Viite: VM/1458/ /2012/Viite VM099:03/2011 Ohjeet ydintoimintoanalyysin laatimiseksi hallinnonaloilla

Transkriptio

1 Esitys LSSAVI/3620/ / Viite: VM/1458/ /2012/Viite VM099:03/2011 Ohjeet ydintoimintoanalyysin laatimiseksi hallinnonaloilla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkemykset vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (VATU) ydintoimintoanalyysiin liittyen Virastonnäkemyksen tausta VM:n ohjeistuksen mukaan virastot voivat organisoida sisäisen valmistelunsa parhaaksi katsomallaan tavalla. Ne voivat haluamallaan tavalla vuorovaikutteisesti ja strategisesti arvioida omia toimintojaan yleisessä ohjeissa esitetyn viitekehyksen mukaisesti ja tehdä esityksiä miten toimintoja voidaan kehittää, uudelleen järjestellä, uudistaa tai mistä voidaan luopua. Ne voivat tehdä esityksiä koko valtionhallinnon ja muiden hallinnonalojen toimintaan liittyen unohtamatta esityksissä poikkihallinnollisen yhteistyön mahdollisuuksia ja arviointeja organisaationsa tehtävän alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Hallinnonalojen odotetaan tekevän rohkeita, visionäärisiä ja innovatiivisia avauksia ja ideoita toiminnan uudistamiseksi toiminnan kaikilla tasoilla. Sekä laajat että pienemmät uudistusehdotukset ovat tervetulleita. Poikkihallinnollisen yhteistyön etsimiseen kannustetaan kaikilla tasoilla, Prosessin halutaan olevan luova, ennakkoluuloton, vuorovaikutteinen, tulevaisuuteen suuntaava ja ideoiva. Tähtäin on vuodessa LSSAVI on kuluneen 2,5 puolen vuoden aikana esittänyt runsaasti tähän liittyviä esityksiä ja se on ollut etunojassa VATUn sisältämän ajattelumallin suhteen. Koko LSSAVIn toimintafilosofia uuden toimintakulttuurin ja asenteen aikaansaamiseksi ja sitä kautta pitkälti vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi on VATUn tavoitteiden mukaista - sisältöä ja toimintamalleja on siis jo paljon valmiina. LSSAVI näkeekin tarpeellisena aluehallintovirastojen vastuualuekohtaisen tiedonkeruun lisäksi virastonäkemyksen esittämisen. Aluehallintovirastot muodostavat jo tällä hetkellä monialaisen alueellisen toiminta-alustan. Virastonäkemyksen pääkohdat Virastonäkemys kattaa näkemyksiä koko aluehallinnon uudistamiseen. Puh/tfn n toimipaikka

2 Teemat ovat seuraavat: - Toimintojen kokoaminen aluehallintoviraston alustalle ja yhteistyön tiivistäminen alueellisten viranomaisten kanssa - Innovatiivisen toimintakulttuurin ja poikkihallinnollisuuden vahvistamisen periaatteet ja vaikutukset 1. Toimintojen kokoaminen aluehallintoviraston alustalle ja yhteistyön tiivistäminen alueellisten viranomaisten kanssa LSSAVIn näkemyksen mukaan aluehallinnon tehtävien kokoamista monialaiselle aluehallintovirastoalustalle tulee jatkaa määrätietoisesti jo tällä hallituskaudella todellisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden saavuttamiseksi sekä erityisesti kansalaislähtöisen toiminnan edelleen kehittämiseksi ja poikkihallinnollisuuden vahvistamiseksi aluehallinnossa. Strategista tulosohjausta pitää edelleen kehittää siten, että strategia-asiakirja on aluehallintovirastojen perusohjausasiakirja. Strateginen tulossopimus määrittää vuotuiset tavoitteet, joiden toteuttamiseksi määritellään kokonaiskehys. Viraston johto vastaa tavoitteiden toteuttamisesta annetun kokonaiskehyksen puitteissa. Ministeriötasolla avien tulosohjausta tehdään tämän lisäksi erillisten tulosohjausasiakirjojen kautta (esim. työsuojelu). Näihin pitää sisällyttää poikkihallinnolliset tehtävät ja velvoitteet. Esimerkiksi poliisihallinnolla näin jo jossain määrin onkin. Kun linjaukset valtionhallinnon kehittämiseksi perustuvat niin keskus- kuin aluehallinnon osalta poikkihallinnollisuuden edistämiseen, on aina rakenteellisia uudistuksia tehtäessä tämä näkökulma huomioitava. Näin toimittaessa parannetaan valtion hallinnon kokonaistuottavuutta ja vahvistetaan edellytyksiä toiminnan kehittämiseksi ja johtamiseksi aluehallintovirastoissa. Jo tehdyt muut selvitykset tulee hyödyntää tässä yhteydessä. n toimipaikka

3 2. Innovatiivisen toimintakulttuurin ja poikkihallinnollisuuden vahvistamisen periaatteet ja vaikutukset Innovatiivisen ja havainnoivan toimintakulttuurin vahvistaminen edellyttää koko valtionhallinnossa innovatiivista ja osallistavaa toimintakulttuuria ( ks. liite 1 LSSAVIn innovaatiojohtaminen, PLUTO). Uteliaisuus, uskallus, rohkeus ja innovatiivisuus, visionäärisyys, joustavuus ja yhteistyökyky, riskiottokyky, uskallus epäonnistua ja yrittää uudelleen ovat avainsanoja menestykseen ja työhyvinvointiin. Vaikka työn ja toiminnan tahti on eri, on uusi toimintakulttuuri kaikille sama, pienissä ja isoissa asioissa. Palaute on ehdottoman tärkeää. Uusiin toimintatapoihin siirrytään helpommin pienten kokeilujen kautta. Toimintakulttuurin muutos edellyttää - keskushallinnon siilomaisuuden purkamista ja valtioneuvoston toimintojen vahvistamista. - poikkihallinnollisuuden huomiointia keskushallinnon ja aluehallinnon rakenteellisissa uudistuksissa (uudistuksen vaikutukset poikkihallinnollisuuden vahvistamiseksisystemaattisen arviointitoiminnon luonti). - tietojärjestelmien kehittämisessä strategisen arkkitehtuurin vaatimien uudistusten toteuttamista sekä virastokohtaisten toimintaympäristön muutokset huomioivien dynaamisten sähköisten pilotointien mahdollistamista. - siirtymistä dynaamiseen toimintakulttuuriin ja tätä estävien jäykkien rakenteiden purkua. - areenoiden luomista, joissa vaihdetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä keskus- ja aluehallinnon toimijoiden sekä yksityisten toimijoiden kesken ( triple helix). - uteliaisuutta ja analyyttista työskentelyotetta, tiedolla johtaminen on tulevaisuuden kilpailukykytekijä julkisella sektorilla (ks. liite 3: hyvinvoinnin ja turvallisuuden ohjaus- ja arviointijärjestelmä). - rohkeutta ottaa käyttöön uusia sähköisiä ja mobiiliratkaisuja niin tietojohtamisen, asiakaspalvelun, työprosessien kehittämisen tueksi. - arvojen nostamista keskiöön: vain sitoutumalla yhteisiin arvoihin saadaan todellinen muutos aikaan. n toimipaikka

4 Sinisen kirjan teesit täydentävät arvoja ( ks. liite 2). Toiminta on saatettava aluehallintovirastojen arvojen ja niitä täydentävien sinisen kirjan teesien mukaiseksi. Edellä mainitut toimintaperiaatteet vahvistavat valtion hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Todellisten tuottavuus- ja vaikuttavuustulosten saavuttaminen edellyttää sitä, että samalla kun keskus- ja aluehallinnon tehtäväkokonaisuutta mietitään, on pohdittava miten tehtävät toimintaympäristössä ja valitussa poikkihallinnollisuutta ja ennakoivaa toimintaa korostavassa toimintakulttuurissa järjestetään. Luonnollisesti tämä edellyttää keskus- ja aluehallinnon resurssien uudelleenallokointia tietyssä määrin. Yritysmaailmassa työssä jaksamiseen liittyen on käytössä sanonta business must be fun too. Aluehallintovirastoissa sama asia voidaan kuvata sanonnalla on mukava tulla ja olla töissä. LSSAVI: Teemavuosi 2012 Kohtele toista, niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Yhteistyöterveisin n toimipaikka

5 Ylijohtaja Jorma Pitkämäki Kehitys- ja strategiapäällikkö Marja-Riitta Vest LIITTEET/BILAGOR Liite 1: Liite 2: Liite 3: LSSAVIn innovaatiojohtamisen malli AVICI ( AVI Community Intelligence PLUTO) Arvopohjainen johtaminen, case Sininen kirja Hyvinvoinnin ja turvallisuuden ohjaus- ja arviointijärjestelmä n toimipaikka

6 Liite 1 Sisäinen ohjeistus koskien innovaatiojohtamista Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Taustasta Käynnissä oleva rakenteellinen uudistus koskee voimakkaasti koko julkista sektoria. Kestävyysvaje, julkisten tulojen riittämättömyys kattaa julkisia menoja, on edelleen kasvava. Huoltosuhteen samanaikaisesti heikentyessä yhä pienempi osa väestöstä kantaa vastuun kasvavista menoista. Säästöt ja leikkaukset ovat siis välttämättömiä. Tämäkään ei riitä, vaan julkishallintoa ja sen rakenteita joudutaan uusimaan ja tuottavuutta parantamaan. Tuottavuuden parantaminen edellyttää työnteon uusia muotoja ja tekemisen sisällön uudistamista ts. innovaatiojohtamista. Tämä työ onnistuu vain yhteisöllistä osaamista vahvistamalla, josta käytämme nimitystä AVICI (AVICI=AVI Community Intelligence= AVIn yhteisöllinen älykkyys). Yhteisöllisessä AVICI-prosessissa on yksinkertaisuudessaan kysymys sisäisen yrittäjyyden vahvistamisesta ja oman työn kehittämiskohteiden tunnistamisesta. Kyse on toimintakulttuurin muutoksesta, jossa korostuu taito ymmärtää yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten merkitystä oman työn näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa. AVICI edellyttää henkilöstöltä uteliaisuutta, tiedon janoa oman ympäristön ja tulevaisuuden suhteen, aloitteellisuutta, innokkuutta ja uskallusta ts. siirtymistä passiivisesta tuodaan tietoa -kulttuurista aktiiviseen tiedonhakukulttuuriin, jota kutsutaan tietojohtamiseksi. Yhteisöllisen AVICI-kulttuurin aikaansaamiseksi ja henkilöstön sitouttamiseksi tarvitaan uudenlaista johtajuutta, vahvaa näkemyksellistä otetta ja arvojen aitoa jalkautusta. Toimintatapojen uudistaminen vaatii kyseenalaistamista ja vanhojen toimintatapojen ja myyttien murtamista. AVICI-kulttuurissa johtajan periaatteet ovat: luota - älä käske toimintavapauksia rajaten, ohjaa ja kannusta - valmenna. AVICI siis kannustaa kokeilemaan, testaamaan asioita pienellä panoksella. Hyvät kokemukset ja menestykset levitetään koko organisaatioon. AVICI edellyttää muutosten aistimista, ajassa elämistä ja tarvittaessa nopeaakin reagointia - nk. ketteryyttä. AVICIn myötä myös kokouskulttuuria uudistetaan. Varsinaiset kokoukset ovat hyvin valmisteluja: kokouksissa suunnitellaan, tehdään valmiiksi, sovitaan ja sitoudutaan toimimaan. Kokouksien rinnalle n toimipaikka

7 nousevat johonkin substanssiin tai laajempaan poikkihallinnolliseen teemaan liittyvät luovat aivoriihet ja ideapalaverit. Yhteisölähtöisen AVICI-prosessin kuvaus "sarjakuvakielellä" Utelias ja innokas työntekijä hakee aktiivisesti uusia ajatuksia: toimintaympäristöään analysoiden,...joskus rohkeuttakin hieman koetellen n toimipaikka

8 ... uusia näkökulmia avoimesti hakien... epäilijöihin törmäten MUTTA omaan ajatukseen kuitenkin vakaasti uskoen ja ajatus kirkkaana loistaen...vielä omien verkostojen kanssa niitä testaten ' ja ajatuksia pallotellen n toimipaikka

9 ...ideoitaan ja ehdotuksiaan innolla eteenpäin vieden esimiehelle niitä esitellen..palautetta odotellen...joskus parrasvaloissakin paistatellen...hetken kiitoksesta nauttien ja jatkaa tyytyväisenä työtään. n toimipaikka

10 Yhteisöllisen AVICI-prosessin askelmerkit LSSAVIssa siis jatketaan vuonna 2011 megatrendien analysoinnilla käynnistynyttä työtä. Keskeistä on trendien ja heikkojen signaalien tunnistaminen ja niiden vaikutusten analysointi aluehallintovirastoon, sen vastuualueiden ja yksiköiden toimintaan. Työ käynnistyy jo huhtikuussa henkilöstölle suunnattavan webrobol-kyselyn myötä. Tämän kyselyn tarkoituksena on kartoittaa kuinka hyvin innovaatiojohtamisen periaatteet on ymmärretty vai onko niitä ymmärretty lainkaan. Samalla haetaan perustettavaan AVICIn ideapankkiin ensimmäisiä kehitysideoita. Tämän kyselyn tulokset käsitellään ensi kerran strategiapäivänä kesäkuussa 2011, jolloin aiheena on yhteisöllisen AVICI-prosessin jalkautus arkipäivän työhön. AVICI-mallissa kehitysideoita haetaan siis useaa eri reittiä. Henkilöstö voi tallentaa ideoitaan perustettavaan AVICIn ideapankkiin, yksikkö tai tiimit voivat esittää ajatuksiaan suoraan yksikön päällikölle tai vastuualuejohdolle tai strategia- ja kehittämistyöstä vastaaville. Tärkeintä on, että kehitysideoiden esittämiselle on selkeä reitti ja että henkilöstön kehitysideat käsitellään mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Strategiaryhmän roolina AVICI-prosessissa on varmistaa henkilöstön kehitysideoiden käsittely, peilata niitä LSSAVIn strategiaa vasten, vastata aloitteiden poikkihallinnollisesta käsittelystä ja hyvien käytäntöjen levittämisestä. Niin AVICIn kuin viraston strategisten tulostavoitteiden etenemistä seurataan ylijohtajan neljännesvuosikatsauksen yhteydessä sekä johtoryhmässä. Strategiaa toteuttava kehittäminen LSSAVIN strategia-asiakirja ja tulossopimus- asemakaava Olennaista on varmistaa toteuttavatko ideat LSSAVIn visiota ja strategisia tavoitteita AVICI Ideapankki LÄNSI-JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO n toimipaikka

11 11/17 Liite 2 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Sininen kirja -SININEN KIRJA - ARVOPROSESSI Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta "Turvallisempi huominen". Ohjelmassa valtioneuvosto on päättänyt yhteensä 64 toimenpiteestä arjen turvallisuuden parantamiseksi. Kansallisen ohjelman rinnalla laadittiin ensimmäistä kertaa sisäisen turvallisuuden alueelliset toimeenpanosuunnitelmat aluehallintovirastojen johdolla. Sisäisen turvallisuuden yhteensovittamistyötä tehdään aluehallintovirastojen johdolla laajassa yhteistyössä kuntien, eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Syyskuun alkuun mennessä valmistuneet alueelliset ohjelmat noudattavat minimissään sisäisen turvallisuuden ohjelman rakennetta ja keskittyvät samoille aihealueille. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa työtä tehdään osana kokonais-turvallisuuden yhteistoimintaa, jossa fokus on sisäisen turvallisuuden kehittämisessä. Kokonaisturvallisuussuunnittelussa seurataan yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjauksia. Kokonaisturvallisuussuunnittelun lähtökohtana on yksilön hyvinvoinnin turvaaminen. Keihäänkärkihanke on nimeltään SININEN KIRJA, joka liittyy juuri nuorten syrjäytymiseen ja siihen miten vanhemmat, koulut ja työelämä saadaan yhteisesti enemmän mukaan nuorten elämänhallinnan tukemiseen ja ohjaukseen. Sininen kirja-arvoprosessi Kaikista tehokkainta tulevaisuuden kannalta on ennaltaehkäisevä työ lasten ja nuorten elämänhallinnan taitojen vahvistamiseksi. Sininen kirja eräänlainen elämänpassi avaa elämänhallinnan oven tulevaisuuteen lapsille ja nuorille, vanhemmille, kasvattajille ja opettajille sekä työnantajille. Sinisen kirjan teesit siivittävät läpi elämän perinteisin ja modernein tavoin eri elämäntilanteisiin sovitettuna. Sinisellä kirjalla pyritään vaikuttamaan ensisijaisesti juureen vahvistamaan maaperää, jotta lapsen kasvualusta olisi mahdollisimman hedelmällinen ja tasapainoinen. Sininen kirjan teesit koskettavat kaikkia ja aluehallintovirasto haastaa eri toimijat pohtimaan, mitä kukin henkilö itse tai hänen edustamansa organisaatio voi asian hyväksi itse tehdä. On hyvä muistaa, että vaikka ympärillämme kaikki muu jatkuvasti kehittyy ja muuttuu, ovat lasten tarpeet aina olleet ja tulevat vastakin olemaan samoja. Asuupa lapsi ydin-, yksinhuoltaja- tai

12 12/17 sateenkaariperheessä hän tarvitsee erityisesti perushoivaa ja -huoltoa, aikaa, rakkautta ja rajoja sekä hyviä tapoja, tunteen siitä, että on rakastettu ja hyväksytty perheessä, koulussa ja kaveriporukassa, ja ennen kaikkea tulevaisuudenuskoa ja -toivoa! Sinisellä kirjalla pyritäänkin vaikuttamaan juureen vahvistamaan maaperää, jotta lapsen ja nuoren kasvualusta olisi mahdollisimman hedelmällinen ja tasapainoinen. Varhaiskasvatuksesta yliopistoon ulottuvan Sinisen kirjan pilotin tavoite on kuusipilarinen: Oppilaat: Elämänhallinnan taitoja, oppimista; elinikäisen osaamisen taitoja opettaminen/tukeminen Vanhemmat: Vanhemmuutta (kasvatustehtävää) tuetaan Opettajat: Jaksamista tuetaan ja annetaan tarvittavia työvälineitä ja "mandaatti Työnantajat: Turvataan laadukkaan ja osaavan työvoiman saanti tulevaisuudessa Puolustusvoimat: Turvataan laadukkaan ja osaavan nuorisoikäluokan läpäisy armeijassa Vapaa-ajan toiminta: Vapaa-ajan toimijoita tuetaan ja annetaan tarvittavia työvälineitä Työelämässä työntekijä ja kouluissa oppilas, armeijassa varusmiespalvelusta suorittava tai vapaaajantoiminnassa mukana olevat tarvitsevat ammatillisen osaamisensa lisäksi pitkälle samoja elämänhallinnan työkaluja ja taitoja selvitäkseen tulevista haasteista. Kaikkien yhteinen etu, että näistä haasteista ollaan tietoisia, niistä keskustellaan ja niihin kiinnitetään riittävästi huomiota kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla harjoitteluaikoina, varusmiespalveluaikana ja harrastustoiminnassa. Tällä tavoin voidaan parhaiten turvata se, että nuoret valmistuttuaan omaavat hyvä sosiaaliset valmiudet ja pääsevät mahdollisimman hyvin kiinni työelämään ja muihin sosiaalisiin yhteisöihin. Sinisen kirjan teesit Ihmisarvon kunnioittaminen kotona, koulussa, työssä ja vapaa-ajalla Empatia Hyvät käytöstavat ja asiallinen kielenkäyttö Itsehillintä ja itsekuri Oma-aloitteellisuus Rehellisyys Vastuullisuus ja luotettavuus Lojaalisuus omalle työ-, koulu-, vapaa-ajan yhteisölle Itsensä kehittäminen, halu oppia uutta ja uskallus uusien oivallusten esittämiseen Nöyryys, ts. suostumus olemaan työntekijä/oppilas jota saa neuvoa, kouluttaa, ohjata ja opettaa sekä kykyä ottaa vastaan uudet opit Sitoutuminen työpaikkaan, opiskelupaikkaan, opiskeluun, työntekoon Positiivisuus Turvallisuuden noudattaminen Sinisen kirjan hengessä korostetaan hyvien oppimistulosten rinnalla elämänhallinnan taitoja Nuorten elämänhallinnan työkalujen käyttötaidot arvioidaan yhteisesti sovituilla arviointikriteereillä sekä kouluissa että työpaikoilla ja nuorille annetaan selkeä palaute oppimistulosten arvioinnin rinnalla elämänhallintataidoista. Sinisen kirjan teesit sertifioidaan ja elämänhallinnan taitojen hallintaan panostava koulu, työpaikka, vapaa-ajan järjestö tai muu taho saa oikeuden käyttää sinisen kirjan tunnuksia (lippu, logo) kaikessa toiminnassaan. Sinisen kirjan laatukriteerit täyttävistä tahoista luodaan verkosto, myös virtuaalisesti, eri tasoilla ja tavoilla toteutettuna.

13 13/17 Sininen kirja- fyysisesti SININEN KIRJA on hyvin niukkasisältöinen ja keskittyy pääosin elämänhallinnan teeseihin, jotka pätevät ihmisen koko eliniän ja kaikki muu on kirjassa ns. upcodien takana. Tällä tavalla saamme modernilla tekniikalla kirjan elämään ja olemaan mielenkiintoinen kaikissa ikäluokissa ja olemaan aina ajan tasalla. Sininen kirja on on luotu kuvaamaan arvoprosessia. Mukaan tulevat tahot voivat käyttää kirjaa apunaan tahi sitten ei. Sinisessä kirjassa on kysymys arvoprosessista ja prosessi on aina kehittyvä. Niin myös sininen kirjamme kehittyy yhteistyössä toimijoiden kanssa, ajassa kiinni ollen. Sinisen kirjan moderniin informaatioteknologiaan perustuva järjestelmä avaa vanhempien, nuorten, kouluväen ja työelämän edustajien välisen yhteisen kanavan ja menetelmän, josta on helposti saatavissa päivittyvää tietoa ja keinoja aina kasvatuksen ydinasioista työelämän vaatimuksiin Aikataulu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston keskuskaupungit ovat tiedotustilaisuudessa ilmaisseet tahdonilmaisunsa olla mukana sinisen kirjan arvoprosessissa.vuoden mittainen piltotointivaihe on parhaillaan käynnistymässä keskuskaupunkien ja mukaan lähtevien muiden tahojen oman näköisenä sovellutuksena. Vuosina aikana sininen kirja levitetään valtakunnallisesti. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto koordinoi ja UPCODE Ltd toimii niin sisällöllisenä kumppanina kuin myös teknologisena asiantuntijana ja toteuttajana. Molemmat toimivat myös työnantajina Sinisen kirjan pilottiorganisaatioina Liite 3 Viite: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia, Hyvinvoinnin ja turvallisuuden ohjauksen ja arvioinnin kehittäminen Hyvinvointipalvelujen ohjaus- ja arviointijärjestelmän kehittäminen julkisen sektorin yhteistyönä on tarpeen tilanteessa, jossa Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ovat perusteellisen uudistamisen edessä. Yhtä kaikki tarkastelu tulee ulottaa yksityiseen sektoriin niiltä osin kuin se tuottaa julkisen hallinnon palveluja ostopalveluna. Kysymyksessä on julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen haaste kansalaisten hyvinvointipalvelujen laadukkuuden ja saatavuuden turvaamisen osalta. HYVINVO INTI LUO TURVALLISUUTTA JA TURVALLISUUS LUO HYVINVO IN TIA Terveydenhuoltolain ( /1326, 12 ) myötä kunnille on tullut velvoite laatia hyvinvointikertomus valtuustokausittain. Nuorisolain ( /72) myötä nuorten ohjauspalvelut järjestetään kunnissa moniammatillisena yhteistyönä. Turvallisuussuunnittelun osalta työ on myös poikkihallinnollisesta, samoin kuin kuntien valmiussuunnittelu. Kunnissa on siis käynnissä runsaasti eri tavoin organisoitua poikkihallinnollista työtä, joka on myös eri tavoin vastuutettu kunnan virkamiehille. Kuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyö tuleekin jatkossa nähdä yhtenä kokonaisuutena, jonka alaisuudessa voi olla erilaisia moniammatillisia, hieman eri kärkiin keskittyviä tiimejä. Poikkihallinnollisen ohjausryhmän tulee puolestaan seurata valikoitujen indikaattorien valossa vuosittain ja tarpeen mukaan useamminkin hyvinvointipalvelujen ja turvallisuuden tilaa niin määrällisesti kuin laadullisesti, ja ohjata toiminnan kehittämistä syntyneiden tarpeiden mukaisesti.

14 14/17 Strategia sisältää tähän liittyvän toimenpide-ehdotuksen, joka edellyttää niin keskushallinnon ohjauksen tarkistamista, aluehallinnon viranomaisten vahvaa kytkemistä mukaan indikaattorityöhön sekä kuntien monivivahteisen turvallisuus-, hyvinvointi- ja valmiussuunnittelukokonaisuuden avaamista ja uudelleenarviointia. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Hyvinvoinnin edistäminen Elinkeinoelämä Infra, turvallinen ja viihtyisä ympäristö Osaava työvoima Tuottava ympäristö -Ohjaus ja informointi -Valvonta -Kehittäminen -Yhteistoiminta -Lupahallinto Palvelut julkiset ja yksityiset Kuvio. LSSAVI:n tarkastelunäkökulman tuottava, älykäs ympäristö ( vrt. Kunta- ja palvelurakenneuudistus: elinvoimainen alue) Tänä päivänä ns. tuottavien ympäristöjen arviointi keskushallintolähtöisesti on hajanaista. Se on myös nykyisellään erittäin haasteellista johtuen olemassa olevien rakenteiden kompleksisuudesta. Ministeriökohtaista ohjausta ja arviointia kohdistuu kaikkiin tuottavan ympäristön osatekijöihin, kyseessä on pitkälti sektorisoitunut arviointikulttuuri. Kuntien toiminnassa on vallalla kokonaisvaltainen, poikkihallinnollinen arviointikulttuuri - tuottavien ympäristöjä arvioidaan kokonaisuutena ja niiden kehitys on riippuvainen osatekijöidensä summasta. Jatkossa tarvitaan niin substanssiarviointia ja kuin myös kokonaisvaltaisempaa näkemyksellistä analysoivaa arviointiotetta sekä keskus- ja että aluehallinnon tasolla. Kysymys on siitä mitä tietoa päätöksenteon ja suunnittelun pohjaksi eri tasoilla tarvitaan ts. on kyse analysoivasta valinnasta koskien sitä, mikä tieto on relevanttia ohjauksen näkökulmasta, milloin tietoa tarvitaan, kenelle ja mihin tarkoitukseen tietoa kulloinkin tuotetaan sekä miten tietovarantoja kerätään ja päivitetään. Näitä kysymyksiä tarkastellaan valtion keskus- ja aluehallinnon, kunnan ja kansalaisen näkökulmista. Koko prosessissa on yksinkertaistettuna kysymys relevantin vertailutiedon tuottamisesta ja kehityskaaren analysoinnista niin historiallisessa kuin visioivassa, tulevaisuuslähtöisessä tarkoituksessa.

15 15/17 Hyvinvoinnin ja turvallisuuden ohjaus- ja arviointijärjestelmä tähtää ohjattavuuden parantamiseen, mikä puolestaan edellyttää hallinnon rakenteiden yksinkertaistamista niin keskushallinnon kuin aluehallinnon tasolla. Hyvinvointipalvelujen tilasta ja turvallisuuden tilasta kerätään eri tahojen toimesta runsaasti tietoja. Kunnilta tietoja keräävät mm. Kuthanek peruspalvelujen tila -raporttia varten, aluehallintovirastot mm. lakisääteiseen peruspalvelujen arviointiin liittyen, ministeriöt suoraan eri tarpeisiin liittyen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali- ja terveysministeriön tietotarpeita silmälläpitäen, Tilastokeskus, Kuntaliitto, Suomen ympäristökeskus, Valvira, Evira, Kuluttajavirasto jne. vain osan mainitaksemme. Lisäksi suuremmat kunnat ylläpitävät itse erittäin laajoja tietovarantoja. Maakunnan liitoilla ja ELY-keskuksilla on yhteistyössä eri toimijoiden ja/tai erikseen omat tilasto- ja ennakointiportaalinsa. Tietovarannot ovat siis valtakunnallisesti mittavat. Tällä hetkellä eri rekisterien kautta saatava tieto on kuitenkin usein vanhaa ja siten lähinnä aikasarjatyyppistä analysointia tukevaa. Lisäksi valtion tietojärjestelmäarkkitehtuuri on vasta kehittämisen alkutaipaleella ja nykyisten tietojärjestelmien yhteensopivuus on heikkoa.. Tietovarantomme hyvinvointipalvelujen ja turvallisuuden tilan osalta ovat siis hajallaan ja kokonaiskoordinointi, tietojohtamisen näkökulma puuttuu. Tämän hetkinen tilanne näyttäytyy hajanaisena, ei-keskustelevana tiedon tuottamisen aparaattina, jonka ohjattavuus on heikko, milteipä mahdoton. Kehittymistyössä korostuu jatkossa tietojohtamisen merkitys ts. olemassa olevien tietovarantojen selvittäminen, tietojärjestelmäarkkitehtuurin yhteensovittaminen ja yleensä tietohallinnon saattaminen rengin asemaan palvelemaan eri tason tiedon tarvitsijoita ja eritoten tietojohtamisen ammattilaisia tiedon tuottamisessa poikkihallinnollisille analysointialustoille, mm. tilannekuvan muodostamiseksi ja suunnittelun, johtamisen ja päätöksenteon avuksi. Tilannekuvaa on pystyttävä ylläpitämään joustavasti myös karttapohjaisesti. Kuntien hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus joka 4.vuosi Tieto pankit MINISTERIÖT, KESKUS- VIRASTOT ALUEHALLINTO KUNNAT SÄHKÖINEN KANSALAISRAATI PALVELUTUOTTAJIEN SÄHKÖISTETTY HAVAINNOINTI KANSALAISTEN TURVALLI- SUUSHAVAINNOINTI HYVINVOINTIPALVE- LUJEN VALVOJIEN SÄHKÖISTETTY HAVAINNOINTI Laadulliset hyvinvointi- ja turvallisuusindikaattorit SOVITUT määrälliset hyvinvointi- ja turvallisuusindikaattorit HYVINVOINTI- JA TURVALLI- SUUSPOR TAALI Sähköisen hyvinvointikertomuksen alustalle. -pation suunnitteluresurssien uudelleenallokointi -paikkatietoulottuvuus Ajassa kiinni oleva hyvinvointi- ja turvallisuustieto: tilannekuva Historiallinen kehitys, trenditieto Ennusteet, visiointi, vertailut =Modernin informaatioteknologian keinoin Moderni kansalaislähtöinen hyvinvointipalvelujen ja turvallisuuden tilan ohjaus- ja arviointijärjestelmä AVICI- mallin mukainen ideapankki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Kuvio: Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilan ohjaus ja arviointi, lähde: LSSAVI

16 16/17 Toimenpiteet (esimerkiksi seuraavia viedään eteenpäin) Kuntien lakisääteinen poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja turvallisuuden ohjaukseen ja arviointiin liittyvä organisoituminen Kuntiin perustetaan poikkihallinnollinen hyvinvointi- ja turvallisuustyöryhmä, jonka alaisuudessa toimivat erilliset alateemaryhmät kuntien valmiussuunnitteluun, nuorten ohjaukseen, iäkkäiden osallistamiseen jne. liittyen. Nykyinen, osin päällekkäinen hyvinvointi-, turvallisuus- ja nuorison ohjaus- ja valmiussuunnittelumalli puretaan. Hyvinvointi- ja turvallisuustyöryhmä seuraa ja ohjaa hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittämistä kunnassaan. Seuranta on ajassa kiinni olevaa ja kansalaiset osallistavaa. Valtuustokausittain laaditaan laajempi hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus. Aluehallintovirastojen kuntia tukevaa ohjausta ennaltaehkäisevää valvontaa ja informaatio-ohjausta vahvistetaan. Nykyisestä peruspalvelujen arviointijärjestelmästä luovutaan. Vastuu: VM yhteistyössä Kuntaliitto, STM, SM, TEM, YM, OKM, LVM Sähköisen, dynaamisen kansalaislähtöisen hyvinvointi- ja turvallisuusportaalin kehittäminen Parhaillaan käynnissä oleva sähköisen hyvinvointi- ja turvallisuustietotuotannon kehittämistyö arvioidaan uudelleen. Päällekkäisestä kehittämistyöstä, esimerkiksi PATIO ja sähköinen hyvinvointikertomus, siirrytään yhteisen kehittämisen kulttuuriin. Sähköisen kansalaislähtöisen hyvinvointi- ja turvallisuusportaalin ajatuksellisena lähtökohtana on tuottava, elinvoimainen ympäristö. Sekä määrälliset että laadulliset, kansalaislähtöiset indikaattorit kiinnitetään tuottavan ympäristön eri osa-alueisiin. Sähköinen hyvinvointikertomus toimii sähköisenä alustana, jota jatkokehitetään ja johon yhdistetään paikkatietoulottuvuus sekä linkitys eri tietokantoihin. Indikaattorien määrityksessä hyödynnetään niin sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämistyössä ja kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelussa jo täsmennetyt avainindikaattorit. Tämän lisäksi keskeisten viranomaisten osalta kartoitetaan täydennettävät indikaattorit. Indikaattoritietojen syöttämisestä vastaa kukin taho sovitussa aikataulussa, sovitun mallin mukaisesti. Kukin taho voi myös hyödyntää indikaattoritietoutta omien tarpeidensa mukaisesti Sähköinen, dynaaminen uuteen teknologiaan nojautuva hyvinvointi-ja turvallisuusportaali mahdollistaa niin ajassa kiinni olevan kuin aikasarjapohjaisen seurannan ja ohjauksen. Suunnittelu etenee osana kansallista indikaattorityötä ja eri toimijat on nyt saatettu pitkälti yhteen, jolloin nyt käynnissä oleva osin päällekkäinen suunnittelutyö saadaan sovitettua yhteen. Laadullisen tiedon tuottamiseksi on käynnistetty sähköisiä, dynaamisia pilotteja. Uuden sukupolven dynaamisen tiedonhallinnan mallin suunnittelu on käynnistymässä.

17 17/17