 5 Nuorista vuotiaista miehistä 77 prosenttia ja naisista 74 prosenttia harrasti vuonna 2008 liikun- Nuorista Suomessa
23 taa vähintään 2-3 kertaa viikossa. 4 Sanomalehdistöä seurasi vuonna prosenttia vuotiaista nuorista ja 66 prosenttia vuotiaista. Kummassakin luvussa on tapahtunut 4 prosentin lasku vuoteen Tammi-toukokuussa vuotiaista televisiota katsoi keskimäärin 105 minuuttia vuorokaudessa (vuonna 2009 luku oli 92 minuuttia) vuotiaat katsoivat televisiota 158 minuuttia vuorokaudessa (vuonna minuuttia). Nuorten katselumäärät ovat kuitenkin vähäisiä verrattuna aikuisiin, jotka katsovat lähes kaksinkertaisen määrän ja eläkeläiset kolminkertaisen vuotiaiden Internetin käyttö on vapaa-ajan viettotapana mennyt ajankäytössä television ohitse ja vuotiaillakin lähes. Internetin käytöstä tosin osa on televisio- tai elokuvamateriaalin seuraamista vuotiaista 89 prosenttia käyttää Internetiä päivittäin ja 8 prosenttia useita kertoja viikossa vuotiaille vastaavat luvut ovat 93 prosenttia ja 6 prosenttia vuotiaista nuorista aikuisista yli 90 prosenttia käyttää Internetiä päivittäin tai lähes päivittäin. 61 prosenttia vuotiaista nuorista kuuluu johonkin virtuaaliyhteisöön. 57 prosenttia käyttää viikossa aikaansa Internetissä keskimäärin 10 tuntia tai enemmän, 33 prosenttia mainitsee käyttävänsä aikaa 4-9 tuntia ja 10 prosenttia tätä vähemmän. 20 tunnin viikkotuntimäärään yltää miehistä peräti 35 prosenttia, naisista 19 prosenttia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
24 Vuoden 2008 nuorisorikollisuuskyselyn mukaan 69 prosenttia nuorista ilmoitti ladanneensa luvattomasti tiedostoja viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Näistä nuorista päivittäin tai lähes päivittäin, lataamista oli harrastanut miltei kolmannes. Yleisimmin ladattiin musiikkia ja elokuvia. 9 Ajokortin haltijoista vuotiaita on 11 prosenttia. Kaikista yhden ajoneuvon onnettomuuksista nuoret aiheuttivat 28 prosenttia ja yhteenajoista 20 prosenttia. Yhteenajon vastapuolena nuoret olivat prosentissa tapauksista. Nuorilla miehillä tyypillisimpiä olivat yhden ajoneuvon onnettomuudet ja naisilla yhteenajot. Kuolinkolareista vuotiaat kuljettajat aiheuttavat 25 prosenttia. Kuolinonnettomuuden aiheuttaneista nuorista kuljettajista humalassa oli 31 prosenttia, kun yli 24-vuotiaista oli 26 prosenttia. 10 Vapaa-ajan toimintamahdollisuudet eivät aukea kaikille nuorille tasavertaisesti. Yhteiskunnallisella taustalla ja asuinpaikalla on vaikutusta siihen, kuinka mielekkäiksi vapaa-ajan ympäristöt ja toiminnat koetaan. Viidennes nuorista mainitsee osallistumisen esteeksi rahan puutteen, mitä voi pitää suurena haasteena nuorten arjen hyvinvoinnin tukemiselle nyky-suomessa. Yhdenvertaiset mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon tulisi taata myös silloin kun nuorten lähtökohdat ovat eriarvoiset. 1 Maahanmuuttajanuoret osallistuvat harrastus- ja vapaa-ajantoimintaan erittäin monipuolisesti ja vain noin kahdeksan prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole mitään harrastuksia. Nuorisotoimintaan osallistuminen esteenä ovat nuorten kokemukset tai mielikuvat muiden nuorten ja ohjaajien ennakkoluuloisuudesta. 11 [1] Sami Myllyniemi: Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta ja Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 92 [2] Taina Mäntylä: Nuorten aikuisten koti, kulutus ja ajankäyttö, Kuluttajaviraston julkaisusarja 3/2010 [3] Sami Myllyniemi: Nuorisobarometri Nuorisoasiain neuvottelukunta [4] Tilastollinen vuosikirja Tilastokeskus [5] Kansallinen liikuntatutkimus Suomen Liikunta ja Urheilu [6] Kansallinen mediatutkimus Sanomalehtien liitto [7] Tv-mittaritutkimus. Finnpanel oy [8] Viestintäministeriön markkinakatsaus 3/2010 [9]Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos: Rikollisuustilanne Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. [10] Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan VALT:n nuorisoraportti liikennevakuutuskeskus.fi/www/page/lvk_www_1200 [11]Päivi Harinen, Mitähän tekis? - Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen -tutkimushankkeen raportti Nuorista Suomessa
25 Nuorten terveys vuotiaista yli 80 prosenttia arvioi terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi. Huonoksi tai erittäin huonoksi sen arvioi vain 2 4 prosenttia. Toisaalta noin joka kymmenes vuotias ilmoittaa jokapäiväistä elämää haittaavan pitkäaikaisen sairauden (yleisimmin diabeteksen, astman tai allergian), vian tai vamman. Nuorten stressioireista etenkin niska-hartia- ja selkäoireet sekä väsymys ovat lisääntyneet. 1 Oppilaiden terveyden kokemisessa ei ilmennyt suuria muutoksia vuodesta 1994 vuoteen Pojat arvioivat terveyttään yleisesti myönteisemmin kuin tytöt. Vaikka valtaosa oppilaista arvioi terveyttään myönteisesti, oireilu yleistyi tarkasteltavalla aikavälillä. Oireilu oli selvästi yleisempää yläkoululaisilla kuin alakoululaisilla ja yleisempää tytöillä kuin pojilla. 2 Usean oireen kokeminen päivittäin, lähes päivittäin koettu väsymys, viikoittain koetut niska- tai hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet vuosista 2002/2003 alkaen peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaisten keskuudessa.. Vuosina 2008/2009 lähes päivittäin väsymystä koki 16 prosenttia ja päivittäin vähintään kahta oiretta 19 prosenttia oppilaista. Viikoittain niska-hartiaseudun kipuja ja päänsärkyä koki prosenttia oppilaista. Myös keskivaikea tai vaikea masentuneisuus väheni aluksi, mutta on yleistynyt vuosikymmenen loppupuoliskolla ennalleen 13 prosenttiin. 3 Sairauspäivärahaa saaneiden nuorten määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1999 lähtien. Vuonna 2008 sairauspäivärahaa saaneiden alle 25- vuotiaiden osuus väestöstä oli 0,47 prosenttia. Vuoden 2008 lopussa 2,2 prosenttia alle 25-vuotiaista nuorista sai jotain sairausperusteista toimeentuloetuutta kuntoutusrahat mukaan lukien. Vastaava osuus vuonna 1995 oli 1,5 prosenttia. 4 Terveystapatutkimuksen aineiston perusteella ylipainoisten suomalaisnuorten osuus kolminkertaistui vuodesta 1977 vuoteen Vuonna vuotiaista miehistä joka viides ja naisista joka kuudes oli ylipainoisia. 5 Kaikkien nuorten paino ei ole lisääntynyt, mutta lihavimmat ovat entistä lihavampia. 6 Lapsuuden epäsuotuisat elinolot ennustavat nuoren aikuisiän terveydelle haitallisia elintapoja ja huonoa terveyttä. Esimerkiksi vanhempien tupakointi ja alkoholinkäyttö periytyvät toimintamallina vanhemmilta lapsille ja monet lapsuuden ongelmat ennustavat nuorten aikuisten huonoa terveyttä. Myös koulutuksella on merkityksensä terveyteen. Pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneilla nuorilla aikui- 24 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
26 silla on usein epäterveellisemmät elintavat kuin paremmin koulutetuilla ikätovereillaan. 7 Kouluterveyskyselyn mukaan kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin vastaanotolle pääsyä vaikeana pitävien osuudet ovat kasvaneet hieman. Vuosina 2008/2009 yläluokkalaisista 14 prosenttia koki vaikeaksi päästä kouluterveydenhoitajan ja 44 prosenttia koululääkärin vastaanotolle. Vuosina 2008/2009 kouluterveydenhuoltoon tyytymättömiä oli 23 prosenttia oppilaista. 3 Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon ja terveyskeskusten toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon tarvitaan ainakin kuudenkymmenen miljoonan euron lisäinvestointi, jotta valtakunnallisten suositusten vähimmäistavoitteet saavutetaan kaikissa kunnissa. 8 [1] Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausuma [2] Peruskoulun 5., 7. ja 9. luokan oppilaiden koulukokemukset ja koettu terveys. WHO-Koululaistutkimuksen trendejä vuosina tutkimus 567_luokan_kokemukset.pdf [3] Pauliina Luopa, Anni Lommi, Topi Kinnunen ja Jukka Jokela: Nuorten hyvinvointi Suomessa luvulla: Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 20/2010 [4] Karoliina Koskenvuo, Helka Hytti ja Ilona Autti-Rämö: Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käyttö ajalla Kuntoutus 2/2010 [5] Tilastollinen vuosikirja Tilastokeskus [6] Susanna Kautiainen: Overweight and obesity in adolescence secular trends and associations with perceived weight, sociodemographic factors and screen time (2008) Acta Universitatis Tamperensis; 1347 [7] Laura Kestilä: Polut terveyteen: Nuorten aikuisten terveyden, terveyskäyttäytymisen ja terveyserojen määrittäjät. Kansanterveyslaitos 8] Stakes, 2008 Nuorten seksuaalisuus Murrosikä on Euroopassa dramaattisesti varhaistunut. Tytöt saavuttavat sukukypsyyden kolme vuotta aikaisemmin kuin 100 vuotta sitten, yleensä 10,5 ikävuoden ja 15,5 ikävuoden välillä. Sukukypsyyden ja psykososiaalisen kypsyyden välinen kuilu kasvaa jatkuvasti. 1 Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn mukaan yläluokkalaisista neljällä viidestä, lukiolaisista lähes kahdella kolmesta ja ammattiin opiskelevista kolmasosalla ei ole yhdyntäkokemuksia. Pojista prosenttia ja tytöistä prosenttia kokee, että kieltäytyminen sellaisesta seksu- Nuorista Suomessa
27 aalikäyttäytymisestä, jota ei halua, on helppoa. Kuitenkin lukiolaisista tytöistä viisi prosenttia ja ammattiin opiskelevista tytöistä 12 prosenttia on ollut yhdynnässä vastentahtoisesti. 2 Vuonna 2006 Väestöliiton tutkimuksessa noin 11 prosenttia kahdeksas luokkalaisista oli kokenut intiimialueiden vastentahtoista koskettamista. Pojista 4,1 prosenttia ja 2,3 prosenttia tytöistä oli kokenut yhdyntään tai muuhun seksiin pakottamista. 1 Nuorten seksuaaliterveys parani jatkuvasti 1990-luvun puoliväliin, mutta sen jälkeen indikaattorit osoittavat huononemista. Vuoden 2002 jälkeen tilanne on jonkin verran parantunut raskauden keskeytysten ja klamydiainfektioiden osalta. 1 [1] Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausuma [2] Kouluterveyskysely Stakes Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
28 Nuorten psyykkiset ongelmat Noin joka viides nuori kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä. Yleisimpiä nuorten mielenterveysongelmia ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytöshäiriöt ja päihteiden aiheuttamat häiriöt. Nuorten mielenterveyden häiriöille on tyypillistä moniongelmaisuus ja usean häiriön samanaikaisuus. 1 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus on tytöille tyypillisempää kuin pojilla. Masentuneisuuden yleisyys on vaihdellut hieman tytöillä 2000-luvulla, mutta on pojilla pysynyt samalla tasolla. Vuosina 2008/2009 keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli 18 prosentilla yläluokkien tytöistä ja 8 prosentilla pojista. Lukiolaistytöistä masentuneisuutta oli 13 prosentilla ja lukiolaispojista 7 prosentilla. 2 Alle 30-vuotiailla alkoi vuonna 2008 masennuksen vuoksi Kelan sairaspäivärahakautta. Kasvu vuodesta 2004 oli 45,6 prosenttia. Miehillä kausia alkoi ja kasvu oli 39,5 prosenttia. Naisilla vastaavat luvut olivat kautta ja 49,0 prosenttia. Vuodesta 2000 vuoteen 2008 mielenterveydenhäiriöiden takia eläkkeelle jääneiden alle 30-vuotiaiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistui. Pelkästään vuonna 2008 mielenterveyshäiriön vuoksi eläkkeelle siirtyi nuorta, joista yli 400:lla syynä oli masennus. Tarkastelujaksolla masennuksen vuoksi eläkkeelle siirtyneiden nuorten miesten määrä kasvoi 66,7 prosenttia ja naisten määrä peräti 181,8 prosenttia. 3 Teini-iässä todettu masennus ennustaa nuorten päivittäistä tupakointia, alkoholinkäyttöä, säännöllistä humalajuomista ja nuuskan sekä huumeiden käyttöä. Suurin osa masentuneista nuorista voitaisiin tavoittaa kouluterveydenhuollossa, jonka lisäresursointiin, esimerkiksi koulupsykologien palvelujen nopeaan saatavuuteen ja yhteistyöhön nuorisopsykiatrian yksiköiden kanssa tulee kiinnittää enemmän huomiota. 4 Itsemurhan tekee vuotiaiden ikäryhmässä vuosittain keskimäärin 126 henkilöä, joista 75 prosenttia on miehiä. Nuorten miesten itsemurhat ovat vähentyneet vuodesta 1990 alkaen. 1 [1] Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausuma [2] Pauliina Luopa, Anni Lommi, Topi Kinnunen, Jukka Jokela: Nuorten hyvinvointi Suomessa luvulla. Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 20/2010 [3] Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi: Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat nuorille yhä enemmän sairauspoissaoloja. Sosiaalivakuutus 4/09 [4] Elina Sihvola: Early-onset depressive disorders, related mental health disorders and substance use-a prospective : longitudinal study of Finnish twins born University of Helsinki, Nuorista Suomessa
29 Nuorten syrjäytyminen Nuorten enemmistön hyvinvointi on lisääntynyt, mutta prosentin vähemmistöllä pahoinvointi lisääntyy. Vaikeat ongelmat kasaantuvat pienelle vähemmistölle (3-5 prosenttia), jonka ongelmat ovat hyvin vakavia. Sisäministeriö on nostanut syrjäytymisen maamme kaikkein keskeisimmäksi sisäiseksi uhaksi. Erityishuomio on nimenomaan lasten ja nuorten syrjäytymisessä ja ongelmien periytymisessä sukupolvelta toiselle. On laskettu, että nuorena syrjäytyvän henkilön yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat hänen elinkaarensa aikana 1,2 miljoonaa euroa. 1 Syrjäytymisvaarassa tai tilastoinnin ulkopuolella olevien nuorten määrää on selvitetty monin tavoin. Laskelmien tulokset ovat vaihdelleet ja välillä. Syrjäytyminen liittyy oleellisesti koulutuksen keskeytymiseen, sillä vähintään toisen asteen koulutus on usein ratkaisevaa työn saamisessa. Peruskoulun päättötodistus jää saamatta pariltasadalta nuorelta vuosittain (189 henkilöä vuonna 2009). Ammatillisen koulutuksen keskeytti lukuvuonna kymmenen prosenttia (9 prosenttia vuonna 2006), ammattikorkeakoulun yhdeksän prosenttia (6 prosenttia v.2006), yliopistokoulutuksen kuusi prosenttia (5 prosenttia vuonna 2006) ja lukion 4,5 prosenttia (2 prosenttia vuonna 2006) opiskelijoista. Miehet keskeyttivät koulutuksen naisia useammin. 2 Noin nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta. 2 Työvoimatutkimuksen mukaan työttömyyden kasvaessa ei-aktiivisten nuorten määrä kasvaa. Kasvu on voimakasta erityisesti alle 20-vuotiailla, jotka eivät tule esille missään rekisterissä johtuen siitä, että he eivät rekisteröidy työttömiksi koska eivät saa työttömyyskorvausta. 3 Opetusministeriön mukaan ikäluokkaa kohti nuoria, joiden toiminnasta ei ole minkäänlaista tietoa on noin tuhat. Tämä tarkoittaa, että vuotiaista hukassa on noin nuorta. 4 Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneillä nuorilla on vaikeuksia kiinnittyä nykypäivän pätevöitymistä vaativille työmarkkinoille, joten vähäiselle koulutukselle jääminen ei ole pelkästään koulutuspoliittinen kysymys, vaan laajemmin syrjäytymiseen liittyvä kysymys. Tällä tavoin syrjäytymisvaarassa olevien määräksi on laskettu noin vuotiasta. 2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) (2008) selvityksen mukaan syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria on ainakin Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
30 THL määrittelee syrjäytymisen kovaksi ytimeksi kodin ulkopuolelle sijoitettuna olevat lapset. Vuonna 2008 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna kaiken kaikkiaan yli lasta ja nuorta. Näistä oli huostaanotettuja. Edellisestä vuodesta on sijoitettujen määrä lisääntynyt kolme prosenttia. Sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on viime aikoina kasvanut kahden viiden prosentin vuosivauhtia. 5 Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden kokonaismäärä kasvoi yhä vuonna Asiakasmäärissä oli nousua lähes kahdeksan prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli lasta ja nuorta vuonna THL näkee myös nuorten mielenterveysongelmat syrjäytymisennusteena. 5 Yksinäisyys on yksi syy nuorten pahoinvoinnille. Vaikka ilman läheisiä ystäviä olevien oppilaiden osuus on pienentynyt 2000-luvun loppupuolella, silti peruskoulun 8:nnen ja 9:nnenluokan oppilaista 14 prosenttia pojista ja 6 prosenttia tytöistä ilmoittaa, ettei omaa yhtään läheistä ystävää. Vastaavasti lukiolaispojista 12 prosentilta ja lukiolaistytöistä 5 prosentilta puuttui läheinen ystävä. 6 Kavereita voi olla, mutta kukaan ei tunnu kuuntelevan tai tärkeistä asioista ei voi puhua. Yksinäinen nuori voi oireilla esimerkiksi olemalla levoton, tottelematon ja tehdä kaikenlaista kiusaa, esimerkiksi näpistelemällä tai töhrimällä tai muuten vahingoittamalla omaisuutta. Pitkään jatkunut yksinäisyys voi johtaa myös epätoivoisiin tekoihin, kuten väkivaltaan, päihteiden vakavaan väärinkäyttöön ja myös itsetuhoisuuteen. Vammaisuuteen liittyy usein yksinäisyys, joka kuormittaa mielenterveyttä ja jaksamista lisäten masennuksen todennäköisyyttä. Esteellisissä paikoissa sijaitsevat mielenterveys- ja päihdepalvelut tai psykiatrisen sairaalan henkilökuntaresurssien puute kyseenalaistavat usein henkisen avun saannin vaikeavammaisille. 7 Uudessa asuinmaassa maahanmuuttajien omaan kulttuuriin voi kohdistua muutospaineita. Ympäristössä, jonka normit vaikuttavat pakottavilta ja mukauttavilta, saattaa omasta kulttuurista nousta esiin tekijöitä, joihin turvaudutaan voimakkaammin kuin lähtömaassa. Maahanmuuttajanuorten kasvua määrittää lapsuuden ja aikuisuuden välimaastossa kasvamisen lisäksi kasvu kahden tai useamman kulttuurin välissä. Suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat erityisesti ne maahanmuuttajanuoret, jotka irtaantuvat sekä uuden kotimaansa että lähtömaansa ja perheidensä jäsenyydestä. 8 Nuorista Suomessa
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Nuorista Suomessa. Nuorista Suomessa 2010 1
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 Nuorista Suomessa 2010 1 Sisällysluettelo Miten nuorilla menee?...5 Ketkä ovat nuoria? Nuorten määrä...7 Väestöennuste...9 Nuorista Suomessa
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotVajaakuntoisuus työllistymisen esteenä
Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotNUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS
NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotLapset ja lapsiperheet
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotLasten hyvinvoinnin indikaattorit
1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien
LisätiedotTime out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL
Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
LisätiedotIkääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin
Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotMiten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki
Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45
LisätiedotHiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila
Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-
LisätiedotTHL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.
THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
LisätiedotYli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki
Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat
LisätiedotVALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua
VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012
LisätiedotMitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?
Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
Lisätiedotx x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä
Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen
LisätiedotLasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa
Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotNUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI
NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
Lisätiedottilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä
LisätiedotHyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat
4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotTiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely
LisätiedotKouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto
Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013
Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
LisätiedotSEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ
KATSAUS KAROLIINA KOSKENVUO, HELKA HYTTI, ILONA AUTTI-RÄMÖ SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ Vuonna 1999 voimaan tulleen nuoren kuntoutusrahaa koskeneen
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotSuomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008
Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö
LisätiedotOpintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta
Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen
LisätiedotUusi teknologia vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin
Uusi teknologia vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari Erikoistutkija Suosituksia lasten ja nuorten ajankäytöstä Kaikkien 7 18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2016
Koulutus 2017 Koulutukseen hakeutuminen 2016 Vain kolmannes uusista ylioppilaista sijoittui välittömästi jatko-opintoihin, peruskoulun päättäneistä opintoja jatkoivat lähes kaikki Tilastokeskuksen koulutustilastojen
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010
Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin
LisätiedotASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ
ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus
LisätiedotNäkökulmia Kouluterveyskyselystä
Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotKoulutuksen keskeyttäminen 2012
Koulutus 2014 Koulutuksen keskeyttäminen 2012 Koulutuksen keskeyttäminen väheni Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 5,5 prosenttia keskeytti opinnot eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotOpintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta
Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten
LisätiedotNuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011
Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotNuorisotutkimus 2008
Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia
LisätiedotToimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio
Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista
LisätiedotEtsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012
Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö
LisätiedotNuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä
Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä
LisätiedotMikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus
Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Väestöosoittimia. Pohjanmaa Koko maa Ikääntyneet (>65 vuotta) v. 2003 18 % 16 % Ikääntyneet (>65
LisätiedotInternetin saatavuus kotona - diagrammi
Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet
LisätiedotNuorten taloudellinen huono-osaisuus
Reijo Viitanen 31.12.1998 Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Taloudellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan puutetta aineellisista resursseista; kansantajuisesti sillä tarkoitetaan köyhyyttä. Köyhyys
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
Lisätiedot(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA
(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä
LisätiedotKristiina Härkäpää, Lapin yliopisto
Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Toimintakykyisyyttä? Työkykyisyyttä? Työssä jaksamista? Työllistymistä? Sosiaalista osallisuutta? Työvuosia? Työuralle ohjautuminen: nuorten syrjäytymisen ehkäisy, vammaisten
LisätiedotKuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien
Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotLaki. opintotukilain muuttamisesta
EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain
LisätiedotLapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa
Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lasten, nuorten ja perheiden osasto, THL Miten lapset ja nuoret voivat Suurin osa nuorista
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotTäyden kympin vapaa-aika
Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
LisätiedotToimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio
Toimeentulotuki tilastojen valossa Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta 6.3.2018 Kelan auditorio Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan vuonna 2017 Perustoimeentulotuki:
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotOulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 14.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
Lisätiedot