Plaani Teleratkaisut ja turvallisuus

Transkriptio

1 Plaani Teleratkaisut ja turvallisuus

2 sähköalan tuotetta nappia painamalla SLO Online palvelee sinua 24 tuntia vuorokaudessa olitpa sitten kotona tai työmaalla. Tarvitset vain nettiyhteyden ja saat käyttöösi muun muassa reaaliaikaiset saatavuus tiedot, val miit tilauspohjat vakio tuotteille ja tuotekohtaiset netto hinnat. Voit myös jakaa eritasoisia käyttäjäoikeuksia esimerkiksi hen ki löstölle tai aliurakoitsijoille. Yhdellä klikkauksella laatutuotteiden saata vuutta ja varmuutta, nope asti ja helposti. slo.fi

3 Etsi sivustolta Etusivu Tuotteet Hedtec Edustukset Mediakeskus Yhteystiedot Online shop Tuotteet Kaapelit Keskustarvikkeet Ohjaus- ja säätölaitteet (Rahakeautomaatit) Pistokytkimet ja pistorasiakeskukset Lämmitys ja ilmanvaihto Työkalut Asennusjärjestelmät Mittalaitteet ja analysaattorit Valaistus Valaistuksen ohjaus Peha asennuskalusteet Kiinteistötuotteet Oy Hedtec Ab AJANKOHTAISTA HT5 testaa lamput ilman irrotusta Kannettava lampputesteri HT5 tarkistaa lamppujen toimivuuden helposti. Lue lisää... Tarkka lämpökamera IR32 DS kaksoiskuvalla Lue lisää... Hedtec on kotimarkkinoilla toimiva sähköteknisten tuotteiden maahantuoja/tukkumyyjä. Hedtec on osa suomalaista Hedengren konsernia joka on perustettu vuonna Olemme vuosikymmenten aikana kasvaneet vakaaseen markkina-asemaan ja rakentaneet pitkäaikaiset kumppanuussuhteet niin päämiehiin kuin asiakkaisiin. Lähtökohtanamme on korkea asiakastyytyväisyys, joka saavutetaan hyvällä teknisellä osaamisella, ensiluokkaisilla tuotteilla ja palveluhenkisyydellä Varaudu yllättäviin säänvaihteluihin tyylikkäästi muotoillulla Halogeeni-infralämmitinsarja IH:lla IH sarjan lämmitin on täydellinen valinta tiloihin, jossa tyyli on tärkeä osa kokonaisuutta. TUTUSTU TUOTTEISIIMME OSOITTEESSA HEDTEC.FI

4 Laadukkaat ja luotettavat tietoverkkotuotteet Jatkuvaa kehitystä asiakkaiden parhaaksi Onnisen valtakunnallinen Telecom-palvelukeskus tarjoaa ja kehittää alan johtavaa osaamista optisten verkkojen, kiinteistö- ja televerkkojen, yritysviestintätekniikan sekä tietoliikennelaitteiden ja -järjestelmien alueilla. Yhteistyö alan johtavien kansainvälisten yritysten kanssa sekä oma tuotekehitys luovat vahvan ja asiantuntevan palvelukokonaisuuden. Uudistamme ja kehitämme Onnline Finnflash -tuoteperhettä jatkuvasti. Onnisen laajan tuotevalikoiman löydät uudesta tietoverkkotuotteiden luettelostamme, johon voit tutustua verkkopalvelussamme Onninen Oy Telecom puh

5 ValoLight VALAISTUSALAN TAPAHTUMA HELSINGIN MESSUKESKUS Rekoclean on puhtaasti fiksu ratkaisu Rekan Rekoclean on luotettava suomalainen kaapeli, jossa ympäristöystävällisyys on vakiona. - halogeeniton, ei sisällä PVC:tä - vähäinen savun ja myrkyllisten kaasujen muodostus palossa - vähäinen palon levittävyys - valmistusmateriaalit helposti kierrätettäviä - uudis- ja saneerausrakentamiseen ValoLight esittelee julkitilojen ja kotien sisustusvalaistusta, valonlähteitä ja valaisintarvikkeita. Luvassa ammattilaisohjelmaa sekä uutuutena arkkitehdeille ja sähkösuunnittelijoille suunnattu Pro Valo -alue. ValoLight järjestetään Habitaren yhteydessä tutustu erikoisnäyttelyihin, kansainväliseen muotoiluun Ahead!-alueella ja julkitilojen ratkaisuihin Interioressa. Yhteistyökumppaneina Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Suomen Valoteknillinen Seura ry AMMATTILAISAJAT: KE KLO 10 18, TO KLO PÄÄSYLIPPU 30 YLEISÖLLE: TO KLO 14 19, PE KLO 10 19, LA-SU PÄÄSYLIPUT 15/10 Pidetään yhtä ja yhteyksiä

6 Plaani Plaani on sähkösuunnittelijoille, rakennuttajille ja muille rakennusalan ammattilaisille suunnattu lehti, jota julkaisee Suomen sähköalan suunnittelutoimistojen ja suunnittelijoiden yhdistys Sähkösuunnittelijat NSS ry. Teleratkaisut ja turvallisuus 13. vuosikerta Julkaisija Sähkösuunnittelijat NSS ry Toimitus NSS ry / Plaani Alppikatu 13 B Helsinki p f e. webmaster@nssoy.fi Päätoimittaja Risto Hiltunen Toimituspäällikkö Virpi Kumpulainen p Toimitusneuvosto Plaani Antti Danska, Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy Kari Kaleva, Granlund Oy Matti kiiskinen, SKOL ry Ilpo Peltonen, RAKLI ry Timo Lehtinen, Turvakolmio Oy Taitto ja ulkoasu Johanna Bruun, Studio2b Kansikuva Nykyaikaisen teatteriesityksen luomiseen tarvitaan arsenaali valo- ja äänentoistotekniikkaa. Kuva: Paavo Lehtonen Painopaikka Painoyhtymä Oy Porvoo ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Irtonumero 8 euroa Rakentamisen uudet tehtäväluettelot vihdoin julkisuuteen Risto Hiltunen Kari Kuosman sähkögrilli Sähkösuunnittelijan henkilösertifiointi on alan yhteinen hanke Anna-Maija Gruber Toteutukseen kaivataan vaihtoehtoja Matti Valli Vaatimusten oikea ja täsmällinen määrittely yleiskaapeloinnin suunnittelussa Pekka Koivisto Svenska Teatern sai uuden kuosin Anna-Maija Gruber Työkalut tietomallinnuksen ostamiseen Matti Valli Sähköalalle visio tulevaisuudesta Sähköenergian tuntimittaustietojen hyödyntäminen kiinteistön sähkönkulutuksen analysoinnissa Heikki Wilén Aurinkosähköjärjestelmien standardoinnista Arto Sirviö Kouluissa voidaan lisätä ympäröivän valon määrää Jari Uusitalo Vanhojen kerrostalojen kuitukaapelointi helpottuu Kari Heikkilä Uutiset 6

7 pääkirjoitusplaani Rakentamisen uudet tehtäväluettelot vihdoin julkisuuteen Rakentamisen tehtäväluetteloja ollaan julkaisemassa pitkän ja vaiherikkaan työn tuloksena. Ne sisältävät seuraavat tehtäväluettelot: hankkeen johtaminen, pääsuunnittelu, arkkitehtisuunnittelu, geosuunnittelu, rakennesuunnittelu, talotekniikan suunnittelu. Mukana ovat myös akustiikkasuunnittelun, sisustussuunnittelun ja valaistussuunnittelun osuudet. Uutena osana tehtäväluetteloissa on hankesuunnittelukortti, joka sisältää hankkeen suunnittelun yhteisiä reunaehtoja ja erityispiirteitä, kuten suunnittelu- ja laskentaohjelmistoille asetettavia vaatimuksia. Talotekniikan tehtäväluettelo ja hanketietokortti ovat olleet testikäytössä. RT-kortisto, ja talotekniikan osalta myös Sähköinfo, julkaisevat tehtäväluettelot sekä painettuna että sähköisenä versiona. Siihen kuuluu lisäksi käyttöohje, esimerkkejä suunnittelupaketeista sekä käsitesanasto. Sähkösuunnittelijat NSS ry on ollut mukana alusta asti RAKLI:n johtamassa kehitystyössä muiden alan järjestöjen kanssa. Talotekniikan tehtäväluettelo TATE12 koostuu sähkö-, lvi- ja automaatiosuunnittelusta. Sen tarkoituksena on määritellä talotekniikan suunnittelun tehtävien sisältö ja laajuus. Tehtäväluetteloa voidaan käyttää talotekniikan suunnittelun tehtävälaajuuden määrittelyyn suunnittelusopimuksessa, suunnittelukokonaisuuden hallintaan ja osana suunnittelun laadunvarmistusta. Tehtäväluettelo sisältää tavanomaisen talorakennushankkeen talotekniikan suunnittelun tehtävät ja tulokset. Se soveltuu kaikenlaisiin projekteihin ja siinä on otettu huomioon myös uusien urakointimallien erityispiirteet. Vanhaan tehtäväluetteloon verrattuna uutta ovat esimerkiksi sähkösuunnitteluun sisältyvien järjestelmien laajuus, kokouskäytäntöjen määrät ja huoltokirjan vaatimusten täyttäminen. Energian käytön tehostaminen tulee mukaan laskelmien kautta. Pääsuunnittelijan ja rakennuttamisen pätevöittämiskoulutusten ohjelmassa uudet tehtäväluettelot ovat olleet mukana tämän vuoden alusta. Sähkösuunnittelijat NSS ry kouluttaa TATE-tehtäväluettelon käyttöä syksyllä yhdessä SFS6000:n muutosten kanssa ympäri maata. Sähkösuunnittelijoille kuin koko alalle on tärkeää, että talotekniikan tehtäväluettelot tulevat mahdollisimman nopeasti käyttöön ja että niitä käytetään oikein. Tällöin ne voivat kehittää taloteknistä rakentamista laadullisesti ja kokonaistaloudellisesti oikealla tavalla. Risto Hiltunen Päätoimittaja kari kuosman sähkögrilli 7

8 Sähkösuunnittelijan henkilösertifiointi on alan yhteinen hanke Sähkösuunnittelun asema on erinäisistä historiallisista syistä johtuen poikennut ja poikkeaa edelleen muiden suunnittelualojen käytännöistä. Kun sähkösuunnittelun merkitys ja painoarvo kasvavat kaiken aikaa talotekniikassa, myös luotettavat ja objektiiviset pätevyyden arvioinnit ovat entistä tärkeämpiä. Ne asettavat sähkösuunnittelijat samalle viivalle muiden suunnittelualojen kanssa. Koko suunnittelualan yhtenäinen valvontakäytäntö olisi monen osapuolen etu, mutta se antaa yhä odottaa itseään. Asiaan ovat yrittäneet saada korjausta niin sähköala itse kuin ympäristöministeriö ja rakennuttajaosapuoli. Historian painolastia Nykytilanne juontaa alkunsa oikeastaan siitä, että sähköurakointi ja myös sähkösuunnittelu olivat aikoinaan tiiviisti sidoksissa paikallisten sähkölaitosten omaan toimintaan ja sittemmin urakoinnin valvontaan aina vuoteen 1974 asti. Sen jälkeen sähköturvallisuus nousi vähitellen keskeiseksi kriteeriksi sähkösuunnittelussa ja -urakoinnissa, kuvailee alan historiaa SES- KOn toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman, joka on ollut monessa vaiheessa näkemässä alalla tapahtuneita suuria muutoksia. Hän on nykyään sähkösuunnittelijan pätevyyslautakunnan jäsen Sähköinsinööriliitto ry:n mandaatilla. Sähköä tarvittiin alun alkaen pääasiassa valaistukseen, ja sähkölaitokset mielsivät koko sähköverkon omaan tiukkaan hallintaansa kuuluvaksi. Koska käytännöt vaihtelivat kuitenkin merkittävästi satojen eri sähkölaitosten alueilla, alettiin vähitellen vaatia yhtenäistä käytäntöä koko maahan. Myös verkot monimutkaistuivat, joten vanha käytäntö ei enää vastannut muuttuvia tarpeita. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vuodelta 1974 määritteli, paitsi sähkölaitosten rakentamista, korjaamista ja suunnittelua, myös näitä töitä johtavan henkilön pätevyysvaatimukset. Päätös muutettiin vuonna 1980 uudella sähkölailla, jolloin sähköurakointi ja sähkösuunnittelu muuttuivat luvanvaraisiksi elinkeinoiksi luvulla mukaan kuvaan tulivat siis sähkösuunnittelunkin auktorisointivaatimukset luvun puolivälistä toimintaa on hallinnut sähköturvallisuuslaki, jossa sähkösuunnittelun viranomaisauktorisointi purettiin ja sähköurakointi jäi viranomaisen rekisteröimäksi ilmoituksenvaraiseksi toiminnaksi. Tämä ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että sähkösuunnittelua saisi tehdä kuka vain, vaan suunnitelmat on edelleen tehtävä niin, ettei niiden mukaan toteutetuista kohteista aiheudu kenellekään hengen, terveyden tai omaisuuden vaaraa. Huoli sähköturvallisuudesta jäi siis hallitsevaksi, vaikka sähkösuunnittelun osaamisessa ja kyvykkyydessä on kyse paljon muustakin esimerkiksi koko sähköprojektin hallinnasta. Sähköala on tavallaan jäänyt sähköturvallisuuden vangiksi, Hieta-Wilkman pohtii. Kahden ministeriön loukussa Ympäristöministeriössä on jo jonkun aikaa ollut tekeillä hanke, jonka tavoitteena on uudistaa rakennuksen suunnittelijoita ja suunnitelmia koskevan rakentamismääräyskokoelman osa A2 siten, että sen sisältämät määräykset koskisivat myös sähkösuunnittelua. Sähkösuunnitteluhan on edelleen edellä kuvatuista historiallisista syistä johtuen nykyisen työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa ja poikkeaa siten muista suunnittelualoista. Viime vuonna tähän aikaan tavoitteena oli vielä, että uudistustyö voisi valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. Silloin arveltiin, että uudet määräykset olisivat tulleet voimaan tänä kesänä Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan asia odottelee edelleen jatkokäsittelyä sekä ympäristö- ja työ- ja elinkeinoministeriön välistä yksimielisyyttä asiasta. Ympäristöministeriön tavoite oli hyvä, mutta hanke ajoi silti kiville kiireisen aikataulun ja suppean valmistelun johdosta, toteaa Insinööritoimisto Stacon Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Hämäläinen. Henkilösertifiointi alan oma ponnistus Koska sähkösuunnittelun poikkeuksellinen asema on aiheuttanut alalle päänvaivaa jo pidempään, Sähkösuunnittelijat NSS ry käynnisti syksyllä 2004 yhdessä Suomen Konsulttiyhdistys SNIL ry:n, Sähköinsinööriliitto ry:n, 8

9 suunnitteluplaani (vas.) SESKOn toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman on seurannut eri rooleissa lähietäisyydeltä sähköalan kehityksen moninaisia vaiheita vuosien saatossa. (oik.) Sähkösuunnittelijan pätevyyssertifioinnissa ei arvioida teknistä kompetenssia vaan suunnittelijan koulutuksen ja kokemuksen kautta saavutettua soveltuvuutta tarjouskohteena olevan projektin hallintaan, korostaa pätevyyslautakunnan jäsen, Insinööritoimisto Stacon Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Hämäläinen. Luokitus ulottuu kohteen vaatimustason mukaisesti ylimmästä AA-luokasta alimpaan C-luokkaan, ja se myönnetään henkilökohtaisesti suunnittelijalle. Pätevöityneitä sähkösuunnittelijoita on tällä hetkellä jo yli 300 henkeä. Koulutuksen ja kokemuksen pohjalta Järjestelmässä ei arvioida teknistä kompetenssia vaan suunnittelijan koulutuksen ja kokemuksen kautta saavutettua soveltuvuutta tarjouskohteena olevan projektin hallintaan. Tällöin erilaiset, hyvinkin suurta teknistä osaamista ja pätevyyttä edellyttävät tiedot ja taidot, kuten sähköpätevyydet, turvallisuusjärjestelmien pätevyydet, tieto- ja AV-järjestelmien vaativat suunnittelutehtävät ja vastaavat, eivät kuulu tämän luokituksen piiriin, korostaa Hämäläinen. Hän on mukana pätevyyksiä myöntävässä lautakunnassa Suomen Konsulttitoimistojen liiton SKOL ry:n edustajana. Kyseessä ei ole mikään NSS-pätevyys, jossa suunnittelijat myöntävät toisilleen sertifikaatteja, vaikka tällaisiakin vääristyneitä käsityksiä on esitetty, hän huomauttaa. NSS on se palveluorganisaatio, joka tällä hetkellä tarjoaa sertifioinnin käytännön toteutukseen tarvittavat palvelut. Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet myöntävä FISE Oy toteaa näiden alojen pätevyydet ja kokoaa ne yhteen rekisteriin. Sähkösuunnittelijankin pätevyys voitaisiin tarvittaessa yhdistää tähän tai muuhun vastaavaan järjestelmään, jolloin nykyinen sertifiointi tarjoaisi sille valmiin alustan, Hämäläinen pohtii. Lisää laatua rakentamiseen Pätevien suunnittelijoiden käyttöön kannattaa satsata. Erityisesti hankesuunnitteluvaiheeseen toivoisin useilta rakennuttajilta nykyistä suurempaa panostusta, koska tuolloin tehdään jatkon kannalta merkittävimpiä päätöksiä, Hämäläinen huomauttaa. Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry:n ja Insinööriliitto IL ry:n sekä Senaatti-kiinteistöjen kanssa vapaaehtoisen sähkösuunnittelijoiden henkilösertifioinnin, jotta sähkösuunnittelupätevyys saataisiin rinnasteiseksi muiden suunnittelualojen pätevyyksien kanssa. Järjestelmä onkin jo selkiyttänyt tilannetta ja saavuttanut merkittävän aseman. Järjestelmä perustuu siihen, että puolueeton asiantuntijalautakunta, jossa alan järjestöt ovat laajasti edustettuina, myöntää hakemuksesta henkilösertifiointeja. Henkilösertifioinnin avulla tilaaja voi varmistaa sähköteknisiin suunnittelijatehtäviin tarjolla olevien henkilöiden pätevyyden eri vaativuusluokkien mukaisissa suunnittelukohteissa. Pätevyyskriteerien pohjana ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset koulutus- ja kohdevaatimukset. Pätevyydet kohdistuvat talonrakentamisen hankkeisiin. Muunlaiset rakennushankkeet, kuten teollisuuslaitokset, tuotantoprosessit ja laivanrakennus, eivät ole järjestelmän piirissä. Rakentamisen laatu muodostuu osakokonaisuuksista. Suunnittelun merkitys korostuu ja kasvaa edelleen. Rakentamisvaiheen lyhentyminen ja erilaiset toteutustavat edellyttävät tarkkaa laadun seurantaa ja ovat toteuttajien lisäksi melkoinen haaste myös työaikaisesta suunnittelusta ja valvonnasta vastaaville suunnittelijoille. Rakentamisen laatua ei voi ylläpitää, jos siihen ei ole kunnollisia työkaluja; suunnittelijoiden pätevyys on niistä yksi. Tilaajan asiantuntemus on aivan keskeistä, hän huomauttaa. Uudet, pitkään tekeillä olleet tehtäväluettelot ovat valmistuneet ja tulevat käyttöön tänä vuonna. Ne ovat laajentuneet merkittävästi entisestään. Ne ovat uusia työkaluja, ja uudistus on linjassa rakentamisen kokonaismuutosten kanssa. Luetteloiden käyttö edellyttää paneutumista niin tilaajilta kuin suunnittelijoiltakin. Tavoitteena on saada luettelot verkkopohjaiseksi, jolloin voi kätevästi klikkaamalla valita omaa hanketta vastaavan kokonaisuuden. Teksti ja haastattelukuvat: Anna-Maija Gruber Luokituksen perustana on suunnittelijan koulutus ja käytännön kokemus talonrakentamisen suunnittelutyöstä, ja sen ylimmät tasot korostavat erityisesti suunnittelijan suunnitteluprosessin kokonaishallintaa. 9

10 Laatua teleturvasuunnitteluun Toteutukseen kaivataan vaihtoehtoja Kyselevä suunnittelija on hyvä suunnittelija. Tilaajat, urakoitsijat ja laitetoimittajat rohkaisevat suunnittelijoita keskustelemaan ja kyselemään neuvoja projektin kaikilta osapuolilta. Hyvä teleturvasuunnitelma on paljon enemmän kuin pelkkää tekniikkaa: Suunnittelijalta odotetaan ajatuksia vaihtoehtoisista toteutustavoista. Mutta mikä on teleturvasuunnitelmien laatu tänä päivänä? Laatu on ollut kohtalaista. Joitakin ongelmia on syntynyt siitä, että eräät kaupungin hallintokunnat tekevät itsenäisiä hankintoja sähköurakkaan kuuluneen kaapeloinnin jälkeen, sanoo teleinsinööri Harri Kuovi HKR-Rakennuttajasta. HKR-Rakennuttaja ostaa, kilpailuttaa ja johtaa Helsingin kaupungin rakennushankkeiden suunnittelua ja urakointia. Tilaajana Kuovi vaatii, että suunnittelija noteeraisi maksajan esittämät huomautukset, sillä näin ei suinkaan aina tapahdu. Tästä syystä joudutaan järjestämään kokouksia vielä työmaa-aikanakin näiden ongelmien ratkaisemiseksi, ja painin jälkeen silti joku asia voi jäädä hoitamatta. Hyvä teleturvasuunnittelu saa alkunsa siitä, että tilaaja maksajana, rakennuksen loppukäyttäjä ja suunnittelija kommunikoivat keskenään riittävästi ennen suunnittelutyön aloittamista ja pohtivat vaihtoehtoja. Hyvä suunnitelma ei myöskään tuota ongelmia urakointivaiheessa, Kuovi linjaa. Suunnittelijat kilpailutetaan, mutta KVR-projekteissa kilpailuttaminen kuuluu urakoitsijalle, jolloin pääsuunnittelija valitsee turvasuunnittelijat aisaparikseen. Hankintalain hengessä kaikki kaupungin suunnittelijat kilpailutetaan joko puitesopimuksin tai hankekohtaisesti. HKR:llä kameravalvonnan, äänievakuoinnin ja paloilmoitinjärjestelmien turvasuunnittelu ja toteutus on lähes poikkeuksetta osa sähkösuunnittelua ja -urakkaa. Asia herättää kahdensuuntaisia ajatuksia. Monien mielestä erikoistuneet asiantuntijat saisivat aikaan parempia suunnitelmia ja paremman lopputuloksen. Mutta urakointivaiheessa työmaalla töiden valvonta ja yhteensovittaminen saattaisi tuottaa ongelmia. Kokemukseni mukaan isot sähkösuunnittelutoimistot pystyvät tekemään myös kohtuullisia turvasuunnitelmia, Kuovi toteaa. Alihinnoittelu kiusaa tilaajaakin Harri Kuovi pitää tilaajankin ongelmana sitä, että suunnittelussa alihinnoittelu vääristää kilpailua ja saa aikaan kiirettä. Tilaajapuolella on joskus käyty keskustelua, että hyvästä suunnittelusta voisi ja kannattaisi maksaa nykyistä enemmänkin. Rakennuttajat ovat joskus valittaneet, että turvasuunnittelijat pyrkivät laittamaan kaikki järjestelmät uusiksi, vaikka vanhoilla laitteilla olisi vielä elinikää jäljellä. Harri Kuovi ei allekirjoita tätä valitusta. 10

11 tele&turvaplaani (henkilökuva alla) Urakoitsijoilla ja laitetoimittajilla on hallussaan laitekokonaisuuksia ja -tekniikkaa koskeva uusin tieto, jota suunnittelijoiden kannattaa käyttää hyödykseen, Timo Lehtinen sanoo. Olemme usein tutkineet turvalaitteita yhdessä suunnittelijoiden kanssa, ja tällöin on todettu niiden olevan entistä tavaraa. Ongelmia syntyy, mikäli vanhoja systeemeitä yritetään tekohengityksellä pitää käynnissä. Uuden ja vanhan järjestelmän ja laitekannan yhteensovittaminen on sitä paitsi hankalaa. Kysykää neuvoa Turvaurakointia tekevän Turvakolmio Oy:n toimitusjohtaja Timo Lehtisen mukaan teleturvasuunnitelmista paistaa useasti läpi se, ettei asiakkaan kanssa tavoitteita koskevaa dialogia ole käyty loppuun asti. Ei ole kysytty, mikä tekniikan tarkoitus oikeasti on. Piirretään vain sähkölukkoa oviin ja kameraa seiniin. Kameravalvontajärjestelmän suunnittelussa varsin harvoin mietitään kuvauskulmia tai -suuntia, vaikka ratkaisuilla on suuri vaikutus siihen, kuinka paljon kameroita loppujen lopuksi tarvitaan ja millä tavalla rakennus saadaan niillä turvattua, Lehtinen sanoo. Hänellä on kokemusta myös tilaajan roolista toimiessaan aikoinaan Helsingin kauppakorkeakoulun turvallisuuspäällikkönä. Suunnittelija ei menetä kasvojaan, vaikka hän käyttääkin hyväkseen ympärillä olevaa teknistä asiantuntemusta. Suomessa todella osaavia turva-alan suunnittelijoita on alle kymmenen. Heitä kaikkia yhdistää oma-aloitteinen ja aktiivinen tiedon haku muun muassa puhelimitse, Lehtinen pohtii. Laiteluetteloiden kanssa pelatessa jämähdetään helposti teknisiin vaatimuksiin, jolloin toiminnalliset ominaisuudet jäävät bittien varjoon, vaikka tilaajat ja urakoitsijat arvostaisivat erilaisia toiminnallisia vaihtoehtoja. Tämä pätee etenkin kameravalvontaan, jossa samaan lopputulokseen päästään eri tavalla. Joskus suunnittelijat määrittelevät kameravalvontaan järjettömän suuria kuvanvälitysvaatimuksia, jotka syövät hirvittävästi tietoliikennekapasiteettia. Kasinolla, vankiloissa ja liikenteessä tarvitaan nopeata kuvaa, mutta muualla kuvaa sekunnissa on aivan riittävä määrä. Kameravalvonta elää jo IP-aikaa Kameravalvontajärjestelmien toimittajalle hyvä teleturvasuunnitelma määrittelee eri kameratyypit, onko Lehtinen arvelee, että työtään helpottaakseen suunnittelijat käyttävät helposti vanhentuneita laiteluetteloita työnsä pohjana. Etenkin julkisissa hankinnoissa seuraus on, ettei asiakas saa niin modernia järjestelmää kuin tänä päivänä olisi mahdollista saada, joskus jopa halvemmalla. Oma-aloitteellisuus nostaa tasoa Tietämyksessä on puutteita, joten teknisiä ominaisuuksia koskevia neuvoja kannattaisi kysyä. Kysyminen ei millään tavalla sido sen enempää suunnittelijaa kuin urakoisijaakaan, eikä se merkitse, että suunnittelija olisi ammattitaidoton. 11

12 kyse ulko- vai sisäkamerasta, sekä niiden ominaisuudet kuten pakkasrajat. Konkreettiset laite-esimerkit veisivät eteenpäin, sillä kaikkien laitevalmistajien esitteet eivät kerro kaikkea tietoa, joten tarjousten vertailu vaikeutuu. Ihanne olisi saada massaluettelot suunnitelmiin mukaan, jolloin tarjoukset saadaan varmasti oikeilla laitemassoilla. On kerrottava millä tarkkuudella ja nopeudella kuvia tallennetaan ja miten kauan niitä säilytetään sekä etäkatselupisteet kuten valvomot ja neuvontatilat, kertoo kameravalvontajärjestelmien myynnistä vastaava avainasiakaspäällikkö Markku Pajunen Robert Bosch Oy:stä. Tarjouslaskentaan tulevissa suunnitelmissa käytetään usein analogisen ajan terminologiaa. Se kertoo, että pohjana on käytetty vanhoja malleja. Kameravalvonta elää kuitenkin jo 90-prosenttisesti ip-aikaa eikä vanhojen mallien pohjalta pystytä rakentamaan parasta mahdollista kokonaisuutta. Tällaisten suunnitelmien pohjalta tehdyt tarjoukset eivät välttämättä tuo haluttua lopputulosta ja niiden keskinäinen vertailu on hankalaa. ATK-verkko kuvattava ATK-verkon kuvauksen lohkokaavioineen ja jakamoineen pitäisi olla mukana, että aktiivilaitteiden määrittely onnistuisi. Takavuosina oli muotia korostaa, että megapikselit ovat tärkeä asia, mikä johti ylimitoitettujen järjestelmien suunnitteluun. Suurella resoluutiolla varustettuja kameroita lyötiin joka paikkaan. Näin toimien sekä verkko että tallennuspään kapasiteetti pitäisi mitoittaa hirvittävän isoksi, Pajunen kuvaa. Tallennuspäätäkin koskevissa kyselyissä käytetään analogisen ajan terminologiaa, ja määritellään, montako kuvaa tallentimen pitää pystyä tallentamaan sekunnissa. Tämä ei päde ip-aikana, koska erityyppisten kameroiden lähettämät kuvat ovat eri kokoisia. Onkin syytä määritellä tallentimien suorituskyky megabitteinä sekunnissa, Pajunen sanoo. Teksti ja henkilökuva: Matti Valli Äänievakuointi: "Standardit tunnettava Äänievakuointijärjestelmien myynnistä vastaava avainasiakaspäällikkö Tommi Portin Robert Bosch Oy:stä lukee vuodessa useita satoja teleturvasuunnitelmia ja tietää, että niissä on suuria eroja. On suunnitelmia, joissa asioihin on paneuduttu. Joskus taas vaikuttaa, että kohdetta laskeva sähköurakoitsija ei ole antanut kaikkia tietoja tai suunnittelija ei ole ehtinyt laskea tarvittavia vahvistintehoja tai kuulutuslinjakohtaisia tehoja. Tällöin laskentavaiheessa joudumme arvioimaan tehoja tai kyselemään niitä suunnittelijalta tai tilaajalta. Pahimmassa tapauksessa sähköurakoitsija saa hinnan, joka perustuu asioiden arviointiin. Toteutusvaiheessa sitten huomataan, ettei asia näin menekään, ja joudutaan tekemään lisäsuunnitelmia ja tietysti lisälaskuja, Portin sanoo. Äänievakuointijärjestelmät ovat siirtyneet paloilmoitinstandardien alle. Tämän jälkeen kaikkien järjestelmätoteutuksessa käytettävien komponenttien tulee olla EN54 -standardien mukaisia. Aikaisemmin järjestelmätoteutuksia määritteli EN standardi. Uusia harmonisoituja standardeja on kolme. Vahvistinkeskusten tekniikkaa koskee standardi SFS-EN54/16, kuulutusjärjestelmän kaiuttimia koskee SFS-EN54/24 -standardi. Kuulutusjärjestelmän virtalähteille asetettavat vaatimukset määritellään EN 54/4 -standardissa. Suunnittelukuvista ja työselityksistä tulee löytyä tarvittavat toiminnalliset tiedot, jotta ratkaisut voidaan oikeasti kilpailuttaa. Esimerkiksi vahvistinkeskuksia laskettaessa tarvitaan ehdottomasti linjakohtaiset kaiutinkuormatiedot. Toisin sanoen suunnitelmista pitää löytyä tieto, montako kaiutinta kunkin linjan päässä on, Portin sanoo. Homma pilataan usein työmaalla Tommi Portin suosittelee suunnittelijoita konsultoimaan laitetoimittajaa, mutta tämäkin tarvitsee tietoonsa kyseiset kuulutuslinjakohtaiset tiedot. Äänievakuointijärjestelmiä suunnittelevat usein sähkösuunnittelutoimistojen asiaan erikoistuneet telesuunnittelijat. Lopputulos on tavallisesti erinomainen, mutta työ voidaan pilata työmaalla. Työmaakokouksessa sähkötöiden valvoja saattaa nimittäin hyväksyä poikkeavaa laitekantaa, joka ei tule palvelemaan sille asetettua lopullista käyttötarkoitusta. Hyväksyttämiskokouksissa ja hyväksyntäketjussa tulisikin olla mukana kohdetta suunnitellut telesuunnittelija, joka on paneutunut järjestelmän tuleviin käyttötarpeisiin. Käyttötarpeiden pohjalta suunnittelija valitsee toiminnallisesti sopivaa laitekantaa, jolla järjestelmä kannattaisi toteuttaa. Jos kokouksissa ei käydä detaljitasolla asioita läpi, saattaa olla, ettei rakennukseen tule sellaista järjestelmää, jonka tilaaja on odottanut saavansa, Portin sanoo. Teksti ja henkilökuva: Matti Valli 12

13 KaKsi VyÖHyKettÄ, yksi Valotaso, yksi ratkaisu: DUoDimplus. Uusi ESYLUXin DUODIMplus-sarja yhdistää läsnäoloilmaisimen ja himmentimen yhteen tuotteeseen ja huolehtii tasaisesta valaistuksesta kahdella eri vyöhykkeellä energiaa säästävästi, automaattisesti ja portaattomasti kaikkina vuorokaudenaikoina. Ainutlaatuinen plussa: kolmas kanava valaistukselle tai HVAC:lle. Plug&Play - asennus jossa mm. koululuokkiin ja halleihin sopiva tehdasasetus valmiina. performance for simplicity DUODIM- PERIAATE! pd-c360i/24 UUtta DUoDimplus ainutlaatuinen plussa: 3. kanava HVac:lle tai valaistukselle. ESYLUX Suomi Oy info@esylux.fi AZ_DUODIMplus_Plaani_FIN_0512.indd :32 sähköinen tietotalo s e v e r i Sähköisen talotekniikan ST-kortit, lomakkeet, säädöstiedot ja ohjelmistot UUDET SÄHKÖSELOSTUSESIMERKIT AMMATTILAISEN TEHOKAS TYÖKALU Luotettavuutta ja tehokkuutta Uudet sähköselostusesimerkit yhtenäistävät asiakirjakäytäntöjä ja ohjaavat voimassa olevien säädösten, standardien, ohjeiden ja ehtojen mukaisiin toteutustapoihin ja käytäntöihin. Noudattamalla esimerkkejä varmistat sen, että työt tulevat tehtyä kaikki vaatimukset täyttäen. Helppokäyttöisyyttä Esimerkkien käyttö on helppoa: Järjestelmäkohtaiset tekstit ovat yleisessä tekstimuodossa. Voit kopioida järjestelmäkuvaukset soveltuvilta osiltaan suoraan omaan dokumenttiisi. Linkkien avulla liikut helposti aineistossa eri osioiden välillä. Uusille ja nykyisille ST-kortiston käyttäjille Sähköinfo Oy on jakanut uuden selostusaineiston kaikille ST-kortiston tilanneille. Se on tehokkaimmin hyödynnettävissä kortiston verkkoversiossa osoitteessa Sähköselostusesimerkit sisältyvät ST-kortiston verkko- ja paperiversioihin sekä Super-lisenssiin. TT-lisenssin haltija saa käyttöönsä esimerkkien tele-, turva- ja automaatiojärjestelmien selostusosuudet. Lisätietoja: Kysy lisää uusista sähköselostusesimerkeistä ja koko Severi-palvelusta Pentti Härköseltä, puh

14 Vaatimusten oikea ja täsmällinen määrittely yleiskaapeloinnin suunnittelussa Yleiskaapeloinnin suunnitteluvaiheessa päätetään monista asioista, joilla on vaikutusta kaapeloinnin koko elinkaaren ajan. Asiantuntevalla ja huolellisella suunnittelulla ja asennuksen laadunvarmistuksella saavutetaan luotettava ja suorituskykyinen kaapelointi, joka tukee tietoliikennesovelluksia pitkälle tulevaisuuteen, on helposti mukautuva muuttuviin käyttötarpeisiin ja jonka käyttö- ja ylläpitopitokustannukset ovat pienet. Laadukkaalla suunnitelmalla saadaan myös vertailukelpoiset tarjoukset sekä yksiselitteisin urakan sisältö. Keskeisiä lähtökohtia kaapeloinnin suunnittelulle ovat mm. seuraavat asiat: tietoliikennejärjestelmät ja -sovellukset, joita kaapeloinnin tulee tukea ja joiden käyttöön tulee varautua, komponenttien kuten kaapeleiden ja liittimien valinta, tietoliikennerasioiden määrä ja sijainti sekä jakamoiden ja laitehuoneiden sijainti ja koko, kaapelireitit ja johtotiet mukaan lukien ulkokaapeleiden sisääntuontijärjestelyt, asennetun kaapeloinnin ympäristöluokka (MICE), EMC, maadoitus ja potentiaalintasaus, paloturvallisuusnäkökohdat, fyysiseen tietoturvaan liittyvät näkökohdat. Yleiskaapeloinnin suunnittelussa on standardisarjan EN rinnalla aivan yhtä keskeisessä asemassa standardisarja EN 50174, joka sisältää kaapeloinnin suunnittelua, asennusta, käyttöä ja hallintoa koskevat vaatimukset ja suositukset. Suunnittelijan tulisi tuntea standardit EN , -2 ja -3 hyvin ja ottaa niiden vaatimukset huomioon kaapeloinnin suunnittelussa. Standardissa EN on myös vaatimuksia ja suosituksia sekä muita tietoja, jotka on tarkoitettu kaapeloinnin omistajalle, kiinteistön rakennuttajalle ja arkkitehdille. Standardit EN ja -3 koskevat varsinaisesti kaapeloinnin asennuksen suunnittelua ja asennusta. On kuitenkin syytä huomata, että niissäkin on monia vaatimuksia, jotka vaikuttavat kaapeloinnin suunnitteluun jo alusta lähtien. Spesifiointi ja laadunvarmistus Standardi EN koskee: kaapeloinnin spesifiointia ja laadunvarmistusta, dokumentointia ja hallintoa, käyttöä ja ylläpitoa. Standardi EN on jäsennelty siten, että siitä löytyy helposti eri osapuolia koskevat vaatimukset. Suun- 14

15 tele&turvaplaani nittelun kannalta tärkein on luku 4, jonka vaatimukset ja suositukset on tarkoitettu ensisijaisesti tietotekniikan järjestelmiä sisältävien kiinteistöjen omistajille. Omistajat voivat delegoida tiettyjä vastuita tietotekniikan kaapeloinnin suunnittelijoille, spesifioijille, operaattoreille ja ylläpitäjille. Luvun 5 vaatimukset ja suositukset on puolestaan tarkoitettu ensisijaisesti tietotekniikan kaapeloinnin asentajille. Standardin EN vaatimat keskeiset asiakirjat koskevat spesifiointia ja laadunvarmistusta. Kaapeloinnin omistajan tai tämän edustajan (esimerkiksi suunnittelijan) tulee laatia asennusspesifikaatio, jonka osat ovat tekninen spesifikaatio ja työn laajuus. Kaapeloinnin urakoitsijan puolestaan tulee laatia laatusuunnitelma, jonka kaapeloinnin omistajan tai tämän edustajan (esimerkiksi suunnittelijan) tulee hyväksyä ennen asennustyön alkamista. Kaapeloinnin omistajalla on velvoite kaapeloinnin hallinnosta, dokumenteista ja ylläpidosta. Laadukkaalla suunnittelulla ja urakoinnilla saadaan kaapeloinnin omistajalle kaapeloinnin lisäksi asennusta vastaavat dokumentit. Jos kaapeloinnin omistaja ei tiedä velvoitteita, niin suunnittelijan kuuluu ne kertoa. Suunnittelijan tehtävänä on muutenkin toimia kaapeloinnin omistajan asiantuntijana. Komponenttien oikeilla valinnoilla luodaan edellytykset sille, että vaadittu kaapeloinnin suorituskyky saavutetaan. Tämän vuoksi asennetun kaapeloinnin vaatimusten lisäksi tulisi myös erikseen määritellä komponenttien eli kaapeleiden ja liittimien vaatimukset. Viitestandardina tulisi aina ensisijaisesti käyttää asianomaisia eurooppalaisia standardeja eli EN sarjaa ja EN-komponenttistandardeja. Parikaapelin suojausrakenne tulisi määritellä standardoituja merkintätapoja käyttäen. Kuten esimerkiksi: U/ UTP, F/UTP, U/FTP, F/FTP, S/FTP, SF/FTP. Optiset kuidut määritellään kategorioilla. Valittavissa ovat monimuotokuidut OM3 ja OM4 sekä yksimuotokuitu OS2. Alempia kategorioita ei suositella. Vanhentuneita merkintöjä GK ja GI ei tulisi käyttää lainkaan. Myös parikaapeleiden parien kytkennät ja optisten kaapeleiden kuitujen polariteetti tulee määritellä kaikissa kaapeloinnin liitäntärajapinnoissa. Kuva 1. Luokan EA kerroskaapeloinnin vaatimuksia. Teknisen spesifikaation ja laatusuunnitelman sisältöä koskevat vaatimukset sekä hallinnon, dokumentoinnin ja ylläpidon vaatimukset riippuvat kiinteistön tyypistä ja kaapeloinnin laajuudesta. Standardissa on määritelty kaapeloinnin asennuksen laajuudelle ja käytön laajuudelle kolme eri tasoa. Kaapeloinnin rakenne, kokoonpano ja mitoitus: EN (2007) + A1 (2010) (Toimitilakiinteistöt) Kanava, luokka E A EN (2011) Pysyvä siirtotie, luokka E A EN (2011) Kategorian 6 A kaapeli: Suojaamaton: EN (2012) Suojattu: EN (2012) Kaapeloinnin vaatimusten määrittely Kaapeloinnin vaatimukset tulee määritellä mahdollisimman yksikäsitteisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti. Vain riittävän tarkasti määritellyt vaatimukset mahdollistavat hinnallisestikin vertailukelpoiset tarjoukset. Oikea ja täsmällinen kaapeloinnin vaatimusten määrittely vaatii osaamista ja viitsimistä. Se on kaikkea muuta kuin vain pisteiden laskemista. Suunnittelussa tulee tietää ensinnäkin se, mitkä kaikki vaatimukset tulee määritellä. Sen jälkeen tulee selvittää ja päättää näiden vaatimusten sisältö eli se, mitä vaaditaan. Asiakirjakokonaisuus, jossa vaatimukset esitetään, on standardin EN mukaan nimeltään tekninen spesifikaatio. Suomalaisessa suunnittelukulttuurissa teknisen spesifikaation muodostavat lähinnä sähköselostus, muut tekstimuotoiset spesifikaatiot sekä piirustukset. Seuraavassa käsitellään standardin EN mukaisia vaatimuksia ja suosituksia toimitilakiinteistöjen yleiskaapeloinnin vaatimusten määrittelylle. Tämän artikkelin puitteissa ei ole kuitenkaan mahdollista käsitellä edes luettelon muodossa kaikkia standardissa esitettyjä vaatimuksia ja suosituksia, vaan ainoastaan keskeisimmät. Suorituskyky ja kokoonpano Asennettavan kaapeloinnin kaikkien osajärjestelmien (alue-, nousu- ja kerroskaapelointi) suorituskyky tulee määritellä kaapeloinnin suorituskykyluokkia käyttäen ja siten että kaapelointi täyttää suorituskykyä koskevat vaatimukset sille määritellyssä MICE-järjestelmän mukaisessa käyttöympäristössä. Kuten esimerkiksi: Kerroskaapeloinnin pysyvän siirtotien tulee täyttää luokan E A suorituskyky M 1 I 1 C 1 E 1 -luokan käyttöympäristössä. FD FD = kerrosjakamo, CP = keskityskohta (mahdollinen), TO = tietoliikennerasia = kytkentäkaapeli, kategoria 6 A : EN (2011) CP Kategorian 6 A liittimet: Suojaamaton: EN (2010) Suojattu: EN (2010) Testaus: Pysyvä siirtotie tason IIIE testerillä EN (2002) + A1 (2007) + A2 (2009) mukaisesti *-tulosten käsittely sovittava EN (2009) + A1 (2011) mukaisesti (asennusspesifikaatio ja laatusuunnitelma) Kuva 2. Optisen runkokaapeloinnin (alue- tai nousukaapelointi) vaatimuksia. Kaapeloinnin rakenne, kokoonpano ja mitoitus: EN (2011) Kanava, OF-luokka EN (2011) Pysyvä siirtotie EN (2011) Optinen kaapeli: Sisäkaapeli: EN sarja Ulkokaapeli: EN sarja Monimuotokuidut OM3 tai OM4: EN (2011) Yksimuotokuitu OS2: EN (2011) PP PP Optiset liittimet: LC: EN MM: SPC-hionta SC: EN SM: UPC-hionta PP = kytkentäpaneeli = optinen kytkentäkaapeli, EN (2011) TO OF-luokat: OF-100 (vain OM) OF-300 OF-500 OF-2000 OF-5000 (vain OS2) OF (vain OS2) Testaus: Pysyvän siirtotien vaimennus, kulkuaika ja pituus tehomittaparilla ISO/IEC mukaisesti. Testauskaapeleissa referenssitason liittimet. Syöttö EF-määrittelyn mukaisesti. Vertailutehon mittaus yhden testauskaapelin menetelmällä. Kuva 1 15 Kuva 2

16 Uudet HD-kameravalvonta- ratkaisut Boschilta Lisätietoa jatkuu Vaatimukset tulee määritellä myös seuraaville materiaaleille, osille ja asioille: johtotiet, kaapit, kehikot, telineet, paneelit, kotelot ja tietoliikennerasiat, asennustarvikkeet ja asennusmenetelmät sekä maadoitus ja potentiaalintasaus asennuksen ja käytön aikaiset ympäristöolosuhteet, kun ne ovat tiedossa: M: mekaaniset vaikutukset: isku/jyskytys, tärinä, vetovoima, puristus, isku, taivutukset I: epäpuhtauksien (nesteet, hiukkaset yms.) tunkeutuminen C: ilmastolliset ja kemialliset vaikutukset: lämpötila-alue, lämpötilan muutosnopeus, kosteuden vaihtelualue mukaan lukien tiivistyminen ja jäätyminen, auringon säteily, nestemäinen tai kaasumainen kemiallinen saaste E: sähkömagneettiset vaikutukset lisäksi muut mahdolliset ympäristössä vallitsevat haitalliset tai vaaralliset tekijät sikäli, kun ne ovat tiedossa Koko joukko muita vaatimuksia ja tietoja Kaapeloinnin spesifiointiin kuuluvat myös seuraavien vaatimusten määrittely: kaapeloinnin toiminnallista elinikää koskevat vaatimukset, vaadittavat toimenpiteet, joilla estetään asiattomien pääsy käsiksi johtoteihin, johtotiejärjestelmiin, kaappeihin, kehikoihin, telineisiin, koteloihin ja kytkentäkaapeleihin, ulkoisen verkon liitäntärajapintojen sijainti ja vaatimukset, vaatimukset, jotka ovat tarpeen asennuksen suunniteltujen laajennusten kannalta, kaapeloinnin komponenttien ja niihin liittyvien vaihtoehtojen saatavuutta koskevat vaatimukset ylläpitoa, korjausta ja laajennuksia varten asennetun kaapeloinnin koko toiminnallisen elinajan aikana, kaapelointiin sovellettava hallintojärjestelmän taso, dokumentointi, joka asentajan tulee toimittaa, mukaan lukien vaatimukset asiakirjojen tietojen linkittämisestä rakennuksen muiden teknisten järjestelmien asiakirjoihin, dokumentoinnin muoto ja esitystapa (esim. yhteensopivuus hallintojärjestelmän kanssa), laatusuunnitelmaa koskevat vaatimukset, asentajan tehtäviin kuuluvat merkinnät ja merkintöjen vaatimukset, tarkastuksen ja testauksen vaatimukset, tarkastuksen ja testauksen dokumentoinnin muoto ja esitystapa, asennuksen hyväksymisvaatimukset, hyväksymistestien tulosten dokumentoinnin muoto ja esitystapa (esim. yhteensopivuus hallintojärjestelmän kanssa) sekä muut testaukseen liittyvät tiedot: esim. käytetyn testerin tyyppi, testauspäivämäärä, testaajan nimi, päättämiskohdan tunniste, suoritettu korjaustoimenpide, jos testaustulos on ollut hylkäävä, uuden testauksen tulokset. Laatusuunnitelmalla varmistetaan Asennusta koskeviin vaatimuksiin tulisi aina sisällyttää myös vaatimus laatusuunnitelmasta. Laatusuunnitelma on urakoitsijan vastuulla ja se tulee hyväksyttää tilaajalla tai tämän edustajalla ennen työn aloittamista. Laatusuunnitelmassa määritellään toimenpiteet ja menettelyt, joita soveltaen osoitetaan kaapeloinnin vaatimustenmukaisuus. Standardissa EN on esitetty laatusuunnitelman sisältöä koskevat minimivaatimukset. On huomattava, että standardien EN x mukaisuus edellyttää koko joukon muitakin asioita kuin esimerkiksi vaaditun suorituskykyluokan (esim. luokka E A ) vaatimusten täyttymistä. Standardinmukaisuuteen kuuluu myös mm. laatusuunnitelma. Standardin vaatimusten mukainen laatusuunnitelmalomake on julkaistu ST-korttina On erittäin suositeltavaa, että kaapeloinnin vaatimuksiin sisällytetään kyseisen ST-kortin mukaan laadittu laatusuunnitelma. Standardeista ja ST-korteista tukea Tarkempia tietoja ja ohjeita suunnittelusta ja sen vaatimuksista löytyy standardeista ja ST-korteista. Juuri julkaistu SFS-käsikirja 662 on tuhti tietopaketti opastavine johdantoteksteineen. ST-kortteja pyritään pitämään ajan tasalla siten, että ne vastaavat voimassa olevien standardien vaatimuksia. ST-kortistosta löytyvät mm. ohjeet suunnittelusta ja dokumentoinnista sekä sähköselostuksen mallit. Myös Viestintäviraston määräys 25 tulee ottaa huomioon. Teksti ja graafit: Pekka Koivisto, Pekka Koivisto Oy 16

17 Dali-säädin turvavalojen ohjaukseen KNX-taloautomaation tuotevalikoimasta löytyy DALI-valonsäädin, jolla voidaan ohjata myös turvavaloja. 64 DALI-liitäntälaitetta voidaan vapaasti asentaa 16 erilaiseen valaistusryhmään. Tuotteessa on porrasvaloautomaattitoiminto, joka soveltuu erityisesti käytäviin, portaikkoihin ja varastoihin. Käyttämällä erillistä vakiovalosensoria tai läsnäolotunnistinta vakiovalo ominaisuudella, on mahdollista optimoida energiankulutusta. Muunnin täyttää DALI-standardin EN koskien turvavalojen valvontaa ja ohjausta. Muuntimella voidaan myös testata ja valvoa turva- ja poistumistieverkkoa akkuineen. ABB Oy PL 16, Porvoo Puh

18 18

19 projektiplaani Svenska Teatern sai uuden kuosin Vuonna 1866 rakennettu Helsingin ruotsinkielinen päänäyttämö Svenska Teatern on käynyt läpi merkittävän saneeraustyön ja muodonmuutoksen. Teatteri seisoo vanhalla tutulla paikallaan jokseenkin samannäköisenä kuin ennenkin, mutta toiminnallisesti siitä on syntynyt aivan uusi kokonaisuus. Teatteriesitysten yhtenä tarkoituksena on luoda katsojan kannalta uskottavia illuusioita. Nykypäivänä niiden aikaansaamisen tarvitaan kuitenkin huomattavasti paljon enemmän tekniikkaa kuin aikaisemmin. Vaikuttavaan lopputulokseen eivät enää riitä entisaikojen eväät eli näyttelijät, pahvilavasteet ja köysitekniikkaan turvautuva henkilökunta. Nyt teatteritaide joutuu kilpailemaan huomiosta lukuisten erilaisten teknisten medioiden kanssa, ja esityksistä on tullut mittavia tuotantoprosesseja, joissa hyödynnetään esimerkiksi kolmiulotteisia lavasteita ja vahvistettua ääntä. Nykyaikaisessa teatterissa, joka Svenska Teaternistakin tuli korjauksen jälkeen, on teknistä henkilökuntaa jo neljä kertaa esiintyjien verran, ja teknistä apuvälineistöä sitten sitäkin enemmän. Svenskanin suuri sali, jonka teatterissa kävijä pääasiassa näkee, kattaa vain noin 10 % koko kiinteistön neliöistä. Taidolla entisöity ja korjattu Kun suojeltua kulttuurimonumenttia korjataan ja saneerataan, yhtenä onnistumisen kriteerinä voidaan pitää sitä, että tilat näyttävät korjauksen jälkeenkin sangen samanlaisilta kuin ennen sitä, ja silti on saavutettu tavoiteltu toiminnallinen parannus. Saneeraajan kannalta on suuri kiitos, kun katsojat eivät edes huomaa, että kohdetta on korjattu. Jos muutokset näkyvät liian selvästi, ne ovat todennäköisesti epäonnistuneet, arvioi arkkitehti Stefan Ahlman, jonka vastuul- (henkilökuva) Työ tehty on. Lopputulosta tarkkailevat tyytyväisenä Eero Kiljunen Haahtelasta (vas.), Erkki Hakanen Projectus Teamistä ja arkkitehti Stefan Ahlman. (vas.) Vanha kahvila Kafka sai uudet, puhtaat pinnat ja kaupan päälle myös uuden Café Thalia -nimen. (alla) Svenska Teaternin ulkoasu säilyi remontissa jokseenkin ennallaan. 19

20 Tietoa kiinteistöistä Tilaaja: Stiftelsen för Svenska Teatern i Helsingfors Rakennuttaja: Nya Teaterhus-Aktiebolaget Rakennuskustannusten enimmäishinta: 50 milj. euroa Pääsuunnittelija: arkkitehti Stefan Ahlman, Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman Oy Rakennuttajakonsultti: Haahtela Sähkö-, tele- ja turvasuunnittelija: Projectus Team Oy Akustiikkasuunnittelija ja näyttämötekniikka: Akukon Oy 20