10 kuntaa yhteen, muuttuuko mikään?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10 kuntaa yhteen, muuttuuko mikään?"

Transkriptio

1 Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija kuntaa yhteen, muuttuuko mikään? sivu 6 Liikunta on tärkeä kotouttamisen keino sivut 10 16

2 Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija -lehteä julkaisee Soveltava Liikunta SoveLi ry. Toimitusneuvosto Susanna Hakuni, tiedottaja, Lihastautiliitto Kati Multanen, aluesuunnittelija, Diabetesliitto Merja Mäkelä, viestinnänsuunnittelija, Turun kaupunki Toni Piispanen, projektipäällikkö, Liikuntatieteellinen Seura Marjo Rinne, tutkija, UKK-insituutti Raija Luona-Helminen, toiminnanjohtaja, SoveLi Heidi Hölsömäki, tiedottaja, SoveLi Soveltava Liikunta SoveLi ry on 18 valtakunnallisen järjestön yhteistoiminta-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Jäsenjärjestöissä liikunnalla on keskeinen asema vammaisten ja pitkäaikaissairaiden terveyden edistämisessä, sairauksien ja oireiden ehkäisyssä sekä hoidossa ja kuntoutuksessa. SoveLin hallitus 2008 Mirja-Liisa Rontu, puheenjohtaja, Psoriasisliitto Psoriasisförbundet Helena Ylikylä-Leiva, Suomen MS-liitto ry Timo Peltovuori, Mielenterveyden Keskusliitto ry Raija Pohjavirta, Suomen Parkinson-liitto ry Tinja Saarela, Suomen Reumaliitto ry Jorma Lahikainen, Epilepsialiitto ry Sari Kivimäki, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Raija Luona-Helminen, esittelijä ja sihteeri, SoveLi ry Yhteystiedot SoveLi ry / toiminnanjohtaja, sij. Sari Kivimäki Suvilinnantie 2, Turku gsm Jäsenjärjestöt ja niiden yhteystiedot ovat lehden takakannessa. Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö tuula puranen: Paras-hanke yhdistää 10 kuntaa Saloksi: Liikuntapalvelut pyritään alkuvuosina säilyttämään nykyisellään 10 päivi vänttinen: Entä maahanmuuttajien soveltava liikunta? 14 päivi vänttinen: Turussa liikunta on tärkeä kotouttamisen keino 17 h e i d i h ö l s ö m ä k i: Omaishoitajat löysivät kuntosalin (KKI) 18 m a i j a p e r h o: Kunnat ja järjestöt yhteistyöhön 18 pia kirkkomäki: Toverillisesti ja turvallisesti vesille 23 pia kirkkomäki: Vinkki: Katamaraanipuut ja retkivessa 24 risto lappalainen: Soluku-lomat tarjoavat palvelujaan SoveLin jäsenille 26 anna mielismäki: Maskussa karattiin liikkumaan 27 t u u l a p u r a n e n: Apuvälineiden Ideakilpailu: Laituriteline ja sienisieppari 28 sari sakala: Keuhkot raittiiseen ulkoilmaan: Löydä omat lähiliikuntapaikkasi 30 ilkka vuori: Lisää liikuntaa helppo sanoa, vaikea toteuttaa Heidi Hölsömäki Tuula Rantanen käy kerran viikossa kuntosalilla.

3 PÄÄKIRJOITUS SoveLilla on tulevaisuus yhteistyöjärjestönä Nykyiset liikuntapalvelut ja -rakenteet eivät luo riittävästi mahdollisuuksia soveltavaa liikuntaa tarvitseville kansalaisille. Pitkäaikaissairaat, vammaiset ja liikuntarajoitteiset eivät useinkaan saa riittävästi tukea tai mahdollisuuksia liikkumiseen terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Sovelin paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan edellytykset ja resurssit eivät ole vielä riittäviä liikuntatoiminnan järjestämiseen. Esteettömien liikuntaedellytysten rakentamiseen tarvitaan yhteistyötä. Järjestöillä ja kunnilla on yhteisiä tavoitteita terveysliikunnan edistämiseksi. Kuntien palvelurakenneuudistus ja kuntakentän uudelleen muotoutuminen ovat mahdollisuus ja haaste Sovelille ja sen jäsenjärjestöille. Paras-hankkeen puitelain tavoitteena on turvata palveluiden saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa. Kansalaisjärjestöillä on paljon palveluita ja toimintaa, josta ei ehkä tiedetä tarpeeksi. Sovelin ja sen jäsenjärjestöjen onkin tehtävä tunnetuksi toimintaansa ja osallistuttava myös liikuntapalveluiden kehittämiseen ja mahdollistamiseen, jotta liikkumisen esteettömyys saavutetaan. Järjestöjen liikuntatyöntekijöillä ja vapaaehtoisilla liikuntavastaavilla on merkittävä mahdollisuus soveltavan liikunnan yhteistyöhön muun muassa kuntien liikuntatoimen kanssa. Myös järjestöjen jäsenistö arvostaa liikuntatoiminnan korkealle. Siihen tulee kuitenkin saada nykyistä enemmän tukea ja pontta yhteistyöverkostojen kautta. Tietoisuuden kasvattaminen pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikuntamahdollisuuksista ja -tarpeista ja oikeuksista vaatii edelleen aktiivista otetta, kun tavoitteena on sosiaalisesti ja fyysisesti esteetön liikuntaympäristö kaikille vammas ta tai sairauksista riippumat ta. Asiantun temus tähän löytyy jäsenjärjestöistämme, sillä niillä on todellinen tieto omien ryhmiensä toiminnan ja vertaistuen tarpeista. Sovelin jäsenjärjestöillä on myös vankkaa terveyden edistämisen asiantuntemusta. Sovelista on strategiaprosessin myötä rakennettava jäsenjärjestöjen kanssa yhteistyöjärjestö, joka mahdollistaa entistä voimakkaamman ja tuloksellisemman yhteistyön soveltavassa liikunnassa. Mirja-Liisa Rontu Kirjoittaja on Soveltava Liikunta SoveLin hallituksen puheenjohtaja Soveli-lehti ISSN Vastaava päätoimittaja Mirja-Liisa Rontu Päätoimittaja Raija Luona-Helminen Toimitussihteeri Tuula Puranen (sij.) Taitto Jaana Teräväinen Painopaikka Painohäme Oy, Ylöjärvi Soveli-lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa; seuraava lehti ilmestyy marraskuussa Kansi Liikunta on tärkeä osa Salon seudun Reumayhdistyksen toimintaa. Irmeli Väinölä vesivoimistelee Salon Uimahallissa. Kannen kuva Mari Männistö Lehden aineistot ja lisätiedot Soveli-lehti Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs Tampere gsm Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehdet ovat pdf:nä osoitteessa: > julkaisut

4 L Y H Soveltava liikunta ry sai euroa toiminta-avustusta OPM:ltä YE S T I Soveltava Liikunta ry sai opetusministeriön liikuntajärjestöille myöntämää toiminta-avustusta kuluvalle vuodelle euroa. Avustus on euroa suurempi kuin vuonna SoveLin jäsenjärjestöistä toiminta-avustusta saivat seu raavat erityisliikunnan liikuntajärjestöt (suluissa vuoden 2007 avustus): Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLI ry e (45000 e) Epilepsialiitto ry e (10000 e) Hengitysliitto Heli ry e (40000 e) Mielenterveyden Keskusliitto ry e (72000 e) Suomen CP-liitto e (20000 e) Suomen MS-liitto ry e (40000 e) Suomen Parkinson-liitto ry e (15000 e) Suomen Reumaliitto ry e (40000 e) Suomen Sydänliitto e (40000 e) Muut toiminta-avustusta 2008 saaneet erityisryhmien liikuntajärjestöt: Näkövammaisten Keskusliitto ry e ( e), Suomen Invalidien Urheiluliitto e ( e), Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry e ( e) sekä Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry e ( e). Opetusministeriö myönsi toiminta-avustuksia yhteensä 14 erityisryhmien liikuntajärjestölle, ja avustusten kokonaissumma oli tänä vuonna euroa. Viime vuonna toiminta-avustusten saajina oli yhtä monta erityisryhmien liikuntajärjestöä, mutta avustussumma oli jonkin verran pienempi eli euroa. SoveLi ry SoveLi on yhteistoiminta-, asiantuntija ja palvelujärjestö, joka keskittyy muun muassa paikallistason liikuntatoiminnan tukemiseen ja terveysliikunnan edistämiseen. Liikunnalla on keskeinen asema SoveLin 18 jäsenjärjestön toiminnassa. Niiden yhdistyksiin kuuluu noin henkilöjäsentä. SoveLi-järjestöt saivat vuonna 2007 OPM:ltä yhteensä avustuseuroa. SoveLissa on 1,5 palkattua työntekijää. Kotisivu: Tietopaketteja sydämestä liikunnan ja terveyden ammattilaisille Mari Männistö Synnynnäiset sydänviat ja liikunta -suositukseen on kerätty tietoa taval lisimmista synnynnäisistä sydänvioista, niiden hoidosta ja liikuntaan liittyvistä erityispiirteistä. Lisäksi on käsitelty joitakin harvinaisempia synnynnäisiä sydänsairauksia, joiden liikuntaan liittyy erityishuomioita. Sydänpotilaan suorituskyvyn arviointi -suositus antaa tietoa aikuisille sydänsairaille sopivista suorituskykytesteistä, testien valintaperusteista, turvallisuudesta sekä toistettavuudesta. Suosituksesta löytyvät sekä käytännön ohjeet testien suorittamiseen että testilomakkeet. Julkaisija: Suomen Sydänliitto Oltermannintie 8, Helsinki puh. (09) Raija Luona-Helmiselle OPM:n ansiomitali Soveltava Liikunta SoveLin toiminanjohtaja Raija Luona-Helmiselle on myönnetty OPM:n Ansiomitali kultaisin ristein (AMKR) Suomen Ladun aloitteesta. Luona-Helminen edistää laaja-alaisesti liikuntakulttuuria työssä ja vapaa-ajalla. Soveltavan liikunnan lehti 4 Soveli 1/2008

5 Keuhkot pihalle kimpassa syksyllä Liikunnan ei kuulu olla ryppyotsaista toimintaa. Toisille ulkolenkki on päivän ainoa hetki olla rauhassa omien ajatusten kanssa, toiset viihtyvät lenkkipolulla paremmin, kun on kaveri mukana, sanoo Hengitysliitto Helin liikunnan suunnittelija Janne Haarala. Hän kehottaa kaikkia ihmisiä ikään tai kuntoon katsomatta liikkumaan oman mieltymyksensä mukaan. Liikkua voi ja pitääkin omaan tahtiin, oman kunnon mukaan. Tärkeintä on välttää täydellinen liikkumattomuus! Kimpassa liikutaan myös Hengitysliiton tapahtumissa ensi syksynä, kun Lisäaikaa liikunnalle -liikuntakampanja huipentuu lähes sataan samanaikaiseen liikuntatempaukseen ympäri Suomen. Ajankohdaksi on valittu kellojen normaaliaikaan siirtäminen lokakuun vii meisenä sunnuntaina. Yli mää räisen tunnin voi käyttää liikuntaan. Kampanjan teemana on Keuhkot pihalle. Tavoitteena on saada ihmiset, erityisesti hengityssairaat, ulos liikkumaan ja hengästymään. Verkkosivustolla on erilaisia liikuntavinkkejä ja syksyllä käynnistyvä, liikuntaan kannustava kilpailu, jossa on hienoja palkintoja. b Teksti Sari Sakala Mielenterveyden keskusliiton turnaus toukokuussa Oulussa Mielenterveyden keskusliiton mestaruus turnaus pidetään tou ko kuuta Oulussa. Valtakunnallisen turnauksen lajeina ovat salibandy ja lentopallo. Turnaukseen ovat tervetulleita MTKL:n paikallisyhdistysten joukkueet ja myös muut mielenterveysalan joukkueet. Joukkueen pelaajat voivat olla sekä miehiä että naisia, mutta lisenssipelaajat eivät ole sallittuja. Päätös perustuu siihen, että turnaus halutaan pitää mielenterveyskuntoutujien turnauksena. Liiku terveemmäksi raittiissa ulkoilmassa Liiku terveemmäksi -päivän tapahtumissa liikutetaan kansalaisia oman terveytensä puolesta. Tänä vuonna teemana on Liiku raittiissa ilmassa. WHO:n eli Maailman Terveysjärjestön lan see raa ma hanke pyrkii saamaan aiemmin liikkumattomat liikkeelle ja liian vähän liikkuneet liikkumaan enemmän kuin ennen. Suomessa Liiku terveemmäksi -tapahtumia on kymmeniä, niistä on lista osoitteessa Kävelyklubin vetäjäkoulutuksia Oulussa, Turussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla Kävelyklubin vetäjäkoulutus on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat perustaa oman kävelyklubin tai saada muuten tietoa kävelystä omaan liikkumiseen. Koulutuksesa perehdytään verryttelyyn, venyttelyyn, kävelyvälineisiin ja kävelytekniikkaan. Koulut tajana toimii TtM, FT Mariitta Vaara. Kurssihinta (60 euroa) sisältää ohjauksen ja oppimateriaalin, lounaan ja kahvit. Käytännönläheinen kurssi on on osa Suomen Ladun, Suomen Sydänliiton ja UKK-instituutin yhteistä kävelyohjelmaa. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssia tai (09) tai suomenlatu. fi. Lisätietoja myös Annukka Alapappilalta, p. (09) , Oulussa koulutuksia (7 h) järjestetään Kumppanuuskeskuksessa (Iso katu 47) 5. syyskuuta 2008 ja 11. lokakuuta Tamperelaisille koulutuksia pidetään (UKK-instituutti) ja , ja turkulaisille (Eerikinkatu 27 A, 2 krs.) ja Helsingissä koulutuksia järjestetään Töölönlahden ulkoilukeskuksessa , ja Espoossa vetäjiksi halukkaat ko koontuvat Oittaan ulkoilukeskukseen tai , Vantaalla tai Kuusijärven ulkoilukeskukseen. Yhdessä liikkeelle -kirja julkaistaan syksyllä SoveLin Yhdessä liikkeelle -kirja yhdistyksistä ja kunnista liikunnan kumppaneina ilmestyy syksyllä. Kirja käsittelee yhteistyötä verkosto-, oppimis-, johtamis- ja ryhmänäkökulmista. Esimerkkitapaukset ja käytännön sovellukset kertovat, miksi yhteistyötä kannattaa tehdä ja miten kumppanuus onnistuu. Kirjan kirjoittajat ovat tutkijoita, kouluttajia ja soveltavan liikunnan asiantuntijoita. Kirjan julkaisee Edita. Soveltavan liikunnan lehti 5 Soveli 1/2008

6 Salon seudun Reumayhdistyksen vesivoimistelussa Irmeli Väinölä (vasemmalla) ja Kaija Metsola. PARAS-hanke yhdistää 10 kuntaa Saloksi Liikuntapalvelut pyritään alkuvuosina säilyttämään nykyisellään Salon liikuntatoimenjohtajan Hilpi Tanskan mukaan kymmenen kunnan yhdistymisen seuraukset ovat hienovaraisia, ja ne näkyvät hiljalleen esimerkiksi liikuntapaikkojen kunnossapidossa. Yhdistysten osalta suurimmat muutokset koskevat kunnan myöntämiä avustuksia. Salon kaupungin kanssa ensi vuoden alusta yhdistyvät kunnat ovat Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo. Kuntien yhdistäminen tarkoittaa myös niiden liikuntapalvelujen yhdistämistä. Uuden kaupungin nimeksi tulee Salo, ja Hilpi Tanska nimitettiin viime maaliskuussa sen liikuntatoimenjohtajaksi. Kuntien liikuntatoimien vastuuhenkilöt ovat suunnitelleet liikuntapalvelujen yhdistymistä nopeassa aikataulussa, ja prosessi on yhä kesken. Vuonna 2006 ei tiedetty, yhdistyvätkö Salon seudun kunnat lainkaan. Valtuustot tekivät yhdistymispäätöksen kesäkuussa 2007, ja sen jälkeen suunnittelu lähti hiljalleen liikkeelle, Hilpi Tanska kertoo. Haastattelua tehtäessä yhdistymispäätöksestä on aikaa noin yhdeksän kuukautta. Kuntien liikuntatoimesta vastaavat työntekijät kokoontuivat viime syksynä viisi kertaa. Tänä vuonna kokoontumisia on jatkettu pitkin talvea ja kevättä. Palvelut säilyvät aluksi sellaisinaan Suunnitelmat eivät ole vielä yksityiskohtaisen tarkkoja, mutta muutaman ensimmäisen vuoden aikana pyritään säilyttämään ainakin ne Soveltavan liikunnan lehti 6 Soveli 1/2008

7 palvelut, jotka nyt ovat olemassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi liikuntaryhmiä, niitä ei ole tarvetta eikä syytä lopettaa, Hilpi Tanska sanoo. Pyrkimys liikuntapalvelujen säilyttämiseen nykyisellään koskee myös erityisliikuntaa. Pienissä kunnissa on niin vähän asukkaita, että niissä ei ole tähänkään asti saatu kokoon liikuntaryhmiä pitkäaikaissairaille tai vammaisille ihmisille. He ovat joutuneet hakemaan palvelunsa nykyisestä Salosta. Esimerkiksi sen vasta remontoidussa uimahallissa kokoontuu erityisryhmiä vesijumppaan. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikuntapalvelut keskittyvät jatkossakin suurelta osin nykyisen Salon keskustaan, mutta esimerkiksi eläkeläisille on ollut ryhmiä lähes kaikkien entisten kuntien alueella ja on jatkossakin, Hilpi Tanska kertoo. Salon asukkailla on ollut etusija valittaessa osallistujia ryhmiin, eikä tähän tule muutosta. Yhdistymisen jälkeen Salon kaupungin asukasmäärä on suuri, noin Kuntien yhdistyminen tuokin paineita perustaa erityisliikunnassa lisää liikuntaryhmiä. Hilpi Tanska ennakoi liikuntatilojen käyttömaksujen nousevan keskusteluun myös vammais- ja pitkäaikaissairaiden järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Salossa liikuntatilojen käyttö on ollut ilmaista uimahallia lukuunottamatta. Toivon, että maksuttomuus tai edullinen linja voivat jatkua kuntien yhdistymisen jälkeenkin. Hänen linjauksensa on, että liikuntatilojen käytön on oltava ilmaista koko uuden Salon alueella, tai sitten kaikkialla on perittävä samansuuruiset maksut esimerkiksi tilan koon perusteella. Kevääseen 2009 asti salivuoroja jaetaan vielä nykyisillä hinnoilla ja säännöillä. Vesivoimistelu on suosituinta reumayhdistyksien järjestämää liikuntaa. Kirsti Tiili voimistelee. Lähiliikuntapaikkojen hoito käytön mukaan Lähiliikuntapaikkojen korjaukseen ja ylläpitoon on jatkossa rahaa saman verran kuin nyt, mutta se saattaa jakautua eri tavalla. Urheilukenttiä, pururatoja, hiihtolatuja ja muita liikuntapaikkoja kunnostetaan ja ylläpidetään käyttöasteen mukaisessa järjestyksessä. Korjaamisesta ja ylläpitämisestä tehdään pitkän aikavälin suunnitelma. Liikuntapaikat laitetaan korjaus- ja ylläpitojärjestykseen sen mukaan, kuinka aktiivisesti asukkaat niitä käyttävät. Jos käyttöä ei ole tai se on vähäistä, on mietittävä, kannattaako ylläpito. Liikuntapaikkojen kunnossa tulee esiintymään vaihtelua. Kun esimerkiksi sataa lunta, mietitään, mikä kenttä aurataan ensin, liikuntatoimenjohtaja Hilpi Tanska sanoo. Kymmenen kunnan yhdistyminen kasvattaa Salon pinta-alan 14-kertaiseksi. Se tarkoittaa, että liikuntapaikkojen kunnossapidon logistiikkakin on mietittävä ja järjestettävä. Kuntalaisten mahdollisuus liikkua oman kodin ympäristössä on haaste, mutta haluamme kiinnittää huomiota siihen, että ihmisillä olisi paikkoja liikkua myös kodin lähellä. Järjestöjen tukeen tulee muutoksia Hilpi Tanskan mukaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten yhdistysten näkökulmasta tärkein muutos koskee kuntien harjoittamaa avustustoimintaa. On todennäköistä, joskaan ei varmaa, että jatkossa jotkut yhdistykset saavat kunnalta taloudellista tukea toimintaansa enemmän kuin ennen, jotkut vähemmän. Jaossa olevan rahan määrä ei kuitenkaan muutu, sillä yhdistyvien kuntien avustusrahat laitetaan vuodenvaihteessa samaan pottiin. Tähän asti yhdistykset ovat hakeneet avustuksia kotikunniltaan, Soveltavan liikunnan lehti 7 Soveli 1/2008

8 jotka ovat toimineet omien avustussääntöjensä mukaisesti. Tavallaan tilanne jatkuu entisellään, nyt vain kaikkien yhdistysten kotikunnaksi tulee ensi tammikuun 1. päivästä lähtien Salo, ja avustussäännöistä tehdään kaikille yhtenäiset. Tässä riittää pohdittavaa, ja kysymme myös yhdistysten ja järjestöjen kantaa, liikuntatoimenjohtaja Hilpi Tanska sanoo. Pääsääntö avustamisessa on yhdistyksentoiminnan aktiivisuus ja laajuus. Mitä aktiivisempi ja laajempi yhdistys tai järjestö liikuntatoiminnassaan on, sitä todennäköisemmin se saa avustusta. Jos yhdistys ei yksin ole elinvoimainen, sen kannattaa yhdistää voimansa toisen yhdistyksen kanssa. Yhteistyöllä liikunnan monipuolisuutta Järjestöjen tai yhdistysten edustajia ei ole kutsuttu yhteisen pöydän ääreen suunnittelemaan kuntien liikunnan yhdistämistä. Hilpi Tanskan mukaan siihen ei ole ollut vielä Paras-hanke ja kuntaliitokset Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava, mahdollistava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on suurin kunnallishallinnon ja -palveluiden uudistus Suomen historiassa Hanke nopeutttaa kuntaliitoksia. Vuoden 2006 alussa Suomessa oli 431 kuntaa. Vuoden 2007 alussa toteutui 14 liitosta. Vuonna 2008 toteutuu yksi kuntaliitos. Vuoden 2009 alussa toteutuu 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 kuntaa. tarvetta, koska mitään järisyttäviä muutoksia ei ole odotettavissa. Hän suhtautuu kuitenkin myönteisesti liikuntayhteistyöhön järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Yhteistyöllä voidaan turvata liikunnan monipuolisuutta. Yksi yhteistyön mahdollisuus löytyy liikunnan vertaisohjaajien kouluttamisesta ja toiminnasta. Salossa toimii eri järjestöistä vertaisohjaajia, joista 12 uutta saatiin Pirteyttä päiviin -projektin kautta. Vertaisohjaajat saavat toiminnastaan yhdistyksilleen pientä korvausta kaupungilta. Pirteyttä päiviin -projektista saadut vertaisohjaajat ohjaavat esimerkiksi kuntosalilla ja vetävät jumppaa ja palloiluryhmiä vähän liikkuville eläkeläisille, jotka olivat projektin kohderyhmä. Kokemukset vertaisohjaajista ovat olleet myönteisiä. He voivat madaltaa osallistumisen kynnystä olemalla samaa porukkaa kuin ohjattavansa. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ohjaaminen vaatii enemmän asiantuntemusta kuin eläkeläisten kanssa toimiminen, mutta eläkeläisten ohjaajina malli on toiminut hienosti. Liikuntaa voidaan toteuttaa monella mallilla ja yhteistyössä monenlaisten toimijoiden kanssa. Hilpi Tanska nostaa yhteistyökumppaneista järjestöjen ja yhdistysten ohella esimerkeiksi työväen- ja Liikunta on tärkeä osa Salon seudun Reumayhdistyksen toimintaa. Vesiliikunnassa veden kantava voima, noste, tukee ja helpottaa liikesuorituksia ja säästää niveliä. Edestä Anneli Juvankoski, Helinä Räike, Marjo Mikkola ja Irja Sipi. kansalaisopistot ja urheiluseurat. Sovelin rooliksi hän näkee esimerkiksi yhdistysväen kouluttamisen ymmärtämään terveysliikunnan merkitystä ja tarkoitusta. Ja mielellään otettaisiin Sovelin asiantuntemusta vastaan muutenkin. Toimenkuvat jo selvillä Liikunnan ammattilaisten rekrytointivaatimuksia ei Hilpi Tanskan mukaan ole vielä mietitty yksityiskohtaisesti. Nykyistä väkeä hän luonnehtii päteväksi ja hyvin koulutetuksi. Joidenkin kohdalla tulee muutoksia toimenkuvaan, mikä näkynee lähinnä sen selkiintymisenä. Jos työntekijän tehtävä on ollut esimerkiksi liikunta- ja nuorisotoimessa, yhdistymisen jälkeen hän hoitaa jompaakumpaa. Näin hänen ei tarvitse revetä moneen asiaan, vaan hän voi keskittyä työhönsä ja sen kehittämiseen, Hilpi Tanska kertoo. Liikuntapalvelujen, myös soveltavan liikunnan, käyttäjien näkökulmasta on hyvä, jos työntekijä pystyy keskittymään liikunnan kysymyksiin. Salossa jokaisen vakituisen työntekijän toimenkuva on saatu selvitetyksi huhtikuun loppuun mennessä. b Teksti Tuula Puranen b Kuvat Mari Männistö Soveltavan liikunnan lehti 8 Soveli 1/2008

9 Sari Kivimäki: Osaaminen on SoveLin valttikortti, tietotaito pitää saada jakoon SoveLin toiminnanjohtajan sijaisena työskentelee Sari Kivimäki syksyyn asti. Hän esittäytyy uudessa roolissaan lukijoille vastaamalla muutamaan kysymykseen. Millainen tausta sinulla on soveltavan liikunnan näkökulmasta; miten olet löytänyt SoveLi ry:n? Koulutukseltani olen fysioterapeutti, ja olen työskennellyt sekä kuntou tuslaitoksessa että Soveli-järjestöissä. Suomen Par kinson-liitossa olen toiminut projektityöni ohella lii kuntavastaavana kol me vuotta. Toi min myös Aivohal vaus- ja dysfasialiiton liikuntatoimikunnan jäse nenä. Aloitin vuoden alusta Sovelin hallituksessa kolmatta vuotta, johon nyt tuli taukoa syksyyn asti. SoveLi tuli minulle heti tutuksi, kun siirryin kuntoutuskuvioista järjestötyöhön. Mitä ajattelet liikunnan merkityksestä SoveLi-järjestöjen jäsenten elämässä? Liikunnan merkitys on suuri, on sit ten kysymys ennaltaehkäisystä, kuntoutumisesta, elämän laadun yl läpysymisestä tai kohentumisesta tai arjessa selviytymisestä. Liikunta on osa elämää ja jäsenet kokevat sen merkityksen tärkeäksi. Mikä mielestäsi on SoveLi ry:n rooli liikuntajärjestöjen kentällä? SoveLi on saamassa palvelujärjestöstatuksen, mutta resurssit ovat vielä tällä hetkellä niukat. Olemme 18 järjestön järjestö, jossa on ammattitaitoa ja erityisosaamista eri vamma- ja sairausryhmien lii kunnasta ja liikkumisen erityispiirteis tä. Osaaminen on SoveLin valttikortti liikuntajärjestöjen kentällä! Valitettavasti jäsenjärjestöjen tietotaito jää laajemmin hyödyntämättä niukkojen resurssien vuoksi. Jatkossa SoveLin tunnettavuutta on lisättävä ja omaa osaamista arvostettava. Mitä pidät SoveLi ry:n ajankohtaisimpina tavoitteina ja haasteina? Tavoitteena tunnettavuus sekä toimiva ja strategian mukainen yhteistyö. Haasteena uusi palvelujärjestörooli ja siihen liittyvät toiminta- ja resurssikysymykset sekä toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja kehitystyö. Viime aikoina on puhuttu liikkumattomien ihmisten aktivoimisesta. Miten heidät voitaisiin tavoittaa? Tähän ovat yrittäneet monet järjestöt paneutua muun muassa hankkeiden avulla. Jatketaan yrittämistä ja kootaan yhdessä hyviä toimintamalleja. Koen saavutettavuuden heikkouden suurimmaksi esteeksi, en niinkään tietopulaa tai liikuntaryhmien puutetta. Huono saavutettavuus yhdistettynä vammaisen/sairaan motivaatioon vaatii tietämystä ja ymmärrystä liikkujaa kannustettaessa. Monilla SoveLin jäsenillä jo itse sairaus aiheuttaa eristäytymistä, arkuutta ja luonnollisesti motivaation laskua. Mitä tehtäviisi toiminnanjohtajan sijaisena kuuluu ja millaisissa asioissa sinuun voi ottaa yhteyttä? Hoidan toiminnanjohtajan sijaisuutta osa-aikaisesti, noin 10 päivää kuukaudessa. Hoidan ensisijaisesti muun muassa verkostotyöt, kokoukset, jäsenkirjeet ja hallitustyöhön liittyvät tehtävät. Minuun voi ottaa yhteyttä kaikissa SoveLiin liittyvissä asioissa ja tietysti muutenkin.parhaiten tavoittaa torstaisin ja perjantaisin. Sähköpostini on ja puhelin Kirjeposti tulee perille osoitteella Sari Kivimäki/Sovelin toimisto, Suvilinnantie 2, Turku. b Kysymykset Tuula Puranen b Kuva Heidi Hölsömäki SoveLin strategiapäivässä Sari Kivimäen kanssa vaihtoi ajatuksia liikunta-asianneuvos Timo Haukilahti opetusministeriöstä. Soveltavan liikunnan lehti 9 Soveli 1/2008

10 Entä maahanmuuttajien soveltava liikunta? Soveltavassa liikunnassa korostetaan vertaistuen ja soveltuvuuden merkitystä. Ne olisivat tärkeitä myös vammaisille ja pitkäaikaissairaille maahanmuuttajille. He tarvitsevat tietoa löytääkseen liikuntapalveluja ja -ryhmiä. Opetusministeriön ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi (Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla, OPM 2008:14) kehottaa parantamaan erityistoimia vaativien ryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Näihin ryhmiin opetusministeriö sisällyttää maahanmuuttajataustaiset ihmiset. Toimenpiteiksi opetusministeriö ehdottaa muun muassa liikuntaan kohdistuvaa kunnallista neuvontaa, opastusta ja tukea, vammaispalvelulain tulkinnan yhdenmukaistamista sekä maahanmuuttajataustaisten liikunnan edistämistä koskevaa kehittämisohjelmaa. Suomen väestöstä runsas kolme prosenttia, noin henkilöä, on luokiteltavissa ulkomaista alkuperää oleviksi. Osuus kuitenkin kasvaa, ja samalla kasvaa maahanmuuttajille suunnattujen palvelujen tarve. Maahanmuuttajien joukossa on myös erityisryhmiä, vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Heidän määrästään ei ole tilastoja. Järjestöt täydentävät kutien toimintaa Erityisryhmien liikunnan tukeminen on ennen kaikkea julkisen sektorin tehtävä. Liikuntalain mukaan kuntien tulee järjestää liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Erityisliikunta- ja kansanterveysjärjestöt täydentävät kuntien toimintaa. Kun jonkin vammaisjärjestön liikuntaryhmään osallistuu maahanmuuttajataustainen henkilö, perusteena on diagnoosi, ei synnyinmaa. Mutta mikäli maahanmuuttajan kulttuuritausta on kovin erilainen kuin valtaväestöllä, se voi vaikuttaa osallistumisen mahdollisuuksiin. Osa erityisliikunnan piiriin kuuluvista ihmisistä tarvitsee erillisiä tukitoimia ja vertaisryhmiä. Osalle sopii kaikille avoin matalan kynnyksen toiminta. Kaikille avoimen liikunnan kehittäminen korostaa siirtymistä lääketieteellisestä kuntoutusajattelusta arvolähtöiseen ihmisoikeusajatteluun, jossa jokaisella on oikeus valita liikuntaympäristönsä. Omassa piirissä ja muiden kanssa Maahanmuuttajaliikunnan kehittämisessä on ollut kaksi pääsuuntaa: maahanmuuttajataustaisten liikuntaryhmien perustaminen sekä yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajataustaisten ja muiden liikunnanharrastajien kesken. Aivan kuten erityisryhmistä, myös maahanmuuttajista puhuttaessa on pidettävä mielessä ryhmän moninaisuus. Maahanmuuttajat tulevat monista eri maista ja edustavat erilaisia kulttuureja ja etnisiä ryhmiä. Maahanmuuttajan kotouttamisessa on tärkeää löytää uusi ystäväpiiri- ja tukiverkosto. Sen luomisessa liikunnan mahdollisuudet ovat hyvät, koska liikunnassa kielitai- Bosniasta Suomeen tulleelle Ibrahim Milanovicille liikunta on tärkeä osa terveyttä: Liikunta auttaa tasapainottamaan fyysistä ja psyykkistä oloa. Kun liikkuu reippaasti, stressi jää taakse ja tulee rento ja rauhallinen olo. Soveltavan liikunnan lehti 10 Soveli 1/2008

11 Heidi Hölsömäki Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 11 Soveli 1/2008

12 dolla ei ole samaa merkitystä kuin monella muulla elämänalalla. Tiedonjakamista on tehtävä yhteistyössä Henkilökohtainen tiedonsaanti on tehokkainta ja luottamusta herättävintä. Tämä korostuu monissa maahanmuuttajayhteisöissä. Tiedon jakamisessa onkin syytä tehdä yhteistyötä maahanmuuttajien edustajien ja heidän kanssaan työskentelevien tahojen kanssa. Tiedonsaannissa ja liikuntapalveluihin löytämisessä kielitaito on yhä avainasemassa. Edes julkisella sektorilla, saati järjestöissä, ei ole realistista saada kaikkea ajankohtaista tietoa käännetyksi lukuisille eri kielille. Perustiedon jakamisessa voivat auttaa erilaiset keskitetyt palvelut. Erittäin käytetty on Infopankkiportaali, josta sekä maahanmuuttajat että heidän kanssaan työskentelevät löytävät tietoa useilla kielillä. Vammaisia maahanmuuttajia palvelee tukikeskus Hilman kotisivuilla (www. tukikeskushilma.fi) kuudella kielellä julkaistu Vammaisen maahanmuuttajan palveluopas. Ibrahim Milanovic vaihtaa viereiseen soutulaitteeseen käsituntumalla. b Teksti Päivi Vänttinen Maahanmuuttajan kotouttamisessa on tärkeää löytää uusi ystäväpiiri- ja tukiverkosto. Sen luomisessa liikunnan mahdollisuudet ovat hyvät, koska liikunnassa kielitaidolla ei ole samaa merkitystä kuin monella muulla elämänalalla. Kulkureitti kuntosalille on esteetön. Eri kivilaadulla tehty reitti erottuu hyvin ympäristöstä. Näkövammaiset liikkujat voivat seurata reittiä kuljettamalla keppiä eri kivilaatujen reunaa pitkin. Reitillä on myös kaide, josta saa tarvitessaan tukea. Soveltavan liikunnan lehti 12 Soveli 1/2008

13 Pistekellosta voi tarkistaa, paljonko kuntoiluaikaa on jäljellä. Valkoinen keppi on tarpeen tutullakin kuntosalilla. Takataskusta se on helppo napata tarvittaessa esiin. Ibrahim löysi liikunnan uudelleen Liikunta on aina ollut tärkeä osa Ibrahim Milanovicin elämää. Ennen Bosnian sotaa harrastin lentopalloa, pingistä, jalkapalloa ja korista. Kesäisin hengailimme kavereiden kanssa kotikuntamme Gornji Vakuf-Uskopljen joella ja uimme koko kesän. Milanovic saapui Suomeen 14 vuotta sitten. Parikymppinen nuori mies sai Bosnian sodassa kranaatin silmilleen ja päätyi UNHCR:n kautta Suomeen silmäleikkauksiin. 35-vuotias Milanovic kertoo suomalaistuneensa hyvin, vaikka aluksi oli vaikeaa. Aluksi sulkeuduin. Piti sopeutua yhtä aikaa sokeuteen ja uuteen maahan. Suomen kielen opin ensimmäisen vuoden aikana kirjaston äänikasetilta, kun sairaalassa ja vastaanottokeskuksessa ei voinut oikein muutakaan tehdä. Kuntoutus ja opiskelu Arla-instituutissa toivat elämään sisältöä. Koulussa tutustui pakostikin uusiin ihmisiin ja oma vamma asettui uusiin mittasuhteisiin. Koulussa vertaistuki oli tärkeää, näki, että ihmisiä on kaikenlaisia. Monella on näkövamman rinnalla muuta vammaa tai sairautta. Maailma alkoi avautua kodin ja liikkumisen taitoja opetellessa. Myös liikunta löytyi uudelleen koulussa. Kaikki piti opetella uudelleen. Ohjaaja näytti, miten liikkua kuntosalilla ja lenkillä. Näkönsä menettänyt Ibrahim Milanovic työskentelee nykyisin Näkövammaisten Keskusliiton äänittämössä, jossa hän siirtää Celia-kirjaston aineistoja analogisesta muodosta digitaaliseen. Saman talon kuntosali ja uimahalli ovat tulleet tutuiksi. Koetan käydä pari kertaa viikossa kuntosalilla hikoilemassa ja kerran uimassa. Tutussa talossa on mukava käydä, kun pärjää itsenäisesti ja tilat on tehty soveltuviksi. Milanovic on pelanut lähes 10 vuotta maalipalloa, mutta kertoo nyt pitävänsä lajista taukoa. Kesäaikaan ohjelmassa on lenkkeilyä tutulla parin kilometrin kierroksella. Sen kun kiertää kaksi kolme kertaa, niin siinä rasittuvat hyvin sekä jalat että keppiä heiluttavat kädet. b Teksti ja kuvat Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 13 Soveli 1/2008

14 Jalkapallo yhdistää ihmisiä yli monenlaisten rajojen. Turussa on järjestetyssä monikulttuurisia jalkapalloturnauksia, kuva vuodelta Turussa liikunta on tärkeä kotouttamisen keino Erityisryhmiin kuuluvia aikuisia on vaikea tavoittaa. Kaikki maahanmuuttajat eivät tunne edes perusoikeuksiaan, saati tarjolla olevia palveluja. Turun kaupungin liikuntatoimi on aktiivisesti kehittänyt maahanmuuttajille suunnattua liikuntatoimintaa vuodesta Tämä työ sai tunnustusta helmikuussa 2008, kun opetusministeriö palkitsi kaupungin liikuntatoimen monipuolisesta liikunnan monikulttuurisuustyöstä. Turussa on reilu maahanmuuttajaa ja noin 30 maahanmuuttajayhdistystä. Maahanmuuttajille suunnatun liikuntatoiminnan tavoitteena on auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, aktivoida liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin ja auttaa maahanmuuttajayhdistyksiä järjestämään liikuntatoimintaa. Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen maahanmuuttajille tarjoamia palveluja ovat muun muassa naisten ja miesten omat uintiopetusryhmät, erilaiset lajikokeiluryhmät sekä lasten ja nuorten monikulttuuriset palloiluryhmät. Liikuntapalveluihin osallistuminen on maksutonta alle kolme vuotta Turussa asuneille KOTO-toimintaan kuuluville maahanmuuttajille. Muille maahanmuuttajille liikuntapalvelut ovat normaalihintoja edullisempia eli samanhintaisia kuin työttömille, kotihoidontukea saaville ja eläkeläisille. Maahanmuuttajien yhdistykset voivat hakea liikuntavuoroja Turun liikuntapaikoille samoin periaattein kuin urheilu- ja liikuntaseurat. Liikuntalautakunta tukee maahanmuuttajayhdistyksiä vuosittaisella toiminta-avustuksella. Lisäksi ne voivat hakea starttiavustusta uuden toiminnan aloittamiseen. Maahanmuuttajille on tarjolla myös henkilökohtaista liikuntaneuvontaa. Lisäksi maahanmuuttajien liikuntapalveluvastaava Teija Hakala käy maahanmuuttajayhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa kertomassa liikunnasta. Periaate on, että maahanmuuttajia pyritään ohjaamaan osallistumaan vähitellen yleiseen liikuntatoimintaan. Maahanmuuttajien erityisryhmiä on vaikea tavoittaa Teija Hakalan mukaan maahanmuuttajayhdistyskäynneillä ei ole tullut vastaan erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä. Sen sijaan erityisryhmien liikuntapalveluvastaava Eija Hiitti on vastaanottanut muu tamia saattajakorttihakemuksia maahanmuuttajalapsille, joilla on esimerkiksi jokin kehitysvamma tai neu rologinen sairaus. Uskoisin, että Turun seudulla on myös erityisryhmiin kuuluvia aikuisia, mutta heitä on vaikea tavoittaa. Etenkään monet maahanmuuttajanaiset eivät kulttuurisyistä osallistu kodin ulkopuoliseen yhdistys- ja harrastustoimintaan, Eija Hiitti toteaa. Toisaalta esimerkiksi mielenterveyspuolella, jossa vaikeista oloista lähteneitä maahanmuuttajia on keskimääräistä enemmän, saattajakortteja eivät hae myöskään suomalaiset aikuiset. Kortteja on kyllä markkinoitu näihin yhdistyksiin. Esteenä voi olla leimautumisen pelko. Eija Hiitti on työtoverinsa kanssa osallistunut Turun Maahanmuuttajien Invalidiyhdistyksen tilaisuuteen tavoitteena yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen. Invalidiyhdistys on Turun alueen ainoa erityisryhmien maahanmuuttajayhdistys. Tapaaminen ei johtanut yhteistyöhön ja Maahanmuuttajien Invalidiyhdistyksen yhteyshenkilö Aden Ahmed kertoo, et- Soveltavan liikunnan lehti 14 Soveli 1/2008

15 Monikulttuurinen liikunta etsii vielä paikkaansa tä yhteistyömuotoja ei ole löytynyt myöskään paikallisten erityisliikunta- tai vammaisjärjestöjen kanssa. Tuntuu, että emme riittävästi ymmärrä toisiamme. Kyse ei ole vain kielestä vaan myös toistemme tarpeiden ja toimintamallien ymmärtämisestä, Aden Ahmed sanoo. Suurin ongelma on edelleen siinä, etteivät jäsenryhmäämme kuuluvat tunne edes perusoikeuksiaan eivätkä tiedä tarjolla olevista palveluista, hän jatkaa. Maahanmuuttajien terveydenhuolto hoituu sosiaalikeskuksen ulkomaalaistoimiston kautta, joten on tärkeää, että toimiston henkilökunta olisi tietoinen niin kaupungin kuin järjestöjen maahanmuuttajille soveltuvista palveluista. Turun liikuntapalvelukeskus on julkaissut tiedotusmateriaalia liikuntatoiminnasta kymmenellä kielellä, mutta erityisliikunnan materiaaleja on käännetty vain ruotsiksi. Tämä varmasti hankaloittaa osaltaan eri kieliryhmien tavoittamista. Pitkäaikaissairaille ja vammaisille suunnattuun liikuntaan osallistuneet maahanmuuttajat ovat toistaiseksi kaikki olleet suomenkielentaitoisia, lähinnä venäläistaustaisia henkilöitä. Liikuntapalvelukeskuksen ja paikallisten erityisliikuntajärjestöjen yhteistyö on aktiivista. Yhdistykset eivät kerta kaikkiaan kykene unohtamaan minua, nauraa Eija Hiitti, joka sanoo lähettelevänsä yhdistyksiin sähköpostia lähes viikoittain. Yhteistyö vain tiivistyy, sillä liikuntapalvelukeskus aloittaa Sovelin kanssa toukokuussa yhdistysten liikuntavastaavien ja hallitusten puheenjohtajien liikuntakoulutuksen. Liikuntapalvelukeskuksella on kiinnostusta myös palvelujen ulottamiseen maahanmuuttajien erityisryhmille. Päänavauksena on suunniteltu omaa vesiliikuntaryhmää maahanmuuttajataustaisille erityislapsille ja heidän vanhemmilleen. Toive on tullut muslimiyhteisöltä ja ryhmä saattaa toteutua jo ensi syksynä. b Teksti Päivi Vänttinen b Kuva Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen kuvapankki Erityisliikunnan jaosto ELJ selvittää alustavasti maahanmuuttajien liikunnan tilannetta ja pohtii, minkä toimielimen vastuulle asiat valtion liikuntaneuvostossa kuuluvat. Maahanmuuttajien määrä kasvaa, emmekä voi jättää tätä joukkoa liikuntatoiminnan ulkopuolelle. Onhan liikunta mitä parhain keino tutustua uusiin ihmisiin. Näkisin, että liitoilla ja seuroilla on paljon vastuuta asiassa, mutta ne tarvitsevat varmasti tässä monikulttuurisessa työssä monenlaista apua ja tukea, ELJ:n puheenjohtaja Susanna Huovinen sanoo. Myös liikuntapaikka voi hakea syrjinnästä vapaaksi alueeksi Tullakseen syrjinnästä vapaaksi alueeksi organisaation on täyt ettävä hakemus, jossa se sitoutuu ehkäise mään syr jintää ja etsimään aktiivises ti keinoja puuttua siihen. Syrjinnästä vapaa na alueena oleminen tarkoittaa syr jinnän vastustamis ta ja moni muotoi suuden sekä tasa-ar voisuu den tuke mista ja kan nattamista. Työministeriön tuella toteutetussa Syrjinnästä vapaa alue -kampanjassa ovat mukana Suomen Moni kult tuurinen Liikuntaliitto Fi- Mu ry, IOL Ihmisoikeusliitto, SEIS Suomi Eteenpäin Ilman Syrjintää, SETA (Seksuaalinen tasavertaisuus ry / Transtukipiste) ja Vam maisfoorumi, jo ka edustaa Suomen vammaisjärjestöjen yhteis tä ääntä. Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto, Finnish Multicultural Sports Federation eli FiMu ry on maahanmuuttajien järjestö, joka edistää maahanmuuttajien tasa-arvoisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Vuonna 1999 perustettuun järjestöön kuuluu urheiluseuroja eri puolilta Suomea. Lisätietoja Syrjinnästä vapaa alue -kampanjasta löytyy osoitteessa: org/hankkeet/syrjinnasta_vapaa_alue/ Soveltavan liikunnan lehti 15 Soveli 1/2008

16 Liikkuen rasismia vastaan suvaitsevaisuutta kohti Suomen Liikunta ja urheilu ry (SLU) myönsi euroa hankkeille, jotka edistävät suvaitsevaisuutta ja vastustavat rasismia liikunnan avulla. SLU:n tavoitteena on saada etenkin kuntia mukaan suvaitsevaisuushankkeisiin, ja joissakin hankkeissa tavoite on toteutunutkin. Nyt on aika verkostoitua liikunta- ja vapaa-ajan palveluista ja kotoutumisesta vastaavien viranomaisten kanssa ja etsiä uudenlaista yhteistyötä, yhteiskuntavastuupäällikkö Kaisa Pyhälä SLU:sta sanoo. Tuettavia hankkeita on selvästi viime vuotta vähemmän. Halusimme taata hyville hankkeille mahdollisuuden toteuttaa suunnitelmansa. Toivomme, että nyt tukea saaneet hankkeet lisäävät yhteistyötä ja konkreettisia toimia suvaitsevaisuuden edistämiseksi. Tukea saaneet hankkeet Hämeenlinnan Setlementin Mukaan hanke ( e) tiivistää yhteistyötä seudulla toimivien liikuntajärjestöjen ja palvelutuottajien kanssa. Ohjelmassa on muun muassa monikulttuurinen liikunnan koulutuspäivä, uimakouluja eri kohderyhmille, tanssiliikuntaa, keilailua, retkiä ja leirejä. Saman tuen ( e) sai myös Fin Tennis ja Pentathlon ry:n hanke Väinämöisen kutsu kisailemaan. Hankkeen tavoitteena on saada maahanmuuttajia mukaan liikkumaan ja seuran toimintaan eri tehtäviin. Hanke järjestää ohjattuja tutustumis- ja harjoitustilaisuuksia, perheliikuntaa ja koulutusta. Vantaan Liikuntayhdistyksen Maa hanmuuttajat liikkeelle Vantaalla -hanke (4000 e) tekee maahanmuuttajille tutuksi urheiluseurojen toimintaa. Hankkeen toivotaan madaltavan osallistumiskynnystä ja hälventävän ennakkoluuloja. Kainuun Liikunta ry:n hanke Liikkumalla uusia ystäviä (7000 e) kouluttaa ohjaajia ja toimintojen vetäjiä muun muassa kerhoihin, leireille ja tapahtumiin toteuttaan lajileirejä, toimintapäiviä, retkiä ja tapahtumia Mondial Starsin hanke Together for a Brighter Future to All (6000 e) järjestää maahanmuuttajanuorille ja kantaväestön nuorille yhteisiä liikuntatapahtumia sekä suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta käsittelevää koulutusta. Yhteistyö ja konkreettisuus ovat valttia rahaa haettaessa Kun SoveLi ry:n jäsenjärjestöt suunnittelevat hankkeita ja tekevät hakemuksia niiden rahoittamiseksi, SLU:n avustuspäätöksistä on luettavissa muutamia vinkkejä. Verkostoituminen kannattaa. Liikuntapalvelujen järjestäjät, kunnat ja liikuntapuolen viranomaiset ovat arvokkaita yhteistyökumppaneita hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteistyö on voimaa. Etsikää muiden järjestöjen kanssa sitä, mikä teille on yhteistä; suunnitelkaa, hakekaa rahoitusta ja toteuttakaa hankkeita yhteisvoimin. Tiedolliset ja taidolliset resurssit kasvavat, mutta taloudelliset paineet jakautuvat useammalle toimijalle. Pyrkikää tasavertaiseen ja esteettömään liikkumiseen. Tasavertaisuus ja esteettömyys tarkoittavat, että kaikilla on mahdollisuus harrastaa liikuntaa ja esimerkiksi päästä liikuntapaikoille vammaan, etniseen taustaan, sukupuoleen, varallisuuteen yms. katsomatta. Abstraktit ylisanat ovat out. Olkaa tavoitteissanne ja suunnitelmissanne konkreettisia. Mitä ihan oikeasti tehdään? Miten tekemisellä saavutetaan konkreettisia tavoitteita? V I N K K I Soveltavan liikunnan lehti 16 Soveli 1/2008

17 Paula Rantanen antaa vatsa- ja selkälihaksilleen kyytiä omaishoitajien kuntosalivuorolla. Alaselkäni on ollut kipeä, tämä auttaa siihen. Hartiaseutu on monelle omaishoitajalle kipein paikka, Rantanen kertoi. Omaishoitajat löysivät kuntosalin Tampereen Seudun Omaishoitajat ovat hakeneet ja saaneet KKI-tukea kuntouttavaan liikuntatoimintaansa. Yhdistys järjestää monenlaista: kuntosalia, allasjumppaa, sisä- ja ulkoliikuntapäiviä... Omaishoitaja Anne-Birgit Mäkelä kertoo, että omaishoitajat ovat kokeneet kuntosalin yhdeksi sopivaksi liikuntamuodoksi. Yhdistyksellä oli aikanaan kuntoremonttikurssi. Kokeilimme kuntosaleja ja innostuimme niin, että halusimme tavata toisiamme jatkossakin salin merkeissä. Tässä yhdistyvät vertaistuki ja fyysisen kunnon kohottaminen. Mäkelä on 20-vuotiaan vaikeasti liikuntavammaisen Mari-tytön äiti. Anne-Birgit Mäkelä on todennut, että yksilöllinen harjoitusohjelma on yksi kuntosaliharjoittelun hyväksi havaituista puolista. Monilla on erilaisia, osittain juuri raskaasta hoitotyöstä syntyneitä vaivoja. Kuntosalilla voi tehdä sellaisia liikkeitä ja sellaisissa laitteissa, jotka sopivat omalle kropalle. Tai jos takana on valvottuja öitä, liikkeitä voi tehdä vähemmän, voimien mukaan. KKI-tuki madaltaa osallistumiskynnystä. Ryhmäläiset käyttävät myös kuntosaliohjaajan palveluja. Ohjaaja opastaa alkuun tai jos KKI-avustusten myöntämisen kriteerit: tulee uusia ryhmäläisiä, hän on käytettävissä. Kuntosalilla ei tarvita kuitenkaan niin paljon ammattiohjaajaa kuin jossain liikuntaryhmässä, neuvomme usein myös toisiamme. b Teksti ja kuva Heidi Hölsömäki Hanke aktivoi liikkumaan yli 40-vuotiaita, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Hankkeella on toimintamalli, joka houkuttelee liikunnallisen elämäntavan alkuun niitä, jotka eivät liiku lainkaan tai liikkuvat hyvin vähän. Hanketta järjestävät useat eri tahot, joille kohderyhmän aktivoiminen liikkumaan on yhteinen tavoite. Hankkeen hakema avustus on korkeintaan puolet kokonaiskuluista. Tukea ei myönnetä mittaviin välinehankintoihin, matkakorvauksiin eikä yksittäisten tapahtumien järjestämiseen. Tukea jaetaan kaksi kertaa vuodesssa paikallisille toimijoille. Seuraavan kerran avustusten hakuaika umpeutuu 30. syyskuuta. Hakulomakkeen voi tilata KKI-toimistosta, puhelimitse tai sähköpostitse Lisätietoja: - > hankekilpailu Soveltavan liikunnan lehti 17 Soveli 1/2008

18 Terveyden politiikkaohjelman johtaja Maija Perho: Kunnat ja järjestöt yhteistyöhön Terveyden edistämisen politiikkaohjelman keskeinen tavoite on viestittää toiminnan laaja-alaisuutta ja poikkihallinnollisuutta. Terveyden edistäminen ei kuulu vain terveydenhuollon vastuulle, kirjoittaa Maija Perho. Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa korostuu laaja-alaisuus. Ohjelman mukaan terveyden edistämiselle luodaan edellytyksiä ja mahdollisuuksia muun muassa hyvällä yhdyskuntasuunnittelulla, rakentamisella ja liikennejärjestelyillä sekä elinympäristön esteettömyydellä. Yhtä tärkeä asema on myös monipuolisilla liikunta- ja muilla vapaa-ajan palveluilla, osallisuutta vahvistaval la järjestötoiminnalla, terveellisellä ravitsemuksella ja jouk koruokailul la sekä vastuullisella alkoholi- ja päihdepoltiikalla. Politiikkaohjelmassa on oma osionsa järjestöjen toiminnalle. Ensinnäkin siinä korostetaan valtiovallan vastuuta järjestöjen toimintamahdollisuuksien takaamisessa. Tämä tarkoittaa muun muassa verotuskäytännöissä ilmenevien kohtuuttomuuksien poistamista ja yhtenäisiä valtakunnallisia menettelytapoja. Kuntia kehotetaan tiivistämään kumppanuutta ja lisäämään pitkäjänteisyyttä järjestöyhteistyössä. Järjestöt ovat olleet ja ovat aloitteellisia oman jäsenistönsä tarpeiden tulkkina ja innovatiivisia uusien toimintamuotojen kehittämisessä. Yhteisöllisyyden, osallisuuden ja vertaistuen antajina järjestöt ovat korvaamattomia. Tämä ilmenee hyvin liikuntapalvelujen järjestämisessä, jossa liikuntajärjestöjen ohella monet vammais- ja kansanterveysjärjestöt ovat kehittäneet erityisryhmille soveltuvia liikuntapalveluja. SLU, Nuori Suomi, Valtion Liikuntaneuvosto, Soveltava Liikunta SoveLi, Kunto ry, ja niin edelleen, Heidi Hölsömäki Maija Perho painottaa monenlaista yhteistyötä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikkumisen järjestämisessä. Soveltavan liikunnan lehti 18 Soveli 1/2008

19 TEEJIILTÄ Kolumni ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita terveyden edistämisessä sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön ohella. Toimenpide-esityksiä viedäänkin eteen päin laaja-alaisella yhteistyöllä. Tästä esimerkkinä ovat seuraavat käynnissä olevat hankkeet: Erityisliikuntaa kuntiin ja Liiku mieli hyväksi Ensimmäisessä hankkeessa on mukana yhdeksän ja toisessa 20 kuntaa. Jälkimmäistä hanketta koordinoi Suomen Mielenterveysseura. Niin politiikkaohjelma kuin erilliset hankkeet tähtäävät siihen, että liikunta nähtäisiin kuntien ydintoiminnaksi, joka voi usein olla osa hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuutta. On hyvä muistaa, että liikkumisreseptiä kehitettäessä Reumaliitto oli keskeisesti mukana, ja on edelleen, kun liikkumisreseptin käyttöä on ohjelmaan kirjatun mukaisesti tarkoitus elvyttää. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikuntajaoston vuoteen 2011 ulottuvassa toimintasuunnitelmassa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikunnan kehittäminen on kirjattu yhtenä kuudesta painopisteestä. Vuonna 2009 on tarkoitus tehdä selvitys erityisliikunnan järjestämisen tilasta. Liikuntapolitiikassa toimintaperiaatteena on kaikille avoin toiminta. Tämä on lähtökohtana myös valmisteltaessa valtioneuvoston periaatepäätöstä terveellisestä liikunnasta ja ravitsemuksesta. Politiikkaohjelman tavoitteet ja toimenpiteet otetaan valmistelussa huomioon. Periaatepäätös tulee sisältämään esityksiä ja velvoitteita esimerkiksi vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja mielenterveyskuntoutujien liikunnasta, arkiympäristöjen esteettömyydestä ja erityisryhmien tarpeiden huomioon ottamisesta alan perus- ja täydennyskoulutuksessa. Kunta- ja palvelurakenne on muuttumassa. Syntyy suurempia kuntia tai sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita tai kuntayhtymiä, joilla on vähintään asukkaan väestöpohja. Muutos antaa mahdollisuuden vahvistaa liikuntapalveluja ja niiden sisällä erikoistumista muun muassa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikuntaan. Näitä palveluja on tarkoituksenmukaista järjestää myös seudullisesti. b Teksti Maija Perho Terveyden politiikkaohjelman johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö Kohti jatkoeriä Yli-Kiimingin kylän seuraintalolla kokoontuu Oulun Kansalaisopiston jumpparyhmä, kuten on tehnyt jo kymmeniä vuosia. Lehtosen Ville, Tapanilan Teuvo ja Suontaan Sirkka kulkevat kodin ja seuraintalon väliä osallistuakseen kylän ainoaan jumpparyhmään. Yhteistuumin ja yhteisvoimin on menty eteenpäin, ja ohjaajan saamiseksi ovat kaikki tehneet voitavansa. Kunnaltakin on joskus saatu jotain pientä, avustusta tai ainakin kehuja. Viime vuonna päästiin oikein paikallislehteenkin, kun kunnan kamreerin äiti aloitti liikuntaryhmässä. Sey, Erli, myöhemmin SoveLi, on käynnistynyt muutaman henkilön aktiivisuudesta ja motivaatiosta yhdistää järjestöjen voimat. Nyt SoveLin paikka on vakiintumassa. Jäsenjärjestöillä on ollut erilaisia tarpeita ja haasteita, mutta kentällä nähtiin kuitenkin myös yhteisiä saumoja, jotka tarvitsivat vahvistusta, kuten liikunnan yhdenvertaisuus, liikunnan saavutettavuus, ohjaajaresurssit ja kuntayhteistyö. Tulevaisuudessa SoveLin noste on tehtävä yhdessä! Uudelleenasemointi mahdollistaa kehittymisen, mutta haasteet on otettava vakavasti ja asema on otettava. Yhteistyön suunnitelmallisuudella, resurssien suuntaamisella oikeaan paikkaan ja vaikuttavuuden arvioinnilla päästään parhaaseen lopputulokseen. SoveLin järjestöt painivat jatkossa raskaassa sarjassa, jossa pysymiseen tarvitaan uudenlaisia yhteistyön keinoja. Avoimella toiminnalla päästään alkuun, yhteisellä strategialla ja riittävällä valtionavustuksella päästään jatkoon ja pitkäjänteisellä visiolla saavutetaan liikuntajärjestöjen loppukilpailupaikka. Ennen kaikkea tarvitaan kuitenkin yksituumaista sitoutumista. Sitoutumisen on oltava konkreettista ja arkista, jolloin se näkyy pienissäkin asioissa, esimerkiksi kokouksiin osallistumisessa tai kannanotoissa. Sitoutumisen haasteista olisi hyvä avoimesti puhua, ovatpa ne järjestökulttuurisia tai esimerkiksi liikuntatyöntekijän resursseista johtuvia. Suurin osa liikuntatyöntekijöistä toimii oman työnsä ohella ja mahdollisuudet vaikuttaa ovat rajalliset, vai ovatko!? Yli-Kiimingin jumpparyhmä jatkuu, toiminta on osa kuntalaisten hyvinvointia. Se on osa terveyspalveluja, ilman sitä jotain puuttuisi. Ryhmään ovat kaikki tervetulleita, ja jokainen antaa jotakin ja saa jotakin yhdessä enemmän. Ensi viikolla lähdetään yhdessä kunnan toimistoon avustushakemuksen kanssa, mukana porukalla mietitty toimintasuunnitelma. Sirkka kirjasi myös oman varainhankintasuunnitelman, jotta näkevät, että olemme tosissamme. Sari Kivimäki, toiminnanjohtaja, sij. Soveltavan liikunnan lehti 19 Soveli 1/2008

20 Toverillisesti ja turvallisesti vesille Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden melontareissu vaatii toteutuakseen kunnon ennakkosuunnittelun. Epilepsialiiton isä-lapsikurssilla eteneminen erämaassa on näin elämyksellistä. Soveltavan liikunnan lehti 20 Soveli 1/2008

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa SoveLin strategia 2009 2012 Soveltava Liikunta SoveLi ry Työryhmä Heidi Hölsömäki (toim.) leena Jokinen Sari Kivimäki

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Soveltavan liikunnan julkaisuja 8 1 Lukijalle Tervetuloa tutustumaan kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN

SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN 1 SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN Timo Laitinen Puheenjohtaja Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 6.-7.9.2006, Hyvinkää 2 Liikunta kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Kehyslakiluonnos (poliittinen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

Khall / 136

Khall / 136 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-, ja kulttuuritoiminnalle.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet

Lisätiedot

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN TOIMINTA-AVUSTUSTEN ARVIOINTIKRITEERIT Vuosittaisten toiminta-avustusten myöntämisessä noudatetaan Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä avustustoiminnan

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia. SoveLin strategia vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia. SoveLin strategia vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia SoveLin strategia vuosille 2016 2018 1 Sisältö Johdanto...4 Käsitteet ja arvot...6 Valittu suunta: Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia...8 Missio ja perustehtävä...

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut Petri Puroaho Mistä puhun 2 Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Työllistämisen tukimuodot Sosiaalinen näkökulma

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa SEURAPOSTI 1 / 2013 Seurapostissa tällä kertaa Ansiomerkit 2013 haku viimeistään 28.2.2013 Ringeten Tukirahaston avustukset vuodelle 2013 Hae seuratoiminnan kehittämistukea 15.3. mennessä Lähde ringetteleirille!

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Suomi 100. VNK: Urheiluyhteisö:

Suomi 100. VNK:  Urheiluyhteisö: Suomi 100 Valtioneuvoston kansliassa toimiva Suomi 100 -hanke vastaa juhlavuoden ohjelman kokoamisesta Valo-Olympiakomitea toimii vnk:n yhteystahona ja kumppanina Suomi 100 -ohjelmaan voi päästä mukaan

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke Anna Karlsson varhaiskasvatuspalveluiden esimies 4.10.2016 Salo lukuina: Asukkaita 53 656 Kunnallisia päiväkoteja ~40 ja niissä hoitopaikkoja 2233 Perhepäivähoitajia

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa

Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa Salon Palloilijat ry Viisi jaostoa: jalkapallo, jääkiekko, koripallo, salibandy ja taitoluistelu. Vuonna 2016 noin 1300 lapsi- ja aikuisharrastajaa.

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoitus erikoissuunnittelija ja terveyden edistämisen asiantuntija Kaisa Koivuniemi LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15 A, 40720 Jyväskylä www.likes.fi

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

KOTKAN KAUPUNKI YLEISKIRJE 2/2016 Liikuntapalvelukeskus Puistotie 9-11 48100 KOTKA Puh. 040 831 0389 Fax. 234 5424 3.3.2016

KOTKAN KAUPUNKI YLEISKIRJE 2/2016 Liikuntapalvelukeskus Puistotie 9-11 48100 KOTKA Puh. 040 831 0389 Fax. 234 5424 3.3.2016 KOTKAN KAUPUNKI YLEISKIRJE 2/2016 Liikuntapalvelukeskus Puistotie 9-11 48100 KOTKA Puh. 040 831 0389 Fax. 234 5424 3.3.2016 1 URHEILUSEUROILLE AVUSTUKSET VUODELLE 2016 Liikuntalautakunnan myöntämä Järjestöyhteistyöavustus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015 SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015 Aivoliiton liikuntaa 1/2015 - Kohderyhmät: Aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneet ja heidän omaisensa sekä perheet, joissa on todettu lapsen tai nuoren kielellistä

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA -

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Ideapäivä 25.5.2012 Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Karjalasta kajahtaa TERVEHDYS! Pohjois-Karjalan eteläkärjessä Tohmajärvi, Kitee, Kesälahti, Rääkkylä Keski-Karjalan Kehitysvammaiste Kvtl- IDEAPÄIVÄ 25.5.2012

Lisätiedot

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille 10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen Osaavat naiset työelämään Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen 9.11.2015 Välitehtävä Pohdi vierustoverin kanssa: Mikä on paras tapa verkostoitua (=luoda

Lisätiedot

KH 127 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

KH 127 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 127 23.03.2015 Tuula Partasen ym. valtuustoaloite vuosittaisen määräärahan varaamiseksi Lappeenrannan kaupungin testamenttirahaston varoista kolmannen sektorin toimijoiden tekemän hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku. 1 OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.fi/nuoriso 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä avustuksista 2. Mihin tarkoituksiin

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot