HELSINKI - HELSINGFORS. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINKI - HELSINGFORS. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi"

Transkriptio

1 Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen Inventointiprojekti HELSINKI - HELSINGFORS Kaupunkiarkeologinen inventointi Teemu Mökkönen 0 Museovirasto Rakennushisan osasto

2 Teemu Mökkönen Helsinki Helsingfors. Kaupunkiarkeologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. Museovirasto Rakennushisan osasto 0 Kantakartta ja johtokartat Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, Kaupunkimittausosasto Valokuvat Museovirasto URN:NBN:fi-fe0

3 i ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Kohde: Vironniemen Helsinki, nykyisen keskustan alueella isoavihaa (7-7) vanhempi rakennettu kaupunkialue Kuntanro: 0 Tutkimus: Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti Ajoitus: Vuonna 0 perustettu kaupunki siirretty Vantaanjoen suulta Vironniemelle 0-luvun kuluessa Peruskartta: 0 Tutkimuslaitos: Museovirasto rakennushisan osasto Kenttätyönjohtaja: Teemu Mökkönen (FM) Yhteistyötaho: Markku Heikkinen, arkeologi. Helsingin kaupunginmuseo. Kenttätyöaika:.. 0 Tutkitun alueen laajuus:, hehtaaria Tutkimuksen kustantaja: Museovirasto rakennushisan osasto Mustavalkonegatiivit: MV:RHOA : -

4 ii Aikaisemmat hisallista aikaa koskevat kaupunkiarkeologiset tutkimukset: Vantaan Helsinki (0-0-luku) Tutkimus Johtaja Vuosi Raportin nimi Nykyinen alue Tutkimuslaitos Alkuperäinen raportti Dokumentointi Juhani Rinne Kaivaus Nils Cleve 0- Kaivaus Nils Cleve 0- Fosfaattitutkimus "Ei raporttia" Vanhakaupunki, Kuninkaankartano nsaari Berättelse över arkeologiska undersökningar i Gamlastaden år 0 och Berättelse över arkeologiska undersökningar i Gamlastaden år 0 och Vanhakaupunki, Kellomäen pohjoisrinteen kaivaus Vanhakaupunki, Kaupunkiseurakun nan kirkon kaivaus Esa Suominen ja Päivi Pykälä-aho Ei varsinaista raporttia. Vanhakaupunki Helsingin kaupunginmuseo (HKM) Helsingin kaupunginmuseo (HKM) Helsingin kaupunginmuseo (HKM) Huom. ks. Helsingin kaupunginmuseon julkaisu Narinkka. Nils Cleven alkuperäisaineisto a on Helsingin kaupunginmuseos sa. Ks. myös julkaisu Narinkka Nils Cleven alkuperäisaineisto a on Helsingin kaupunginmuseos sa. Ks. myös julkaisu Narinkka Ks. Narinkka ja Heikkinen Kaivaus Markku Heikkinen Helsinki, Vanhankaupunki. Koekaivauskertomus Vanhakaupunki, Vanhankaupungin koski HKM Helsingin Ks. Narinkka kaupunginmuseo (HKM); ja Heikkinen Kopio MV/RHOA Kaivaus Kaivaus Arkeologinen valvonta Kaivaus Arkeologinen valvonta Markku Heikkinen Markku Heikkinen Markku Heikkinen Markku Heikkinen Jaana Mellanen & Markku Heikkinen Kaupunkiarkeologinen kaivaus 0- Vanhakaupunki HKM HKM ks. Heikkinen ja Narinkka Kaupungin paikan kaivaus Vanhakaupunki HKM ks. Heikkinen ja Narinkka Vanhakaupunki, Annala, Pintamaan poiston arkeologinen valvonta 7 Heksinki, Vanhakaupunki 7. Hisallinesen ajan kaupunkikaivausten kertemus. Raportoitu ks.heikkinen & Mellanen -00 Vanhakaupunki HKM Vanhakaupunki HKM HKM; Kopio MV/RHOA Vanhakaupunki Annala HKM HKM; Kopio MV/RHOA Kaivaus Arkeologinen valvonta Arkeologinen valvonta Markku Heikkinen Markku Heikkinen Markku Heikkinen & Jaana Mellanen Vanhakaupunki, Hisallisen ajan kaupunkikaivaus Vanhakaupunki, Kellomäki 00 Vanhakaupunki Villa Arabeski - 00 Helsinki, Vanhakaupunki, Annala -00. Hisallisen ajan kaupunmialueen maarakennsutöiden valvontakertomus Vanhakaupunki, Annala HKM HKM HKM HKM; Kopio MV/RHOA HKM; Kopio MV/RHOA Raporttia ei vielä jätetty

5 iii Vironniemen Helsinki (0-luvulta alkaen) Tutkimus Johtaja Tarkastus Kaivaus Valvonta Kaivaus Kaivaus Arkeologinen valvonta Kaivaus Arkeologinen valvonta Irma Savolainen Eero Ahtela Helena Ranta Markku Heikkinen Markku Heikkinen Jaana Mellanen Marianna Niukkanen Markku Heikkinen Vuosi Raportin nimi ja valmistumis vuosi Nykyinen alue Tarkastuskertomus () Asemaaukio Kampin metroasema. 00- luvun rakennuksenpohjan kaivaus. () Selostus Helsingin Senaatinn valaisinpylväiden perustustöistä..-.. () Helsinki, Valtioneuvoston linna. Peruskorjauksen arkeologinen seuranta. Kaivauskertomus. () - Helsinki, Valtioneuvoston linna.hisallisen ajan kaupunkikaivauksen kaivauskertomus. (7) Kampin metroasema Senaatin Vironniemi (--) Vironniemi (--) Vironniemi (-7-); Vanha tullija pakkahuone 7 Helsinki, Presidentinlinna. Hisallisen ajan kaupunkikaivaus.-.. ja (7) Vironniemi (--) Tutkimuslaitos Alkuperäinen raportti Huom. HKM HKM Metron rakennustöiden yhteydessä dokumentoitu korttelista II-, eli nykyisen Asema-aukion alueelta muurirakennetta todennäköisesti nykyisen metron sisäänkäynnin alueelta HKM HKM HKM HKM Museovirasto rakennushisan osasto (MV:RHO) Helsinki, Kortteli Vironniemi, MV:RHOA. Hitsoriallisen Päävartio (- ajan kaupunkikaivaus. -) () HKM; Kopio MV:RHOA HKM; Kopio MV:RHOA HKM; Kopio MV:RHOA MV:RHOA HKM, kopio MV:RHOA Raporttia ei vielä jätetty; Raportoidaan Vuoden 00 Vanhan tulli- ja pakkahuoneen kaivausten raportin kanssa ks. myös julkaistu artikkeli Niukkanen. Kaivaus Valvonta ja koekaivaus Arkeologinen valvonta Marianna Niukkanen Markku Heikkinen/ Jaana Mellanen Markku Heikkinen Helsinki, - (Suomen Pankki). Kaupunkiarkeologinen kaivaus -00. (0) Vironniemi (--0) MV:RHOA 00 Vironniemi (-7-); Vanha tulli- ja pakkahuone HKM 0-0 Vironniemi; HKM Aleksanterin katu, Katutöiden arkeologinen valvonta MV:RHOA, kopio HKM ja Suomen Pankki Raporttia ei vielä jätetty Raporttia ei vielä jätetty; raporttiin tulee mukaan myös aiempia pienempiä tutkimuksia senaatin kaakkoiskulmalta sekä Fabianinkadun ja Aleksin risteyksestä

6 iv Kirjallisuus: Ahonen, Voitto : Jälleenrakennuksen politiikka ja talous. Kaupunkien toipuminen isostavihasta noin vuoteen 70. Hisallisia tutkimuksia. Helsinki. Aminoff, Berndt 7: Helsingin kartoista Ruotsin vallan aikana. Entisaikain Helsinki. Helsingin hisayhdistyksen vuosikirja II. Helsinki. -. Ehrström, Erik 0: Helsingfors stads hisa från 0 till Stora ofreden. Skrifter utgifna af Svenska litteratursällskapet i Finland XV. Helsingfors. Forsius, Henrik 7a (alkuperäisteos vuodelta 7, suom. Nurmela, Tauno): Helsingistä, Uudenmaan kuuluisasta kauppakaupungista. I osa. Entisaikain Helsinki. Helsingin hisayhdistyksen vuosikirja II. Helsinki. 7-. Forsius, Henrik 7b (alkuperäisteos vuodelta 77, suom. Nurmela, Tauno): Hisallinen ja kansantaloudellinen kuvaus Helsingistä. II osa. Entisaikain Helsinki. Helsingin hisayhdistyksen vuosikirja II. Helsinki. -. Heikkinen, Markku : Vaasa-ajan kaupungit I, Helsinki. Helsinki. Heikkinen, Markku : Vanhakaupunki-projekti (ref. Projectet Gammelstaden). Arkeologia Suomessa Helsingin asemakaavahisallinen kartasto. (). Toim. Stenius, Olof. Helsinki. Helsingin kadunnimet. (70). Toim. Pesonen, Leo. A.. Helsingin kaupungin julkaisuja N:o. Helsinki 0-0. (). Toim. Savolainen, Irma. & Vainio, Sinikka. Narinkka. Helsingin kaupunginmuseon julkaisu. Helsingin vanhan kaupunginosan rakennushia ja suojelutavoitteet. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto, Asemakaavaosasto, Keskustatoimisto. Julkaisu AB: /77. Hornborg, Eirik 0: Helsingin kaupungin hisa II, ajanjakso 7-0. Helsinki. Kostet, Juhani : Cartographia urbium Finnicarum. suomen kaupunkien kaupunkikartografia 00-luvulla ja 700-luvun alussa. Monumenta Cartographica Septentrionalia. Lilius, Henrik 7: Der Pekka in Raahe. Studien über einen eckverschloaaenen Platz und seine Gebäudetypen. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja (SMYA). Helsinki. Lilius, Henrik : Kaupunkirakentaminen 7-. Suomen kaupunkilaitoksen hisa I. Keskiajalta 70-luvulle. Vantaa. 0-. Lilius, Henrik : Suomalainen puukaupunki. Tønder. Lilius, Henrik 7: Vanhemman Vaasa-ajan kaupunkirakennustaide. Ars. Suomentaide. Keuruu Lilius, Henrik : Kaupunkirakennustaide Suurvalta-ajalla. Ars. Suomen taide. Keuruu. -7. Lönnqvist, Bo & Rönkkö, Marja-Liisa : Helsinki. Kuninkaan kartanosta Suomen suurkaupungiksi. Helsinki. Meurman, Otto-I. : Piirteitä Helsingin asemakaavan hisasta. Helsingin asemakaavahisallinen kartasto. (). Toim. Stenius, Olof. Helsinki. Niukkanen, Marianna : Helsingin pienoishisaa presidentinlinnan sisäpihalla. Muinaistutkija /. -. Niukkanen, Marianna 0a (toim.): Sirpaleita suurvalta-ajan Helsingistä. Museoviraston rakennushisan osaston julkaisuja. Hämeenlinna.

7 v Niukkanen, Marianna 0b: Hisallisen ajan maakerrosten ja rakenteiden ajoittaminen esimerkkinä Helsingin -. Arkeologipäivät 0. Kronologia. Vantaa. -0. Ollila, Kaija & Toppari, Kirsti 77: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita. Helsinki. Pietiläinen, Kimmo : Helsingin maistraatin vaiheita 0-. Jyväskylä. Rauhala, K.N. : Drag ur Helsingfors hisa 0-. Helsingfors stads museums publikationsserie I. Helsingfors. Sandholm, Åke 7: Hospitalet i Helsingfors 0-0.Huvudstadens äldsta social- och sjukvårdsanstalt. Helsingfors i forna tider III. Åbo. Stenius, Olof (toim.): Helsingin asemakaavahisallinen kartasto. Helsinki. Suolahti, Eino 0a: Vantaan Helsinki. Helsingin kaupungin hisa I, vuoteen 7. Helsinki. -7. Suolahti, Eino 0b: Ensimmäinen Vironniemen Helsinki. Helsingin kaupungin hisa I, vuoteen 7. Helsinki Voionmaa, Väinö 0: Helsingin seudun hisaa ennen kaupungin perustamista. Helsingin kaupungin hisa I, vuoteen 7. Helsinki. 7-. Wickberg, Nils Erik 7: Privathus i Kronohagen i Helsingfors under empiretiden. En arkitekturhissk undersökning av Nils Erik Wickberg. Helsingfors i forna tider IV. Högfprs. Julkaisemattomat raportit ja muut arkistolähteet: (kaivauskertomukset alussa omana taulukkonaan) Paikkatieto- ja tietokanta-aineistot: Th. Lindquist & A. sinisalo :Selostus konservaat Th. Lindquistin ja maist. A, Sinisalon käynnistä tutkimassa Valtioneuvoston talon kivijalan alta löytyneitä kierreportaita marraskuun päivänä. Museoviraston rakennushisan osaston arkisto (MV:RHOA), Helsinki. Heikkinen, M. & Haggrén, Georg : Helsingin Vanhankaupungin lasilöydöt, Vanhakaupunki-projekti. Moniste lasilöydöistä ja yhteenvetoa vuosien - Vanhankaupungin kaivauksista. Tekstit julkaistu vuonna Narinkassa (ks. kirjallisuusluetteloa). Museoviraston rakennushisan osaston arkisto (MV:RHOA), Helsinki. Tutkimusalueen tonttien asiakirja-aineisto. Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston arkisto. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, Kaupunkimittausosasto Kantakartta, hankittu kesäkuussa 0, ajan tasalla. Johtokartta, hankittu kesäkuussa 0, ajan tasalla. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto Suojelukaavarekisteri, saatu marraskuussa 0 Museovirasto rakennushisan osasto Valtion asetussuojelurekisteri. Alkuperäisen tutkimusraportin säilytys: Museoviraston rakennushisan osaston arkisto (MV:RHOA), Helsinki.

8 vi Museoviraston rakennushisan osaston kaupunkiarkeologiatietokannan pääkortin sisältö. Helsinki, Vironniemi Helsingfors, Estnäs Kunta 0 Perustamisvuosi Yleistä Tarkenne siirrettiin Vantaanjoen suulta vähitellen 0-luvun kuluessa. - Tori sijaitsi nykyisen Senaatinn alueella, missä sijaitsi myös kaupungin kirkko. - Kirkkoa ympäröi hautausmaa. 0-luvun nälkävuosien aikana Kamppiin raivattiin toinen tilapäinen hautausmaa, jota käytettiin myös 7 ruton uhrien hautaamiseen. - Katujen kiveäminen edistyi 00-luvulla hitaasti. - Satama ja pitkä laivasilta olivat nykyisen ataman alueella. Eteläinen Kaupunginlahti oli liian matala laivaliikenteeseen. Sen rannoilla oli kuitenkin kaupunkilaisten aittoja. - Päävartion kohdalla oli asumaton tontti, jota käytettiin luvatta kaatopaikkana. Myös Kluuvinlahtea käytettiin kaatopaikkana. - Kaupungissa oli noin 0 taloa ennen tulipaloa. - Mestauspaikka Siltavuorella. - Tullhällen tiiliruukki pohjoisrannalla, toinen tiilitehdas oli Töölössä myöhemmän sokeritehtaan alueella. Rakennukset - Ensimmäinen Kristiinan kirkko ehti tuskin valmistua ennen kuin se paloi. Kirkko ja ja kellotapuli sijaitsivat n laidassa. Kirkon rakennustyöt kestivät pitkään eikä kirkko ollut aivan valmis sen palaessa 7. - Torin pohjoisrenalla sijaitsi kaksikerroksinen raatihuone. Ensimmäinen raatihuone paloi. Sen paikalle rakennettiin uusi. Isovihan tuhot Yhteystietoja www-museo www-kaupunki www-yke - Helsinki oli Uudenmaan ja Hämeenläänin pääkaupunki. Maaherran residenssiksi ostettiin kauppias Frans Stockmannin n laidalla sijainnut ja palanut ristikkorakenteinen talo, joka on ainoita Suomesta tunnettuja ristikkorakenteisia taloja. - Uusi kaksikerroksinen residenssitalo rakennettiin 7 mennessä nykyisen Aleksanterinkadun pohjoispuolelle Ritarihuoneen puistikosta itään päin. Sen länsipuolella oli suuri. - Torin varrella sijaitsi 00-luvun lopussa kauppias Torsten Burgmanin kivitalo (tutkittu kaivauksin ). - eteläkärjessä oli 0-luvulla rakennettu suuri kruununmakasiini. - Myllyt Vantaan koskessa. - Rantakadun varrella oli kaupungin panimo, jolla oli oma kaivo. Suuren Pohjan sodan aikana.-..7 Ruotsin vetäytyvä armeija poltti koko kaupungin. Venäläiset rakensivat kaupungin paikalle kenttälinnoituksen ja kasarmeja. Kaupunki toimi venäläisten varuskuntana. - Helsingin kaupunginmuseo (arkeologi Markku Heikkinen) - Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki (kaava-asiat: Tarja Laine) - Helsingin kaupunki, kaavoitusosasto (asemakaavapäällikkö Tuomas

9 HELSINKI HELSINGFORS Kaupunkiarkeologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti SISÄLLYS. INVENTOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET.... KENTTÄTYÖT.... HELSINGIN HISTORIAA JA ASEMAKAAVAN KEHITYS 00-LUVUN ALKUPUOLELLE.... Kaupungin perustamisesta isoonvihaan.... Isostavihasta 00-luvun alkuun.... Vanhojen kaupunkimittauskarttojen asemoinnin luotettavuus.... JULKISET RAKENNUKSET.... AIEMMAT ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET.... Tutkimushisa lyhyesti.... Kerrosten paksuus ja syvyys kaivausten perusteella.... NYKYISET KATU-, TORI- JA PUISTOALUEET ALUEIDEN LUOKITTELU JA LUOKITTELUN PERUSTEET.... RAPORTIN LAATIMINEN.... INVENTOINNIN TULOKSET.... INVENTOINNIN TULOKSET, TULEVAISUUDEN MAHDOLLINEN RAKENNUSTOIMINTA JA SUOJELLUT RAKENNUKSET HELSINGIN KAUPUNKIARKEOLOGINEN POTENTIAALI YHTEENVETO... LIITTEET Liite Liite Liite Liite Liite Liite Peruskarttaote Inventointialueen rajaus Vanhat kaupunkimittaukset asemoituina kantakartan päälle Liite. Forsell - Avanderin kartta vuodelta /707 Liite. Venäläisten kenttälinnoitusta kuvaava kartta vuodelta 7 Liite. Ehrensvärdin ja Hoppen allekirjoittama kartta vuodelta 7 Liite. Wijnbladhin kartta vuodelta 77 Liite. Kocken asemakaavaehdotus vuodelta ehdotuksen pohjana toimiva olemassa oleva kaupunkirakenne Tutkimuksellisesti ja suojelullisesti mielenkiintoiset alueet Rakennussuojelu ja inventoinnin tulokset Liite. Rakennussuojelu ja muut suojellut alueet Liite. Inventoinnin tulokset, rakennussuojelu ja muut suojellut alueet Kunnallistekniikka Liite. Vesi- ja viemärijohtoverkosto Liite. Puhelin- ja sähkökaapeliverkosto Liite. Kaukolämpö- ja kaasu-/maakaasuverkko Liite. Julkiset maanalaiset tilat

10 Liite 7 Liite Liite Kohdetiedot ( sivua) Negatiiviluettelo ( sivua) Kuvataulut ( sivua)

11 HELSINKI HELSINGFORS Kaupunkiarkeologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti Teemu Mökkönen Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti alkoi jo vuonna kaupunkien perustietojen keräämisellä. Kaupunkikohtaiset inventoinnit aloitettiin vuonna 00. Vuosien 00 ja 0 aikana inventointi tehtiin seitsemässä kaupungissa. Vuonna 0 ohjelmassa on viisi kaupunkia, joista neljäntenä toteutettiin Helsingin inventointi. Tämän inventoinnin tuloksena on rajattu Helsingin isoavihaa (7-7) vanhempi kaupunkialue, jonka säilyneet vanhat maanalaiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Kaupungin arkeologisesti mielenkiintoisten kerrostumien säilyneisyys on arvioitu tonttikohtaisesti. Inventoinnin tulosten, suojeltujen rakennusten ja lähitulevaisuuden mahdollisen rakennustoiminnan perusteella pyritään arvioimaan niitä uhkia, joita kulttuurikerroksiin tulee mahdollisesti kohdistumaan. Inventointi käsittelee ainoastaan nykyisen Helsingin keskustan aluetta, ns. Vironniemen Helsinkiä, jonne asutus siirtyi Vantaanjoen suulta 0-luvun aikana. Inventointi suoritettiin yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon arkeologin Markku Heikkisen kanssa, kuitenkin siten, että toteuttavana tahona toimi Museovirasto.. Inventoinnin lähtökohdat ja tavoitteet Suomen aiemmat kaupunkiarkeologiset inventoinnit ovat keskittyneet keskiaikaisiin kaupunkeihin, joiden arkeologinen inventointi toteutettiin jo 0-luvulla (Turku, Porvoo, Rauma ja Naantali, ks. Museoviraston ja Turun maakuntamuseon raporttisarja Keskiajan kaupungit - Medeltidsstaden). 0-luvun lopusta alkaen kiinnostus kasvoi myös keskiaikaa nuoremman ajan arkeologista tutkimusta kohtaan. Keskiaikaa nuorempien kaupunkien arkeologista inventointia ei kuitenkaan ole ennen vuonna käynnistynyttä Museoviraston Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkien inventointiprojektia Suomessa tehty muualla kuin Vantaan Helsingissä. Projektissa tähän mennessä vuosina 00-0 inventoituja kaupunkeja on seitsemän. Vuoden 0 aikana inventoitavia kaupunkeja on yhteensä viisi. Vironniemen Helsinki oli yhdestoista kenttätutkimuskohde Museoviraston Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkien inventointiprojektissa (ks. Kuva ). Inventoinnin tavoitteena Kyseessä on ensimmäinen Helsinki, joka sijaitsi Vantaanjoen suulla. ks. Markku Heikkisen julkaisu Vaasaajan kaupungit, ks. myös Helsingin kaupungin museon julkaisu Narinkka. Vuonna 00 inventoidut kaupungit: Tornio, Kokkola ja Uusikaupunki. Vuonna 0 inventoidut kaupungit: Tammisaari, Kajaani, Kristiinankaupunki ja Raahe. Vuoden 0 aikana inventoitavat kaupungit: Brahea (nykyisen Lieksan alueella, toimi kaupunkina - välisenä aikana), Oulu, Pietarsaari, Pori ja Vironniemen Helsinki.

12 Kuva. Suomen isoavihaa (7-7) vanhemmat kaupungit. oli selvittää, millä alueella Helsingin nykyisen keskustan 00-luvun sekä 700-luvun alun kaavoitetun kaupunkialueen kerrostumat ovat todennäköisesti säilyneet ja millä tuhoutuneet. Vironniemen Helsingissä isoavihaa vanhempi kaupunkialue rajautuu pohjoisessa Maneesikadun, lännessä Mikonkadun ja Kluuvinkadun, etelässä Kasarminn ja Kauppan, sekä idässä Pohjoisrannan sisään jäävälle alueelle. Inventoinnin perusteella määritettiin alueet, joilla on todennäköisesti muinaismuistolain rauhoittamia säilyneitä kulttuurikerroksia. Isoavihaa vanhemman kaupunkialueen ulkopuolelle jäävät kohteet/alueet, kuten pohjoisrannan tiiliruukki ja isonvihan aikaiset venäläisten kasarmit eivät ole mukana varsinaisessa inventoinnissa. Kyseiset kohteet käsitellään kuitenkin luvussa. Helsingin kaupunkiarkeologinen potentiaali.

13 Kaupunkiarkeologisen inventoinnin lähtökohdat poikkeavat huomattavasti perinteisestä esihisallisesta muinaisjäännösinventoinnista. Kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa muinaisjäännöksen olemassaolo, sijainti ja rajat ovat jo ennalta tunnettuja. Tunnettujen rajojen sisällä määritellään eri alueiden säilyneisyys ja rakentamisen alun ajankohta käytettävissä olevien lähteiden ja paikan päällä tapahtuvan maastotarkastuksen avulla. Inventoinnin yhteydessä ei kaiveta koekuoppia, joten inventoinnin tuloksena saadut säilyneisyysluokat ovat todennäköisyyksiä. Arkeologian ja hisan tutkijoille inventoinnin tulokset antavat kuitenkin kuvan siitä, mitä on jo menetetty ja mitä on vielä jäljellä. Inventointi tarjoaa myös kaavoittajille ja rakennuttajille jo etukäteen tiedon todennäköisistä muinaisjäännösalueista, joilla on syytä varautua toimenpiteisiin ennen tuhoavan rakentamisen aloittamista. Inventoinnin avulla pyritään luomaan tilanne, jossa eri kaupungit ovat arkeologian osalta keskenään tasavertaisessa asemassa. Muinaismuistolaki koskee kaupungeissa ensisijaisesti ennen isoavihaa (7-7) rakennetuilla alueilla sijaitsevia kulttuurikerroksia, mutta myös nuorempia alueita, jos kohteella on erityistä tutkimuksellista merkitystä. Inventoinnin tuloksena valmistuva perusselvitys antaa kaavoitukselle, tutkimukselle, suojelulle ja rakentamiselle selkeän lähtötilanteen. Museoviraston Vaasa- ja suurvaltaajan kaupunkien inventointiprojektin avulla pyritään mahdollistamaan: ) Muinaismuistolain tarkoituksenmukainen, ennakoiva ja tasapuolinen käyttö, ) Suojelun, kaavoituksen, tutkimuksen ja rakentamisen yhteensovittaminen ja ) Kokonaisvaltainen kaupunkiarkeologinen tutkimus. Projektin aikana pyritään myös määrittelemään kaupunkiarkeologinen toimintamalli ja tutkimusstrategiat.. Kenttätyöt Ennen kenttätutkimusvaihetta Vironniemen Helsingistä oli jo kerättynä perustiedot (mm. tulipalot, väkiluku, kartat, arkeologiset tutkimukset) kaupunkiarkeologiatietokantaan ja osa vanhoista kaupunkimittauksiin perustuvista kartoista oli muutettu digitaaliseen muotoon nykyisen kaavakartan kanssa samaan mittakaavaan. Vironniemen Helsingin osalta kaupunkia kuvaavien isoavihaa (7-7) vanhempien karttojen ja kuvallisten lähteiden määrä on vähäinen. Kaupungista on olemassa vain yksi isoavihaa vanhempi kaupunkimittauksiin perustuva kartta. Kyseessä on Lars Forselin vuonna laatima ja Nils Avanderin vuonna 707 uudistama kartta (Kuva, Liite.). Vironniemen Helsingin ensimmäinen kaupunkimittaus on vuodelta (Kuva ), mutta se ei esitä olemassa olevaa kaupunkia vaan esittää ainoastaan suunnitelman kaupungin rakentamiseksi. Asemointi tehtiin vanhojen ja nykyisen kantakartan yhteisten elementtien pohjalta. Asemoinnin onnistumisen varmistamiseksi asemointi aloitettiin 00-luvun alun kartasta, josta sitten siirryttiin yhä vanhempiin ja vanhempiin karttoihin (ks. lisää karttojen asemoinnista luvusta. Vanhojen kaupunkimittauskarttojen asemoinnin luotettavuus). Helsingin kaupunkiarkeologisen inventoinnin kenttätyövaiheeseen käytettiin yksi työpäivä (.. 0). Tuona aikana Vironniemen Helsingin isoavihaa (7-7) vanhemmalla kaupunkialueella sijaitsevat nykyiset tontit käytiin yksi kerrallaan läpi (ks. Liitteet ja ). Jokaisesta kerrostumiltaan todennäköisesti kokonaan tai osittain säilyneestä tontista kirjattiin ylös tarvittavat tiedot, joita täydennettiin arkistomateriaalin ja julkaisujen avulla. Kunnallisteknisten kaivantojen vanhoihin kerrostumiin kohdistunut tuhoava vaikutus selvitettiin kaupungin virkamiehiltä saadun johtokartta-aineiston avul-

14 la. Vanhoja, käytöstä poistuneita viemäri yms. kaivantoja ei selvitetty. Jokaisesta kohteesta täytettiin inventointilomake, josta tiedot siirrettiin kaupunkiarkeologiseen inventointitietokantaan. Lisäksi tonttien säilyneet alueet hahmoteltiin kantakarttaan sekä tonteista otettiin yleiskuvia. Todennäköisesti kerrostumiltaan täysin tuhoutuneista tonteista ei kirjattu lainkaan tietoja. Tonteilla mahdollisesti säilyneiden kerrostumien ikäys tehtiin vanhojen karttojen ja hisallisten tietojen avulla. Käytännössä Helsingin inventointi poikkesi suuresti aikaisemmista kaupunkiarkeologisista inventoinneista. Tutkimusalueella maankäyttö on hyvin toisenlaista kuin muissa Suomen00- ja 00-luvuilla perustetuissa kaupungeissa. Kerrostumia tuhoava toiminta on ollut huomattavasti voimakkaampaa kuin puukaupungeissa, mutta toisaalta ei kuitenkaan yhtä totaalista kuin rakennuskannaltaan nuoremmissa kaupungeissa kuten Oulu ja Pori. Lisäksi Vironniemen Helsingin isoavihaa vanhempi kaupunkialue on nykyiseltä rakennuskannaltaan muita projektissa mukana olevia kaupunkeja huomattavasti tiiviimmin rakennettua. Tutkimusalueen rakennuksista suurin osa on rakennettu 00- luvun loppupuolen ja 00-luvun ensimmäisten vuosikymmenien aikana, jolloin rakennusten perustamistapa oli hyvin vaihteleva, mikä vaikeuttaa perustustöiden kerrostumia tuhoavan vaikutuksen arviointia.. Helsingin hisaa ja asemakaavan kehitys 00-luvun alkupuolelle. Kaupungin perustamisesta isoonvihaan Vantaan Helsinki perustettiin vuonna 0 kilpailemaan Suomenlahden kaupasta Tallinnan kanssa. Helsinki ei kuitenkaan lunastanut sille asetettuja odotuksia. Helsingin ja Porvoon kaupallisen merkitsemättömyyden takia Uudenmaan rannikolle suunniteltiin uuden tapulikaupungin perustamista. Vuonna Santahamina, jota oli kaavailtu jo 00-luvulla Helsingin paikaksi, katsottiin hyväksi uuden kaupungin sijoituspaikaksi. Samalla lopetettiin Vantaan Helsingin tapulioikeudet. (Meurman ; Suolahti 0a:-; Rauhala :-.) Vuonna tilanne kuitenkin muuttui. Santahaminan katsottiin hyvästä satamastaan huolimatta olevan kaupungin perustamisen kannalta liian kallioinen ja epätasainen. Tämän jälkeen kaavailtiin uudeksi kaupunginpaikaksi Sörnäisten niemeä, jota varten Anders Torstensson laati myös kaupunkisuunnitelman (Kuva ). Myös Sörnäisten niemen katsottiin kuitenkin olevan huono paikka kaupungille Torstenssonin mielestä niemi oli liian ahdas kaupungin tulevaa kasvua silmälläpitäen. Paikan etsiminen uudelle kaupungille jatkui kunnes vuonna 0 päätettiin kaupungin perustamisesta Vironniemelle. Syksyllä 0 maanmittari Olof Rudbeckius lähetettiin suorittamaan mittauksia kaupunkialueella. Kaupungille oli olemassa rakennussuunnitelma jo vuonna, mutta siihen ei oltu tyytyväisiä. Vuonna Vironniemen kaavoittaminen annettiin Anders Torstenssonin tehtäväksi. (Meurman ; Suolahti 0a:0-; Rauhala :7-.) Vanhin Vironniemen Helsinkiä kuvaava kartta vuodelta on todennäköisesti Uudenmaan läänin maanmittarin Hans Hanssonin tekemä (Kuva ) (Kostet :-). Kartta ei kuitenkaan kuvaa olemassa olevaa kaupunkia. Verrattaessa Vuoden karttaa ja Forsell-Avanderin karttaa vuodelta /707 (Kuva -, Liite.) käy selvästi ilmi, että Hanssonin kartassa esitetystä korttelijaosta on toteutunut ainoastaan osa eteläisemmistä kortteleista nykyisen Aleksanterinkadun ja n väliseltä alu-

15 7 eelta, sekä 00-luvun n ja kirkkomaan välinen korttelin osa. Hieman nuorempi karttaesitys vuosien - väliseltä ajalta, joka on tehty kuvaamaan ympäristön kyliä, esittää kaupunkialueen ainoastaan kaavamaisena eikä kerro mitään tuon ajankohdan kaupunkialueen todellisesta rakenteesta (Kuva ). Kuva. Anders Torstenssonin kaupunkisuunnitelma Helsingin sijoittamiseksi Sörnäisten niemelle vuodelta. (Kuva: Stenius : N:o.) Kuva. Hans Hanssonin kartta Vantaan Helsingin (Vanhakaupunki) ja Vironniemen Helsingin (nykyinen keskusta) sijainnista vuodelta. Kartta esittää Vironniemen Helsingistä koko niemen kattavan Anders Torstenssonin suunnitelma kaupungin rakentamiseksi. Kartta ei siis kuvaa olemassa olevaa tilannetta Vironniemen Helsingin osalta. (Kuva: Helsinki 0-0. Narinkka :.)

16 Kuva. Vironniemen Helsingin sijainti suhteessa ympäröiviin kyliin ja maa-alueisiin. Kartta on Hans Hanssonin käsialaa vuosilta -. Ylimalkainen kuvaus kaupungista ei kuvaa todellista tilannetta. (Kuva: Stenius : N:o.) Kuva. Hans Hansonin vuoden kartassa esitetty asemakaavasuunnitelma ja toteutunut asemakaava Forsell- Avanderin kartan /707 mukaan (värillinen).

17 Kuva. Lars Forsellin kaupunkimittauskartta vuodelta, joka on Nils Avanderin on uudistanut vuonna 707. (Kuva: Stenius : N:o 7.)

18 Kuva 7. Venäläisten kuvaus Helsingin piirityksestä ja kaupungin palosta vuonna 7. Kuva tehty vuonna 7. (Kuva: Stenius : N:o.) Kuva. Ruotsalaisten tekemä kartta venäläisten isonvihan aikaisesta linnoituksesta kaupunkialueella ja linnoituksen ulkopuolisista rakennuksista vuodelta 7. (Stenius : N:o.)

19 Uusi Helsinki rakentui hitaasti. Keväällä helsinkiläiset asuivat vielä sitkeästi Vantaan Helsingissä suurin osa porvaristostakin pysyi vanhassa kaupungissa aina vuoteen, jolloin uuden kaupungin rakentaminen pääsi vasta toden teolla käyntiin. Vuonna 7 olivat vielä tiet ja sillatkin rakentamatta. Siltasaareen johtava silta valmistui nykyisen Pitkänsillan paikalle vasta 0-luvun alussa. (Suolahti 0b:7,,,.) Vuosi Tarkenne Selite Viite.. / kaupungista - taloa 0:sta ja lisäksi kirkko ja maaherran residenssi - paloi Kuusi taloa paloi, joiden lisäksi kaksi taloa vahingoittui pahoin. Ehrström 0:; Rauhala :; Suolahti 0b:. Ehrström 0: ; Rauhala :0 7.. Joitakin taloja Kluuvinlahden luona tuhoutui. Ehrström 0: Suuren Pohjan sodan aikana Ruotsin vetäytyvä armeija poltti koko kaupungin. Yksityistalot (0 kpl), lääninhallitus, kirkko, koulu, hospitaali, makasiini ja raatihuone paloivat. Vain osa kirkon kellotapulia, yksi kivirakennus ja ranta-aittoja säästyi. 7.. Nykyisen Senaatinn eteläpuoliset parhaiten rakennetut korttelit paloivat; yhteensä taloa Kaupungin itäpuolisko paloi; taloa kokonaan ja osittain. Tuhoutuneista alueista on olemassa kartta. Hornborg 0:- 0 Hornborg 0:- Taulukko. Vironniemen Helsingin kaupunkipalot. Uusi kaupunki koki kovan takaiskun heti alkutaipaleellaan, kun. elokuuta syttynyt tulipalo tuhosi ¾ kaupungin rakennuskannasta (yht. taloa). Tuhoutuneiden rakennusten joukossa olivat yksityisten talojen lisäksi nykyisen senaatinn luoteisosassa sijainnut kivinen Kristiinan kirkko, maaherran residenssitalo, raatihuone ja tiilitehdas.(suolahti 0b:,.) Tulipalon jälkeen Helsinki rakennettiin tulipaloa edeltäneen asemakaavan mukaisesti (Rauhala :). 00-luvun loppupuolella Helsingin veroluetteloihin merkitty väkiluku pyöri likimain 00 hengen tienoilla. Aivan 700-luvun alussa veroluetteloihin merkittyjen helsinkiläisten määrä nousee hetkellisesti lähes 00 henkeen. Vuosien välisellä ajalla helsinkiläisten määrä pysyy kuitenkin keskimäärin 700 tienoilla. (Suolahti 0b:-.) Isoavihaa edeltäneellä ajalla Vironniemen Helsingin asukasluku ja rakennettu pinta-ala on pysynyt jotakuinkin muuttumattomana. Ennen isoavihaa, vuonna 7 Helsingin manttaaliväkiluku oli laskenut jo 7 henkeen (Rauhala :0). 700-luvun alussa Helsingistä on tiedossa kaksi pienialaista tulipaloa. Vuonna 70 paloi kuusi taloa maan tasalle ja vuonna 7 joitakin taloja tuhoutui Kluuvin lahden luota (Ehrströn 0:-). Isonvihan alussa ruotsalaiset polttivat Helsingin perääntyessään kaupungista toukokuun. ja. päivän välisenä yönä vuonna 7 (Kuva 7.). Palanut kaupunki jäi venäläisten haltuun vuoteen 7 saakka. Kaupungin paikalle ra- 00-luvun loppupuolen kokonaisväkiluvuksi on arvioitu henkeä (Suolahti 0b:).

20 kennettiin maa- ja puurakenteinen puolustusvarustus. Sotaväen kasarmit sijaitsivat linnoituslaitteen ulkopuolella (Kuva, Liite.). Vuosi Otsikko Nimi Selite Viite Originaali Huom. Hans Kuva. Hansson / 700- luvun alku - / 707 / 707 7/ 7 Geographisch Delineation öffver Näst omliggiande Bijar Wedh Helsingfors Stadh, såsom förtekningh Huem som Bijerne och Hemanen Tillkomma, och medh Huadh Condition the dem Innehaffva Hans Hansson Geometrisk Grundrijtning öfwer Lars Stapel Staden Hellsingfors i Forsell Nyland och alle dess tillhörige åker afmätte Anno af Lars Forsell och Renoverad Anno 707 Geometrisk Delineation öfwer Helsingfors Stadens skoug, fijskevatn och tillhörige hollmar aftagen A:o af Lars Forsell och renoverat af Nils Avander Helsingfors stads belägring år 7 7 Geometrisk Charta Öfwer Belägenheten af Helsingfors, jemte de derstädes af Ryssarne anlagde Defensions Wärck Lars Forsell ja Nils Avander G. Sundman Litogr. Atelier Vironniemen ja Vantaanjoen Helsinkien sijainti ja asemakaava. Paikannimiä. Vironniemen ja Vantaanjoen Helsinkien sijainti ja asemakaava. Paikannimiä. Kostet : kartta ; Narinkka :; Stenius : N:o. Kostet : kartta ; Forsius 7:, kuva. Kaupungin Kostet : kuva ympäristöm kylät. Stenius : ja tilusluettelo. N:o.; Narinkka Asemakaava-alue : sisäkansi; piirretty Ehrström 0; kaavamaisesti. Forsius 7: Tonttikohtainen, sis. luettelon tonttien koosta ja omistajista. Käytetty myöhemmin useaan renovaatioon. Korttelialueet, tiet ja kaupungin maaomistukset esitettyinä Kuvaus palavasta Helsingistä venäläisten laivojen piirittämänä Mittaus venäläisten isonvihan aikaisesta linnoituksesta kaupunkialueella Kostet : kartta ; Stenius : N:o 7; Ehrström 0 Kostet : kartta.; Stenius : N:o. Stenius : N:o ; Rauhala : ; Ehrström 0 Lantmät. lev. 0 nr 7 (kartavd. st. form.). RA. Utländska kartor. Satdsoch fästningspla ner. Finland. Helsingfors IX nr.. KrA. Kart. och ritn. utan proveniens. nr. RA. Lantmät. lev. nr. 7 (kartavd. st. form.). RA. Lantmät. Lev. nr. (kartavd. st. form.). RA. Alkuperäine n Eremitaasiss a Pietarissa, Signum:. Stenius : N:o IX nr. ; Hornborg 0: KrA., Kuva ; Kopio Hans Hansssonin vuoden kartasta Kuva Kuva ja Liite.. Kuva 7 Kuva ja Liite. Taulukko. 00-luvun ja 700-luvun alun Vironniemen Helsinkiä kuvaavat kartat.

21 . Isostavihasta 00-luvun alkuun Isonvihan päättyessä Uudenkaupungin rauhaan vuonna 7 Helsinki palasi jälleen ruotsalaisten haltuun. Jalkaväen kapteeni Gustav Armfelt teki..7 Helsingin inventaarion, jossa kerrotaan linnoituksen rakenteesta ja pystyssä olevien rakennusten sijainnista ja kunnosta (Hornborg 0:-).Helsingin jälleenrakennuksen aloittaminen kesti pitkään. Vasta vuonna 7 päätettiin venäläisten linnoituksen purkamisesta ja jälleenrakentaminen vanhaan asemakaavaan pääsi alkamaan vuonna 7 (Hornborg 0:, ). Tosin venäläisten rakentamia rakennuksia, joista suurin osa oli kaupunkialueen ja linnoituksen ulkopuolella sijaitsevia parakkeja, käytettiin asumiseen ja osa niistä oli siirtämättä vielä vuonna 7 (Hornborg 0:). Kasarmialueita oli kuusi. Vuoden 7 karttaan näistä on merkittynä viisi. Nämä kasarmialueet sijaitsivat Yliopiston kasvitieteellisessä ssa, Kruunanhaassa Liisanpuistikon länsipuolella, Kluuvissa Yliopiston päärakennuksen länsipuolella, Kaartinkaupungissa Kasarminn itäpuolella ja Katajanokalla Merikasarminn itäpuolen korttelin paikalla (Kuva ja Liite.; ks. myös kuva ). Näiden lisäksi yksi kasarmialue sijaitsi todennäköisesti silloisen kaupunkialueen pohjoisosassa, mahdollisesti venäläisten kenttälinnoituksen sisäpuolella (Hornborg 0:). Vuoden 7 karttaan liittyvän selostuksen mukaan myös linnoitusalueen sisällä oli rakennuksia, vaikka niitä ei olekaan merkittynä itse karttaan (Hornborg 0:-). 700-luvun Helsinkiä kuvaavat kartat liittyvät etupäässä linnoitussuunnitelmiin ja kaupungin sijainnin kuvaamiseen. Rakennetun kaupunkialueen laajeneminen oli hidasta. Vuoden 7 kartassa (Kuva ja Liite.) on vielä nähtävillä venäläisten kenttälinnoituksen pohjoisimmat osa. Tässä vaiheessa asutus ei ole vielä peitä edes isoavihaa edeltänyttä korttelialuetta. Vuoden 77 kartassa (Kuva ja Liite.) korttelialue vastaa jo vuoden kartan esittämää laajuutta. Tässä vaiheessa korttelit ovat levinneet jo Katajanokalla ja Kauppan eteläpuolella isoavihaa laajemmalle alueelle. Kaupunki ei enää juurikaan kasvanut ennen vuoden 0 tulipaloa, joka tuhosi kaupungin itäosia (Kuva ja Liite.). Tulipalon jälkeen Anders Kocke laati Helsingille uuden vanhaa asemakaavaa kunnioittavan asemakaavan (Kuva ja Liite.), jota ei kuitenkaan toteutettu. Syynä tälle oli Helsingin aseman kohoaminen pääkaupungiksi vuonna. Tämän jälkeen toteutettiin J.A. Ehrenströmin vuonna suunnittelema ja 00-luvun alkupuolella useaan kertaan tarkastama asemakaavaehdotus, johon alueen nykyinenkin asemakaava pohjautuu.(meurman.) Helsingin nykyisessä asemakaavassa on joitakin 00-luvulta periytyviä katulinjauksia, joskin katujen leveydessä on tapahtunut muutoksia. noudattaa 00- luvun linjausta Fabianinkadulta Mariankadulle saakka. Tällä alueella Aleksanterinkadun eteläpuoliset pitkittäiskatujen osuudet seuraavat myös 00-luvun linjausta. Aleksanterinkadun pohjoispuolella 00-luvun linjauksia noudattavia katuja ovat, (Senaatinn reunus), ja (ainakin osittain).

22 Vuosi Otsikko Nimi Selite Viite Originaali Huom. 7 - Special Hydrologisk Charta öfwer Nils Ström-Kartta Helsingin Stenius : N:o Tukholman 7 Helsingfors Stads Hamn och Redd, aftagen plichtat och peilat Åhr 7 och 7 af Nils Ström- Crona Crona vesistöalueista, jossa on esitettynä myös venäläisten kenttälinnoitus merikorttitoi misto Litt. XIV Nr.. 7 Proiect Öfwer Helsingfors Stads Anläggning 7 Situtions Charta öfwer Helsingfors Stad med des Hamn, Inlåpp, projecterade Fortificationswerck och Försänckningar 7 Situations Carta öfwer Tracten omkring Helsingfors med Dess Hamn, Inlopp, Redd, projecterade Defensions Wärck och Försänkningar Axel Löwenin suunnitelma J.A. ja C.A. Blaesingh 7 David Bähr 7 Plan af Helsingfors med des Nermeste Situation 7 Utkast till Dessein öfwer Helsingfors Stads värk 7 Plan på staden Helsingfors som visar huru den är och huru stor den kan bli inom Fästningsvärken 7 Relationsritning. Plan af Ulricasborg och Broberget samt Helsingfors stad. A. Ehrensvärd A. Ehrensvärd Allekirjoit us A. Ehrensvärd ja F.W. Hoppe Taulukko. Helsinkiä kuvaavia karttoja 700-luvulta. Toteutumaton Lilius : kuva IX nr. asemakaavasuunnit 7; Stenius : KrA. elma, jonka alla näkyy venäläisten isonvihan aikasen kenttälinnoituksen N:o ; Forsius 7:, kuva ; Hornborg 0: 7, Kuva. hahmo. Kuvattuna kaupunki kortteleineen, satama, väylät ja linnoituslaitteet Kuvattuna kaupunki kortteleineen, satama, väylät ja suunnitellut linnoituslaitteet Kaupungin korttelit sekä kesä- ja talvitiet esitettyinä Kaupunki ja lähialueet esitettyinä Linnoitussuunnitel ma, jossa esitetty olemassa olevat korttelit sekä linnoitustöiden yhteydessä uudistettava korttelijärjestys. Suunnitelma ei toteutunut. Kartta on yhdielmä edellä kuvatuista vuosien 7 ja 7 kartoista. Karttaan on merkitty korttelit, venäläisten isonvihan aikaisen linnoituksen bastionien jäännökset. Stenius : N:o Stenius : N:o Stenius : N:o a Stenius : N:o ; Forsius 7:, kuva IX nr b. KrA. IX nr. KrA. General-Tull- Arrendesocie tetens Sv. Tullatlas. N:o. Sveriges kungl. Bibliotek; kopio Helsinki.- D /. VA. IX nr.b. KrA. Stenius : N:o IX nr. ; Hornborg 0: KrA. (Kuva ) Stenius : N:o. Stenius : N:o IX nr a. KrA. IX nr, KrA. Asemakaava ei toteutunut. Kartasta on olemassa kopio vuosilta Kuva ja Liite.. Samasta kartasta liikkuu useita kopioita.

23 Kuva. A. Ehrensvärdin ja F.W. Hoppen allekirjoittama kaupunkialuetta ja ympäristön linnoitustöitä kuvaava kartta vuodelta 7. Kartassa on vielä näkyvissä isonvihan aikaisen venäläisten linnoituslaitteen pohjoisimmat vallit (Kuva: Stenius : N:o.)

24 Kuva. Linnoitussuunnitelmien ja kaupungin suhdetta kuvaava kartta vuodelta 77. (Kuva: Stenius : N:o 7.)

25 7 Kuva. Anders Kocken asemakaavasuunnitelma vuodelta. Kartasta käy ilmi vuoden 0 kaupunkipalossa tuhoutuneet alueet. (Kuva: Stenius : N:o 7.). Vanhojen kaupunkimittauskarttojen asemoinnin luotettavuus Vironniemen Helsingin asemakaava pysyi rakennuttuaan 0-luvulta lähtien jotakuinkin samana aina vuoden 0 tulipaloon ja sitä seuranneeseen asemakaavan uudistukseen. Liitteissä.-. on esitettynä viisi nykyisen asemakaavan kantakartan kanssa samaan mittakaavaan asemoitua karttaa ja 00-luvun alun karttojen asemointi onnistui helposti ja kartat asettuvat helposti nykyisen kartan päälle myös rakennetun kaupunkialueen ulkopuolella, esimerkiksi Kruununhaan pohjoisrannalla. Vanhin asemoitu kartta, Forsell Avanderin kartta vuodelta, antaa luotettavan kuvan ainoastaan rakennetusta kaupunkialueesta. Syynä vuoden kartan asemoinnin huonoon laatuun on alkuperäisen kartan huono laatu. 00-luvulla kartat tehtiin avoimella linjamittauksella, jolloin yksi mitatun kulman astevirhe kertautuu aina myöhempiin mittauksiin. Tämän takia vuoden kartan asemoinnissa esitetty kaupunkialueen ulko-

26 puolella oleva Töölönlahden tai esimerkiksi Siltasaaren rantaviiva ei vastaa todellisuutta. Rakennetusta korttelialueesta kartta taasen antaa oikean kuvan. Rakennetun kaupunkialueen osalta karttojen asemointi on onnistunut ja luotettava myös vanhimman kartan osalta. Asemoitujen karttojen virheet ovat suurimmillaan arviolta alle viiden metrin luokkaa. Vuosi Otsikko Nimi Selite Viite Originaali Huom. 0- Helsingfors stad. Stenius : N:o luvun alku Plan öfver Helsingfors stad i börgan af 00-talet C. P. Hagströmin esitettyinä. Korttelit kartta Tontit numeroitu ja julkiset rakennukset esitetty Stenius : N:o 7; Ehrström 0: 7-, kuvat 7 ja 7 UUB (I handskr. S, nr ); Sveriges kungl. Bibliotek, Chartor öfwer Swerige med dess Städer 0. Hgin kaupunkimit tausosasto Kaksi lähes identtistä karttaa. Kyseessä on kuultokankaalle piirretty kopio. Alkuperäisestä kartasta ei ole tietoa 0 Plan-ritning öfver Helsingfors stad sådan den befants efter eldswådan den 7 nov. 0. Plan Ritning Öfver Helsingfors Stad. Dels copierad dels transporterad och afmätt den december af Anders Kocke. Lieutenant och informationsofficer vid för detta Armeens flotta i Finland. Nouve Plan pour la reconstruction de la Ville de Helsingfors J. U. Ekwall. Kartta vuoden 0 tulipalon tuhoamista alueista A. Kocke Vuoden 0 tulipalon tuhoamat alueet ja ehdotus uudeksi asemakaavaksi Ehrenström Stenius : N:o 70 Stenius : N:o 7; Lilius : 0 (kuva.); kts. Myös Hornborg 0: 7, Kuva. Uusi Stenius : N:o asemakaavaehdot 7; Lilius : us (kuva.); : Kuva. HKM; kopio UUB (inv.nr ) Hels. /D /. VA. Kuva. Ja Liite. Hels. Kansio Asemkaava. toteutui. Rakennushal Asemakaavaa lituksen on osittain arkisto. tarkastettu jatkosuunnitelmissa. Taulukko. Helsinkiä kuvaavia karttoja 00-luvun alusta ennen nykyistä asemakaavaa.

27 . Julkiset rakennukset Isoavihaa edeltäneellä ajalla kaupungin julkisia rakennuksia olivat kirkko, raatihuone ja koulu. Vironniemen Helsingin ensimmäisen kirkon rakentaminen oli käynnissä vuonna. Kivisen Kristiinan kirkon työt olivat todennäköisesti vielä kesken sen tuhoutuessa vuoden kaupunkipalossa. Tuhoutuneen kivikirkon tilalle rakennettiin puinen Pyhän hengen kirkko, joka taasen tuhoutui isonvihan aikana vuonna 7. Isonvihan jälkeen samalle paikalle rakennettiin vuosien 7-77 välisenä aikana puinen Ulrika Eleonooran kirkko. (Hornborg 0:; Rauhala :-; Suolahti 0b:,,.) Kaikki mainitut kirkot sijaitsivat Senaatin n luoteiskulmassa. Kirkkojen eteläpuolella sijaitsi nykyiseen un rajautuva kirkkomaa. Kellotorni on sijainnut erillisenä n itäpuolella olevalla kummulla (Rauhala :). Kaupungin ensimmäinen raatihuone tuhoutui vuoden tulipalossa. Kyseinen rakennus, kuten myös seuraajansa, sijaitsi silloisen n itäreunalla nykyisen Senaatin n itäreunassa Valtioneuvoston linnan portaiden pohjoislinjalla. Molemmat rakennukset oli puisia. (Rauhala :; Suolahti 0b:.) Vironniemen Helsingin triviaalikoulu aloitti toimintansa todennäköisesti jo vuonna. Kaupungin ensimmäinen koulutalo oli rakennettu uudelleen tai ainakin korjattu perusteellisesti vuoden tulipalon jälkeen. 00-luvun loppupuolella koulutalo sijaitsi n varrella tai ainakin sen välittömässä läheisyydessä. (Suolahti 0:,.) Rauhalan mukaan koulu on sijainnut kellotornin vierellä, ts. n itäpuolella (Rauhala :). Ensimmäisenä maaherran residenssinä toimi n varrella sijainnut kauppias Frans Stockmannin ristikkorakenteinen talo, joka paloi vuoden tulipalossa. Tämän jälkeen rakennettiin uusi maaherran residenssi nykyisen Meritullinn pohjoispuolelle ja Ritarihuoneen itäpuolelle. Uusi kaksikerroksinen puinen residenssi valmistui vuonna 7. (Rauhala :; Suolahti 0b:,.) Kaupungin hospitaali jäi vielä kaupungin siirryttyä Vanhakaupunkiin, Vantaan Helsinkiin. Hospitaali siirrettiin Vironniemen Helsinkiin vasta vuonna 7. (Sandholm 7.). Aiemmat arkeologiset tutkimukset. Tutkimushisa lyhyesti Sekä Vantaan Helsingin että Vironniemen Helsingin alueilla tehdyt arkeologiset tutkimukset ovat listattuna aivan raportin alussa arkisto- ja rekisteritiedoissa. Vantaan Helsingin tutkimukset aloitettiin jo 00-luvun alkupuolella, kun Juhani Rinne dokumentoi Kuninkaankartanon jäänteitä Kuninkaankartanonsaaressa. Vantaan Helsingin ensimmäiset varsinaiset arkeologiset kaivaukset tehtiin vuosina 0- Nils Cleven tutkiessa kirkonpohjaa ja Kellomäen pohjoisrinteen vanhaa kaupunkialuetta. Ensimmäinen Vironniemen Helsinkiä käsittelevä arkistolähde on vuodelta, jolloin Valtioneuvoston linnan kivijalan alapuolelta löydettiin vanhan kellarin tiiliportaat. Portaista tehtiin tarkastuskertomus, josta selviää portaiden yläpään sijainneen n. 0 cm ja pohjatason n. 0 cm katupinnan alapuolella. Portaiden ikäykseksi arveltiin 700-luvun

28 loppua. (Lindquist & Sinisalo.) Kyseiset portaat sijaitsivat vuosien - kaivausalueella, mutta portaista ei tuolloin ollut enää mitään jäljellä, vaan ne olivat tuhoutuneet täysin aiempien rakennustöiden yhteydessä. 0-luvun alussa tutkimusta tehtiin Helsingin metron rakentamisen yhteydessä. Silloin kaivettiin Kampin metroaseman luota 00-luvun rakennuksen pohja (Ahtela ) ja dokumentoitiin muurirakenteita nykyisen rautatienn metroaseman Asema-aukion sisääntulon kohdilta (Savolainen ). Vuonna tehtiin rakennushankkeen yhteydessä tässä käsiteltävän tutkimusalueen ensimmäinen arkeologinen valvonta. Tuolloin Senaatinlle (G0, -0-0) tehdyn uusien valaisinpylväiden perustuskuoppien kaivu tehtiin osittain arkeologin valvonnassa ja havainnot kerrostumista kirjattiin ylös. (Ranta.) Vironniemen Helsingissä, isoavihaa vanhemmalla kaupunkialueella, tehtiin ensimmäiset kaivaukset vasta 0-luvulla (kuva.). Valtioneuvoston linnan (--) alapuoliset alueet tutkittiin vuosina ja -7 Helsingin kaupunginmuseon toimesta, kun rakennuksen remontoinnin yhteydessä rakennukseen rakennettiin kellarikerros. 0- luvulla Kruununhaan alueella tehtiin useita kaupunkiarkeologisia tutkimuksia. Vuonna 7 tutkittiin Presidentin linnan sisäpihan kerrostumat (--) Museoviraston toimesta, ja seuraavana vuonna tutkimuksia jatkettiin viereisessä korttelissa Päävartion tontilla (--) Helsingin kaupunginmuseon toimesta. Vuonna oli vuorossa Museoviraston kaivaukset Suomen Pankin laajennuksen yhteydessä -:ssa (-- 0) ja Helsingin kaupunginmuseon koekaivaus Vanhalla Tulli- ja pakkahuoneella. Viimeisin arkeologinen tutkimus on vuodelta 0, jolloin Aleksanterin katutöiden valvonnan yhteydessä tutkittiin entisen Kluuvinlahden rannalta rantarakenteita (?) ja Senaatinn lounaiskulmassa vanhan hautausmaan vainajia. Kuva. Helsingin keskustassa tehdyt arkeologiset tutkimukset. Mukana sekä kaivaukset että arkeologinen valvonta. Kartta esittää alueet, joilla tutkimusta on tehty - ei kuitenkaan varsinaisia kaivausalueita. Mittakaava :700. Kantakartta Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, Kaupunkimittausosasto. Portaiden sijainti ei sovi 700-luvun puolenväli eikä 700-luvun lopun rakenteisiin, vaan ne ovat todennäköisesti peräisin 700-luvun alkupuolelta (suullinen tiedonanto, Markku Heikkinen (HKM)..0).

29 . Kerrosten paksuus ja syvyys kaivausten perusteella Viimeisimpien kaivauksien, vuosilta 0-0, kaivauskertomukset eivät ole vielä valmiina. Muiden kaivausten raporttien pohjalta on kuitenkin mahdollista selvitellä tutkittujen kerrostumien paksuutta. Senaatinn vuoden valopylväiden perustusten kaivun valvonnan yhteydessä n eteläreunan kerrostumien todettiin olevan pääosin sekoittuneita. Torin kaakkoiskulmasta havaittiin oletettavasti Ruotsinvallan loppuun ajoittuva katukiveys cm syvyydestä ja vuoden palokerros 0 cm syvyydestä. Torin Luoteisosan reunoilta havaittiin Ulrika Eleonoran ja sitä edeltäneiden kirkkojen kirkkomaan hautoihin liittyvää aineistoa sekä aivan luoteiskulmasta kiveys metrin syvyydeltä. (Ranta.) Valtioneuvoston linnan vuoden kaivauksilla tehtiin seuraavia havaintoja: vuoden palokerros sijaitsi likimain metrin syvyydellä nykyisestä katupinnasta, Koulukujan (entinen pohjois-etelä suuntainen katulinja) isoavihaa nuorempi katupinta oli n. 0-0 cm syvyydellä nykyisestä katupinnasta, havaitun tiilikellarin seinien yläpinta oli noin -, metriä nykyisen maanpinnasta ja Aleksanterinkadun puolelta havaittujen kellareiden pohja vaihteli,-, metrin syvyydessä nykyisestä maanpinnasta (- m mpy). Kaivauksilla ei havaittu yhtään vuoden paloa vanhempaa rakennetta. (Heikkinen.) Valtioneuvoston linnan vuosien - kaivauksien perusteella sekoittumattoman kulttuurikerroksen paksuus oli yleensä noin yhden metrin luokkaa. Isoavihaa vanhempia rakennuksia havaittiin vain muutama, sillä kadunvarsirakennusten 70-luvulta alkaen rakennetut kellarit olivat tuhonneet vanhemmat jäänteet. Kaivauksilla pystyttiin havaitsemaan vuosien, 7 ja 0 palokerrokset. (Heikkinen.) Päävartion tontilla :ssä vuonna tehtyjen kaivausten mukaan vuosien -0 aikana muodostuneen kulttuurikerroksen paksuus vaihteli 0,-, m välillä. Vuoden 0 palokerros sijaitsi alle metrin syvyydessä nykyisestä katupinnasta. (Heikkinen.) Päävartion naapurikorttelissa, Presidentin linnan sisäpihan kaivauksilla vuonna 7 todettiin säilyneen kulttuurikerroksen paksuudeksi noin metri. Syvyys nykyisestä pinnasta 700-luvun loppupuolen katukiveyksen pintaan oli myös noin metri. Paikan stratigrafiassa oli alimpana havaittavissa puhtaan pohjamaan päällä palokerros, joka tulkittiin vuoden 7 suurpalon aikaansaamaksi. Kyseisen palokerroksen syvyys nykyisestä maanpinnan tasosta oli syvimmillään kahden metrin luokkaa. (Niukkanen 7.) Senaatinn pohjoispuolella, -:n kaivauskissa vuonna -0 havaittiin koskemattoman pohjamaan syvyydeksi nykyisestä maanpinnasta pohjoisemmalla kaivausalueella n., m (taso 7, m mpy) ja eteläisemmällä kaivausalueella n., m (taso 7,0 m mpy). Kaivausalueilla kulttuurikerrosten paksuus vaihteli -, m välillä. Kerrostumien päällä oli täytehiekkaa n. 0,,0 metrin paksuinen kerros. Kaivauksissa ei saatu havaintoja vuoden palokerroksesta. (Niukkanen 0.)

30 Kaivaus/tutkimus Tekijä Katu- tai pihakiveys Tulipalot Kulttuurikerroksen paksuus Pohjamaan syvyys 7 0 Senaatin Ranta cm (700-l. loppu) SE, 0 0 cm SE cm (700-l. loppu?) SW Valtioneuvoston linna Heikkinen 0-0 cm (700-luku) n.0 cm n.7 cm n.0 cm > 0 cm Valtioneuvoston linna -, Päävartio Presidentinlinnan sisäpiha Heikkinen (+) - 0 cm (vuoden 0 paloa edeltävä pihakiveys, Aleksanterinkadun pinnasta) Heikkinen 0- cm (70-l.), 0-0 cm (700-l. loppu) n.0-7 cm 7-0 cm (sisäosissa) Niukkanen 0cm (700-l. loppu) 70-0 cm Niukkanen cm (00-l. loppupuoli), 0-70 cm (700-l. loppu) 0-0 cm (0/0- luvun kulotus) n.0 cm pihakiveyksen päällä alle 0 cm 70-0 cm n. 0 cm vuoden palokerroksen alla 0-0 cm (v cm 0) n. 0 cm 0- cm 0-0 cm cm N-alue, 0 cm S-alue Snellmanninkadun ja Aleksanterinkadun risteys* Heikkinen -0 cm (700-l. loppu ) 0-0 cm Heti v. palokerroksen alla, n. 0 cm *Markku Heikkinen suullinen tiedonanto..0 Taulukko. Stratigrafisia havaintoja Vironniemen Helsingin isoavihaa vanhemmalla kaupunkialueella tehdyiltä arkeologisilta kaivauksilta. Taulukosta selviää eri ilmiöiden syvyys nykyisestä maanpinnasta / katupinnasta. Vironniemen Helsingissä tehtyjen arkeologisten kaivausten havaintojen perusteella koskematon pohjamaa on saavutettu 0- cm syvyydessä nykyisestä maan pinnan tasosta. Havaintojen perusteella vuoden palokerros on ollut alin ihmisen toiminnasta syntynyt kerrostuma, lukuun ottamatta palokerroksen läpi syvemmälle kaivettuja kellarien jäänteitä. Aleksanterinkadun reunoilla Senaatinsta itään vuoden palokerros sijaitsee keskimäärin 0 cm syvyydellä nykyisestä kadunpinnasta. -:n kaivauksilla täytemaakerrokset ovat olleet paksumpia kuin Aleksanterinkadun reunoilla, ja siellä 0/0-lukujen aikana ennen rakentamisen aloittamista tehdyn kulotuksen yhteydessä syntynyt kerros sijaitsi 0-0 cm syvyydessä sisäpihan tasosta. Arkeologiset havainnot kerrostumista ovat keskittyneet Aleksanterinkadun ja Senaatinn ympäristöön. Isoavihaa vanhemman kaupunkialueen pohjoisosasta ei valitettavasti ole saatavilla arkeologisia havaintoja kerrostumien paksuuksista.

31 . Nykyiset katu-, - ja alueet Katualueet Kuten jo kaupungin asemakaavahisan yhteydessä todettiin, nykyisistä katulinjoista osa noudattaa pääosin jo 00-luvun linjauksia. Suurimmat poikkeamat 00-luvun asemakaavan ja nykyisen asemakaavan välillä ovat Hallituskadun ja Vironkadun linjojen väliin jäävällä alueella. Tällä alueella 00-luvun alkua vanhempien tonttien kerrostumia saattaa olla vielä jäljellä katualueilla. 7 Lisäksi tällaisia alueita on joitakin myös Kluuvissa ja Kaartinkaupungissa. Vesi- ja viemäriverkko, puhelin- ja sähkökaapeliverkko, kaukolämpö- ja kaasu-/maakaasuverkko sekä maanaliset tilat ovat kuitenkin tuhonneet osittain katualueiden kerrostumia (Liitteet.-.). Kunnallistekniikan ja siihen liittyvien kaivantojen kerrostumille aiheuttaman tuhon arviointi on kuitenkin vaikeaa, sillä vanhat tontit ja nykyiset katualueet kohtaavat alueella, jolta ei ole olemassa arkeologisia havaintoja kerrostumista. Katualueiden kerrostumien tilaa on mahdollista arvioida tehtyjen katutöiden ja niiden yhteydessä tehtyjen havaintojen pohjalta. Esimerkiksi alueilla, joilla kadun pohjustus on uusittu korvaamalla vanha maamassa uudella paremmin routivuutta kestävällä aineksella, vanhat kerrostumat ovat todennäköisesti täysin tuhoutuneet. Alueilla, joilla nykyinen asfaltti on tehty vanhan katukiveyksen päälle, arkeologisesti tutkittavat kerrostumat ovat todennäköisesti myös säilyneet. Valitettavasti tällaisten tietojen saaminen Helsingin tutkimusalueelta osoittautui sangen vaikeaksi. Puhelu- ja sähköpostikierros Helsingin kaupungin rakennusviraston eri osa-alueista vastaavien suunnittelijoiden ja insinöörien kanssa ei tuonut paljoakaan uutta tietoa. Helsingin kaupungin rakennusvirastolta tiedettiin kuitenkin kertoa, ettei viimeisen vuoden aikana ainoat tutkimusalueen täysin myllätyt kadut ovat ja, joiden molempien linjaukset periytyvät 00-luvun puolivälistä. Muilla tutkimusalueen kaduilla kunnostustoimet ovat koskeneet ainoastaan asfaltin uusimisen yhteydessä tehtyä pintakiveyksen ja -kerroksen vaihtoa. Kruunuhaan katualueiden kerrostumia täysin tuhoavia katujen kunnostustöitä ei ole tehty ainakaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Katualueiden kerrostumien paksuudesta yms. ominaisuuksista ei ole paljoakaan tietoa. Ellei katualueiden 00- ja 700-lukujen kerrostumia ole tuhottu jo 00-luvulla uuden asemakaavan rakentamisen yhteydessä, niillä on suuri mahdollisuus olla yhä säilyneenä. Torialueet Torialueita tutkimusalueelle mahtuu neljä kappaletta: Senaatin (G0), Meritullin (G), Päävartion (G) ja Kauppa (G). Senaatinn alue on ollut keskeinen alue myös 00-luvun Helsingissä. Torin läntisessä kolmanneksessa on,,,,, (osittain),, ja eteläosaltaan. 7 Katuja, joiden paikalla on sijainnut nykyistä vanhemman asemakaavan tontteja, ovat Kruununhaassa:,,,,, ja. Kluuvissa Yliopistokatu ja Kaartinkaupungissa Etelä- ja sekä. Seppo Huhtanen, HKR katusuunnittelu, suullinen tiedonanto 7..0.; Sekä Sofian- että Aleksanterinkadun katutöissä on ollut Helsingin kaupunginmuseon arkeologit valvomassa kaivutyötä ibid.; Samansuuntaisia tietoja antoi myös HKR Ympäristötuotannon Läntisen katuyksikön piiri-insinööri Antero Taipale sähköpostiviestissään..0, jossa hän valittelee nykyisin töissä olevien ihmisten muistitiedon ulottuvan vain reilun kahdenkymmenen vuoden päähän.

32 sijainnut vanha kirkko ja kirkkomaa, itäisessä kolmanneksessa on ollut, jonka pohjoisosassa on sijainnut raatihuone. Kirkkomaan ja n välissä on ollut rakennettu kortteli. Senaatinn kerrostumia ovat osittain tuhonneet sähkökaapeli-, vesijohto-, maakaasu- ja aivan Aleksanterinkadun reunassa maalämpöputkikaivannot. Arkeologisten havaintojen perusteella n itä- ja eteläreunalla vuoden kaupunkipalon kerrostumat ovat 0-0 cm syvyydellä nykyisestä kadunpinnasta. Vaikka alueen kerrostumat ovat osittain tuhoutuneita, Senaatinn aluetta on pidettävä kerrostumiltaan oletettavasti hyvin säilyneenä alueena. Meritullin ja Kauppa ovat olleet 00-luvulla ja 700-luvun alussa vielä rantaviivan alapuolella. Meritullinn pohjoisosassa on sijainnut ranta-aittoja ja sen eteläpuolella nykyisen Aleksanterinkadun itäpäässä Päävartion kohdalla on sijainnut kaupungin laivalaituri. Kauppan a reunustavan n pohjoisreunan alueella on sijainnut vuoden kartan mukaan rantaviivan läheisyydessä sijainneita ranta-aittoja. Sofiankadun linjalla ranta-aittarivi on kääntynyt etelään miltei Etelärannan suuntaisesti ja jatkunut aina Vanhan kauppahallin koilliskulmalle saakka. Havis Amandan patsaan kohdalla on sijainnut vuoden rantaviiva, josta on vienyt laituri veden päällä sijainneelle aitta-rivistölle. Rantarakenteiden jäänteitä on oletettavasti säilynyt sekä Meritullinn että Kauppan alueella. Molempien en alueilla mahdollisten säilyneiden rantarakenteiden päällä on nykyisten korkeustietojen perusteella oletettavasti noin -. metriä paksut täytemaakerrokset. Päävartionn alue on ainoa nykyinen alue, jonka paikalle on vuoden kartassa merkitty tontti. Kyseisellä alueella pohjakallio nousee kuitenkin niin lähelle maanpintaa, ettei paikalle ole oletettavasti kertynyt kovinkaan paksuja kerrostumia. On mahdollista, että Päävartionn arkeologisesti mielenkiintoiset kerrostumat ovat oletettavasti jo alueella tapahtuneen myöhemmän toiminnan sekoittamia ja tuhoamia. Puistoalueet Tutkimusalueella on neljä aluetta: Kappeli (P), (P), Säätytalon puistikko (--0) ja Ritarihuoneen puistikko (--0). Kappelin sijaitsi 00-luvulla kapealla kannaksella, joka erotti Kluuvinlahden ja Eteläsataman toisistaan. Alue on ollut rakennettua korttelialuetta 00-luvulta lähtien. Helsingin alkuperäisessä 00- ja 700-lukujen asemakaavassa Kappeliesplanandin alueella oli osia kahdesta korttelista, jotka rajoittuivat sekä idässä että lännessä likimain nykyisten katureunojen mukaan, ja joita toisistaan erottava katu kulki nykyisen Esplanadin käytävän kohdalla. Puiston kerrostumat ovat saattaneet osittain säilyä myöhemmästä rakentamisesta ja kunnallisteknisistä kaivannoista huolimatta. Suomen pankin edustalla on myös ollut rakennettua kaupunkialuetta 00-luvulla. Aukion keskeltä Snellmanin patsaan ympäriltä vanhat kerrostumat ovat oletettavasti tuhoutuneet maanpoiston yhteydessä, mutta aukion Rauhankadun ja Kirkkokadun reunoilla kerrostumat ovat luultavasti ainakin osittain säilyneitä. Ritarihuoneen puistikko ja Säätytalon puistikko eivät ole kaavassa merkittynä varsinaisiksi alueiksi, joten alueiden kohdekuvaukset löytyvät myös ko. tonttien yhteydestä loppuliitteistä (Liite7). Ritarihuoneen on ollut tonttimaana Vironniemen Helsingin alusta saakka. Puistikon alueen asemakaava ei ole juuri muuttunut. Puistikko Entinen Kluuviin jatkunut Töölönlahden osa, joka täytettiin 00-luvulla.

33 rajautuu Mariankadun reunaan ja un kuten jo 00-luvulla. Ainoana pienenä muutoksena on Aleksanterinkadun kapeampi linjaus, jolloin tonttimaa jatkui etelämmäs, likimain nykyisen jalkakäytävän ja ajoradan reunalle. Ritarihuoneen puistikon kerrostumat ovat oletettavasti erittäin hyvin säilyneitä muutamista on tehdyistä kunnallistekniikan kaivannoista huolimatta. Säätytalon puistikko on myös ollut 00-luvulla rakennettua kaupunkialuetta. Vuoden kartan mukaan puistikon alueelle jää osia kolmesta eri korttelista. Puiston kerrostumat ovat olettavasti pääosin säilyneitä, mutta osittain kunnallistekniikan, leikkin laitteiden, suihkulähteen ja säätytalon ilmastointijärjestelmän tuhoamia. 7. Alueiden luokittelu ja luokittelun perusteet Kaikki isoavihaa vanhemman kaupunkialueen tontit jaettiin tutkimuksellisen ja suojeluksellisen mielenkiinnon mukaan kolmeen luokkaan:.) Erittäin todennäköisesti säilynyt ja/tai tutkimuksellisesti erityisen mielenkiintoinen alue. Tähän luokkaan kuuluvat kaikki alueet, joilla 00-luvun kerrostumat ovat todennäköisesti hyvin säilyneitä. Lisäksi luokkaan kuuluvat tutkimuksellisesti erityisen mielenkiintoiset alueet, kuten esim. raatihuoneen ympäristö ja porvariston asuinalueet, joiden kerrostumat ovat todennäköisesti kuitenkin osittain tuhoutuneet. Ensimmäisen luokan kohteet tulisi pyrkiä suojelemaan tai tilanteen vaatiessa vapauttaa rakentamiselle tapauskohtaisesti arvioitavalla tutkimuksella..) Luultavasti säilynyt ja/tai tutkimuksellisesti mielenkiintoinen alue. Tähän luokkaan kuuluvat 00-luvun rakennetun kaupunkialueen reuna-alueet, joiden rakennuskäytöstä ei ole täyttä varmuutta. Lisäksi luokkaan kuuluvat 00-luvun kaavoitetun kaupunkialueen osittain tuhoutuneet osat. Toisen luokan alueilla maaperään kajoaminen voidaan tehdä joko arkeologin valvonnassa tai sitten alueella on suoritettava koetutkimuksia. Tarvittavat toimenpiteet arvioidaan tapauskohtaisesti..) Tuhoutuneet alueet. Luokkaan kuuluvat vanhan kaupunkialueen ulkopuoliset alueet sekä kaupunkialueen sisältä ne alueet, joiden kerrostumat ovat todennäköisesti jo täysin tuhoutuneet. Maankäyttö kolmannen luokan alueilla ei vaadi arkeologisia tutkimuksia ellei töiden aikana tule vastaan tutkimusta ja dokumentointia vaativia rakenteita tai kerrostumia. Helsingissä Kruununhaan ahtailla sisäpihoilla arviot kerrostumien säilyneisyydestä ovat muita rakennuskannaltaan harvempien kaupunkien arvioita heikommalla pohjalla ja niitä on pidettävä suuressa määrin vain suuntaa-antavina arvioina. Piha-alueilla tehtyjen toimenpiteiden ymmärtämiseksi käytiin läpi tutkimusalueen oletettavasti kerrostumiltaan säilyneiden tonttien asiakirja-aineisto Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston arkistossa, mikä antoi lisäselvyyttä valitettavasti vain muutamassa tapauksessa. Usein piha-alueen kerrostumien säilyneisyyden arvio jouduttiin tekemään paikanpäällä tehtävän havainnoinnin pohjalta tarkastelemalla, onko piha-alue tasattu kaivamalla vai seuraako pihan pinta luontaista topografiaa.. Raportin laatiminen Inventointiraportti on tehty Microsoft Access tietokantaohjelmalla työstettyyn tietokantaan. Tietokanta koostuu kolmesta taulukosta: Perustaulukosta, josta selviävät kaik-

34 ki ensimmäiseen ja toiseen luokkaan kuuluvat tontit kiinteistötunnuksineen (JHS mukaisesti 000 kunta, 000 sijaintialue, 0000 ryhmä ja 0000 yksikkö) ja osoitteineen, Kohdekuvaustaulukosta, jossa on lyhyt kuvaus kohteesta ja tonttialueen hisasta sekä Rakennustaulukosta, jossa on lyhyt selvitys tontin rakennuskannasta (rakennukset, rakennusvuosi, perusta ja kellarit). Tässä raportin paperiversiossa tietokannan taulukoista yhdistetyt ja tulostetut raportit ovat liitteenä 7. Tonttien valokuvat löytyvät liitteistä (Liitteet -). Taulukoissa kohteet on järjestetty kiinteistötunnuksen perusteella nousevaan järjestykseen. Inventointiraporttiin liittyvät kartat on tehty MapInfo. ohjelmalla. Pohja-aineistona on käytetty Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston tuottamaa vekmuotoista kantakarttaa. Kantakartta oli inventointia tehtäessä hyvin ajan tasalla inventointialueen osalta.. Inventoinnin tulokset Helsingin inventoinnissa käytiin läpi isoavihaa vanhempi kaupunkialue. Raskas rakentaminen on tuhonnut suuren osan kaupungin vanhoista kerrostumista. Suurin osa kerrostumiltaan ainakin osittain säilyneistä alueista sijaitsee Kruununhaan (I) kaupunginosassa Aleksanterinkadun pohjoispuolella. Taulukossa on esitettynä inventoinnin tuloksia numerotietona. Tietokannasta tulostetut. ja. luokan alueiden perustiedot sisältävä kohdeluettelo, kohdekuvaukset ja tiedot rakennuskannasta löytyvät liitteestä 7. Inventoinnin tulos on esitettynä visuaalisesti kantakarttapohjalla liitteessä. Tontit ja yleiset alueet (kpl) Pinta-ala (ha) Tutkimusalueen pinta-alasta (%). luokka (+),,. luokka (+),, yhteensä,,7 Taulukko. Helsingin kaupunkiarkeologisen inventoinnin tuloksena saatujen tutkimuksellisesti ja suojelullisesti mielenkiintoisten tonttien määrällinen ja pinta-alallinen jakauma. ja. luokan alueiden kesken. Kaikista.- ja.-luokan alueella tehtävistä maaperään kajoavista rakennustöistä on ilmoitettava etukäteen Museoviraston rakennushisan osastoon (osoite: Kulttuuritalo, Sturenkatu, PL, 00 Helsinki, puhelin: 0-00), josta annetaan tapauskohtaiset toimintaohjeet. Myös vanhan kaupungin katualueilla tehtävistä rakennustöistä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin Museovirastoon.

35 7. Inventoinnin tulokset, tulevaisuuden mahdollinen rakennustoiminta ja suojellut rakennukset Kaupunkiarkeologisissa inventoinneissa on pyritty hahmottamaan tutkimusalueen tulevaisuuden rakennuspaineita alueen rakennussuojelun, jo tiedossa olevien rakennushankkeiden ja asemakaavan käyttämättömien rakennusoikeuksien pohjalta. Helsingin tapauksessa kaavassa suojellut rakennukset saatiin Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluviraston (KSV) suojelukaavarekisteristä, josta saatiin myös laajemmat suojeltavat kaupunkialueet. Tämän lisäksi tiedot Valtion suojellusta rakennusperinnöstä kerättiin Museoviraston tuottamasta valtion asetussuojelurekisteristä. Helsingin tapauksessa tutkimusalueella sijaitsevista rakennuksista noin 0% on kaavassa suojeltuja (ks. liite.). Lisäksi, hehtaaria, eli noin % koko tutkimusalueesta on suojeltu kaupunkikuvallisesti merkittävä alueena. Suurin osa alueesta on rakennettu kaupunkimaisesti jo 00-luvun puoliväliin mennessä. Koska laaja osa tutkimusalueesta kuuluu rakennussuojelun ja kaupunkikuvallisen suojelun piiriin, ja alue on jo rakennettu valmiiksi, alueella ei ole odotettavissa suuria rakennushankkeita. Ainoa tutkimusaluetta koskettava lähitulevaisuuden rakennushanke liittyy Helsingin keskustatunneliin, jonka yksi sisääntuloväylä on tällä hetkellä suunnitteilla Mariankadun reunaan tontille Helsingin kaupunkiarkeologinen potentiaali Helsingin kaupunkialueen isoavihaa vanhemmista rakenteista ja kulttuurikerroksista suurin osa on tuhoutunut myöhemmän rakennustoiminnan kautta aina 700-luvulta alkaen. Vanhojen suhteellisen ahtaiden sisäpihojen alueilla saattaa kuitenkin olla yllättävän paksuja ja hyvin säilyneitä kulttuurikerroksia sekä säilyneitä puurakenteita. Tästä hyvänä esimerkkinä on -:n kaivaukset, jossa paksujen täytemaakerrosten alaiset kerrostumat olivat hyvin säilyneinä (ks. lisää Niukkanen (toim.) 0). Tiheän kaupunkirakentamisen takia Helsingin todennäköisesti kerrostumiltaan säilyneet alueet ovat pääosin pieninä pirstaleina piha-alueilla ja nykyisillä katualueilla. Laajimmat kerrostumiltaan mahdollisesti suhteellisen yhtenäisesti säilyneet alueet löytyvät Ritarihuoneen ja Säätytalon tonttien puistikoista sekä Senaatinlta. Arkeologisesti mielenkiintoisia kohteita sijaitsee myös varsinaisen vanhan kaupunkialueen ulkopuolella. Tällaisista kohteista kiinteimmin kaupunkialueeseen liittyviä ovat venäläisten isonvihan aikaiset kasarmit (kuva ), joissa asuttiin vielä Uudenkaupungin rauhan (7) jälkeen kaupungin uudelleen rakentamisen aikana (Hornborg 0:; Ahonen :). Myös eräät 00-luvun teollisuuslaitokset sijaitsivat korttelialueen ulkopuolella kuitenkin kaupungin läheisyydessä. Helsingissä tällaisia olivat Töölö ja Tullhällen tiilitehtaat. Ensimmäisen kerran vuonna perustettu Töölön tiilitehdas sijaitsi samalla paikalla kuin myöhempi Töölön sokeritehdas (Rauhala :.) Paikka on nykyisen Oopperatalon tontilla. Tullhällen tiilitehdas sijaitsi pohjoisrannalla nykyisen tontin -- tienoilla. Suullinen tiedonanto..0, arkkitehti Bosse Österberg, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kruununhaan aluesuunnittelija.

36 Tiilitehtaiden jäänteet ovat varmasti jo tuhoutuneet, mutta osa venäläisten 700-luvun alun kasarmialueista omaa vielä varmasti säilyneitä jäänteitä. Kuva A-E. Vuoden 7 kartassa esitetyt venäläisten isonvihan aikaiset kasarmit. A)Kluuvi, Yliopiston kasvitieteellisen n alue, B) Kruununhaka, C) Kaartinkaupunki, Kasarminn alue, D) Katajanokka ja E) Kluuvi. Kuvien A-D kasarmit sijaitsevat isoavihaa vanhemman kaupunkialueen ulkopuolella. Mittakaava :000. Kantakartta Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, Kaupunkimittausosasto.

PORI - BJÖRNEBORG. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi

PORI - BJÖRNEBORG. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen Inventointiprojekti PORI - BJÖRNEBORG Kaupunkiarkeologinen inventointi Teemu Mökkönen 02 Museovirasto Rakennushistorian osasto Teemu Mökkönen Pori Björneborg.

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI - KRISTINESTAD Kaupunkiarkeologinen inventointi

KRISTIINANKAUPUNKI - KRISTINESTAD Kaupunkiarkeologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen Inventointiprojekti KRISTIINANKAUPUNKI - KRISTINESTAD Kaupunkiarkeologinen inventointi Teemu Mökkönen 200 Museovirasto Rakennushistorian osasto Teemu Mökkönen

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Ilmakuva... 3 Yleiskartta... 4 Vanha asutus...

Lisätiedot

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 1 Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 Timo Jussila Johanna Stenberg Tilaaja: Neste Oil Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 6 Vanhoja

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi. Esko Tikkala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo

MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi. Esko Tikkala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo Tiivistelmä Mäntsälään suunnitellaan voimajohtoa Mattilan ja Ohkolan väliselle alueelle.

Lisätiedot

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Antti Bilund Tilaaja: Teiskon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila 1 Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia...

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 1 Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola

Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola salaojituksen arkeologinen valvonta 6.-18.11.2009 Kuva: W. Perttola/Museovirasto. Rakennushistorian osasto FM Wesa Perttola 1 Arkisto- ja rekisteritiedot Järvenpää

Lisätiedot

OULU - ULEÅBORG. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi

OULU - ULEÅBORG. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen Inventointiprojekti OULU - ULEÅBORG Kaupunkiarkeologinen inventointi Tiia Ikonen & Teemu Mökkönen 2002 Museovirasto Rakennushistorian osasto Tiia Ikonen &

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa 1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

SAVONLINNA - NYSLOTT. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi

SAVONLINNA - NYSLOTT. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen Inventointiprojekti SAVONLINNA - NYSLOTT Kaupunkiarkeologinen inventointi Teemu Mökkönen 2003 Museovirasto Rakennushistorian osasto Teemu Mökkönen Savonlinna

Lisätiedot

Valkeakoski Huittula Sähkölinjan muutostöiden arkeologinen valvonta 2011

Valkeakoski Huittula Sähkölinjan muutostöiden arkeologinen valvonta 2011 Valkeakoski Huittula Sähkölinjan muutostöiden arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot 3 Tiivistelmä..4

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Kustantaja: Tauno Syrjäsen perikunta Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartoitus... 2 Kartat... 4 Sijaintikartta...

Lisätiedot

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N

Lisätiedot

LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla

LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla I N V E N T O I N T I R A P O R T T I LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla Historiallisen ajan tielinjan arkistotutkimus KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT ESA MIKKOLA 2 Tiivistelmä

Lisätiedot

Lempäälä Vanha pappila

Lempäälä Vanha pappila Lempäälä Vanha pappila Maanrakennustöiden arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot 2 Tiivistelmä..3

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

HÄMEENLINNA - TAVASTEHUS Kaupunkiarkeologinen inventointi

HÄMEENLINNA - TAVASTEHUS Kaupunkiarkeologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen Inventointiprojekti HÄMEENLINNA - TAVASTEHUS Kaupunkiarkeologinen inventointi Teemu Mökkönen 2003 Museovirasto Rakennushistorian osasto Teemu Mökkönen Hämeenlinna

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: TLT-Engineering Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

PORNAINEN Hevonselkä

PORNAINEN Hevonselkä I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

LAPPEENRANTA - VILLMANSTRAND. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi

LAPPEENRANTA - VILLMANSTRAND. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen Inventointiprojekti LAPPEENRANTA - VILLMANSTRAND Kaupunkiarkeologinen inventointi Teemu Mökkönen 2003 Museovirasto Rakennushistorian osasto Teemu Mökkönen

Lisätiedot

KAJAANI - KAJANA. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi

KAJAANI - KAJANA. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi aasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen nventointiprojekti KAJAAN - KAJANA Kaupunkiarkeologinen inventointi Teemu Mökkönen 00 Museovirasto Rakennushistorian osasto Teemu Mökkönen Kajaani Kajana. Kaupunkiarkeologinen

Lisätiedot

HAMINA - FREDRIKSHAMN. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi

HAMINA - FREDRIKSHAMN. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen Inventointiprojekti HAMINA - FREDRIKSHAMN Kaupunkiarkeologinen inventointi Teemu Mökkönen 2003 Museovirasto Rakennushistorian osasto Teemu Mökkönen Vehkalahti

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI Laukaantie Hirvaskangas 1600 -luvun tien leikkausdokumentointi

ÄÄNEKOSKI Laukaantie Hirvaskangas 1600 -luvun tien leikkausdokumentointi Keski-Suomen museo Kulttuuriympäristö Arkeologia ÄÄNEKOSKI Laukaantie Hirvaskangas 1600 -luvun tien leikkausdokumentointi Miikka Kumpulainen 2009 Keski-Suomen museo Tutkimuskohde: Laukaantie Hirvaskangas,

Lisätiedot

Leppäkorpi. Latomuksen 2 koekaivaus Muiden alueen latomusten tarkastus ja valokuvaus Matti Bergström -!CJBs-

Leppäkorpi. Latomuksen 2 koekaivaus Muiden alueen latomusten tarkastus ja valokuvaus Matti Bergström -!CJBs- M PORI Leppäkorpi Latomuksen 2 koekaivaus Muiden alueen latomusten tarkastus ja valokuvaus Matti Bergström -!CJBs- 1 1 Pori Leppäkorpi Kunta: Pori Kylä tms: Leppäkorpi Tila: Kortteli 47, tontti 3, Saniaistentie,

Lisätiedot

PIETARSAARI - JAKOBSTAD. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi

PIETARSAARI - JAKOBSTAD. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen Inventointiprojekti PIETARSAARI - JAKOBSTAD Kaupunkiarkeologinen inventointi Teemu Mökkönen 2002 Museovirasto Rakennushistorian osasto Teemu Mökkönen Pietarsaari

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. PYHTÄÄ Sammalkallio. Asemakaava alueen arkeologinen tarkkuusinventointi 26.4.2013 AKDG3153:1

INVENTOINTIRAPORTTI. PYHTÄÄ Sammalkallio. Asemakaava alueen arkeologinen tarkkuusinventointi 26.4.2013 AKDG3153:1 INVENTOINTIRAPORTTI PYHTÄÄ Sammalkallio Asemakaava alueen arkeologinen tarkkuusinventointi 26.4.2013 AKDG3153:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN Tiivistelmä Pyhtään Sammalkallion

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

SISÄLLYS Arkisto- ja rekisteritiedot 2 Karttaote kaivauspaikan sijainnista 3 1. Johdanto 4 1.1. Alueen tutkimushistoria 4 2. Kohteen sijainti ja

SISÄLLYS Arkisto- ja rekisteritiedot 2 Karttaote kaivauspaikan sijainnista 3 1. Johdanto 4 1.1. Alueen tutkimushistoria 4 2. Kohteen sijainti ja Närpiö Norrskogen/kaatopaikka-alue Kaatopaikka-alueen länsipuolen röykkiöiden kaivaus 7. 11.5.2007 Katja Vuoristo 2007 SISÄLLYS Arkisto- ja rekisteritiedot 2 Karttaote kaivauspaikan sijainnista 3 1. Johdanto

Lisätiedot

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 1 UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Uuraisten kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Havainnot... 4 Äänekoski 41 Ruokomäki... 5 Yleiskartta... 6

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

TARKASTUSRAPORTTI. Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi. Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus

TARKASTUSRAPORTTI. Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi. Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus TARKASTUSRAPORTTI Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus Muistioteksti Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologi Kirsi Luoto teki tarkastuskäynnin

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI Konginkangas Jokela

ÄÄNEKOSKI Konginkangas Jokela ÄÄNEKOSKI Konginkangas Jokela Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Miikka Kumpulainen 2003 Kaivauskertomus Kohteen nimi: Äänekoski Konginkangas Jokela Muinaisjäännöslaji: kivikautinen asuinpaikka Inventointinumero:

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Sipoo Tallbacka 1 kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2014

Sipoo Tallbacka 1 kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2014 1 Sipoo Tallbacka 1 kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2014 Esiraportti Hannu Poutiainen Tilaaja: Sipoon kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 5 Menetelmät... 6 Tallbacka

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Vantaa Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus (Jokiniemi)

Vantaa Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus (Jokiniemi) Vantaa Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus (Jokiniemi) Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus MUSEOVIRASTO Vesa Laulumaa 2007 Sisällys Arkistotiedot 2 Johdanto 3 Kohteen sijainti ja topografia 3 Tutkimushistoria

Lisätiedot

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. 15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Vantaan Fastböle Haxböle -tielinjan konekaivuun valvonta vuonna 2012. Anna-Maria Salonen

Vantaan Fastböle Haxböle -tielinjan konekaivuun valvonta vuonna 2012. Anna-Maria Salonen Vantaan Fastböle Haxböle -tielinjan konekaivuun valvonta vuonna 2012 Anna-Maria Salonen Arkisto- ja rekisteritiedot Kohteen nimi: Fastböle (Kuninkaala), Fastböle Haxböle Kylä: Kuninkaala Kaupunginosa:

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Sastamala Äetsän (Keikyän) Saappaalan Hiunun alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Sastamala Äetsän (Keikyän) Saappaalan Hiunun alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Sastamala Äetsän (Keikyän) Saappaalan Hiunun alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartta: kaava-alue...

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tmi Hilla Tarjanne Pihlajatie 48 A 18 00270 Helsinki 050-3586408 hilla.tarjanne@welho.com www.kulttuuriymparisto.fi PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tilaus

Lisätiedot

VANHA VAASA GAMLA VASA. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Inventointiprojekti. kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi

VANHA VAASA GAMLA VASA. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Inventointiprojekti. kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen kaupunkiarkeologinen Inventointiprojekti VANHA GAMLA VASA Kaupunkiarkeologinen inventointi Päivi Hakanpää 007 Museovirasto Rakennushistorian osasto VANHA GAMLA

Lisätiedot

Naantali. Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila. kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta 1.11.-9.12.2013

Naantali. Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila. kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta 1.11.-9.12.2013 Naantali Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta 1.11.-9.12.2013 FT Kari Uotila Muuritutkimus ky suovillankatu 3 20780 Kaarina ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Tutkimuskohde

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 1 Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 5 Perustiedot

Lisätiedot

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Sievi 2014 Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz 10.11.2014 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Sievin Tuppuranevan tuulivoimapuisto

Lisätiedot

Ylöjärvi Majniemen kivikautisen asuinpaikan kartoitus 2010

Ylöjärvi Majniemen kivikautisen asuinpaikan kartoitus 2010 1 Ylöjärvi Majniemen kivikautisen asuinpaikan kartoitus 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Leena ja Markku Kuusela 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Kuvia...

Lisätiedot

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 1 URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 Pirkanmaan maakuntamuseo/ulla Lähdesmäki, Teemu Tiainen Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

Tarjouspyyntö Sipoon Jokilaakson alueen muinaisjäännösten tasokaivauksista

Tarjouspyyntö Sipoon Jokilaakson alueen muinaisjäännösten tasokaivauksista Tarjouspyyntö Sipoon Jokilaakson alueen muinaisjäännösten tasokaivauksista Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskus pyytää tarjoustanne Sipoon Jokilaakson asemakaava-alueen muinaisjäännösten tasokaivauksien

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

TAMMELA Keskinen. Kuoppajäännöksen koekaivaus

TAMMELA Keskinen. Kuoppajäännöksen koekaivaus TAMMELA Keskinen Kuoppajäännöksen koekaivaus MUSEOVIRASTO Arkeologian osasto, koekaivausryhmä II Simo Vanhatalo 2009 KAIVAUSKERTOMUS 1 Kohteen nimi: TAMMELA Keskinen Muinaisjäännöslaji: kuoppajäännös (3

Lisätiedot

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot... 5 Tulos...

Lisätiedot

KAIVAUSRAPORTTI ESPOO, SVINÖN KYLÄTONTIN KOEKAIVAUS. Espoon kaupunginmuseo

KAIVAUSRAPORTTI ESPOO, SVINÖN KYLÄTONTIN KOEKAIVAUS. Espoon kaupunginmuseo KAIVAUSRAPORTTI ESPOO, SVINÖN KYLÄTONTIN KOEKAIVAUS Espoon kaupunginmuseo Ulrika Rosendahl Tarja Knuutinen 2009 Kohteen nimi: Svinö MJ-tunnus: 1000001889 ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Kunta/kaupunki, kylä/kaupunginosa,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Vesilahti Rautiala Arkeologinen valvonta 26.10.2015 Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Tiivistelmä: Vesilahdella Rautialassa suoritettiin 26.10.2015 arkeologinen valvonta

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana

Lisätiedot

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 1 Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantajat: Pirkanmaan

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011

Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 M U S E O V I R A S T O 16.2T-1-1 TIIVISTELMÄ VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Museovirasto, arkeologian osasto Inventoija:

Lisätiedot

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula Kolho-Uitonsalmi viemärilinjauksen arkeologinen inventointi 2012

Mänttä-Vilppula Kolho-Uitonsalmi viemärilinjauksen arkeologinen inventointi 2012 1 Mänttä-Vilppula Kolho-Uitonsalmi viemärilinjauksen arkeologinen inventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Mänttä-Vilppulan kaupunki Kansikuva: vas. T. Sepänmaa tutkii koekuoppaa linjauksen

Lisätiedot

Tuusula Vaunukangas tarkkuusinventointi 2013

Tuusula Vaunukangas tarkkuusinventointi 2013 1 Tuusula Vaunukangas tarkkuusinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Tuusulan kunta 2 Perustiedot... 2 Yleiskarttoja... 3 Tutkimus... 4 Lähtötiedot... 4 Tutkimushistoria... 4 Maastotyöt

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS KIHNIÖN KUNTA

KAAVASELOSTUS KIHNIÖN KUNTA I n s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a Oy Keskuskatu 5, 39700 PARKANO 040-833 9275, 0400-234 349, email:havanka@kolumbus.fi KAAVASELOSTUS KIHNIÖN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Lisätiedot

HÄMEENLINNA 21 AULANGONLINNA

HÄMEENLINNA 21 AULANGONLINNA HÄMEENLINNA 21 AULANGONLINNA Rautakautisen muinaislinnan alueella tapahtuneen kahvilarakennuksen laajennuksen perustuksen kaivamisen valvonta 29. - 30.5.2000 Nina Strandberg 2000 1 1. JOHDANTO Aulangon

Lisätiedot

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKKALAN KUNTA Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20317P001 Raportti 1 (7) Kalle Sisällysluettelo

Lisätiedot

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,

Lisätiedot

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Varsinais-Suomen Energia Oy, Lounaisvoima Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2

Lisätiedot