talo täynnä toimintaa jo vuodesta 1936 haaveista totta Kansallisooppera 100 vuotta ihastuttava Lasipalatsi Design Markets Filosofia valtaa arjen

Transkriptio

1 talo täynnä toimintaa jo vuodesta 1936 haaveista totta Kansallisooppera 100 vuotta ihastuttava Lasipalatsi Design Markets Filosofia valtaa arjen

2 Tässä numerossa: Yläkerran näköalasalissa voit ruokailla kiireettä, tai vetäytyä viileän siiderin äärelle katselemaan kaupungin kiireistä menoa. Nyt myös a-oikeudet! Lasipalatsi-lehden kesänumerossa katse on sekä menneessä että tulevassa. Suomen Kansallisooppera täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhani Koiviston juhla-artikkelissa käydään läpi oopperan värikastä taivalta. Kesällä Lasipalatsin aukiolla tapahtuu monenmoista, mm. nuoria suunnittelijoita esiin nostava Lasipalatsi Design Markets järjestetään jo kolmatta kertaa, ja terasseilla on tarjolla juomia ja ohjelmaa. Mikä on taidetta? -kysymystä pohditaan puolestaan BioRexissä Filosofisilla viikoilla. JULKAISIJA Lasipalatsin Mediakeskus Oy, Mannerheimintie Helsinki, (09) , VASTAAVA TOIMITTAJA Raisa Niemi GRAAFINEN SUUNNITTELU Pekka Kaikkonen ILMOITUSMYYNTI Mikko Oinonen KANNEN KUVA Oopperasta Turandot vuodelta 1929, kuvassa Aino Ackté, Suomen Kansallisoopperan kuva-arkisto PAINOPAIKKA Kirja kerrallaan Lasipalatsi Helsinki PAINOSMÄÄRÄ verkkolehti ooppera Haaveista totta aukiolla tapahtuu Kesä Palatsissa filosofia Filosofia valtaa arjen m u o t i Valloittava Globe Hope 20 d e s i g n Lasipalatsi Design Markets ihastuttaa Tavataan ssa! Lasipalatsi: Mannerheimintie Hakaniemi: Siltasaarenkatu 11 Avoinna: ma to pe la su Lehti on jaossa muun muassa Lasipalatsissa, alueellisissa kulttuuritaloissa, kaupunginkirjastoissa (Töölö, Kirjasto 10, Rikhardinkatu), Laiturissa, Kiasmassa, Ateneumissa sekä Tennispalatsissa. lasipalatsi-lehti 3

3 { OOPPERA } Suomalaisen oopperan Grand Old Ladyn, Aino Acktén aloitteesta perustetttiin Suomen Kansallisooppera vuonna haaveista totta Teksti: Juhani Koivisto Kuvat: Kansallisoopperan kuva-arkisto Kansallisoopperan ensimmäinen vuosisata skandaali on tapahtumassa, Aino Ackté huusi puhelimeen kesäkuussa Kauhea Kuuluisa laulajatar oli tullut Suomeen ja kuullut jonkun ruotsalaisen aloittavan vakinaiset oopperanäytännöt Helsingissä. Niin ei saanut tapahtua, suomalaisten oli perustettava oma ooppera. Ja heti! Kun langan toisessa päässä ollut Edvard Fazer lopulta sai suunvuoron tuohtuneelta sopraanolta, hän kertoi asiasta jo pidetyn kokouksia. Mitä niistä iankaikkisista kokouksista! Ackté huusi. Te hoidatte toisena johtajana rahallisen puolen, minä toisena taiteellisen. Edvard Fazerin ei auttanut kuin myötäillä, ja niin Suomen Kansallisooppera oli perustettu. Juuret 1800-luvulla Ei oopperataide Suomessa ennen tätäkään keskustelua tuntematonta ollut. Vuonna 1852 oli esitetty jo ensimmäinen suomalainen ooppera, Fredrik Paciuksen säveltämä ja Zachris Topeliuksen kirjoittama Kung Karls jakt. Harrastajavoimin toteutettiin sittemmin useita esityksiä, ja 1873 perustettiin jo vakinainen mutta muutaman vuoden päästä rahapulaan kaatunut Suomalainen Ooppera. Ajatus vakinaisesta oopperasta oli koko ajan esillä, mutta toteuttamisessa oli muutamia vähäisiä ongelmia: ei ollut rahaa, ei oopperataloa, ei henkilökuntaa eikä välttämättä riittävää yleisöäkään. Edvard Fazeria ja Aino Acktéta tuollaiset pikkuseikat eivät masentaneet, ja vuonna 1911 aika oli kypsä toiminnan aloittamiselle. Suomi oli kylläkin vielä alle kolmen miljoonan asukkaan maatalousvaltio, mutta kasvavassa Helsingissä oli jo asukasta. Siitä joukosta löytyi jo yleisöä. Kun Acktén ja Fazerin avuksi tulivat muiden muassa Oskar Merikanto ja tenori Väinö Sola, tarvittiin enää sopiva esityspaikka. Kansallisteatterista ei tiloja saatu, joten parhaaksi ratkaisuksi tarjoutui venäläinen Aleksanterin teatteri Bulevardin varrella. Lokakuun toisena vuonna 1911 koitti ensimmäisen esityksen aika. Leoncavallon Pajatso kuultiin ruotsiksi ja Massenet n Navarratar suomeksi. Tilanne heijastaa mainiosti koko Suomen silloista asemaa kahden kulttuurin välissä: suomalainen oopperaryhmä lauloi venäläisessä teatterissa ruotsin kielellä. Talo oli pieni mutta oma Suurten näyttämöiden diiva Aino Ackté ei jaksanut kauan raskasta oopperan johtamista. Hän lähti joulukuussa 1912 ovet paukkuen. Oli koettu ensimmäinen oopperanjohtajaskandaali. Viimeiseksi se ei suinkaan jäänyt, sillä oopperassa liikkuvat usein suuret tunteet myös kulissien takana. Onneksi Edvard Fazer jäi paikalleen, johti oopperaa palkatta, toimi pianistina ja teki kaikkea mahdollista. Suomalainen yleisö sai nyt nähdä oopperataiteen suuria klassikoita kuten Carmenin, Don Giovannin, Trubaduurin ja Jevgeni Oneginin. Alusta alkaen huolehdittiin myös uusien suomalaisten teosten esille pääsemisestä. Yllä: Operetissa Dollariprinsessa näyttämölle ajettiin oikea auto vuonna Oikealla: Illallismenu oopperatalon vihkiäisissä Perustamisen jälkeen merkittävin tapahtuma oli oman talon saaminen. Suomen itsenäistyttyä venäläinen teatteri jäi valtiolle ja se luovutettiin oopperataloksi. Ulkoasultaan talo sopi erinomaisesti oopperalle, olihan siinä aitoa tsaarinajan loistoa. Katsomo oli pieni, mutta remontin jälkeen sinne saatiin ahdettua peräti 750 istuinpaikkaa. Orkesterimonttu ja näyttämö olivat kuitenkin auttamattoman pieniä. Tarkoitus oli toimia vaatimattomissa tiloissa vain siihen asti kunnes oma talo valmistuisi, mihin pelättiin kuluvan jopa kymmenen vuotta. Nyt päästiin toteuttamaan entistä kunnianhimoisempaa ohjelmistoa. Pienellä näyttämöllä nähtiin jo ensimmäis ten vuosien aikana niinkin valtavia teoksia 4 lasipalatsi-lehti 1/2011 lasipalatsi-lehti 5

4 Sodan päätyttyä riemuittiin oopperan avajaisia Bulevardilla. Kuvassa Martti Seilo, Elli Pihlaja, Alfons Almi, Kalle Ruusunen sekä Sylvelin Långholm. Keväällä 1926 uusi raha-arpajaislaki mahdollisti arpajaisten voittovarojen käyttämisen yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Se ratkaisi oopperan rahoitusongelman pitkäksi aikaa. Edelleen Suomen Kansallisooppera saa valtaosan rahoituksestaan juuri veikkausvoittovaroista. Edvard Fazer johti Suomen Kansallisoopperaa yli neljännesvuosisadan ja jäi eläkkeelle 77-vuotiaana vuonna Musorgskin ooppera Boris Godunov on nähty Kansallisoopperan lavalla yli 100 kertaa. Kuva vuodel ta Oikealla: Yksi rakastetuimmista baleteista on Tshaikovskin Joutsenlampi. Vuonna 1922 pääosia tanssivat Mary Paischeff ja George Gé. kuin Richard Wagnerin lähes viisituntinen Nürnbergin mestarilaulajat. Saavutus oli huomattava, kun muistetaan että oopperalla ei ollut omaa orkesteria. Arpajaiset pelastivat Toiminta laajeni myös tanssin alalle, sillä Edvard Fazer oli kiinnostunut baletista. Tammikuussa 1922 näyttämöllä nähtiin Joutsenlampi, ja näin oli syntynyt edelleen Kansallisoopperan kiinteänä osana toimiva balettiryhmä. Seuraavina vuosina suomalainen yleisö pääsi tutustumaan myös muihin baletin suuriin klassikoihin kuten Prinsessa Ruususeen ja Pähkinänsärkijään. Merkkitapaus oli Leevi Madetojan oopperan Pohjalaisia ensiesitys Väkevä teos julistettiin pian kansallisoopperaksi ja se on edelleen säilyttänyt asemansa eniten esitettynä suomalaisena oopperana. Vaikka oopperaa tehtiin pienellä joukolla ja vaatimattomilla palkoilla, oli jo kymmenen vuoden toiminnan jälkeen päädytty taloudelliseen umpikujaan luvun alussa jouduttiin vakavasti pohtimaan, pystytäänkö Suomessa lainkaan ylläpitämään oopperaa. Valtion avustukset olivat jatkuvasti liian pieniä eivätkä edes hyvin myyneiden operettien lipputulot auttaneet. Keväällä 1925 toiminta piti keskeyttää kokonaan. Pelastajaksi tuli keväällä 1926 uusi raha-arpajaislaki, joka mahdollisti arpajaisten voittovarojen käyttämisen yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Se ratkaisi oopperan rahoitusongelman pitkäksi aikaa. Edelleen Suomen Kansallisooppera saa valtaosan rahoituksestaan juuri veikkausvoittovaroista. Läpi laman vuosien Suomalainen Ooppera piti nimensä mukaisesti hyvää huolta kotimaisista uusista oopperoista. Näyttämöllä nähtiin Oskar Merikannon, Armas Launiksen, Leevi Madetojan ja Selim Palmgrenin oopperat, mutta Aarre Merikannon Juha oli vielä liian vaativa. Samalla seurattiin vireästi myös kansainvälisiä virtauksia. Jopa jazz astui oopperanäyttämölle kun vuonna 1928 esitettiin Ernst Krenekin pahennusta herättänyt jazz-ooppera Jonny alkaa soittaa. Puccinin viimeinen ooppera Turandot sai loisteliaan ensi-illan jo 1929, vain muutamaa vuotta kantaesityksensä jälkeen. Yleisöä vetäviä operetteja esitettiin runsaasti. Erityisesti 1930-luvun alun lamakauden aikana operetit tarjosivat katsojille sopivan pakopaikan valssien huolettomaan maailmaan. Lamakausikaan ei estänyt Suomalaista Oopperaa tavoittelemasta yhä korkeampia päämääriä. Taiteelliseksi johtajaksi 1932 tullut Armas Järnefelt johti ja ohjasi useita Richard Wagnerin oopperoita. Pienissä tiloissa pystyttiin esittämään sellaisetkin viisituntiset jättiläisteokset kuin Jumalten tuho ja Parsifal. Järnefelt vastusti operetteja ja halusi poistaa ne ohjelmistosta, samalla olisi loppunut myös baletin toiminta. Asiasta nousi kiivas keskustelu ja johto joutui perääntymään. Sen koommin ei baletin asemaa ole kyseenalaistettu. Sekä Järnefelt että Fazer jäivät lopulta pois, joten Aino Ackté sai uuden tilaisuuden ja toimi johtajana kauden Rahat eivät kuitenkaan riittäneet Acktén tavoittelemalle kansainväliselle tasolle. Sodastakin selvittiin Seuraava suuri uhkatekijä oli sota. Talvisodan pommituksissa teatteritalo vaurioitui ja miehet joutuivat rintamalle. Rauhan tultua palattiin pian normaaliin elämään ja huhtikuussa 1940 näyttämö oli saatu esityskelpoiseen kuntoon. Jatkosodan aikana kohdattiin taas ongelmia, sillä esiintyjistä oli pulaa osan laulajista ja tanssijoista ollessa rintamalla. Pelottomana taistelijana tunnettu tenorilaulaja Alfons Almi sai välillä vapaata, jätti suorasuuntaustykkinsä ja tuli laulamaan. Ooppera teki myös vierailuja rintamalle ja esitti Carmenia tuhansille sotilaille. Sota-aikanakaan kansainväliset yhteydet eivät katkenneet ja talossa vieraili ulkomaisia laulajia. Kaikkein kuuluisin oli varmaankin Jussi Björling, joka lauloi Puccinin La Bohèmessa vuonna Jatkosodan lopulla oopperatalo kärsi pommituksista, mutta aina päästiin kuitenkin jatkamaan toimintaa. Pian rauhan tultua oltiin jo valmiita näyttämään maailmalle, mikä on suomalaisen laulun ja tanssin taso. Baletti vieraili Tukholmassa jo 1946 ja vuonna 1950 sinne teki vierailun myös ooppera ohjelmanaan Pohjalaisia. Oopperan vierailut keskittyivät aluksi Pohjoismaihin, mutta baletti teki esiintymismatkoja kauemmaksikin, aina Etelä- Amerikkaan asti. Oopperaa kansalle Vuonna 1956 ooppera sai nykyisen nimensä, kun osakeyhtiönä toiminut Suomalainen Ooppera siirtyi Suomen Kansallisoopperan säätiölle. Muutaman innokkaan ihmisen voimin aloittaneesta oopperasta oli kasvanut kansallinen instituutio. Remonteista ja lisärakennuksesta huolimatta näyttämö oli ahdas harjoitustiloista puhumattakaan. Baletin harjoitussalissakin oli vain yksi kohta, jossa saattoi harjoitella nostoja muualla ballerina löi päänsä kattoon. Uutta taloa varten kerättiin rahaa, mutta haave vaikutti kaukaiselta. Uutta tasoa soittoon tuli kun Kansallisooppera sai oman orkesterin Nyt saatettiin harjoitukset järjestää riippumatta kaupunginorkesterin konserteista. Näyttämölle ilmaantui useita huippulaulajia ku- Viimeisten kiusausten ja Punaisen viivan esitykset Lontoossa ja New Yorkissa herättivät huomiota ja nyt Suomi todella laulettiin maailmankartalle. 6 lasipalatsi-lehti 1/2011 lasipalatsi-lehti 7

5 ten Anita Välkki, Usko Viitanen ja Pekka Nuotio sekä myöhemmin Matti Salminen ja Jorma Hynninen. Demokratiaa ja yhteiskunnallista keskustelua korostavalla 70-luvulla oopperakin oli mukana ajan hengessä. Taide kuului kansalle, niin myös ooppera. Juhani Raiskisen johtajakaudella alettiin tehdä realistisia oopperoita tavallisen kansan elämästä ja katsomot täyttyivät. Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset ja Aulis Sallisen Punainen viiva saivat katsojikseen bussilasteittain aivan tavallisia ihmisiä. Samalla kun oopperasta tuli jokaisen suomalaisen taidetta, sitä alettiin viedä ulkomaille. Viimeisten kiusausten ja Punaisen viivan esitykset Lontoossa ja New Yorkissa herättivät huomiota ja nyt Suomi todella laulettiin maailmankartalle. Sallisen, Kokkosen ja Einojuhani Rautavaaran oopperoiden menestys teki selväksi, että suomalainen oopperataide on ansainnut asianmukaiset tilat. Vuonna 1975 alkoi vahvojen kansallisten oopperoiden sarja. Silloin nähtiin muun muassa Aulis Sallisen Ratsumies sekä Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset. Ilmari Kiannon tekstiin ja Aulis Sallisen musiikkiin perustuvan Punaisen viivan pääparina vuonna 1978 nähtiin Taru Valjakka ja Jorma Hynninen. AINA TUORETTA JA MAISTUVAA Haave toteutuu Pitkän uran oopperan johdossa tehnyt Alfons Almi alkoi eläkkeelle jäätyään ajaa päätoimisesti taloasiaa. Sopiva tontti saatiin lopulta Töölönlahden rannalta ja uuden oopperatalon suunnittelukilpailu julistettiin Rakentaminen kuitenkin lykkääntyi rahojen puutteessa moneen kertaan ja vasta 1986 päästiin aloittamaan. Pitkään haaveiltu talo valmistui Muutos oli valtava. Taloon tuli kaksi näyttämöä ja kun yleisöä mahtui pääsaliin yli 1 300, päästiin katsojaluvuissa aivan uudelle tasolle. Uusi suuri talo tarvitsi myös entistä enemmän työntekijöitä orkesteriin, kuoroon, balettiin ja tekniikkaan. Pienestä Suomen Kansallisoopperasta tuli hetkessä keskisuuri ja korkeatasoinen eurooppalainen oopperatalo. Kansallisooppera on elänyt sadan vuoden ajan Suomen historian suurissa muutoksissa, itkettänyt ja naurattanut kuulijoitaan oltiin sitten nousukauden iloisissa tunnelmissa, laman syövereissä, veristen sotien jälkeen raunioiden keskellä, pulan kourissa tai suuren yhteiskunnallisen muutoksen pyörteissä. Toiselle vuosisadalleen Kansallisooppera lähtee hyvissä voimissa valmiina tarjoamaan suuria elämyksiä tulevillekin sukupolville. pekka kaikkonen Pitkään haaveiltu oopperatalo valmistui Töölönlahden rantaan vuonna LAURI HÄNNINEN Meillä leipovat leipurit, eivätkä koneet MYYMÄLÄT AVOINNA: LASIPALATSI: ma-pe , la YLIOPISTONKATU: ma-pe KANKURINKATU: ma-pe 7-17, la 8-14 Lasipalatsin salava palasi kotiin! Kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen ja professori Laura Kolbe kastoivat Lasipalatsin salavantaimen. Lasipalatsin kulmalla versoo taas. Sukupolvia Helsingin kaupunkikuvaan olennaisena osana kuulunut komea isoriippasalava kaatui rajussa myrskyssä joulukuussa Helsinkiläisten rakastamaa ja monelle ulkopaikkakuntalaisellekin maamerkkinä toimineen piilipuun kaatumista surtiin kovasti. Onneksi salavasta oli kuitenkin ehditty ottaa pistokkaita, joita vaalittiin vuosien ajan. Nyt yksi on istutettu samalle paikalle, jossa sen emopuu kasvoi jo tsaarin ajasta, vuodesta Juhlallista kastajaistilaisuutta vietettiin huhtikuussa. Kastajaispuheen piti professori Laura Kolbe ja ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen lausui vanhalle salavalle kirjoittamansa runon. Valitettavasti vain vähän kastajaisten jälkeen kuultiin jonkun tihulaisen käyneen katkomassa taimen hennot oksat. Suunnitteluasiantuntija Satu Tegel rakennusviraston katu- ja puisto-osastosta kuitenkin kertoo, että nuori taimi korjaa kyllä nopeasti kokemansa kolhut, jos se nyt vain saa olla rauhassa. Toivotamme siis pikkusalavalle pitkää ikää ja kasvurauhaa! 8 lasipalatsi-lehti 1/2011 lasipalatsi-lehti 9

6 { KESÄPALATSI } KUVAT: PEKKA KAIKKONEN AUkiolla tapahtuu Lasipalatsin baarit tarjoavat lukijoille ohjeita kesän suosikkidrinkkeihin. Jos oikein laiskottaa, voit nauttia oheiset drinkit myös Lasipalatsin terasseilla. kesä palatsissa! Kesällä Lasipalatsin aukiolla nähdään monenmoista toimintaa. Tarkoituksena on kehittää vuosien mittaan Lasipalatsin aukiosta kulttuurillinen alue, josta erilaiset kansaiväliset torit, festivaalit, happeningit ja ohjelmalliset tapahtumat löytävät kodin: Yle X ilmaiskonsertti Lasipalatsi Design Markets Tuulivoimapäivä 6.6. Lasten piirustustapahtuma Antikvarinen kirjatori 14. ja Italia-tori Taiteiden Yö Sarjakuvafestivaalit jukka almén BioRexin terassi on osa ravintola Lasipalatsia, johon kuuluvat myös Cafe Lasipalatsi sekä Lasipalatsi aukion Laituri. BioRexin terassi on ilmojen salliessa auki koko kesän ja sunnuntaisin suljettu. Lue lisää: Mojito-kannu Punainen Sangria PASSION VODKA SOUR lasipalatsin biorex mbar cafe java mbar tarjoaa kesällä lähes päivittäin dj:n soittamaa musiikkia sekä live -artistejakin viikoittain. Klubit pyörivät myös kesälläkin, kesä-elokuussa järjestetään joka maanantai We Love Helsinki iskelmäkesä, joka tiistai Akustinen tiistai, sekä viikonloppuisin Beatwave-festareita. Tarkemmat ohjelmatiedot Lasipalatsin BioRexin terassin kesän drinkkiohjeella syntyy Mojito-kannu. Kannulliseen raikasta kesäjuomaa tarvitset: Mbarin kesätarjontaan kuuluvat erilaiset kannujuomat. Upean sangrian saat aikaiseksi näin: Cafe Javan baarityöntekijä Aki Mäki-Arvela valmisti Lasipalatsi-lehden lukijoille kirpeänraikkaan Passion Vodka Sourin, joka sopii mainiosti helteisen kespäivän juomaksi. vaaleaa rommia reilu loraus tai maun mukaan 1 ½ limeä lohkoina vajaa 1 dl sokeria kourallinen mintunlehtiä (15 20 kpl) soodavettä jäitä 24 cl punaviiniä 4 cl Cointreau 15 cl karpalomehua 15 cl appelsiinimehua 15 cl soodaa hedelmiä Laita ravistimeen tai korkeaan lasiin saman verran: sitruunavodkaa passionhedelmäsiirappia limen puristettua mehua Painele limen lohkot ja sokeri morttelissa tai lasissa. Painele myös hiukan mintun lehtiä, jotta niistä irtoaa maukuja. Yhdistä kannuun rommi, mintunlehdet, sokeri-limesurvos, jäät ja soodavesi. Sekoita ja nauti. Vaihtoehtoisesti voit korvata limet vadelmilla tai mansikoilla. Yhdistä kaikki ainekset kannuun, lisää jäitä halutessasi ja sekoita. Voit myös jäädyttää hedelmäpalat, jolloin ne viilentävät juoman, mutta juoma ei laimene. Ravista voimakkaasti runsaiden jäiden kera ja siivilöi jäillä täytettyyn rocks-lasiin. Koristele passionhedelmä-viipaleilla. Näin saadaan aikaan drinkki, jossa yhdistyy sopivasti väkevää, makeaa ja hapanta/kirpeää. Juoman voi myös valmistaa mustikasta tai kiivistä. Cafe Javan terassin asiakkaille on tarjolla kesällä hanatuotteiden ja pullojuomien ohella pienimuotoinen drinkkilista. Baarityöntekijä Aki Mäki-Arvela valmisti kirpeänraikkaan Passion Vodka Sourin. Mannerheimintien ja Simonkadun kulmassa sijaitseva terassi pidetään auki ilmojen mukaan. Lisätietoja: 10 lasipalatsi-lehti 1/2011 lasipalatsi-lehti 11

7 { FILOSOFIA } Filosofia valtaa arjen! Vuonna 2009, kun lähdin ideoimaan Filosofisia viikkoja, ajattelin pienimuotoista toteutusta. Mutta jo tuolloin filosofiset kustantamot tulivat innolla mukaan ja saimme järjestettyä Kirjassa monta merkityksellistä iltaa: julkaisutilaisuuksia, keskusteluja, luentoja. Viime vuonna 2010 uskaltauduin järjestämään Kirjan iltojen lisäksi paneelikeskustelun, Filosofian tila Suomessa, Lasipalatsin Kohtaamispaikalla, johon osallistui kahdeksan filosofia. Paneelin dialoginen luonne mahdollisti yleisön mukaan ottamisen ja saikin siitä paljon kiitollista palautetta. Tänä vuonna Filosofiset viikot huipentuvat paneeliin Mikä on taidetta? Bio Rexissä, ja tällä kertaa mukana on yhdeksän eri taiteen alojen asiantuntijaa ja tapahtuma saa jo karnevaalin luonnetta, kun Bio Rexin aula täyttyy filosofisen kirjallisuuden myyntipöydistä. Yleisö voi kulkea filosofisella torilla kuin antiikissa ikään. Filosofisten viikkojen tarkoituksena on tuoda filosofiaa lähemmäs ihmistä. Kukin meistä tarvitsee ajattelua ja pohdintaa eri elämänvaiheissa. Filosofia auttaa ymmärtämään itseä ja toista, ympäröivää maailmaa ja siinä tapahtuvia muutoksia avaten ovia suvaitsevaisuuteen ja itseymmärrykseen. Tehdään yhdessä tapahtumasta ainutlaatuinen! Maisa Laine, tapahtuman tuottaja Dosentti Tuomo Aho ja FT Markku Roinila keskustelevat aiheen pohjalta Kirjakauppa Kirjassa. Aiheesta keskustelevat FT Jussi Backman ja FL Miika Luoto Kirjakauppa Kirjassa. PLATON-klubi Filosofis-yhteiskunnallinen klubi aloitti toimintansa Lasipalatsin Kirjakauppa Kirjassa lokakuussa Tutkijat Sami Syrjämäki ja Tommi Uschanov ohjaavat älylliseen itsepuolustukseen Kirjakauppa Kirjassa. Aiheesta puhumassa suomentaja, FT, kirjallisuuden tutkija Anna Helle, haastattelijana runoilija Olli Sinivaara Kirjakauppa Kirjassa. Klubi kokoontuu kerran kuukaudessa, aina kuukauden toisena tiistaina klo Kirjakauppa Kirjan tiloissa. Klubin tarkoitus on saada aikaan filosofis-yhteiskunnallista keskustelua. Toukokuun Platon-klubilla emeritusprofessori Holger Thesleff esittelee uusinta tutkimustaan Platonin arvoitus. Klubi järjestetään poikkeuksellisesti keskiviikkona klo Lasi palatsin Kohtaamispaikalla. Platonklubi jää nyt kesätauolle. Seuraava klubi-ilta syyskuun 2. tiistaina. Holger Thesleff (s. 1924) on suomalainen antiikintutkija ja filologi. Platonin tuotantoon ja pythagoralaisiin kirjoituksiin erikoistunut Thesleff oli Helsingin yliopiston kreikkalaisen filologian henkilökohtainen professori vuosina lasipalatsi-lehti 1/2011 lasipalatsi-lehti 13

8 { KOLUMNI } Filosofin arkinen estetiikka Ossi Naukkarinen FT, dosentti, tutkimuspäällikkö arkielämä on täynnä estetiikkaa. Jokainen valitsee vaatteita, arvostelee ohikulkevia ihmisiä, ihmettelee poliitikkojen puheiden retoriikkaa ja asettelee astioita ruokapöydälleen omien mieltymystensä mukaan. Välillä kiistellään siitä, mikä on kaunista ja mikä rumaa; yleispätevää vastausta ei ole. Useimmiten arjen rytmi ei heilahda normaalista kulustaan. Jokapäiväinen estetiikka on tavanomaista ja turvallista, ehkä tylsääkin, eikä se leimauta suuria elämyksiä. Juuri siinä on myös sen voima ja viehätys. Toisin kuin pitkälle viety taide tai tiede, arki ei ole vaativaa eikä vain asiaan perehtyneelle eliitille aukeavaa. Jokaisella punkkarista pankkiiriin on oma arkensa, jossa on luotettava estetiikkansa. Kyse ei ole vain omakohtaisesta nautinnosta tässä ja nyt. Arvot ohjaavat kulutusta: haluan esineitä ja tapahtumia esteettisistä syistä. Olen tottunut siihen, että asiat näyttävät ja tuntuvat juuri tietynlaisilta. Mutta kuluttaminen vaikuttaa ympäristön tilaan globaalisti. Oman arkisen estetiikkani ylläpitäminen muokkaa maailmaa myös muualla. Ekologisen jalanjäljen ohella jätän esteettisiä jalanjälkiä, ja estetiikka sekoittuu etiikkaan, ekonomiaan ja ekologiaan. Filosofi nyrjäyttää arjen. Nostaa reunasta ja katsoo, mitä alta löytyy. Pöyhii, etsii kytköksiä eri suuntiin, kääntelee. Löytää uusia kulmia ja siinä mielessä lähestyy taiteilijaa tai tieteilijää, vaikkei ole kumpaakaan. Yksi filosofian anneista on, että se rikastuttaa maailman ymmärtämistä, arjen ja sen estetiikankin. Estetiikka muuttuu totutusta toiminnasta ja tutuista tuntemuksista tietoiseksi pohdinnaksi. Oleminen erittelyn kohteeksi. Tavoitteena ei ole julistaa lopullisia vastauksia, vaan herättää etsimään raikkaita kysymyksiä. Filosofiset kirjoitukset ovat tarjouksia: olen ajatellut näin, haluatko viedä keskustelua eteenpäin, ehkä kutsua muitakin mukaan? Ainakin väliaikaisia vastauksiakin voi saada aikaan, ja kelvottomista luuloista voi päästä eroon. Ossi Naukkarinen ARJEN ESTETIIKKA Miksi luen filosofiaa? Elämää, jossa ihmiset eivät välittäisi omasta ja muiden ulkonäöstä, kotinsa sisustamisesta, esineiden muotoilusta ja luonnon kauneudesta, on mahdoton kuvitella. Ilman esteettisyyden tajua emme olisi ihmisiä. Arjen estetiikka ohjaa valintojamme ja vaikuttaa sekä omaan hyvinvointiimme että tekojemme kautta ympäristön tilaan. Makutottumuksemme saavat meidät haluamaan esineitä ja tapahtumia koruista ja kännyköistä ilotulituksiin ja luontoretkiin ja välttämään toisia. Mutta mistä siinä on kyse? Arjen estetiikka käsittelee esteettisyyttä jokapäiväisessä elämässä. Mitä esteettisyys on? Miten se eroaa poliittisuudesta ja eettisyydestä? Miten se vaikuttaa käyttäytymiseemme? Miten esteettinen arviointi eroaa mittaamisesta? Miten aistit ja ajatteleminen nivoutuvat siinä toisiinsa? Mitä on jääkiekon, pukeutumisen, mainonnan ja matkustamisen estetiikka? Ja mitä tekemistä tällä kaikella on taiteen kanssa? Arjen estetiikkaa käsitellään kirjassa sekä teoreettisesti että konkreettisten esimerkkien avulla, ja esimerkit liitetään aihetta aikaisemmin käsitelleiden ajattelijoiden kuten John Deweyn, Michel Foucault n, Yuriko Saiton, Richard Shustermanin ja Wolfgang Welschin näkemyksiin. Lisätietoja ja tilaukset: Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu books@taik.fi Arki on filosofian paras koetinkivi. Mitä siitä kannattaa jättää tuttuuteensa, mikä pitää kääntää uuteen asentoon ja päästää varjosta valoon? Miksi? Nähdä, ymmärtää ja puhua kirkkaammin, arjesta irtautumatta mutta siihen tyytymättä, on filosofin taakka ja ilo. Tehtävä on sama niin filosofian kirjoittajalle kuin lukijallekin. Molemmat ovat filosofeja. Marko Gylén taiteen tutkija, filosofi Luen filosofiaa, koska se opettaa kysymään. Kysymään sitä, miten osallistumme maailmaan ja miten toimisimme oikein sen suhteen. Filosofia myös vastaa näihin kysymyksiin kehottamalla pysymään kysymisessä. Luen, kysyn ja etsin, koska valmiita vastauksia ei ole ja koska todellisuus haastaa toimintaan ja ajatteluun. Luen Martin Heideggeria, koska maailman ammottava mielettömyys imee lukemaan. Luen Jean-Luc Nancya, jotta ymmärtäisin Heideggeria. Luen Platonia, jotta tajuaisin, miten nykytodellisuus toimii. Luen filosofiaa, jotta löytäisin sinut. SERGIO LEONEN DOLLARITRILOGIA Kun lännenelokuvan kulta-aika Hollywoodissa oli ohi, alkoi westernin uusi ja omituinen kukoistus 1960-luvulla Euroopassa, varsinkin Italiassa. Tähtenään televisiosarjasta Lännen tie tuttu Clint Eastwood ja säveltäjänään nuori kyky Ennio Morricone Sergio Leone ohjasi eurooppalaisina yhteistuotantoina elokuvat Kourallinen dollareita (1964), Vain muutaman dollarin tähden (1965) ja Hyvät, pahat ja rumat (1966). Suosio oli ilmiömäinen, ja "dollaritrilogiana" tunnetut elokuvat pyörivät ohjelmistossa jatkuvasti videon läpimurtoon asti. { ELOKUVA } Kuva: elokuvasta Hyvät, pahat ja rumat Kava Sergio Leonen dollaritrilogia esitetään Taiteiden yössä Bio Rexissä, salissa, jossa monen Leonen elokuvan Suomen ensi-iltaa on juhlittu. Vastakohtana perinteisen lännenelokuvan arvoille Leone esitteli kyynisen maailman, jossa ihminen on ihmiselle susi. Clint Eastwood loi legendaarisen antisankarin hahmon, "miehen, jolla ei ole nimeä". Tässä maailmassa ei ole ketään, johon samastua. Sergio Leone ( ), elokuvasuvun poika, oli luontainen elokuvakertoja, joka hallitsi odotuksen ja toiminnan hypnoottisen rytmin. Leone suosi scope-laajakangasta ja käytti kuvakokojen koko asteikkoa autioista kaukokuvista erikoislähikuviin silmistä. Ennio Morricone toi uuden äänimaailman, johon kuuluvat laukaukset, vihellykset, piiskan sivallukset, sähkökitarat ja sanattomat laulut. Westernin ikonografia oli urautunut perinpohjaisesti. Leone päivitti sen täydellisesti. Elokuvassa Hyvät, pahat ja rumat Leonen western-näkemys laveni epiikkaan, kun taustaksi avautuu Yhdysvaltain sisällissota. Viva Italia! Elokuun puolessavälissä Lasipalatsin aukiolla sukelletaan välimerellisiin tunnelmiin. Suuren suosion saaneen ranskalaisen torin tapaan Italia-torille tulee tarjolle erilaisia herkkuja ja tuotteita. ITALIA-TORI Lasipalatsin aukiolla lasipalatsi-lehti 1/2011 lasipalatsi-lehti 15

9 { KESÄMUOTIA } Ekomerkin kesämallistossa palataan mummolaan ja nautitaan valoisista päivistä. rinteissä kulkija on kuitenkin täydellisesti muotivirtausten tasalla. Materiaalina käytetyt viskoosiset kukkakankaat olivat tulleet Suomeen luvuilla osana Venäjälle tehtyjä kauppoja. Maattuaan vuosikymmeniä varastossa kankaat päätyivät Globe Hopelle, jossa niistä syntyi muun muassa kaunislinjainen Kaivopaita, iloinen Essu-mekko ja vaikka kesän juhliin sopiva kotelomekko Friidu. Asusteista malliston hiteiksi ovat jo nousseet armeijan varustesäkeistä muokatut Pankko- ja Taikina -laukut. Hauskat nimet nousevat valitusta teemasta. Juuri ennen katalogin painoon menoa pidetään tuotteille ristiäiset,, Lukkala kertoo. Kauden tyyli on aikaisempia mallistoja tyttömäisempi, mutta sisältää myös yksinkertaisempia linjoja. Lukkala nimeää omaksi suosikikseen Puolan armeijan säkistä tehdyn säväyttävän Rukki-kotelomekon ja Piena-trenssitakin. Kukkasista sammalenvihreään, näillä vaatteilla kelpaa kuljeskella niin mummolan metsissä kuin urbaanissa viidakossa. Vasemmalla ja alla: Armeijan säkistä syntyy tyylikkäitä vaatteita kaupunkiin ja mummolamaisemiin. Rukki-mekko ja Piena-trenssi kuuluvat Seija Lukkalan omiin suosikkeihin. Kauniisti laskeutuvan Friidu-mekon kangas kulkeutui Suomeen aikanaan Neuvostoliitosta. Valloittava GLOBE HOPE menestyy kotimaassa ja maailmalla Teksti: Anna Möttölä Kuvat: Eeva Rinne / Globe Hope ei ole. Avoimuus on meidän käyntikorttimme. Toivomme, että Globe Hopen kautta ihmiset voisivat löytää oman tapansa toteuttaa ekologista ajattelua omassa elämässään, sanoo Lukkala. Merkillä on jo useita jälleenmyyjiä ympäri Eurooppaa ja huhtikuussa Globe Hope pääsi näyttävästi esille Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa. Suomen suurlähetystön isännöimän Fabric Re:defined -näyttelyn vastaanotto oli loistava. Ihmiset olivat todella haltioissaan siitä, mitä Globe Hope tekee. Ekologinen ajattelu on Washingtonissakin nousussa, mutta tällaista ei oltu vielä nähty. Veimme vihreää aatetta suoraan suoneen, iloitsee Lukkala. Matka poimi paitsi julkisuutta, myös kaupallisia tuloksia uusien jälleenmyyjien muodossa. Työ rapakon takana jatkuu. Nyt taotaan, kun innostus on herännyt, toteaa toimitusjohtaja päättäväisesti. Kierrätysmateriaaleista vaatteita ja designtuotteita valmistavassa Globe Hopessa on tänä keväänä monta syytä juhlaan: Lasipalatsissa sijaitseva ensimmäinen oma myymälä viettää yksivuotissyntymäpäiviään, uusi myymälä avataan toukokuussa remontin alta paljastuvaan Kiseleffin taloon ja yrityksen kekseliäät tuotteet ovat hurmanneet Washingtonia myöten. Toimitusjohtaja ja merkin perustaja Seija Lukkala on silminnähden tyytyväinen. Oma liike Helsingissä oli pitkään haaveena, ja Lasipalatsin kaupan menestys on ylittänyt odotuksemme, hän kertoo. Liike on tuonut uusia ja uudenlaisia asiakkaita sekä näkyvyyttä. Lasipalatsissa Globe Hopen väki viihtyy. Ympärillä on samanhenkisiä toimijoita, joista on löytynyt myös yhteistyökumppaneita kuten Eat & Joy Maatilatori. Talo itse on yksi funktionalistisen arkkitehtuurin kauneimmista esimerkeistä Helsingissä. Perinteikkyys ja historia viehättää Lukkalaa myös Senaatintorin laidalla sijaitsevassa Kiseleffin talossa. Uusi kauppa avaa uusia mahdollisuuksia, mutta Lasipalatsi pysyy rakkaana esikoisena. Täällä ollaan niin kauan, kunnes ulos kannetaan!, hän nauraa. Enemmän kuin vaatteita Yrityksen alkuvuosina 2000-luvun alussa Globe Hopea ostivat lähinnä trendikkäät, tiedostavat nuoret aikuiset. Ympäristötiedon lisääntyessä on kasvanut myös ihmisten halu pyrkiä kestävään kulutukseen ja vaikuttaa ostovalinnoillaan. Globe Hopen asiakaskunta onkin laajentunut huomattavasti, samoin tuotevalikoima. Toimintaa ohjaavat alkuperäiset avainsanat yksilöllisyys, ekologisuus, kekseliäisyys ovat säilyneet, ja saaneet rinnalleen kolme uutta: vastuullisuus, vaikuttavuus ja läpinäkyvyys. Varsinaisia liikesalaisuuksia Mummolatunnelmaa ja kesäunelmia Globe Hopelta tulee vuodessa kaksi kausimallistoa, joiden lisäksi suosituimpien tuotteiden klassikkomallisto on jatkuvasti saatavilla. Tuotteet toteutetaan materiaalien ominaispiirteitä hyödyntäen ja klassikoidenkin designia päivitetään materiaalien mukaan. Kevät-kesämallisto 2011 vie nostalgisiin mummolatunnelmiin. Merkin vaatteita ja asusteita määrittää ennen kaikkea ajattomuus, trendien perässä ei juosta. Tuoreen malliston ihastuttavissa kukkap- Kaivoksi nimettyä puseroa koristavat röyhelöt. 16 lasipalatsi-lehti 1/2011 lasipalatsi-lehti 17

10 { PELIT } Teksti: Dublin2-työryhmä Kuva: JP Kaljonen Lasipalatsin aukio muutetaan pakolaisleiriksi Päivän kääntyessä illaksi erotimme horisontista lähestyvän pisteen, joka pikkuhiljaa kasvoi laivaksi. Se oli sota-alus, jonka salossa liehui Kreikan lippu. Istanbulissa olimme saaneet ohjeet upottaa veneemme tällaisessa tilanteessa. Jos he eivät löydä venettä, he eivät voi lähettää meitä takaisin. Hakkasin saksilla kumiveneeseemme reiän ja heitin leikkurit uppoavan paattimme perään. Meidät nostettiin laivaan ja heitettiin pimeään ruumaan. Sotilaat veivät meiltä kaiken. Aamulla teräsluukku kolahti auki ja kirkas valo siivilöytyi ruumaan. Olimme yhä avomerellä. Laivan kaiteen yli näin aallokossa heitteliehtivän kumiveneen, joka oli täynnä ihmisiä. Heitä taisi olla siellä kuusi, aivan kuten meitäkin. Aseet tanassa meidät pakotettiin heidän sekaansa. Kuudelle tarkoitettu vene ei kantanut kahtatoista. Kaikki itkivät ja huusivat. Osa meistä roikkui puoliksi ulkopuolella, kun toiset tasapainoittelivat sisällä. Moottoreiden koristessa rannikkovartiosto kaasutti horisonttiin ja me velloimme nyt jossain Turkin ja Kreikan välimaastossa. Lasipalatsin aukiolle elokuun ensimmäisenä viikonloppuna päätyvä kulkija voi ihmetellä näkemäänsä. Aukiolle levittäytyvät telttaryhmittymät sekä sen reunoille kohoavat rajavartiotornit ja piikkilanka-aidat lavastavat Euroopan turvapaikkapolitiikkaan pureutuvaa Dublin2-kaupunkiliveroolipeliä. Turvapaikanhakijoiden selviytymistaistely koskettaa kaikkia Euroopan Unionin kansalaisia, mutta jää usein vaille syvempää tarkastelua. Tapahtumassa asia tehdään lähestyttäväksi havainnollistavan ja kokemuksellisen pelin kautta. Pelissä liveroolipelaajat samaistuvat eri maista Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten hahmoihin. Myös kaupunkilaisille osallistuttavaksi tehty peli esittää ihmisten liikkumisen EU-maasta toiseen pelilautana toimivan viitteellisen kartan avulla. Näkyviksi tulevat niin eri maiden toisistaan poikkeava menettely turvapaikka-anomusten käsittelyssä, kuin monien siirtolaisten kohtaama karu todellisuus rajan ylitysten järjestämisestä paperittomuuteen ja harmaisiin työmarkkinoihin. Pelin roolihahmojen motiivit ja toiminta valottavat puolestaan yksittäisiä ihmiskohtaloita. Öisin peliä värittävät aukion Salomonin kadun puoleiselle seinälle heijastettavat videoesitykset. Pelin ovat suunnitelleet taiteilijat Johanna Raekallio, JP Kaljonen ja Haidi Motola, ja se järjestetään osana Kiasmateatterin URB11-kaupunkikulttuurifestivaalin ohjelmistoa. Tiistaisin Android-älypuhelimien maailma Mitä tarkoittaa, kun puhelin on jatkuvassa yhteydessä internetiin? Opi, mihin kaikkeen puhelimesi pystyykään soittamisen lisäksi. Opetamme myös, kuinka pidät huolen tietojesi varmuuskopioinnista. Keskiviikkoisin Elisa Kirja esittelyssä Tutustu kuinka uusi Elisa Kirja helpottaa kirjallisuudesta nauttimista paikasta riippumatta. Keskiviikkoisin Elisa palvelut esittelyssä Miten saan kaiken irti laajakaistasta? Mitä kotonani tapahtuu juuri nyt? Mitä viihdettä keksisi esimerkiksi automatkalle? Elisan uudet palvelut Viihde, Vahti ja Kirja tarjoavat ratkaisua kysymyksiin. Kaikki tapahtumat maksuttomia. Ilmoittaudu netissä! Torstaisin Elisa Viihteen etäkäyttö Onko televisiollasi muitakin katselijoita? Viihteen avulla tallenteiden katselu on mahdollista myös kotitietokoneella. Opastamme tallenteiden katseluun tarvittavat ohjelmat, ja kä tännössä kuinka Tapahtumia! Koulutusta! Arvontoja! Elisa Studio on uuden ajan myymälä, jossa voit tutustua palveluihimme, uusiin älypuhelimiin, kysyä nevoja ja viettää aikaasi. Järjestämme viikottaisin vaihtuvia teemoja ja tapahtumia sekä arkisin maksuttomia koulutuksia. Seuraa tulevia tapahtumia osoitteessa tai Facebookista Elisa Studio -profiilista. Tervetuloa! Lasipalatsi, Mannerheimintie 22 24, Helsinki Ma pe La elisa.fi/studio Kaupunkiliveroolipeli Dublin2, Helsingin Lasipalatsin aukiolla , HOLGER THESLEFF PLATONIN ARVOITUS Platonia kannattaa pyrkiä ymmärtämään hänen omista lähtökohdistaan käsin. Filosofisen kiinnostuksen lisäksi avuksi tässä ovat ainakin aavistus antiikin kulttuurista sekä siitä, mitä on tapana kutsua huumoriksi. Suositushinta 38 Tiedon puolella. G.W. LEIBNIZ FILOSOFISIA TUTKIELMIA Teos sisältää Leibnizin tärkeimmät metafyysiset teokset ja lisäksi varsin laajan valikoiman lyhyitä kirjoituksia monilta hänen filosofiansa aloilta: logiikkaa, tieto-oppia, etiikkaa, oikeusfilosofiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa. Suositushinta 41 Gaudeamus. Tiedon puolella. Platon, Leibniz, Foucault ja muut filosofit esillä Kirjakauppa Kirjan Filosofisilla viikoilla tule mukaan! Katso 18 lasipalatsi-lehti 1/2011 lasipalatsi-lehti 19

11 { MUOTOILUA} lasipalatsi ihastuttaa design markets Nuorten suunnittelijoiden kesäinen esittely- ja myyntitapahtuma Lasipalatsi Design Markets järjestetään Lasipalatsin aukiolla osana Helsinki-viikkoa Luvassa jälleen uutta ja innostavaa! Teksti: Anna Möttölä Marja hepo-aho Elli Hukka Hyvin suunniteltu vaate tai esine tuottaa iloa käyttäjälleen, jopa parempaa elämää. Designin voimaan voi tutustua kesäkuussa, kun Lasipalatsi Design Marketsin valkea teltta nousee aukiolle jo kolmannen kerran. Tapahtuman tarjoaa kiinnostavan katsauksen suomalaisen designin nykypäivään ja tulevaisuuteen, vaihtoehtoja kuluttajalle sekä näkyvyyttä uraansa aloitteleville tekijöille. Designtorilla on myynnissä persoonallisia ja laadukkaita vaatteita naisille, miehille ja lapsille, asusteita ja kodintuotteita. Lasipalatsi Design Markets, tuttavallisemmin LDM, onkin saavuttanut suurta suosiota niin yleisön kuin suunnittelijoiden keskuudessa. Tänä vuonna aukiolla voi tutustua 21 tuoreeseen tuotemerkkiin. Tapahtuma järjestetään Helsingin keskustan sydämessä, mutta suunnittelijoita tulee pääkaupunkiseudun lisäksi muun muassa Rovaniemeltä, Tampereelta ja Oulusta. LDM tarjoaa oivan tilaisuuden hankkia omakseen luomuksia, joita muuten on myynnissä pääasiassa erikoisliikkeissä ja netissä. Tarjolla on yksilöllisiä ja kekseliäitä vaatteita naisille, miehille ja lapsille, koruja muun muassa hopeasta, vanhoista kolikoista ja kierrätysnahasta, persoonallisia asusteita sekä monenlaisia kodintuotteita käsinpainetuista keittiötekstiileistä tuoleihin, jotka on valmistettu vanhoista skeittilaudoista. MYYJÄT Ainokainen Annielina Elämän värit 101sb Janne Erkkilä Designs KAKSITVÅ Kauniste Laurase Lempiväri Maeve Mafka Mirkka Metsola Muru Poola Kataryna Riivari Saara Kivimäki 2. elämä design Uniqeco Design Uusix Veragami Vietto Piilo-lautasen on Mafka-merkilleen suunnitellut ja toteuttanut lasintekijä Marja Hepo-aho. Henna Viinamäki Taideteollisessa korkeakoulussa opiskelevan Elli Hukan Lempiväri-merkin iloiset korut on tehty värikynistä. Lasipalatsi Design Markets la su klo vapaa pääsy Nuoria suunnittelijoita yhdistää kekseliäs ote. Vaikutteita ammennetaan sekä nykypäivän elämästä että muotoilun historiasta, kotimaasta ja maailmalta. Ekologisuus on olennaista, tuotteet kestävät aikaa ja valmistetaan usein kierrätysmateriaaleista. Lasipalatsi Design Markets elävöittää aukiota myös oheisohjelmallaan. Torihumua säestää hyväntuulinen musiikki, josta vastaavat taitavat nuoret dj:t. LDM:n tavoin Helsinki-viikon ohjelmistoon kuuluvan Helsinki Urban Connection -katutaidetapahtuman graffitintekijät maalaavat kulttuuriareena Gloriaan siirrettäviä töitään ja 27. Pohjoismaisen jongleeraustapahtuman sekä Sirkus Supiaisen jonglöörit saapuvat esittelemään taitojaan. Lari Heikkilä Mirkka Metsolan särmikästä naistenmuotia. aino niemi Lisätietoja myyjistä ja ohjelmasta: Marjo Viinamäen sisustustuotemerkki Maeven Muodotkaitaliinan materiaaleina ovat puuvilla ja pellava. 20 lasipalatsi-lehti 1/2011 lasipalatsi-lehti 21

12 { AKKUNA } { NÄYTTELYTILA } Taiteilijoille, yrityksille ja yhteisöille: Akkuna-näyttelytila Simonkadun puolella. Lisätietoja: mikko.oinonen@lasipalatsi.fi African Touch, taidekäsitöitä, afrikalaisia tekstiilejä Opetuspaikka FlowFestival-info Helsinki Pride tulee taas! Helsinki Pride on kaikille avoin sateenkaarikansan juhlaviikko, jonka tarkoituksena on tuoda esiin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia ja kulttuuria, sekä herättää keskustelua ja pitää hauskaa. Helsinki Pride Info sijaitsee tänäkin vuonna, tuttuun tapaan, Lasipalatsin näyttelytilassa. Infon tarkoituksena on toimia kohtauspaikkana kuluvan viikon aikana. Infosta saat viimeisimmät vinkit viikon tapahtumiin. Lisäksi infossa on myytävänä lippuja Priden bileisiin ja mahtavia Pride-tuotteita. Infossa on lupa myös vain hengailla, ja ladata itsensä täyteen positiivista mieltä! ma-pe klo la Puistojuhlassa (Kaisaniemen puisto) su klo Lasipalatsin Näyttelytila Mannerheimintie 22 24, (09) , Avoinna ti su Gunnel Forsström, käsitöitä ja käsityöpajoja yleisölle Helsinki Pride Zoe & Zé/Jukka Pääkkönen, valokuvia Alex Suomi & Tatiana Akimenko, veistoksia Kohtaa värikäs Afrikka Myyntinäyttely Akkunassa Avoinna ma la klo Myymälä: Toinen Linja 13 African Touch on suomalainen yritys, joka tukee kehitysmaan pienyrittäjiä, käsityöläisiä ja nuoria taiteilijoita. African Touch on vuodesta 2004 alkaen tuonut maahan erilaisia tuotteita. Valikoimaan kuuluu puusta, nahasta ja muista luonnonmateriaaleista valmistettuja käsitöitä, hauskoja koruja, perinteisiä naamioita, kudottuja ja batiikkivärjättyjä kankaita, waxkankaita, sekä soittimia ja Afrikan kirjallisuutta. Uniikit käsinkudotut ja mutavärjätyt sisustuskankaat tuodaan Malista. Vanhat puiset naamiot tulevat eri puolelta Afrikkaa. Jokaisella esineellä on oma merkityksensä ja tarinansa. Vaatteet valmistetaan reilun kaupan periaatteiden mukaisesti naisten itsensä omistamissa pienessä ompelimoissa Gambiassa. Siellä valmistuvat perinteiset afrikkalaiset juhla-asut, batiikkivärjätystä damastista ommellut kaftaanit ja tunikat, tyylikkäät ajattomat pellava-asut miehille ja naisille, sekä iloiset värikkäät topit ja housut. Vaatteita tehdään myös asiakkaan tilauksesta. Toimitus kestää noin 2 3 viikkoa. Zoe & Zé in Helsinki LAITURIN kesätapahtumat, vanha linja-autoasema Kalasataman keskus Tuleeko Helsinkiin pilvenpiirtäjiä? Kalasataman keskuksen näyttely esittelee suunnitelmat Kalasataman metroaseman viereen toteutettavasta kaupallisesta keskuksesta ja siihen liittyvistä tornitaloista. Alueelle suunnitellaan hotelli, toimistoja sekä asuntoja yli asukkaalle. Ensimmäiset rakennukset valmistuvat 2015 ja torneista korkein nousee 126 metriin. Itäväylä ja metro katetaan laajalla viherkannella. Uusi Kalasataman keskus sisältää runsaasti kaupallisia palveluja ja se tulee olemaan kaksi kertaa Kampin keskuksen kokoinen. Kaupungin sielua etsimässä Historiikkinäyttely Kaupungin sielua etsimässä perehdyttää kävijät Helsingin kehitykseen kaupungin perustamisesta nykypäivään. Mukana ovat lukujen esikaupunkien kasvutarinat esimerkiksi Pihlajamäestä, Pasilasta ja Vuosaaresta. Näyttelyssä selviää myös, miten Helsingistä tuli metrokaupunki ja kuinka Töölönlahden kohtaloa on ratkottu kautta vuosikymmenten. Kokemuksellisen kaupungin konsultin vastaanotto Taiteiden yö Laiturilla pe klo Piirrä maisemakortti mummolle Laajasalon vanhoilta huviloilta, eksy bussibingolla Östersundomiin, tee sissipuutarhuri-isku Lapinlahteen tai piilota viesti tulevaisuuden arkeologeille Keski-Pasilaan! Osallistu Taiteiden yöhön Laiturilla ja tee retki pääkaupungin uusiin rakennuskohteisiin Kokemuksellisen kaupungin konsultin kaupunkiteosten avulla. Henkilökohtaisella vastaanotolla kartoitetaan kullekin sopivinta kokemusta ja annetaan välineet uuteen kaupunkikokemukseen. Flow Akkuna-tilassa klo Flow Festival valtaa Suvilahden elokuuta. Esiintyjäkaarti on valikoima kiinnostavimpia kotimaisia ja ulkomaisia esiintyjiä indie-rockista soulin, jazzin ja maailmanmusiikin kautta tuoreisiin klubisoundeihin sekä meiltä että muualta. Kiinnostavan ja ajankohtaisen musiikkiohjelman ohella Flow panostaa kaupunkikulttuuriin, visuaaliseen taiteeseen, palveluihin ja tapahtumapaikan viihtyvyyteen. Suvilahden historiallinen voima lamiljöö tarjoaa ainutlaatuiset puitteet Flow n monipuoliselle festivaalikokonaisuudelle. Flow'n monipuolisessa artistikaartissa nähdään tänä vuonna mm. vakuuttavasti uuden pop-musiikin kuninkaaksi kohonnut Kanye West, legendaarisen hiphopin pioneerikollektiivin A Tribe Called Questin vokalisti Q-Tip sekä vinhassa nousussa uuden levynsä myötä oleva ruotsalainen Lykke Li. Kotimaisiin Flow-nimiin kuuluvat perinnetietoisen soulin sensaatio Jo Stance, nosteessa oleva indie-yhtye French Films, electropop-toivo Shine 2009, suomalaisen rapin valtias Asa Masa, kansainvälistä läpimurtoaan kärkkyvä Rubik sekä jousisektion kera ensi kertaa esiintyvä Jukka Eskola Quintet. Festivaalin koko ohjelmisto osoitteessa: Muistoja Purjelaivakaudelta Kaksi taiteilijaa Kaksi maanosaa Kaksi kulttuuria Yhteinen kieli: valokuva Gunnel Forsström: Unelma puutarhasta. Unelmien toteuttamiseen menee aikaa usein menee vuosia ennen kuin edes saavuttaa osapäämärän elämässään. Tämä koskee myös elämän puutarhaa. Visio unelmien puutarhasta on olemassa mutta puutarhan kasveilla on usein oma tahtonsa eikä aina ole vaadittavaa tietoa ja taitoa, tai edes voimia, unelmien puutarhan toteuttamiseen. Sukupolvelta toiselle siirtyvä taito käsityö, tuli tutuksi Gunnelille heti lapsuudenkodissa. Rakkaus perinteiseen käsityöhön syntyi kun Gunnel äitinsä ohjaamana oppi kutomaan ja ompelemaan. Gunnel toimi Sipoon kunnan palveluksessa kotihoidon ohjaajana 20 vuotta. Unelma käsityöstä seurasi häntä koko ajan, antaen hänelle voimia. Leipätyön ohessa hän opiskeli käsityötä sekä osa- että kokopäiväisesti ja ehti myös synnyttää ja kasvattaa kolme lasta sekä vetää käsityökursseja sekä lapsille että aikuisille luvun alussa Gunnel osallistui Inga Snellmanin vetämään köysityökurssiin ja kiinnostus vanhojen purjelaivojen aikaisiin köysitöihin heräsi. Gunnel otti pienen askeleen lähemmäksi unelmaa kun hän keskimmäinen lapsi kainalossa asteli Borgå Hemslöjdsskolaniin opiskelemaan. Hän valmistui tekstiilialan artesaaniksi, kankuriksi, vuonna Kiinnostus huovutukseen heräsi opiskeluaikana ja 1990-luvun alkupuolella Gunnel haki huovutusoppia ympäri Suomea, lapset olivat mukana monella kurssilla. Opettajat kuten István Vidák Unkarista ja Marianne Ekert sekä Gunilla Paetau Sjöberg Ruotsista ovat käytännön opetuksen lisäksi antaneet Gunnelille filosofista näkemystä huovutukseen, kasvivärjäykseen ja käsityöhön. Vuonna 2004 oli aika toteuttaa toinen unelma. Rakkaus kasveihin ja koko elämän pituinen kokemus, varsinkin vanhoista puutarhoista, synnytti toiveen syvemmästä tiedosta kasvien elämästä. Työn ohessa hän opiskeli taas, tällä kertaa Yrkesskolan Sydväst Överbyssä ja syksyllä 2005 hän valmistui puutarhuriksi. Gunnelin unelma elämästä kokoaikaisena käsityöläisenä ja puutarhurina toteutui vuonna 2007 jolloin hän otti rohkean askeleen valvotusta ansiotyöstä vapauteen ja elättää nyt itseään luomalla, suunnittelemalla ja hoitamalla. Tänään Gunnel on kokopäiväinen käsityöläinen ja puutarhuri. Näyttely Muistoja Purjelaivakaudelta esittelee Gunnelin köysitöitä ja merihenkisiä taidekäsitöitä. 22 lasipalatsi-lehti 1/2011 lasipalatsi-lehti 23

13 Kaupungin keskeisin terassi! ohjelmalliset viikonloput aina aurinkoinen mahtavat näkymät Eduskuntatalolle, Kiasmaan ja Musiikkitalolle Kesäkuussa Ravintola Lasipalatsin toimitusjohtajana aloittava Joonas Keskinen ja terassipäällikkö Joel Karron toivottavat asiakkaat tervetulleiksi BioRexin terassille. PS: Lasipalatsin aukiolla oleva Laituri laajenee. Jo ennen juhannusta asiakkaiden käytössä tulee olemaan yli 350 paikkaa. PPS: Myös Mannerheimintien puolella oleva terassi on uudistunut. Tervetuloa tutustumaan tyylikkääseen katukahvilaan. Tule kokeilemaan uutta MacBook Prota. Suorituskyky on saavuttanut uuden huipun. Nopeimmat Mac-kannettavat ovat nyt jopa kaksi kertaa aiempaa nopeampia. Uudessa MacBook Prossa on uusimmat ja tehokkaimmat Intel-prosessorit ja uusi näyttö, joka nostaa pelin uudelle tasolle. Huippunopean Thunderbolt-liitännän ansiosta korkeatarkkuuksisia näyttöjä ja tehokkaita datalaitteita voidaan nyt liittää saman portin kautta. Vieraile Tectorissa ja koe uuden MacBook Pron uskomaton teho. Uudet 13, 15 ja 17 tuuman MacBook Prot. Tector. Uudistunut Apple-kauppiaasi Lasipalatsissa. Lasipalatsi Mannerheimintie 22-24, Helsinki (09) TM ja 2011 Apple Inc. Kaikki oikeudet pidätetään. Kauppakeskus Sello Leppävaarankatu 3-9, Espoo (09) Huolto Rälssintie 12, Helsinki (09)