10 kuntaa yhteen, muuttuuko mikään?
|
|
- Timo Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija kuntaa yhteen, muuttuuko mikään? sivu 6 Liikunta on tärkeä kotouttamisen keino sivut 10 16
2 Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija -lehteä julkaisee Soveltava Liikunta SoveLi ry. Toimitusneuvosto Susanna Hakuni, tiedottaja, Lihastautiliitto Kati Multanen, aluesuunnittelija, Diabetesliitto Merja Mäkelä, viestinnänsuunnittelija, Turun kaupunki Toni Piispanen, projektipäällikkö, Liikuntatieteellinen Seura Marjo Rinne, tutkija, UKK-insituutti Raija Luona-Helminen, toiminnanjohtaja, SoveLi Heidi Hölsömäki, tiedottaja, SoveLi Soveltava Liikunta SoveLi ry on 18 valtakunnallisen järjestön yhteistoiminta-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Jäsenjärjestöissä liikunnalla on keskeinen asema vammaisten ja pitkäaikaissairaiden terveyden edistämisessä, sairauksien ja oireiden ehkäisyssä sekä hoidossa ja kuntoutuksessa. SoveLin hallitus 2008 Mirja-Liisa Rontu, puheenjohtaja, Psoriasisliitto Psoriasisförbundet Helena Ylikylä-Leiva, Suomen MS-liitto ry Timo Peltovuori, Mielenterveyden Keskusliitto ry Raija Pohjavirta, Suomen Parkinson-liitto ry Tinja Saarela, Suomen Reumaliitto ry Jorma Lahikainen, Epilepsialiitto ry Sari Kivimäki, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Raija Luona-Helminen, esittelijä ja sihteeri, SoveLi ry Yhteystiedot SoveLi ry / toiminnanjohtaja, sij. Sari Kivimäki Suvilinnantie 2, Turku gsm sari.kivimaki@soveli.fi Jäsenjärjestöt ja niiden yhteystiedot ovat lehden takakannessa. Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö tuula puranen: Paras-hanke yhdistää 10 kuntaa Saloksi: Liikuntapalvelut pyritään alkuvuosina säilyttämään nykyisellään 10 päivi vänttinen: Entä maahanmuuttajien soveltava liikunta? 14 päivi vänttinen: Turussa liikunta on tärkeä kotouttamisen keino 17 h e i d i h ö l s ö m ä k i: Omaishoitajat löysivät kuntosalin (KKI) 18 m a i j a p e r h o: Kunnat ja järjestöt yhteistyöhön 18 pia kirkkomäki: Toverillisesti ja turvallisesti vesille 23 pia kirkkomäki: Vinkki: Katamaraanipuut ja retkivessa 24 risto lappalainen: Soluku-lomat tarjoavat palvelujaan SoveLin jäsenille 26 anna mielismäki: Maskussa karattiin liikkumaan 27 t u u l a p u r a n e n: Apuvälineiden Ideakilpailu: Laituriteline ja sienisieppari 28 sari sakala: Keuhkot raittiiseen ulkoilmaan: Löydä omat lähiliikuntapaikkasi 30 ilkka vuori: Lisää liikuntaa helppo sanoa, vaikea toteuttaa Heidi Hölsömäki Tuula Rantanen käy kerran viikossa kuntosalilla.
3 PÄÄKIRJOITUS SoveLilla on tulevaisuus yhteistyöjärjestönä Nykyiset liikuntapalvelut ja -rakenteet eivät luo riittävästi mahdollisuuksia soveltavaa liikuntaa tarvitseville kansalaisille. Pitkäaikaissairaat, vammaiset ja liikuntarajoitteiset eivät useinkaan saa riittävästi tukea tai mahdollisuuksia liikkumiseen terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Sovelin paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan edellytykset ja resurssit eivät ole vielä riittäviä liikuntatoiminnan järjestämiseen. Esteettömien liikuntaedellytysten rakentamiseen tarvitaan yhteistyötä. Järjestöillä ja kunnilla on yhteisiä tavoitteita terveysliikunnan edistämiseksi. Kuntien palvelurakenneuudistus ja kuntakentän uudelleen muotoutuminen ovat mahdollisuus ja haaste Sovelille ja sen jäsenjärjestöille. Paras-hankkeen puitelain tavoitteena on turvata palveluiden saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa. Kansalaisjärjestöillä on paljon palveluita ja toimintaa, josta ei ehkä tiedetä tarpeeksi. Sovelin ja sen jäsenjärjestöjen onkin tehtävä tunnetuksi toimintaansa ja osallistuttava myös liikuntapalveluiden kehittämiseen ja mahdollistamiseen, jotta liikkumisen esteettömyys saavutetaan. Järjestöjen liikuntatyöntekijöillä ja vapaaehtoisilla liikuntavastaavilla on merkittävä mahdollisuus soveltavan liikunnan yhteistyöhön muun muassa kuntien liikuntatoimen kanssa. Myös järjestöjen jäsenistö arvostaa liikuntatoiminnan korkealle. Siihen tulee kuitenkin saada nykyistä enemmän tukea ja pontta yhteistyöverkostojen kautta. Tietoisuuden kasvattaminen pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikuntamahdollisuuksista ja -tarpeista ja oikeuksista vaatii edelleen aktiivista otetta, kun tavoitteena on sosiaalisesti ja fyysisesti esteetön liikuntaympäristö kaikille vammas ta tai sairauksista riippumat ta. Asiantun temus tähän löytyy jäsenjärjestöistämme, sillä niillä on todellinen tieto omien ryhmiensä toiminnan ja vertaistuen tarpeista. Sovelin jäsenjärjestöillä on myös vankkaa terveyden edistämisen asiantuntemusta. Sovelista on strategiaprosessin myötä rakennettava jäsenjärjestöjen kanssa yhteistyöjärjestö, joka mahdollistaa entistä voimakkaamman ja tuloksellisemman yhteistyön soveltavassa liikunnassa. Mirja-Liisa Rontu Kirjoittaja on Soveltava Liikunta SoveLin hallituksen puheenjohtaja Soveli-lehti ISSN Vastaava päätoimittaja Mirja-Liisa Rontu Päätoimittaja Raija Luona-Helminen Toimitussihteeri Tuula Puranen (sij.) Taitto Jaana Teräväinen Painopaikka Painohäme Oy, Ylöjärvi Soveli-lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa; seuraava lehti ilmestyy marraskuussa Kansi Liikunta on tärkeä osa Salon seudun Reumayhdistyksen toimintaa. Irmeli Väinölä vesivoimistelee Salon Uimahallissa. Kannen kuva Mari Männistö Lehden aineistot ja lisätiedot Soveli-lehti Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs Tampere toimitus@soveli.fi gsm Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehdet ovat pdf:nä osoitteessa: > julkaisut
4 L Y H Soveltava liikunta ry sai euroa toiminta-avustusta OPM:ltä YE S T I Soveltava Liikunta ry sai opetusministeriön liikuntajärjestöille myöntämää toiminta-avustusta kuluvalle vuodelle euroa. Avustus on euroa suurempi kuin vuonna SoveLin jäsenjärjestöistä toiminta-avustusta saivat seu raavat erityisliikunnan liikuntajärjestöt (suluissa vuoden 2007 avustus): Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLI ry e (45000 e) Epilepsialiitto ry e (10000 e) Hengitysliitto Heli ry e (40000 e) Mielenterveyden Keskusliitto ry e (72000 e) Suomen CP-liitto e (20000 e) Suomen MS-liitto ry e (40000 e) Suomen Parkinson-liitto ry e (15000 e) Suomen Reumaliitto ry e (40000 e) Suomen Sydänliitto e (40000 e) Muut toiminta-avustusta 2008 saaneet erityisryhmien liikuntajärjestöt: Näkövammaisten Keskusliitto ry e ( e), Suomen Invalidien Urheiluliitto e ( e), Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry e ( e) sekä Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry e ( e). Opetusministeriö myönsi toiminta-avustuksia yhteensä 14 erityisryhmien liikuntajärjestölle, ja avustusten kokonaissumma oli tänä vuonna euroa. Viime vuonna toiminta-avustusten saajina oli yhtä monta erityisryhmien liikuntajärjestöä, mutta avustussumma oli jonkin verran pienempi eli euroa. SoveLi ry SoveLi on yhteistoiminta-, asiantuntija ja palvelujärjestö, joka keskittyy muun muassa paikallistason liikuntatoiminnan tukemiseen ja terveysliikunnan edistämiseen. Liikunnalla on keskeinen asema SoveLin 18 jäsenjärjestön toiminnassa. Niiden yhdistyksiin kuuluu noin henkilöjäsentä. SoveLi-järjestöt saivat vuonna 2007 OPM:ltä yhteensä avustuseuroa. SoveLissa on 1,5 palkattua työntekijää. Kotisivu: Tietopaketteja sydämestä liikunnan ja terveyden ammattilaisille Mari Männistö Synnynnäiset sydänviat ja liikunta -suositukseen on kerätty tietoa taval lisimmista synnynnäisistä sydänvioista, niiden hoidosta ja liikuntaan liittyvistä erityispiirteistä. Lisäksi on käsitelty joitakin harvinaisempia synnynnäisiä sydänsairauksia, joiden liikuntaan liittyy erityishuomioita. Sydänpotilaan suorituskyvyn arviointi -suositus antaa tietoa aikuisille sydänsairaille sopivista suorituskykytesteistä, testien valintaperusteista, turvallisuudesta sekä toistettavuudesta. Suosituksesta löytyvät sekä käytännön ohjeet testien suorittamiseen että testilomakkeet. Julkaisija: Suomen Sydänliitto Oltermannintie 8, Helsinki puh. (09) Raija Luona-Helmiselle OPM:n ansiomitali Soveltava Liikunta SoveLin toiminanjohtaja Raija Luona-Helmiselle on myönnetty OPM:n Ansiomitali kultaisin ristein (AMKR) Suomen Ladun aloitteesta. Luona-Helminen edistää laaja-alaisesti liikuntakulttuuria työssä ja vapaa-ajalla. Soveltavan liikunnan lehti 4 Soveli 1/2008
5 Keuhkot pihalle kimpassa syksyllä Liikunnan ei kuulu olla ryppyotsaista toimintaa. Toisille ulkolenkki on päivän ainoa hetki olla rauhassa omien ajatusten kanssa, toiset viihtyvät lenkkipolulla paremmin, kun on kaveri mukana, sanoo Hengitysliitto Helin liikunnan suunnittelija Janne Haarala. Hän kehottaa kaikkia ihmisiä ikään tai kuntoon katsomatta liikkumaan oman mieltymyksensä mukaan. Liikkua voi ja pitääkin omaan tahtiin, oman kunnon mukaan. Tärkeintä on välttää täydellinen liikkumattomuus! Kimpassa liikutaan myös Hengitysliiton tapahtumissa ensi syksynä, kun Lisäaikaa liikunnalle -liikuntakampanja huipentuu lähes sataan samanaikaiseen liikuntatempaukseen ympäri Suomen. Ajankohdaksi on valittu kellojen normaaliaikaan siirtäminen lokakuun vii meisenä sunnuntaina. Yli mää räisen tunnin voi käyttää liikuntaan. Kampanjan teemana on Keuhkot pihalle. Tavoitteena on saada ihmiset, erityisesti hengityssairaat, ulos liikkumaan ja hengästymään. Verkkosivustolla on erilaisia liikuntavinkkejä ja syksyllä käynnistyvä, liikuntaan kannustava kilpailu, jossa on hienoja palkintoja. b Teksti Sari Sakala Mielenterveyden keskusliiton turnaus toukokuussa Oulussa Mielenterveyden keskusliiton mestaruus turnaus pidetään tou ko kuuta Oulussa. Valtakunnallisen turnauksen lajeina ovat salibandy ja lentopallo. Turnaukseen ovat tervetulleita MTKL:n paikallisyhdistysten joukkueet ja myös muut mielenterveysalan joukkueet. Joukkueen pelaajat voivat olla sekä miehiä että naisia, mutta lisenssipelaajat eivät ole sallittuja. Päätös perustuu siihen, että turnaus halutaan pitää mielenterveyskuntoutujien turnauksena. Liiku terveemmäksi raittiissa ulkoilmassa Liiku terveemmäksi -päivän tapahtumissa liikutetaan kansalaisia oman terveytensä puolesta. Tänä vuonna teemana on Liiku raittiissa ilmassa. WHO:n eli Maailman Terveysjärjestön lan see raa ma hanke pyrkii saamaan aiemmin liikkumattomat liikkeelle ja liian vähän liikkuneet liikkumaan enemmän kuin ennen. Suomessa Liiku terveemmäksi -tapahtumia on kymmeniä, niistä on lista osoitteessa Kävelyklubin vetäjäkoulutuksia Oulussa, Turussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla Kävelyklubin vetäjäkoulutus on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat perustaa oman kävelyklubin tai saada muuten tietoa kävelystä omaan liikkumiseen. Koulutuksesa perehdytään verryttelyyn, venyttelyyn, kävelyvälineisiin ja kävelytekniikkaan. Koulut tajana toimii TtM, FT Mariitta Vaara. Kurssihinta (60 euroa) sisältää ohjauksen ja oppimateriaalin, lounaan ja kahvit. Käytännönläheinen kurssi on on osa Suomen Ladun, Suomen Sydänliiton ja UKK-instituutin yhteistä kävelyohjelmaa. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssia tai (09) tai hanna.okkonen@ suomenlatu. fi. Lisätietoja myös Annukka Alapappilalta, p. (09) , annukka.alapappila@sydänliitto.fi. Oulussa koulutuksia (7 h) järjestetään Kumppanuuskeskuksessa (Iso katu 47) 5. syyskuuta 2008 ja 11. lokakuuta Tamperelaisille koulutuksia pidetään (UKK-instituutti) ja , ja turkulaisille (Eerikinkatu 27 A, 2 krs.) ja Helsingissä koulutuksia järjestetään Töölönlahden ulkoilukeskuksessa , ja Espoossa vetäjiksi halukkaat ko koontuvat Oittaan ulkoilukeskukseen tai , Vantaalla tai Kuusijärven ulkoilukeskukseen. Yhdessä liikkeelle -kirja julkaistaan syksyllä SoveLin Yhdessä liikkeelle -kirja yhdistyksistä ja kunnista liikunnan kumppaneina ilmestyy syksyllä. Kirja käsittelee yhteistyötä verkosto-, oppimis-, johtamis- ja ryhmänäkökulmista. Esimerkkitapaukset ja käytännön sovellukset kertovat, miksi yhteistyötä kannattaa tehdä ja miten kumppanuus onnistuu. Kirjan kirjoittajat ovat tutkijoita, kouluttajia ja soveltavan liikunnan asiantuntijoita. Kirjan julkaisee Edita. Soveltavan liikunnan lehti 5 Soveli 1/2008
6 Salon seudun Reumayhdistyksen vesivoimistelussa Irmeli Väinölä (vasemmalla) ja Kaija Metsola. PARAS-hanke yhdistää 10 kuntaa Saloksi Liikuntapalvelut pyritään alkuvuosina säilyttämään nykyisellään Salon liikuntatoimenjohtajan Hilpi Tanskan mukaan kymmenen kunnan yhdistymisen seuraukset ovat hienovaraisia, ja ne näkyvät hiljalleen esimerkiksi liikuntapaikkojen kunnossapidossa. Yhdistysten osalta suurimmat muutokset koskevat kunnan myöntämiä avustuksia. Salon kaupungin kanssa ensi vuoden alusta yhdistyvät kunnat ovat Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo. Kuntien yhdistäminen tarkoittaa myös niiden liikuntapalvelujen yhdistämistä. Uuden kaupungin nimeksi tulee Salo, ja Hilpi Tanska nimitettiin viime maaliskuussa sen liikuntatoimenjohtajaksi. Kuntien liikuntatoimien vastuuhenkilöt ovat suunnitelleet liikuntapalvelujen yhdistymistä nopeassa aikataulussa, ja prosessi on yhä kesken. Vuonna 2006 ei tiedetty, yhdistyvätkö Salon seudun kunnat lainkaan. Valtuustot tekivät yhdistymispäätöksen kesäkuussa 2007, ja sen jälkeen suunnittelu lähti hiljalleen liikkeelle, Hilpi Tanska kertoo. Haastattelua tehtäessä yhdistymispäätöksestä on aikaa noin yhdeksän kuukautta. Kuntien liikuntatoimesta vastaavat työntekijät kokoontuivat viime syksynä viisi kertaa. Tänä vuonna kokoontumisia on jatkettu pitkin talvea ja kevättä. Palvelut säilyvät aluksi sellaisinaan Suunnitelmat eivät ole vielä yksityiskohtaisen tarkkoja, mutta muutaman ensimmäisen vuoden aikana pyritään säilyttämään ainakin ne Soveltavan liikunnan lehti 6 Soveli 1/2008
7 palvelut, jotka nyt ovat olemassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi liikuntaryhmiä, niitä ei ole tarvetta eikä syytä lopettaa, Hilpi Tanska sanoo. Pyrkimys liikuntapalvelujen säilyttämiseen nykyisellään koskee myös erityisliikuntaa. Pienissä kunnissa on niin vähän asukkaita, että niissä ei ole tähänkään asti saatu kokoon liikuntaryhmiä pitkäaikaissairaille tai vammaisille ihmisille. He ovat joutuneet hakemaan palvelunsa nykyisestä Salosta. Esimerkiksi sen vasta remontoidussa uimahallissa kokoontuu erityisryhmiä vesijumppaan. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikuntapalvelut keskittyvät jatkossakin suurelta osin nykyisen Salon keskustaan, mutta esimerkiksi eläkeläisille on ollut ryhmiä lähes kaikkien entisten kuntien alueella ja on jatkossakin, Hilpi Tanska kertoo. Salon asukkailla on ollut etusija valittaessa osallistujia ryhmiin, eikä tähän tule muutosta. Yhdistymisen jälkeen Salon kaupungin asukasmäärä on suuri, noin Kuntien yhdistyminen tuokin paineita perustaa erityisliikunnassa lisää liikuntaryhmiä. Hilpi Tanska ennakoi liikuntatilojen käyttömaksujen nousevan keskusteluun myös vammais- ja pitkäaikaissairaiden järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Salossa liikuntatilojen käyttö on ollut ilmaista uimahallia lukuunottamatta. Toivon, että maksuttomuus tai edullinen linja voivat jatkua kuntien yhdistymisen jälkeenkin. Hänen linjauksensa on, että liikuntatilojen käytön on oltava ilmaista koko uuden Salon alueella, tai sitten kaikkialla on perittävä samansuuruiset maksut esimerkiksi tilan koon perusteella. Kevääseen 2009 asti salivuoroja jaetaan vielä nykyisillä hinnoilla ja säännöillä. Vesivoimistelu on suosituinta reumayhdistyksien järjestämää liikuntaa. Kirsti Tiili voimistelee. Lähiliikuntapaikkojen hoito käytön mukaan Lähiliikuntapaikkojen korjaukseen ja ylläpitoon on jatkossa rahaa saman verran kuin nyt, mutta se saattaa jakautua eri tavalla. Urheilukenttiä, pururatoja, hiihtolatuja ja muita liikuntapaikkoja kunnostetaan ja ylläpidetään käyttöasteen mukaisessa järjestyksessä. Korjaamisesta ja ylläpitämisestä tehdään pitkän aikavälin suunnitelma. Liikuntapaikat laitetaan korjaus- ja ylläpitojärjestykseen sen mukaan, kuinka aktiivisesti asukkaat niitä käyttävät. Jos käyttöä ei ole tai se on vähäistä, on mietittävä, kannattaako ylläpito. Liikuntapaikkojen kunnossa tulee esiintymään vaihtelua. Kun esimerkiksi sataa lunta, mietitään, mikä kenttä aurataan ensin, liikuntatoimenjohtaja Hilpi Tanska sanoo. Kymmenen kunnan yhdistyminen kasvattaa Salon pinta-alan 14-kertaiseksi. Se tarkoittaa, että liikuntapaikkojen kunnossapidon logistiikkakin on mietittävä ja järjestettävä. Kuntalaisten mahdollisuus liikkua oman kodin ympäristössä on haaste, mutta haluamme kiinnittää huomiota siihen, että ihmisillä olisi paikkoja liikkua myös kodin lähellä. Järjestöjen tukeen tulee muutoksia Hilpi Tanskan mukaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten yhdistysten näkökulmasta tärkein muutos koskee kuntien harjoittamaa avustustoimintaa. On todennäköistä, joskaan ei varmaa, että jatkossa jotkut yhdistykset saavat kunnalta taloudellista tukea toimintaansa enemmän kuin ennen, jotkut vähemmän. Jaossa olevan rahan määrä ei kuitenkaan muutu, sillä yhdistyvien kuntien avustusrahat laitetaan vuodenvaihteessa samaan pottiin. Tähän asti yhdistykset ovat hakeneet avustuksia kotikunniltaan, Soveltavan liikunnan lehti 7 Soveli 1/2008
8 jotka ovat toimineet omien avustussääntöjensä mukaisesti. Tavallaan tilanne jatkuu entisellään, nyt vain kaikkien yhdistysten kotikunnaksi tulee ensi tammikuun 1. päivästä lähtien Salo, ja avustussäännöistä tehdään kaikille yhtenäiset. Tässä riittää pohdittavaa, ja kysymme myös yhdistysten ja järjestöjen kantaa, liikuntatoimenjohtaja Hilpi Tanska sanoo. Pääsääntö avustamisessa on yhdistyksentoiminnan aktiivisuus ja laajuus. Mitä aktiivisempi ja laajempi yhdistys tai järjestö liikuntatoiminnassaan on, sitä todennäköisemmin se saa avustusta. Jos yhdistys ei yksin ole elinvoimainen, sen kannattaa yhdistää voimansa toisen yhdistyksen kanssa. Yhteistyöllä liikunnan monipuolisuutta Järjestöjen tai yhdistysten edustajia ei ole kutsuttu yhteisen pöydän ääreen suunnittelemaan kuntien liikunnan yhdistämistä. Hilpi Tanskan mukaan siihen ei ole ollut vielä Paras-hanke ja kuntaliitokset Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava, mahdollistava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on suurin kunnallishallinnon ja -palveluiden uudistus Suomen historiassa Hanke nopeutttaa kuntaliitoksia. Vuoden 2006 alussa Suomessa oli 431 kuntaa. Vuoden 2007 alussa toteutui 14 liitosta. Vuonna 2008 toteutuu yksi kuntaliitos. Vuoden 2009 alussa toteutuu 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 kuntaa. tarvetta, koska mitään järisyttäviä muutoksia ei ole odotettavissa. Hän suhtautuu kuitenkin myönteisesti liikuntayhteistyöhön järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Yhteistyöllä voidaan turvata liikunnan monipuolisuutta. Yksi yhteistyön mahdollisuus löytyy liikunnan vertaisohjaajien kouluttamisesta ja toiminnasta. Salossa toimii eri järjestöistä vertaisohjaajia, joista 12 uutta saatiin Pirteyttä päiviin -projektin kautta. Vertaisohjaajat saavat toiminnastaan yhdistyksilleen pientä korvausta kaupungilta. Pirteyttä päiviin -projektista saadut vertaisohjaajat ohjaavat esimerkiksi kuntosalilla ja vetävät jumppaa ja palloiluryhmiä vähän liikkuville eläkeläisille, jotka olivat projektin kohderyhmä. Kokemukset vertaisohjaajista ovat olleet myönteisiä. He voivat madaltaa osallistumisen kynnystä olemalla samaa porukkaa kuin ohjattavansa. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ohjaaminen vaatii enemmän asiantuntemusta kuin eläkeläisten kanssa toimiminen, mutta eläkeläisten ohjaajina malli on toiminut hienosti. Liikuntaa voidaan toteuttaa monella mallilla ja yhteistyössä monenlaisten toimijoiden kanssa. Hilpi Tanska nostaa yhteistyökumppaneista järjestöjen ja yhdistysten ohella esimerkeiksi työväen- ja Liikunta on tärkeä osa Salon seudun Reumayhdistyksen toimintaa. Vesiliikunnassa veden kantava voima, noste, tukee ja helpottaa liikesuorituksia ja säästää niveliä. Edestä Anneli Juvankoski, Helinä Räike, Marjo Mikkola ja Irja Sipi. kansalaisopistot ja urheiluseurat. Sovelin rooliksi hän näkee esimerkiksi yhdistysväen kouluttamisen ymmärtämään terveysliikunnan merkitystä ja tarkoitusta. Ja mielellään otettaisiin Sovelin asiantuntemusta vastaan muutenkin. Toimenkuvat jo selvillä Liikunnan ammattilaisten rekrytointivaatimuksia ei Hilpi Tanskan mukaan ole vielä mietitty yksityiskohtaisesti. Nykyistä väkeä hän luonnehtii päteväksi ja hyvin koulutetuksi. Joidenkin kohdalla tulee muutoksia toimenkuvaan, mikä näkynee lähinnä sen selkiintymisenä. Jos työntekijän tehtävä on ollut esimerkiksi liikunta- ja nuorisotoimessa, yhdistymisen jälkeen hän hoitaa jompaakumpaa. Näin hänen ei tarvitse revetä moneen asiaan, vaan hän voi keskittyä työhönsä ja sen kehittämiseen, Hilpi Tanska kertoo. Liikuntapalvelujen, myös soveltavan liikunnan, käyttäjien näkökulmasta on hyvä, jos työntekijä pystyy keskittymään liikunnan kysymyksiin. Salossa jokaisen vakituisen työntekijän toimenkuva on saatu selvitetyksi huhtikuun loppuun mennessä. b Teksti Tuula Puranen b Kuvat Mari Männistö Soveltavan liikunnan lehti 8 Soveli 1/2008
9 Sari Kivimäki: Osaaminen on SoveLin valttikortti, tietotaito pitää saada jakoon SoveLin toiminnanjohtajan sijaisena työskentelee Sari Kivimäki syksyyn asti. Hän esittäytyy uudessa roolissaan lukijoille vastaamalla muutamaan kysymykseen. Millainen tausta sinulla on soveltavan liikunnan näkökulmasta; miten olet löytänyt SoveLi ry:n? Koulutukseltani olen fysioterapeutti, ja olen työskennellyt sekä kuntou tuslaitoksessa että Soveli-järjestöissä. Suomen Par kinson-liitossa olen toiminut projektityöni ohella lii kuntavastaavana kol me vuotta. Toi min myös Aivohal vaus- ja dysfasialiiton liikuntatoimikunnan jäse nenä. Aloitin vuoden alusta Sovelin hallituksessa kolmatta vuotta, johon nyt tuli taukoa syksyyn asti. SoveLi tuli minulle heti tutuksi, kun siirryin kuntoutuskuvioista järjestötyöhön. Mitä ajattelet liikunnan merkityksestä SoveLi-järjestöjen jäsenten elämässä? Liikunnan merkitys on suuri, on sit ten kysymys ennaltaehkäisystä, kuntoutumisesta, elämän laadun yl läpysymisestä tai kohentumisesta tai arjessa selviytymisestä. Liikunta on osa elämää ja jäsenet kokevat sen merkityksen tärkeäksi. Mikä mielestäsi on SoveLi ry:n rooli liikuntajärjestöjen kentällä? SoveLi on saamassa palvelujärjestöstatuksen, mutta resurssit ovat vielä tällä hetkellä niukat. Olemme 18 järjestön järjestö, jossa on ammattitaitoa ja erityisosaamista eri vamma- ja sairausryhmien lii kunnasta ja liikkumisen erityispiirteis tä. Osaaminen on SoveLin valttikortti liikuntajärjestöjen kentällä! Valitettavasti jäsenjärjestöjen tietotaito jää laajemmin hyödyntämättä niukkojen resurssien vuoksi. Jatkossa SoveLin tunnettavuutta on lisättävä ja omaa osaamista arvostettava. Mitä pidät SoveLi ry:n ajankohtaisimpina tavoitteina ja haasteina? Tavoitteena tunnettavuus sekä toimiva ja strategian mukainen yhteistyö. Haasteena uusi palvelujärjestörooli ja siihen liittyvät toiminta- ja resurssikysymykset sekä toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja kehitystyö. Viime aikoina on puhuttu liikkumattomien ihmisten aktivoimisesta. Miten heidät voitaisiin tavoittaa? Tähän ovat yrittäneet monet järjestöt paneutua muun muassa hankkeiden avulla. Jatketaan yrittämistä ja kootaan yhdessä hyviä toimintamalleja. Koen saavutettavuuden heikkouden suurimmaksi esteeksi, en niinkään tietopulaa tai liikuntaryhmien puutetta. Huono saavutettavuus yhdistettynä vammaisen/sairaan motivaatioon vaatii tietämystä ja ymmärrystä liikkujaa kannustettaessa. Monilla SoveLin jäsenillä jo itse sairaus aiheuttaa eristäytymistä, arkuutta ja luonnollisesti motivaation laskua. Mitä tehtäviisi toiminnanjohtajan sijaisena kuuluu ja millaisissa asioissa sinuun voi ottaa yhteyttä? Hoidan toiminnanjohtajan sijaisuutta osa-aikaisesti, noin 10 päivää kuukaudessa. Hoidan ensisijaisesti muun muassa verkostotyöt, kokoukset, jäsenkirjeet ja hallitustyöhön liittyvät tehtävät. Minuun voi ottaa yhteyttä kaikissa SoveLiin liittyvissä asioissa ja tietysti muutenkin.parhaiten tavoittaa torstaisin ja perjantaisin. Sähköpostini on ja puhelin Kirjeposti tulee perille osoitteella Sari Kivimäki/Sovelin toimisto, Suvilinnantie 2, Turku. b Kysymykset Tuula Puranen b Kuva Heidi Hölsömäki SoveLin strategiapäivässä Sari Kivimäen kanssa vaihtoi ajatuksia liikunta-asianneuvos Timo Haukilahti opetusministeriöstä. Soveltavan liikunnan lehti 9 Soveli 1/2008
10 Entä maahanmuuttajien soveltava liikunta? Soveltavassa liikunnassa korostetaan vertaistuen ja soveltuvuuden merkitystä. Ne olisivat tärkeitä myös vammaisille ja pitkäaikaissairaille maahanmuuttajille. He tarvitsevat tietoa löytääkseen liikuntapalveluja ja -ryhmiä. Opetusministeriön ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi (Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla, OPM 2008:14) kehottaa parantamaan erityistoimia vaativien ryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Näihin ryhmiin opetusministeriö sisällyttää maahanmuuttajataustaiset ihmiset. Toimenpiteiksi opetusministeriö ehdottaa muun muassa liikuntaan kohdistuvaa kunnallista neuvontaa, opastusta ja tukea, vammaispalvelulain tulkinnan yhdenmukaistamista sekä maahanmuuttajataustaisten liikunnan edistämistä koskevaa kehittämisohjelmaa. Suomen väestöstä runsas kolme prosenttia, noin henkilöä, on luokiteltavissa ulkomaista alkuperää oleviksi. Osuus kuitenkin kasvaa, ja samalla kasvaa maahanmuuttajille suunnattujen palvelujen tarve. Maahanmuuttajien joukossa on myös erityisryhmiä, vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Heidän määrästään ei ole tilastoja. Järjestöt täydentävät kutien toimintaa Erityisryhmien liikunnan tukeminen on ennen kaikkea julkisen sektorin tehtävä. Liikuntalain mukaan kuntien tulee järjestää liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Erityisliikunta- ja kansanterveysjärjestöt täydentävät kuntien toimintaa. Kun jonkin vammaisjärjestön liikuntaryhmään osallistuu maahanmuuttajataustainen henkilö, perusteena on diagnoosi, ei synnyinmaa. Mutta mikäli maahanmuuttajan kulttuuritausta on kovin erilainen kuin valtaväestöllä, se voi vaikuttaa osallistumisen mahdollisuuksiin. Osa erityisliikunnan piiriin kuuluvista ihmisistä tarvitsee erillisiä tukitoimia ja vertaisryhmiä. Osalle sopii kaikille avoin matalan kynnyksen toiminta. Kaikille avoimen liikunnan kehittäminen korostaa siirtymistä lääketieteellisestä kuntoutusajattelusta arvolähtöiseen ihmisoikeusajatteluun, jossa jokaisella on oikeus valita liikuntaympäristönsä. Omassa piirissä ja muiden kanssa Maahanmuuttajaliikunnan kehittämisessä on ollut kaksi pääsuuntaa: maahanmuuttajataustaisten liikuntaryhmien perustaminen sekä yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajataustaisten ja muiden liikunnanharrastajien kesken. Aivan kuten erityisryhmistä, myös maahanmuuttajista puhuttaessa on pidettävä mielessä ryhmän moninaisuus. Maahanmuuttajat tulevat monista eri maista ja edustavat erilaisia kulttuureja ja etnisiä ryhmiä. Maahanmuuttajan kotouttamisessa on tärkeää löytää uusi ystäväpiiri- ja tukiverkosto. Sen luomisessa liikunnan mahdollisuudet ovat hyvät, koska liikunnassa kielitai- Bosniasta Suomeen tulleelle Ibrahim Milanovicille liikunta on tärkeä osa terveyttä: Liikunta auttaa tasapainottamaan fyysistä ja psyykkistä oloa. Kun liikkuu reippaasti, stressi jää taakse ja tulee rento ja rauhallinen olo. Soveltavan liikunnan lehti 10 Soveli 1/2008
11 Heidi Hölsömäki Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 11 Soveli 1/2008
12 dolla ei ole samaa merkitystä kuin monella muulla elämänalalla. Tiedonjakamista on tehtävä yhteistyössä Henkilökohtainen tiedonsaanti on tehokkainta ja luottamusta herättävintä. Tämä korostuu monissa maahanmuuttajayhteisöissä. Tiedon jakamisessa onkin syytä tehdä yhteistyötä maahanmuuttajien edustajien ja heidän kanssaan työskentelevien tahojen kanssa. Tiedonsaannissa ja liikuntapalveluihin löytämisessä kielitaito on yhä avainasemassa. Edes julkisella sektorilla, saati järjestöissä, ei ole realistista saada kaikkea ajankohtaista tietoa käännetyksi lukuisille eri kielille. Perustiedon jakamisessa voivat auttaa erilaiset keskitetyt palvelut. Erittäin käytetty on Infopankkiportaali, josta sekä maahanmuuttajat että heidän kanssaan työskentelevät löytävät tietoa useilla kielillä. Vammaisia maahanmuuttajia palvelee tukikeskus Hilman kotisivuilla (www. tukikeskushilma.fi) kuudella kielellä julkaistu Vammaisen maahanmuuttajan palveluopas. Ibrahim Milanovic vaihtaa viereiseen soutulaitteeseen käsituntumalla. b Teksti Päivi Vänttinen Maahanmuuttajan kotouttamisessa on tärkeää löytää uusi ystäväpiiri- ja tukiverkosto. Sen luomisessa liikunnan mahdollisuudet ovat hyvät, koska liikunnassa kielitaidolla ei ole samaa merkitystä kuin monella muulla elämänalalla. Kulkureitti kuntosalille on esteetön. Eri kivilaadulla tehty reitti erottuu hyvin ympäristöstä. Näkövammaiset liikkujat voivat seurata reittiä kuljettamalla keppiä eri kivilaatujen reunaa pitkin. Reitillä on myös kaide, josta saa tarvitessaan tukea. Soveltavan liikunnan lehti 12 Soveli 1/2008
13 Pistekellosta voi tarkistaa, paljonko kuntoiluaikaa on jäljellä. Valkoinen keppi on tarpeen tutullakin kuntosalilla. Takataskusta se on helppo napata tarvittaessa esiin. Ibrahim löysi liikunnan uudelleen Liikunta on aina ollut tärkeä osa Ibrahim Milanovicin elämää. Ennen Bosnian sotaa harrastin lentopalloa, pingistä, jalkapalloa ja korista. Kesäisin hengailimme kavereiden kanssa kotikuntamme Gornji Vakuf-Uskopljen joella ja uimme koko kesän. Milanovic saapui Suomeen 14 vuotta sitten. Parikymppinen nuori mies sai Bosnian sodassa kranaatin silmilleen ja päätyi UNHCR:n kautta Suomeen silmäleikkauksiin. 35-vuotias Milanovic kertoo suomalaistuneensa hyvin, vaikka aluksi oli vaikeaa. Aluksi sulkeuduin. Piti sopeutua yhtä aikaa sokeuteen ja uuteen maahan. Suomen kielen opin ensimmäisen vuoden aikana kirjaston äänikasetilta, kun sairaalassa ja vastaanottokeskuksessa ei voinut oikein muutakaan tehdä. Kuntoutus ja opiskelu Arla-instituutissa toivat elämään sisältöä. Koulussa tutustui pakostikin uusiin ihmisiin ja oma vamma asettui uusiin mittasuhteisiin. Koulussa vertaistuki oli tärkeää, näki, että ihmisiä on kaikenlaisia. Monella on näkövamman rinnalla muuta vammaa tai sairautta. Maailma alkoi avautua kodin ja liikkumisen taitoja opetellessa. Myös liikunta löytyi uudelleen koulussa. Kaikki piti opetella uudelleen. Ohjaaja näytti, miten liikkua kuntosalilla ja lenkillä. Näkönsä menettänyt Ibrahim Milanovic työskentelee nykyisin Näkövammaisten Keskusliiton äänittämössä, jossa hän siirtää Celia-kirjaston aineistoja analogisesta muodosta digitaaliseen. Saman talon kuntosali ja uimahalli ovat tulleet tutuiksi. Koetan käydä pari kertaa viikossa kuntosalilla hikoilemassa ja kerran uimassa. Tutussa talossa on mukava käydä, kun pärjää itsenäisesti ja tilat on tehty soveltuviksi. Milanovic on pelanut lähes 10 vuotta maalipalloa, mutta kertoo nyt pitävänsä lajista taukoa. Kesäaikaan ohjelmassa on lenkkeilyä tutulla parin kilometrin kierroksella. Sen kun kiertää kaksi kolme kertaa, niin siinä rasittuvat hyvin sekä jalat että keppiä heiluttavat kädet. b Teksti ja kuvat Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 13 Soveli 1/2008
14 Jalkapallo yhdistää ihmisiä yli monenlaisten rajojen. Turussa on järjestetyssä monikulttuurisia jalkapalloturnauksia, kuva vuodelta Turussa liikunta on tärkeä kotouttamisen keino Erityisryhmiin kuuluvia aikuisia on vaikea tavoittaa. Kaikki maahanmuuttajat eivät tunne edes perusoikeuksiaan, saati tarjolla olevia palveluja. Turun kaupungin liikuntatoimi on aktiivisesti kehittänyt maahanmuuttajille suunnattua liikuntatoimintaa vuodesta Tämä työ sai tunnustusta helmikuussa 2008, kun opetusministeriö palkitsi kaupungin liikuntatoimen monipuolisesta liikunnan monikulttuurisuustyöstä. Turussa on reilu maahanmuuttajaa ja noin 30 maahanmuuttajayhdistystä. Maahanmuuttajille suunnatun liikuntatoiminnan tavoitteena on auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, aktivoida liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin ja auttaa maahanmuuttajayhdistyksiä järjestämään liikuntatoimintaa. Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen maahanmuuttajille tarjoamia palveluja ovat muun muassa naisten ja miesten omat uintiopetusryhmät, erilaiset lajikokeiluryhmät sekä lasten ja nuorten monikulttuuriset palloiluryhmät. Liikuntapalveluihin osallistuminen on maksutonta alle kolme vuotta Turussa asuneille KOTO-toimintaan kuuluville maahanmuuttajille. Muille maahanmuuttajille liikuntapalvelut ovat normaalihintoja edullisempia eli samanhintaisia kuin työttömille, kotihoidontukea saaville ja eläkeläisille. Maahanmuuttajien yhdistykset voivat hakea liikuntavuoroja Turun liikuntapaikoille samoin periaattein kuin urheilu- ja liikuntaseurat. Liikuntalautakunta tukee maahanmuuttajayhdistyksiä vuosittaisella toiminta-avustuksella. Lisäksi ne voivat hakea starttiavustusta uuden toiminnan aloittamiseen. Maahanmuuttajille on tarjolla myös henkilökohtaista liikuntaneuvontaa. Lisäksi maahanmuuttajien liikuntapalveluvastaava Teija Hakala käy maahanmuuttajayhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa kertomassa liikunnasta. Periaate on, että maahanmuuttajia pyritään ohjaamaan osallistumaan vähitellen yleiseen liikuntatoimintaan. Maahanmuuttajien erityisryhmiä on vaikea tavoittaa Teija Hakalan mukaan maahanmuuttajayhdistyskäynneillä ei ole tullut vastaan erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä. Sen sijaan erityisryhmien liikuntapalveluvastaava Eija Hiitti on vastaanottanut muu tamia saattajakorttihakemuksia maahanmuuttajalapsille, joilla on esimerkiksi jokin kehitysvamma tai neu rologinen sairaus. Uskoisin, että Turun seudulla on myös erityisryhmiin kuuluvia aikuisia, mutta heitä on vaikea tavoittaa. Etenkään monet maahanmuuttajanaiset eivät kulttuurisyistä osallistu kodin ulkopuoliseen yhdistys- ja harrastustoimintaan, Eija Hiitti toteaa. Toisaalta esimerkiksi mielenterveyspuolella, jossa vaikeista oloista lähteneitä maahanmuuttajia on keskimääräistä enemmän, saattajakortteja eivät hae myöskään suomalaiset aikuiset. Kortteja on kyllä markkinoitu näihin yhdistyksiin. Esteenä voi olla leimautumisen pelko. Eija Hiitti on työtoverinsa kanssa osallistunut Turun Maahanmuuttajien Invalidiyhdistyksen tilaisuuteen tavoitteena yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen. Invalidiyhdistys on Turun alueen ainoa erityisryhmien maahanmuuttajayhdistys. Tapaaminen ei johtanut yhteistyöhön ja Maahanmuuttajien Invalidiyhdistyksen yhteyshenkilö Aden Ahmed kertoo, et- Soveltavan liikunnan lehti 14 Soveli 1/2008
15 Monikulttuurinen liikunta etsii vielä paikkaansa tä yhteistyömuotoja ei ole löytynyt myöskään paikallisten erityisliikunta- tai vammaisjärjestöjen kanssa. Tuntuu, että emme riittävästi ymmärrä toisiamme. Kyse ei ole vain kielestä vaan myös toistemme tarpeiden ja toimintamallien ymmärtämisestä, Aden Ahmed sanoo. Suurin ongelma on edelleen siinä, etteivät jäsenryhmäämme kuuluvat tunne edes perusoikeuksiaan eivätkä tiedä tarjolla olevista palveluista, hän jatkaa. Maahanmuuttajien terveydenhuolto hoituu sosiaalikeskuksen ulkomaalaistoimiston kautta, joten on tärkeää, että toimiston henkilökunta olisi tietoinen niin kaupungin kuin järjestöjen maahanmuuttajille soveltuvista palveluista. Turun liikuntapalvelukeskus on julkaissut tiedotusmateriaalia liikuntatoiminnasta kymmenellä kielellä, mutta erityisliikunnan materiaaleja on käännetty vain ruotsiksi. Tämä varmasti hankaloittaa osaltaan eri kieliryhmien tavoittamista. Pitkäaikaissairaille ja vammaisille suunnattuun liikuntaan osallistuneet maahanmuuttajat ovat toistaiseksi kaikki olleet suomenkielentaitoisia, lähinnä venäläistaustaisia henkilöitä. Liikuntapalvelukeskuksen ja paikallisten erityisliikuntajärjestöjen yhteistyö on aktiivista. Yhdistykset eivät kerta kaikkiaan kykene unohtamaan minua, nauraa Eija Hiitti, joka sanoo lähettelevänsä yhdistyksiin sähköpostia lähes viikoittain. Yhteistyö vain tiivistyy, sillä liikuntapalvelukeskus aloittaa Sovelin kanssa toukokuussa yhdistysten liikuntavastaavien ja hallitusten puheenjohtajien liikuntakoulutuksen. Liikuntapalvelukeskuksella on kiinnostusta myös palvelujen ulottamiseen maahanmuuttajien erityisryhmille. Päänavauksena on suunniteltu omaa vesiliikuntaryhmää maahanmuuttajataustaisille erityislapsille ja heidän vanhemmilleen. Toive on tullut muslimiyhteisöltä ja ryhmä saattaa toteutua jo ensi syksynä. b Teksti Päivi Vänttinen b Kuva Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen kuvapankki Erityisliikunnan jaosto ELJ selvittää alustavasti maahanmuuttajien liikunnan tilannetta ja pohtii, minkä toimielimen vastuulle asiat valtion liikuntaneuvostossa kuuluvat. Maahanmuuttajien määrä kasvaa, emmekä voi jättää tätä joukkoa liikuntatoiminnan ulkopuolelle. Onhan liikunta mitä parhain keino tutustua uusiin ihmisiin. Näkisin, että liitoilla ja seuroilla on paljon vastuuta asiassa, mutta ne tarvitsevat varmasti tässä monikulttuurisessa työssä monenlaista apua ja tukea, ELJ:n puheenjohtaja Susanna Huovinen sanoo. Myös liikuntapaikka voi hakea syrjinnästä vapaaksi alueeksi Tullakseen syrjinnästä vapaaksi alueeksi organisaation on täyt ettävä hakemus, jossa se sitoutuu ehkäise mään syr jintää ja etsimään aktiivises ti keinoja puuttua siihen. Syrjinnästä vapaa na alueena oleminen tarkoittaa syr jinnän vastustamis ta ja moni muotoi suuden sekä tasa-ar voisuu den tuke mista ja kan nattamista. Työministeriön tuella toteutetussa Syrjinnästä vapaa alue -kampanjassa ovat mukana Suomen Moni kult tuurinen Liikuntaliitto Fi- Mu ry, IOL Ihmisoikeusliitto, SEIS Suomi Eteenpäin Ilman Syrjintää, SETA (Seksuaalinen tasavertaisuus ry / Transtukipiste) ja Vam maisfoorumi, jo ka edustaa Suomen vammaisjärjestöjen yhteis tä ääntä. Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto, Finnish Multicultural Sports Federation eli FiMu ry on maahanmuuttajien järjestö, joka edistää maahanmuuttajien tasa-arvoisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Vuonna 1999 perustettuun järjestöön kuuluu urheiluseuroja eri puolilta Suomea. Lisätietoja Syrjinnästä vapaa alue -kampanjasta löytyy osoitteessa: org/hankkeet/syrjinnasta_vapaa_alue/ Soveltavan liikunnan lehti 15 Soveli 1/2008
16 Liikkuen rasismia vastaan suvaitsevaisuutta kohti Suomen Liikunta ja urheilu ry (SLU) myönsi euroa hankkeille, jotka edistävät suvaitsevaisuutta ja vastustavat rasismia liikunnan avulla. SLU:n tavoitteena on saada etenkin kuntia mukaan suvaitsevaisuushankkeisiin, ja joissakin hankkeissa tavoite on toteutunutkin. Nyt on aika verkostoitua liikunta- ja vapaa-ajan palveluista ja kotoutumisesta vastaavien viranomaisten kanssa ja etsiä uudenlaista yhteistyötä, yhteiskuntavastuupäällikkö Kaisa Pyhälä SLU:sta sanoo. Tuettavia hankkeita on selvästi viime vuotta vähemmän. Halusimme taata hyville hankkeille mahdollisuuden toteuttaa suunnitelmansa. Toivomme, että nyt tukea saaneet hankkeet lisäävät yhteistyötä ja konkreettisia toimia suvaitsevaisuuden edistämiseksi. Tukea saaneet hankkeet Hämeenlinnan Setlementin Mukaan hanke ( e) tiivistää yhteistyötä seudulla toimivien liikuntajärjestöjen ja palvelutuottajien kanssa. Ohjelmassa on muun muassa monikulttuurinen liikunnan koulutuspäivä, uimakouluja eri kohderyhmille, tanssiliikuntaa, keilailua, retkiä ja leirejä. Saman tuen ( e) sai myös Fin Tennis ja Pentathlon ry:n hanke Väinämöisen kutsu kisailemaan. Hankkeen tavoitteena on saada maahanmuuttajia mukaan liikkumaan ja seuran toimintaan eri tehtäviin. Hanke järjestää ohjattuja tutustumis- ja harjoitustilaisuuksia, perheliikuntaa ja koulutusta. Vantaan Liikuntayhdistyksen Maa hanmuuttajat liikkeelle Vantaalla -hanke (4000 e) tekee maahanmuuttajille tutuksi urheiluseurojen toimintaa. Hankkeen toivotaan madaltavan osallistumiskynnystä ja hälventävän ennakkoluuloja. Kainuun Liikunta ry:n hanke Liikkumalla uusia ystäviä (7000 e) kouluttaa ohjaajia ja toimintojen vetäjiä muun muassa kerhoihin, leireille ja tapahtumiin toteuttaan lajileirejä, toimintapäiviä, retkiä ja tapahtumia Mondial Starsin hanke Together for a Brighter Future to All (6000 e) järjestää maahanmuuttajanuorille ja kantaväestön nuorille yhteisiä liikuntatapahtumia sekä suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta käsittelevää koulutusta. Yhteistyö ja konkreettisuus ovat valttia rahaa haettaessa Kun SoveLi ry:n jäsenjärjestöt suunnittelevat hankkeita ja tekevät hakemuksia niiden rahoittamiseksi, SLU:n avustuspäätöksistä on luettavissa muutamia vinkkejä. Verkostoituminen kannattaa. Liikuntapalvelujen järjestäjät, kunnat ja liikuntapuolen viranomaiset ovat arvokkaita yhteistyökumppaneita hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteistyö on voimaa. Etsikää muiden järjestöjen kanssa sitä, mikä teille on yhteistä; suunnitelkaa, hakekaa rahoitusta ja toteuttakaa hankkeita yhteisvoimin. Tiedolliset ja taidolliset resurssit kasvavat, mutta taloudelliset paineet jakautuvat useammalle toimijalle. Pyrkikää tasavertaiseen ja esteettömään liikkumiseen. Tasavertaisuus ja esteettömyys tarkoittavat, että kaikilla on mahdollisuus harrastaa liikuntaa ja esimerkiksi päästä liikuntapaikoille vammaan, etniseen taustaan, sukupuoleen, varallisuuteen yms. katsomatta. Abstraktit ylisanat ovat out. Olkaa tavoitteissanne ja suunnitelmissanne konkreettisia. Mitä ihan oikeasti tehdään? Miten tekemisellä saavutetaan konkreettisia tavoitteita? V I N K K I Soveltavan liikunnan lehti 16 Soveli 1/2008
17 Paula Rantanen antaa vatsa- ja selkälihaksilleen kyytiä omaishoitajien kuntosalivuorolla. Alaselkäni on ollut kipeä, tämä auttaa siihen. Hartiaseutu on monelle omaishoitajalle kipein paikka, Rantanen kertoi. Omaishoitajat löysivät kuntosalin Tampereen Seudun Omaishoitajat ovat hakeneet ja saaneet KKI-tukea kuntouttavaan liikuntatoimintaansa. Yhdistys järjestää monenlaista: kuntosalia, allasjumppaa, sisä- ja ulkoliikuntapäiviä... Omaishoitaja Anne-Birgit Mäkelä kertoo, että omaishoitajat ovat kokeneet kuntosalin yhdeksi sopivaksi liikuntamuodoksi. Yhdistyksellä oli aikanaan kuntoremonttikurssi. Kokeilimme kuntosaleja ja innostuimme niin, että halusimme tavata toisiamme jatkossakin salin merkeissä. Tässä yhdistyvät vertaistuki ja fyysisen kunnon kohottaminen. Mäkelä on 20-vuotiaan vaikeasti liikuntavammaisen Mari-tytön äiti. Anne-Birgit Mäkelä on todennut, että yksilöllinen harjoitusohjelma on yksi kuntosaliharjoittelun hyväksi havaituista puolista. Monilla on erilaisia, osittain juuri raskaasta hoitotyöstä syntyneitä vaivoja. Kuntosalilla voi tehdä sellaisia liikkeitä ja sellaisissa laitteissa, jotka sopivat omalle kropalle. Tai jos takana on valvottuja öitä, liikkeitä voi tehdä vähemmän, voimien mukaan. KKI-tuki madaltaa osallistumiskynnystä. Ryhmäläiset käyttävät myös kuntosaliohjaajan palveluja. Ohjaaja opastaa alkuun tai jos KKI-avustusten myöntämisen kriteerit: tulee uusia ryhmäläisiä, hän on käytettävissä. Kuntosalilla ei tarvita kuitenkaan niin paljon ammattiohjaajaa kuin jossain liikuntaryhmässä, neuvomme usein myös toisiamme. b Teksti ja kuva Heidi Hölsömäki Hanke aktivoi liikkumaan yli 40-vuotiaita, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Hankkeella on toimintamalli, joka houkuttelee liikunnallisen elämäntavan alkuun niitä, jotka eivät liiku lainkaan tai liikkuvat hyvin vähän. Hanketta järjestävät useat eri tahot, joille kohderyhmän aktivoiminen liikkumaan on yhteinen tavoite. Hankkeen hakema avustus on korkeintaan puolet kokonaiskuluista. Tukea ei myönnetä mittaviin välinehankintoihin, matkakorvauksiin eikä yksittäisten tapahtumien järjestämiseen. Tukea jaetaan kaksi kertaa vuodesssa paikallisille toimijoille. Seuraavan kerran avustusten hakuaika umpeutuu 30. syyskuuta. Hakulomakkeen voi tilata KKI-toimistosta, puhelimitse tai sähköpostitse tilaukset@likes.fi Lisätietoja: - > hankekilpailu Soveltavan liikunnan lehti 17 Soveli 1/2008
18 Terveyden politiikkaohjelman johtaja Maija Perho: Kunnat ja järjestöt yhteistyöhön Terveyden edistämisen politiikkaohjelman keskeinen tavoite on viestittää toiminnan laaja-alaisuutta ja poikkihallinnollisuutta. Terveyden edistäminen ei kuulu vain terveydenhuollon vastuulle, kirjoittaa Maija Perho. Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa korostuu laaja-alaisuus. Ohjelman mukaan terveyden edistämiselle luodaan edellytyksiä ja mahdollisuuksia muun muassa hyvällä yhdyskuntasuunnittelulla, rakentamisella ja liikennejärjestelyillä sekä elinympäristön esteettömyydellä. Yhtä tärkeä asema on myös monipuolisilla liikunta- ja muilla vapaa-ajan palveluilla, osallisuutta vahvistaval la järjestötoiminnalla, terveellisellä ravitsemuksella ja jouk koruokailul la sekä vastuullisella alkoholi- ja päihdepoltiikalla. Politiikkaohjelmassa on oma osionsa järjestöjen toiminnalle. Ensinnäkin siinä korostetaan valtiovallan vastuuta järjestöjen toimintamahdollisuuksien takaamisessa. Tämä tarkoittaa muun muassa verotuskäytännöissä ilmenevien kohtuuttomuuksien poistamista ja yhtenäisiä valtakunnallisia menettelytapoja. Kuntia kehotetaan tiivistämään kumppanuutta ja lisäämään pitkäjänteisyyttä järjestöyhteistyössä. Järjestöt ovat olleet ja ovat aloitteellisia oman jäsenistönsä tarpeiden tulkkina ja innovatiivisia uusien toimintamuotojen kehittämisessä. Yhteisöllisyyden, osallisuuden ja vertaistuen antajina järjestöt ovat korvaamattomia. Tämä ilmenee hyvin liikuntapalvelujen järjestämisessä, jossa liikuntajärjestöjen ohella monet vammais- ja kansanterveysjärjestöt ovat kehittäneet erityisryhmille soveltuvia liikuntapalveluja. SLU, Nuori Suomi, Valtion Liikuntaneuvosto, Soveltava Liikunta SoveLi, Kunto ry, ja niin edelleen, Heidi Hölsömäki Maija Perho painottaa monenlaista yhteistyötä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikkumisen järjestämisessä. Soveltavan liikunnan lehti 18 Soveli 1/2008
19 TEEJIILTÄ Kolumni ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita terveyden edistämisessä sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön ohella. Toimenpide-esityksiä viedäänkin eteen päin laaja-alaisella yhteistyöllä. Tästä esimerkkinä ovat seuraavat käynnissä olevat hankkeet: Erityisliikuntaa kuntiin ja Liiku mieli hyväksi Ensimmäisessä hankkeessa on mukana yhdeksän ja toisessa 20 kuntaa. Jälkimmäistä hanketta koordinoi Suomen Mielenterveysseura. Niin politiikkaohjelma kuin erilliset hankkeet tähtäävät siihen, että liikunta nähtäisiin kuntien ydintoiminnaksi, joka voi usein olla osa hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuutta. On hyvä muistaa, että liikkumisreseptiä kehitettäessä Reumaliitto oli keskeisesti mukana, ja on edelleen, kun liikkumisreseptin käyttöä on ohjelmaan kirjatun mukaisesti tarkoitus elvyttää. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikuntajaoston vuoteen 2011 ulottuvassa toimintasuunnitelmassa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikunnan kehittäminen on kirjattu yhtenä kuudesta painopisteestä. Vuonna 2009 on tarkoitus tehdä selvitys erityisliikunnan järjestämisen tilasta. Liikuntapolitiikassa toimintaperiaatteena on kaikille avoin toiminta. Tämä on lähtökohtana myös valmisteltaessa valtioneuvoston periaatepäätöstä terveellisestä liikunnasta ja ravitsemuksesta. Politiikkaohjelman tavoitteet ja toimenpiteet otetaan valmistelussa huomioon. Periaatepäätös tulee sisältämään esityksiä ja velvoitteita esimerkiksi vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja mielenterveyskuntoutujien liikunnasta, arkiympäristöjen esteettömyydestä ja erityisryhmien tarpeiden huomioon ottamisesta alan perus- ja täydennyskoulutuksessa. Kunta- ja palvelurakenne on muuttumassa. Syntyy suurempia kuntia tai sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita tai kuntayhtymiä, joilla on vähintään asukkaan väestöpohja. Muutos antaa mahdollisuuden vahvistaa liikuntapalveluja ja niiden sisällä erikoistumista muun muassa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikuntaan. Näitä palveluja on tarkoituksenmukaista järjestää myös seudullisesti. b Teksti Maija Perho Terveyden politiikkaohjelman johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö Kohti jatkoeriä Yli-Kiimingin kylän seuraintalolla kokoontuu Oulun Kansalaisopiston jumpparyhmä, kuten on tehnyt jo kymmeniä vuosia. Lehtosen Ville, Tapanilan Teuvo ja Suontaan Sirkka kulkevat kodin ja seuraintalon väliä osallistuakseen kylän ainoaan jumpparyhmään. Yhteistuumin ja yhteisvoimin on menty eteenpäin, ja ohjaajan saamiseksi ovat kaikki tehneet voitavansa. Kunnaltakin on joskus saatu jotain pientä, avustusta tai ainakin kehuja. Viime vuonna päästiin oikein paikallislehteenkin, kun kunnan kamreerin äiti aloitti liikuntaryhmässä. Sey, Erli, myöhemmin SoveLi, on käynnistynyt muutaman henkilön aktiivisuudesta ja motivaatiosta yhdistää järjestöjen voimat. Nyt SoveLin paikka on vakiintumassa. Jäsenjärjestöillä on ollut erilaisia tarpeita ja haasteita, mutta kentällä nähtiin kuitenkin myös yhteisiä saumoja, jotka tarvitsivat vahvistusta, kuten liikunnan yhdenvertaisuus, liikunnan saavutettavuus, ohjaajaresurssit ja kuntayhteistyö. Tulevaisuudessa SoveLin noste on tehtävä yhdessä! Uudelleenasemointi mahdollistaa kehittymisen, mutta haasteet on otettava vakavasti ja asema on otettava. Yhteistyön suunnitelmallisuudella, resurssien suuntaamisella oikeaan paikkaan ja vaikuttavuuden arvioinnilla päästään parhaaseen lopputulokseen. SoveLin järjestöt painivat jatkossa raskaassa sarjassa, jossa pysymiseen tarvitaan uudenlaisia yhteistyön keinoja. Avoimella toiminnalla päästään alkuun, yhteisellä strategialla ja riittävällä valtionavustuksella päästään jatkoon ja pitkäjänteisellä visiolla saavutetaan liikuntajärjestöjen loppukilpailupaikka. Ennen kaikkea tarvitaan kuitenkin yksituumaista sitoutumista. Sitoutumisen on oltava konkreettista ja arkista, jolloin se näkyy pienissäkin asioissa, esimerkiksi kokouksiin osallistumisessa tai kannanotoissa. Sitoutumisen haasteista olisi hyvä avoimesti puhua, ovatpa ne järjestökulttuurisia tai esimerkiksi liikuntatyöntekijän resursseista johtuvia. Suurin osa liikuntatyöntekijöistä toimii oman työnsä ohella ja mahdollisuudet vaikuttaa ovat rajalliset, vai ovatko!? Yli-Kiimingin jumpparyhmä jatkuu, toiminta on osa kuntalaisten hyvinvointia. Se on osa terveyspalveluja, ilman sitä jotain puuttuisi. Ryhmään ovat kaikki tervetulleita, ja jokainen antaa jotakin ja saa jotakin yhdessä enemmän. Ensi viikolla lähdetään yhdessä kunnan toimistoon avustushakemuksen kanssa, mukana porukalla mietitty toimintasuunnitelma. Sirkka kirjasi myös oman varainhankintasuunnitelman, jotta näkevät, että olemme tosissamme. Sari Kivimäki, toiminnanjohtaja, sij. Soveltavan liikunnan lehti 19 Soveli 1/2008
20 Toverillisesti ja turvallisesti vesille Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden melontareissu vaatii toteutuakseen kunnon ennakkosuunnittelun. Epilepsialiiton isä-lapsikurssilla eteneminen erämaassa on näin elämyksellistä. Soveltavan liikunnan lehti 20 Soveli 1/2008
Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016
Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja
LisätiedotAnne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.
Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku
LisätiedotLaatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan
Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Soveltava Liikunta SoveLin strategia 2013 2015 Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan 2 Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Soveltava
LisätiedotKohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia
Kohti yhteistä liikuntaa Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa SoveLin strategia 2009 2012 Soveltava Liikunta SoveLi ry Työryhmä Heidi Hölsömäki (toim.) leena Jokinen Sari Kivimäki
LisätiedotSoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija
SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta
LisätiedotTerveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja
LisätiedotErityisen hyvää liikuntaa
Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan
LisätiedotMänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015
Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA
LisätiedotME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?
ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien
LisätiedotSuomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi
Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta
LisätiedotMillainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA
Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu
LisätiedotJärjestöjen ja kuntien yhteistyö. Tommi Yläkangas Soveltava Liikunta SoveLi ry
Järjestöjen ja kuntien yhteistyö Tommi Yläkangas Soveltava Liikunta SoveLi ry Esitys - SoveLi ry:n esittely - Järjestöjen soveltava liikunta - Kuntien soveltava liikunta - Järjestöjen ja kuntien yhteistyö
LisätiedotRyhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!
Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Anne Taulu, Toiminnanjohtaja, FT, TtM, sh (AMK) Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1.
LisätiedotErityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt
Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu
LisätiedotVirtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI
Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina Soveltavan liikunnan julkaisuja 8 1 Lukijalle Tervetuloa tutustumaan kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen
LisätiedotLapin aluehallintovirasto
Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen
LisätiedotLiikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos
Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotKirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat
Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotSyksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.
Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotPohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi
Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO
LisätiedotErilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset
Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotOKM:n seuratuen haku
Seuratuen 2018 haku Haku päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Hakemus täytetään sähköisesti www.seuraverkko.fi Seuralla pitää olla päätös hakemiselle Kysy liiton toimistolta lisätietoja, vinkkejä ja apua Lähetä
LisätiedotJanakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma
Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika
LisätiedotSeuraseminaari OKM:n seuratuen 2018 haku
Seuraseminaari 28.10.2017 OKM:n seuratuen 2018 haku Hakuaika: alkaa 13.11.2017 ja päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Hakemus täytetään sähköisesti www.seuraverkko.fi (tarkista täytyykö lähettää vielä sen jälkeen
LisätiedotSENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329
SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan kehittäminen
Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:
LisätiedotWiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.
Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden
LisätiedotAlkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015
Alkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015 Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2016 yhteensä 18 kuntaa (kuvio1.) Kolmivuotisen kehittämistyön
LisätiedotLiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja
LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan
LisätiedotOpas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
LisätiedotAikuisten harrasteliikkuminen yhdistyksissä
Aikuisten harrasteliikkuminen yhdistyksissä Suomalainen tapa on organisoitua ja perustaa yhdistyksiä eri toimintoja ja tavoitteita varten Yhdistystoiminta on hyvin kirjavaa ja pääosin toiminta perustuu
LisätiedotMonialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET
LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus
LisätiedotLIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ
2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation
LisätiedotRaaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1
Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä
LisätiedotLÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja
LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015
ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
LisätiedotTervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon
LisätiedotValtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma
Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma
LisätiedotKunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana
Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita
LisätiedotAlkukartoitus 2016 Kiuruvesi Asukasluku: 8600, 75 vuotta täyttäneitä: 1120 (13 %), Lähde: Sotkanet 2015
Alkukartoitus 2016 Kiuruvesi Asukasluku: 8600, 75 vuotta täyttäneitä: 1120 (13 %), Lähde: Sotkanet 2015 Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2016 yhteensä 18 kuntaa (kuvio1.) Kolmivuotisen kehittämistyön
LisätiedotHYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Liikuntajärjestöjen avustukset
HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Liikuntajärjestöjen avustukset TOIMIALOJEN AVUSTUSTEN YHTEISET JAKOPERUSTEET Kouvolan kaupunki
LisätiedotKysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00
Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn
LisätiedotFYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA
FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä
LisätiedotLiikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu
Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia
Lisätiedot2. luento hallinnollinen näkökulma
JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan
LisätiedotLieksan kaupungin avustusten hakuinfo 2018
avustusten hakuinfo 2018 14.3.2018 Kaupunginhallituksen toiminta-, kohde- ja talkoo Hyvinvointilautakunnan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen sekä sosiaali- ja terveystoiminnan toiminta- ja kohde 15.3.2018
LisätiedotJYYn liikunta-avustukset
JYYn liikunta-avustukset Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta myöntää hakemuksesta liikunta-avustuksia. Liikuntaavustusten tarkoitus on tukea tasapuolisesti JYYn piirissä toimivien järjestöjen ja muiden
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015
TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotLiikuntajärjestöjen avustusohjeet
HEINOLAN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT Liikuntajärjestöjen avustusohjeet Heinolan liikunta- ja kulttuurilautakunta 12.2.2013 (4.11.2014 74 säännöt urheiluasioiden palkitsemisesta, 3.6.2015 33 3. Kohdeavustukset)
LisätiedotHyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa. Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.
Hyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.2018 Yhdistyskentän laajuus ja merkitys Rekisteröidyt yhdistykset: Suomessa
LisätiedotLounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)
Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,
LisätiedotValtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta
Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka
LisätiedotSeuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke
12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.
LisätiedotSYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila
SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotSalon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015
Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä
LisätiedotSoveltava Liikunta SoveLi ry:n selvitystyö 10.3.2011 Erityisliikunnan jaoston nimeämälle inkluusion arviointityöryhmälle
1 Soveltava Liikunta SoveLi ry:n selvitystyö 10.3.2011 Erityisliikunnan jaoston nimeämälle inkluusion arviointityöryhmälle 2 Sisällysluettelo 1. Selvitystyön tehtävänanto 2 2. Taustaa 2 3. Kyselyn tulokset
LisätiedotKULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 12.2.2014 LIITE 3 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKO- JA PALKITSEMIS-PERUSTEET
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 12.2.2014 LIITE 3 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKO- JA PALKITSEMIS-PERUSTEET Kulttuuri-ja vapaa-aikalautakunta AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotHYVINKÄÄN LIIKUNTAPALVELUT KAUSI ALKAA 4.9. Vesijumppa. Tuolijumppa. Kuntosali. Lyhytkurssit. Lajikokeilu. Erityisryhmät.
L e Lisätietoja: Katarina Kiki Norrena puh. 0400 197150 www.hyvinkaa.fi/liikunta Vesijumppa Tuolijumppa Lyhytkurssit Erityisryhmät HYVINKÄÄN LIIKUNTAPALVELUT KAUSI ALKAA 4.9. LIIKKUEN ILOA ARKEEN! Säännöllinen
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia. SoveLin strategia vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia SoveLin strategia vuosille 2016 2018 1 Sisältö Johdanto...4 Käsitteet ja arvot...6 Valittu suunta: Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia...8 Missio ja perustehtävä...
LisätiedotLiikuntapalvelut tutuksi
Liikuntapalvelut tutuksi 2014-2016 8.9.2016 Maahanmuuttajien kotoutuminen liikunnan avulla Hankkeen tavoite Liikuntapalvelut tutuksi - hankkeella pyritään tavoitteeseen, jossa maahanmuuttajille muodostuu
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotLisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu
Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus
Lisätiedot1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta
1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490
LisätiedotHyvät omaishoitajien parissa toimivat,
18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta
LisätiedotKunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu
Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n
LisätiedotHankkeen oma toiminta
Page 1 of 6 KKI-hankkeenne loppuselvityksen seurantalomake Hankkeen oma toiminta 1. Miten seuraavat liikuntatoimintaan vaikuttavat organisaatiot olivat mukana Teidän KKIhankkeennekäytännön työssä viimeisen
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotSIIKAISTEN KUNNAN LIIKUNNAN SEKÄ NUORISO- JA KULTTUURITYÖN AVUSTUSTEN JALKOPERUSTEET
Liite 3/ Siv.ltk 14.3.2017/ 23 SIIKAISTEN KUNNAN LIIKUNNAN SEKÄ NUORISO- JA KULTTUURITYÖN AVUSTUSTEN JALKOPERUSTEET Liikunnan ja urheilun toiminta-avustus Nuorisotoiminnan avustus Kulttuuritoiminnan avustus
LisätiedotLiikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo
Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta
LisätiedotLiikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480
Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti
LisätiedotEspoo Active City Liikuntapalvelut
E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala
ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet
LisätiedotLiikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja
Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring
:n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.
LisätiedotUnelma hyvästä urheilusta
Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät
LisätiedotLIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY
VIRTAIN KAUPUNKI Liikunta- ja nuorisotoimi 15.02.2012 LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY Virtain kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi myöntää vuosittain liikuntatoimintaan
LisätiedotTEEKKAREIDEN URHEILU- JA VOIMAILUKERHO RY
Sisällys TEEKKAREIDEN URHEILU- JA VOIMAILUKERHO RY... 1... 1 1. UUSI TOIMINTA 19.11.2018-2019... 3 1.1. Aiemmin käynnistyneet projektit... 3 1.2. Uudet projektit... 3 2. VAKIINTUNUT TOIMINTA VUONNA 2019...
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
Lisätiedot