ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Transkriptio

1 ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Projektin nimi: BART - Public-Private Partnership in Barents Tourism, BART RKKY:n rooli: Projektiorganisaatio Rovaniemen ammattikorkeakoulu Projektiorganisaatio Rovaniemen ammattikorkeakoulu / Palvelualat Aikataulu: Projektin tarve: Most of the tourism development projects implemented in the Barents region were of national and/or bilateral scale. There is a need to bring together tourism stakeholders of the whole region in order to agree on common needs and actions particularly in developing possibilities for SMEs to strengthen cross border activities. The strategy this project follows is to tackle the most important topics that currently hinder further development in the area of tourism based on efficient cross-border cooperation and networking. This include the activation of applied research, as well as the supporting the work of already existing transnational Institutions such as the Joint Working Group on Tourism which was created already during an earlier project but has, so far, not been active on operational level due to lack of tools and resources. By the developing Joint Action Plan, the proposed project is also aiming to offer that tool for the Joint Working Group on Tourism. Kehitystavoite: Overall objective is to facilitate tourism development in the Barents region through establishment long term Public Private Partnership among tourism stakeholders on different levels. Project purpose is: To facilitate public private partnership cooperation in the field of tourism by stakeholder involvement in applied research to identify and address commonly perceived needs Specific objectives: To support the work of Barents Joint Working Group on Tourism, by creating and carrying out an Action Plan made for the tourism stakeholders in the program region. To create cross-border cooperation networks for the tourism stakeholders To increase need based r Kohderyhmä: Stakeholders in the project are:, Educational institutions, regional authorities and administrations, tourism destination organizations Beneficiaries: SMEs will receive up to date information from the conducted surveys and also they will have the possibility to influence on the future researches so that they would be made according to the needs of the entrepreneurs. With help of the "need-based" applied research results the SMEs can improve their services and products to meet the demands of their customers. Educational institutions. Staff will have possibility to conduct need based applied research which will help to develop the areas tourism livelihood. Educational institutions and staff will get up to date information from survey results and by networking with other public and private stakeholders. This will help them to improve the quality of education thus making the organizations more appealing for new students. Regional authorities, administrations and regional tourism organizations. Common development possibilities will give synergy benefits for the administrations and authorities, and up to date knowledge gives means for tourism organizations to support the entrepreneurs in their region.

2 2 Tuotokset: 1. Project Work Group established Kustannusarvion loppusumma: Action Plan for Barents region tourism development via public-private partnership cooperation is created. 3. Activating applied research based on stakeholders needs 4. Project Management. Vastuuhenkilön nimi: Puhelin: Sähköpostiosoite: Vastuullinen yksikkö: Mari Vähäkuopus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

3 1 Projektin nimi: Pohjoisten luonnonraaka-aineiden tuotanto, POLUT II RKKY:n rooli: Projektiorganisaatio Lapin ammattiopisto - Tuotantoalat Lapin ammattiopisto - Tuotantoalat Aikataulu: Projektin tarve: 1.1 Tausta Lapin luonnontuote- ja erikoiskasvialaa on kehitetty 1990-luvulta lähtien uusien työ- ja elinkeinomahdollisuuksien kehittämiseksi Lapin maaseudun perinteisten elinkeinojen rinnalle. Alan luontaisia mahdollisuuksia ovat puhtaasta luonnosta saatavat raaka-aineet, marjojen ja luonnon kasvien vaikuttavien aineiden vahvat pitoisuudet, joita viime ohjelmakaudella käynnistetyt tutkimushankkeet ovat todentaneet. Lapin luonnontuotealan kehittämistyö on ollut nousujohteista. Viime ohjelmakaudella tiivistynyt organisaatioiden yhteistyö on luonut näkemystä alan jatkokehittämiseen. Eri kehittäjäorganisaatioiden toiminnallisen yhteistyön hyvät kokemukset edelliseltä ohjelmakaudelta kannustavat kehittämään ja toteuttamaan suunnitelmallista yhteistyötä. Eri alojen osaamisen hyödyntäminen ja toimintalähtöinen vuorovaikutus lisäävät alaa kohtaan tunnettua mielenkiintoa ja antavat pohjan elinkeinotoiminnan kasvulle ja uusille investoinneille. Toimialan kokonaiskehittymisen näkökulmasta yksi tärkeimmistä osa-alueista on alkutuotantomenetelmien suunnitelmallinen kehittäminen yhtäaikaisesti yrittäjävetoisten tuotekehitysprosessien kanssa. Tämän prosessin toteuttamiseksi tarvitaan pitkäjäteistä ja asiantuntevaa kehitystyötä, yhteistyöverkoston tukea sekä riittäviä resursseja asian hoitamiseksi. Luonnontuotetoimiala on uusi nouseva elinkeinoala joka tarvitsee tulevaisuudessa kipeästi osaavia, ajantasaista tietoa omaavia ammattilaisia tuotantoprosessien eri vaiheisiin. Luonnontuotealan yrittäjyyden lisäämisen yksi tärkeimmistä keinoista on taata alan monipuolisen ja monitasoisen koulutuksen saatavuus. Tyypillisesti maaseudun pienyrittäjän vahvuus on nimenomaan vahvassa substanssiosaamisessa ja koko tuotantoprosessin hallinnassa. Lapin ammattiopiston tuotantoalojen Metsäruusun yksikössä voi suorittaa puutarha-, maatalous- ja luonnontuotealan perus- ja ammattitutkintoja. Lapin ammattiopiston strategian mukaisesti koulutusta kehitetään maakunnan vahvuusalueisiin painottuvaksi. Opintokokonaisuuksien sisältöjä kehitettäessä oppimisympäristöjen, kumppanuuksien sekä verkostojen kehittäminen on keskeisessä roolissa. Merkittävä opetuksen kehittämisperuste on työelämälähtöisyys, joka edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä työelämän ja koulutuksen järjestäjien välillä. Varsinkin luontoalalla korostuu myös tarve monialaosaamisesta. Monipuolisten koulutuspolkujen kehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä yli koulutus- ja toimialarajojen. 1.2 Kehitystarve Pohjoisten omaleimaisten raaka-aineiden laaja-mittaisen hyödyntämisen suurimpia esteitä ja haasteita uusien raaka-aineiden osalta ovat; tuotantomenetelmien kehittymättömyys, menetelmäkehityksen vaatimien testausympäristöjen puuttuminen, osaamisen- ja koulutuksen puute ja tiedon siirtymisen turvaaminen alan toimijoille. 1.2 Liittymät alueen strategioihin ja ohjelmiin Maa Ponteva 2013 Lapin maaseutusuunnitelma Lapin luonnontuotealan kehittämisen kannalta tärkeää on vahvistaa koko arvoketjun toimivuutta niin, että toiminta on laadukasta, kustannustehokasta, rationaalisesti verkostoitunutta ja pitkäjänteistä. Luonnontuotealan keruuverkostoja ja erityisesti viljelyä tulee kehittää niin että raaka-aineen saaminen pienjalostustoimintaan ja teollisuuteen on turvattua.

4 2 Rovaniemen koulutuskuntayhtymän strategia Hanke liittyy Rovaniemen koulutuskuntayhtymään kuuluvan Lapin ammattiopiston strategisiin tavoitteisiin; erikoistuminen maakunnan vahvuusalueisiin, monialaiset ja saavutettavat koulutuspalvelut, innovatiivinen kehitys- ja palvelutoiminta ja kilpailukykyinen henkilöstötyö. Hanke auttaa myös kriittisiksi menestystekijöiksi määriteltyjen tavoitteiden; elinikäiset oppimispolut, oppimisympäristön kehittäminen sekä kumppanuuksien ja verkostojen kehittäminen toteuttamisessa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Hanke edistää toimenpide:1.2.4 sisältämiä kokonaisuuksia. Hankkeen toimenpiteiden kautta pyritään toteuttamaan viljelijöiden, maataloustuotteita jalostavien yrityksien, markkinatoimijoiden, tutkimuslaitosten ja muiden kehittämisorganisaatioiden yhdessä toteuttamaa kehittämistyötä. 1.3 Pohjoisten luonnonmateriaalien elinkeinolliset hyödyntämismahdollisuudet Aikaisemmissa kasvituotannon kehittämishankkeissa on syntynyt taloudellista tulosta tuottavaa toimintaa uusiin pohjoisiin raaka-aineisiin ja niiden soveltamiseen liittyen. Raaka-ainetuotantoa ja -kasvatusta on tehty tuotekehitysmäärinä, mutta monien uusien kasvien tuotantomenetelmien kehittämiseen ja kannattavuuden analysointiin ei aika ole riittänyt. Uusia kasveja ja materiaaleja on löydettävissä ja myös nyt jo kysytään. Jatkokehityksen varmistamiseksi on oikea aika suunnitella, kehittää ja testata pohjoisten erikoiskasvien tuotantoedellytyksiä elinkeinolähtöisestä näkökulmasta, huomioiden koko tuotantoketjun kehitystarpeet. Lähtötilanteesta on aineistoa olemassa, mm. MTT:n Lapin toimipaikan Luonnosta teolliseen tuotantoon (LTT) hankkeen ( ) loppuraportti ja kasvikohtaisen viljelykortit. Kihokin kasvatukseen liittyvää tutkimusta on MTT:n Jokioisten yksikkö toteuttanut 1990 luvun alkupuolella. Aikaisemman kehittämistoiminnan kautta on kertynyt paljon tietoa raaka-aineiden tuotekehitystarpeista ja myös kysynnästä, alustavia tilauksia raaka-aineista on olemassa. 1.4 Oppilaitoksen toimintaympäristö, liittymät luonnontuotealan toimintaan Lapin ammattiopiston tuotantoalojen Metsäruusun yksikkö aloitti toimintansa v Vuonna 1992 opetusmaatila muuttui puutarha- ja kasvituotantotilaksi. Oppilaitoksella on kestävien pohjoisten kasvien havaintokenttä ja sinne on perusteilla taimisto. Kasvihuonetuotantoa on 2030 m2. Tutustumista varten puutarhamyymälän läheisyydessä on vihannesten, yksivuotisten kasvien ja luonnontuotealan kasvien näytemaa. Lasten ja liikuntaesteisten luontopolkuverkosto on opiskelijoiden ja yleisön käytössä. Opetus - ja havaintometsät ovat laaja oppimisympäristö. Kestävän kehityksen toteuttamisessa tavoitteena on sertifioitu toimintatapa. Yksikkö on ollut toteuttajana tai kumppanina useissa alaan liittyvissä kehittämishankkeissa. Näitä ovat mm. Lapin erikoisviljelyhanke, LUPPO -hanke ja Landscape Lab hanke. 1.5 Oppilaitoksen koulutuksellinen ympäristö, liittymät luonnontuotetoimialaan Lapin ammattiopiston tuotantoalojen Metsäruusun yksikössä voi opiskella mm. Luontoja ympäristöalan perustutkinnon eri koulutusohjelmissa, Luonnontuotealan-, erä- ja luonto-oppaan- sekä puutarhurin ammattitutkintoihin valmistavassa koulutuksessa. Koulutustarjontaan kuuluvat myös luontokartoittajan ja maaseudunkehittäjän erikoisammattitutkinnot sekä runsaasti alan lyhytkursseja. Kaikki koulutusohjelmamme liittyvät joko suoraan luonnontuotetoimialaan tai opetus sivuaa alaa.

5 3 1.6 Hankkeen suunnittelu, yhteistyötahot ja liittymät muuhun alan kehittämistoimintaan Suunnittelu Hankkeen suunnitteluprosessi käynnistettiin luonnontuotetoimialalta lähtevästä todellisesta kehitystarpeesta. Prosessin käynnistäjänä toimi MTT:n LAPPI LUO Luonnontuote- ja elintarviketoimialojen työohjelman luonnontuotekoordinaattori osana ohjelmatyötä. LAO:n Metsäruusuntien yksiköstä suunnitteluryhmässä ovat olleet mukana koulutuspäällikkö Helena Ailunka ja opettaja Esa Säkkinen. Jatkotyöstäminen toteutuu LUOVA Luonnontuotealan verkostovalmennus Lapissa hankkeen toimesta. K.o hanke toimii kentän ja yrityslähtöisten tarpeiden edistäjänä ja avustaa toimijoita mm. resurssien hankinnassa kehitystyölle. Toteutuksen yhteistyötahot ja liittymät kehittämistoimintaan MTT Rovaniemi LAPPI LUO Luonnontuote- ja elintarviketoimialojen työohjelma. Työohjelma kokoaa luonnontuotetoimialaan liittyviä toimijoita toteuttamaan omista lähtökohdistaan alan kehittämistyötä. Työohjelma tukee tämän hankkeen toteuttamista luonnontuotetoimialakehittäjän panostuksella ja tutkimuksellisella asiantuntijapanostuksella MTT:n Mikkelin yksikön tutkija Bertalan Galambosin toimesta. ProAgria Lappi ja Lapin 4H piiri / LUOVA Luonnontuotealan verkostovalmennus Lapissa-hanke. LUOVA toimii luonnontuotealan verkostojen ja yhteistyön kehittäjänä, toimii neuvontapalvelujen kehittäjänä sekä yritystoiminnan edistäjänä. Hankkeen henkilöstö toimii mukana hanketoteutuksen yhteistyökumppanina liittyen lähinnä käytännön pilottien toteuttamiseen ja jatkosuunnitteluun sekä tiedonvälitystä yritysten ja kentän suunnalta. Kenttäpilottien toteutuksen yhteistyötahoja ovat kausihuonekasvattajat ja sopimusviljelystä kiinnostuneet henkilöt ja yritykset sekä nuoret 4H-yrittäjät. Muita mahdollisia yhteistyötahoja: Seita -säätiö Sodankylä ja Itä-Lapin työhönvalmennus säätiö. LAO:n Proto Products hanke (EAKR) LAO: Luontaishoito-hanke (ESR) Kehitystavoite: TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on pohjoisten luonnonraaka-aineiden tuotannon laaja-alainen, pitkänaikavälin kehittäminen lappilaisten yhteistyökumppaneiden avustuksella: 1. Hanke kehittää ja testaa pohjoisten luonnonraaka-aineiden tuotantomenetelmiä ja tuotantoedellytyksiä elinkeinolähtöisestä näkökulmasta 2. Hanke kehittää Lapin ammattiopiston tuotantoalojen Metsäruusun toimipisteen opetusta luonnontuotteiden ja luonnontuotealan näkökulmasta yhteistyössä Metsäruusun ja muiden tuotantoalojen toimipisteiden henkilökunnan kanssa 3. Hanke tukee lappilaisia toimijoita pohjoisten luonnonraaka-aineiden tuotannon aloittamisessa ja sen eteenpäin viemisessä ARVIOINTI Hankkeen arviointi tehdään keinoilla, joilla pystytään arvioimaan ja todentamaan, kuinka hyvin hanke on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Hankkeen toteutuksen alkaessa valitaan arviointiin soveltuvat keinot ja menetelmät. Arvioinnissa hyödynnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman elinkeinojen kehittämishankkeelle laadittua hankkeen tavoitteet ja tulokset -lomaketta. Hankkeessa toteutetaan jatkuvaa arviointia hankkeen työntekijöiden, mutta myös ohjausryhmän toimesta. Hankkeen ohjausryhmän kokouksissa hankkeen toteutumista seurataan yksityiskohtaisesti ja erityistä huomioita kiinnitetään hankkeen keskeisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumiseen sekä talousseurantaan. Hankkeen jatkuvaa arviointia tehdään myös keräämällä palautetta erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien yhteydessä sekä keräämällä palautetta tasaisin väliajoin hankkeen

6 4 toiminnassa aktiivisesti mukana olevilta (toimijat, hankkeen työntekijät ja ohjausryhmä). Saadun palautteen avulla arvioidaan hankkeen toimintaa ja tehdään tarvittavat toimenpiteet toiminnan kehittämiseksi ja sen parantamiseksi. Ennen hankkeen päättymistä suoritetaan hankkeen loppuarviointi, johon osallistuvat sekä hankkeen projektipäällikkö että ohjausryhmä. Kohderyhmä: Hankkeen kohderyhmiä ovat toiminta-alueen erikoiskasvituotannosta kiinnostuneet tahot. Taustaselvitystä mahdollisista toimijoista on tehty LAPPI LUO Luonnontuote-ja elintarviketoimialojen työohjelman toimesta syksyllä Selvityksen aikana käytiin läpi puutarhayrityksiä ja yksittäisiä alasta kiinnostuneita viljelijöitä sekä 4H-toimijoiden mahdollisuuksia. 1. Lappilainen (Pohjois - Suomalainen?) tuottaja- viljelijä- ja keruuverkko, 2. luonnontuotealan koulutus- ja kehittämishankkeet matkailu- ja tuotekehityssektoreilla sekä 3. alueen omat raaka-aineiden jalostusyritykset, ja muut hyödyntäjät esim. ravintolat (esim. Detria Oy, Aromtech Oy, Repolar Oy, alueella toimivat marjatalot ja matkailualan yritykset) Tuotokset: Välillistä hyötyä saavat alueen ulkopuoliset, jalostavat teolliset yritykset, joista hyötyy hankkeen 1. kohderyhmä => kysyntä synnyttää tuotantotarvetta (Vogel/Bioforce, Nordbiox Oy, Mellis Oy, Lumene Group, Pharmia Oy) Käytännön toiminnot toteutuvat ko. yritysten paikallisten alihankintakumppaneiden kautta. Hankkeen toiminnalla lisätään, laajennetaan ja monipuolistetaan pohjoisten luonnonraaka-aineiden tuotantoa Lapissa. Tuotannon kehittäminen parantaa jo alalla toimivien tuottajien ja jalostajien elinkeinomahdollisuuksia, mutta se luo myös uusia elinkeinomahdollisuuksia lappilaisille toimijoille. Tuotannon kehittäminen luo uusia elinkeinomahdollisuuksia, mutta kehittymisen edellytys ovat alan ammattitaitoiset osaajat. Lapin ammattiopiston tuotantoalojen Metsäruusun toimipisteellä on edellytykset tarjota alalle valmistavaa koulutusta. Hankkeen toiminta mahdollistaa Metsäruusun toimipisteen erikoistumisen luonnonraaka-aineisiin ja luonnonraaka-aineiden tuotantoon, mikä on ainutlaatuinen tilaisuus erottua muista maassamme toimivista ammattioppilaitoksista ja yhtäaikaisesti vahvistaa ja monipuolistaa toimipisteen toimintaa. Pohjoisten luonnonraaka-aineiden tuotannon kehittäminen hyödyttää kaikkia luonnontuotealalla toimivia, koska käytettävät raaka-aineet luovat perustan koko alan toiminnalle. Luonnontuotealan vahvistuminen vaikuttaa positiivisesti koko Lapin elinkeinoelämään. Kustannusarvion loppusumma: Vastuuhenkilön nimi: Jonna Heikkinen Puhelin: Sähköpostiosoite: jonna.heikkinen@lao.fi Vastuullinen yksikkö: Lapin ammattiopisto

7 1 Projektin nimi: PROTO-DESIGN II, Proto-Design II RKKY:n rooli: Projektiorganisaatio Lapin ammattiopisto - Tuotantoalat Lapin ammattiopisto - Tuotantoalat Aikataulu: Projektin tarve: Hankkeessa kehitetään Lapin ammattiopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian, Lapin yliopiston ja pk-yritysten välistä innovaatioyhteistyötä. Vahvistetaan hankekumppaneiden tutkimus-, tuotekehitys -, testaus- ja innovaatiotoimintaa hyödyntäen olemassaolevia laboratorioita sekä oppimisympäristöjä. Yhteistyötä tiivistämällä parannetaan olemassaolevien laboratorioiden hyödyntämistä myös opetuksen kehittämisessä. Kehitystavoite: Yhteistyöllä luodaan Lappiin monialainen innovaatioympäristö ja kehitetään uusia toimintoja. Alueellisten korkeakoulujen ja ammattiopistojen välinen yhteistyö ja poikkitieteellisyys lisääntyvät. Kehitetään uusia menetelmiä oppilaitosten, korkeakoulujen ja pk-yritysten innovaatioyhteistyöhön sekä uusia työkaluja tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan organisoimiseksi. Aktiivinen yritysyhteistyö monipuolisen koulutustarjonnan kanssa yhdessä vetää puoleensa yrityksiä ja opiskelijoita. Opiskelijoiden yhteistyö lisääntyy eri alojen ja koulutustasojen välillä. T&k&i -ympäristöjen aktiivinen markkinointi sidosryhmille sekä niiden profiilin nostaminen kohottaa t&k&i -ympäristöjen käyttöasteita ja aikaansaadaan pysyviä asiakassuhteita. Päällekkäisten toimintojen ja investointien määrä vähenee kehitettäessä koulutusta ja t&k&i -toimintaa. Pk-yritysten "kynnys" lähteä hyödyntämään erilaisia tekniikoita, t&k -palveluita ja koulutustarjontaa madaltuu. Uusien innovaatioiden, palvelukonseptien ja yritysideoiden määrä alueellamme kasvaa. Kehitetään myös alan valtakunnallisia verkostoja. Tuloksena syntyy toimiva tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiolaboratorioverkosto toimintakuvauksineen. Olemassa olevat laboratoriot ja oppimisympäristöt kehittyvät innovaatiotoiminnan osalta. Tämä parantaa mahdollisuuksia laadukkaaseen innovaatioyhteistyöhön sekä tuottaa uusia innovatiivisia osaajia pk-yritysten käyttöön. Alueellisten korkeakoulujen ja ammattiopistojen välinen yhteistyö ja poikkitieteellisyys lisääntyvät. Kehitetään uusia menetelmiä oppilaitosten, korkeakoulujen ja pk-yritysten innovaatioyhteistyöhön sekä uusia työkaluja tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan organisoimiseksi. Aktiivinen yritysyhteistyö monipuolisen koulutustarjonnan kanssa yhdessä vetää puoleensa yrityksiä ja opiskelijoita. Opiskelijoiden yhteistyö lisääntyy eri alojen ja koulutustasojen välillä. T&k&i -ympäristöjen aktiivinen markkinointi sidosryhmille sekä niiden profiilin nostaminen kohottaa t&k&i -ympäristöjen käyttöasteita ja aikaansaadaan pysyviä asiakassuhteita. Päällekkäisten toimintojen ja investointien määrä vähenee kehitettäessä koulutusta ja t&k&i -toimintaa. Pk-yritysten "kynnys" lähteä hyödyntämään erilaisia tekniikoita, t&k -palveluita ja koulutustarjontaa madaltuu. Uusien innovaatioiden, palvelukonseptien ja yritysideoiden määrä alueellamme kasvaa. Kehitetään myös alan valtakunnallisia verkostoja. Kohderyhmä: Projektin kohderyhmän muodostavat: - projektissa mukana olevat korkeakoulut, ammattiopistot ja niiden opiskelijat - tuotteiden/tuoteideoiden kehittelyssä mukana olevat muut oppilaitokset alueellamme - yksittäiset henkilöt (=ei yrittäjä, tuoteidea/yritysidea)

8 2 Tuotokset: Uudet työpaikat: Tavoite 5 kpl joihin työllistyy naisia 1 kpl Kustannusarvion loppusumma: Rahoittajat: Partnerit: Uudet yritykset: Tavoite 3 kpl joista naisten perustamia 1 kpl Vastuuhenkilön nimi: Tarmo Aittaniemi Puhelin: , Sähköpostiosoite: tarmo.aittaniemi@lao.fi Vastuullinen yksikkö: Lapin ammattiopisto

9 1 Projektin nimi: RAK insinöörikoulutus, RAK insinöörikoulutus RKKY:n rooli: Projektiorganisaatio Rovaniemen ammattikorkeakoulu Projektiorganisaatio Rovaniemen ammattikorkeakoulu / Tuotantoalat Rovaniemen ammattikorkeakoulu / Tuotantoalat Aikataulu: Projektin tarve: Yritysten vireä kasvu Ylivieskan ympäristössä ja rakennusmestarien ja -insinöörien samanaikainen eläkkeelle siirtyminen aiheuttavat alueen yrityksille suuren vajeen rakennesuunnittelu- ja rakennustuotantoinsinööreistä. Yritysten toiminnan turvaaminen ja edelleen kehittyminen alueella edellyttää, että alan koulutusta voidaan tarjota alueella siten, että opiskelu on mahdollista työn ohessa. Työn ohessa toteutettava opiskelu yritysten teknisille toimihenkilöille on nopein tapa ratkaista rakennesuunnittelijoiden ja rakennustuotantoinsinöörien vaje yrityksissä. Projektin tavoitteena on kouluttaa elinkeinoelämän tarpeisiin oma-aloitteisia, innovatiivisia, itsenäisiä sekä yhteistyö-, tiimi- ja verkottumistaitoisia ja elinikäiseen oppimiseen innostuneita rakennesuunnittelu- ja rakennustuotantoinsinöörejä, joilla on sekä tekniikan että talouden tietotaito ja asiakaslähtöinen ajattelutapa. Koulutuksessa käytetään hyväksi Rovaniemen ammattikorkeakoulun osaamista ja asiantuntemusta, sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun CENTRIA yritysyhteistyötä. Tavoitteena on turvata alueen rakentamisen ja puutuoteteollisuuden teknisen henkilöstön riittävyys ja koulutustaso. Kehitystavoite: Koulutuksen aloittaminen nyt on ajankohdallisesti nyt erittäin hyvä kun töitä on vähemmän. Matalasuhdanteen aikana kouluttautumalla saa kasvatettua osaamista ajankohtaan kun rakennuspuolella on taas vilkkaampaa. Tavoitteena on parantaa yritysten elinkelpoisuutta lisäämällä yritysten kasvu ja kilpailuedellytyksiä koulutuksen avulla. Projektin tuloksena saadaan elinkeinoelämän tarpeisiin oma-aloitteisia, innovatiivisia, itsenäisiä sekä yhteistyö-, tiimi- ja verkottumistaitoisia ja elinikäiseen oppimiseen innostuneita rakennesuunnittelu- ja rakennustuotantoinsinöörejä, joilla on sekä tekniikan että talouden tietotaito ja asiakaslähtöinen ajattelutapa. Kohderyhmä: Kouluttaa ja kehittää uudet asiantuntijat. Projektin kohderyhmä on muun alan insinöörit, rakennusmestarit tai rakennusalanammattimiehen tutkinnon suorittaneet työssäkäyvät henkilöt, jotka haluavat kouluttautua rakennesuunnittelu- tai rakennustuotantoinsinööriksi. Varsinainen kohderyhmä: Rakennusalan opistotason- ammatillisen asteen tutkinnon suorittaneet henkilöt, jotka haluavat nostaa koulutustasoaan rakennesuunnittelu- tai rakennustuotantoinsinööriksi. Mukaan voidaan ottaa myös muiden alojen insinöörin tutkinnon suorittaneita henkilöitä muuntokoulutukseen. Välilliset vaikutukset: Alueen yritykset saavat ammattitaitoista henkilökuntaa, elinkeinoelämä kehittyy, työllisyys paranee ja tulee mahdollisesti uutta yritystoimintaa. Koulutus kohderyhmät ovat Ylivieskan ympäristössä asuvat ja työskentelevät ja rakennusmestarit ja -insinöörit. Koulutus sopii sekä miehille että naisille. Kiinnostuksen ilmaisseissa on molempien sukupuolien edustajia. Koulutukseen on suunnittelu kaksi suuntautumisvaihtoehtoa. Rakennustuotanto ja rakennesuunnittelu. Rakennustuotanto on kiinnostanut enemmän mieshakijoita ja rakennesuunnittelu naishakijoita. Projektiin osallistuneiden henkilöiden osaamistaso nousee ja he saavat rakennusalalla vaadittavat pätevyydet. Tällä hetkellä yrityksien myynnin pullonkaulana on ollut

10 2 pätevien suunnittelijoiden puuttuminen. Suunnittelijoiden määrän lisääntyminen mahdollistaan myynnin lisäämisen ja sen seurauksena työpaikkojen määrä lisääntyy tuotannossa. Tuotokset: Projektin tulokset on luettavissa jälkikäteen myynnin volyymin ja palkatun henkilökunnan määrän tilastotietona. Projektissa valmistuu rakennus-/rakenneinsinöörejä Rovaniemen ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman mukaan. Osallistujat saavat suoritettua tutkinnon kokonaan tai osan siitä riippuen osallistujan osaamis- ja koulutustasosta. Opiskelu toteutetaan monimuoto-opiskeluna osallistujan omalla ajalla. Jatkokoulutuksella koulutetaan muun alan insinööristä, rakennusmestarista tai rakennusalanammattimiehestä tai rakennesuunnittelu- tai rakennustuotantoinsinööriksi (AMK). Räätälöidään laaja-alainen rakennesuunnittelu- ja rakennustuotantoinsinöörin opetusohjelma alueen yrityksiä palvelevaksi opetusohjelmaksi, joka tuottaa innovatiivisia ratkaisuja olemassa olevien yritysten kehittämiseksi ja uusien perustamiseksi. Kustannusarvion loppusumma: Rahoittajat: Partnerit: Vastuuhenkilön nimi: 1. Rakennesuunnitteluinsinöörin koulutuksessa valmistuu insinöörejä, jotka ymmärtävät rakenteita staattisen toiminnan kannalta, joilla on käytännön kyky hahmottaa, suunnitella ja mitoittaa perusrakenteita ja niiden liitoksia (perustukset, palkit, pilarit, laatat) sekä tuntevat lämmön ja kosteuden siirtymiseen ja kulkeutumiseen vaikuttavat tekijät. 2. Rakennustuotantoinsinöörin koulutuksessa valmistuu insinöörejä, jotka tuntevat talonrakennusprojektien toteuttamisen ja johtamiseen. Opinnot antavat valmiudet aikataulujen, kustannusten, laadun, työmaatekniikoiden sekä sopimusten ja hankintojen hallitsemiseen sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Aikuisopiskelun tueksi kehitetään verkko-opiskelua tukevia oppimismenetelmiä sekä -materiaalia ja työelämäyhteyksiä. Kehitetään uusia koulutustuotteita, räätälöidään laaja-alainen rakennussuunnittelu- ja rakennustuotantoinsinöörin opetusohjelma alueen yrityksiä palvelevaksi koulutukseksi, joka tuottaa innovatiivisia ratkaisuja olemassa olevien yritysten kehittämiseksi ja uusien perustamiseksi. Uusina oppimismetodeina käytetään projektioppimista, verkkotyöskentelyä, luovaa ongelmanratkaisua ja ryhmädynamiikkaa sekä sovelletaan tekemällä oppimisen menetelmiä. Uudessa toimintamallissa on kysymys uudenlaisesta oppimisen organisoinnista, jolloin ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto tuodaan alueen työssäkäyvien opiskelijoiden ja työpaikkojen ulottuville. Uudenlainen oppimisen organisointi ja oppimisen menetelmät voidaan tuotteistaa, monistaa ja hyödyntää tämän oppimistapahtuman jälkeen ammattikorkeakoulun aikuiskoulutustarjonnassa. Tällöin myös oppimisessa ja työpaikkojen yhteistyössä havaittu hiljainen tieto voidaan siirtää verkoston toimijoille. Projektin aikana varmistetaan, että uudet tulevaisuuden projekti-ideat ja heijastusvaikutukset (spin off) tallennetaan ja hyödynnetään projektin hallinnoijan, muiden toimijoiden ja projektipäällikön toimesta. Oppimisprosessissa syntyvien tuotteiden omistamisesta ja salassapidosta projektin osapuolet tekevät sopimuksen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö Seppo Sääskilahti Puhelin: , Sähköpostiosoite: Vastuullinen yksikkö: Rovaniemen ammattikorkeakoulu

11 1 Projektin nimi: Yrittäjyyskoulun laajennushanke, Yrittäjyyskoulu 2, ESR RKKY:n rooli: Projektiorganisaatio Lapin ammattiopisto - Palvelualat Projektiorganisaatio Lapin ammattiopisto - Tuotantoalat Aikataulu: Projektin tarve: Kehitystavoite: Projektin tarve on tullut esille arjen tilanteissa, joissa Yrittäjyyskoulun tuottamalle toimintamallille olisi ollut laajempaa kysyntää. Malli on kuitenkin luotu perustutkinnon suorittajien tarpeeseen, joten emme ole pystyneet vastaamaan muiden kohderyhmien tarpeisiin. Lapin ammattillisen toisen asteen oppilaitoksissa on tarve yhtenäistää toimintamalleja ja taata laadukas yrittäjyysvalmennus koko Lapin alueella. Tämä tarve on tullut esille päivittäisessä opetustyössä ja erilaisissa foorumeissa käydyissä keskusteluissa. Laajemmalla perspektiivillä tarkasteltuna yrittäjyysvalmiuksien kehittämisen tarpeesta on olemassa hyvin paljon tutkimuksia ja selvityksiä. Tutkimustietoa ovat julkaisseet useat tutkijat sekä mm. Suomen Yrittäjät ry, Opetusministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto ja ELY -keskus. Hankesuunnitelma tukee yrittäjyysvalmiuksien kehittämisen ja yrittäjyyskasvatuksen yleisiä suuntaviivoja. Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on Lapin ammattiopiston yrittäjyyskoulun toiminnan benchmarkkaus ja hyvän käytännön levittäminen osatoteuttajana toimiviin oppilaitoksiin. Lapin ammattiopiston osalta keskeisimpänä tavoitteena on tukea yrittäjyyskoulun toimintamallin käyttöönottoa muissa oppilaitoksissa sekä kehittää yrittäjyysvalmennuksen ohjaus- ja tukipalveluja uusille kohderyhmille (aikuisopiskelijat, jo yrittäjänä toimivat ja maahanmuuttajat). Muita tavoitteita ovat - Laajentamishankkeen aikana kartoitetaan kaikki ammatillisen toisen asteen tarjoamat yrittäjyyttä tukevat palvelut. Kartoituksen perusteella toimintaa järkevöitetään ja palveluita kohdennetaan vastaamaan kohderyhmän tarpeita. - Tavoitteena on mallintaa yhteistyö yrityshautomotoiminnan kanssa - Luomme myös verkostoitumismahdollisuuksia yrittäjyyttä suunnitteleville ja yrittäjille. Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on Lapin ammattiopiston yrittäjyyskoulun toiminnan benchmarkkaus ja hyvän käytännön levittäminen osatoteuttajana toimiviin oppilaitoksiin. Lapin ammattiopiston osalta keskeisimpänä tavoitteena on tukea yrittäjyyskoulun toimintamallin käyttöönottoa muissa oppilaitoksissa sekä kehittää yrittäjyysvalmennuksen ohjaus- ja tukipalveluja uusille kohderyhmille (aikuisopiskelijat, jo yrittäjänä toimivat ja maahanmuuttajat). Muita tavoitteita ovat - Laajentamishankkeen aikana kartoitetaan kaikki ammatillisen toisen asteen tarjoamat yrittäjyyttä tukevat palvelut. Kartoituksen perusteella toimintaa järkevöitetään ja palveluita kohdennetaan vastaamaan kohderyhmän tarpeita. - Tavoitteena on mallintaa yhteistyö yrityshautomotoiminnan kanssa - Luomme myös verkostoitumismahdollisuuksia yrittäjyyttä suunnitteleville ja yrittäjille.

12 2 Kohderyhmä: Projektin varsinaisia kohderyhmiä ovat ammatillisten oppilaitosten aikuisopiskelijat (yrittäjyydestä kiinnostuneet, yrittäjyyttä suunnittelevat), yrittäjät (1-5 vuotta yrittäjänä toimineet, kokeneet yrittäjät sekä omistajanvaihdoksen kautta yritystoimintaa jatkavat yrittäjät), yrittäjänä toimivat ja yrittäjyyttä suunnittelevat maahanmuuttajat sekä perustutkinto opiskelijat ammattiopisto Lappiassa, Itä-Lapin ammattiopistossa ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. (Lapin ammattiopistossa perustutkinto opiskelijoille suunnattu valmennustoiminta rahoitetaan perusrahoituksella 2011 tammikuusta eteenpäin. Tälle Yrittäjyyskoulu -hankkeen aikana kehitetylle toiminnalle ei siis haettu jatkorahoitusta. Toimintaa jatketaan Yrittäjyyskoulu -hankkeen aikana kehitetyn toimintamallin mukaisesti, mutta perusrahoituksella.) Välillisiä kohderyhmiä ovat Lapin ammattiopiston, Ammattiopisto Lappian, Itä-Lapin ammattiopisto ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen henkilöstö sekä yritysneuvontapalveluita tuottavat organisaatiot. Tuotokset: Projektin tuloksia tulevat hyödyntämään yrittäjyysvalmennusta tarjoavat oppilaitokset. Oppilaitosten toiminnan kautta tuloksista hyötyvät ennen kaikkea yrittäjyysvalmennukseen osallistuvat valmennettavat. Projektin tuloksena syntyy yrittäjyysvalmennuksen toteutusmalli, jonka kohderyhminä ovat perustutkinto opiskelijoiden lisäksi aikuisopiskelijat, yrittäjät ja maahanmuuttajat. Palkitusta yrittäjyyskoulun toimintamallista kehitetään Lapin alueellinen toimintamalli, jossa ammatilliset oppilaitokset pystyvät tarjoamaan valtakunnallisesti mitattuna laadukasta ja tehokasta yrittäjyysvalmennusta. Laajentamishankkeen kehittämistavoitteena on palvella yrittäjyydestä kiinnostuneita ja yrittäjänä toimivia henkilöitä entistä monipuolisemmin ja joustavammin. Kustannusarvion loppusumma: Projektin kustannusarvio on yhteensä , josta: -kirjanpidon kautta kulkeva osuus / tukikelpoiset kustannukset (Eroopan sosiaalirahaston osarahoitus ja valtion rahoitus) -kuntien rahoitus "riihikuiva" raha erikseen raportoitavat kustannukset / laskennallinen omarahoitus (kuntarahoitus) Rahoituspäätöksellä rahoitusta myönnetty Vastuuhenkilön nimi: Anne Ruotsalainen Puhelin: (016) Sähköpostiosoite: anne.ruotsalainen@lao.fi Vastuullinen yksikkö: Lapin ammattiopisto