Viisas Raha VENÄJÄ JATKAA VUORISTORADALLAAN PS-TILIT TULEVAT: MIKÄ EI MUUTU? 6 NOKIA NAVIGOI ULOS LAMASTA 22

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viisas Raha VENÄJÄ JATKAA VUORISTORADALLAAN PS-TILIT TULEVAT: MIKÄ EI MUUTU? 6 NOKIA NAVIGOI ULOS LAMASTA 22"

Transkriptio

1 35 TUTKITUSTI TOTTA: OSAKKEIDEN ARVOSTUSTASOT EIVÄT LUPAA HYVÄÄ Viisas Raha ,50 PS-TILIT TULEVAT: MIKÄ EI MUUTU? 6 SAMPO PANKIN SUSANNA MIEKK-OJA: VINKITYS- KULTTUURISTA PITÄÄ PÄÄSTÄ EROON 18 SUOMEN PANKIN LAURA SOLANKO: VENÄJÄ NOKIA NAVIGOI ULOS LAMASTA 22 JATKAA VUORISTORADALLAAN 12

2 TOIMITTAJALTA Vinkistä vaaraan Sampo Rahastoyhtiön johtaja Susanna Miekk-oja varoittaa tässä lehdessä sijoitusvinkkien vaaroista. Hänestä sijoitusvinkkien tyrkyttäminen vie sijoittajan ajatukset kaikkein tärkeimmästä eli oman talouden ja oman arvopaperisalkun kokonaisvaltaisesta hallinnasta. Helena Ranta-aho helena.ranta-aho Miekk-oja osuu naulan kantaan. Silti hänen sa on yllättävä ja jopa ryhdikäs kun ottaa huomioon, että Sampo Pankki on kilpailijoidensa tapaan kunnostautunut sijoitusvinkkien antajana ja mallisalkkujen rakentajana. Niiden bisneslogiikka on ilmeinen: mitä aktiivisempi asiakas, sen paremmin välikädet tienaavat. Ennenkuulumattomia Miekk-ojan näkemykset eivät tienkään ole. Vastuuntuntoiset sijoitusneuvojat ovat korostaneet allokaatiota ja kokonaisuuden hallintaa maailman sivu. Miekk-ojaa kuunneltuamme päätimme selvittää, miten puheet näkyvät käytännössä. Selvitimme, minkälaisia työkaluja Sampo Pankki salkun rakenteen hallintaan yksityissijoittajille tarjoaa. Vertailun vuoksi tutkimme myös Nordean ja OP-Pohjolan työkalupakit. Ilmeni, että vain Sampo Pankin asiakkaiden käytössä on kelvollinen työkalu, jonka avulla sijoittaja pääsee tarkastelemaan sijoitusvarallisuuttaan yhtenä kokonaisuutena, riippumatta siitä, onko sijoitukset tehty suoraan vai rahastojen kautta. Kuka arvaa, mistä pankin työkalu on kotoisin? Tanskasta tuosta luotettavien pankkijärjestelmien ihmemaasta. SISÄLTÖ 1/ Valtion velanottoa ajatellen Venäjän fundamentit ovat paremmassa kunnossa kuin useimmilla EU-mailla. Viisas Raha Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n jäsenlehti JULKAISIJA: Osakesäästäjien Keskusliitto ry Freesenkatu 3 A Helsinki, PÄÄTOIMITTAJA: Sari Lounasmeri TOIMITUS: Toimituspäällikkö Helena Ranta-aho, Toimitussihteeri Tuula Kontiainen, AD Kristian Lindbohm, Kuvatoimittaja Laura Vuoma KUSTANTAJA: Alma Media Lehdentekijät Oy PL 502, Helsinkipuh , faksi , ILMOITUSMYYNTI: Jani Folland,puh. o5o , Kare Uotila puh , REPRO: Aste Helsinki Oy PAINO: PunaMusta Oy, Joensuu ISSN OSOITELÄHDE:Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n jäsenrekisteri OSOITTEENMUUTOKSET: Kun teet osoitteenmuutoksen Osakesäästäjien Keskusliiton toimistoon, muutos koskee tällöin automaattisesti myös Kauppalehden sekä Viisas Rahan osoitteita. Sinun ei siis tarvitse tehdä kuin yksi osoitteenmuutos ja osoitteesi muutetaan automaattisesti edellä mainittuihin lehtiin. Voit lähettää osoitteenmuutokset sähköpostitse: tai soittamalla (09) Kannen kuva: Miika Kainu 2 Viisas Raha 18 SUSANNA MIEKK-OJA

3 Pääkirjoitus Yksityissijoittajien painoarvo kasvanut. Markkinoilta Ps-tilit tulevat mikä ei muutu? Varo velkaisia valtioita Tuloskauden tärpit Puheenjohtajalta Riskirahaa. Nyt. Ota pientä riskiä sopivasti Biohitin nousupyrähdys muistutti pienten pörssiyhtiöiden potentiaalista. Niiden osakkeita ei silti kannata ahnehtia. Kaiken takana on öljy Venäjä vaatii sijoittajalta lehmän hermot ja rohkeutta luopua sijoituksesta. Leppiniemi Mitäpä jos ei ylisäänneltäisi Sijoitusdebatti Sijoitusvinkit vievät huomion tärkeämmistä asioista, väittää Sampo Pankin Susanna Miekk-oja. Perustellut suositukset nostavat salkun tuottoodotusta, vastaa Sofia Pankin Kim Gorschelnik. Nokia navigoi uusiin voittoihin Nokia löysi omista kartoistaan älypuhelimille uuden reitin kuluttajien taskuihin. Osakepuntari Jotain hyvää Tanskasta Rahastopuntari Hurjia nousuja ja laskuja Elämäni ja sijoitukseni Keski-Suomen Osakesäästäjien puheenjohtajan Joonas Orava kehottaa kaikkia säästämään eläkeaikaa varten itse. Tapahtumat Tutkitusti totta Professori Hannu Kahran laskelmien mukaan osakemarkkinoiden arvostustasot eivät lupaa hyvää. 35 HANNU KAHRA 22 OLLI-PEKKA KALLASVUO Lauri Rosendahl 30 JOONAS ORAVA 30 Viisas Raha 3

4 Pääkirjoitus Yksityissijoittajien painoarvo kasvanut Suomalaisten kotitalouksien määrä osakkeenomistajina on noussut viime vuonna merkittävästi. Euroclearin tilastojen mukaan kesällä 2008 osakkeita omistavia kotitalouksia oli ja syksyllä 2009 jo Tämä muutos on saanut ansaitsemaansa huomiota osakseen sekä mediassa että pörssiyhtiöiden sijoittajaviestinnässä. Suurten instituutioiden myydessä paniikissa reuna-alueiden omistuksiaan lukuisat kotimaiset sijoittajat näkivät hyvän tilaisuuden ostaa. Muutama suuri omistaja vaihtui tuhansiin pieniin. Esimerkiksi Fortumin osakkeenomistajien määrä kasvoi vuodessa 47 prosenttia. Tämän seurauksena marraskuussa 2009 yhtiöllä oli lähes omistajaa. On mielenkiintoista nähdä, kuinka aktiivisesti nämä uudet omistajat osallistuvat kevään yhtiökokouksiin. Fortumin kerrottiinkin jo miettineen kokouspaikan vaihtoa suurempaan. Aikaisemmin pörssiyhtiöiden sijoittajaviestintä on keskittynyt usein suurten kansainvälisten institutio- naalisten sijoittajien tarpeisiin. Nyt joidenkin yhtiöiden omistajakunta on muuttunut radikaalisti. Kotimaisten yksityissijoittajien tiedontarpeet, kiinnostuksen kohteet ja taustatiedot ovat varmasti erilaiset kuin institutionaalisten sijoittajien. Sijoittajiaan hyvin palveleva yhtiö ottaa tämän huomioon. Suuri sijoittaja saattaa olla suorassa keskustelukontaktissa yhtiön johdon tai ainakin yhtiötä seuraavien analyytikkojen kanssa. Yksityissijoittaja on yleisemmän julkisen tiedon varassa. Esimerkiksi yrityksen nettisivujen sijoittajaviestinnällä on siksi yksityissijoittajalle suurempi merkitys. Pörssisäätiö, Suomen Sijoitusanalyytikot ja Talouselämä järjestivät tammikuussa kahdennentoista kerran kilpailun parhaista sijoitussivuista verkossa. Arvovaltainen raati kävi läpi kaikkien pörssiyhtiöidemme sijoitussivut ja kärkikolmikoksi nousivat tällä kertaa Metso, Wärtsilä ja Neste Oil. Kunniamaininnan saivat pienemmistä yhtiöistä Alma Media ja Ramirent. Kilpailussa lähtökriteerinä pidettiin sitä, että yhtiöllä on suomenkieliset sijoittajasivut. Valitettavasti ja yllättävästi kaikki yhtiöt eivät täyttäneet tätä kriteeriä. Muutenkin seula oli tiukka. Ensin esiraati pisteytti yhtiöt, sitten varsinainen raati asetti lopullisen järjestyksen. Arvioinnin perusteella yhtiöt kertovat hyvin taloudellisista tavoitteistaan, kehityksestä ja näkymistä. Vaikeita asioita tuntuvat olevan liikearvo ja velkarakenne, näistä ei netistä löytynyt juuri tietoja. Myös kilpailijoista ja markkina-asemasta kertoi kovin harva yhtiö. Raadissa mukana olleet totesivat pörssiyhtiöiden sijoittajasivujen kuitenkin parantuneen jatkuvasti vuosien aikana. Jäädään seuraamaan, mitkä yhtiöt tämän vuoden aikana parantavat tällä saralla ja ketkä saavat ensi vuonna tunnustuksen. Varmaa on, että sijoittajasivujen lukijoita olisi nyt enemmän kuin koskaan. Toivottavasti yhtiöt muistavat panostaa sijoittajaviestintään ja ottavat huomioon mahdollisen omistajarakenteen muutoksen. Uusille omistajille toivotan paljon onnea. Ollaan aktiivisia, osallistutaan yhtiökokouksiin ja seurataan yhtiöiden sijoittajaviestintää. Me kotimaiset yksityissijoittajat olemme tärkeä omistajaryhmä. Sari Lounasmeri päätoimittaja Osakesäästäjien Keskusliiton varapuheenjohtaja 4 Viisas Raha

5 Rasmus Finnilä Omaisuudenhoitaja, senior partner Asiantuntevaa varainhoitoa UB:n varainhoitopalveluista löytyy ratkaisu sijoittajien erilaisiin tarpeisiin. Pidämme tärkeänä joustavaa henkilökohtaista palvelua sekä asiakkaan toiveiden ja tavoitteiden huomioon ottamista tuotteita ja sijoitusstrategiaa valittaessa. Varainhoidossamme korostuvat myös erinomainen ammattitaito sekä pitkä kokemus. Varainhoidon avainhenkilöiden osakkuus yrityksessä turvaa pitkäaikaiset ja luottamukselliset asiakassuhteet. UB Omaisuudenhoito Oy, Aleksanterinkatu 21 A, Helsinki, Puh (09)

6 MARKKINOILTA Teksti: Helena Ranta-aho Kuvitus: Kristian Lindbohm Ps-tilit tulevat mikä ei muutu? Uusia eläkesäästämiseen tarkoitettuja kuorrutettuja tuotteita tulvii kohta markkinoille. Niidenkään veroporkkanoista ei pidä innostua liikaa. Pitkäaikaisen sidotun säästämisen raamit muuttuivat tämän vuoden alussa. Uudenlaisia tuotteita alkaa tulla markkinoille huhtikuussa. Olennaisinta uudistuksessa on, että se purkaa eläkevakuutusten veroetumonopolin. Tähän asti veroetuja ovat saaneet vain vapaaehtoisen eläkevakuutuksen valinneet säästäjät. Nyt niistä voivat hyötyä myös säästäjät, jotka haluavat ohjata varansa suoraan osakkeisiin, sijoitusrahastoihin tai pankkitileille. Jos käy hyvin, kilpailu pudottaa veroeduin tuetun säästämisen kustannuksia olennaisesti. Paljon riippuu siitä, miten tomerasti palveluntarjoajia kilpailutetaan. Kannustimet ovat hyvät, sillä kuluvipu on hurja, kun säästöaika on pitkä. Ajatellaan vaikkapa säästäjää, joka panee syrjään 200 euroa kuukausittain 30 vuoden ajan. Hän saa seitsemän prosentin vuotuisella tuottooletuksella ja yhden prosentin kuluilla kokoon euron pääoman. Kahden prosentin kuluilla hän päätyy euroon ja kolmen prosentin kuluilla euroon. Porkkanaa kahta kautta Uusia tuotteita ei vielä ole markkinoilla, mutta niiden reunaehdot ovat selvillä. Uudessa systeemissä säästäjä voi tehdä sopimuksen pitkäaikaisesta ja sidotusta säästämisestä pankin, rahastoyhtiön tai sijoituspalveluyrityksen kanssa. Siinä määritellään muun muassa, kuinka usein ja kuinka paljon säästetään ja mihin varat sijoitetaan. Säästäjälle avataan niin sanottu ps-tili, jolle säästäjä siirtää varoja sopimuksen edellyttämällä tavalla ja jolta palveluntarjoaja ohjaa ne edelleen sovittuihin sijoituskohteisiin. Tälle tilille maksetaan myös sijoituksista kertyvä tuotto, jonka sijoittamisesta palveluntarjoaja huolehtii. Ps-tileihin liittyvä vähennysoikeus vakuutussäästämisestä tuttu. Vähentää saa enimmillään euroa vuodessa. Se edellyttää, että panee säästöön vähintään euroa vuodessa. Jos säästää tätä enemmän, veroporkkana nahistuu. Toinen veroetu on niin ikään tuttu: ps-tilillä olevien varojen tuotosta ei makseta veroa sijoitusaikana. Etu on esimerkiksi osakesäästäjään verrattuna ilmeinen: osakesäästäjä maksaa saamistaan osingoista veron, ps-tilille ne tulevat verovapaasti. Näin ollen verottajankin osuus kartuttaa korkoa korolle. Rahastosijoittajiin nähden tätä etua ei ole, koska nekään eivät maksa eroa saamistaan osingoista. Ps-tilillä olevien varojen mahdollisista myyntivoitoista ei myöskään makseta veroa säästöai- kana. Näin ollen hän voi eläkevakuutussäästäjän tavoin siirtää varoja sijoituskohteesta toiseen ilman veroseuraamuksia. Säännökset antavat säästäjälle mahdollisuuden toteuttaa nämä operaatiot omatoimisesti verkossa. Se, kuinka arvokas tämä veroetu on, riippuu säästäjästä itsestään. Jos on esimerkiksi aikeissa käyttää eläkesäästämiseen tavoiterahastoja, hyöty jää olemattomaksi. Jos taas on hyvin aktiivinen osake- tai rahastosäästäjä, etu voi olla merkittävä. Tosin kannattaa huomata sekin, ettei ps-tilillä olevien varojen hoitokuluja tai tappioita voi verotuksessa vähentää. Poliittinen riski on ja pysyy Veroetuja ei edelleenkään saa ellei ole valmis sitomaan säästöjään pitkäksi ajaksi. Uudessa systeemissä ajoitus on sidottu lakisääteiseen eläkeikään: jos se nousee, lykkääntyy myös varojen käyttöönotto. Nykysäännökset asettavat rajan 63 ikävuoteen, mutta paineita nostamiseen on. Näin ollen verotuetun säästämisen valitseva säästäjä ei säästöpäätöstä tehdessään tiedä, milloin säästöt saa omaan käyttöönsä. Järjestelmässä on myös toinen jarru, joka on viritetty entistä tiukemmaksi. Varojen nostami- 6 Viisas Raha

7 seen pitää käyttää vähintään kymmenen vuotta. Ajan voi lyhentää kuuteen vuoteen, jos paiskii töitä kauemmin kuin lakisääteinen eläkeikä edellyttää. Yhdellä lisätyövuodella nostoaika lyhenee kaksi vuotta. Varoja ei myöskään voi vuosittain ottaa käyttöönsä miten paljon tahansa. Kymmenen vuoden aikana vuosittain saa nostaa vain summan, joka saadaan, kun jaetaan jäljellä oleva säästömäärä jäljellä olevien maksuvuosien määrällä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että säästetyt varat ehtii käyttää itse vain, jos elää yli 70-vuotiaaksi. Uutta on myös perillisiin liittyvä tiukennus: jos säästäjä kuolee ennen kuin on ehtinyt säästöt nostaa, verottaja ottaa omansa perillisen näkökulmasta kahdesti. Ensin perikunta maksaa varoista ja niiden tuotosta 28 prosentin veron ja perilliset sen jälkeen omasta osuudestaan perintöveron. Asian voi ajatella myös niin, että ensimmäisessä vaiheessa säästäjän saama verolaina vain maksetaan takaisin. Sen sijaan varojen ennenaikaiseen käyttöönottamiseen liittyvät poikkeukset ovat entisellään. Säästöt saa nostaa ennen aikojaan ja ilman korotettuja veroja, jos joutuu pitkäksi ajaksi työttömäksi, menettää työkykynsä pysyvästi, eroaa puolisostaan tai jos puoliso kuolee. Verotus muuttuu tulevaisuudessakin Veroeduissakin piilee yhä poliittinen riski. Poliitikot voivat tulevaisuudessakin muuttaa sekä pitkäaikaisen säästämisen pelisääntöjä että verosäännöksiä. Ei ole takeita siitä, että systeemi toimii samalla tavoin kuin nyt viiden, 10 tai 20 vuoden kuluttua. Nykyisessä systeemissä verottaja ottaa omansa pois, kun säästöjä aletaan nostaa. Silloin säästäjä maksaa pääomatuloveroa sekä säästöön pannusta pääomasta että sen tuotosta. Muut sijoittajat maksavat veroa vain tuotosta. Veroa maksetaan nyt 28 prosenttia, mutta sen tasosta tulevaisuudessa ei ole mitään takeita. Vielä ei tiedetä sitäkään, minkälaisia kuluja pstilien ylläpitäjät palveluistaan perivät. Vielä vähemmän tiedetään siitä, miten hinnat tulevaisuudessa kehittyvät. Tärkeää säästäjälle on myös se, millaisiin sijoitustuotteisiin ps-tilin kautta voi sijoittaa. Jos tarjonnasta puuttuvat esimerkiksi edulliset rahastot, säästäjän kulut nousevat helposti korkeiksi, vaikka ps-tilin hallinnointi olisi edullista. Uuteen systeemiin sisältyy myös mahdollisuus vaihtaa palveluntarjoajaa. Tämänkin mahdollisuuden hinnoitteluun kannattaa tuotteita vertaillessa kiinnittää huomiota. Jos vaihtamisesta perittävät kulut ovat korkeat, vaihtamisen mahdollisuus jää teoreettiseksi. Porkkana ei aina ole hyvästä Oheisen taulukon laskelmat pitkäaikaisesta säästämisestä osoittavat, että äkkiseltään varsin pieneltä tuntuva kulujen lisäys syö verovähennyksen hyödyn. Laskelmassa ei ole otettu huomioon osake- ja rahastosäästäjien mahdollisuutta käyttää hankintameno-olettamaa, mikä voi keventää pitkäaikaisen rahasto- tai osakesäästäjän verotusta olennaisesti. Myyntivoittoa laskettaessahan myyntihinnasta voi todellisen ostohinnan sijasta vähentää 40 prosenttia, jos on omistanut osakkeet tai rahasto-osuudet yli kymmenen vuotta. Toisaalta laskelmassa on oletettu osakesäästäjän yltävän samaan kokonaistuottoon kuin rahastosäästäjän tai ps-tilin omistajan, vaikka osakesäästäjä maksaa osinkotulostaan veroa. Selvää kuitenkin on, että ps-tilien kiinnostavuus riippuu pitkälti niiden kustannuksista ja siitä, kuinka suureksi sijoituskohteiden vaihtamiseen liittyvän verohyödyn omalla kohdallaan arvioi. Yhtä tärkeää on arvioida, mikä merkitys itselle on sillä, että ps-tilillä olevat varat eivät ole vapaasti omassa käytössä. Selvää on myös se, että veroeduton eläkesäästäminen on yhä varteenotettava vaihtoehto. Kuluille herkkä Esimerkkilaskelma kulujen vaikutuksesta: Säästöaika 15 vuotta, säästöjä nostetaan 14 vuoden ajan. Vuotuinen tuotto-oletus on 7 %. Osakesäästäjä Rahastosäästäjä Ps-säästäjä Ps-säästäjä Kulut %/v. 0,10 % 1,50 % 2,00 % 2,50 % Säästöön 200 euroa/kk Säästöjä eläkeajan alkaessa Säästäjän maksamat kulut Veronpalautuksen tuoma lisä eläkkeeseen/kk Bruttoeläke/kk Eläke verojen jälkeen/ kk Säästöön 400 euroa/kk Säästöjä eläkeajan alkaessa Säästäjän maksamat kulut Veronpalautuksen tuoma lisä eläkkeeseen/kk Bruttoeläke/kk Eläke verojen jälkeen/kk Oletukset: - Ps-tileihin liittyvät veronpalautukset sijoitetaan uudelleen 7 % tuotolla. - Säästettävä summa kasvaa kaksi prosenttia vuosittain. - Ps-säästäjä vähentää eläkemaksuja verotuksessaan nykysääntöjen mukaisesti enintään euroa vuodessa. - Säästäjä nostaa säästönsä 14 vuoden aikana ja veroja maksetaan nykysääntöjen mukaan: 28 prosenttia osakkeista ja osakerahastosta saadusta tuotosta ja 28 prosenttia ps-tilin kautta nostettavasta tuotosta ja pääomasta. - Säästäjän maksamiin kuluihin sisältyvät: osakesäästäjän kaupankäyntikulut ja säilytysmaksut (yht. 0,1 %), rahastosäästäjää rasitetaan vuotuisella 1,5 % kululla (hallinnointipalkkio, rahaston kaupankäyntikulut yms.). Ps-tilin säästöjä rasitetaan rahastopalkkioiden lisäksi 1 %:n ja 0,5 % vuotuisella lisäkululla. Kulut jäävät pienemmiksi, jos sijoituskohteiden kulut ovat pienet. Huom! Hankintameno-olettaman hyödyntäminen voi vaikuttaa käteen jäävään eläkkeeseen olennaisesti. Otetaan esimerkiksi 200 euron ja 15 vuoden sijoitus, jonka vuotuinen tuotto on 7 prosenttia. Sijoitusajan päätteeksi koossa on 552 euron pääoma. Jos pääomasta ja sen tuotosta maksetaan 28 prosentin vero, sijoittajalle jää 397 euroa. Jos sijoittaja hyödyntää 40 prosentin hankintameno-olettamaa, käteen jää 459 euroa. Viisas Raha 7

8 MARKKINOILTA Teksti: Helena Ranta-aho Varo velkaisia valtioita Valtioiden lainat ovat tänä vuonna huonoja sijoituksia, varoittavat sijoitusviisaat markkinakatsauksissaan melkeinpä yksimielisesti. Niistä voi saada pahemman kerran näpeilleen, kun pitkät korot lähtevät nousuun. Osa uskoo korkojen nousevan jo alkuvuonna, toiset veikkaavat loppuvuotta. Korot ovat vielä historiallisen matalla tasolla, mutta sijoittajia vaivaa jo kasvava huoli valtioiden velkaantumisesta. Tästä kertoo myös se, että valtioiden väliset erot lainamarkkinoilla kasvavat. Esimerkiksi kriisin ajautunut Kreikka on jo pitkään maksanut rahasta selvästi enemmän kuin esimerkiksi Saksa. Riskiä rakastavalle sijoittajalle tämä on tietysti mahdollisuus. Kokonaisuus ei kuitenkaan näytä hyvältä. Jos valtioiden velkaantuminen etenee nykyistä vauhtia, käsissä on pian massiivinen velkaongelma. Esimerkiksi Kreikan ja Italian velkataakka on jo suurempi kuin niiden bruttokansantuote. Muut suuret länsimaat tulevat hyvää vauhtia perässä. Esimerkiksi Irlannilla, Portugalilla, Ranskalla, Isolla- Britannialla, Yhdysvalloilla ja Saksalla on velkaa suunnilleen määrä, joka vastaa 90 prosenttia niiden bkt:stä. Kestääkö kasvu, kiihtyykö inflaatio? Kun kaikki läntiset suuret teollisuusmaat alkavat olla ylivelkaantuneita, tuhannen taalan kysymys kuuluu: Kuinka kauan moinen meno voi jatkua? Miten raskas velkataakka talouteen vaikuttaa? Yhden vastauksen tarjoavat arvostetut amerikkalaistutkijat Kenneth Rogoff ja Carmen Reinhart, jotka ovat tutkineet velkaantumisen vaikutusta 44 kansantalouden kehitykseen yli 200 vuoden aikana. Hyvä uutinen lienee se, etteivät he löytäneet yhteyttä kehittyneiden valtioiden kasvavan velkataakan ja kiihtyvän inflaation väliltä. Velkaantumisen ja kasvun yhteys näytti niin ikään heikolta kunnes velanmäärä ylitti 90 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kun velkaa on tätä enemmän, keskimääräinen talouden kasvuvauhti näyttää hidastuvan jopa kaksi prosenttiyksikköä. Voi kuitenkin olla, että kontrasti alku- ja loppuvuoden välillä tulee tänä vuonna olemaan suuri. Nyt nautitaan matalista koroista ja hyvistä talousuutisista. Teollisuus elpyy voimakkaasti, kulutuskysyntä ylittää odotukset ja pörssiyhtiöt ällistyttävät hyvillä tuloksillaan. Loppuvuonna tunnelma saattaa olla ankeampi, jos korot kääntyvät nousuun ja velkaiset valtiot joutuvat elvyttämisen sijasta painamaan jarrua eli leikkaamaan menojaan ja nostamaan veroja. Toimet ovat omiaan latistamaan talouden kasvua. Monet asiantuntijat uskovat, ettei teollisuusmaille lopulta jää muuta vaihtoehtoa kuin antaa inflaation hoitaa velkaongelmaa. Jos inflaatio kiihtyy, sijoittajia alkavat jälleen kiinnostaa muun muassa inflaatiolta suojatut joukkolainat ja tuotteet, joiden avulla voi lyödä vetoa korkojen nousun puolessa. Selvää on, että syvällä velkalastissa kulkevat taloudet ovat kiikkeriä ja saattavat käyttäytyä arvaamattomasti. Ei ole ihme, että harva edes yrittää ennustaa, mitä taloudessa tapahtuu vuonna Valtiot velkaantuvat, talouskasvu hyytyy? Valtion velan ja talouskavun historiallinen kehitys kehittyneissä maissa ja Yhdysvalloissa parin sadan viime vuoden aikana. BKT:n kasvu vs.velka/bkt, kehittyneet maat BKT:n kasvu vs.velka/bkt, Yhdysvallat 5,0 6,0 5,0 7 BKT-kasvu 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 Inflaatio BKT-kasvu 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1, Inflaatio -1,0 K.a. Med K.a Med K.a. Med K.a Med Velka/BKT <30% Velka/BKT 30 60% Velka/BKT 60 90% Velka/BKT >90% 2-2,0 K.a. Med K.a Med K.a. Med K.a Med Velka/BKT <30% Velka/BKT 30 60% Velka/BKT 60 90% Velka/BKT >90% 0 Lähde: Reinhart & Rogoff (2009), Pohjola Pankki 8 Viisas Raha

9 Puheenjohtajan palsta Tuloskauden tärpit Viime vuonna tilinpäätöksen liitetietojen merkitys korostui ja paljon huomiota kiinnitettiin arvostuksiin. Tänä vuonna toimintakertomus on enemmän ylimmän johdon juttu, sanoo tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö KPMG:n partneri Raija-Leena Hankonen. Hänen mielestään huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti seuraaviin tekijöihin: Rahoitus Millainen on yhtiön likviditeetti- ja rahoitustilanne? Antaako se yritykselle mahdollisuuden tarttua kasvumahdollisuuksiin? Millainen on rahoituksen maturiteettijakauma? Mitä yritys kertoo rahoitukseen liittyvistä riskeistä? Kannattavuus Miten liiketoiminnan uudelleen järjestelyt vaikuttavat tulokseen ja kuluihin? Mitkä säästötoimet vaikuttavat tilapäisesti, mitkä pysyvästi? Miten konsernirakenne on muuttunut? Mitä taseesta ja tuloslaskelmasta on poistunut? Riskit Mitä riskejä yrityksen toimintaan liittyy? Strategisten riskien merkitys korostuu, kun talousennusteet ovat epävarmoja ja kun rakenteelliset muutokset yritysten toiminnassa todennäköisiä. Yritykset kertovat riskeistään entistä laajemmin. Mitä riskien toteutumisesta voi seurata? Luo myös herkkyysanalyysit. Tulevaisuus Minkälaisia liiketoiminnan järjestelyitä on meneillään, miten ne vaikuttavat kannattavuuteen ja pääomarakenteeseen? Miten yhtiön johto arvioi tulevaisuutta? Toimintakertomus kannattaa lukea huolellisesti. Tulevaisuuden näkymät kertovat vain lähitulevaisuudesta. Teksti: Pekka Rinne LYHYESTI Tiger Woods, kallis mies Golffari Eldrick "Tiger" Woodsin syrjähypyt aiheuttivat Kalifornian yliopisto Davisin tutkijoiden mukaan Nikelle, Gatoradelle, Accenturelle, American Expressille, Gillettelle ja muille häntä sponsoroivien yhtiöiden osakkeenomistajille 12 miljardin dollarin tappiot. Tutkittujen listattujen yhtiöiden markkina-arvo laski 2,3 prosenttia. Tutkimus tehtiin Woodsin autokolaria seuranneiden 13 pörssipäivän tilastoista. Riskirahaa. Nyt. Suomi ei houkuttele ulkomaisia riskisijoituksia, mikä on erittäin huono asia tulevaisuuttamme ajatellen. Syitä huonoon vetovoimaan on useita. Moniin niistä voisimme itse vaikuttaa, kuten verotukseen, toisiin taas emme, esimerkiksi syrjäiseen asemaamme. Suuri ongelma on myös mielenkiintoisten yritysten puute. Meiltä puuttuvat kasvuyritykset, koska yhteiskuntamme ei riittävästi kannusta yrityksiä kasvuun. Moni yrittäjä kokee paljon järkevämmäksi jatkamisen pienyrittäjänä kuin yrityksensä kasvattamisen. Se kun yleensä tarkoittaa samalla riskien kasvua. Tällaisessa ilmapiirissä ulkomaisenkin rahan houkutteleminen on vaikeaa. Edellytyksiä siihen on parannettava, mutta sekään ei yksin riitä. On lisättävä myös kotimaisen riskirahan määrää. Ehdotuksia siihen suuntaan on ollut, esimerkiksi bisnes-enkeleiden pääomasijoituksille myönnettävistä veroeduista. Ehdotus kaatui tiettävästi epätasaarvokysymyksiin, kun kaikilla ei bisnes-enkeliksi ole edellytyksiä. Niin varmaan onkin jos edellytetään yritysten auttamiselta muutakin kuin rahallista panosta. Mutta jo riskirahakin auttaisi montaa yritystä eteenpäin, joten parannetaan edellytyksiä edes siltä osin. Nykyään on täysin laillista tehdä vakuutussopimus johonkin veroparatiisiin, jolloin sijoituksen tuotoista ei tarvitse maksaa veroa. Varat voi myös nostaa verovapaasti, jos asuu nostohetkellä sopivasti ulkomailla. Näin sijoitetut rahat eivät usein hyödytä suomalaisia yrityksiä, eikä myöskään verotuloja kerry. Ruotsin rahamarkkinaministeri on Kauppalehden (4.2.) mukaan ehdottanut jokamiehenrahastoja, joiden puitteissa sijoittaja voisi ostaa ja myydä arvopapereita maksamatta muuta veroa kuin sijoituksen arvoon perustuvan veron kerran vuodessa. Samantyyppinen käytäntö pitäisi tehdä mahdolliseksi Suomessakin. Meillä siihen olisi myös helppo käytännön ratkaisu, kun infrastruktuuri on lähes valmiina: Pitkäaikaissäästämistilit sopivasti muutettuina kävisivät tähänkin tarkoitukseen mainiosti. Uusia tilejä voisi kutsua vaikka Riskisijoitutileiksi eli RS-tileiksi. Niille saisi tallettaa rajattomasti varoja, mutta talletushetkellä ei saisi mitään veroetua. Tämän jälkeen tili toimisi kuten ps-tili, eli sen sisällä voisi tehdä sijoituksia ilman että tarvitsee maksaa myyntivoitto- tai osinkoveroja. Tililtä saisi nostaa rahaa verottomasti saman verran kuin sinne on tallettanut, sen ylimenevästä eli tuotosta joutuisi maksamaan pääomaveron. Tilillä ei olisi myöskään mitään nostorajoituksia, eli sen käyttöä ei rajoitettaisi pelkästään eläkesäästämiseen. Ja jos tarkoitus on edistää erityisesti riskirahan keräämistä, sallittuja sijoituskohteita olisivat ainoastaan oman pääoman ehtoiset instrumentit. Tästä hyötyisivät kaikki yrityksemme, tekeväthän suomalaiset suorat sijoituksensa valtaosaltaan kotimaisiin yrityksiin. Myös verottaja hyötyisi, koska näin se pystyisi edes jollain lailla kilpailemaan veroparatiisien kanssa, mutta saisi kuitenkin lopulta oman osuutensa. Timo Rothovius Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja Viisas Raha 9

10 Teksti: Risto Pennanen Kuvat: Lauri Olander/KL, Juho Kuva, Kreetta Järvenpää Ota pientä riskiä sopivasti Biohitin hurja nousupyrähdys muistutti sijoittajia pienten pörssiyhtiöiden huimasta potentiaalista. Niiden osakkeita ei silti kannata ahnehtia. Osa sijoittajista haluaisi heittää pörssistä pikkufirmat, joiden osakkeilla käydään laiskasti kauppaa. Kriitikoiden huoli on, että vähänvaihdetulle osakkeelle ei synny oikeaa hintaa. Toisten mielestä juuri tämä antaa mahdollisuuden löytöihin. Suurten yhtiöiden hinnoittelu tulee maailmalta, mutta pieniä yrityksiä analysoimalla piensijoittajakin voi saada ylivoimaista tietoa, sanoo Wip Asset Managementin hallituksen puheenjohtaja Peter Immonen. Wip Asset Management toimii muun muassa pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin sijoittavan eq Pikkujättiläiset -rahaston salkunhoitajana. Pienuus on tietysti suhteellista. Yhdysvalloissa pieneksi lasketaan usein yritys, jonka markkina-arvo on alle 500 miljoonaa dollaria. Helsingissä tuollaiset yritykset ovat keskisuuria. Esimerkiksi Wip Asset Managementin kohdeyrityksen ehdoton minimikoko on 25 miljoonaa euroa. Helsingin pörssin päälistan yhtiöistä tuonkin rajan alle jäi tammikuun puolivälissä 19. Innostu vahvuuksista Potentiaalia pienissä on, sitä ei kiistä kukaan. Esimerkiksi lääkealan laitteita valmistavan Biohitin osake kallistui hiljattain vinhasti, kun yhtiö tiedotti uudesta syövän syntyä ehkäisevästä keksinnöstä. Tuotteen me- 10 Viisas Raha

11 nestys on toki yhä arvoitus. Nokian Renkaiden osake puolestaan pyöri kymmenen vuotta sitten parin euron tuntumassa, mutta nyt Venäjällä menestynyt yritys maksaa kymmenen kertaa enemmän. Joskus pienen yrityksen hinta nousee nopeasti yritysoston yhteydessä, sillä ostajalla voi olla monta syytä maksaa ylihintaa osakkeesta. Suomessa on monia esimerkkejä maailmanluokan tuotteita tehneistä yhtiöistä, joiden arvo on noussut, kun ne ovat päässeet isomman yrityksen kylkeen, muistuttaa Immonen. Esimerkiksi Strömberg sai aikanaan tuulta siipiensä alle, kun ruotsalainen Asea osti sen. Samoin näyttää käyneen GE:n ostamalle Instrumentariumille. Ja näin voi käydä Metson ostamalle Tamfeltille. varo heikkouksia Yrityksen koko ei ole merkittävin osakkeen riskin määrittäjä, mutta yleisesti ottaen pieni yhtiö on sijoituskohteena suurta isompi riski. Stromsdalin kaltaisia konkursseja suomalaisissa pörssiyhtiöissä on tosin ollut vähän, mutta pitkään vaikeuksissa kyntäneitä pikkuyrityksiä löytyy monia. Pienet kompastuvat usein markkinointiin. Ne eivät saa riittävän hyvää markkina-asemaa, vaikka tuote olisikin hyvä, muistuttaa Immonen. Raision Benecol on esimerkki lupaavasta tuotteesta, jonka kansainvälinen lento alkoi räpiköidä suurten jättien puristuksessa. Kansainvälistymisen alkutaipaleella suuria vaikeuksia ovat kohdanneet myös Ruukki Group, Tiimari ja Turvatiimi. Sijoittajan kannattaakin arvioida tarkasti, kuinka realistinen kansainvälistymisstrategia yrityksellä on. Pienten alihankintayhtiöiden riskiä puolestaan kasvattaa usein se, että ne ovat riippuvaisia yhdestä päämiehestä. Tämä riski realisoitui aikanaan rajusti muun muassa Elcoteqin ja Perloksen kohdalla. Tämäkin riski on toisaalta mahdollisuus: vastikään kuilun reunalla olleen Elcoteqin kurssi nousi rajusti, kun yhtiö tiedotti uudesta sopimuksesta Nokian kanssa. Perehdy, älä lottoa Sijoituskohteen tunteminen on aina tärkeää, mutta pienissä yrityksissä se on poikkeuksellisen tärkeää. On lähes loton kaltaista pelaamista sijoittaa pikkufirmaan, jonka tuote, kilpailijat ja markkinat ovat tuntemattomia. Tällaista sijoitusta ei voi perustella sillä, että olisi hankkinut ylivertaista osaamista omalla analyysillä. Samasta syystä voi olla hyvä keskittyä vain kotimaisiin pikkufirmoihin. Kotimaassa tiedon murusia voi kerätä ulkomaita helpommin alihankkijoilta, asiakkailta ja mediasta. Lisäksi kotimaassa on helpompi osallistua yhtiökokouk- Suuret yhtiöt hinnoitellaan maailmalla, mutta pienten yhtiöiden joukosta voi tehdä löytöjä, arvioi Peter Immonen. Alle viiden vuoden sijoitusajalla sijoittaisin valtaosan potista suuriin yhtiöihin, joilla on riittävä markkinaosuus ja paljon muskeleita toimia, sanoo Jaakko Ravald. siin ja muihin sijoittajatapaamisiin. Pienten yrityksen vakavaraisuudelle kannattaa yleensä asettaa tiukemmat rajat kuin sen suuremmalle kilpailijalle. Jos pieni yhtiö on tehnyt tappiota vuodesta toiseen ja tase on heikentynyt, voi jopa yksittäinen kriisi koitua yhtiön turmioksi. Samoin nousun vaatimat investoinnit ovat erityisen vaikeita köyhälle pikkufirmalle. Tunne pääomistajan tapa toimia Pienten yhtiöiden hinnoittelu on usein vaikeaa, koska markkinoilla on niistä liian vähän tietoa. Analyytikot ja media eivät välttämättä seuraa niitä eivätkä eläkeyhtiöiden kaltaiset suuret sijoittajat voi operoida vähän vaihdetulla osakkeella. Jos osakesäästäjä sijoittaa yritykseen euroa, voi se olla jonkun osakkeen puolen vuoden vaihto. Siinä tulee aatelinen olo kenelle tahansa, pohtii Espoon-Kauniaisen Osakesäästäjien toiminnanjohtaja Jaakko Ravald. Keskittynyt omistus on yksi pienten yritysten kaksiteräisistä riskeistä. Tutkimus osoittaa, että yhtiöt, joissa on sitoutunut omistaja tuottavat parhaiten (Viisas Raha1/2009). Toisaalta juuri pienissä yrityksissä on suurin riski, että vahvassa asemassa olevat omistajat tekevät järjestelyitä, jotka eivät ole tasa-arvoisia muita osakkaita kohtaan. Jos vain isot omistajat saavat sijoittaa yhtiön hyvätuottoiseen velkakirjaan, jää siitä pienemmille omistajille astian maku, tiivistää Jaakko Ravald. Säädä riski itsellesi sopivaksi Koska pienissä yhtiöissä on muita suurempi riski, kannattaa sijoittajan pohtia omaa riskinsietokykyään ja tehdä harkittu päätös siitä, minkä verran pieniä yhtiöitä salkkuun sopii. Osakeriskiä minimoivan sijoittajan voi olla viisasta pitää kaikki sijoitukset suurissa yrityksissä, joiden markkina-asema on vakaa. Mitä enemmän riski viehättää, sitä enemmän kannatta tähyillä pikkufirmoja. Myös sijoitusaika vaikuttaa valintoihin. Mitä suuremmalla todennäköisyydellä sijoittajalla voi tulla nopeasti tarve realisoida osakkeet, sitä enemmän kannattaa pitää suurissa yhtiöissä, joiden myyminen on helppoa. Alle viiden vuoden sijoitusajalla sijoittaisin valtaosan potista suuriin yhtiöihin, joilla on riittävä markkinaosuus ja paljon muskeleita toimia, sanoo Jaakko Ravald. Jos sijoitusaika on pidempi, Ravald on valmis kasvattamaan pienten osuutta salkusta jopa puoleen. Kansainvälisissä keskusteluissa vilahtaa usein näkemys, että pienten osuus osakesijoituksista olisi hyvä rajata alle kymmeneen prosenttiin. Viisas Raha 11

12 Teksti: Pekka Rinne Kuva: Miika Kainu Kuvitus Kristian Lindbohm Kaiken takana on ÖLJY Venäjän talous on hyvin volatiili eikä muuksi hevin muutu, sanoo Suomen Pankin Venäjä-asiantuntija Laura Solanko. J os sijoittaa Venäjälle, pitää olla lehmän hermot. Tarvitaan myös rohkeutta luopua sijoituksesta, kun sille on tullut kohtuullinen tuotto. Venäjän talous on hyvin volatiili ja on aivan varmaa, että se tulee sellaisena säilymään pitkään, sanoo Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen BOFITin ekonomisti, valtiotieteen tohtori. Tämän vuoksi Venäjän talouden kehityksen ennustaminen on vaikeaa, ja pahimmillaan arvovaltaisten kansainvälisten tutkimuslaitosten vuosiennusteet ovatkin menneet 12 prosenttia metsään. Venäjän talouden lyhyen, keskipitkän ja pitkänkin aikavälin ratkaisevista tekijöistä ei kuitenkaan ole epäilystä. Ne ovat omat raakaöljyja maakaasuvarannot, niiden tuotanto- ja vientimäärät sekä maailmanmarkkinahinnat. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä öljy on siunaus, mikäli sen hinta pysyy korkeana, mutta pitkällä aikavälillä Venäjän talouden riippuvuutta raaka-aineista pitää pystyä vähentämään. Energiasektorin osuus Venäjän bruttokansantuotteesta on nyt noin kolmannes. Budjetin pohjana 60 dollaria Juuri nyt raakaöljyn kohonnut hinta nostaa Venäjää suosta kohtuullisen nopeasti, sillä lähes puolet federaation tuloista saadaan raaka-ai- neiden tuotantoa ja vientituloja verottamalla. Venäjä vie 70 prosenttia raakaöljystään ja 30 prosenttia maakaasustaan. Kaksi raaka-ainetta tuo 70 prosenttia vientituloista. Ei siis ihme, että globaalin laman aiheuttama raakaöljyn hinnan romahtaminen halvaannutti koko maan talouden. Kun raakaöljyn hinta oli yli 140 dollaria tynnyri, rahaa virtasi kuin suokuokalla, mutta 35 dollaria oli katastrofi. Solangon mukaan federaation budjetti on tehty 60 dollarin tynnyrihinnan mukaan. Sillä päästään suunnitellun mukaiseen kohtuulliseen alijäämään. BOFITissa käytetään Venäjän talouden analysoinnin ja ennustamisen apuvälineenä ekonomisti kehittämää SVARmallia (structural vector autoregression). Ekonometrisen mallin avulla voidaan analysoida, kuinka paljon Urals-raakaöljyn hinnan muutos muuttaa pitkällä tähtäimellä bruttokansantuotetta. Kymmenen prosentin hinnan nousu kasvattaa bruttokansantuotetta 1,3 prosenttia. Mallilaskelmissa on kuitenkin hyvin paljon epävarmuustekijöitä. Se ei huomioi nopeita öljyn hinnan liikkeitä, vaan pitkän ajan trendejä. Liian helppoa rahaa Ennen pitkää isot raakaöljyvarannot muuttuvat kiroukseksi. Öljyreservit ehtyvät, mutta talouden rakenteiden uudistaminen on hidasta. Solangon mukaan kukaan ei ennusta, että Venäjän öljyn tuotannon määrä kasvaisi enää pitkänkään ajan kuluessa. Pidemmällä aikavälillä raaka-aineriippuvuudesta saattaa seurata luonnonvarakirouksen huonoja puolia. Kun on olemassa kohtuullisen helppo rahantekomasiina, on vähän kannusteita kehittää vakaita instituutioita ja talousjärjestelmää. Energiaa Venäjä kuluttaa paljon enemmän kuin sen väestön ja bruttokansantuotteen perusteella pitäisi. Se käyttää bruttokansantuotteeseen suhteutettuna 2,5 kertaa enemmän energiaa kuin Kiina ja yhdeksän kertaa enemmän kuin Yhdysvallat. Pääsyy on tuotannon tehottomuus ja huono tuottavuus, joka on Venäjällä vain 26 prosenttia Yhdysvaltojen tasosta. Myös raskaan teollisuuden ympäristöongelmat ovat mittavat. Vaikka Venäjällä on maailman seitsemänneksi suurimmat tunnetut öljyvarannot, 80,4 12 Viisas Raha

13 miljardia tynnyriä, reservit asukasta kohti ovat vain 0,6 miljardia tynnyriä. Saudi-Arabialla varannot ovat suurimmat, 264,2 miljardia tynnyriä eli 58,7 miljardia tynnyriä asukasta kohti. Öljyn ja maakaasun tuottajana Venäjä on maailman suurin. Tehokkuutta lisäämällä reservit saadaan riittämään pitempään, mutta muutokset tapahtuvat hitaasti. Öljyn viennin kova verotus, tarvittavien investointien jättimäisyys, heikko infrastruktuuri ja yhteiskuntajärjestelmän puutteet jarruttavat uudistumista. Laura Solanko nappaa hyllystään venäjänkielisen Expert-lehden, jonka iso kansiotsikko on Modernisoinnin historia. Se naurattaa Solankoa, sillä kuten hän huomauttaa, Venäjää on pyritty modernisoimaan ainakin vuosina hallinneen ajoista lähtien. Viimeksi presidentti puhui Pietarissa marraskuussa tulevaisuuden modernisoidusta, innovaatioihin pohjautuvasta Venäjän monipuolisesta talouden rakenteesta. Alfa Bankin analyytikko totesi The Economist -lehden mukaan, ettei Venäjällä kukaan suunnittele mitään kahta vuotta kauemmaksi. Ainakaan kymmentä vuotta kauemmaksi, Solanko naurahtaa. Tavoitteena on ollut, että Venäjä nousisi vuoteen 2020 mennessä maailman viidenneksi suurimmaksi kansantaloudeksi. Nyt se Viisas Raha 13

14 Kun on olemassa kohtuullisen helppo rahantekomasiina, on vähän kannusteita kehittää vakaita instituutioita ja talousjärjestelmää. Saatavat kasvavat Laman syvimmässä vaiheessa Venäjän talous halvaantui täysin. Sen enempää tavara kuin raha eivät liikkuneet mihinkään eikä lainaa saanut. Luotonanto halvaantui Solangon mukaan suureksi osaksi siksi, että kaikki istuivat kassansa päällä ja muuttivat sen dollareiksi devalvaation pelossa. Ainoa joka jotenkin toimi oli vanha venäläinen kauppatapa, barter-kauppa. Sehän on täysin älytön ja tehoton vaihdannan muoto, mutta se oli ainoa maksuvälinejärjestelmä, joka toimi edes jotenkin. Minnekähän esimerkiksi Tseljabinskin traktoritehdas sai myydyksi 3,5 miljoonan ruplan maitojauhe-erän, jonka se sai maksuksi traktoristaan. Solangon mukaan viimeisimmät tiedot kertovat, että luotonanto on elpynyt. Sen sijaan luottotappioiden määrä on hämärän peitossa. Venäläisen kirjanpitokäytännön takia järjestämättömien luottojen määrää on vaikea arvioida, mutta joidenkin asiantuntijoiden mukaan järon seitsemänneksi suurin. Paljon puhetta, vähän villoja. Venäläiset tietävät itse erittäin hyvin, että talouden rakennetta pitää muuttaa, mutta tiedostaminen ei ole toistaiseksi konkretisoitunut mihinkään toimintaan. Yksi talouden kehittämistä jäytävä tekijä on korruptio, jonka vuotuiseksi määräksi on arvioitu jopa 180 miljardia dollaria eli lähes Suomen bruttokansantuotteen verran. Korruption mittaaminen on mahdotonta, mutta tosiasiahan on, että se kuuluu vääjäämättä Venäjän tyyppiseen talouteen. Toinen tosiasia on, että korruptio on lisääntynyt viime vuosina, vaikka sitä on pyritty kitkemään. Kun talous on kasvanut, rahaa on ollut yhä enemmän ja summat ovat kasvaneet. Toinen syy on se, että Venäjän hallinto on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut niin, että virkamiesten päätösvalta on kasvanut. Se on ylipäätään edellytys korruption olemassaololle. Virkamiehillä on valtaa tulkita lakeja, asetuksia ja säädöksiä. Ei Venäjä suinkaan ole ainoa korruptoitunut, kehittyvä raaka-aineista riippuva maa, Solanko huomauttaa. Suu säkkiä myöten Venäjä rahastoi lihavina vuosina ison osan öljytuloistaan Kansallisen hyvinvoinnin rahastoon ja Vakausrahastoon. Laman aiheuttama paha budjettivaje lapioitiin umpeen Vakausrahaston varoilla. Sen sijaan Kansallisen hyvinvoinnin rahastossa oli marraskuun lopussa 65 miljardia euroa ja reservirahastossa joulukuun lopussa 44 miljardia euroa. Federaatiohallinnon menot kasvoivat laman vuoksi vuodessa liki 30 prosenttia. Näin suuri fiskaalinen ekspansio ei likipitäen missään muualla olisi ollut mahdollinen. Tänä vuonna Vakausrahaston varat on syöty loppuun ja federaation menojen on kahden vuoden kehysbudjetissa suunniteltu supistuvan. On siis pakko panna suu säkkiä myöten, mutta miten kululeikkaukset saadaan toteutetuksi. Ukaasilla? Venäjällä osataan, erotuksena joihinkin muihin maihin, kyllä sanoa suoraan, että näin on tehtävä. Yli miljardi Venäjälle Kukaan ei tiedä tarkkaan, kuinka paljon suomalaiset ovat sijoittaneet Venäjän osakemarkkinoille. Suomalaisissa Venäjärahastoissa on 1,4 miljardia euroa, mutta summassa on muidenkin kuin suomalaisten rahaa. Luvussa on mukana vain Venäjän osakemarkkinoille sijoittavien rahastojen pääoma. Siitä puuttuvat osakeja korkorahastot, jotka sijoittavat useampaan kehittyvään maahan, esimerkiksi BRIC-maihin sijoittavat rahastot. Lisäksi suomalaiset ovat tietysti voineet sijoittaa Venäjän markkinoille varoja ulkomaisten Venäjä-rahastojen kautta. Venäjä-rahastoissa olevat yhtiöt ovat pääasiassa suuria. Esimerkiksi FIM Russia -rahaston kymmenen suurinta sijoitusta olivat vuoden vaihteessa Sberbank, Norilsk Nickel, Gazprom, Novatek, VimpelCom, Severstal, Mobile Telesystems, IDGC Holding, Mechel-Sponsored ja Novolipet. FIM:n Venäjä-rahaston kehitys kahdelta viime vuodelta: -69 prosenttia ja viime vuonna +126,9 prosenttia. Iso osa pörssilistatuista energiajäteistä ja puolet pankkisektorin volyymista on valtion omistuksessa. Energiajätit ovat myös isoja omistajia palveluyrityksissä kuten kuljetus- ja rakennusyrityksissä sekä pankeissa. Kaasuteollisuus on kokonaan valtion omistuksessa, kun taas metalliteollisuus ja iso kemianteollisuus ovat yksityistä. Venäläisten yksityishenkilöiden omistukset pörssiyhtiöissä ovat vähäiset eli yhtiöiden omistus on keskittynyttä. FOB, dollaria Hurja heiluri URALS-raakaöljyn spot-hinta Huippu on yhä kaukana Moskovan pörssin RTSI-indeksi /1 2/2 2/3 6/4 4/5 1/6 7/7 3/8 7/9 5/10 2/11 7/12 4/1 1/2 7/3 4/4 2/5 6/6 4/7 1/8 5/9 3/10 7/11 5/12 2/1 6/2 6/3 3/4 1/5 5/6 3/7 7/8 4/9 2/10 6/11 4/12 1/ Lähde: EIA Lähde: RTS Exchange Viisas Raha

15 WTO alkaa muistuttaa never ending storya. Kauppasopimuksen tuki alkaa olla poliitikkojenkin keskuudessa hävinnyt. Näin ekonomistin silmin katsoen aika vähän Venäjä nykyisellä viennin rakenteella jäsenyydestä hyötyisikään lyhyellä aikavälillä, sanoo Laura Solanko. jestämättömiä luottoja olisi kymmenen prosenttia luottokannasta. Investointipankki Renaissance Capitalin arvion mukaan lisäpääomien tarve olisi 26 miljardia dollaria, mikäli järjestämättömien saatavien määrä nousisi 20 prosenttiin ja 70 miljardia, jos luku nousisi 30 prosenttiin. Venäjän pankkisektorin volyymista valtion omistuksessa on noin puolet eli valtiolla on taloudelliset mahdollisuudet, ja Solangon mukaan myös poliittinen halu, varmistaa, että pankkijärjestelmä pysyy pystyssä. Venäjällä on yli tuhat pankkia, mutta vain parikymmentä kansallisesti merkittävää. Isot kansainvälistä kauppaa käyvät yritykset hoitavat rahoituksensa ulkomaisten pankkien kautta. Suurin osa pankeista voisi hävitä ilman, että omankaan maan kansalaiset huomaisivat yhtään mitään. Olisi kummallista ellei joitakin pankkeja menisi nurin, mutta on vaikea uskoa, että järjestelmän kannalta joku merkittävä pankki kaatuisi, Solanko arvioi. Venäjän keskuspankin rahapolitiikalla on Solangon mukaan vähän vaikutusta liikepankkien otto- ja antolainauskorkoihin, koska sellaiset rahapolitiikan välitysmekanismit puuttuvat, joiden kautta keskuspankin korkopolitiikka välittyisi. Venäjällä ei ole euriborin kaltaista markkinakorkoa, jolla olisi merkitystä. Positiivisia riskejä Laman aikana investoinnit romahtivat Venäjällä 20 prosenttia vuodessa. Tuhannen taalan kysymys onkin, kuten kaikkialla muualla maailmassa, milloin investoinnit käynnistyvät. Investointikysymys on hirveän vaikea. Lainamarkkinat ovat vielä aika jäässä ja globaalit näkymät epävarmat. Jotain pientä varmasti tapahtuu, ja valtionpankkeja voidaan käskeä lainoittamaan valtion kontrolloimien yritysten elintärkeitä investointeja. Positiivinen skenaario on se, että öljyn hinta pysyy nykytasolla tai nousee jonkin verran. Silloin rahaa virtaa Venäjälle ja likviditeetille aletaan hakea tuottoa. Voi olla, että kesällä 2010 investoinnit lähtevät kasvuun, jolloin vuoden lopulla kasvu olisi jo hyvin reipasta. En osaa vielä sanoa kumpi vaihtoehto on todennäköisempi, mutta ei positiivinenkaan yllätys ole mahdoton. Perinteisesti keskuspankkiiri ottaa aina varovaisen pohjaennusteen, mutta jos kasvuskenaario toteutuu, voi kirjoittaa, että riskit ovat positiivisia. Paluu jvk-markkinoille Venäjän valtio ilmestyy Solangon mukaan tänä vuonna pitkästä aikaa kansainvälisille joukkovelkakirjamarkkinoille. Mikäli öljyn hinta pysyy dollarissa tynnyriltä, valtion velanottotarve on Solangon arvion mukaan ennakoitua paljon pienempi, mutta Venäjä tulee joka tapauksessa palaamaan markkinoille, vaikka se ei tarvitsisikaan rahaa. Viisas Raha 15

16 Venäjä Asukasluku: 142 miljoonaa Bkt 2008: miljardia dollaria Ostovoimakorjattu bkt/henkilö: dollaria Inflaatio 2009: 8,8 % Yritysten verokanta: 20 % Tulovero: tasavero 13 % Keskipalkka/kk 2009: 663 dollaria Työttömyys 11/2009: 8,1 % Kolumni Mitäpä jos ei ylisäänneltäisi Luulen, että Venäjällä on havaittu, että niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, velanottajalle on etu olla koko ajan lainamarkkinoilla. Kansanomaisesti naama pysyy tuttuna ja sijoittajilla on analyysivalmiudet syntyneen track recordin ansiosta. Mitä surkeammassa jamassa ylivelkaantuneiden teollistuneiden maiden valtiontaloudet ovat, sen parempi asema venäläisillä on lainamarkkinoilla. Vastikäänhän luottoluokitusyhtiöt Standard & Poors ja Fitch nostivat Venäjän valtion luokitusta. Jos katsotaan pelkkiä faktoja, valtion velanoton kannalta fundamentit ovat paremmassa kunnossa kuin useimmilla EU-mailla. Venäjä on kehittyvä talous, joka on valmis maksamaan lainoistaan vähän korkeampaa korkoa kuin euroalueen maat eli se on sijoittajille tuottavampi kohde. Kun globaalisti likviditeettiä on markkinoilla varmaankin enemmän kuin koskaan aikaisemmin taloushistoriassa, tuntuisi luontevalta kuvitella, että pikku hiljaa sijoittajien riskinottohalukkuus ja tuottovaatimus alkaisivat kasvaa ja silloin kehittyvien maiden velkapaperimarkkinat alkavat olla hyvin houkuttelevat. Harakka tervassa Yksi Venäjän talouden ongelma on ollut kroonisesti liian korkea inflaatio. Nyt se on painunut hieman alle kymmenen prosentin ja sen odotetaan laskevan 6 7 prosenttiin. Jos päästään kohtuullisen alhaiselle ja vakaalle kaudelle, inflaatiota on poliittisesti erittäin vaikea päästää uudelleen nousemaan. Hintatason muutoksen merkitys on Venäjällä paljon suurempi asia kuin esimerkiksi meillä Suomessa. Paineita kuitenkin on. Tilanne on vähän kuin harakalla tervassa. Jos saa nokan irti, tarttuu pyrstö kiinni. Jos valuuttakurssijärjestelmä säilyy liki kiinteänä ja öljyn hinta nousee, niin se kanavoituu kotimaiseen inflaatioon, koska se ei voi vahvistaa valuuttakurssia. Siksi inflaation ennustaminen tätä vuotta pitemmälle on vaikeaa. Laissa ja viranomaismääräyksissä on sijoittajan turva: osatotuus. Verrattuna EU-aikaa edeltäneeseen Suomeen pörssiä koskevat säännökset ovat tulleet todella tarpeeseen. Venekerhon säännöillä kuten silloinen pankkivalvoja sääntely-ympäristöä kutsui toimiva pörssi ei olisi voinut tavoittaa kansainvälistä sijoittajakuntaa ja luoda pörssitähtiä. Mutta onkohan menty liian pitkälle, luotu sääntöjä, jotka eivät palvele ketään? Jokainen uusi vakavaraisuussääntö ehkäisee kilpailua: luo alan suurille toimijoille ylihinnoittelun mahdollisuuksia. Silti on vähän näyttöä tällaisten säännösten turvaavuudesta hätätilanteessa: enemmänkin siitä, että silloin niistä yksipuolisesti tai luvalla tingitään. Vakuutusyhtiöille luotiin hyvinä aikoina tiukat rajoitteet sijoitusriskien ottamiselle. Huonoina aikoina jolloin tosiasiallinen riskit kasvoivat määräyksistä joustettiin, jotta yhtiöt pysyisivät osakkeidensa omistajina. Paljonko ehdittiin tehdä huonoja ratkaisuja ennen sääntöjen korjaamista? Onkohan paikallaan ryhtyä sääntelemään yhden alan, pankkien, johdon bonuksia. Jos on kyse riskinoton kontrolloimisesta, valvonnan tulisi sujua palkitsemistavasta riippumatta. Vääristynyttä riskinottoa tapahtuu eri syistä. Yhden toimialan rajoitteet voivat purkautua epätoivottavina ilmiöinä: toimialan houkuttelevuuden alentumisena, liiallisiin korkeuksiin karkaavina bonuspuutetta kompensoivina peruspalkkoina ja niin edelleen. Onko esitetekstien joka pilkusta ja pikkutiedosta annettava laki, asetus tai standardi? Vai olisiko hyödyllisempää tyytyä sääntelyssä olennaisuuteen ja keskittää voimavarat sen valvomiseen, että annettuja säännöksiä noudatetaan käytännössä. Tällöin saattaisi käydä niin, että pykälien, momenttien ja standardien sijasta syntyisi caseja ja epätoivottavia ilmiöitä saataisiin pois markkinoilta. Mielestäni sääntelyssä on tultu tilanteeseen, jossa turva ei kasva lisää määräyksiä pyytämällä, vaan jalkauttamalla. Ennen jalkauttamista monen määräyksen kohdalla olisi syytä pohtia, kumpi tehdään: kumotaan vai tuodaan tosimaailmaan. Vaarallista on, jos säädösmaailman ja tosimaailman annetaan etääntyä kovin kauas toisistaan. Silloin apua ei sijoittajalle löydy tositilanteessa. Kansainväliset sopimuksemme tuovat meillä riittämiin näennäissääntelyä, itse sitä ei pidä lisätä. Mikä määrätään, sitä tulee noudattaa ja valvoa. Vastuuta ja harkintaa on kannettava, myös ennen määräämistä: näitä hyveitä saattaa monessa tilanteessa osoittaa määräämättä jättäminen. Jarmo Leppiniemi Osakesäästäjien Keskusliiton kunniapuheenjohtaja 16 Viisas Raha

17 DESIGN ja rakentamisen helppous yhdessä. Meillä asiakkaat esittävät toiveet ja me hoidamme loput. Lopputuloksena täysin asiakkaan toiveiden mukainen muuttovalmis kivitalo. PAASI KIVITALOT Ota yhteyttä, niin kerromme kuinka voimme toteuttaa sinun toiveesi. Lisätiedot: Mallistomme alk / m2 paasikivitalot.com

18 SIJOITUSDEBATTI Teksti: Juha Europaeus Kuvat: Teemu Kuusimurto Ovatko sijoitusvinkit Susanna Miekk-oja Sampo Pankki T alousmedia jakaa sijoitusvinkkejä päivittäin. Analyytikot antavat viikoittain osakkeiden osto- ja myyntisuosituksia. Pankit päivittävät kuukausittain mallisalkkujaan. Leikissä ovat mukana myös pankkien sijoittaja-asiakkaat. Sampo Pankin johtajan Susanna Miekk-ojan mukaan asiakkaan ja toimittajan tyypillinen kysymys on sama: mihin nyt kannattaa sijoittaa? Miekk-ojan mielestä vinkittäminen ylikorostuu sekä mediassa että pankkien sijoitusneuvonnassa. Hänestä tästä vinkityskulttuurista pitäisi päästä eroon, koska vinkkien tyrkyttäminen saa asiakkaan unohtamaan tärkeimmän eli oman talouden hallinnan, johon sijoittamisenkin pitäisi perustua. Tärkeintä on hahmottaa oma taloudellinen kokonaisuus, johon kuuluvat tulot ja menot sekä varat ja velat. Vinkit ovat hyödyllisiä vasta, kun riski, tuotto-odotus ja sijoitussalkun kokonaisuus ovat selvillä. Arvostelen vinkitystä, joka ei perustu seikkaperäiseen tutkimukseen, ja jota tarjotaan tutkimatta asiakkaan taustoja ja tavoitteita, sanoo Miekk-oja. Vinkkejä on kuitenkin tarjolla kosolti, koska ne palvelevat monen tahon tarpeita: Talousmedia tarvitsee palstantäytettä, ja välittäjät haluavat rohkaista asiakkaita kaupankäyntiin palkkioiden toivossa. Pankille aktiivinen asiakas on tuottava ainakin lyhyellä aikavälillä. Tosin liika kaupankäynti heikentää asiakkaan salkun tuotto-odotusta, mikä saattaa pidemmän ajan kuluessa kostautua. Kaikki alalla toimivat tietävät, että tyytyväinen asiakas on paras tae tuleville palkkioille. Pelkkä palkkioiden metsästys ei ole sijoitusneuvojille kestävä tapa toimia. Eri sijoituspalveluista varainhoito ja varainhoitorahastot ovat yhdessä ääripäässä, yksittäiset osto- ja myyntisuositukset toisessa ääripäässä ja mallisalkut siinä välissä, Miekk-oja pohtii. 18 Viisas Raha 18 Viisas Raha

19 sijoittajalle hyvästä? Kokemattomat analyytikot suoltavat sapluunan mukaan tehtyjä raportteja, joita ei analyyseiksi Kim voi Gorschelnik sanoa. Hyvät, analyyttiset Sofia Pankki raportit ovat harvinaisuuksia. Pinnallisten sijoitusvinkkien perässä ei kannata juosta, mutta perustellut markkinanäkemykset ovat asiaa erikseen, sanoo Sofia Pankin tutkimusjohtaja Kim Gorschelnik. Hyvän analyysin tunnistaa siitä, että näkemykset tulevasta ovat hyvin perusteltuja. Markkinanäkemyksen ja arvauksen ero on nimenomaan perusteluissa. Vinkit ovat asia erikseen. Ne perustuvat usein arvailuihin yksittäisistä osakekursseihin vaikuttavista tekijöistä. Kokonaiskuvan luominen on tärkeämpää kuin jonkin yksittäiseen tekijään liittyvä arvaus, mutta arvauskin saattaa Gorschelnikin mielestä olla arvokas. Jos riittävän moni sijoittaja arvaa samaan suuntaan samanaikaisesti, arvaus voi toteuttaa itse itsensä. Tätäkin voi hyödyntää, kunhan muistaa ajoissa hypätä veneestä. Pankkien ja pankkiiriliikkeiden sijoitustutkimuksen tarkoituksena ei Gorschelnikin mielestä ole yllyttää asiakkaita aktiivisiksi. Niiden tehtävänä on tuottaa asiakkaille perusteltuja sijoitusnäkemyksiä. Ne kiteytyvät suosituksiin, tavoitehintoihin ja mallisalkkuihin. Suositusten perusteella sijoittajan toivotaan pääsevän yleistä markkinakehitystä parempaan tuottoon tai ainakin parempaan tuottoon kuin mihin hän kykenisi omin avuin. Mikäli näin ei tapahdu, asiakkaan kannattaa tehdä arvopaperikauppansa muualla eli lopettaa analyysista maksaminen välityspalkkioiden muodossa. Jos riittävän moni tekee näin, loppuu kelvoton analyysitoimintakin. Ymmärrä analyytikkoa On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että vaikka analyysin suositus osoittautuisi vääräksi, analyysi ei ole arvotonta, Gorschelnik sanoo. Sijoittaja voi verrata eri analyytikoiden laatimia oletuksia ja ennusteita keskenään ja verrata niitä omiin ar- Viisas Raha 19 Viisas Raha 19

20 SIJOITUSDEBATTI Keskity kokonaisuuteen Kokonaisuus unohtuu sijoitusvinkkien ylikorostuessa, sanoo Susanna Miekk-oja. Vinkkejä kaipaavia sijoittajia Miekk-oja yllyttää käyttämään vähemmän aikaa yksityiskohtiin kuten yksittäisten sijoituskohteiden valintaan ja vastaavasti enemmän kokonaisuuden hallintaan. Monet aktiivisetkin sijoittajat käyttävät suhteettoman paljon aikaa pohdintaan, joka koskee pientä osa salkusta sen sijaan, että keskittyisivät kokonaisuuteen. Vinkityksen rinnalle tarvitaan selvästi arkipäiväisempää ja laajempaa informaatiota. Sijoittamisesta on tehty vaikeaa, hienoa ja jännittävää, Miekk-oja sanoo. Hänestä vinkit palvelevat ammattimaisia sijoittajia, jotka itse huolehtivat siitä, että heidän salkkunsa rakenne vastaa heidän tavoitteitaan, tarpeitaan ja riskinottohaluaan. Irrallisten vinkkien varassa toimivat sijoittajat sen sijaan päätyvät ajopuiden lailla, minne vinkkien virta heidät kulloinkin vie. Tässä tapauksessa ei ole mitään takeita siitä, että sijoituskohteet tai niistä muodostuva kokonaisuus vastaisi sijoittajien tarpeita. Sijoittamisen luvatussa maassa Yhdysvalloissa loman suunnitteluun käytetään vuosittain enemmän aikaa kuin taloudellisen tilanteen hahmottamiseen. Mitenkähän on meillä Suomessa? Miekk-oja kysyy. Susanna Miekk-oja Suomalaisessa sijoituskulttuurissa korostuvat liikaa irralliset sijoitusvinkit Sijoitusammattilaiset ja media ruokkivat lyhytjännitteistä ja kapeakatseista ajattelua Vinkit sopivat sijoittajille, jotka itse huolehtivat salkkunsa rakenteesta vioihinsa. Tämä lisää sijoittajan ymmärrystä sijoituskohteesta ja auttaa samalla hahmottamaan, mikä on markkinoiden yleinen mielipide eli konsensus. Tutkimusjohtaja on armelias analyytikoillekin: Monessa tapauksessa väärin mennyt suositus ei ole suoranaisesti yhtiötä seuraavan analyytikon vika. Yhtiöiden tuloskehitykseen ja osakkeiden kurssikehitykseen vaikuttavat monet tekijät, joiden ennakoiminen ei ole mahdollista. Taito perusteltujen oletusten tekemiseen ja rohkeus ottaa näkemystä ovat asiakkaille arvokkaita. Rohkeus vaatii hyviä perusteluja. Tehokkailla markkinoilla ei kurssiliikkeitä pitäisi voida ennustaa. Jos osakemarkkina on tehokas, mitä hyötyä tavoitehinnoista ja suosituksista on? Osakemarkkinoilla osto- ja myyntipäätöksiä tekevät ihmiset, minkä vuoksi osakekurssien kehitykseen vaikuttavat inhimilliset tekijät, Gorschelnik vastaa. Inhimillisyyteen kuuluvat puolestaan tunteet, joista ahneus liittyy odotettuihin voittoihin ja pelko tappioihin. Ahneus ja pelko vaikuttavat sijoituspäätöksiin ja johtavat puolestaan säännöllisesti ylireagointeihin pörssissä. Ja ylireagoinnit luovat sijoitusmahdollisuuksia. Kymmenen viime vuoden aikana näitä voimakkaita ylilyöntejä on ollut useita. Sijoitusammattilaisilla on käytössään historian tuntemuksen ja mallien tuoma lisä, joiden avulla näitä ylilyöntejä voidaan havaita ja hyödyntää, Gorschelnik uskoo. Kim Gorschelnik Sijoitusvinkki on eri asia kuin perusteellinen markkinanäkemys Suositukset auttavat asiakasta parempaan tuottoon Sijoittajat voivat hyödyntää markkinoiden ylilyöntejä Perustellut suositukset auttavat asiakkaita parempaan tuottoon, sanoo Kim Gorschelnik. 20 Viisas Raha

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n ja Pörssisäätiön toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014 Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on

Lisätiedot

Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014

Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014 Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014 Putin uhoaa, mutta mikä on muuttunut? Mikä on muuttunut? Investointiympäristö on entistä kehnompi Luottolaman uhka on todellinen Putinin suosio

Lisätiedot

Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012

Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012 Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012 Petri Pöllänen salkunhoitaja Sijoitus Invest 16.11.2011 UB konserni Perustettu vuonna 1986 Kotimainen, pankkiryhmistä riippumaton avainhenkilöiden omistama

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi käsitteitä kuten osakeanti, lisäosinko sekä perehdytään tunnuslukuihin. Lisäksi käsittelemme verotusta ja tutustumme Nordnetin

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2012 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito 3.9.2016 Sisältö Metsä sijoituskohteena: hyvät puolet ja riskit Eri sijoitusvaihtoehdot ja niiden pääpiirteet

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Tampereen Osakesäästäjät Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin

Tampereen Osakesäästäjät Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin Tampereen Osakesäästäjät 18.5.2016 Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin Suomalaisilla on realistinen käsitys lakisääteisen eläkkeen riittävyydestä Miten hyvin uskot lakisääteisen eläkkeesi aikanaan

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Joonas Orava, Olli Turunen Osta, vuokraa, vaurastu

Joonas Orava, Olli Turunen Osta, vuokraa, vaurastu Joonas Orava, Olli Turunen Osta, vuokraa, vaurastu Alma Talent 2016 Helsinki 5., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2972-9 ISBN: 978-952-14-2973-6 (sähkökirja)

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Haluatko parempaa tuottoa rahoillesi?

Haluatko parempaa tuottoa rahoillesi? Sijoitusvakuutus Haluatko parempaa tuottoa rahoillesi? Mandatum Lifen Sijoitusvakuutus sopii hyvin sekä omasta että läheisten taloudellisesta turvasta huolehtimiseen, kertyneiden varojen pitkäaikaiseen

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014 Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja Pasi Sorjonen 03/02/2014 Keskuspankit sekä työllisyys- ja luottamusluvut vievät huomion Viime viikon antia: Fed pienensi odotetusti ostoohjelmaansa Hyviä Q4 BKT-lukuja

Lisätiedot

Fed kertoo taaperostaan. Pasi Sorjonen 16/12/2013

Fed kertoo taaperostaan. Pasi Sorjonen 16/12/2013 Fed kertoo taaperostaan Pasi Sorjonen 16/12/2013 Alkaako Fed taapertaa nyt vai kuukauden kuluttua? Viime viikon antia: Yhdysvalloissa sopu budjetista Tulevaa: Tavallista tärkeämpi keskuspankkien viikko

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Osakekaupankäynnin alkeet

Osakekaupankäynnin alkeet Osakekaupankäynnin alkeet Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi mm. mikä osake on, miten pörssi toimii ja miten osakesäästämisen voi aloittaa. Lisäksi tutustutaan Nordnetin työkaluihin. Mikäli

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Viputuotteet yksityissijoittajan näkökulmasta. Pörssin avoimet ovet , Miikka Kuusi, Meklari

Viputuotteet yksityissijoittajan näkökulmasta. Pörssin avoimet ovet , Miikka Kuusi, Meklari Viputuotteet yksityissijoittajan näkökulmasta Pörssin avoimet ovet 31.8.2016, Miikka Kuusi, Meklari 1 Vastuunrajoitus Tämä esitys on yleisesitys. Sijoittajaa kehotetaan perehtymään tarkemmin materiaalissa

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja Evli Pankki Oyj Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja 31.8.2016 Evli on sijoittamiseen erikoistunut yksityispankki, joka auttaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä kasvattamaan varallisuuttaan. Evli pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Osingot. Webinaarin tavoitteena on käydä läpi osinkoihin liittyvät perusteet, jotta jokainen on valmis alkavaan osinkokauteen.

Osingot. Webinaarin tavoitteena on käydä läpi osinkoihin liittyvät perusteet, jotta jokainen on valmis alkavaan osinkokauteen. Osingot Tervetuloa webinaariin! Webinaarin tavoitteena on käydä läpi osinkoihin liittyvät perusteet, jotta jokainen on valmis alkavaan osinkokauteen. Kysymyksiä voit esittää webinaarin aikana chatin kautta.

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

METSÄRAHAN SIJOITTAMINEN

METSÄRAHAN SIJOITTAMINEN METSÄRAHAN SIJOITTAMINEN Tässä esityksessä oleva veroinformaatio sisältää yleistä informaatiota 1.1.2016 voimassaolevasta Suomen lainsäädännöstä sekä oikeus- ja verotuskäytännöstä. Se ei ole täydellinen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Jos osaat säästää rahaa, osaat myös tehdä sitä.

Jos osaat säästää rahaa, osaat myös tehdä sitä. Säästösopimus Jos osaat säästää rahaa, osaat myös tehdä sitä. Sijoittaminen on järkevä tapa vaurastua Mandatum Lifen Säästösopimus on aktiiviseen säästämiseen ja sijoittamiseen sopiva kapitalisaatiosopimus.

Lisätiedot

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015 Venäjä ei nopeasti nouse Sanna Kurronen Maailskuu 2015 Talous on lamassa Talous supistuu selvästi vuonna 2015 ja yhä 2016 Venäjän talous supistuu tänä vuonna noin neljä prosenttia ja edelleen hieman vuonna

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot