henki PUUNOSTAJIA KAHDESSA POLVESSA LASERKEILAUKSELLA JA ILMAVALOKUVILLA Rautalammin Matti ja Juho Tikkanen ovat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "henki PUUNOSTAJIA KAHDESSA POLVESSA LASERKEILAUKSELLA JA ILMAVALOKUVILLA Rautalammin Matti ja Juho Tikkanen ovat"

Transkriptio

1 [ UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 1/2011 ] henki Rautalammin Matti ja Juho Tikkanen ovat PUUNOSTAJIA KAHDESSA POLVESSA Metsävaratiedot tarkasti talteen LASERKEILAUKSELLA JA ILMAVALOKUVILLA Lumivarastoinnilla turvataan KESÄKSI TUORE KUUSIKUITUPUU Metlan ylijohtaja Hannu Raitio: HYVIN HOIDETTU METSÄ ALATI TUOTTOISAMPI SIJOITUS

2 Kuva sami helenius UPM:N METSÄLIIKETOIMINTA TARJOAA MONIPUOLISIA TUOTTEITA JA PALVELUJA UPM uudisti metsäorganisaationsa keväällä Perinteinen malli jaettiin kahteen osaan: puunhankintaan ja metsäliiketoimintaan. Tällä jaolla haluttiin selkeyttää toimintaa. Puunhankinta keskittyy tehtaiden puuhuollon hoitamiseen. Metsäliiketoiminta pyrkii nimensä mukaisesti tekemään valituista liiketoiminnan alueista tuloksellista sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Metsäliiketoimintaan Meillä on hyvät mahdollisuudet kasvaa metsäliiketoiminnoissa yhdessä metsänomistajien kanssa. kuuluvat maankäyttö ja kiinteistöt, metsätalous ja puuntuotanto, taimitarha sekä UPM Silvesta Oy:n toiminnot. Maankäyttö- ja kiinteistöosaston vastuulla on UPM:n suuren, noin hehtaarin maaomaisuuden jalostaminen. Monet tuntevatkin UPM:n maaomaisuudesta jalostetut Bonvesta-rantatontit. Niiden lisäksi maankäyttö huolehtii valittujen alueiden myynnistä ja vuokraamisesta eri käyttötarkoituksiin. Virkistyskäytön, metsästyksen ja kalastuksen lisäksi UPM:n maita on vuokrattu muun muassa kaivostoimintaa, soranottoa ja turvetuotantoa varten. Maankäytössä mietitään jatkuvasti myös muita tulevaisuuden maankäyttömuotoja. Yhtenä vaihtoehtona voisivat olla esimerkiksi tuulivoimapuistot. Metsäpalvelut ja puuntuotanto hoitaa yhtiön omien metsien lisäksi UPM:n metsäpalveluasiakkaiden metsiä. UPM on ollut jo vuosia edelläkävijä erilaisten metsänhoitomenetelmien kehittäjänä ja käyttöönottajana. Monet metsänhoitomenetelmät ovatkin saaneet alkunsa UPM:n ja sen kumppaneiden aloitteesta esimerkkinä mainittakoon laserkeilaus ja koneelliset taimikonhoitomenetelmät. UPM pystyy tarjoamaan erilaisia metsäpalveluita metsänomistajien tarpeisiin koko metsän elinkaaren ajalle. Joroisissa sijaitsee UPM:n omistama, Suomen paras metsätaimien kasvatukseen erikoistunut taimitarha. Vuosittain noin 15 miljoonaa korkealaatuista, Joroisissa valikoiduista siemenistä kasvatettua taimea istutetaan Suomen metsiin. UPM Silvesta vastaa laadukkaiden metsäpalveluiden toteuttamisesta. Sen laaja metsuri- ja yrittäjäverkosto takaa hyvän toiminnan laadun. Kokonaisvaltainen toiminnan ohjaus mahdollistaa onnistuneen ja oikea-aikaisen metsänhoidon koko UPM:n toiminta-alueella. Itse olen toiminut UPM.ssä aiemmin hyvin monipuolisissa tehtävissä muun muassa sahaliiketoiminnan, vanerin ja UPM ProFin palveluksessa. Olen ilokseni huomannut, että UPM Metsän väellä on hyvä metsän henki. Tätä henkeä hyödyntäen on hyvä jatkaa metsäliiketoimintojen edelleen kehittämistä. Meillä on hyvät mahdollisuudet kasvaa metsäliiketoiminnoissa yhdessä metsäomistajien kanssa. Pidän tärkeänä, että meidät tunnetaan korkealaatuisista metsäpalveluista ja meihin luotetaan. Uskon, että voimme tuottaa metsäomistajille sekä hyvää mieltä että taloudellista lisäarvoa korkealaatuisten ja kokonaisvaltaisten metsäpalveluiden tuottajana. UPM:S SKOGSAFFÄRSVERK ERBJUDER MÅNGSIDIGA PRODUKTER OCH TJÄNSTER Vid UPM:s omorganisering våren 2010 indelades fd skogsavdelningen i två nya enheter. Norra Europas Virkesanskaffning ansvarar för fabrikernas virkesförsörjning och Norra Europas Skogsaffärsverk har, som namnet säger, inriktningen på att göra affärsverksamheten lönsam, på kortare och längre sikt. Till skogsaffärsverkets ansvarsområde hör förädlingen av UPM:s ca hektar stora markegendom, försäljningar av fina Bonvesta-strandtomter, samt uthyrning av markområden för rekreation, jakt och fiske. UPM:s mark har också uthyrts för gruvdrift, grustäkter och torvproduktion och man diskuterar ständigt nya utvecklingsmöjligheter, möjligtvis framtida vindkraftsparker eller dylikt. Förutom skogstjänster och virkesproduktion i egna skogar sköter man också om skogsservicekunders skogar. UPM har länge varit en föregångare gällande utveckling och användning av olika skogsvårdsmetoder, som laserskanning och maskinell plantskogsvård. UPM kan erbjuda skogsägarna skogstjänster enligt behoven under skogens hela omloppstid. UPM:s plantskola i Jorois är Finlands bästa odlingsexpert av högklassiga plantor från utvalda kvalitetsfrön. Ca 15 miljoner utplanteras årligen i de finländska skogarna. UPM Silvesta har ett omfattande skogsarbetar- och företagarnät och garanterar skogstjänster med bra kvalitet som utförs i rätt tid på hela UPM:s verksamhetsområde. Inom UPM Skog råder en bra vi-anda, en Metsän henki, som ger en bra grund för fortsatt arbete med utvecklingen av skogsaffärsverksamheten och det goda samarbetet med skogsägarna. Risto Laaksonen, johtaja, Pohjois-Euroopan Metsäliiketoiminta direktör, Norra Europas Skogsaffärsverk Kuva Jani Seppänen/vastavalo.fi METSÄN henki 1/ Uutiset 6 Ylijohtaja hannu raitio: Vanha viisaus metsästä vihreänä kultana pitää tulevaisuudessa entistä paremmin kutinsa 10 metsävinkki: Boorinpuutoksen vaivaaman metsikön terveyslannoitus kannattaa! 12 Metsäluonto & ympäristö: Luonnonhoitotoimilla monimuotoisuutta talousmetsiin 13 KATSE LUONTOON 14 Metsänomistaja: Tiina Morri, ammattimainen metsänomistaja, tekee työtä metsiensä parissa joka päivä 18 KUUSIKUITUPUUN LUMIVARASTOINTI vaatii ammattitaitoa 21 TILAKÄYNNILLÄ vuoden naismetsänomistajan luona Pudasjärvellä 22 maastossa: Tikkaset Rautalammilta UPM:n puunostajat kahdessa polvessa 25 puukauppa & metsäomaisuudenhoito: Talvi on aktiivisen suunnittelun aikaa 26 INNOVAATIO: Tiedot talteen laserkeilauksella 28 METSÄENERGIa-ammattilainen: Christer Backlund arvostaa pellepelottomia 30 YTIMESSÄ: Kuusi, mänty ja koivu 31 KALVILA 32 VUOSIRENKAAT: Paperinkierrätys kunniaan 33 kirjat: Metsieni kirja metsätilan omistajan käsikirja 34 ajassa Kuva sami helenius 2 Metsän henki 1/2011 Metsän henki 1/2011 3

3 Bonvesta-tontti on sisäänkäyntisi luonnon omaan taidegalleriaan. tie vie perille ja rakentaa saat varmasti. tutustu myös metsätilakohteisiimme osoitteessa u u t i s e t Metsänhoito uudistuu Bonvestan VERKKOpalvelu uudistuu toiminta UPM Silvestan franchise - laajenee Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista miettinyt työryhmä luovutti raporttinsa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle tammikuussa. Työryhmä ehdottaa, että metsälaki ja -asetus sekä suositukset uudistetaan siten, että otetaan paremmin huomioon metsänomistajien metsien hoidolle asettamat tavoitteet ja lisätään metsänomistajien päätösvaltaa. Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle. Merkittävä osa metsänomistajista painottaa metsien hoidossa myös virkistyksellisiä, luonnonsuojelullisia ja maisemallisia näkökohtia. Sen ohella osa metsänomistajista edellyttää sijoitukselleen ja investoinneilleen nykyistä suurempaa taloudellista tuottoa. UPM:ää edusti työryhmässä Maankäyttö- ja kiinteistöliiketoiminnasta vastaava johtaja Jorma Saarimaa. Työryhmän raporttiin voi tutustua osoitteessa fi/metsankasittely. YM ja UPM sopimukseen metsien suojelusta Kainuussa Ympäristöministeriö ja UPM ovat sopineet Kainuussa UPM:n metsissä sijaitsevien Natura suojelukohteiden korvauksesta. Valtio ostaa UPM:ltä suojelutarkoituksiin noin 380 hehtaarin alueen Sotkamon Losonvaarasta ja Paltamon Humalalammelta. Lisäksi yhtiön suostumuksella Kainuuseen perustetaan noin 330 hehtaarin verran luonnonsuojelulain mukaisia yksityisiä suojelualueita UPM:n maille. Hanki nyt rantatontti, jonka arvo säilyy. UPM Bonvestan verkkopalvelu uudistuu kevättalven aikana. Uudistuksen myötä myyntikohteista esitettävän kirjallisen ja kuvallisen tiedon määrä lisääntyy. Uusien ominaisuuksien avulla käyttäjä voi jatkossa vaivattomasti seurata palveluun lisättyjä uusia myyntikohteita ja uutisia ajankohtaisista tapahtumista. Verkkopalvelu antaa myös hyödyllistä tietoa kiinteistökaupan suunnitteluun. UPM markkinoi Bonvesta tuotemerkin alla tontteja, metsätiloja ja lisämaita. Tarjonta on nähtävillä nettiosoitteessa UPM ostaa Myllykosken ja Rhein Papierin Rauma tai Strasbourg ehdolla biojalostamon sijoituspaikaksi UPM:n biojalostamon mahdolliseksi sijoituspaikaksi Suomessa on valikoitunut Rauma. Rauman valintaa Suomen kohteeksi Kuusankosken sijaan puolsivat suurempi tehokkuus energian hyödyntämisessä ja halvemmat investointikustannukset muun muassa perustustöissä. UPM ei ole vielä tehnyt investointipäätöstä biojalostamon rakentamisesta, eikä siitä, rakennetaanko mahdollinen biojalostamo Raumalle vai Strasbourgiin. Biojalostamossa valmistettaisiin biodieseliä energiapuusta kuten hakkuutähteistä, kannoista ja kuorista. Metsävisa täyttää 30 vuotta Yläkoululaisten Metsävisa täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Metsävisaan on vuodesta 1982 lähtien osallistunut kouluaikanaan yli 15 prosenttia suomalaisista. Metsävisa on Suomen Metsäyhdistyksen sekä Biologian ja maantieteen opettajien liiton järjestämä valtakunnallinen metsätietokilpailu. UPM on monien muiden metsäalan toimijoiden tavoin mukana tukemassa Metsävisaa. UPM:n vastuulla on yli 100 Metsävisa-kummikoulua eri puolilla Suomea. Tämän vuoden Metsävisan teemat ovat UPM ostaa Myllykosken ja Rhein Papierin. Ostettujen liiketoimintojen yritysarvo on noin 900 miljoonaa euroa. Myllykoski ja Rhein Papier muodostuvat seitsemästä painopaperitehtaasta Saksassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Niiden yhteenlaskettu vuosittainen tuotantokapasiteetti on 2,8 miljoonaa tonnia. Kaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää. luovuus ja innovatiivisuus. Metsävisa järjestettiin kouluissa helmikuussa, ja valtakunnallinen loppukilpailu maakuntien parhaille pidetään toukokuun lopussa. UPM Silvesta on kehittänyt franchisetoimintamallia vuoden 2010 aikana yhteistyössä kahden yrittäjän, mänttäläisen JK-Harvest Oy:n ja Forssan seudulla toimivan Metsänhoito Hakala Oy:n kanssa. Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet UPM lisää Tervasaaren tehtaan tarrapaperikapasiteettia rohkaisevia ja UPM Silvesta -franchiseketjun rakentaminen jatkuu vuonna Tavoitteena on laajentaa toimintaa kevään aikana muun muassa Satakunnassa, Pohjois-Savossa ja Savonlinnan seudulla. UPM vastaa tarrapapereiden kasvavaan kysyntään lisäämällä Tervasaaren tehtaan tarrapapereiden tuotantokapasiteettia. Paperikone 8:n uusiminen nostaa kapasiteettia lähes tonnilla vuodessa. Työt käynnistyvät maaliskuussa 2011 ja pääosa asennustöistä tehdään vuoden 2012 alussa. Uusi kapasiteetti saadaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2012 toisen neljänneksen aikana. Tervasaaren PK 8:n uusinnalla haluamme varmistaa asemamme tarrapapereiden markkinajohtajana ja tukea asiakkaidemme kasvua, sanoo Tervasaaren tehtaanjohtaja Juha Kääriäinen. UPM:n Tervasaaren tehtaalla Valkeakoskella valmistetaan vuosittain noin tonnia tarra-, kirjekuori- ja voimapapereita. Tehdas työllistää noin 400 henkilöä. PK 8 on rakennettu vuonna 1996 ja se valmistaa tarran taustapaperia. Paperikoneen viimeisin merkittävä uusinta tehtiin vuonna Anna palautetta lehdestä! Anna palautetta vuosi sitten uudistetusta Metsän henki -lehdestä. 1. Mikä oli kiinnostavin juttu? 2. Mistä aiheista haluaisit lukea? 3. Muita terveisiä toimitukselle? Lähetä palautetta sähköpostilla osoitteeseen Liitä mukaan nimesi ja yhteystietosi ja kerro myös suhteesi UPM:ään (asiakas, yhteistyökumppani, sidosryhmä), niin osallistut tavarapalkintojen arvontaan. Rautalammin Matti ja Juho Tikkanen ovat Nyt on aika Miettiä loppuvuoden metsänhoitotarpeet omassa metsässä ja tilata tarvittavat työt omalta metsäammattilaiselta. Myös puukauppojen suhteen kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä. [ UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 1/2011 ] henki PUUNOSTAJIA KAHDESSA POLVESSA Metlan ylijohtaja Hannu Raitio: Metsävaratiedot tarkasti talteen LASERKEILAUKSELLA JA ILMAVALOKUVILLA Lumivarastoinnilla turvataan KESÄKSI TUORE KUUSIKUITUPUU HYVIN HOIDETTU METSÄ ALATI TUOTTOISAMPI SIJOITUS 2010 UPM:lle elpymisen vuosi UPM:n vuotta 2010 leimasivat kysynnän elpyminen ja maailmanlaajuisesti kohonneet raaka-aineiden hinnat, selviää yhtiön vuoden 2010 tilinpäätöksestä. Toimitusmäärien kasvaessa saimme täyden hyödyn ajoissa toteutetuista tehostamistoimenpiteistä ja palautimme kannattavuuden taantumaa edeltävälle tasolle, toteaa toimitusjohtaja Jussi Pesonen. Sellu-, Energia- ja Tarraliiketoiminnat tekivät erinomaisen tuloksen vuonna 2010, kun taas Paperiliiketoiminnan kannattavuus oli heikko. Paperin toimitukset kasvoivat, mutta liiketoiminta teki tappiota merkittävästi korkeampien kuitukustannusten vaikutuksesta. On selvää, että Euroopan paperiliiketoiminta tarvitsee konsolidaatiota voidakseen parantaa kustannusrakennettaan. Myllykoski-kauppa on siksi yhtiöllemme tärkeä strateginen mahdollisuus, Pesonen sanoo. Näkemyksemme vuodesta 2011 on selvästi myönteinen. Vakaa kysyntä ja kustannusinflaation hidastuminen luovat hyvät edellytykset parantaa tulosta edelleen. Myös Paperiliiketoiminnan näkymät kuluvalle vuodelle ovat myönteiset, sanoo Pesonen. Talouden tunnusluvut osoittavat talouskasvun jatkuvan, tosin Euroopan ja Pohjois-Amerikan kypsillä markkinoilla kasvun odotetaan olevan hidasta. Vahvan talouskasvun odotetaan jatkuvan kehittyvillä markkinoilla. Koko konsernin toimitusmäärien odotetaan joko pysyvän muuttumattomina tai kasvavan eri liiketoiminnoissa vuonna Metsän henki 1/2011 Metsän henki 1/2011 5

4 Metsäntutkimuslaitos Metla Maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos. Perustettu Euroopan suurin metsäntutkimusorganisaatio. Edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Työntekijöitä noin 650. Toimipaikat Joensuussa, Kannuksessa, Muhoksella, Parkanossa, Punkaharjulla, Rovaniemellä, Suonenjoella, Kolarissa, Haapastensyrjässä ja Vantaalla. Metsästä tulee omistajalleen pankki, joka maksaa entistä parempaa korkoa. METSÄ VOI MUUTTUA KULTAAKIN KALLIIMMAKSI Teksti Timo Sormunen Kuvat Satu Vuori Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtajan Hannu Raition mukaan vanha viisaus metsästä vihreänä kultana pitää tulevaisuudessa entistä paremmin kutinsa. Puun monipuolistuva jatkojalostus, lisääntyvä energiakäyttö ja kasvava kysyntä tekevät hyvin hoidetusta metsästä alati tuottoisamman sijoituskohteen. Metsä oli takavuosina varsinkin maatiloille pahan päivän vara ja investointipankki. Monille metsänomistajille se on sitä edelleen, mutta etenkin pienempiä maatilkkuja perineet etäomistajat ovat saattaneet jäädä pohtimaan omistuksensa todellista arvoa ja tuottomahdollisuuksia, kun palstan hoitokulut ovat yllättäen syöneet leijonanosan puukaupoista kertyneistä myyntituloista. Nykyiset tuotto- ja kannattavuuslaskelmat voi kuitenkin tulevina vuosikymmeninä heittää romukoppaan, mikäli Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Hannu Raitiota on uskominen. Hänen selkeä ennusteensa on, että metsämaalla ja puun hinnalla on tulevaisuudessa vain yksi suunta ja se on ylöspäin. Toki sillä varauksella, ettei metsää ole jätetty vuosikymmeniksi aivan oman onnensa nojaan. Sekä puuraaka-aineen että maan kysyntä tulee kasvamaan selvästi nykyisestä. Tämä näkyy luonnollisesti myös niiden hinnassa. Metsästä tulee omistajalleen pankki, joka maksaa entistä parempaa korkoa, Raitio huomauttaa. Ostajia monelta suunnalta Ylijohtajan visio voi kuulostaa jatkuvaan hintasahaukseen tottuneen metsänomistajan korvissa vähintäänkin yllättävältä, tietäisihän se monessa kohtaa nimenomaan myyjän markkina-aseman vahvistumista. >> 6 Metsän henki 1/2011 Metsän henki 1/2011 7

5 Kontaktit yritysmaailmaan ovat lisääntyneet jatkuvasti, jonka myötä olemme päässeet yhdistämään teoriaa ja käytäntöä. Raitio perustaa näkemyksensä koko metsäalalla edessä olevaan murrokseen, josta on tähän mennessä saatu vasta esimakua. Suomi on elänyt perinteisesti metsästä eli ensin tervasta, sitten sahatavarasta ja myöhemmin selluloosasta ja paperista. Metsä ja metsäteollisuus ovat tärkeitä tukijalkoja myös jatkossa. Tuotteet kuitenkin muuttavat muotoaan, Raitio tähdentää. Puuta hyödynnetään jatkossa entistä monipuolisemmin ja tarkemmin. Paperin, selluloosan ja erilaisten rakennusmateriaalien lisäksi raaka-aineesta jalostetaan mitä erilaisimpia biokomponentteja muun muassa energia- ja lääketeollisuuden tarpeisiin. Tässä kohtaa ollaan todellakin vasta alkutaipaleella, mutta yksi asia on varma. Metsästä irtoava raaka-aine ja myös itse maapohja kiinnostaa selvästi nykyistä laajempaa ostajakenttää. Ovelle voi siten kolkuttaa kotipaikkakunnan metsäyhtiön tai sahan ohella vaikkapa iso energiayhtiö, Raitio listailee. Korjuusykli tihenee Ostajakunnan laajentumisen lisäksi metsänomistajien etuna on jatkossa se, että perinteinen sadonkorjuurytmi harvennus- ja avohakkuineen muuttuu monisyisemmäksi. Suomeksi sanottuna metsästä on irrotettavissa tuottoa selvästi nykyistä tiheämmällä aikavälillä. Käytännössä kaupaksi käy kaiken ikäinen puu, jolloin myös palstoja päästään hyödyntämään selvästi nykyistä tehokkaammin. Joitakin alueita voidaan varata esimerkiksi nopeakasvuiselle energiapuulle, jolloin päästään irti tuosta perinteisestä 10:n, 30:n ja 50 vuoden korjuusyklistä, Raitio selvittää. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistuttaa, että mitalilla on myös toinen puoli. Horisontissa jo siintävä kysynnän lisäys näet pakottaa pohtimaan todella vakavasti, kuinka metsävarantomme saadaan aikanaan riittämään. Nykyisellään liki puolet korjauskelpoisesta puusta jää metsiin. Jatkossa puuta tarvitaan päinvastoin puolet enemmän, Raitio ynnäilee. Pulma voi tuntua tänä päivänä vielä kaukaiselta. Raution mielestä ongelma on kuitenkin jo nyt ajankohtainen, sillä metsätaloudessa korjausliikkeet ja niiden vaikutukset realisoituvat vasta kymmenien vuosien päästä. Tässä kohtaa tähtäin on asetettava suoraan vuoden päähän. Silloin vallitsevaa kysyntää ei nykyisillä metsävarannoilla yksinkertaisesti tyydytetä, Raitio ennustaa. Joutomaa katoaa Tulevien vuosien ja vuosikymmenten haasteena onkin saada passiiviset metsänomistajat aktivoitumaan ja kiinnostumaan yhä arvokkaammaksi muuttuvan omaisuutensa hoidosta. Myös uutta metsää olisi saatava kasvamaan nykyistä tiheämpään tahtiin niin hakkuuaukeille kuin vesakoiden valtaamille vanhoille peltomaille. Samalla lentää Raition mukaan myös joutomaa -termi tarpeettomana roskakoriin. Metsän kasvua on sitäkin yritettävä kiihdyttää, sillä kuten aiemmin totesin, tulevaisuudessa raaka-aineeksi tarvitaan monenikäistä puuta. Käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi metsän lannoitusta, josta on tässä välillä ehditty jo luopua, Raitio toteaa. Metsäomistukset tulevat nekin edelleen polarisoitumaan ja isot metsätilat kasvavat todennäköisesti entisestä suuremmiksi. Toisaalta markkinoilla on aiempaa paremman ja monipuolisemman tuoton vuoksi tilaa myös pienomistajille, joille yhteismetsä olisi ylijohtajan mielestä yksi suositeltava vaihtoehto. Pahinta on joka tapauksessa se, että metsä jätetään nykytyyliin oman onnensa nojaan. Siihen Suomella ei tulevaisuudessa ole tosiaankaan varaa, Raitio sanoo. Aspiriini on vasta alkua Moni tavallinen metsänomistaja liittää Metla-nimen lähinnä valtakunnallisiin metsäinventointeihin, joita tutkimuslaitos on tehnyt vuodesta 1920 lähtien. Tämä mittava kansallisomaisuuden peruskartoitus tuottaa vuosittain paitsi kattavan arvion suomalaismetsien tilasta myös arvokasta taustatietoa muun muassa metsäpoliittisen päätöksenteon, metsätalouden suunnittelun ja alan teollisuuden investointien pohjaksi. Metsien inventoinnit ovat edelleen yksi Metlan peruspilareista, mutta päivittäistä tutkimustyötä tehdään kymmenissä muissakin hankkeissa. Parhaillaan on käynnissä esimerkiksi bioenergiaan, suometsätalouteen, puutuoteteollisuuteen, metsänhoidon kustannustehokkuuteen sekä metsien terveysvaikutuksiin liittyviä tutkimusprojekteja, joissa tehdään tiivistä yhteistyötä paitsi kansainvälisten tutkimuslaitosten myös koti- ja ulkomaisten yritysten kanssa. Metla tutkii luonnollisesti myös metsänomistajiin liittyviä asioita. Raitio koordinoi esimerkiksi metsäntutkimusorganisaatioiden maailmanliiton IUFRO:n erityisohjelmaa, Metsät ja ihmisten terveys. Ohjelma pyrkii edistämään metsäalan ja lääketieteen tutkijoiden välistä yhteistyötä. Tavoitteena on muun muassa löytää ja kehittää jatkoa myös metsäperäisille lääkeaineille, joita nykyisistä lääkkeistä on varovaisten arvioiden mukaan noin neljännes. Tavalliselle kuluttajalle tunnetuimpia ovat kiniini, muun muassa aspiriinissa käytettävä salisyylihappo ja miksei myös kotoinen ksylitoli. Keskellä uutta kasvubisnestä Yhteistyö on Raition mukaan luonnollisesti tiivistä metsäteollisuuden suuntaan. Täs- >> 8 Metsän henki 1/2011 Metsän henki 1/2011 9

6 sä kohtaa kumppaneihin lukeutuu aktiivisesti uusia tuotteita kehittävä UPM. Toimintamme on muuttunut vuosikymmenten kuluessa melkoisesti. Kontaktit yritysmaailmaan ovat lisääntyneet jatkuvasti, jonka myötä olemme päässeet yhdistämään teoriaa ja käytäntöä. Samalla olemme pysyneet ajan hermolla ja saaneet tuntumaa siitä, mihin suuntaan markkinat ovat muuttumassa, hän toteaa. Tämä on näkynyt myös Metlan sisällä. Vielä muutama vuosi sitten auringonlaskun alaksi leimattu metsäala on nyt ilmastonmuutoksen, hiilinielujen ja etenkin bioenergiahankkeiden myötä melkoisessa nosteessa tutkijapiireissä. Laborantti Salla Ojatalo Metlan Kannuksen toimipaikasta valmistelee turvemaamännikön neulasnäytteitä alkuaineanalyysin tekoa varten. Metla ja UPM tekevät tiivistä tutkimusyhteistyötä muun muassa energiapuun korjuun vaikutuksista maaperään ja puuntuotokseen. Onhan se kiistatta palkitsevaa olla mukana tutkimassa ja luomassa jotain kokonaan uutta, ylijohtaja Hannu Raitio myhäilee. UPM:llä ja Metlalla aktiivista yhteistyötä UPM ja Metsäntutkimuslaitos tekevät monenlaista yhteistyötä tutkimuksesta tiedonvaihtoon ja monenlaiseen konsultointiin. Metsäsuunnittelun työkalut kuten Mela- ja Motti-ohjelmat ovat UPM:n käytössä. Tietoa vaihdetaan myös puuntuotannon, metsänjalostuksen, siementen ja taimien kasvatuksen sekä metsätuhojen saralla. UPM käyttää myös Metlan tieto-, tilasto- ja koulutuspalveluja. Tutkimusyhteistyöllä pyrimme käynnistämään tutkimushankkeita, jotka ovat ajankohtaisia ja edistävät uusien menetelmien ja toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa. Metla saa UPM:ltä tietoa käytännön toimijan informaatiotarpeista ja samalla mahdollisuuden perustaa kokeita UPM:n omistamalle maalle. Usein tutkimuksia voidaan tehdä tuoreinta teknologiaa edustavin menetelmin UPM:n työmailla. UPM:lle yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa tutkimuksen suuntaamiseen meille tärkeisiin asioihin. Saamme myös tulokset ensimmäisten joukossa käyttöömme, UPM Metsän kehitysjohtaja KUVa pentti väisänen Esa Korhonen sanoo. Tutkimustulosten nopea käytäntöön soveltaminen on molempien osapuolten ja koko metsätalouden etu, Korhonen kiteyttää. UPM:n omistamalla maalla on lukuisia Metlan kenttäkokeita. Osa on perustettu jo vuosikymmeniä sitten, ja ne palvelevat edelleen pitkäaikaisia tutkimustarpeita. Kenttäkokeet liittyvät usein joko puuntuotannon tutkimuksiin tai metsätalouden toimenpiteiden seurannaisvaikutuksiin. Pitempiaikaisia kokeita ovat muun muassa tuotos- ja lannoitustutkimukset tai energiapuun korjuun ympäristövaikutuksiin liittyvät kokeet. Yhteistyön virallinen muoto on Metlan ja UPM:n tutkimusyhteistyön hoitokunta. UPM:n edustajia on myös Metlan alueellisissa hallintoelimissä, muissa yhteistyöelimissä sekä tutkimusohjelmien ohjausryhmissä. Merkittävä rooli on myös UPM:n ja Metlan asiantuntijoiden henkilökohtaisilla yhteyksillä, joiden kautta tiedon ja teknologian siirto usein käytännössä tapahtuu. METSÄVINKKI Terveyslannoitus boorilla saa kuusikot tuottamaan Metsämaiden boorinpuutos aiheuttaa kasvu- ja laatutappioiden myötä suomalaisille metsänomistajille vuosittain miljoonamenetykset. Tilanteen kohentamiseksi kannattaa toimia! Erityisesti itäsuomalaisia viljavien metsämaiden kuusikoita yleisesti vaivaava ravinnehäiriö on suhteellisen helppo poistaa booria sisältävällä lannoitteella. Terveyslannoituksella puiden kasvu palautuu normaaliksi parissa vuodessa, ja metsä tuottaa omistajalleen hyvää täysin palkein. Boorinpuutos on metsäpuilla yleisimmin esiintyvä ja tunnetuin hivenravinteiden puutostila. Suomessa sitä ilmenee eniten rehevillä lehtomaisilla kasvupaikoilla maan itä- ja keskiosissa. Boorinpuutoksesta kärsivän puun tunnistaa pensastumisesta ja latvan haaroittumisesta. Uudet latvasilmut voivat vielä syksyllä olla terveen näköisiä, mutta keväällä ne eivät lähde normaalisti kasvuun. Sen seurauksena puun latva haaroittuu. Kasvu hidastuu, ja rungon epämuodostumien vuoksi tukkiosuus voi jäädä mitättömäksi. Yleinen, silti harvoin hoidettu oire Pohjois-Savon parhaista kasvupaikoista peräti neljäsosalla on tavattu boorinpuutokseen viittaavia puiden kasvuhäiriöitä sekä latva- ja runkovikoja. (Tenho Hynönen 1999). Toisessa tutkimuksessa, joka sijoittui edellisen lisäksi myös Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen maakuntiin, peräti puolella tutkituista kuusikoista neulasten booripitoisuudet olivat puutosrajan alapuolella. (Pekka Tamminen ja Anna Saarsalmi 2004). Teksti ja kuvat Pentti Väisänen Boorinpuutos on näin ollen jo melko pitkällä, ennen kuin se on kasvustoista silmin havaittavissa. On myös viitteitä siitä, että riittävä boorin saanti on juuristolle puiden häiriöttömän kasvun kannalta jopa maanpäällistä kasvustoa tärkeämpää. Puiden kasvua haittaavaa boorivajetta ilmenee yleisimmin Päijänteen itäpuolella sijaitsevalla alueella, jossa merivedestä sateen mukana tulevan boorin vaikutus on olematon. Puutoksen taustalla on usein metsän tietynlainen käsittelyhistoria; aikoinaan kasketut ja laidunnetut alueet sekä metsitetyt pellot kuuluvat ravinnehäiriön riskiryhmään. Viljavat, leppää kasvaneet lehtomaiset kankaat ovat todennäköisimpiä boorinpuutosalueita. Oire aiheuttaa isot kasvu- ja laatutappiot, koska ravinteikkaat maapohjat tuottavat puuta parhaiten. Boorinpuutoksen vaikutuksia puuston kehitykseen on tunnettu pari-kolmekymmentä vuotta. Metsäorganisaatiot ja metsänomistajat ovat reagoineet asiaan turhan verkkaisesti. Parhaalla tolalla boorinpuutoksia torjuvat terveyslannoitukset ovat Pohjois-Savon metsäkeskuksen alueella. Sielläkin lannoitustarve on toteutunutta suurempi. Tehokkaat ja tuottavat terveyslannoitukset Boori on hivenravinne, joka on puiden solukoiden kehittymiselle ja niiden elintoiminnoille välttämätön. Toisaalta puut tarvitsevat sitä hyvin pieniä määriä. Terveys- Neulasten booripitoisuus mg/kg Hakkuutähteet Hakkuutähteet Boorituhkakerätty jätetty lannoitus Metsitetyillä pelloilla boorinpuutos rajoittaa kasvua hyvin yleisesti. Tämä 1970-luvun lopulla kiviselle pellolle istutettu kuusikko Saarijärvellä on kärsinyt jo vuosia ankarasta boorinpuutoksesta. Heinäkuussa 2009 tehtiin terveyslannoitus booria sisältävällä tuhkavalmisteella. Viime elokuun lopulla otetusta kuvasta näkyy, että puusto on jo toisena lannoituksen jälkeisenä kasvukautena löytänyt takaisin hyvän pituuskasvunsa. lannoituksissa pari kiloa booria hehtaarille on yleensä riittävä annos. Boorinpuutoksen torjuntaan on käytettävissä kolme hyvää lannoitevaihtoehtoa. Yaran valmistama Metsän NP 2 -lannoite sisältää boorin lisäksi myös typpeä ja fosforia, mikä tekee siitä suositeltavan etenkin rehevien maapohjien kasvatusmetsille. Erityinen boorilannoite on seoslannoitetta edullisempi vaihtoehto, joka sopii erityisesti kasvuhäiriöisille taimikoille. Sillä taimikko tervehtyy nopeasti. Kolmas hyvä lannoite on kotimaisen FA Forestin tuottama booria sisältävä tuhkavalmiste. Se on tehty lisäämällä rakeistusvaiheessa voimalaitostuhkaan noin prosentin verran boorihappoa. Levitysmäärät ovat lannoitelajin mukaan kg hehtaaria kohti. Boorilannoituksessa levitystasaisuuden on oltava erityisen hyvä. Kokeissa on havaittu, että jo runsaan 10 kilon hehtaariannos voi aiheuttaa puustovaurioita. Sen vuoksi annostukset on syytä tehdä juuri Boorilannoitus tepsii! Sivun yläosan kuvassa olevassa metsikössä on koejärjestely, jossa osasta aluetta hakkuutähteet on korjattu energiapuuksi, osaan ne on jätetty. Molemmat kärsivät ankarasta boorinpuutoksesta, ja puissa näkyi latvavaurioita. (neulasissa booria alle 5 mg/kg, kun pitäisi olla vähintään 10 mg/kg). Yhdelle hakkuutähteiden keräysalalle levitettiin kesällä 2009 boorituhkaa 300 kg/ha. Jo saman vuoden lokakuussa otetuista neulasnäytteistä näkyy, että booripitoisuus on luksustasolla. Puusto alkoi elpyä. Pentti Väisänen on UPM Metsän metsänhoidon asiantuntija käyttöohjeiden mukaisina. Toisaalta edellä mainituilla tuotteilla se onnistuu varsin hyvin joko ilmasta tai maasta tehtynä. Ravinnehäiriön eritoten boorin puutoksen vaivaaman metsikön terveyslannoitus on hyvin kannattavaa. Tutkimuksissa on todettu, että jos neljä viidesosaa puista kärsii silmin nähden havaittavista boorin puutoksesta, hehtaarikohtainen tuotto voi tippua puoleen. Lannoitus korjaa puiden kehityksen normaaliksi, joskin jo syntyneitä runkovikoja se ei paranna. Boorilannoitus on sen vuoksi kannattavinta tehdä varhain, mieluiten jo taimikkovaiheessa. Terveyslannoitus oikeaan kohteeseen tehtynä on kaikkein kannattavin lannoitusmuoto. Siihen on saatavissa avustusta valtion Kemera-varoista. Edullisuutensa ja hyvän tehonsa ansiosta boorilannoitus antaa usein yli 20 prosentin koron. Se on metsänomistajalle paras saatavilla oleva riskitön sijoitus. Puiden kasvuhäiriöiden syy selviää neulasanalyysillä. Metsäntutkija Antti Wall Metlasta tarkastelee kuusen oksankärjistä otettuja näytteitä. Neulaset kuivataan, karistetaan ja jauhetaan analyysin tekoa varten. Niiden alkuainepitoisuudet määritetään laboratoriossa. Tulosten perusteella saadaan selville lannoitustarve. 10 Metsän henki 1/2011 Metsän henki 1/

7 m e t s ä l u o n to & ympäristö TEKSTi MaTTi Maajärvi KUvAT Markus varesvuo ja UPM Metsien lajit hyötyvät TALOUSMETSIEN LUONNONHOIDOSTA Suomen eliölajien uhanalaisuus arvioidaan kymmenen vuoden välein. Uusin uhanalaisuuden arviointiraportti, Punainen kirja, julkaistiin joulukuussa Lajien uhanalaisuus arvioitiin Suomessa neljännen kerran ja toista kertaa kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n arviointiperusteita käyttäen. Arviointi suoritettiin ympäristöministeriön asettamissa työryhmissä vuosien aikana. Aiemmin äärimmäisen uhanalaiseksi arvioidun valkoselkätikan uhanalaisuusluokitus on parantunut. Suomessa elää noin eliölajia, joista tunnetaan riittävän hyvin uhanalaisuuden arvioimiseksi. Arviointiraportin mukaan maassamme on uhanalaiseksi luokiteltua lajia. Tämä tarkoittaa, että noin joka kymmenes laji on uhanalainen. 36 prosenttia uhanalaisista lajeista elää metsissä ja 23 prosenttia erilaisissa kulttuuri- ja perinneympäristöissä. Metsälajien suuri osuus uhanalaisista lajeista selittyy osaltaan sillä, että noin puolet Suomen lajeista elää metsissä. Havuhuppukuoriainen (Stephanopachys linearis) on EU:n luontodirektiivin laji (liite II) ja sen uhanalaisuusluokka (IUCN) on silmälläpidettävä (NT). Havuhuppukuoriainen viihtyy erityisesti äskettäin palaneissa havupuissa ja hakeutuu mielellään muun muassa poltettuihin säästöpuuryhmiin ja kulotusalueille, minne on jätetty havupuita säästöpuiksi. Metsälajien uhanalaistuminen on hidastunut Syynä monen lajin uhanalaisuuteen on etenkin lahopuun nykyinen suhteellisen vähäinen määrä maamme metsissä. Uhanalaisuuden taustalla on myös lehtojen harvinaistuminen ja lehtipuiden väheneminen. Avointen metsäelinympäristöjen, esimerkiksi harjurinteiden lajistoa haittaa umpeenkasvu. Metsälajien uhanalaistuminen on raportin perusteella hieman hidastunut. Monen lajin kehitys on ollut myönteistä. Näistä lajeista puolet on kovakuo riaisia, jotka ovat hyötyneet hakkuualoille jätettävistä säästöpuista, etenkin haavasta. Luteet ovat lajiryhmä, jonka uhanalaisuus on vähentynyt. Metsäpaloalueilla viihtyvät ludelajit näyttävät hyötyvän lisääntyneistä luonnonhoidollisista kulotuksista. Luteisiin kuuluvan kulolatikan uhanalaisuusstatus voitiin poistaa laji on kymmenessä vuodessa muuttunut erittäin uhanalaisesta elinvoimaiseksi. Metsälinnuista kolmentoista lajin luokitus muuttui silmällä pidettävästä elinvoimaiseksi. Valkoselkätikan uhanalaisuusluokka parani äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Luonnonhoitotoimilla monimuotoisuutta talousmetsiin Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla turvataan metsien biologista monimuotoisuutta ja elinympäristöjen laatua. Tuoreen uhanalaisuusarvioinnin mukaan säästöpuut, lahopuun turvaaminen metsätaloustoimissa, luonnonhoidolliset kulotukset ja muut luonnonhoitotoimet näyttävät edistävän monien uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia. Tämä on viesti siitä, että näillä toimenpiteillä on oikeasti merkitystä metsäluontomme monimuotoisuuden säilyttämisessä. Talousmetsien luonnonhoito on kustannustehokas tapa edistää metsien monimuotoisuutta. UPM:n kehittämä säästöpuuryhmän poltto on hyvä esimerkki luonnonhoitotoimesta, joka tuottaa nopean monimuotoisuushyödyn taloudellisesti pienellä panostuksella. Luonnonhoitotoimet ovat vielä melko uusi asia metsätalouden toimintakentässä. Esimerkiksi säästöpuita on jätetty hakkuualoille vasta 1990-luvulta alkaen. Luonnonhoitotoimien nuoreen historiaan nähden niiden avulla saavutetut positiiviset monimuotoisuusvaikutukset ovat rohkaisevia. Myönteisen kehityksen jatkuminen edellyttää jatkossakin riittäviä ja oikein kohdennettuja toimia sekä talousmetsien luonnonhoidossa että suojelualueilla. MaTTi Maajärvi on UPM:n ympäristöasiantuntija KATSE LUONTOON RAITA, KESÄN TUOJA TEKSTi EEro t väisänen Suomen luonnonvaraisista pajuista vain raita ja halava kasvavat puiksi muiden ollessa pensaita. Suomessa pajulajeja on parikymmentä ja usein niitä on vaikea erottaa toisistaan, koska eri pajut risteytyvät keskenään. Raidan tuntee varsinkin iäkkäänä huiskilomaisesta muodostaan ja pystyraitaisesta kuorestaan. Talvella raidan, tervalepän ja lehmuksen rungot muistuttavat toisiaan, mutta raidan erottaa siitä, että se näyttää ylösalaisin käännetyltä varsiluudalta. Kesäaikaan lehtien alapuolen harmaa nukkapinta on hyvä tuntomerkki, kun taas halavan lehdet ovat kokonaan kiiltävät. Raita on kaksikotinen puu eli sen hede- ja emikukinnot ovat eri puuyksilöissä. Pieniä ja keveitä siemeniä on paljon ja itääkseen ne vaativat paljasta maata ja riittävää kosteutta. Pajujen tapaan raitakin lisääntyy helposti vesoista. Se on hyvin tyypillinen pioneeripuu. Kasvava raita kertoo kaikille, että ympärilläni on kosteaa maata. Raita on levinnyt käytännössä koko Suomeen, mutta Tunturi-Lapissa se on harvinainen. Monet ihmisten aikaansaamat kaivannot ja paljaat maat ovat raidalle mieleen. Peltojen reunat, metsäteiden raviojat tai pienet maanottomontut ovat usein raitojen ympäröimiä. Sankan puuston sisällä se ei menesty, mutta pienestä puronvarsiaukosta tai lähteikön läheisyydestä raita saa itselleen hyvän kasvualustan. Sen raidat osaavat hyödyntää tehokkaasti. Ne ovat hyvin nopeakasvuisia ja sen takia myös lyhytikäisiä. Lahoaminen alkaa jo alle viisikymppisenä. Kun lahoaminen alkaa, kääväkkäät valtaavat rungot ja niiden perässä tulevat monet muut hyönteiset. Ja ne taas tuovat tikat ja monet hyönteissyöjät. Raita on aikainen kukkija, eräs kevään ensimmäisistä yhdessä vuokkojen ja näsiän kanssa. Raidan kukat erottuvat hyvin, koska lehdet puhkeavat vasta kukkimisen jälkeen. Raidan yleisyys ja keltaisten kukkien runsaus huhtikuun lopussa kertovat kaikille kesän olevan jo lähellä. Eikä vain ihmisille vaan erityisesti hyönteisille. Talvihorroksesta nousevat pölyttäjät tarvitsevat keväällä ravintoa ja raidan kukat ovat ensimmäisenä tarjolla. Jos pölyttäjät eivät saa ravintoa, ei loppukesällä ole marjojakaan. Nuoren raidan oksista voi keväällä tehdä pajupillejä iloisen soittajapaimenen tavoin, joka runoili: Tein minä pillin pajupuusta, toki vain pajupuusta. Hei, soreasti, koreasti pillini soipi, toki vain pajupuusta. Raidan kukkiessa jokainen luonnossa liikkuva voi yhtyä iloisen paimenen ajatuksiin. Kesä on tulossa. Raita kukkii elämää. Eero T Väisänen on UPM:n ympäristöasiantuntija kuva kuvaliiteri / erkki santamala 12 Metsän henki 1/2011 Metsän henki 1/

8 Tiina Morri hoitaa metsiään ammattimaisesti METSÄSSÄ ON AIKAA AJATELLA Yrittäminen ja itse tekeminen sopivat minulle, Tiina Morri toteaa. Tiina Morri hyppää pikkuharvesterinsa ohjaimiin ja alkaa kaataa puita. Homma sujuu siihen malliin, että sitä on selvästi tullut tehtyä jo kauan. Morrin metsissä Hauhuun kylässä Virroilla huomaa, että näitä metsiä on hoidettu suunnitelmallisesti ja ajallaan. Teksti Nilla Hietamäki Kuvat Sami Helenius Tiina Morri omistaa metsää Virroilla ja lähikunnissa huomattavan määrän. Metsät sijaitsevat Morrin lapsuuden kotitilan lähellä. Suurin osa sijaitsee noin 50 kilometrin säteellä päätilasta. Ensimmäiset metsäkauppansa 1980-luvulla tehnyt Morri on järjestelmällisesti laajentanut metsäomaisuuttaan ja onnistunut liittämään Morrin tilaan aikanaan kuuluneita metsiä yhdeksi isommaksi kokonaisuudeksi. Morrin mukaan ensimmäinen morrilainen on vaikuttanut Hauhuun kylässä Virroilla 1620-luvulla. Minulla on ollut matkassa myös onnea, kun olen pystynyt ostamaan isompia, lähekkäin sijaitsevia metsiä ja muodostamaan niistä järkeviä kokonaisuuksia, hän kertoo. Metsässä pienestä pitäen Tiina Morri kertoo kasvaneensa metsähommiin ja kuulleensa suvun metsien historiaa pienestä pitäen. Kuljin vanhempien sukulaisten mukana hakkuulle ja risusavottaan. Olen opiskellut kaikkia alkutuotannon aloja työn ohessa. Metsähomma jäi meikäläisellä niin sanotusti päälle, Morri hymyilee. >> 14 Metsän henki 1/2011 Metsän henki 1/

9 Hän haaveili jossain vaiheessa metsurin koulutuksesta, mutta päätyi sitten kuitenkin opiskelemaan puutarha- ja maatalousalaa ja opiskeli myöhemmin vielä metsätalousinsinööriksi. Morri on päätoiminen puuntuottaja ja yrittäjä, joka paitsi hoitaa metsiinsä liittyviä suunnittelu- ja hallintotöitä myös tekee metsänhoitotöitä itse. Aloitin konehommat 1990-luvun alussa. Teen itse harvennuksia. Palveluksessa parikymmentä vuotta ollut metsuri tekee hoitotyöt. Puuntuottajan on pidettävä metsät kasvukunnossa. Siitä ei voi tinkiä. Hoidetut metsät ovat sitä paitsi ilo paitsi omille myös muiden silmille voisi puhua maisemanhoidosta. Metsäsuunnitelma on minulla aina ajan tasalla, vaikken sitä orjallisesti noudatakaan. Oleelliset toimenpiteet teen ajallaan. Olen sitä mieltä, että tie tehdään metsäpalstalle ensimmäisenä, se on hoitotöiden ja puunkorjuun kannalta ehdottoman tärkeää. Viime kesän myrskyjen jälkeen moni harmitteli, ettei metsään ollut tehty kunnon tietä. Tiina Morri liittyi hirviporukkaan, kun hirvet söivät taimikkoa. Morrin metsät Virroilla Pirkanmaalla ovat hyvin hoidettuja. Morri tekee osan metsätöistä itse. Tiina Morrin keskustelukumppanina kuvissa ylhäällä on UPM:n metsäpalveluista ja puuntuotannosta vastaava johtaja Sauli Brander. eri toimijoiden välinen Luottamus on tärkeää Morri on vuosien varrella ollut mukana erilaisissa metsäalan luottamustoimissa metsänhoitoyhdistyksestä metsänomistajien liittoon ja MTK:n metsävaltuuskuntaan. Myös koneyrittäjien ja metsäteollisuuden asiat ovat sydäntä lähellä. Järjestöelämässä toimiminen on antoisaa, koska siellä pääsee keskustelemaan ja vaikuttamaan asioihin, jotka askarruttavat. Olen luonteeltani ajattelija, ja mikäpä on sen parempi paikka ajatella kuin metsä. Näitä ajatuksia on sitten hyvä käydä purkamassa erilaisilla foorumeilla, Morri hymyilee. Hänellä on terveisiä metsäalan toimijoille. Valtiovallalta toivon poukkoilevuuden vähentämistä. Metsänkasvattaminen on kuitenkin pitkäjänteistä toimintaa, jossa kvartaali on vuotta, ja jossa laivaa ei pysty tuosta vain kääntämään. Kemera-järjestelmä on ollut hyvä, mutta sen kuten muidenkin järjestelmien, esimerkiksi verotuksen, tulisi aina tukea metsänomistajien aktiivisuutta, ei passiivisuutta. Pakolla ja byrokraattisella tukipolitiikalla ei synny järkevää toimintaa. Metsäalan toimijoilla on kaikilla oma tarpeellinen roolinsa kokonaisuudessa. Metsänhoitoyhdistyksiä tarvitaan neuvomaan metsänomistajia, yrittäjät korjaa Metsänhoito on sellainen juttu, että kun siihen kerran lähtee, siihen jää koukkuun. vat puun metsistä, teollisuus jalostaa puun. Olen huolissani siitä, rönsyilevätkö eri tahot liikaa ja tekevätkö ne liikaa toistensa hommia niin että perusasiat unohtuvat. Luottamuksen rakentaminen ja säilyttäminen alan toimijoiden välillä on tärkeää. Uskon metsäalaan ja sen tulevaisuuteen, mutta tulevaisuus ei synny itsestään, Morri korostaa. Neuvontaa ja vaihtoehtoja Morri itse on ammattimainen metsänomistaja, joka tekee työtä metsiensä parissa joka päivä. Minulla ei ole viisastenkiveä siihen, miten suurempi osa maamme metsänomistajista saataisiin aktivoitua metsänomistuksensa suhteen. Tällä hetkellä metsänomistajat ovat melkoisessa konsultti- ja neuvontaviidakossa, mutta kuka kertoo heille, että metsässä voi tosiaan olla omatoiminen monella eri tavalla. Metsänomistajia voisi kannustaa enemmän omatoimiseen metsiensä isännyyteen. Ja jos jollakulla ei ole kiinnostusta metsänomistukseen, metsien myyntiäkin voi silloin harkita. Morrin omissa suunnitelmissa on hoitaa vuosikymmenten työn tuloksena hankittua metsäomaisuuttaan mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. Tulot tulevat puunmyynnistä, josta on saatava asiallinen hinta. Menot koostuvat pääosin hoitotöistä, tie- ja ojituskuluista ja pääomakustannuksista, Morri kertoo. Hän on valmis laajentamaan metsäomaisuuttaan, jos ydinomistuksen ympäriltä tulee metsää myyntiin. Metsänhoito on sellainen juttu, että kun siihen kerran lähtee, siihen jää koukkuun. Ainakin minulle on käynyt niin. Minun on luultavasti pakko päästä metsään vielä vanhanakin vaikka sitten kepin tai rollaattorin kanssa. Maltankohan luopua ajoissa. Itse asiassa sama luopuminen mietityttää varmasti monia muitakin metsänomistajia. Nuoremmille kannattaa meistä itse kunkin antaa vastuuta, jos heillä on kiinnostusta metsiin. Nuoria tulee kannustaa ja kasvattaa metsäasioihin, ei niistä poispäin, kuten vuosikymmenten saatossa on käynyt, Tiina Morri painottaa. 16 Metsän henki 1/2011 Metsän henki 1/

10 Teksti Hannu Ylönen Kuvat Tommi Anttonen UPM:n yksityispuumarkkinoista vastaava johtaja Tero Nieminen ja Jokilaakson tehtaiden terminaalipäällikkö Lauri Merikallio esittelemässä lumivarastoa. UPM aloitti talvella hakatun raakapuun, pääasiassa kuusikuidun, lumivarastoinnin 2000-luvun alussa. Menetelmässä puut pinotaan ja säilötään tiiviisti lumen ja puunkuoren alle. Kaipolan paperitehtaalla valtava KUUSIKUITUPUUN LUMIVARASTO Talvella 2011 Kaipolan tehtaalle rakennettiin massiivinen kymmenen metrin korkuinen ja yli hehtaarin laajuinen kuusikuitupuun lumivarasto. Lumivarastoinnilla turvataan paperitehtaiden tuoreen kuusikuidun saanti kesäkuukausien ajaksi, sillä kesällä kuitupuuvaltaisia harvennuskuusikoita hakataan vähemmän kuin talvella muun muassa puun laadun ja maapohjan kantavuuden takia, selvittää UPM:n yksityispuumarkkinoista vastaava johtaja Tero Nieminen. Lumivarastoinnin ansiosta pääsemme hyödyntämään talviharvennuksia entistä enemmän, Nieminen tähdentää. UPM:n Jokilaakson tehtaiden terminaalipäällikkö Lauri Merikallion mukaan painotalot edel- lyttävät ostamaltaan paperilta korkeaa vaaleutta ja hyvää laatua ympäri vuoden. Tarvitsemme paperin valmistuksen raaka-aineeksi talvella hakattua kuusikuitua myös kesällä, koska talvella hakattu puu on kesähakkuupuuta vaaleampaa, vahvistaa Merikallio lumivarastojen tarpeellisuuden. Jokilaakson tehtaat, eli Kaipolan tehdas ja Jämsänkosken tehdas, on Euroopan suurin paperin tuotantoyksikkö. Tehtaiden kapasiteetti on huikeat yli 1,6 miljoonaa tonnia paperia vuodessa. Paperikoneita on Jämsänkoskella neljä ja Kaipolassa kolme. Lumivarastointi vaatii ammattitaitoa Puiden lumivarastointi on ammattitaitoa, kokemusta ja huolellisuutta vaativaa työtä. Puut on kaadettava ja katkottava metsässä talvella. Puut on pinottava lumivarastoon jäisinä. Lisäksi lumivaraston alle jäävän asfalttikentän on oltava umpiroudassa varastoa rakennettaessa, terminaalipäällikkö Merikallio kertaa lumivarastoinnin pääsääntöjä. >> Jokilaakson tehtaat Jämsässä Valmistavat paino- ja erikoispapereita kevyttä päällystettyä aikakauslehtipaperia (LWC:tä), sanomalehti- ja luettelopaperia Kaipolassa. Päällystämätöntä aikakauslehtipaperia (SC) ja erikoispapereita tarra- ja pakkauskäyttöön Jämsänkoskella. Pääraaka-aineet kuusikuitupuusta valmistettava hierre, sahahake, keräyspaperi, sellu (erikoispapereiden pääraaka-aine). Tuotantokapasiteetti: 1,6 miljoonaa tonnia paperia vuodessa. Tuotannosta yli 90 prosenttia vientiin, valtaosa kuljetetaan rautateitse Rauman satamaan. Henkilöstöä noin Metsän henki 1/2011 Metsän henki 1/

11 Teksti Matti Maajärvi Kuva UPM UPM teki tilakäynnin vuoden naismetsänomistajan metsään Puut on tärkeää pinota tiiviisti. Mantsinen Groupin konekuljettaja Mika Karvonen Joensuusta pinoaa kuusikuitua Kaipolan tehdasalueelle nousevaan varastoon. Olen tehnyt tätä työtä kymmenen vuotta. Tärkeintä on pinota puut tiiviisti. Suuria ilmarakoja ei lumivarastoon saa jäädä. Siksi puupinot työnnetään toisiaan vasten limittäin niin tiukkaan kuin mahdollista. Eli mahdollisimman paljon puuta mahdollisimman pienelle pinta-alalle, konekuljettaja Karvonen kertoo. Terminaalipäällikkö Merikallion mukaan kymmenen metrin korkuisen varaston on pysyttävä jämäkästi pystyssä sekä varaston teon että erityisesti kesällä tapahtuvan varaston purkamisen aikana. Työturvallisuus korostuu tässäkin asiassa. Varsinaisen kuusikuitupuun lumivaraston ympärille tehdään suojapinot mäntykuitupuusta. Suojapinot jäädytetään vedellä umpijäähän. Näin menetellen kuusikuitupuu pysyy ominaisuuksiltaan muuttumattomana koko kesän. Kun puuvarasto on rakenteiltaan valmis, jämsäläinen yhtiö Multi-Snowtech tykittää puiden päälle noin 60 sentin lumikerroksen, Merikallio paljastaa. Hänen mukaansa tekovaiheessa lumivaraston pohjoissivulle on rakennettu puupinojen päälle johtava ajoramppi, koska puukasan ja lumen päälle on vietävä kauhakuormaajilla vielä noin 20 sentin paksuinen kerros puunkuorta. Varaston päällysosa vuorataan puunkuorella, jotta lumi ei sula kevätauringossa, ja puut säilyvät hyvälaatuisina koko kesän. Puuvaraston peittämiseen tarvittava puunkuori saadaan Kaipolan omalta kuorimolta. Työturvallisuus otetaan tarkoin huomioon lumivarastoja tehtäessä. Varsinaisen kuusikuitupuun lumivaraston ympärille tehdään suojapinot mäntykuitupuusta. Suojapinot jäädytetään vedellä umpijäähän. Terminaalipäällikkö Merikallion mukaan lumivarastoja on tehty Suomessa reilut kymmenen vuotta. UPM rakentaa tehtaidensa tarpeisiin vuosittain 5 10 lumipuuvarastoa tilanteen mukaan. Kaipolassa lumivaraston lämpötilaa seurataan tarkkaan lämpötila-antureilla. Valvonta on tärkeää, koska varastossa säilytetään arvokasta raakapuuta kymmeniä tuhansia kuutioita. Kotikeräyspaperin hyötykäyttöä Kaipolassa UPM:n yksityispuumarkkinoista vastaava johtaja Tero Nieminen sanoo, että tänä vuonna yhtiö tarvitsee tehtailleen likimain normaalimäärät raakapuuta ja haketta. Eniten puuta nielevät UPM:n tehtaat sijaitsevat Lappeenrannassa, Pietarsaaressa ja Kuusankoskella. Jokilaakson tehtaille Kaipolaan ja Jämsänkoskelle puuta ostetaan lähes kaksi miljoonaa kuutiota, Nieminen erittelee. Kaipolan tehtailla käytetään pääraakaaineena kuusikuitupuuta, kuusihaketta ja keräyspaperia. Tehtaan siistaamo kuluttaa yli 70 prosenttia Suomessa talteen otetusta kotikeräyspaperista. Kuitupuun ja hakkeen tarve Kaipolassa on vajaat miljoona kuutiota vuodessa. Puukaupoille Nieminen ennustaa vakaata vuotta ainakin vakaampaa kuin vuosi Vaikuttaa siltä, että kokonaisuudessaan metsäteollisuuden puuntarve on melko tasainen läpi vuoden. Uskon, ettei puun hintatasossa tapahdu suuria heilahteluja suuntaan tai toiseen. On yhteinen etu, että hakkuista ja metsien uudistustöistä sovitaan metsänomistajien kanssa hyvissä ajoin jo vuoden alkupuoliskolla. Näin työt voidaan aikatauluttaa järkevästi ja toteuttaa sujuvasti, Tero Nieminen korostaa. Vuoden 2009 naismetsänomistajaksi valittu pudasjärveläinen Minna Jalo asuu omistamallaan Piikkikankaan tilalla. Minna, ja aiemmin hänen isovanhempansa, ovat hoitaneet tilan metsiä kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti. Puuntuotannon kannalta tarpeelliset Minna Jalon metsänhoitotyöt on tehty ajallaan ja metsien hoitoa sekä käyttöä leimaa pitkäjänteinen suunnitelmallisuus. Hänellä onkin selkeä näkemys oman metsänsä tilasta ja toteuttamansa metsänhoidon päämääristä. Oman metsätilansa hoidon lisäksi Jalo on ollut metsäasioissa muutenkin aktiivinen. Hän on osallistunut aktiivisesti metsänomistajille järjestettyihin tilaisuuksiin sekä toiminut useamman vuoden Oulun seudun metsätilanomistajat ry:n sihteerinä. Koulutukseltaan Jalo on paitsi yo-merkonomi myös metsuri, joten hänellä on vankka tietämys metsätaloudesta koulutuksensakin kautta. Syksyllä 2010 Jalo sai tilalleen vieraita UPM:ltä. Metsäkäynnistä oli sovittu jo edellistalvena vuoden naismetsänomistajan valinnan yhteydessä. Aurinkoinen ja kuiva syyspäivä antoi hienot puitteet metsäretkelle. Kanalintukannan edistämistä ja kivisten maiden uudistamista Metsäkäynnin tavoitteena oli metsänomistajaa kiinnostavien aiheiden tarkastelu aidossa ympäristössä. Päivän aikana pohdittiin muun muassa kanalintukannan edistämistä metsänhoidollisin keinoin ja kivisten maiden metsänuudistamisen haasteita. Lisäksi tutustuttiin hienoon kirkasvetisen lammen ja sitä ympäröivän nevan muodostamaan ekosysteemiin, jonka luonnontilan säilyttäminen on vuoden 2009 metsänomistajalle tärkeä asia. Jalo sai päivän aikana vastauksia mieltään askarruttaviin metsäasioihin ja hän pitikin metsäkäyntiä antoisana. Myös UPM:n metsäammattilaisille oli antoisaa kuulla metsänomistajan mielipiteitä, esimerkiksi metsäsuunnitelman sisältöä koskien. Jalolle on tärkeää, että hänen tilansa metsänhoito on hyvällä tasolla ja että metsäsuunnitelma on ajantasainen. Nykyinen metsäsuunnitelma on vuodelta 2005 ja siten voimassa vuoteen 2014 saakka, mutta suunnitelman mukaiset metsän hoito- ja käyttötoimenpiteet alkavat olla jo tehtyinä. Niinpä Jalo harkitseekin metsäsuunnitelmansa päivittämistä jo ennen suunnitelmakauden päättymistä. Seuraavaan suunnitelmaan on tarkoitus sisällyttää puuntuotannollisten tavoitteiden lisäksi metsäomistajan omat erityistavoitteet. Vaikka Jalo tunteekin metsätilansa erittäin hyvin, tuli metsäkäynnin yhteydessä esille myös jotakin uutta. Mäntyvaltaiselta tilalta löytyi ryhmä hienoja kuusia, jotka olivat kuin suoraan joulukuusikauppiaan toiveunista. Minna Jalo on viimeisin ja kahdeksas UPM:n, Nordean ja Metsäkeskusten valitsema vuoden naismetsänomistaja. Minna Jalo ja UPM:n ympäristöasiantuntija Matti Maajärvi kävivät Jalon metsäsuunnitelmaa läpi hänen omistamallaan Piikkikankaan tilalla Pudasjärvellä. 20 Metsän henki 1/2011 Metsän henki 1/

12 m a a s to s s a teksti hannu ylönen kuvat pentti vänskä Matti Tikkanen aloitti puunostajana Rautalammilla vuonna Työnantaja oli silloin Oy Wilhelm Schauman Ab. Puukauppojen lisäksi toimenkuvaan kuuluivat puiden korjuu- ja kuljetustehtävät. Nyt Tikkasella on takanaan 35 työvuotta UPM:n puunostajana. Matti ja Juho Tikkanen UPM:n puunostajat kahdessa polvessa 35 VUOTTA PUUKAUPPOJA RAUTALAMMILLA Puunostaja metsänomistajan yhteyshenkilö UPM:SSÄ Puunostaja on UPM:n yhteyshenkilö metsänomistaja-asiakkaisiin päin. Puunostaja suunnittelee yhdessä metsänomistajan kanssa tämän metsiin sopivat toimenpiteet metsänhoitotöistä puukauppaan. Puunostajan työpareina toimivat metsäsuunnittelijat, jotka suunnittelevat niin yksityisten metsänomistajien kuin UPM:n omissa metsissä tehtäviä toimenpiteitä, ja korjuu- ja kuljetussuunnittelijat, jotka suunnittelevat UPM:n avainyrittäjien toteuttamaa puun korjuuta ja kuljetusta. UPM:n puunostajat löytyvät kunnittain osoitteesta com tai soittamalla UPM Metsän vaihteeseen, p Tänä keväänä puunostaja Matti Tikkanen suuntaa hyvin ansaittujen eläkepäivien viettoon. Ja mikäpä on lähtiessä, kun työtä on jatkanut viime syksystä lähtien hyvin tuttu kollega UPM valitsi tehtävään Matin pojan, metsätalousinsinööri Juho Tikkasen Rautalammin puunostajaksi marraskuussa Matti Tikkanen syntyi Rautalammin Kerkonkosken kylässä helmikuussa Isä ja äiti olivat pienviljelijöitä. Syntymäkodissa Männikön tilalla oli metsää noin 50 hehtaaria. Vesakon raivaus kassaralla tuli tutuksi jo poikavuosina. Keskikoulun jälkeen ajoin hevosella rahtia ja tein hakkuutöitä, Tikkanen muistelee varhaisnuoruuttaan luvun alussa hevosmiesten tarve savottatöissä väheni. Paikallinen metsäneuvoja ehdotti, että lähtisin koulun penkille ja metsäalan peruskurssille. Niin teinkin. Pian pääsin jatko-opintoihin Forssan Tammelan metsätyönjohtajakouluun, josta valmistuin Metsätyönjohtajaksi valmistumisen jälkeen Tikkasen ensimmäinen työnantaja oli Rauma- Repola. Olin metsäsavotoilla muun muassa jakomiehenä: Merkkasin runkojen katkontakohdat metsurien kaatamiin puihin. Ostopuiden kuutiomäärä tuli mitatuksi saman työvaiheen aikana, kertaa Tikkanen tapahtumia lähes 40 vuoden takaa. Vanhan ajan tukkisakset, kosmoskynät ja muut merkkausvälineet sekä karttalaukku olivat siihen aikaan metsätyönjohtajalle tuttuja työvälineitä. Nykyisessä tietotekniikan ja satelliittien vauhdittamassa elämänmenossa osa niistä on jo unohtunutta kansanperinnettä. Lisäopinnot Ähtärin Tuomarniemen metsäopistossa aloitin Valmistuin metsäteknikoksi keväällä 1976, ja pääsin puunostajaksi Schaumanille. Aluksi vastuulla oli myös puiden korjuu. Vasta pari vuotta myöhemmin sain työkaveriksi korjuutyönjohtajan, Tikkanen muistaa. Puunosto luottamuskauppaa Puunostaja Matti Tikkasen mukaan metsänomistaja voi myydä metsistään järeitä tukkipuita vasta vuosikymmeniä kestävän hoito- ja kasvatustyön jälkeen. >> 22 Metsän henki 1/2011 Metsän henki 1/

13 Kauppatapahtuma, etenkin päätehakkuu, on yksityiselle metsänomistajalle ainutkertainen ja taloudellisesti tärkeä tapahtuma. Myyjän ja ostajan välinen luottamus on puukaupoissa ensiarvoisen tärkeää, Tikkanen korostaa. Puunostajan työ vaatii pitkäjänteisyyttä. Metsänomistajien luottamus on vaikea saavuttaa, mutta sen voi menettää hetkessä. Metsänomistajat ovat rehellistä ja suoraselkäistä porukkaa. Siksi myös puunostajan pitää olla toimissaan äärimmäisen rehellinen. Työssä on pysyttävä sanojen ja lupausten takana, kuvailee puunostaja Tikkanen ammattiaan. Kumpi on kierompi, savolainen puunmyyjä vai savolainen puunostaja? Hiukan ilkikurinen kysymys naurattaa Tikkasta. Ehkä minun pitää katsoa peiliin. Sieltä löytyy keskiarvovastaus. Olen myös puunmyyjä, sillä omistan itsekin metsää, Tikkanen naurahtaa. Puunostajan työ ei ole 30 vuodessa paljon muuttunut. Myyjän nimi tarvitaan kauppasopimukseen aina. Puukaupan teko on ihmisten välistä vuorovaikutusta ja neuvotteluja. Kaupunkiin muuttaneiden metsänomistajien lukumäärä on kasvanut. Palvelusopimukset metsäyhtiöiden ja metsänomistajien välillä ovat yleistyneet. Pääosa viime vuosi- na ostamastani puusta on peräisin UPM:n sopimuskumppanien metsistä, hän sanoo. Ihmisläheistä yhteistyötä Metsäala on keskittynyt viime vuosikymmenien aikana. Yrityskauppoja ja fuusioita on tehty, ja puuta ostavien yhtiöiden lukumäärä on vähentynyt. Aloitin puunostajana Schaumanilla Vuonna 1988 Puunostajan työ vaatii rehellisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, Schauman fuusioitui Kymmenen kanssa. Nykyinen UPM kertoo Matti Tikkanen pojalleen Juho Tikkaselle. syntyi Silloin Kymmene Oy, Repola Oy ja sen tytäryhtiö Yhtyneet Paperitehtaat yhdistyivät, Matti Tikkanen kertaa. Koko työuran ajan olen ollut puunostajana Pohjois-Savon Rautalammilla. Historiallisia 450-vuotisjuhlia tänä vuonna viettävä Rautalampi ja monet sen asukkaista ovat tulleet tutuiksi. Puukauppoja hierottaessa on syntynyt myös elinikäisiä ystävyyssuhteita. Hän painottaa, että parasta puunostajan ammatissa on monipuolinen ja vaihteleva työ erilaisten ihmisten kanssa. Olen saanut tutustua lukemattomiin mielenkiintoisiin ihmisiin. Kahta samanlaista päivää tai asiakassuhdetta ei työvuosiin ole mahtunut. Ihmisten kanssa on osattava tulla toimeen. Ihmistuntemus on kehittynyt vuosien varrella paljon. Pitäjillä puukaupoilla kiertäessä olen viettänyt monet mukavat juttutuokiot asiakkaiden kahvipöydissä. Neuvottelujen Ahkeruus, rehellisyys ja toisten ihmisten kunnioittaminen ovat ne tärkeät elämän perusarvot, jotka olen isältäni oppinut. Arvostan isän pitkää työkokemusta metsäasioissa. Tulen tarvitsemaan hänen neuvoja vielä monta kertaa. Juho Tikkanen Aito kiinnostus metsäasioihin ja riittävä alan koulutus ovat erinomaiset lähtökohdat puunostajan työhön. Juho tulee hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa, mikä on puunostajan ammatissa ensiarvoisen tärkeää. Uskon, että hän pärjää työssään hyvin. Matti Tikkanen lomaan on mahtunut myös isäntäväen auttamista heidän omissa työkiireissä heinän ja viljan seivästystä tai lehmien poikimisessa mukana oloa, Tikkanen muistelee. Hän uskoo vahvasti, että metsäteollisuudella on Suomessa hyvä tulevaisuus. Suomalainen saha- ja vaneriteollisuus pitävät maailmalla pintansa. Suomen metsien laatupuu on tulevina vuosina kysyttyä tavaraa. Lyhytkuituisen sellun tuotanto sen sijaan karkaa halvemman kustannustason maihin, ja energiapuun käyttö kasvaa. Uskon, että metsäteollisuus kehittää ja löytää puulle tulevina vuosina uusia käyttömahdollisuuksia. Yksityismetsätalouden kannattavuudelle suurin uhka on tilakoon pienentyminen sukupolvenvaihdoksissa. Useat metsätilat ovat jo muuttuneet omistajilleen sivutulojen lähteiksi. Toivon, etteivät pienet metsätilat ole tulevaisuudessa pelkkiä puuha- ja virkistyspuistoja, Tikkanen vakavoituu. Eläkepäivien harrastuksista hän ei puhu vielä mitään. Erityisen kiitollinen olen kaikista mukavista asiakkaista, työkavereista ja esimiehistä, joihin olen tutustunut työurani aikana, lähettää Matti Tikkanen kiitokset työssään tapaamille ihmisille. Oma poika työn jatkajaksi Metsätalousinsinööri Juho Tikkanen on jatkanut Rautalammilla Matti-isänsä pitkää työuraa viime syksystä alkaen. Työkaverina Juholla on UPM:n Rautalammin puunostoissa Kari Turkka. Tiesin jo peruskoulun yläasteella, että lähden opiskelemaan lukion jälkeen metsäalaa. Metsäasiat kiinnostivat jo poikavuosina. Lieneekö sukuvika, 25-vuotias Tikkanen kysäisee pilke silmäkulmassa UPM:n Suonenjoen toimistolla. Armeijan jälkeen olin töissä UPM-Kymmene Woodin vaneritehtaalla Jyväskylän Säynätsalossa, minkä jälkeen aloitin metsäopinnot Seinäjoen ammattikorkeakoulussa vuonna Opiskeluaikana työskentelin UPM:n Kaipolan tehtailla sekä Keski-Suomen ja Päijänteen metsänhoitoyhdistyksissä. Työt UPM:n Rautalammin puunostajana aloitin viime marraskuussa. Ensimmäiset puukaupat tein kolmantena työpäivänä. Uskon muistavani tuon historiallisen päivän koko loppuikäni, Juho Tikkanen valottaa puunostajan työnsä alkutaipaletta. PUUKAUPPA & METSÄOMAISUUDENHOITO Hyvä kysyntä kaikille puutavaralajeille Talvikausi on aktiivisen suunnittelun aikaa metsänomistajalle, toki puunkorjuuta unohtamatta. Nyt talven jo kääntyessä kevääksi voidaan todeta, että aktiivinen yhteydenpito metsänomistaja-asiakkaidemme kanssa on ollut hyvää ja tarpeellista. Yhdessä on jo sovittu mittavasti tulevan kesän metsänhoitotöistä ja on hienoa, että meillä on ollut yhteinen näkemys myös puukaupasta ja kauppoja on solmittu jo näin hyvissä ajoin. Edelleen ehtii hyvin suunnitella toimenpiteitä metsiin kuluvalle vuodelle. Toki esimerkiksi metsäuudistamisen ja taimitoimitusten osalta alkukesä on jo pitkälle suunniteltu, mutta paikkakuntakohtaisesti mahdollisuuksia voi toki vielä kysyä. Yleisesti ottaen metsäteollisuuden toiminta-aste näyttää kehittyvän positiivisesti, ja yleensä esimerkiksi rakentaminen elpyy talvikauden jälkeen kesää kohti. Näin ollen meillä on kokonaisuudessaan hyvä kysyntä kaikille puutavaralajeille. Puukaupan ja korjuun näkökulmasta meillä UPM:ssä on poikkeuksellisen hyvä tilanne niin, että talvikohteita saattaa sopia jopa tämän talven korjuisiin. Eri puutavaralajien kesken ostotarpeemme on tasapainoinen, joskin tässä vaiheessa vuotta olemme luonnollisesti enemmän kiinnostuneita tukkivaltaisista ja kesäkorjuukelpoisista kohteista. UPM:ltä saatavista palveluista mainittakoon tällä kertaa erikseen metsänlannoitus. Metsänlannoitus on yleisesti ottaen tuottavin metsätalouden investointi. Ravinnetasapainosta huolehtimalla ja puuston kasvun kannalta tärkeitä ravinteita lisäämällä voi huomattavasti lisätä metsän tuottoa, jopa satoja euroja hehtaarilla jo yhdellä lannoituskerralla. Meillä on valmius suunnitella ja viedä hanke läpi kokonaisuudessaan myös yksityisen metsäkiinteistön osalta. Itse lannoitamme UPM:n omia metsiä tuhansia hehtaareja tänäkin kesänä. Lannoituksesta, kuten myös muista metsällisistä palveluistamme ja puukaupasta kannattaa kysyä suoraan lähimmältä metsäasiantuntijaltasi paikalliselta toimistolta, puhelimitse palvelunumerostamme tai com-sivujen kautta. Yhteistyössä, Tero Nieminen Tero Nieminen, Suomen yksityispuumarkkinoista vastaava johtaja, UPM 24 Metsän henki 1/2011 Metsän henki 1/

14 i n n o va at i o Teksti Pekka Moliis Kuva Sami Helenius Kuvitus Väinö Teittinen Lentokoneeseen tai helikopteriin asennettu laserkeilauslaitteisto. Laserkeilaimen rekisteröimä kaikusignaali. Lentokorkeus 2000 metriä. Laserkeilaus mittaa puuvarat UPM:n metsävarojen inventointi on sananmukaisesti noussut uudelle tasolle viime vuosina. Lentokoneesta tehtävän laserkeilauksen avulla metsäomaisuuden hoidon pohjaksi on tarjolla entistä monipuolisempaa ja tarkempaa tietoa. Keilattavan alueen halkaisija noin 1000 metriä. Laserkeilauksen plussat Kustannukset metsähehtaarille ovat alle puolet perinteisestä maastoinventoinnista. Tasainen työnlaatu, ei tekijäkohtaisia eroja. Pystytään inventoimaan suuria pinta-aloja samaan aikaan. Pieni virheprosentti. Vuodesta 2008 lähtien yhtiön metsävaratietojen keruu on hoidettu pääosin laserkeilauksen avulla. Sitä ennen kokemuksia menetelmästä kerättiin pilottialueilta eri puolilta Suomea. Metsätalouden tarpeisiin soveltuvaa mallia lähdettiin kehittämään 1990-luvun lopulla. Tänä päivänä järjestelmä on tarpeeksi luotettava. Metsävaratietoja on kerätty vuosittain noin hehtaarilta ja kolmen vuoden sisällä yhtiön koko metsäpinta-ala on keilattu, UPM Metsän metsäsuunnittelupäällikkö Janne Uuttera arvioi. Laserkeilauksen avulla tapahtuva metsävaratietojen inventointi on perinteistä maastossa tehtävää inventointia tarkempi. Maastomittauksen mittavirhe saattoi olla tekijästä riippuen jopa 30 prosenttia, mutta laserkeilauksen avulla saadaan laadultaan tasaista työnjälkeä aiempaa pienemmillä mittavirheillä. Menetelmän etuna on sen tarkkuus. Tuloksissa ei myöskään ole tekijästä riippuvaa vaihtelua, Uuttera vahvistaa. Mittausta taivaalta Laserkeilaus ja siihen liittyvä digitaalinen ilmakuvaus tapahtuvat kesäaikaan. Parin kilometrin korkeudella kohteen yläpuolella lentävässä lentokoneessa oleva gpspaikannusta käyttävä laserkeilain lähettää maata kohti laserpulsseja, joista osa heijastuu takaisin vastaanottimeen. Näin kerättyjen tietojen perusteella voidaan tuottaa tarkka tieto puuston latvuston rakenteesta pulssinkulkuajan, lähetyssuunnan ja lähettimen avulla. Pulsseja lähetetään keskimäärin 0,5 1 jokaista neliömetriä kohden. Havaintoja kertyy niin puiden latvoista kuin maanpinnasta ja näiden tietojen avulla voidaan määrittää puuston pituus, määrä ja laatu. Pelkkä laserkeilaus ei kerro luotettavasti mittaustulosta puulajeittain. Niinpä inventoivasta alueesta tarvitaan myös digitaalinen ilmakuva, jotta pystytään tuottamaan puulajikohtainen tieto tarkemmin. Kun laserkeilauksella saatu tieto ja ilmakuvien informaatio yhdistetään maastossa olevilta metsäotoksilta eli koealoilta kerättyihin tietoihin saadaan entistä tarkemmin selville kunkin metsäkuvion sisältämä puuvaranto. Säännöllisin väliajoin tapahtuva laserkeilaus antaisi tarkan tiedon myös puuston kasvusta. Ajantasainen metsävaratieto on tärkeä työkalu tulevia metsähoitotoimenpiteitä suunniteltaessa. Mahdollisimman ajantasainen tieto on metsänomistajalle tärkeää informaatiota. GPS-yhteys satelliittiin. Nyt UPM:n metsät keilataan läpi kuudessa vuodessa, mutta jatkossa emme enää toimi tätä tahtia. Maastoinventoinnin ja kasvumallien avulla pystymme päivittämään keilauksella kerättyjä tietoja luotettavasti. Uusintakeilauksen sykli riippuu siitä, kehittyykö tekniikka niin, että menetelmällä saadaan jotain uutta oleellista tietoa irti, Janne Uuttera arvioi. Tekniikka tuo säästöjä Työttömiksi myös maastoinvestoinneista aiemmin vastanneet metsäammattilaiset eivät jää. Töitä riittää taimikoilla ja toimenpiteiden tarkemmassa suunnittelussa. Ensimmäinen kaiku esimerkiksi puun latvasta. Toinen oksalta ja kolmas maan pinnalta. Täysin ei laserkeilaus metsäammattilaisia korvaa. Taimikoista kerättävä puustotieto ei vielä ole riittävän tarkkaa. Toistaiseksi UPM:n taimikoiden inventointi tehdään maastotyönä. Yksi laserkeilauksen tulevaisuuden kehitysalueita tulee olemaan laserkeilauksen taimikontulkinta, Janne Uuttera kertoo. Laserkeilauksen etuja perinteiseen maastoinvestointiin verrattuna ovat laadun ohella kustannustehokkuus ja mahdollisuus suurten metsäalojen yhtäaikaiseen inventointiin. Kun suuria metsäpintaaloja inventoidaan nykyaikaista tekniikkaa hyödyntäen, kustannukset per hehtaari putoavat alle puoleen vanhoihin menetelmiin verrattuna. Menetelmä on kustannustehokas silloin, kun inventointialue on vähintään hehtaaria. Kun keilaus tapahtuu isoilla pinta-aloilla yhtä aikaa, niin meillä on käytössä suurilta aloilta tasalaatuiset ja saman ajankohdan tiedot, mikä on etu toimenpidesuunnittelussa, Uuttera toteaa. Metsävaratietojen inventoinnissa UPM on maailman ykkösluokkaa. Suomi on ehdottomasti edelläkävijöitä alalla ja UPM on kehityksen eturintamassa Suomessa, metsäsuunnittelupäällikkö Janne Uuttera kehaisee. 26 Metsän henki 1/2011 Metsän henki 1/

15 Christer Backlund on ollut koko ikänsä metsässä. UPM Metsän energiapuusta vastaava kehityspäällikkö kulki jo pikkupoikana metsäteknikko-isänsä mukana metsätyömailla. Teksti Pekka Moliis Kuvat Sami Helenius KOKO IKÄ METSÄSSÄ Kehityspäällikkö Christer Backlund muistaa yhä, miltä turpeen tuoksu tuntui nenässä, kun kone avasi metsäojia hänen kulkiessaan lapsena isänsä kanssa metsätyömailla. Eli uranvalinta oli selvä. Valmistumisen jälkeen nuoren metsänhoitajan tie kulki Vaasan kautta Pietarsaareen luvun ajan työuran pääpaino on ollut metsäenergiahankkeissa. Lokakuussa 2001 Pietarsaaressa otettiin käyttöön maailman suurin biovoimala Oy Alholmens Kraft Ab. Silloin ryhdyttiin miettimään miten metsäenergiaa pystytään hyödyntämään enemmän. Meidän hankinta-alueemme tässä meren äärellä on puoliympyrä ja se lisää ajomatkoja. Näin suuri tarve olisi ollut hankala hoitaa perinteisellä tienvarsihaketusketjulla, Backlund muistelee. Risutukkien löytäjä Ratkaisu löytyi Ruotsiin tehdyn tutustumiskäynnin yhteydessä. Skånesta löytyi yrittäjä, joka oli kehittänyt risutukkilaitteen. Jossain keskustelussa mainittiin ihan sivulauseessa koneesta, joka tekee hakkuutähteistä tukkeja muistettavia kappaleita. Reissun jälkeen muistiinpanoja selvitellessä asia palasi mieleen ja otin yhteyttä Ruotsiin. Ensimmäinen risutukkikone hankittiin Ähtävälle käytettynä ja uudenlainen energiapuun keräys sai Suomessa alkunsa. Sillä ruvettiin tekemään sätkiä ja kun voimala valmistui, niin täällä oli risutukkia odottamassa. Vähän siinä jännättiin, ovatko kasat kukkamultaa vai vettä. Backlund pitää risutukkimenetelmää toimivana ja Pietarsaaren seudulle sopivana. Tosin alueellisia eroja löytyy. Itä-Suomessa kosteuden kanssa on ollut ongelmia. Siellä on enemmän lunta, eikä varastointia hallita tarpeeksi hyvin. Risutukit ovat hyvä vaihtoehto, kun energiapuuta pitää kuljettaa pidempiä matkoja. Hake on logistisesti hankalampi raaka-aine, Backlund pohtii. Innovaatioita tarvitaan UPM:n kehityspäällikkönä Backlund on päässyt seuraamaan alan kehitystä aitiopaikalta. Kokenut ammattilainen arvostaa pellepelottomia, jotka uskaltavat ajatella asioita eri tavalla. Hyviä esimerkkejä uusista avauksista ovat Fixteri Oy:n energia- ja pienirunkoisen ainespuun korjuuketju ja Karelian Puu ja Metalli Oy:n kehittämä yksiotekantoharvesteri. Meikäläiset ja isot konevalmistajat eivät suuria innovaatioita tee. Siihen tarvitaan pieniä yrittäjiä, jotka keksivät uusia ideoita puskissa koneessa istuessaan. Meidän tehtävämme on poimia hyvät ideat käyttöön ja auttaa niiden kehittämisessä, Backlund kiteyttää. Tärkeäksi askeleeksi energiapuukaupassa Backlund näkee kuormainvaakamittauksen yleistymisen. Kaikille kaupunkilaismetsänomistajille eivät puutavaralajit ja kiintiökuutiot avaudu vanhojen metsänomistajien malliin. Parasta olisi jos ostettaisiin biomassaa. Puutavaralajiviidakko on tullut vuosien saatossa aika sekavaksi. Yhdessä pienessä leimikossa voi olla 15 erilaista puutavaralajia. Tietoa eteenpäin Energiapuun korjaamiseen liittyen kentällä liikkuu paljon väärää tietoa. Kehityspäällikkö Backlund patistaa nuorempaa sukupolvea entistä aktiivisempaan tiedottamiseen ja väärien uskomusten torjuntaan. Oikeaa informaatiota on vietävä eteenpäin kansanedustajista lähtien. Liian usein lähdetään puhumaan asioista väärillä perustiedoilla. Oikean tiedon eteenpäin vienti on lähes yhtä tärkeää kuin alan tekniikan kehittyminen. Meidän pitää ostaa metsäenergia yksityisiltä metsänomistajilta ja jos energiapuu jää korjaamatta, niin koko homma kaatuu. Pitkän uran metsäalalla tehnyt Christer Backlund on 2000-luvulla keskittynyt energiapuuasioihin. Erityisesti kantojen nostaminen on asia, jonka ympärillä liikkuu monia vääriä luuloja ja tulkintoja. Kantojen osuus on seitsemän terawattituntia, kun kokonaistavoitemäärä on 23 terawattia. Ilman kantoja ei tavoitteisiin päästä. Kannonnosto helpottaa metsän uudistamista, Backlund muistuttaa. Raivaus- ja moottorisaha ovat odottamassa kesällä alkavia eläkepäiviä. Omasta leimikosta kannot lähtevät kiertoon. Varmasti myyn. Sillä rahalla saa hyvän taimikon ja vielä rahaakin. Pelkkää metsän ja lastenlasten hoitoa ei tulevaisuus ole. Vanhoilla päivillä hankin purjeveneen. Sillä liikutaan ensi kesänä myötätuuleen vaimon ja koiran kanssa. Ei tarvitse huolehtia enää töihin ehtimisestä. Saa mennä sinne minne tuuli puhaltaa, Christer Backlund sanoo. 28 Metsän henki 1/2011 Metsän henki 1/

16 y t i m e s s ä Mitä puusta saa? Teksti UPM Kuvitus Juha Ilkka Latva Runko Kuori Kanto Energiapuu. Kuusikuitupuu. Sahatukki. Sorvitukki. Käytetään usein polttoaineena. Energiapuu. Sellupuu (tulevaisuudessa). Puun jalostaminen alkaa metsässä metsurin tai hakkuukoneen kuljettajan työn kautta. Oikea katkonta on ensimmäinen edellytys sille, että puu pystytään jalostamaan mahdollisimman arvokkaiksi tuotteiksi. Katkonnassa huomioidaan puun ostajan laatuvaatimukset ja lopullinen käyttötarkoitus. PÄÄTEHAKKUUKUUSI Energiapuu. Sellupuu. Latvatukki. Välitukki. Tyvitukki. Käytetään usein polttoaineena. Energiapuu. PÄÄTEHAKKUUMÄNTY Energiapuu. Sellupuu. Koivuvaneri. Käytetään usein polttopuuna. PÄÄTEHAKKUUKOIVU KALVILA Olen perinyt sisareni koko omaisuuden ja jäämistöön kuului muun muassa metsätila. Perunkirjoitus on tehty säädetyssä ajassa ja pesän velat on maksettu. Olin yksin perillisasemassa eikä sisareni ollut missään vaiheessa avioliitossa eikä hänellä ollut lapsia. Pitääkö kuolinpesä jotenkin lopettaa ja voinko tehdä puukauppaa perimältäni tilalta? Koska vainajan jälkeen jäi vain yksi osakas, kuolinpesää ei muodostu yhteishallintosuhteena lainkaan. Kyseessä on yhden osakkaan asetelma. Perinnönjakoa ei tarvita, koska olette perillisasemassa yksin. Myöskään ositusta ei tarvita, koska avio-oikeuteen perustuvaa saatavaa ei ole. Jäämistövarallisuuden katsotaan siirtyneen ainoalle perilliselle eikä puukaupalle ole esteitä. Yksinperimystilanteessa teidän tulee hakea metsätilalle lainhuutoa kuuden kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta. Meitä on neljä metsätilojen omistajaa, minä ja sisareni sekä meidän kaksi serkkua. Metsätiloja on neljä, joiden pinta-ala on yhteensä noin 300 hehtaaria ja suunnittelemme niistä yhteismetsän perustamista. Olen kuullut, että yhteismetsässä voidaan määrätä osuuksien etuosto-oikeudesta. Voinko ostaa siskoltani yhteismetsäosuuksia, jos hän haluaa myöhemmin myydä niitä minulle, vai voivatko serkkuni vaatia etuosto-oikeuden nojalla kauppaa? Yhteismetsän ohjesäännössä voidaan määrätä, että osakaskunnalla on etuosto-oikeus erikseen myytyyn yhteismetsäosuuteen kaupassa sovituin ehdoin. Jos osakaskunta käyttää etuosto-oikeuttaan, sen ostamat yhteismetsäosuudet siirretään muihin osakaskiinteistöihin niiden aikaisempien osuuksien mukaisessa suhteessa. Osakaskunnalla ei kuitenkaan ole etuosto-oikeutta, jos ostajana on yhteismetsän osakas tai osakaskiinteistön yhteisomistaja, myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren 2 luvun säännösten mukaan voi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso. Näin ollen mahdollinen ohjesääntöön sisällytetty osakaskunnan etuosto-oikeus ei ulottuisi sinun ja siskosi väliseen yhteismetsäosuuksien kauppaan. Olen harjoittanut metsätaloutta vuonna 1990 ostamallani 40 hehtaarin metsätilalla. Tämä on puhdas metsäkiinteistö ja nyt tarkoitukseni on luovuttaa se kaupalla niin sanotusti ¾-hintaan pojalleni. Onko minun verotuksellisesti kannattavaa pidättää itselleni hakkuuoikeus puun myyntiin, jotta sovittava hinta ylittäisi ¾ käyvästä arvosta vähemmällä rahavastikkeella? Hakkuuoikeus olisi määriteltävissä esimerkiksi noin seitsemän hehtaarin avohakkuualueelle. Hakkuuoikeutta ei kannata pidättää, koska se muodostuu verotuksellisesti epäedulliseksi. Pidätetyn hakkuuoikeuden nojalla saadusta puun myyntitulosta menee 28 prosenttia pääomatulon veroa. Tila kannattaa myydä kokonaisuudessaan pojallenne, vaikka varainsiirtoveroa on näin maksettava kauppahinnan perusteella enemmän. Tässä tilanteessa harjoittamaanne metsätalouteen kuuluvan kiinteän omaisuuden myynnin luovutusvoitto on teille verovapaata tuloa, koska olette omistaneet puheena olevan metsätilan yli 10 vuotta ja lapsenne on ostajana. Ostajana poikanne saa kauppahinnan perusteella metsävähennyksen, jolla hän voi pienentää puun myynnin verotusta esimerkiksi myydessään puita mainitulta avohakkuualueelta. Kun kauppahinta on enemmän kuin ¾ verottajan hyväksymästä tilan käyvästä arvosta, ostajan ei katsota verotuksessa saavan lahjaa luovuttajalta. Tarkoituksemme on tehdä metsätilan sukupolvenvaihdos lahjoituksena. Arvioitu lahjaveron määrä on noin euroa. Miten nopeasti lahjaverot tulee maksaa? Lahjaveron maksuaika saantoajanko- Heikki Kalvila ON UPM METSÄn Lakipalvelupäällikkö Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta Kalvila kertoo vastauksen. hdasta voi olla käytännössä aika pitkäkin, kuten on asian laita myös perintöverotuksessa. Lahjaveroilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lahja on saatu. Perunkirjoitus tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta ja perukirja tulee jättää Verohallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Verotuksen toimittamisessa verottaja laskee veron määrän ja panee sen jälkeen veron maksuun. Maksuunpanoa edeltävä valmisteluaika voi kuitenkin vaihdella melkoisesti joskus kestää puoli vuottakin. Perintö- ja lahjavero maksetaan kahtena eränä, jos veron määrä on 500 euroa tai enemmän. Maksupäivistä on säädetty vain siitä, milloin maksuerät pannaan maksuun luettuna verotuksen toimittamispäivästä. Ensimmäinen erä maksetaan viimeistään sen kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa lähinnä kolmen kuukauden kuluttua perintö- tai lahjaverotuksen toimittamispäivää seuraavan kuukauden alusta lukien. Toinen erä on maksettava viimeistään sen kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa lähinnä viiden kuukauden kuluttua verotuksen toimittamispäivää seuraavan kuukauden alusta lukien. Metsänhakkuusopimuksen yhteydessä sovittiin, että yhdeltä sopimukseen kuuluvalta uudistushakkuukuviolta metsänomistajalle hakataan samassa yhteydessä polttopuuta hänen asuinrakennuksensa lämmittämiseen. Voiko tällaiset puun korjuutyön kustannukset vähentää puun myyntitulon verotuksessa? Oman asunnon lämmittäminen on verovelvollisen yksityiskulutusta eivätkä tällaiset elantomenot ole metsätalouden kuluina vähennyskelpoisia. Metsänomistajan asuinrakennuksen lämmittämiseen otetun puutavaran arvo on verovapaata eikä sitä ilmoiteta 2C-lomakkeella. 30 Metsän henki 1/2011 Metsän henki 1/

17 v u o s i r e n k a at Teksti Esko Pakkanen KUVA Paperinkeräys Oy Keräyspaperia ryhdyttiin paalaamaan uudella tekniikalla 1960-luvulla. Menetelmä oli aiempaa tehokkaampi, mutta ei välttämättä aina kovin ympäristöystävällinen. Keräyspaperi- ja pahvipaalit tulivat tunnetuiksi mm. puolustusvoimien kaupunkisotaharjoituksesta vuonna 2002 sekä tulvan torjujana Helsingin Eteläsatamassa tammikuussa Tiukkaan pakatulla keräyspaperi- ja pahvipaalilla on monia suojaavia ominaisuuksia. Kuva on Paperinkeräys Oy:n Toukolan lajittelukeskuksesta 1970-luvulla. Ruotsin valtakunnassa annettiin kuninkaallisen majesteetin asetus lumppujen keräämisestä paperitehtaille vuoden 1738 alussa. Yksityistalouksien velvollisuudeksi määrättiin ottaa talteen hienompi ja karkeampi pellava- ja villalumppu sekä myös jätepaperi, joka oli tuolloin ja runsaat sata vuotta siitä eteenkinpäin valmistettu lumpuista. Asetus osoittautui kuitenkin kuolleeksi kirjaimeksi ainakin Suomen osalta; maassamme ei tuolloin ollut yhtään paperiruukkia toiminnassa (Tomasbölen ruukki Pohjan pitäjässä oli toiminut vuosina ). Myöskään lumppuja ei köyhässä maassa juuri kertynyt, jätepaperia vielä niukemmin. Koska vuoden 1738 asetus määräsi myös jätepaperin keräyskohteek- Paperit talteen! Paperinkierrätys eli uudelleen käyttäminen on yksi vanhimpia jätteen hyötykäyttömuotoja. Paperinkierrätys alkoi Suomessa laajemmin sodan jälkeen 1940-luvulla, mutta sen juuret ovat paljon kauempana. UPM on maamme suurin keräyspaperin käyttäjä. si, voisi kuvitella, että sitä olisi jo tuolloin käytetty paperin raaka-aineena. Jätepaperin laajamittaisempi teollinen käyttö alkoi Saksassa 1870-luvulla, ja Englanti seurasi perässä hieman myöhemmin, samoin Yhdysvallat. Jätepaperin osuus paperin raaka-aineena säilyi kuitenkin vähäisenä, ja poltto oli monessa maassa aina 1940-luvulle saakka ylivoimaisesti yleisin tapa päästä eroon jätepaperista. Ei kuitenkaan kaikkialla. Saksa liittolaisineen joutui ensimmäisen maailmansodan aikana taloussaartoon ja siten turvautumaan omiin raaka-ainelähteisiinsä, mikä koski myös jätepaperia. Sodan jälkeen Saksa jatkoi kierrätysmateriaalien käyttöä: 1930-luvun alussa jo neljännes maassa kulutetusta paperista palautui paperitehtaille uusiokäyttöön. Eräissä muissakin maissa oli keräystoiminta saatu vauhtiin ennen toista maailmansotaa. Suomessa paperijätteen teollinen hyödyntäminen oli alkanut jo keisarivallan aikaan. Määrät olivat kuitenkin vaatimattomia, lähinnä käytettiin paperitehtailla syntynyttä hylkypaperia. Itsenäistymisen jälkeen määrät alkoivat hitaasti kasvaa, ja jätepaperia ryhdyttiin vähitellen myös keräämään, ei kuitenkaan vielä kotikeräyksenä. Pahvi- ja kartonkitehtaat alkoivat käyttää pieniä määriä jätepaperia, ja lisäksi Helsingissä toimi liikemiehiä, jotka keräsivät jätepaperia vientiin. Sota-aika toi arvostuksen kaikkeen kierrätettävään. Myös jätepaperista tuli kysytty raaka-aine. Muutamat kartonki- ja paperitehtaat alkoivat käyttää selvästi aikaisempaa suurempia määriä jätepaperia raaka-aineenaan. Laskettiin, että yksi tonni vastasi 3 4 kuutiometriä paperipuuta. Neljän metsäyhtiön edustajat kokoontuivat Tampereelle elokuussa 1943 Juuso Waldenin aloitteesta ja päättivät perustaa Jätekeskus Oy:n (vuodesta 1965 Paperinkeräys Oy). Yhtiö keskittyi keräämään paperia suurimmista paperilähteistä, kirjapainoista ja vastaavista. Vuonna 1944 kotimainen jätepaperin käyttö oli tonnia. Sodan jälkeen paperia alettiin kerätä myös kotitalouksista. Jätekeskus käynnisti Jäte-Joonas -kampanjan vuonna 1947, jolloin kymmenellä jätepaperikilolla sai grammaa makeisia. Nimestään huolimatta Jäte-Joonas -karkit houkuttelivat suomalaiset keräämään kotitalouksista yli 5000 tonnia jätepaperia. Karkkien lisäksi palkintoina jaettiin myös sokeria ja riisiä. Palkintokeräykset tuottivat niin hyvin tulosta, että keräyksiä lisättiin, samoin palkintovalikoimaa. Myöhemmin 1960-luvulla koulut hankkivat paperinkeräystalkoilla televisioita ja muita opetustarvikkeita luokkiin. Lisäksi koululaiset hankkivat Suomen Punaiselle Ristille ambulansseja ja poliisille autoja. Jätepaperin talteenotto kasvoi, ja 1960-luvun puolivälissä päästiin jo tonniin. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin ylitettiin tonnin raja. Tuolloin keräysaste eli talteenottoprosentti oli vajaat 40. Suomessa käytettiin keräyspaperia, kuten jätepaperia oli alettu kutsua, pitkään vain kartongin valmistuksessa. Tampellan Inkeroisten kartonkitehdas oli ensimmäisiä suuria jäte- eli keräyspaperin käyttäjiä; vuonna 1965 Tampellan käyttö nousi tonniin. Kun meillä keräyspaperi käytettiin lähes yksinomaan kartongin valmistukseen, muualla maailmassa keräyspaperin käyttö oli monipuolisempaa, kunnes maahamme perustettiin Keräyskuitu Oy, joka rakensi Karhulaan tonnin siistauslaitoksen vuonna Siistauksella tuotetaan mahdollisimman puhdasta ja valkoista uusiomassaa. Keräyskuidun siistauslaitoksen valmistuminen merkitsi keräyspaperin käytön lisääntymistä, ja hyvinä vuosina keräyspaperia jouduttiin jopa tuomaan luvun alussa menekki alkoi taas vähetä, ja Paperinkeräys joutui kriisiin, kun Inkeroisten tehdas lopetti keräyspaperin käytön vuonna Keräyspaperista tuli ongelma, jota aluksi hoidettiin muun muassa viennin avulla. Yhtyneet Paperitehtaat ratkaisi jätepaperivuoriongelman Niilo Hakkaraisen voimin. Yhtiö ilmoitti vuonna 1987 rakentavansa Kaipolaan siistauslaitoksen, joka käyttäisi vuosittain tonnia keräyspaperia. Kun siistaamo ja Valmetin valmistama tonnin paperikone (PK 7) lähtivät käyntiin marraskuussa 1989, epäilyt uusiomassan soveltuvuudesta sanomalehtipaperin tekoon alkoivat hälvetä. Nykyään PK 7 käyttää pelkästään uusiomassaa. Kaipolan siistaamo lisäsi merkittävästi keräyspaperin käyttöä, joten Paperinkeräys joutui tehostamaan keräystoimintaansa. Keräyksestä tuli kansalaishyve, sittemmin ympäristöministeriön määräysten perusteella kansalaisvelvoite. Nykyään keräyspaperia ja siitä tehtyä uusiomassaa käytetään sanomalehti- ja luettelopaperin ohella myös aikakauslehtipapereissa ja pehmopaperien sekä hylsy- ja pakkauskartonkien raaka-aineena. Keräyskuitu Oy:n toiminta päättyi vuoden 2006 lopulla teknis-taloudellisista syistä. Suomessa on nykyään kolme siistauslaitosta: UPM:n Kaipola ja pehmopapereita valmistavien tehtaiden yhteydessä olevat laitokset Nokialla ja Mäntässä. Lähes puolet maailman paperi- ja kartonkituotannosta perustuu keräyspaperiin Suomessa ainoastaan viisi prosenttia. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että 90 prosenttia maassamme valmistetusta paperista viedään ulkomaille. Mikäli keräyspaperin osuutta kotimaisessa paperinvalmistuksessa halutaan lisätä, sitä olisi ryhdyttävä tuomaan merkittävästi nykyistä enemmän. KIRJAT METSÄTILANOMISTAMISEN KÄSIKIRJA Teksti Sauli Brander Metsieni kirja, Matti Kärkkäinen. Metsäkustannus, Professori Matti Kärkkäisen Metsieni kirja käy hyvin metsätilanomistajan käsikirjasta. Kirja on mielestäni tehometsätalouden teorioiden käytännön sovellus. Loogisesti etenevät aiheet muodostavat erinomaisen kokonaisuuden, jota on höystetty käytännön esimerkein hyvillä kuvilla. Professori Kärkkäinen on osannut onnistuneesti karistaa harteiltaan teoreetikon ja muuttua käytännönläheiseksi metsäneuvojaksi. Kokeneemmat metsänomistajat huomaavat jo kirjan alkusanoista, että kirjassa keskitytään tehometsätalouteen. Kaikki toiminta professori Kärkkäisen metsissä lähtee äärimmäisestä tehokkuusajattelusta. Metsien monimuotoisuus, lehtipuusekoitus tai ajatus hirvija riistakannoista poikkeaa valtakunnan yleisestä ajatusmallista selkeä linjavalinta, jolle pitää perusteluineen antaa arvoa. Metsien monikäytöstä tai enemmän ympäristöpainotteisesta suuntauksesta kiinnostuneet lukijat eivät kirjasta juuri uusia vaikutteita saa. Kirjan parhaimpana pidän kaavoitukseen ja kiinteistönhallintaan liittyviä osioita. Kaavoitusta käydään seikkaperäisesti läpi ja esimerkit rajalinjojen aukaisusta vahvistavat ajatuksen, että professori on aidosti myös itse käärinyt hihat. Heti ei mieleeni muistu kirjallisuutta, jossa edellä mainittu aihealue olisi kuvattu näin erinomaisen käytännönläheisesti. Metsieni kirja tarjoaa myös metsäyrittämisestä tai metsäsijoittamisesta kiinnostuneille mielenkiintoista luettavaa. Metsätalouden kannattavuus lähtee tehokkaasta ja oikea-aikaisesta metsänhoidosta, jonka hedelmät poimitaan metsänuudistamisen yhteydessä. Metsänhoidon eri toimenpiteet ja niiden vaikutukset aina puukauppaan asti on hyvin perusteltu ja esiintuotu. Kuvat vahvistavat lukijalle mielikuvaa eri työvaiheista. Kirjaa voi hyvin suositella sekä metsäomistusta suunnitteleville uusille metsänomistajille tai jo kokeneemmille metsätilan haltijoille. Molemmat saavat erinomaisia käytännön vinkkejä ja neuvoja tehometsätalouteen, jotka ovat vielä metsänomistajille verovähennyskelpoisia! Suosittelen. sauli brander on UPM:n metsäpalveluista ja puuntuotannosta vastaava johtaja 32 Metsän henki 1/2011 Metsän henki 1/

18 a j a s s a Alkuperäiset lajit selviävät talvesta hyvin Miten runsasluminen talvi vaikuttaa puihin, UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen? Vaikka lunta on tänä talvena ollut paljon, alkuperäiset puulajimme kuusi, mänty ja koivu eivät talvesta häiriinny vaan pärjäävät kyllä, eikä varsinkaan kevyt pakkaslumi haittaa niitä. Miten lumitilanne vaikuttaa metsän eläimiin? Puissa on ollut paljon lunta, mutta jos oksat ovat sulia eikä niissä ole jääkuorta, niin linnut pärjäävät kyllä, esimerkiksi teeri, joka syö koivun silmuja, tai hippiäinen ja tiaiset, jotka hakevat ravintoa kuusenoksista. Maamme alkuperäiset kanalinnut, esimerkiksi teeri, osaavat myös mennä kieppiin pehmeän lumen alle suojaan pedoilta ja kylmyydeltä. Metsäjänis pitää lumesta, koska mitä enemmän lunta on, sitä korkeammalle pensaisiin se ylettyy hakemaan ravintoa. Rusakolle lumessa liikkuminen ja ruoan hankkiminen on hankalampaa, ja siksipä rusakkoja näkee ruokailemassa esimerkiksi lintulaudoilla. Lintulaudoilla saattaa näkyä myös metsäkauriita. Talvi voi olla hankala muillekin pienille sorkkaeläimille kuten valkohäntäpeuralle, joka ei kuulu maamme alkuperäisiin lajeihin. Myyrät viihtyvät pehmeän hangen alla lämpimässä kenttäkerroksessa, jota ei peitä jääkerros. Jotkut myyrälajit pystyvät hyvissä olosuhteissa jopa lisääntymään talvella. kuva taru rantala/vastavalo.fi kuva Pentti Sormunen/vastavalo.fi TULEVIA TAPAHTUMIA Koivikot Kuntoon -hakkuunäytös, Joutsa, perjantaina klo 12 yhteistyössä Metsäkeskus Keski-Suomen kanssa. Koivikot Kuntoon -hakkuunäytös, Hankasalmi, perjantaina 1.4. klo 12 yhteistyössä Metsäkeskus Keski-Suomen kanssa. Lisätiedot UPM Metsä on mukana Helsingin Narinkkatorilla keskiviikkona 4.5. järjestettävässä kaikille avoimessa tapahtumassa. Lisätietoja lähempänä tapahtumaa osoitteessa: UPM on mukana Mäntyharjun loma-asuntomessuilla UPM esittelee messuilla Bonvesta-tontteja, saha-, vaneri- ja UPM ProFi-tuotteita. UPM:n messukohde, Kyminniemen uittotupa, on messujen ainoa peruskorjauskohde. Metsämatka Riikaan UPM Metsä järjestää jälleen syksyllä metsämatkan yhdessä OP-Pohjola -ryhmän kanssa. Matka tehdään tällä kertaa Riikaan pe-su Lisätietoja seuraavassa lehdessä sekä nettisivuilla Kymmenet kisasivat UPM Metsätaitomestaruudesta Noin 70 UPM Metsän työntekijää kilpaili jälleen perinteisissä UPM Metsätaitomestaruuskilpailuissa. Hyytiälän metsäasemalla järjestetyssä kilpailuissa kierrettiin 3,5 kilometrin mittainen tehtäväreitti, jonka varrella vastattiin kysymyksiin, joita kentän asiantuntijat kohtaavat työssään päivittäin. Kysymykset liittyivät esimerkiksi puuston keskiläpimittaan, metsätyyppiin, runkolukuun, kasvuun ja kehitysluokkaan sekä lajistotunnistukseen. Tehtäväreitti tarjoaa osallistujille Tällä rastilla tehtävänä oli arvioida puustoa leimatulla koealalla. Etualalla puunostaja Jukka Saranpää Seinäjoelta. mahdollisuuden kalibroida puuston arviointitaitoa ja siten kehittää omia valmiuksia onnistua arkityössään, sanoo kilpailua järjestämässä ollut UPM:n metsäpalvelupäällikkö Panu Kärkkäinen. TÄMÄ vuosi on metsien vuosi Yhdistyneet kansakunnat on nimennyt tämän vuoden kansainväliseksi metsien vuodeksi. Vuoden teema on Metsät ihmisille Forests for People. Teemavuodella on yleviä tavoitteita, mutta hienoa on jo pelkästään se, että YK on nostanut esiin metsien tärkeyden, ja että asia sitä kautta tulee myös sellaisten ihmisten tietoisuuteen, jotka eivät omista metsää tai tee töitä sen parissa. Silti myös meidän, joilla on aktiivinen metsäsuhde, on hyvä pysähtyä miettimään, mitä metsä meille merkitsee ja miten me voimme hoitaa metsäasioita parhaalla mahdollisella tavalla. UPM:n metsäasiantuntijat ovat valmiina auttamaan metsänomistajia etsimään juuri heidän metsiinsä parhaiten sopivat ratkaisut. Nilla Hietamäki Päätoimittaja, Metsän Henki -lehti METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Mikäli olet metsänomistaja-asiakas ja osoitetiedoissasi on virheitä, ole yhteydessä omaan UPM:n puunostajaasi. Puunostajien tiedot kunnittain löytyvät osoitteesta tai soittamalla numeroon Muut halukkaat voivat tilata lehden lähettämällä nimensä ja osoitteensa sähköpostiosoitteeseen Osoitteenmuutoksen voit tehdä myös osoitteeseen mutta ilmoita samalla, oletko UPM:n asiakas vai muu tilaaja. Julkaisija UPM Metsä, PL, Valkeakoski. Puh Fax Päätoimittaja Nilla Hietamäki, Toimitusneuvosto: UPM; Sauli Brander, Nilla Hietamäki, Kati Leinonen, Tero Nieminen, Sami Oksa ja Aili Piironen / Otavamedia Oy, Kynämies; Leena Leppänen, Mauri Kaarre, Soile Lemettinen ja Leena Honkaniemi. Repro Aste Helsinki Oy. Paino Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2. Painosmäärä vuosikerta. ISSN Kannen kuva Pentti Vänskä. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy toukokuussa. kuva Sami helenius 34 Metsän henki 1/2011 Metsän henki 1/

19 MITÄ METSÄLLESI KUULUU? METSÄSI ON AINUTLAATUINEN, ME AUTAMME SINUA HOITAMAAN SITÄ Onko metsässäsi ajankohtaisia hakkuu- tai hoitotarpeita? UPM Metsäpalvelut tarjoavat vaivattoman ja laadukkaan vaihtoehdon metsästä huolehtimiseen. Palvelumme kattavat kaikki metsäsi tarvitsemat toimenpiteet puunkorjuusta metsänhoitotöihin. OTA YHTEYTTÄ, SOVI METSÄKÄYNNISTÄ Soita metsäpalvelunumeroomme tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteeseen

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen

Lisätiedot

UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT

UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1.2012 30.9.2013 UPM:n uuden liiketoimintarakenteen mukaiset taloudelliset tiedot 1.1.2012 30.9.2013 UPM ilmoitti 6.8.2013 uudistavansa

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 1 Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 7.6.2011 Tatu Torniainen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto 2 Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto Monimetsä -hanke työsuunnitelma 2017 Timo Vesanto Kehittämiskokeilut Kehittämiskokeilujen tehtävänä on varmistaa, että niihin valitut, selvitystyössä esille nousseet keinot ovat laajassa mittakaavassa

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä.

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. MILLAISEN METSÄN SINÄ HALUAT? Metsä kasvaa ja kehittyy sukupolvelta toiselle. Siksi metsänomistajana sinulla on mahdollisuus jopa velvollisuus ohjata metsän

Lisätiedot

Teollinen hyötykäyttö

Teollinen hyötykäyttö FA Forest Oy Kasvua tuhkasta Suometsäseminaari, Lapua 12.11.2013 Teollinen hyötykäyttö Teollisuus Vastaanotto/ tuotanto Raaka aineet Ecolan Lannoitus fill R Maarakennus 1 Liiketoiminnot TUHKAHUOLINTA TUOTANTO

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020 vuosiseminaari 7.10.2015 Joensuu Kati Koponen, VTT 7.10.2015 1 ForestEnergy2020 julkaisu liittyen metsäenergian kestävyysasioihin

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2007 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Strateginen tarkastelu ja tulosparannustoimet 3. Vuoden

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Metsät ja metsätalous Evolla

Metsät ja metsätalous Evolla Metsät ja metsätalous Evolla Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Kuivahkon kankaan eli puolukkatyypin metsät

Lisätiedot