Nollasopimukset. nykyajan orjatyötä sivu 12. Jopa valo tunnelin päässä sammuksiin säästötoimenpiteenä. Markkina voimista tullut keskeinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nollasopimukset. nykyajan orjatyötä sivu 12. Jopa valo tunnelin päässä sammuksiin säästötoimenpiteenä. Markkina voimista tullut keskeinen"

Transkriptio

1 Numero 3 (1/2012) Jopa valo tunnelin päässä sammuksiin säästötoimenpiteenä sivu 8 Markkina voimista tullut keskeinen kansanvallan uhka sivu 11 Nollasopimukset nykyajan orjatyötä sivu 12

2 Hannu Siltala Edunvalvontatyö kantaa vaaleissa Ammattiyhdistysliikkeessä ei hötkyillä eikä viimeksi käytyjen liittovaalien perusteella jytkyilläkkään. Eduskuntavaalien jälkihuumassa piti perussuomalaisten, evp. Metalliliiton toimitsijan, nykyisen perussuomalaisten puoluetoimiston vaalityömiehen Matti Putkosen, johdattamana valloittaa ammattiyhdistysliike. Valloitus oli tarkoitus aloittaa Metalliliiton liittokokousvaaleista. Jatkoa piti tulla JHL:n edustajistovaaleissa. Kovat puheet ja valitukset demokratiavajeesta kolauttivat perussuomalaisten päät nimenomaan demokratian mäntyyn. Molemmissa vaaleissa persujen kannatus jäi marginaaliseksi. Tulosta ei tarvitse ihmetellä, sillä ilman riittävän laajaa ehdokasasettelua ei missään vaaleissa pärjätä. Ay-liikkeessä ei kerätä pikavoittoja eikä siellä paikat aukea puolueiden kannatusgalluppien vanavedessä. Menestyminen SAK:laisessa ay-liikkeessä perustuu työväenpuolueilla vuosikymmenten aikana tehtyyn pyyteettömään edunvalvontatyöhön luottamusmiehinä, työsuojeluvaltuutettuina työpaikoilla ja sitkeään järjestötyöhön ammattiosastoissa ja liittojen hallintoelimissä. Meillä TEAMissa liittovaalit ovat vasta 2015 ja sinne on tähtäin myös ryhmällämme. Sitä ennen on kuitenkin muutamat luottamusmies- ja työsuojeluvaalit. Lähimpänä ovat tänä vuonna järjestettävät kemianalojen luottamusmiesvaalit. Ay-liikkeessä ei kerätä pikavoittoja. Päätoimittajalta Vaikutusvalta työpaikoilla ei tule nyrkkiä heristämällä, ei rätkyttämällä facebookissa tai muualla sosiaalisessa mediassa eikä kellumalla valtavirran viemänä passiivisena. Astuminen ehdolle luottovaaleissa on monelle ensimmäisen askel pääsemiseksi edunvalvonnan etujoukkoon, haastamaan työnantajat noudattamaan lakeja ja sopimuksia sekä parantamaan työolosuhteita ja työhyvinvointia. Syksyllä on myös kuntavaalit. Niitäkään ei pidä jäädä seuraamaan sivustakatsojana. Kunnissa päätetään suurimmasta osasta meitä kaikkia koskettavista yhteiskunnan tarjoamista palveluista, teollisuuden paikallisista toimintaedellytyksistä jne. Kunnissa on aivan liian vähän teollisuustyöväkeä edustavia valtuutettuja ja lautakuntien jäseniä. TEAM Vasemmiston kannattajia rohkaisen asettumaan ehdolle kuntavaaleissa tai ainakin ilmoittautumaan vaalityöhön. Itse lähden ehdolle Järvenpäässä. Liitto tarjoaa tänä vuonna pientä tukea kaikille tasapuolisesti. Syksyn kuntavaaleissa TEAM tukee puoluekannasta riippumatta jokaista TEAMiläistä ehdokasta 300 eurolla kuitteja vastaan. TEAMspiritin toimitus Tampereella. Kuva: Marko Lähteenmäki Vaikka laman selkä näyttäisi taittuneen, niin yhtä TEAMin sopimusalaa globalisaatio kohtelee kovalla kouralla. Autonlaseja valmistava Pilkington Automotivessa on aloitettu mittavat yhteistoimintaneuvottelut, joissa uhkaa pahimmillaan satojen työpaikkojen menetykset. Tällainen kehitys voi johtaa koko alan hiipumiseen Suomessa. Kansainvälisten yritysten omistajilta ei sympatioita saati yhteiskuntavastuuta voi odottaa. Kärjessä on omistajien pohjattoman voitontavoittelun maksimointi. Siinä vaakakupissa ei paljon paina huoli työntekijöiden leivästä ja hyvinvoinnista. Vaikka tällaisten markkinavoimien edessä voimattomuuden tunne on läsnä, toivon jaksamista pikkarilaisille taistelussaan työpaikoista. Tässä lehdessä on takasivulla ilmoitus syksyllä järjestettävä TEAMspritin lukijaristeilystä Pietariin. Varmista osallistumisesi ja varaa paikkasi ajoissa historialliselle ja ikimuistoiselle matkalle. Tule mukaan kokemaan TEAMspirintin henki ja vahvistamaan sitä. Kirjoittaja toimii TEAM -liiton kehittämispäällikkönä ja Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän vetäjänä.

3 Kolumni: Paavo Salo Joka vitsaa säästää... Lapsuudestaan muistaa yleensä ne onnelliset hetket ja tapahtumat. Ikävät muistot pyyhkiytyvät mielestä tai jäävät ainakin taka-alalle. Noista ikävämmistä, unohtumattomista muistoista esiin nousee joskus lapsuuden selkäsaunat. Milloin tuli koivuherraa, remeliä tai milloin mitäkin, mikä sillä hetkellä sattui kasvattajalle käteen osumaan. Pienen pojan mielestä syyt olivat monesti vähintäänkin kyseenalaisia, joskus jopa tekaistuja. Tuohon aikaan vaan kynnys selkäsaunalle oli aika matalalla. Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. Ja lastensuojeluviranomaiset olivat samaa mieltä. Kurituksen jälkeen kasvattaja kertoi, ettei tämä hänestäkään hauskaa ole, mutta kaikki on vaan tämän pienen pojan parhaaksi. Rakkaudesta. Tällaisia rakkaudentunnustuksia pienen pojan oli vaikea ymmärtää, varsinkin kun koulussa tunnilla istuminenkin teki kipeää. Kreikkaa pitäisi auttaa. Maan nykyhallitus on niin kauan kuin se on koossa ollut, joutunut painiskelemaan Kreikalle myönnettävien tukimiljardien kanssa. Pelkillä takuilla näistä ei näytetä selviävän ja maksu otetaan sitten suomalaisen työn tuloksista. Verotuloilla, milläs muuten. Ja leikkauslistoilla. Keppiä tulee. Ja kaikki on vaan meidän parhaaksi. Näin selitellään. Vaikea sitä on pienen kansalaisen ymmärtää, kun kansainvälisiä pankkeja pelastetaan. Saa painaa työtä ja maksaa veroja perse ruvella, kun pankit sosialisoivat tappioitaan. Meidän parhaaksi. Rakkaudesta. Siitäkin huolimatta Kreikassa kansa kärsii ja kauan. Ja saa vielä kaupan päälle muiden vihan kannettavakseen. Se on tuo vapaa markkinatalous vähän niin kuin nuori puberteetti-ikäinen finninaama. Aina puhkeaa naamatauluun uusia paiseita. Hoitokeinoa ei oikein ole ja äiti on sanonut, että puhkaista ei paiseita saa. Tulee muuten arpia. Niin näyttää olevan markkinataloudessakin. Aina jossakin päin maailmaa puhkeaa talouskriisi, varsinainen mätäpaise. Hoitokeinoa ei kukaan ole vielä keksinyt ja arpia jää kansalaisten kärsittäväksi. Työmarkkinapöydissäkin nousee esiin omanlaisiaan paiseita. Eläkeikää pitäisi muka nostaa. Työuria pidentää. Sairasajan karenssia lisää, kun on sitä kokeiltu Ruotsissakin. Sieltähän sitä on Suomessa totuttu mallia ottamaan. EK:n mielestä palkoista pitäisi sopia yritystasolla. Muutama vuosi sitten työehtosopimusratkaisuihin tulivat paikalliset, yrityskohtaiset palkankorotuserät. Vaan eipä olleet työnantajat vielä kerinneet kokonaan lausetta yrityksissä sovittavista palkankorotuksista suustaan ulos suoltamaan, kun olivat jo vaatimassa niiden jakoa työnantajan päätettäväksi. Direktioon, niin kuin ay-slangissa on tapana asia ilmaista. Mitä sopimista se on? Vanha ay-veteraani opetti aikoinaan nuorelle kansalaiselle, että kun porvari puhuu, niin se ei ole vielä saanut kaikkia edes sanottua, kun puolet siitä on jo valetta. Näiden kansainvälisten talouskriisien laskujen maksu heijastuu paiseina puhkottavaksi myös niihin pöytiin, joissa kansalaisten palkoista ja muista eduista päätetään. Jos ei nyt ihan suoraan, niin ainakin välillisesti. Rahaa on vähemmän jaettavana. Saavutettuja etuuksia karsitaan, yrityksiä pirstotaan, lopetetaan, siirretään Keppiä tulee. Meidän parhaaksi. halvempien työvoimakustannusten maihin, työntekijöitä irtisanotaan ja tuodaan tilalle vuokratyövoimaa ulkomailta. Raippoja tulee. Kun sitten pieni kansalainen tästä mielensä pahoittaa ja osoittaa mielipiteensä poistumalla työmaalta, niin oikeuteen haastetaan ja sakkoja tuomitaan. Jopa henkilökohtaiseen vastuuseen asetetaan. Johtajat tilille. Tämä on uusi toimintapa työnantajien taholta, eikä asioita ole perinteisesti tällä tavoin ratkottu. Arpia siis jää. Kun näissä oloissa tulonjakotappelua käydään, niin toivottavasti ay-liike pystyy jatkossakin katsomaan itseään peiliin. Ja sieltä sitten heijastuisi siloinen kuva. Helppoa se ei ainakaan tule olemaan. Samaa voi toivoa niin Euroopalta kuin myös koko maailmalta. Kun joku keksisi lääkkeen, jolla nuo markkinatalouden aiheuttamat mätäpaiseet saataisiin pysymään piilossa. Ilman puhkaisua, ilman arpia. Ei silläkään tietysti kaikkia ongelmia ratkaista, mutta kauniimpi olisi peilissä kuva. Ja pienellä kansalaisella olisi parempi olo. Myös istumalihaksissa. Kirjoittaja toimii TEAM -liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä.

4 Lakeuksilla kaikki on suurta ja komiaa Teksti ja kuvat: MARJA KARMALA Niin myös saappaat, suurimmillaan saappaiden koko on numeroa 54 ja suuri on myös näitä saappaita valmistava Sievin Jalkine Oy, joka on Pohjois-Euroopan johtava turva- ja työkenkiin erikoistunut suutarin verstas. Konserni työllistää yhteensä 550 henkilöä, joista Sievissä työskentelee 328, Oulaisissa 142 ja Lapualla 52. Ulkomaisissa myyntiyhtiöissä palkollisia on kolmisenkymmentä. Sievissä työskentelee monia eri kansalaisuuksia parhaimmillaan kymmenestä eri maasta ja yhteistyö on sujunut. Tällä hetkellä kansalaisuuksia on kahdeksan ja eri kansalaisuuksiin kuuluvia työntekijöitä 30. Työtä tehdään päivävuorossa, paitsi jalkineiden pohjia valmistavassa tuotannossa kahdessa, tarvittaessa kolmessa vuorossa. Yksi kenkäpari saattaa sisältää yhteensä 180 osaa ja työt tehdään vaiheissa. Sievin Jalkine Oy on naisvaltainen työpaikka. 70 prosenttia työntekijöistä on naisia. Kenkä- ja nahka-alan työtehtävistä iso osa on ompelemista ja tikkaamista. Maria Kapitány tuli Unkarista Suomeen neljä vuotta sitten. Maria on ollut Sievin Jalkineella kaksi vuotta ja kotimaassaan hän valmisti kansallispukuja, jotka yksi ihminen teki alusta loppuun Pääluottamusmies Pentti Iso-Aho laittaa varastossa tavaraa liikenteeseen. Kehitystä seurataan pelonsekaisin tuntein. saakka valmiiksi. Tottuminen urakkatahtiseen työhön ei varmasti ole ollut helppoa. Urakat riippuvat päivän tarpeesta, toisinaan voidaan päivän aikana tehdä useampaakin työvaihetta, toisinaan vain yhtä tai kahta. Kysyttäessä Maria kuvaa suomalaisia hiljaisemmiksi ja totisemmiksi luonteeltaan kuin unkarilaisia. Hän on kuitenkin sopeutunut hyvin suomalaiseen työelämään. Sirkkaparvi globaalissa taloudessa Perinteisesti Sievin Jalkine Oy:n kengissä on ollut raaka-aineita myöten korkea kotimaisuusaste. Kotimaisen jalkineteollisuuden tilanne on kuitenkin kansainvälisessä kilpailussa vaikea. Halvan työvoiman maissa työvoimakustannukset ovat huomattavasti pienemmät, työntekijät ammattitaitoisia ja tuotantovälineetkin yhtä moderneja kuin meillä. Ei siis ihme, että isot yritykset levittäytyvät kuin vaeltajasirkkaparvi halvan työvoiman maasta vieläkin halvemman työvoiman maahan yhä kiihtyvällä tahdilla. Tuotteen hinnassa työn halpuus ei merkkibrändien kohdalla kuitenkaan näy. Esimerkkeinä kaikkien tietämät Adidas ja Nike, jotka käärivät sievoiset voitot aasialaisten työläisten selkänahasta. Kehi-

5 Tarkkaa järjestystä varastossa pitävät 26 metriä korkeat varastorobotit, jotka noutavat kenkälaatikot pakkaamon tarpeiden mukaan. tystä seurataan pelonsekaisin tuntein Sievissäkin. Kyllä Sievinkin isäntiä kiinnostaa oman pääoman voiton kasvattaminen työvoimakustannuksia pienentämällä, sitä korttia toki ja onneksi pihdataan vielä tässä vaiheessa. Kemin keskussairaalassa, keskellä kesää 1959 syntyi terve poikavauva, Iso- Ahon Pentti. Maailmankatsomus on Pentin sanojen mukaan imaistu äidinmaidosta ja sivelty takaraivoon känsäisin käsin jo lapsuudessa. Perinteitä kunnioittaen Puolet työhistoriastaan Pentti on tehnyt Ruotsin työmarkkinoilla. Kaikenlainen työ on kelvannut. Pentti on ollut tiskarina, valimotyöntekijänä, jyrsijänä ja linjaauton kuljettajana. Autohommat jatkuivat Suomeen muuton jälkeenkin. Kulttuurishokki oli melkoinen Pentin siirryttyä ruotsalaisen pääkaupunkiseudun kunnallisen bussifirman jälkeen keskipohjalaiseen pieneen yksityiseen yhtiöön. Luottamus ammattiliittoonkin oli koitoksella, kun Pentti oli valittanut AKT:n paikalliskonttorissa, ettei firma maksa ilta-, yö-, eikä pyhälisiä. Kehottivat siellä suhtautumaan asiaan viileästi. Oli kuulemma työntekijät olleet samaisesta firmasta aikaisemminkin yhteyksissä asian tiimoilta. Loppusitaattina merkitsevän silmäyksen saattelemana Pentille kerrottiin, etteivät asianomistajat ole enää yrityksen palveluksessa. Pentti ei malttanut jättää asiaa siihen, vaan vaati mielestään ansaitsemansa roposet ja ja joutui saneerauksen kohteeksi myös itsekin. Nykyään Pentti toimii Sievin jalkine Oy: ssä varastomiehenä ja pääluottamusmiehenä. Sievin Jalkineella on ollut vakaan työnantajan maine. Viidentoista luottamusmiesvuoden aikana Pentti on nähnyt monet eläköitymiset, nykymaailmassa verrattain pitkien, jopa yli kolmekymmentä vuotta kestäneiden työurien jälkeen. Suhdannevaihteluista, joita Pentinkin uran varrelle mahtuu, on tähän saakka selvitty lomautuksilla. Viime vuosi rikkoi idyllin ns. varmasta työnantajasta. Pentti on Sievin Don Quijote Loppuvuonna 2011 pidettyjen yt -neuvottelujen lopputulos oli, että 26 työntekijää sai kirjaimellisesti kengänkuvan persuksiin. Taistelu tuulimyllyjä vastaan on vaikeaa ja lopputulos on vääjäämättä työnantajan kaavailujen kaltainen, vaikka sanan säilää kuinka heiluttelisi. Työnantaja omistaa tuotantolaitoksensa ja bisneksensä ja voi niille tehdä mitä haluaa, työntekijäpuolen mielestä lomautukset olisivat tässäkin tapauksessa riittäneet. Konsernissa on samaan aikaan käynnissä sukupolven vaihdos, joka omalta Jalkinetyöntekijä Maria Kapitány työnsä touhussa. osaltaan mahdollisesti muuttaa totuttuja ja perinteisiä kuvioita toisenlaisiksi. Miltä näyttää tulevaisuus? Tulevaisuudennäkymät eivät kuitenkaan ole aivan sysimustat. Pentti uskoo ja luottaa kenkäteollisuuden jatkumiseen Sievissä vielä vuosia, ainakin jossakin mittakaavassa. Perusteluina luottamukselle on Suomen vakaat työmarkkinat, jotka mahdollistavat yritykselle toimintaympäristön ennustettavuuden. Lisäksi lähimarkkinoille tekeminen on logistiikkakulujen kannalta edullisempaa Sievissä ja pienempiin tuotantomääriin jäävien sesonkituotteiden tekeminen samassa paikassa tuotesuunnittelun kanssa, puoltavat nykyistä tuotantomallia. Venäjän työsuojelulainsäädännön kehittyminen voi avata suomalaiselle turvajalkineosaamiselle suuria mahdollisuuksia. Ehkäpä Sievissä vielä tulevaisuudessa valmistetaan yli miljoona paria jalkineita vuodessa. Kirjoittaja toimii TEAM -liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä.

6 Isi on kiva kun se kisuttaa Teksti: KARI MÄKELÄ Työpaikkakiusaaminen on ollut viime kuukausina median lempiaiheita. Onhan ay-liike, tuo työntekijöiden puolustaja, saatu narautettua syytetyn penkille räikeästä kiusaamistapauksesta. Suora syytös kohdistuu yhteen organisaatioon ja pariin henkilöön, mutta kyllä varjo lankeaa meidän muidenkin ylle. On ehkä ajateltu, että inhimillisen hyvän vartija ei voi langeta lähimmäistä vahingoittavaan toimintaan. Kun näin on nyt käynyt, on helppo uskoa, että tämä on mahdollista muissakin liitoissa. Varsinkin, jos näin haluaa lähtökohtaisesti ajatella. Kuva: 123RF Media yksinkertaistaa Työpaikkakiusaamisesta on tullut mediaseksikäs väline, jolla saadaan aikaiseksi lukijoille lehtien ostohimoja ruokkivia lööppejä. Kirjoituksissa ja keskusteluissa liikutellaan yleisön tunteita sekä metsästetään konnia ja uhreja. Harvemmin pysähdytään analysoimaan, mitä työpaikkakiusaaminen on; ja vielä vähemmän kiusaamistilanteiden syntymekanismeja ja taustoja. Helposti kuvitellaan, että on kaksi osapuolta: kiusaaja ja kiusattu. Kiusaamistilanteet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä, joiden takana on useimmiten pitkäkestoinen ja monimutkainen tapahtumavyyhti. Osapuolina voi olla useita ihmisiä, kaksi työntekijää tai esimies ja työntekijä. Mitä on työpaikkakiusaaminen? Ristiriidat, pienet konfliktit ja jopa riidat kuuluvat ihmiselämään ja työpaikalle. Tässä ei ole kyse kiusaamisesta. Esimiehen antamat määräykset tai tylsät tehtävät eivät ole lähtökohtaisesti kiusaamista. Viimeaikainen keskustelu on johtanut siihen, että on alettu ajatella kaiken epämieluisan olevan työpaikkakiusaamista. Huono johtaminen ja epäpätevä esimiestoiminta ovat ikävää työntekijöille ja kallista yritykselle, mutta sekään ei ole kiusaamista. Miten sitten työpaikkakiusaamisen voisi lyhyesti määritellä? Keskeinen ilmiö on se, että henkilö tai ryhmä käyttää suhteellista valta-asemaansa jotakin toista kohtaan tavoitteena nöyryyttää, halventaa, vähätellä ja tuottaa mielipahaa jatkuvasti tai toistuvasti. Myös täydellinen huomiotta jättäminen, sivuuttaminen ja eristäminen ovat tällaisia ilmentymiä. Selkeä viesti: meidän työpaikallamme ei hyväksytä kiusaamista. Toistuva haukkuminen tai selän takana panettelu ovat kiusaamista. Huonoa kohtelua voi tapahtua sekä tietoisesti että tiedostamatta. Esimerkiksi narsistinen ihminen ei ymmärrä telovansa lähipiiriään henkisesti. Tässä on vain joitain karkeita määrittelyjä. Avaimet työpaikalla Työturvallisuuslailla on pyritty vastaamaan kiusaamisen haasteeseen. Kun laki tuli voimaan 2002, kirjoitettiin siihen pykälä, jolla velvoitetaan työantajaa puuttumaan aktiivisesti häirintään eli kiusaamiseen. Lakiuudistus kasvatti valtavasti yhteydenottoja työsuojelupiireihin, kun odotettiin viranomaisten tulevan ratkaisemaan ongelmia työpaikoille lain nojalla. Nyt on sekä työsuojeluvalvonnassa että työpaikoilla havaittu, että viranomaisten keinot ovat hyvin rajalliset. Asiat ovat vain niin monimutkaisia. Yleensä näissä tapauksissa potilasta ei voi auttaa kuin potilas itse työpaikka tai yritys. Ilman omaa ymmärrystä, että jotain on vialla, ei ratkaisua synny. Kiusaaja vai kiusattu? Kiusaamistilanne on usein vain huipentuma. Sitä on voinut edeltää jopa vuosien ketju. On esiintynyt huonoja työjärjestelyjä, jatkuvaa kiirettä, epämukavaa työtä, epä-

7 oikeudenmukaisuuden tunnetta, syyllisten etsintää, vihapuhetta, klikkejä ja sairastelua. Sotatilanne, joka laajenee myös työpaikan ulkopuolelle. Aina joku kokee jäävänsä alakynteen eli olevansa kiusattu. Voi olla myös niin, että kiusatuksi itsensä kokeva onkin muiden mielestä se häirikkö ja työpaikan henkeä nakertava myyrä. Esimerkkinä muistan muutama vuosi sitten tilanteen eräältä työpaikalta, kun henkilö soitti ja kertoi häntä kiusattavan eristämällä muusta tiimistä. Selvittelimme tapausta juurevasti työpaikalla ja siellä taas tiimi näki kyseisen henkilön simputtavan muita ja oli siksi epäsuosiossa. Kaiken laukaisijana oli ollut organisaatiomuutos, jossa oli siirrytty tiimityöskentelyyn ja tämä aiemmin ns. kymppinä toiminut joutui tasavertaiseksi tiimin jäseneksi. Hän kuitenkin halusi jatkaa pomottelua, josta taas muut eivät pitäneet. Vihan kierre oli valmis. Tulehdus kyllä havaittiin, mutta mitään ei tehty ja niin tilanne ajautui räjähdyspisteeseen. Ongelmiin tartuttava varhain Omien kokemusteni perusteella väitän, että ainoa todellinen keino vaikuttaa työpaikkakiusaamiseen on tarttua riita- ja ongelmatilanteisiin mahdollisimman varhain. Sekään ei ole mikään taikatemppu. Kaikki osapuolet on saatava saman pöydän ääreen avaamaan tilannetta ja sopimaan yhteisesti hyväksyttävistä toimenpiteistä. Ongelman ratkaisun onnistumista on myös riittävästi seurattava, koska tulehduksilla on taipumus uusiutua. Vaikka työyhteisöongelmien avaimet ovat työpaikalla itsellään, voi joskus olla hyödyllistä pyytää ulkopuolista konsulttiapua solmujen avaamiseen työterveyshuollosta, liitoista tai muilta asiantuntijoilta. Joskus ulkopuolisen on helpompi nostaa ns. kissa pöydälle. Johdolla ja isillä on valta Julkisuudessa on nyt ollut yksi ammattiliiton organisaatio. Se ei tarkoita, että kaikissa liitoissa eletään samoin. Se vain osoittaa, että kaikki työpaikat ovat inhimillisen toiminnan kenttiä. Kaikilla työpaikoilla pitää varautua ongelmiin sekä yrittää ja osata ratkaista niitä. Ratkaisevaa on johdon selkeä viesti ja esimerkki: meidän työpaikallamme ei hyväksytä kiusaamista. Pahimmillaan työpaikkakiusaaminen vie uhrilta henkisen ja fyysisen terveyden. Isi on kiva kun se kisuttaa., sanoi vanhempi tyttäreni ollessaan juuri puhumaan oppinut pallero. Lapsesta oli hauskaa kun isä kutittelee, peuhaa ja kiusoittelee vaikkapa pienen tyynysodan ja yhteisen hauskanpidon merkeissä. Pitäisikö työpaikoillekin saada lisää kisuttamista kiusaamisen sijaan? Kirjoittaja toimii TEAM -liiton edunvalvontaosastolla työympäristösihteerinä. Lehtiä ja T-paitoja Jäikö edellinen TEAMspiritin numero lukematta? Eikö lehtiä ole näkynyt jaossa työpaikallasi? Eipä hätää. Ota yhteyttä Rasilaisen Raisaan ja tilaa TEAMspiritin aiempia numeroita maksutta yksittäiskappaleina itsellesi tai isompina erinä jaettavaksi työpaikallasi tai ammattiosastossasi. TEAMspirit nro 1 (1/2011) aiheita: Tomi Juntunen ruotii ay-liikkeen nykytilaa, Pilkingtonin lasitehtaan luottikset, ammattiosaston toimintaa Mäntsälässä ja vieraissa STTK:n Ralf Sund. TEAMspirit nro 2 (2/2011) aiheita: Tamfelt ja Seppo Talli, ryhmätoimintaa, tilattavien lehtien ALV, ammattiosaston toimintaa Salossa, kolumnistina Kari Rämö ja vieraissa vasemmistoliiton Anna- Kaisa Pekonen. Kysy samalla Raisalta TEAMspirit-paitoja. T-paitoja on kahta mallia; klassikkomallia sekä naisten joustavaa mallia ja kokoja löytyy S:stä XXL:ään. Paidan hinta on 15 euroa postikuluineen ja lasku tulee paidan mukana postissa. Tarkempia tietoja ja ohjeita saat säh köpostilla tai puhelimella Postitse kyselyt ja tilaukset osoitteeseen: TEAM työttömyyskassa / Raisa Rasilainen, PL 291, Helsinki. Alueryhmät: Helsinki Uusimaa Puheenjohtaja Reijo Koskinen puhelin Vastuutoimitsija Hannu Siltala puhelin Varsinais-Suomi Puheenjohtaja Anne Hakamäki puhelin Vastuutoimitsija Reijo Korhonen puhelin Satakunta Puheenjohtaja Juha Grönmark puhelin Vastuutoimitsija Hannu Siltala puhelin Häme Puheenjohtaja valitsematta Vastuutoimitsija Juha Juntunen puhelin Pirkanmaa Puheenjohtaja Matti Poutiainen puhelin Vastuutoimitsija Kari Rämö puhelin Kaakkois-Suomi Puheenjohtaja Seppo Hiironen puhelin Vastuutoimitsija Nina Laine-Tuominen puhelin Pohjois-Savo Puheenjohtaja Matti Taskinen puhelin Vastuutoimitsija Paavo Salo puhelin Pohjois-Karjala Puheenjohtaja valitsematta Vastuutoimitsija Paavo Salo puhelin Keski-Suomi Puheenjohtaja Heikki Salomaa puhelin Vastuutoimitsija Marja Karmala puhelin Pohjanmaa Vt. puheenjohtaja Pentti Iso-Aho puhelin Vastuutoimitsija Kari Mäkelä puhelin Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi Puheenjohtaja Tomi Juntunen puhelin Vastuutoimitsija Marja Karmala puhelin Aluetoiminnasta voi kysyä myös: ryhmäsihteeri Raisa Rasilainen puhelin

8 Epäterve kilpailutila suuren ja mahtavan Teksti: REIJO KORHONEN Kuvat: ARI RAITA ja SAMI KAARTOAHO Hansaprint Oy:n toiminta alkoi vuonna 1996, TS-Yhtymän kaupalliset painopalvelut ja tuotantolaitokset Turussa ja Salossa yhtiöitettiin Hansaprint Oy:n nimen alle. Vuonna 1999 Helsinki Median Painon liiketoiminta ja aikakausilehtipainaminen Vantaalla siirrettiin Hansaprintille. Hansan pääideologit, pääluottamusmies Mikael Kaartoaho (kuvassa oikealla) ja työsuojeluvaltuutettu Ari Raita. TS-Yhtymä omistaa yrityksestä 60 prosenttia ja Sanoma Magazines Finland 40 prosenttia. Yrityksen päätuotteet Hansaprintillä oli parhaimmillaan tuotantolaitoksia ja yhteistyökumppaneita Suomen lisäksi Pohjoismaissa, Venäjällä ja Unkarissa. Sen henkilöstömäärä oli korkeimillaan 1000 henkilöä.yritystä pidettiin Suomen ja Pohjoismaiden johtavana painotalona. Hansaprint tunnetaan aikakausilehdistään. Mutta tuotteisiin kuuluvat myös digipainotuotteet, suoramarkkinointituotteet, postituspalvelut, asiakkuusviestintä ja Web2Print -ratkaisut. Pääosa tuotannosta tapahtuu nykyään Turussa, Vantaalla on pienehkö digipaino. Vientikin on huomattavasti vaatimattomampaa kuin huippuvuosina, pääkohteita ovat Ruotsi, Norja ja Venäjä. Konekanta on modernia ja huippuluokkaa. Johtavan painon tuotanto yskii Ihmiset ovat täysin kyllästyneitä jatkuviin yt-neuvotteluihin. Hansaprint Oy:n pääluottamusmiehenä toimii Mikael Kaartoaho. Hän toimii myös ammattiosastonsa Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen varapuheenjohtajana sekä TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton hallituksen jäsenenä. Ammatiltaan Mikael on painaja. Hän kertoo, että yt-neuvottelut alkoivat vuonna 2007 jonka jälkeen on neuvottelupöydässä istuttu jatkuvasti. Tänä vuonna ei vielä ole neuvotteluja ollut ja toivottavasti ei tulekaan. Yrityksen henkilömäärä on puoliintunut viimeisen viiden vuoden aikana, joten isolla luudalla on Hansaprint porukkaa vähentänyt. Suurimpana syynä tuotannon vähenemiseen olivat Nokian manuaalien ja puhelinluetteloiden painamisen loppuminen Suomessa. Pääluottamusmies kertoo, että ihmiset ovat täysin kyllästyneitä jatkuviin yt-neuvotteluihin. On henkistä tuskaa, epätietoi-

9 nne laittaa kin yskimään Mikael Kaartoaho on ylpeä siitä, että ovat saaneet Hansaan toimivat osaston luottamusmiehet ja työsuojeluasiamiehet. He ovat erittäin hyvä tuki ja asiantuntijaryhmä talossa, heidän varaansa on turvallista rakentaa tulevaisuuden edunvalvontaa. suutta, löysässä hirressä olemista. Yrityksen maine varmana työpaikkana on kaukainen muisto. Henkilöstön sitoutuminen Yrityksen työsuojeluvaltuutettuna toimii Ari Raita, hänet on juuri valittu myös TEAM -lii ton työympäristöjaostoon. Hän toteaa, että työntekijöiden yhteishenki on yllättävän hyvä jatkuvista yt-neuvotteluista huolimatta, kun on huonot ajat niin porukka nivoutuu paremmin yhteen. Mikael muistuttaa työntekijöiden asenteesta ja joustamisesta työntekoon, se on kaikesta huolimatta ollut korkealla tasolla. Mikaelin ja Arin mielestä neuvottelusuhteet yrityksen johtoon ovat kaikesta huolimatta asialliset. Inhimillinen ajattelutapa unohtuu kun talon tulos heikkenee, pahimmillaan tuntui että jopa se kuuluisa valo tunnelin päässä sammutettiin säästötoimenpiteenä. Pakko on myöntää, että viimeaikoina ollaan oltu menossa takaisin kohti kannustavampaa ja tulevaisuuteen uskovaa johtamistapaa. Toivottavasti se jatkuu ja kehittyy eikä ole vain väliaikainen suunnan muutos. Työsuojelu Hansaprintissä Työsuojeluvaltuutettu Ari Raita on aloittanut valtuutetun tehtävät yrityksessä vuonna Hän on ammatiltaan painaja. Hänen mukaansa yritys suhtautuu työsuojeluun hyvin ja tarpeen vaatiessa asioista otetaan selvää. Asioihin puututaan ja korjataan jos aihetta ilmaantuu. Toivoa vain sopii, ettei jatkuva yt-neuvottelukierre aiheuta henkilöstölle henkisiä ongelmia, sillä niiden korjaaminen ei ole yhtä helppoa kuin esimerkiksi melun tai pakkotahtisen työn aiheuttamien ongelmien korjaaminen, Ari toteaa. Kilpailutilanne painoalalla Pääluottamusmies Mikael Kaartoaho tunnetaan rauhallisena miehenä. Mutta kun ruvetaan keskustelemaan alan kilpailutilanteesta eri yritysten kesken, niin silloin alkaa

10 Mikaelinkin poskipäitä punoittaa ja ääni kohota. Hän ei voi ymmärtää mitä yrityksissä ajatellaan alan tulevaisuudesta. Samoista tai samantapaisista töistä käydään täysin kestämätöntä kilpailua verissä päin. Pitkällä juoksulla lopputuloksena löytyy vain häviäjiä ja lisää yt-neuvotteluja. Isojen siviilipainojen pääluottamusmiehet pitävät yhteyttä keskenään. Yritykset kilpailevat töistä ja myyvät tuotteita aika-ajoin alle tuotantokustannusten. Mutta painojen luottamusmiehet ovat Yhtä köyttä -yhdistys ja huolehtivat siitä, etteivät työehtosopimuksen ehdot ole kauppatavaraa, joilla olisi alennusmyyntipäiviä tai niiden heikennyksillä kampitettaisiin toisiaan. Kirjoittaja toimii TEAM -liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä. Aika keskittyä työntekoon Teksti: REIJO KORHONEN Kuva: ARI RAITA Hansaprint Oy:ssä on luottamushenkilöitä enemmän kuin keskisuuressa kirjapainossa työntekijöitä. Luottamushenkilöistä valtaosa on miehiä. Mutta Direct Turvapainon osaston luottamushenkilönä toimii digipainaja Mirva Korkiakoski. Vapaaaikanaan Mikael harrastaa vetouistelua. Hän on tullut yrityksen palvelukseen vuonna Luottamusmiestehtävät hän on aloittanut vuonna Mirva on myös kouluttanut itseään luottamusmiestehtäviin Kiljavan Opistolla Nurmijärvellä. Mirvan mielestä olisi tärkeintä, että työntekijät voisivat tulevaisuudessa keskittyä työntekoon, eikä yt-neuvotteluissa tarvitsisi käsitellä henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia. Osaston luottamushenkilö Mirva Korkiakoski. Päätoimittaja: Hannu Siltala, puhelin Toimitussihteeri: Reijo Korhonen, puhelin Toimitus: Marja Karmala, Sari Uusivirta, Juha Grönmark ja Reijo Koskinen Ulkoasu ja taitto: Juha Ruotsalainen TEAMspirit lehti on TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry:n ryhmälehti. Lehteen tarkoitetut kirjoitukset ja muu aineisto sähköpostiosoitteeseen: Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa 2012 ja aineisto tulee toimittaa mennessä. Painopaikka: Lönnberg Painot Oy, Helsinki 2012

11 Vieraissa: Paavo Arhinmäki Ahneuden kuvajaisia Sammon, UPM-Kymmenen ja Nordean hallituksen puheenjohtaja ja suomalaisen finanssikapitalismin ideologinen johtohahmo Björn Wahlroos julkaisi huhtikuussa kirjan nimeltä Markkinat ja demokratia loppu enemmistön tyrannialle. Yksi teoksen perusviesteistä on, että demokraattista päätöksentekoa on rajoitettava, jotta talouskasvu voidaan turvata. Wahlroosin maailmassa tärkein arvo on taloudellinen tehokkuus ja sen ainoa mittari raha. Jos tehokkuus joutuu ristiriitaan demokratian kanssa, saa kansanvalta väistyä. Wahlroosin omituiseen fantasiamaailmaan kuuluu sekin, että köyhät ovat itse syyllisiä huono-osaisuuteensa. Mutta ei superrikkaankaan elämä aina ole helppoa. Wahlroos valitteleekin mustan kaviaarin huonoa saatavuutta ja kertoo millaisia riskejä liittyy vuosikertaviinien ostamiseen netistä. Ihmisen kohtalo voi olla kova niin monella tavalla. Wahlroos alkaakin mielipiteineen etääntyä yhä kauemmas todellisuudesta. Sen hän kuitenkin todistaa, että demokratia ja niin sanottu vapaa markkinatalous eivät edellytä toisiaan kuten usein väitetään vaan ajautuvat yhä enemmän ristiriitaan keskenään. Markkinavoimista on tullut kansanvallan keskeinen uhka. Nykyisin hallitukset myös Suomessa joutuvat hakemaan luottamuksensa yhä enemmän ylikansallisilta finanssimarkkinoilta - ja valitettavasti yhä vähemmän kansalaisilta. Sieltä mistä kansanvalta ja demokraattisesta valitut poliitikot poistuvat, astuu kapitalistinen ahneus sisään. Tästä räikein esimerkki on ollut valtionyhtiöiden ympärillä jo pitkään jatkunut skandaalien sarja, joka on tiivistynyt erityisesti Finnairiin. Kun valtionyhtiöiden poliittisesti valitut hallintoneuvostot on oikeistolaisen populismin hengessä lakkautettu, ovat tyhjiön täyttäneet yksityiset konsulttifirmat. Ne ovat ryhtyneet räätälöimään valtionyhtiöiden pomoportaalle ylisuuria Demokratian pitää ohjata myös taloutta ja asettaa rajat. ja kohtuuttomia bonusjärjestelyitä, joita sitten hallitusammattilaisten hyvä veli -piiri on toisilleen siunannut. Kumpi on tuottanut parempia tuloksia kansalaisten oikeustajun, kohtuuden ja yhtiöiden menestyksen näkökulmasta? Poliittista ohjausta suomalaisissa valtionyhtiöissä ei pidäkään enää vähentää vaan lisätä ja vahvistaa. Valtionyhtiöillä voi ja pitää edelleen olla rooli työllisyydessä, aluepolitiikassa ja ympäristönsuojelussa. Kyse on myös poliittisesta tahdosta. Politiikan tehtävä ei voi enää olla vain ahneiden markkinavoimien tuottaman tuhon ja sotkun siivoaminen. Miksi vain talouden ja markkinoiden pitäisi olla se alue yhteiskunnassa, joka toimii demokraattisen päätöksenteon ulottumattomissa? Samalla, kun yritysmaailmaan pesiytynyt ahneuden kulttuuri vaatii omistajille ja yritysjohdolle aina vain lisää, haluaa se repiä työntekijöistä irti yhä enemmän ja yhä pidempään. Työlle pitäisi uhrata yhä pidempi osa elämästä, vaikka monelle työntekijälle palkka vuosien tai vuosikymmenten työurasta, on kenkä takalistoon, kun yritykset ulkoistavat tai ulosliputtavat tuotantoaan halpatuotantomaihin. Yleisen eläkeiän nostaminen ei ole edelleenkään poistunut työnantajien ja poliittisen oikeiston tavoitelistalta, vaikka työmarkkinajärjestöjen raamisopimuksen myötä työkalupakista kaivettiin esiin muut keinot. On suomalaisen yhteiskunnan yhteinen tavoite, että ihmiset jaksaisivat nykyistä pidempään töissä. Suomalaisen työelämän todellisuus kuitenkin todistaa, ettei tavoitetta voi saavuttaa vain nostamalla mekaanisesti eläkeikää. Niin kauan kuin Suomessa on suuri nuorisotyöttömyys, runsaasti työssä jaksamisen ongelmia, mielenterveydestä johtuvaa työkyvyttömyyttä tai esimerkiksi vanhempiin työntekijöihin kohdistuvaa ikärasismia, ei eläkeiän nostamisesta kannata edes puhua. Hallituksen kehyspäätöksen yhteydessä työmarkkinajärjestöjen saavuttama sopu onkin oikeasuuntainen. Sen myötä suomalaisten työurien lasketaan pidentyvän yli vuodella. Tosin tälläkin ratkaisulla on kiistäjänsä. Valtiovarainministeriö on päätynyt huomattavasti alhaisempiin työuravaikutuksiin, koska se ei laske niihin mukaan pehmeitä keinoja kuten työhyvinvoinnin lisäämistä. Tämä on virhe, sillä todellisuudessa työhyvinvoinnin lisääminen on kova keino. Sillä on todellista vaikutusta siihen, että ihmisten työssäoloaika reaalisesti pitenee. Työelämän ehdot ovat jatkuvasti koventuneet ja työnantajat yrittävät niitä jatkuvasti koventaa. Siksi myös ay-liikkeen pitää olla jatkuvasti valppaana. Iso-Britannian sodan aikainen pääministeri ja kivenkova oikeistokonservatiivi Winston Churchill sanoi aikanaan tunnetulla tavalla, että demokratia on huonoin hallitusmuoto, lukuun ottamatta niitä kaikkia muita, joista on kokemuksia. Porvareilla demokratia liittyy kuitenkin ennen muuta kaupan ja vapaiden markkinoiden toiminnan turvaamiseen. Tässä ajattelussa elinkeinoelämän osuus yhteiskunnan pystyssä pitämisestä hoidetaan yritysten vapaaehtoisen yhteiskuntavastuun kautta. Mutta jos vastuu on vapaaehtoista, voivat yritykset valita myös niin sanotun riisutun wahlroosilaisen mallin. Sen mukaan yrityksen ainoa velvoite yhteiskuntaa kohtaan on tuottaa mahdollisimman paljon voittoa. Vasemmiston käsitys on toinen. Nimenomaan demokratian pitää suojella yhteiskuntaa ja pohjoismaista hyvinvointivaltiota vapaiden markkinavoimien temmellykseltä. Demokratian pitää ohjata myös taloutta ja asettaa sille rajat, jotka liittyvät veroihin, työllisyyteen, työntekijöiden kohteluun ja ympäristönsuojeluun. Siksi vasemmisto on ollut tärkein vastavoima wahlrooseille kautta vuosikymmenten ja on sitä edelleen. Kirjoittaja on kulttuuri- ja urheiluministeri ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja.

12 Kuva: 123RF Nykypäivän orjatyö Teksti: SARI UUSIVIRTA Tarvittaessa töihin kutsuttava, sopimus, satunnainen työsopimus, nollatuntilainen Kuulostaako tutulta? Nämä kaikki ovat nimityksiä työsopimukselle, jonka allekirjoittamalla työntekijä sitoutuu epävarmaan tulevaisuuteen. Usein nimensä sopimukseen laittava on tilastojen mukaan nuori henkilö tai usein myös nainen. Ainoa jolle tällaista työsopimusta voi ehkä suositella, on opiskelija, jonka päätoimi on opiskella. Muille se merkitsee vain suostumista nykyaikaiseen orjuuteen. Karenssi tai nollasoppari Paneudutaan hetkeksi satunnaisen työsopimuksen allekirjoittaneen elämään. Kuvitellaan tilanne, jossa sinut kutsutaan töihin ja kesken työpäivän töissäsi tarvittava laite rikkoutuu. Työnantaja voi hymyillen lähettää sinut kotiin odottamaan laitteen korjaamista. No, sait ainakin puolen päivän palkan. Tai työnantaja ei jostain syystä olekaan mieltynyt komeaan pärstääsi ja ei tarjoa sinulle työtunteja vaikkapa puoleen vuoteen. Toki sinulla on oikeus soviteltuun päivärahaan, mutta tämä edellyttää, että olet työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Muistathan vain sen, että osa-aikaisuus (lue: ei työtunteja) ei ole syy irtisanoutumiseen. Irtisanoutuessasi työsuhteesta voi TE-toimisto määrätä sinulle karenssin, joka vaikuttaa toimeentuloosi. Eli vaihtoehdoiksesi jää joko kituuttaa nollatuntilaisena tai yrittää hankkia kokoaikatyötä. Tässä vaiheessa fiksumpi lyö hanskat kokonaan tiskiin ja hankkii elantonsa sossun luukulta. Henkilökohtaisesti en voi moittia ihmisiä, jotka tähän päätökseen päätyvät. Harva meistä haluaa tehdä työtä harrastuspohjalta, poissulkien ne tv:ssäkin nähdyt miljonääriäidit. Riskitön reservi Ajatellaanpa asiaa työnantajan kannalta. Olet täysin riskitön sijoitus, ellet ole pahanlaatuinen kleptomaani, jonka taskuun eksyy toistuvasti työnantajan omaisuutta. Vakityöntekijälle joutuu maksamaan samaa palkkaa myös sairauslomapäiviltä sekä helpoilta tai hiljaisilta päiviltä, mutta onneksi todellisen kiireen iskiessä työnantajalla on reservissä orja Anteeksi, nollatuntilainen, joka tulee pyydettäessä ahkeroimaan. Vaikka työtä ei olisi tarjolla, työnantajan ei kannata sinua irtisanoa. Miksi sanoa irti ilmainen reserviläinen? Helpointa on roikottaa sinua mukana, jos tarvetta työntekijälle äkkinäisesti ilmaantuukin. Todettuamme kuinka mukavaa satunnaisella työsopimuksella työskenteleminen voikaan olla, nostetaan esiin vielä muutamia seikkoja. Palkallista vuosilomaahan sinulle ei välttämättä kerry, eikä jokainen työnantaja tarjoa samoja etuja, kuin vakituisille työntekijöille. Saatat myös olla työkavereille vain se ekstra, jota ei välttämättä kutsuta pikkujouluihin tai työporukan saunailtoihin. Ihmisestä riippuen tämä saattaa aiheuttaa jonkin asteista stressiä, masennusta tai riittämättömyyden tunnetta. Ja muista toki ajatella tulevaa eläkettäsi ja sen kertymistä. Jos työtunteja kertyy vaikka kymmenen per kuukausi niin tokihan se on parempi kuin ei mitään, vai onko? Miksi kukaan suostuisi töihin näillä ehdoilla? Heräsikö mielessäsi kenties kysymys, miksi kukaan älykkyysosamäärältään amebaa suurempi suostuisi tekemään töitä näillä ehdoilla? Otetaan esimerkiksi seuraavanlainen hypoteettinen tilanne. Olet työtön työnhakija ja työvoimatoimisto muistaa sinua työpaikkaosoituksella. Kirjeessä on työnantajan tiedot, käsky ottaa yhteyttä ja uhkaava kohta: Jos työnhakija aiheuttaa omalla menettelyllään esimerkiksi työhaastattelussa sen, ettei työsuhdetta synny, työnhakijalta pyydetään selvitystä asiasta ja TE-toimisto ratkaisee, tuleeko työnhakijalle asettaa jokin työttömyysturvalain mukainen seuraamus.. Menet työhaastatteluun jossa työnantaja tarjoaa sinulle sopimusta. Jos hyväksyt sopimuksen, olet aiemmin kuvatussa sopassa. Vaihtoehtoisesti jos sanot, ettet tällaiseen sopimukseen suostu, voi työnantaja ilmoittaa TE-toimistolle, ettet työllistynyt oman asenteesi vuoksi. Ja silloin kärsit seuraamukset. Nuoret työnantajien armoilla Varsinkin nuoret ovat heikoilla työelämässä, koska tarjolla on vain määräaikaisia ja osa-aikatöitä. Vanhempi sukupolvi ihmettelee kotona makoilua ja jaksaa muistuttaa, kuinka itse oli samanikäisenä jo vakityössä, unohtaen viime vuosina tapahtuneen työmarkkinoiden muutoksen. Työkokemusta kaipaava, oikeuksistaan tietämätön ja mahdollisien opintolainojen kanssa painiva nuori vastaanottaa helposti työtä kuin työtä. Ja tätähän työnantajat osaavat ovelasti käyttää hyväkseen, sanellen ehdot joihin on suostuttava. Nuoren osaksi jää haaveilu mahdollisesta vakituisesta työpaikasta. Herää kysymys milloin työnantajapuoli siirtyy soveltamaan samaa taktiikkaa kaikkiin työntekijöihin. Niin kauan kuin suurin osa työntekijöistä kuuluu ammattiliittoihin, jotka sopivat työehtosopimuksia ja hoitavat edunvalvontaa, näin ei pääse käymään. Huolestuttavaksi asian tekee ns. Loimaan kassan yleistyminen, sillä siellä työntekijälle tarjotaan pelkkää työttömyysturvaa. Liittojen toiminta taas keskittyy nimenomaan hyvinvointiin työssä, työttömyysturvan rinnalla. Tarkoitushan varmasti jokaisella on tehdä mielekästä, motivoivaa ja palkitsevaa työtä elääkseen. Kesää odotellessa kesätyöntekijöille terveisiä. Muista, että tutkit tarkoin työsopimuksesi ja otat selvää, kuka on luottamusmies, joka toimii sinunkin edunvalvojanasi työpaikalla. Kirjoittaja toimii varapääluottamusmiehenä ja ammattiosaston puheenjohtajana.

13 Hyvää huomista ay-liikkeelle Teksti ja kuva: TOMI JUNTUNEN Ammattiyhdistysliikkeelle on perinteisesti ollut vaikeaa saada mukaan nuorta väkeä, joka jakaisi myös niitä perinteisiä arvoja, joista liike on historiassaan ponnistanut. Toisaalta voihan olla niinkin, että meidän tulisi ottaa ennakkoluulottomasti vastaan uudet ajatukset, joita nuoret jäsenemme edunvalvontatyöhön voivat tuoda. Typen kemiantyöntekijöiden uutta kaartia edustavat vuoden alusta työsuojeluvaltuutettuna aloittanut Juha Björkbacka ja niin ikään vuoden alussa ammattiosaston johtoon ponkaissut Janne Leinonen. Rennolla otteella Juha voitti työsuojeluvaltuutetun vaalin loppuvuodesta 2011 ja hetkeäkään ei ole ollut epäselvää, etteikö hommaa alettaisi hoitaa heti täysillä ja miehelle ominaiseen rentoon tyyliin uusia ideoita esittäen. Juhan tyyli hoitaa asioita innolla ja aina positiivisella mielellä on herättänyt työntekijöissä välitöntä luottamusta nuoren TSV:n toimintaan. Miestä on vielä niin kovin helppo lähestyä, että uusimmille tulokkaillekaan ei ole kynnys korkealla esittää omia ideoitaan työsuojeluun liittyen. Taustaa ay-liikkeessä miehellä on kuitenkin jo vahvasti, sillä hän on toiminut osaston luottamusmiehenä vetyperoksiditehtaalla ja osallistunut aktiivisesti ammattiosaston toimintaan kymmenvuotisen Kemira -historiansa aikana. Koulutusta myös duunareille. TEAM -liiton hallitus nimitti Juhan työympäristöjaoston jäseneksi alkuvuodesta 2012, meille monille tutun aktiivin Antti Seppälän luovuttua jaostopaikastaan. Juha laittoi myös oman ammattitaitonsa kehittämisen kunnolla vauhtiin ja hakeutui Tampereen teknillisen yliopiston turvallisuustekniikan opintokokonaisuuden opiskelijaksi Kiljavalle. Tulevaisuudessa tämä tarkoittaa koko toimipaikan työturvallisuusasiantuntemuksen nousua aivan uudelle tasolle. Vauhdikas puheenjohtaja Janne Leinosen startti, suoraan ammattiosaston johtopaikalle, ei ollut kovinkaan pitkän kypsyttelyn tulos. Syyskokouksesta suoraan puheenjohtajaksi ilman turhia esilämmittelyjä noussut Janne on työosastollaan muurahaishappotehtaalla tunnettu sanavalmiudestaan ja loistavasta asenteestaan yhdessä tekemistä kohtaan. Jos Janne jossakin huomaa asian, jota tulisi parantaa, ei ainakaan jää ympäristölle epäselväksi mikä olisi miehen ratkaisu kyseiseen probleemaan. Janne on aloittanut työnsä puheenjohtajana varsin vauhdikkaasti ja muuttanut toimintatapojamme heti alusta alkaen, osasto tiedottaa paremmin toiminnastaan jäsenille ja hallitus kokoontuu muutaman viikon välein keskustelemaan työn alla olevista asioistaan. Puheenjohtajana hän on hyvin tehokas ja hallitsee vastuun jakamisen ja hoitaa tietysti huolella työt, jotka itse ottaa hoitaakseen. Armottoman kovana huumorimiehenä Janne pitää huolen siitä, ettei porukalla tule tiukassakaan paikassa suru puseroon, vaan kaikessa tekemisessä on aina myös hyvää asennetta. Koulutusasiat ovat lähellä Jannen sydäntä, hän lähtikin mukaan Työelämän koulutusneuvojat -koulutusohjelmaan, opis kelemaan koulutusneuvojaksi ja tähtäimessä on nostaa työntekijöiden kouluttaminen sille kuuluvaan arvoonsa. Nykyisin työnantaja panostaa ainoastaan toimihenkilöiden koulutukseen ja tähän epäkohtaan onkin saatava parannuksia ja varmistettava se, että myös työntekijöillä on mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan työnantajan kustannuksella. Keskusteluissa tuoreen puheenjohtajan kanssa käy myös hyvin pian selväksi, että ammattiosaston tulee ottaa aktiivinen rooli henkilöstösuunnitelman valvonnassa ja henkilöstön rekrytoinnissa, koska se on sitä perustyötä millä varmistetaan henkilöstön jaksamista ja luodaan pohjaa edunvalvonnalle myös tulevaisuudessa. TEAMin hallitus nimittikin Jannen koulutusjaoston varajäseneksi ja mikä jaosto sen paremmin tälle miehelle passaisikaan. Näiltä jätkiltä ei näytä virtaa puutuvan ja veikkaankin että molemmilla on ammattiosaston toimintaan vielä paljon annettavaa. Toivotankin molemmille menestystä luottamustehtäviensä hoidossa, tässä porukassa on mukava tehdä ammattiyhdistystyötä! Kirjoittaja on kunnallispoliitikko, luottamusmies ja TEAM -liiton hallituksen jäsen. Työsuojeluvaltuutettu Juha Björkbacka ja ammattiosaston puheenjohtaja Janne Leinonen.

14 Spielen macht frei Teksti ja piirrokset: JUHA RUOTSALAINEN Novelli Hämmentynyt poika katselee ympärilleen. Ei ristin sieluakaan näköpiirissä. Ympäristö on hänelle täysin outo, hän ei ymmärrä sen muotoja tai värejä. Aivan kuin ne eläisivät sen mukaan mihin poika katseensa suuntaa. Maastos sa vaihtelevat kumpareet ja syvänteet kuin jähmettyneet aallot. Sieltä täältä kohoaa omituisia ulokkeita, jotka haarautu vat loput tomasti ylös ja sivuille kadoten lopulta korkeuksiin. Ne heittävät pitkiä varjoja milloin mihinkin suuntaan ja piilottavat sil miään siris täen ylös tähyilevän pojan katseilta valon tai valojen lähteet. Kaiken tämän vierauden keskellä poika seisoo henkseleillä varustetuissa nahkashortseissaan ja tiukasti ylös asti napitetussa valkoisessa kauluspaidassaan. Hänen hiuksensa on kammattu siistille jakaukselle. Lyhyt kravatti on solmittu ryhdikkäästi. Pieni poika on yksin ja peloissaan. Hei. Kuka sinä olet, kysyy ääni hänen selkänsä takaa. Nuorella tytöllä on ystävällinen leveä hymy. Hänellä on vaalea käsin ommeltu mekko ja hartioiden yli ylettyvät tummat hiukset, jotka kihartuvat hieman latvoistaan. Oletko täällä ihan yksin, tyttö jatkaa. Olen kai eksynyt siskoistani. Minä olen Helmut, poika vastaa arasti. Minun nimeni on Anne. Hauska tavata, tyttö sanoo ja ojentaa kätensä. He kättelevät varovaisesti ja jäävät tuijottelemaan toisiaan. Tyttö on poikaa päänmitan verran pidempi. Tyttö katkai see hiljaisuuden. Leikittäisiinkö jotain? Vaikka kuurupiiloa? Leikitään vain, poika innostuu. Poika jää kädet silmillään laskemaan kymmeneen ja tyttö juoksee ensimmäiseen hätäisesti löytämäänsä piiloon. Kymmeneen laskettuaan poika vielä varoittaa tulostaan ja lähtee etsimään tyttöä. Ympäristö tarjoaa runsaasti piilopaik koja, mutta lopulta poika löytää tytön piilostaan. Poika on riemuissaan. Minä olisin täyttänyt huomenna kymmenen vuotta. Vuorotellen he piiloutuvat ja etsivät toisiaan. Heillä molemmilla on hauskaa ja leikki jatkuu kauan. Lopulta poika luulee löytäneensä parhaan mahdollisen piilon. Tyttö saa laskentansa päätökseen, huomaa pojan kum pareen takana ja hiipii hetkessä hänen luokseen. Pöö, tyttö huutaa niin kovaa kuin keuhkoistaan irti saa. Hui! Olipa täysosuma, varsinainen napakymppi! Melkein kuin Adisedän kellarissa, poika pelästyy. Lapset nousevat kumpareen päälle ja istuvat hetken hiljaa. Poika rauhoittuu pian ja ehdottaa tytölle uutta leikkiä. Ollaanko seuraavaksi hippaa, hän kysyy ja samalla läpsäyttää kädellään tyttöä. Sinä jäit hipaksi, poika vielä huikkaa ja juoksee karkuun. Hei, epäreilua! Tuo oli huijausta, tyttö huutaa nauraen takaisin, ponkaisee pystyyn ja ryntää pojan perään. He juoksevat pitkin epätasaista maastoa, huutavat ja nauravat, läpsivät toisiaan hipaksi ja jatkavat taas juoksuaan. Pit kän takaa-ajon jälkeen he kompuroivat notkelman reunalla, kaatuvat nauraen ja jäävät hengästyneinä vierekkäin makaamaan. Poikaa saa hengityksensä tasaantumaan. Lämmin ilon ja onnen tunne leviää hänen kehossaan. Poika hymyilee, kään tyy vieressään makaavan tytön puoleen ja antaa tälle yllättäen suukon poskelle. Kuule, taidat olla hiukan liian nuori pussailemaan tyttöjä, tilanteesta yllättynyt tyttö sanoo. Poikaa nolottaa ja hän kääntää päänsä toiseen suuntaan. Tyttö ei halua pojan pahastuvan ja jatkaa jutustelua. Minä olen jo 15-vuotias. Minkä ikäinen sinä olet? Minä olisin täyttänyt huomenna kymmenen vuotta, poika vastaa. He makaavat vielä hetken hiljaa vierekkäin, kunnes poika nousee istumaan ja kääntyy katsomaan tyttöä silmiin. Oletko sinä joskus pussannut pojan kanssa? Tyttö on hetken hiljaa ja nousee hänkin istumaan. Olen minä pussannut yhden pojan kanssa. Hänen nimensä oli Peter. Me olimme pitkään piilossa ja

15 suutelimme ulla kolla niin, etteivät muut nähneet. Jaa, sanoo poika. Hän ei oikein ymmärrä kuulemaansa. He istuvat hiljaa. Tyttö ottaa poikaa kädestä kiinni ja puristaa sitä hellästi. Ehkä minun pitäisi lähteä etsimään perhettäni, hän sanoo. Minäkin haluaisin löytää sisarukseni. Äidistä ja isästä ei ole niin väliä. He syöttivät minulle myrkkyä, poika vastaa. Lapset katsovat toisiaan hetken, hymyilevät ja kääntyvät eri suuntiin. He ehtivät kävellä muutaman askeleen, kun tyttö kääntyy ja huikkaa pojan perään. Mikä sinun sukunimesi on? Goebbels, minä olen Helmut Goebbels. Entä sinä? Frank, Anne Frank. Oli mukava tavata. Leikitäänhän taas yhdessä huomenna? Totta kai. Tästä eteenpäin joka ikinen päivä. Mukava kuulla, Anne. Huomenna nähdään, Helmut. Kirjoittaja on pääluottamusmies, Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen puheenjohtaja ja liittovaltuuston jäsen. Hän on myös paatunut kaappinovelisti ja piirustelija, sekä muutenkin omituinen höpöttäjä.

16 Lukijaristeily Pietariin TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry järjestää TEAMspiritin lukijoille risteilyn Pietariin Lähtö Helsingin Länsisatamasta perjantaina klo 19. Kokoontuminen on satamassa klo Paluu sunnuntaina klo 8. Risteily tapahtuu Princess Maria -laivalla ja matkan hinta on 150 /henkilö. Hinta sisältää majoituksen B-luokan neljän hengen hytissä, kaksi buffet-illallista ruokajuomineen, kaksi aamiaista sekä kuljetusmaksun laivalta Pietariin ja takaisin laivaan. Mukaan tarvitaan passi, joka on voimassa vielä puoli vuotta matkan jälkeen. Sitovat ilmoittautumiset mennessä Raisa Rasilaiselle joko sähköpostilla tai oheisella lomakkeella osoitteeseen: TEAM työttömyyskassa / Raisa Rasilainen, PL 291, Helsinki. -lukijaristeily Pietariin Ilmoittaudun TEAMspiritin lukijaristeilylle Pietariin Nimi: Osoite: Sähköposti ja/tai puhelinnumero: Henkilötunnus: Passin numero: Hyttikaveritoiveet: Kuvat: Raisa Rasilainen

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi Hyviä käytäntöjä työelämään seminaari, Kokkola 4.9.2006 Ota puheeksi kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi työpsykologi, ylitarkastaja Olavi Parvikko, STM Esimiehille

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry 20.8.2013 Taustatiedot Sukupuoli 100% 80% 67% 60% 40% 33% 20% 0% Mies Nainen Kaikki

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro Kari Mäkelä Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 SFS 14.12.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.fi 1 Kaukoviisaus, harkinta, etukäteen

Lisätiedot

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

Suomalaiset ja työnteko & suomalaisuuden merkitys tuotteissa ja palveluissa

Suomalaiset ja työnteko & suomalaisuuden merkitys tuotteissa ja palveluissa Suomalaiset ja työnteko & suomalaisuuden merkitys tuotteissa ja palveluissa METODI JA OTOS N = 1001 Kysely toteutettiin lomakekyselynä M3 Research Finlandin paneelissa maaliskuussa 2015. ASUINALUE Uusimaa

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

75289 Laskuvarjo. Ideoita LASKUVARJO leikkeihin

75289 Laskuvarjo. Ideoita LASKUVARJO leikkeihin 75289 Laskuvarjo Ideoita LASKUVARJO leikkeihin LASKUVARJO leikit, tuotenumero 75289 Leikkivarjon käyttö: - hauskaa, jännittävää, erilaista ja motivoivaa toimintaa Leikin valmisteluissa ja opettelemisessa

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot