RAKENTAJAIN VUOSIKATSAUS

Transkriptio

1 RAKENTAJAIN VUOSIKATSAUS Koonnut DI Sirkka Saarinen syyskuu 2011 elokuu 2012 SYYSKUU 11 Kehäradan glykoliongelmaan löydettiin ratkaisu Helsinki-Vantaan lentoaseman itäisen kiitotien alle louhittavasta Kehäradan tunnelista löydettiin kesällä 2010 mikrobikasvustoa, joka käyttää ravinnokseen lentokoneiden jäänestossa käytettävän glykolin hajoamistuotteita. Glykolin hajoamistuotteet lyhentävät rakennusmateriaalien käyttöikää. Lisäksi hajoamistuotteista aiheutuu hajuhaittaa. Ongelmaan löydettiin ratkaisu. Kalliotunnelin sisäpuolelle rakennetaan ilmatiiviit eristerakenteet yhteensä 1500 metrin matkalle molempiin ratatunneleihin glykolia kestävänä betonirakenteena. Lisäksi asematiloihin, pystykuiluihin ja jalankulkukäytäviin rakennetaan vastaavia eristysrakenteita. Hajuhaitta poistetaan alipaineistamalla kallion ja eristerakenteen välinen tila. Rakentaminen aiheuttaa tunnelissa lisälouhintoja, jotka ajoittuivat keväälle Glykolin aiheuttamat lisäkustannukset Kehäradalle ovat noin 45 miljoonaa euroa. Kustannukset on tarkoitus jakaa puoliksi Liikenneviraston ja Finavia Oyj:n kesken. Lahjoitukset sähköturvallisuuden edistämiseksi Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK teki mittavat lahjoitukset kahdelle suomalaiselle yliopistolle. Lappeenrannan teknillinen yliopisto sai viiden vuoden apulaisprofessuuria varten euroa ja Aalto-yliopisto euron lahjoituksen. LUT:ssa professuurin opetus- ja tutkimusalue on Smart Grid ja sen sähköturvallisuus ja energiatehokkuus. Tutkimuksen keskeisin tavoite on tutkia Smart Grid -ympäristön sähkönjakeluverkkojen ja kiinteistöasennusten sähköturvallisuuskysymyksiin ja energiatehokkuuteen liittyviä tarpeita ja vaikutuksia sekä tuottaa ratkaisuja ongelmallisiksi koettaviin kysymyksiin. Aalto-yliopistossa tavoite on tukea uuden sähköisen talotekniikan koulutusta ja tutkimusta. Tätä varten yliopistoon perustetaan alaan keskittyvä uuden urajärjestelmän mukainen professuuri. Yrityskauppoja Oilon osti kotimaisen teollisuuskylmätekniikkaan ja teollisuuslämpöpumppuihin erikoistuneen Oy Scancool Ab:n. Scancoolin palveluksessa työskentelee 65 henkilöä ja liikevaihto vuonna 2011 oli noin 14 miljoonaa euroa. Yrityskaupan myötä Oilon -konsernin henkilöstömäärä kasvoi yli 350:n ja koko konsernin liikevaihto tulee olemaan noin 70 miljoonaa euroa. Suomen Talokeskus Oy osti lahtelaisen suunnittelutoimisto LVI-LeeVi Oy:n liiketoiminnan. Vuonna 2000 perustettu LVI-LeeVi on erikoistunut lämmitys-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmien suunnitteluun. Ramboll Finland Oy osti espoolaisen Entrecon Oy:n liiketoiminnan. Vuonna 1995 perustetun Entreconin osaamisalueita ovat liikekiinteistöjen ja kaupunkiympäristöjen kaupallinen suunnittelu, sijaintianalyysit ja vähittäiskaupan verkostosuunnittelu sekä liikeideoiden ja liiketilahallinnon konsultointi. Entrecon työllistää viisi henkeä. PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA Isännöintiliitto palkitsi Mauri Niemelän, Etuisännöinnin ja Matinkylän Huollon Isännöintiliiton Isännöitsijä palkinnon sai Oulun Isännöitsijätoimisto Oy:n toimitusjohtaja Mauri Niemelä. Niemelä, 50, palkittiin vakuuttavasta isännöintipalvelusta, arjen viestinnän kehittämisestä sekä perusteellisesta ja ihmisläheisestä tavasta palvella asiakkaita. Niemelä on panostanut arjen viestinnän kehittämiseen. Esimerkiksi Tervetuloa taloon -opas- 7

2 tiedotteen tarkoituksena on tehdä asumisen arki uusille asukkaille mahdollisimman vaivattomaksi. Isännöintiliiton Isännöintiteko palkinnot saivat espoolaisen Etuisännöinnin perusteellinen dokumentointi sekä Matinkylän Huolto Oy:n laajamittaiset kunnossapidon periaateohjelmat. Etuisännöinnin kehittämässä dokumentointijärjestelmässä kaikki yrityksen puhelut kirjataan ylös, tehtävistä pidetään kirjaa ja asiakkaiden laskuilta löytyvät tiedot kaikista veloitettavista toimenpiteistä. Matinkylän Huolto Oy:n kunnossapidon periaateohjelmat ohjaavat taloyhtiöiden omaisuudenhoitoa 10 vuoden aikajänteellä Helsingin Stockmannin pysäköintilaitos sai kansainvälisen tunnustuksen Helsingin keskustan Stockmannin Q-Park-pysäköintihalli voitti kansainvälisen European Parking Award -palkinnon uusien pysäköintilaitosten kategoriassa. Voiton perusteena olivat pysäköintiä edistävät käytännöt sekä kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen. Mannerheimintien alle rakennettu kolmikerroksinen, 600-paikkainen pysäköintihalli otettiin käyttöön vuonna Pyhän Laurin kappelille eurooppalainen arkkitehtuuripalkinto Avanto Arkkitehdit Oy:n arkkitehtien Anu Puustisen ja Ville Haran suunnittelema Vantaan Pyhän Laurin kappeli voitti The European Copper in Architecture Awards -arkkitehtuurikilpailun. Kilpailuun osallistui eri puolilta Eurooppaa kaikkiaan 66 työtä, joista loppukilpailussa oli mukana 7 työtä. Palkinto jaetaan tunnustuksena kuparin käytöstä eurooppalaisissa arkkitehtuurissa. Pyhän Laurin kappelissa on käytetty samoja materiaaleja kuin lähialueen vanhoissa rakennuksissa ja kappelin katto on patinoitua kuparia, kuten lähellä sijaitsevassa keskiaikaisessa Pyhän Laurin kirkossakin. Monissa sisätilojen katoissa on käytetty siirrettäviä, rei itettyjä taiteilija Pertti Kukkosen käsin patinoimia kuparilevyjä. Salien suurissa lasiseinissä on patinoitua kupariverkkoa, joka erottaa sisätilat ja ulkopuolella sijaitsevan hautausmaan toisistaan Vihiluodon Kala sai Pohjois-Suomen rakennusteko -tunnustuksen Vihiluodon Kalan tuotantorakennus ja kalaravintola oli Pohjois-Suomen paras rakennusteko vuonna Kohteessa on yhdistetty omaleimainen arkkitehtuuri ja kokonaistaloudellisuus. Rakennusta ulkopuolelta tarkasteltaessa on vaikea kuvitella, että kysymyksessä on tuotantorakennus. Hankkeen rakennuttajana toimi oulunsalolainen yritys Vihiluodon Kala Oy. Yrityksen hallituksen puheenjohtaja on Antti Vuolteenaho ja toimitusjohtaja Seppo Helanen. Hankkeen pääsuunnittelusta vastasi arkkitehti Janne Pihlajaniemi Arkkitehdit m3 Oy:stä. Kohteen pääurakoitsijana toimi NCC Rakennus Oy. Sisätilojen rakennustöissä päävastuun kantoi Sisärakenne Kukkola Oy. Limingan kunnan puolesta hankkeessa oli mukana kunnanarkkitehti Pentti Kela. Palkinnon myöntäneen YTR:n (= RIA, RIL, RKM, SAFA, OI, LVI) tarkoituksena on rakennus- ja yhdyskuntatekniikan edistäminen ja niihin liittyvien kulttuuriperinteiden vaaliminen Heikius Hus Asuntomessujen yleisöäänestyksen voittajatalo Kesällä 2011 Kokkolassa järjestettyjen asuntomessujen yhteydessä järjestettiin yleisöäänestys, jossa valittiin messutalojen joukosta paras talo, paras sisustus ja paras piha. Yleisön suosikki oli Heikius Hus, joka voitti kaikki kolme kategoriaa. Lähes yhtä selkeä kakkonen oli Kannustalon Aarre, joka otti toiset sijat talo- ja sisustuskategorioissa sekä kolmossijan pihaäänestyksessä. Muita palkintosijoille yltäneitä kohteita olivat Merilinna Kreivitalo sekä Anvia Koti. 8 sirkka saarinen

3 Kaikki kolme äänestyskategoriaa voittaneen Heikius Husin vahvuuksia olivat yleisön mielestä tilaratkaisut, valoisuus ja saunatilat. Rakennuttaja ja näytteilleasettaja on Heikius Hus-Talo Ab, pääsuunnittelija Kaj Heikius ja arkkitehtisuunnittelija Elisa Ahlqvist. Sisustuksesta vastasi Pernilla Sundell ja pihasuunnittelusta Maj Ahlvik Tampereen Rakennustietopalkinnon sai As Oy Ilmarinkatu 21, 23 ja 25 Vuoden 2011 Tampereen Rakennustietopalkinnon sai As Oy Ilmarinkatu 21, 23 ja 25. Se sijaitsee Tampereen Kalevassa, joka on yksi maamme edustavimmista jälleenrakennuskauden aikana toteutetuista kaupunginosista. Palkittu asunto-osakeyhtiö on hyvä esimerkki siitä, miten hyvällä suunnittelulla ja ripauksella rohkeutta voidaan kohottaa kokonaisen asuinalueen ilmettä. Rakennustietosäätiö RTS:n alueellinen Rakennustietopalkinto myönnetään vuosittain yksityiselle henkilölle tai työryhmälle, joka on Tampereen Rakennustiedon toimialueella erityisesti edistänyt hyvää kaavoitus-, rakennus- tai kiinteistönpitotapaa tietoa tuottamalla, jakamalla tai sitä hyväksi käyttämällä. TAPAHTUMIA LOKAKUU 11 Rakennusten energiatarpeet muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa rakennusten lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeeseen. Ilmatieteen laitos ja Aalto-yliopisto selvittivät tutkimuksessa muuttuneita ilmasto-olosuhteita, joita hyödynnettiin rakennusten energiamääräysten ja -laskennan uudistuksessa vuonna Uudet uudisrakennusten energiamääräykset tulivat voimaan Tutkimusta rahoittivat ympäristöministeriö ja Sitra. Tulosten mukaan tutkittujen esimerkkirakennusten lämmitysenergian tarve vähenee vuoteen 2030 mennessä noin % ja jäähdytysenergian tarve kasvaa vastaavasti %. Koska rakennusten jäähdytystarve on lämmitystarpeeseen verrattuna melko pieni, rakennusten kokonaisenergiankulutus vähenee vuoteen 2030 mennessä 4 7 %. Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla voidaan toisaalta vaikuttaa merkittävästi myös kasvihuonekaasujen vähenemiseen. Energialaskennan uusi testivuosi TRY2012 Suomen eri lämpötilavyöhykkeillä muodostettiin Vantaalla, Jyväskylässä ja Sodankylässä tehtyjen säähavaintojen perusteella. Testivuoden kutakin kalenterikuukautta vastaa todellinen historiallinen kuukausi, joka valittiin jaksolta Kalenterikuukausien valinta tehtiin tilastollisella menetelmällä tarkastellen lämpötilaa, kosteutta, auringon säteilyä ja tuulen nopeutta. Näitä neljää säämuuttujaa painotettiin sen mukaan, kuinka paljon ne vaikuttavat Suomessa rakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen. TVO toteuttaa parannuksia Olkiluodon ydinvoimaloihin Teollisuuden Voima Oyj jätti Olkiluodon ydinvoimalaitoksen turvallisuusselvityksen loppuraportin Säteilyturvakeskukselle. Selvitysprosessi ei TVO:n mukaan tuonut esille suuria muutostarpeita. Yhtiö aikoo kuitenkin tulevaisuudessa parantaa entisestään varautumista selvityksen lähtökohtina olleisiin uhkiin eli sähkön syötön ja merivesijäähdytyksen estymiseen. TVO:n Säteilyturvakeskukselle jättämä loppuraportti on osa koko EU:ssa tehtäviä ydinvoimalaitosten turvallisuusselvityksiä. Eurooppa-neuvosto päätti maaliskuussa toteuttaa koko Euroopan laajuisen ydinvoimalaitosten turvallisuusselvityksen Japanin Fukushiman ydinvoimalaitoksella sattuneen onnettomuuden jälkeen. Yrityskauppoja Skanska Infra Oy osti infra-alalla toimivan Soraset Yhtiöt Oy:n. Sorasetin liikevaihto vuonna 2010 oli yli 100 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa on noin 270 henkeä. Soraset kasvoi merkittävästi vuonna 2010, kun se osti itseään suuremman infra-alan yhtiön Niska & Nyys- 9

4 sönen Oy:n koko osakekannan. Kaupan myötä Skanska Infran liikevaihto kaksinkertaistui. Vuonna 2010 yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 330 henkeä. Rudus Oy osti Karvian Betoni ja Sora Oy:n ja Kauhajoen Valmisbetoni Oy:n. Ostettujen yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 5 miljoonaa euroa. Ramboll Finland Oy osti Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy:n, joka on rakennesuunnitteluun ja projektinjohtotehtäviin erikoistunut suunnittelutoimisto. Yhtiön palveluksessa on noin 60 rakennesuunnittelun ammattilaista. Ramboll toimii Suomessa 1300 asiantuntijan voimin ja 27 paikkakunnalla tarjoten konsultti- ja asiantuntijapalveluita talo-, infra-, teollisuus-, energia- sekä vesi- ja ympäristötoimialoilla ja liikkeenjohdon konsultoinnissa. PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA Eiranrannan puistot Helsingissä Vuoden 2011 Ympäristörakenne Eiranrannan kolmen puiston kokonaisuus Helsingissä palkittiin Vuoden 2011 Ympäristörakenne -tunnustuksella. Pyhiinvaeltajanpuisto, Pyhän Birgitan puisto ja Rantakallionpuisto muodostavat luontevan ja korkeatasoisen jatkon Kaivopuiston ja Eiranrannan puistovyöhykkeelle. Kunniamaininnan kilpailussa sai Vähätori Turussa. Voittajakohteen osalta kunniakirjat saivat rakennuttamisesta Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto, suunnittelusta Ramboll Finland Oy ja Arkkitehtitoimisto Pertti Pääsky Oy sekä toteutuksesta VRJ Etelä-Suomi Oy ja Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara Läntinen kaupunkitekniikka. Kunniamainintakohteen osalta palkittiin kunniakirjoin rakennuttamisesta Turun Kiinteistölaitos, suunnittelusta Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimisto sekä taiteilija Saara Ekström ja toteutuksesta Destia Oy Lounais-Suomen tulosyksikkö, HÅK Graniitti Oy, Turku Energia, Turun Viherliikelaitos ja HT Laser Oy MANK palkitsi ROTIn ja Eero Reijosen Maarakennusalan Neuvottelukunta MANK ry myönsi Tömppä tunnustuksen rakennetun omaisuuden tilaa arvioivalle ROTI-toiminnalle. ROTI on rakennetun ympäristön tilaa raportoiva järjestelmä, jonka osallistujina on laaja joukko rakennusalan keskeisiä toimijoita ja asiantuntijoita. ROTI-työskentelyn koordinoinnista on huolehtinut Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Järjestelmän esikuvina ovat Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa infrastruktuurin tilan arviointiin kehitetyt järjestelmät. MANK myönsi Pikkutömpän Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n puheenjohtajalle, kansanedustaja Eero Reijoselle. Hänet tunnetaan rakennusalan kehittäjänä, yritysjohtajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. MANKin diplomityöstipendit myönnettiin Kyösti Kanervalle, Johanna Kesälälle ja Antti Kuosmaselle Skanskan Manskun Rastille tietomallipalkinto Teklan kolmatta kertaa järjestämän tietomallikilpailun, Tekla BIM Awardsin voitti Skanskan Manskun Rasti, joka koostuu neljästä toimistotalosta. Urakan ensimmäinen vaihe, kaksi 8-kerroksista rakennusta, valmistui vuonna Kohteen rakennuttaja oli Skanska Commercial Development Finland. Tietomallin hyödyntäminen ja käyttö kohteessa oli uraauurtavaa. Urakalle luotua tuotantomallia, johon on yhdistetty eri alojen mallit, on hyödynnetty monipuolisesti muun muassa työturvallisuuden näkökulmasta. Aino-Kaisa NUOTIO 10

5 Paras betonijulkisivun arkkitehtuuri palkittiin Vuoden 2011 Betonijulkisivu -arkkitehtuuripalkinnon voitti Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy Helsingistä kohteellaan Helsingin Asumisoikeus Oy Kaanaankatu 6 ja Kumpulan Kiinteistöt Oy Kaanaanpiha 4. Kohteen suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Risto Huttunen, Paula Leiwo ja Mikko Blomberg. Voittajakohteen mittava, 175 asuntoa käsittävä rakennuskokonaisuus liittyy kaupunkikuvallisesti Arabianrannan teollisuus- ja asuinrakennusten mittakaavaan. Talon kadunpuoleiset julkisivut ovat kaavoituksen mukaisesti paikalla muurattua punatiiltä. Sisäpihan julkisivut perustuvat valkobetonielementtien toistoon ja peilaukseen, joiden sommittelussa on muistumia arabialaisesta ornamentiikasta Suomalaisille aurinkoenergian kehittäjille tunnustusta Tekniikan Akatemia myönsi tunnustuspalkinnot kahdelle suomalaiselle tutkijalle ja kolmelle yritykselle aurinkoenergian kehittämisestä. Millennium Distinction Awards -palkinnon saivat professori Jouko Korppi-Tommola Jyväskylän yliopistosta ja professori Helge Lemmetyinen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Palkitut yritykset olivat Vacon Vaasasta sekä vantaalaiset Beneq ja Naps Systems Tampereen Ratinanranta sai vuoden 2011 Kestävä Kivitalo -palkinnon Vuoden 2011 Kestävä Kivitalo -palkinto myönnettiin tunnustuksena Tampereen kaupungin kehitys- ja kaavoitustyöstä Ratinanrannan asuinalueen suunnittelussa ja toteutuksen ohjauksessa. Aluetta on suunniteltu ja toteutettu kaupungin eri yksiköiden yhteistyössä Ratina-projektin johdolla. Palkinnon saivat Tampereen kaupunki, alueen asemakaavoittajana toiminut arkkitehti Juha Jaakola sekä arkkitehti Mikko Järvi. Kestävä Kivitalo -palkinto myönnetään henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat osallistuneet laadukkaasti tiilestä ja betonista paikalla rakennettujen rakennusten toteutukseen. Toiminalle luotiin suuntaviivat vuonna 1994 Rudus Oy:n aloitteesta Matti Harjuniemelle Oskari Vilamon rahaston palkinto Oskari Vilamon rahaston tunnustuspalkinto myönnettiin Rakennusliiton puheenjohtajalle Matti Harjuniemelle. Hän on rakentajien edusmiehenä pyrkinyt laajentamaan perinteisen edunvalvonnan käsitettä koko alan eduksi. Hän on kiinnittänyt erityistä huomiota rakennusalan työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseen, alan tuottavuuden parantamiseen, työssä jaksamiseen sekä työterveyden parantamiseen. Rakentamisen laatu ja rakennusalan arvostuksen nostaminen sekä harmaan talouden vastainen taistelu ovat olleet myös keskeisiä asioita Harjuniemen työssä. Oskari Vilamon rahaston väitöskirjapalkinnon sai tekniikan tohtori Marko Keskinen ja lisensiaatintyöpalkinnon tekniikan lisensiaatti Kia Aksela. Rahaston diplomityöpalkinnot myönnettiin arkkitehti Merja Erkkilälle, arkkitehti Tuomo Hirvoselle, arkkitehti Satu Huuhkalle, diplomi-insinööri Tuomo Järvenpäälle, diplomi-insinööri Ville Lehtoselle, diplomi-insinööri Miro Ristimäelle, diplomi-insinööri Tero Sundströmille sekä diplomi-insinööri Mari Vuoriselle Vuoden 2011 puupalkinto Pilke-talolle Vuoden 2011 Puupalkinnon sai Metsähallituksen Pilke-talo Rovaniemellä. Nelikerroksinen toimisto- ja näyttelyrakennus Pilke on Suomen suurimpia puurakennuksia. Bruttoalaltaan rakennus on noin neliömetriä. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy ja sen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Teemu Palo. Arto SUIKKA 11

6 Pilke on esimerkki ekologisen puurakentamisen huippuosaamisesta. Rakennuksen puuarkkitehtuuri on kaunista ja hyödyntää puun mahdollisuuksia monilla eri tavoin sekä rakenteellisesti että pinnoissa. Talossa on liimapuinen pilaripalkkirunko, joka näkyy myös sisätiloissa. Julkisivut ovat puulla paikalla verhottuja puuelementtejä Opiskelijoiden idea- ja suunnittelukilpailun voitto Ouluun Kansainvälisen yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille suunnatun idea- ja suunnittelukilpailu SuvelaSURGEn pääpalkinnon euroa voitti Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoista koostunut joukkue. Kilpailu oli osa Helsingissä järjestettävää kestävän rakentamisen maailmankonferenssia. Kilpailun tavoitteena oli löytää kestävän rakentamisen mukaisia ideoita Espoon Suvelan alueen kehittämiseksi. Kilpailuun saapui yli 60 ideaa 14 maasta. SuvelaSURGE järjestettiin SB11 Helsinki -konferenssin ja Espoon kaupungin yhteistyönä. Kilpailun toteutuksesta vastasivat VTT ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. TAPAHTUMIA MARRASKUU 11 Opas harmaan talouden torjuntaan Rakentamispalveluiden tilaajille koottiin opas hämäräyrittäjien tunnistamiseksi ja välttämiseksi. Rakenna reilusti! -opas on suunnattu taloyhtiöille, isännöitsijöille, rakennuttajille ja pääurakoitsijoillekin. Netistä maksutta ladattavan oppaan julkaisijoina ovat Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA sekä Tilaajavastuu.fi-palvelu. Oppaan voi ladata osoitteesta: tilaajavastuu.fi/rakenna_reilusti Vain viidennes rakennustyömaista torjuu harmaata taloutta Verotarkastusyksikön loka marraskuun vaihteessa tekemät valvontaiskut paljastivat, että Rakennusteollisuuden kanssa sovitut harmaan talouden vastaiset menettelyt olivat käytössä vain noin joka viidennellä tarkastetulla työmaalla. Koko Suomen kattaneen viikon mittaisen valvontakampanjan aikana tehtiin kaikkiaan 312 rakennustyömaakäyntiä kohteisiin, joiden yhteenlaskettu urakkasumma oli yhteensä kaksi miljardia euroa. Rakennusteollisuuden kanssa sovittuihin harmaan talouden vastaisiin menettelyihin kuuluvat muun muassa kuvalliset tunnisteet työmaalla, rakennustyömaan kaikkien työntekijöiden ja heidän työnantajiensa tunnistaminen sekä tietojen jatkuva ylläpito. Sähköisessä muodossa toteutettu kulkulupajärjestelmä oli käytössä 49 prosentilla tarkastetuista työmaista. Työmaiden valvontakäynneillä havaittiin puutteita myös tilaajavastuulain noudattamisessa. Lain mukaan tilaajan tulee ennen vuokratyövoiman käyttöä koskevan sopimuksen tai alihankintasopimuksen tekemistä pyytää sopimuspuoleltaan selvitys lakisääteisten velvoitteiden noudattamisesta ja sovellettavista työehdoista. Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä voi seurata laiminlyöntimaksu. Uusi korkeakoulu sai nimeksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Taideteollisen korkeakoulun ja Insinööritieteiden korkeakoulun arkkitehtuurin laitoksen yhdessä muodostama uusi korkeakoulu aloitti toimintansa tammikuun ensimmäisenä päivänä Nimeksi on päätetty Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Uusi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on muotoilun, median, arkkitehtuurin ja taiteen korkeakoulu, joka kokoaa yhteen ihmislähtöisten ympäristöjen suunnittelun ja toteutuksen alueet. 12

7 Yrityskauppoja Kone osti Quality Elevator Sales and Service, Inc. -nimisen hissien huoltoyhtiön Yhdysvalloista. Quality Elevatorilla on kaksi toimipaikkaa ja se työllistää 65 henkeä. Marinetek osti ruotsalaisen venesatamarakentaja Svenska Flytpontoner Ab:n. Suomalainen Marinetek Group -konserni toimii 13 tytäryhtiön ja jälleenmyyntiverkoston välityksellä yli 40 maassa, ja sillä on valmistusta 15 maassa. Kone sopi ostavansa Skotlannissa toimivan itsenäisen hissipalveluyhtiön Lift Maintenance Limitedin. Ostettava yritys työllistää yli 70 hissien kunnossapidon ja modernisoinnin osaajaa. Rejlers Oy sopi ostavansa Ramboll Finland Oy:ltä teollisuuden automaatio- ja sähköpuolen suunnittelu- ja konsulttipalveluiden liiketoiminnan. Kauppa pannaan täytäntöön Kaupan myötä Rejlersin henkilöstömäärä kasvaa noin 430 henkeen. Suomen Talokeskus Oy osti Rakennuttajapalvelu Markku Haikala Oy:n. Talokeskus vahvistaa kaupalla Jyväskylän aluetoimistoa ja laajentaa toimintansa asuinkiinteistöihin. Ostettu yritys on erikoistunut asuinkiinteistöjen peruskorjaushankkeiden ja saneerausten valvontaan ja rakennuttamiseen. Ramboll vahvisti vesialan osaamistaan ostamalla Kiuru & Rautiainen Oy:n, joka on vuonna 1995 perustettu vesihuollon asiantuntijatoimisto. PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA Technopolis sai Teknologiasta Tuotteiksi -säätiön tunnustuksen Teknologiasta Tuotteiksi -säätiö myönsi Technopolis Oyj:lle euron tunnustuspalkinnon. Säätiön mukaan Technopolis on onnistuneesti tuotteistanut innovatiivisen palvelukonseptin, joka yhdistää asiakkaat, heitä tukevat palvelut sekä nykyaikaiset kiinteistöt, joissa on hyvä ja energiatehokas sisäympäristö. Vuonna 1994 perustetun Teknologiasta Tuotteiksi -säätiön toiminta-ajatuksena on palkita tunnustuspalkinnoin yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä. Päätökset palkittavista tahoista tekee säätiön hallitus. Säätiön hallituksessa on edustus seuraavista organisaatioista: Finpro, Finnvera, työ- ja elinkeinoministeriö, Keksintösäätiö, Sitra, Tekes, ympäristöministeriö, Iitin kunta ja Halton Oy Kiinteistöalan Uroteko -palkinto Kari Kolulle Kiinteistöalan ensimmäinen Uroteko -palkinnon sai Finnreit-rahastoyhtiön osakas ja hallituksen puheenjohtaja Kari Kolu. Palkintoraati kiitti esityksessään Kari Kolun toimintaa Renor Oy:n toimitusjohtajana ja innovaattorina. Hän on saanut useana vuonna aikaan erinomaisia tuloksia teollisuuskiinteistöjen ja suojeltujen kiinteistöjen muuntamisesta luoviksi ja kiinnostaviksi toimintaympäristöiksi. Kari Kolu tunnetaan myös keskustelua herättävistä esityksistään. Palkintoraatiin kuuluivat: Kai Keituri, Kaj Hedvall, Kari Virta, Jouko Lahti ja Kaisa Saarela Putkiset vuoden LVI-urakoitsija Vuoden 2011 LVI-urakoitsijaksi valittiin keravalainen Putkiset Oy. Putkiset konsernin muodostavat Putkiset Oy sekä Martinlaakson Sähkö Oy ja LVI- Vesalainen Oy. Putkiset toimii Uudenmaan alueella. Yhtiö aloitti toimintansa vuonna Yrityksessä työskentelee 90 ammattilaista ja sen liikevaihto oli 11,5 miljoonaa euroa vuonna Perheyhtiötä johtavat toisen polven yrittäjät, toimitusjohtaja Jouni Rosimo ja Marjut Rosimo. Vuoden LVI-urakoitsijan valitsivat teollisuuden, tukkukaupan, suunnittelun ja rakennuttajien edustajat Marko Sundholm, Pasi Paakkunainen, Mikko Äyräväinen ja Juha Muttilainen. 13

8 Musiikkitalossa Vuoden Lattia Lattian- ja seinänpäällysteliitto valitsi Vuoden Lattiaksi Parketti Romanoff Oy:n urakoiman Helsingin Musiikkitalon lattianpäällystetyöt. Perusteluiden mukaan Helsingin Musiikkitalo Töölönlahden rannalla kuuluu Suomen haastavimpiin rakennuskohteisiin. Rakennusprojektissa käytettiin suuri määrä erilaisia lattiamateriaaleja, joiden asentaminen toteutettiin suunnittelijan haastavien toiveiden mukaan. SIRKKA SAARINEN Kuopion Rakennustietopalkinto Joensuun kaupungin tekniselle virastolle Vuoden 2011 Kuopion Rakennustietopalkinto myönnettiin Joensuun kaupungin tekniselle virastolle tunnustuksena Penttilän uuden asuntoalueen suurprojektista. Tunnustuksen saivat projektissa ansiokkaasti toimineet tekninen johtaja Anu Näätänen, kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen, toimistorakennusmestari Hannu Tarssanen, projektipäällikkö Tero Toivanen ja kaavoitusarkkitehti Touko Linjama. Mallikelpoisesti hoidettu Penttilän teollisuusalueen maanhankinta, kaavoitus arkkitehtikilpailuineen ja mittava maaperän puhdistusoperaatio ovat mahdollistaneet toteutuksen ripeän käynnistämisen alueen rakentamiseksi kestävän kehityksen mallialueeksi Kansanedustaja Eero Reijonen on Vuoden Rakennusmestari 2011 Valtakunnallisen Vuoden Rakennusmestari palkinnon sai kansanedustaja, rakennusmestari Eero Reijonen. Vuoden Nuoreksi Rakennusmestariksi valittiin hyvinkääläinen Mika Kuukkanen. Palkintolautakunta painottaa valinnassaan Eero Reijosen toimintaa ja merkittäviä ansioita rakennusalan työnjohdon koulutuksen eli rakennusmestarikoulutuksen uudelleen järjestämisessä. Aktiivisella ja määrätietoisella toiminnallaan Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n puheenjohtajana hän sai rakennusteollisuuden, alan viranomaiset ja ammattikorkeakoulut vakuuttuneiksi rakennusmestarikoulutuksen välttämättömyydestä rakennusalan työnjohtajapulan poistamiseksi. Hänen aloitteensa johti uuden rakennusmestarikoulutuksen alkamiseen syksyllä Vuoden Nuori Rakennusmestari/Insinööri -huomionosoituksella palkitaan vuosittain jo jonkin verran ansioitunut nuori osaaja. Mika Kuukkasen vallintaan vaikuttivat erityisesti 25-vuotiaan rakennusmestarin (AMK) poikkeuksellisen vahva osaaminen, neuvottelukyky ja osoitettu johtamistaito Metehe sai JC-Vientitykki palkinnon Suomen Nuorkauppakamarit ry myönsi JC-Vientitykki palkinnon teräsohutlevyjen maahantuoja ja jatkojalostaja Metehe Oy:lle. Lisäksi palkintoraati myönsi Vientitykki kunniamaininnan polttimia valmistavalle Oilon-yhtiöille. Vuonna 1998 perustettu Metehe toimii Lappeenrannan Joutsenossa ja työllistää henkeä. Yrityksellä on pitkälle kehitetyt innovatiiviset tuotteet, joita yritys on itse lähtenyt rohkeasti viemään Euroopan markkinoille. Vuonna 2010 Metehen liikevaihto oli noin 15 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli noin 55 prosenttia. Päävientialueet ovat Venäjä, Ukraina, Puola, Baltia, Saksa ja Sveitsi. Vientitykki kunniamaininnan saanut Oilon-yhtiöt on iso konserni, joka toimii usealla mantereella. Oilon valmistaa öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimia voimalaitoksiin, teollisuuteen, ongelmajätteen polttoon, lämpölaitoksiin ja laivoihin. 14

9 Norjan konserttitalo Kilden on Vuoden 2011 Teräsrakenne Vuoden Teräsrakenne palkinto myönnettiin teatteri- ja konserttitalo Kildenille. Voittanut kohde on suomalaisen arkkitehti- ja teräsrakentamisosaamisen edustava näyte Norjan Kristiansandissa. Syyskuussa 2011 käyttöön otettu rakennus kokoaa yhteen kaupungin esiintyvän taiteen instituutiot, eli se on sekä teatteri-, ooppera- että konserttitalo. Palkinto jaettiin Kildenin arkkitehtisuunnittelun kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta tehneelle Arkkitehtitoimisto ALA Oy:lle, rakennuksen teräsrungon toimittaneelle Ruukki Construction Oy:lle sekä hankkeen norjalaiselle rakennuttajalle, pääurakoitsijalle ja rakennesuunnittelijalle. Palkintolautakunta arvosti rakennuksen ekspressiivistä arkkitehtuuria, joka perustuu teräksen luovaan käyttöön. Ulokemainen rakennusvolyymi on toteutettu innovatiivisena teräsrakenteena. Konsertti- ja teatterisalien ison yhtenäisen tilan vaatimat pitkät jännevälit on ratkaistu teräksisten ristikkorakenteiden avulla. Voittajan valitsi asiantuntijajäsenistä koostunut palkintolautakunta, jonka puheenjohtajana toimi professori Antti-Matti Siikala Helsingin Musiikkitalo sai RIL-palkinnon Helsingin Musiikkitalo sai Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL:n myöntämän vuoden 2011 RIL-palkinnon. Musiikkitalon rakennuttamisesta vastasi Senaatti-kiinteistöt ja urakoitsijana toimi SRV. RIL-palkinnon voittajan valitsi toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Keskuskauppakamarista. Erityisesti Penttilää miellytti, että rakennus istuu kulttuurihistoriallisesti tärkeään kaupunkimiljööseen hyvin. Se jäsentää tilaa, jota reunustavat yhtäällä Eduskuntatalo ja Mannerheimintie; toisaalla Töölönlahti, Sanomatalo ja Kiasma. Rakentamisen laatu on korkea. Suunnittelun lähtökohtana on ollut 200 vuoden elinkaari. Palkitut: Tilaaja/rakennuttaja: KOy Helsingin Musiikkitalo/Senaatti-kiinteistöt, Juha Lemström, Petri Turku, Juha Niemelä, Tuomo Hahl; Rakennuttajakonsultti: ISS Proko Raine Nieminen ja A-Insinöörit Juhani Karhu; Pääsuunnittelija ja arkkitehti: LPR-Arkkitehdit Oy, Marko Kivistö, LPR-Arkkitehdit Oy; Rakennesuunnittelija: Vahanen Oy Tero Aaltonen ja Insinööritoimisto Matti Ollila & Co; Erikoissuunnittelu: Nagata Acoustics, Yasuhisa Toyota; Pääurakoitsija: SRV, Juha Pekka Ojala, Markku Muhonen, Jukka Nikkola, Heimo Sillanpää, Maija Saastamoinen, SRV. Jaettu kakkossija Crusellin sillalle ja Messukeskuksen hallille Kilpailun toisen sijan jakoivat Helsingissä sijaitseva Crusellin silta ja Helsingin Messukeskuksen uusi halli 7. Crusellin sillan tilaajana oli HKR, Katu- ja puisto-osasto, pääsuunnittelijana WSP Finland Oy, arkkitehtisuunnittelijana Arkkitehtitoimisto Jussi Tervaoja Oy ja rakennesuunnittelijana WSP Finland Oy. Pääurakoitsijana kohteessa oli Skanska Oy. Helsingin Messukeskuksen uuden hallin rakennuttaja oli Suomen Messut Osuuskunta, arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy, rakennesuunnittelusta Aaro Kohonen Oy, geoteknisestä suunnittelusta Geotek Oy, lvias-suunnittelusta Projectusteam Oy, paloturvallisuudesta L2 Paloturvallisuus Oy, liikennesuunnittelusta Trafix Oy, julkisivuvalaistussuunnittelusta Cadvance Oy, projektinjohtourakoitsijana toimi SRV ja rakennustöiden valvojana Fennopro-Consulting Oy Aarre M. Mattisen säätiö palkitsi lukkokehittäjä Mika Pukarin Aarre M. Mattisen säätiön erityispalkinto myönnettiin sähköisen iloq-lukitusjärjestelmän kehittäjälle Mika Pukarille. Palkinnon myöntämisen perusteena on lukitusta koskeva innovaatio. iloq on omavoimainen sähkölukko, joka ei tarvitse oveen johdatuksia tai paristoja ja saa tarvitsemansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä. iloq-lukitusjärjestelmässä kaikki avaimet ovat samanlaisia, ja ne erilaistetaan lataamalla halutut tiedot avaimen mikrosirulle erillisillä ohjelmointilaitteilla. Lukitusjärjestelmä tarjoaa lähes rajattomasti sarjoitusmahdollisuuksia. 15

10 Mikko Rajaniemi vuoden rialainen 2011 Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry valitsi kiinteistöneuvos, KTM, RI Mikko Rajaniemen vuoden rialaiseksi Rajaniemi on toiminut useita vuosia vaativien korjausrakennuskohteiden suunnittelijana ja alaan erikoistuneen konsernin johtotehtävissä, toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Esimerkillistä Rajaniemen työssä on ollut perehtyminen korjauskohteiden ongelmiin ja osallistuminen projektien kokonaisvaltaiseen johtamiseen. Yhteistyökumppanit tuntevat Rajaniemen ahkerana, neuvottelutaitoisena ja positiivisia ratkaisuja etsivänä alan ammattilaisena Kalasataman kilpailullinen neuvottelumenettely palkittiin Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailun voittajaksi valittiin Helsingin Kalasataman keskuksen toteutuskilpailussa käytetty kilpailullinen neuvottelumenettely. Hanke on talousja suunnittelukeskuksen, kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston, terveyskeskuksen, sosiaaliviraston ja HKL:n yhteinen. Kalasataman keskuksen kokonaisuus vastaa laajuudeltaan noin kahta Kampin keskusta ja on lajissaan yksi suurimpia Euroopassa vireillä olevia hankkeita. Kehitetyllä mallilla saatiin parannettua niin tarjousten laatua kuin kustannustehokkuuttakin. Valittu malli mahdollisti erinomaisesti kummankin osapuolen intressien huomioimisen. Koska myös riskejä pystyttiin arvioimaan ennakkoon, ne voitiin ottaa jo sopimuksessa paremmin huomioon ja näin mahdollisimman paljon myös ennaltaehkäistä niitä. Ville RIIKONEN, VOIMA GRAPHICS/ KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO TAPAHTUMIA JOULUKUU 11 Lait rakennusalan harmaan talouden torjumiseksi vahvistettiin Rakennusalan harmaata taloutta torjumaan valmistellut lait vahvistettiin ja ne tulivat voimaan 15. joulukuuta. Lait koskevat veronumeroa ja rakennusalan veronumerorekisteriä, työturvallisuuslain muuttamista, verotustietojen julkisuutta ja salassapitoa sekä väestötietojärjestelmää ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalvelua. Osa lakimuutoksista tulee kuitenkin voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Uuden lain mukaan rakennustyömaalla työskentelevien on toimitettava verokortissa oleva veronumero työnantajalleen. Työmaalla työskentelevien on pidettävä esillä kuvallista tunnistekorttia, jossa veronumero näkyy. Verohallinto valmistelee lakeihin liittyvät käytännön toimenpiteet vuoden 2012 aikana. Syksyllä 2012 valmistuvasta Verohallinnon ylläpitämästä rakennusalan veronumerorekisteristä ja yleisen tietoverkon avulla käytettävästä palvelusta jokainen voi tarkistaa, onko palvelun käyttäjän yksilöimä henkilö ja veronumero merkitty veronumerorekisteriin. Verohallinto merkitsee henkilön rekisteriin hänen omasta pyynnöstään, rakennusalan työnantajan tai tunnistekortin antavan päätoteuttajan pyynnöstä tai oma-aloitteisesti. Suomeen on luokiteltu 21 ison tulvariskin aluetta Ilmastonmuutos nostaa tulvariskiä yhä useammalla seudulla Suomessa. Sade tulee talvella lumen sijasta vetenä, ja vesisateet ylipäätään lisääntyvät. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 21 aluetta, joilla tulvariskiä pidetään merkittävänä. Vesistöjen tulvimisesta johtuvat riskit ovat suurimpia Rovaniemellä ja Porissa. Meriveden nousu taas uhkaa esimerkiksi pääkaupunkiseutua ja Turun seutua. 16

11 Tulville alttiit alueet haluttiin määritellä, jotta riskit voitaisiin ennakolta ottaa huomioon esimerkiksi pelastustoimien ja maankäytön suunnittelussa. Pääomasijoittajilta 60 miljoonaa Suomen rakennusteollisuuteen vuonna 2011 Suomalaiset pääomasijoitusyhtiöt tekivät pääomasijoituksia rakennusteollisuuteen noin 60 miljoonalla eurolla vuonna Suomalainen rakennusteollisuus ei kuitenkaan kiinnostanut ulkomaisia pääomasijoittajia, sillä kaikki pääomasijoitukset olivat kotimaisten sijoittajien tekemiä. Rakennusteollisuudesta irtautumisia ei vastaavasti juurikaan ollut viime vuonna. Tiedot käyvät ilmi Suomen pääomasijoitusyhdistyksen (FVCA) tilastoista. Rakennusteollisuuteen kohdistuneet sijoitukset muodostivat melko suuren osan kaikista suomalaisten pääomasijoitusyhtiöiden tekemistä pääomasijoituksista. Kokonaisuudessaan suomalaiset pääomasijoitusyhtiöt tekivät vuonna 2011 pääomasijoituksia 358 miljoonalla eurolla sekä kotimaisiin että ulkomaisiin kohdeyhtiöihin. Vuonna 2010 lukema oli 410 miljoonaa euroa. Yrityskauppoja EMC Talotekniikka Oy lisää ja vahvistaa kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyvien teknologioiden osaamista ostamalla Arealtec Oy:n. Arealtec Oy:n Palveluksessa on 41 vakituista työntekijää, se toimii Vantaalla ja Hyvinkäällä. Suunnittelualan konsulttiyhtiö Sweco sopi ostavansa samalla alalla toimivan yritysryhmä FMC Groupin. Yrityskaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Yritysten yhdistymisen seurauksena muodostuu Suomen toiseksi suurin suunnittelualan yritys, joka työllistää Suomessa henkeä. Muodostuvasta uudesta yhtiöstä tulee Pohjoismaiden toiseksi suurin suunnitteluyritys. Yrityskauppa kasvattaa Swecon liikevaihdon noin 700 miljoonaan euroon ja henkilöstömäärän henkeen, joista on Suomessa. Ovenia Group Oy osti yli 90 prosenttia Arenna Oy:n osakkeista ja on halukas lunastamaan myös loput yhtiön osakkeista. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihtoarvio vuodelle 2011 on 35 miljoonaa euroa ja kokonaisuus hallinnoi yli 10 miljoonaa neliötä liike- ja toimitiloja sekä asuntoja. Henkilöstön määrä on yhteensä noin 400. Ramirent osti Ruotsissa sijaitsevan konevuokraamon TLM:n. TLM:n liikevaihto on yhteensä noin 8,8 miljoonaa euroa. TLM:llä on kolme toimipistettä, ja yritys työllistää 35 henkeä. Ramirentin liikevaihto Ruotsissa oli vuonna 2010 oli 145 miljoonaa euroa, ja sillä on 81 toimipistettä ympäri maan. Ramboll osti Insinööritoimisto Liidea Oy:n koko osakekannan. Liidea on vuonna 2001 perustettu liikennejärjestelmä- sekä joukkoliikennesuunnitteluun keskittyvä konsulttitoimisto. A-Insinöörit osti rakennesuunnitteluun ja rakennuttamiseen erikoistuneen Porin Juva Oy:n. Vuonna 1974 toimintansa aloittaneen Porin Juvan liikevaihto on euroa, ja sen palveluksessa on 10 henkeä. PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA Vuoden 2011 yhteistyökumppani -tunnustus Realia Groupille SATO valitsi vuoden 2011 yhteistyökumppanikseen Realia Group Oy:n osoituksena jatkuvasti kehittyvästä kumppanuudesta SATOn liiketoiminnan tavoitteiden edistämiseksi. Realia Groupiin kuuluva Realia Management Oy on ollut SATOn isännöinti- ja manageerauskumppanina vuodesta Vuoden 2011 alusta Realialla on ollut vastuullaan yhteensä noin SATOn vuokra-asunnon isännöinti Tampereella, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä sekä pääkaupunkiseudulla. 17

12 Skanskan Manskun Rasti Vuoden Työmaa 2011 Rakennuslehti valitsi Vuoden Työmaaksi 2011 Skanskan toteuttaman Manskun Rastin. Työmaan valtteina olivat mallinnuksen käyttö tuotannon työkaluna, esivalmisteiden käyttö talotekniikassa, työturvallisuuteen panostaminen sekä työmaan toimihenkilöiden ilmeisen hyvä työilmapiiri ja henki. Mannerheimintien ja Hakamäentien risteyksessä Helsingissä sijaitseva kohde on lopullisessa muodossaan neljän toimistotalon kokonaisuus, jonka ensimmäisestä talosta tulee yhtiön Suomen pääkonttori. Vuoden Asuntorakennustyömaana palkittiin Merenkulkijanrannassa Helsingissä sijaitseva YIT:n luksusasuntokohde. YIT rakentaa puretun merenkulkuoppilaitoksen tontille kaikkiaan seitsemän taloyhtiötä ja yhteensä noin 250 huoneistoa. SIRKKA SAARINEN YIT ja Skanska valtakunnallisen työturvallisuuskilpailun voittajat Turvallisuus alkaa minusta -kilpailulla haetaan talonrakennustyömaata, jossa työturvallisuusasiat on hoidettu esimerkillisellä tavalla. Vuonna 2011 voiton jakoivat YIT Rakennus Oy:n kohde Asunto Oy Kuopion Kaijankulma ja Skanska Talonrakennus Oy:n kohde As Oy Turun Weräjänvahti. Kilpailutyömaiden työturvallisuutta arvioitiin työmaiden kohdalla kolmella eri osa-alueella, jotka ovat työmaan turvallisuustasoa mittaava TR-mittaus, kaikkien työmaalla työskentelevien työtapaturmien määrä kilpailun aikana sekä rakennuttajan turvallisuustoiminnan taso. Kilpailun toteuttavat yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriö, Aluehallintoviraston Työsuojelun vastuualueet, Talonrakennusteollisuus ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Infra ry, Rakennusliitto ry, Ammattiliitto Pro ja Työturvallisuuskeskus YIT palkittiin luotettavuudesta Venäjällä YIT-konsernin Moskovan alueella Venäjällä toimiva tytäryhtiö YIT Moskovia voitti Vuoden yritys kilpailussa Korkea luotettavuus -sarjan. Vuosien talouskriisin aikana YIT Moskovia ei keskeyttänyt yhtään hankettaan, vaan aloitti uusia kohteita aiemmin tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Hankkeet rakennettiin valmiiksi suunnitellussa aikataulussa tai jo ennen sovittuja määräaikoja. Jokavuotinen Kansallinen Vuoden yritys -palkinto on maan liike-elämän tapahtuma, jossa kootaan yhteen vuoden liiketoimintatulokset. Palkinto tuo esiin parhaita yrityksiä, rakentaa venäläisen liike-elämän uutta imagoa ja edistää liiketoimintaetiikan uusia normeja maassa. TAPAHTUMIA TAMMIKUU 12 Hallitus jakoi suhdannepuskureiksi varatut Ara-tukirahat Hallitus hyväksyi käyttösuunnitelman, jolla ohjataan valtion Ara-tuotantoon tukirahojen kohdentamista vuonna Tammikuussa jaettiin koko miljoonan euron tukipotti toisin kuin viime syksyn budjettiriihessä sovittiin. Budjettineuvotteluissa ympäristöministeriö kasvatti korkotukivaltuutta 200 miljoonalla eurolla, mutta lisämiljoonilla varauduttiin suhdanteiden heikkenemiseen ja niiden käytöstä piti sopia vasta ensi syksyn suhdannetilanteen perusteella. 18

13 Painopiste on erityisesti normaalin vuokra-asuntotuotannon lisäämisessä. Koko vuokra-asuntotuotannon osuus kaikista korkotukilainoista on 79 prosenttia. Normaaliin vuokra-asumiseen ohjataan 430 miljoonaa euroa eli 42 prosenttia jaetusta valtuudesta ja erityisryhmien asumiseen 380 miljoonaa euroa eli 37 prosenttia. Erityisryhmien asuntoja tuetaan korkotukilainalla sekä siihen liittyvällä investointiavustuksella. Avustusvaltuuden määrä on 110 miljoonaa euroa. Erityisryhmien tukea myönnetään ensisijaisesti kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville ryhmille. Korkotukivaltuuksilla voidaan rakentaa noin uutta ja peruskorjata noin asuntoa. Lisäksi käyttösuunnitelmassa jaettiin 250 miljoonaa euroa takauslainojen valtuutta. Tällä summalla voitaisiin rakentaa uutta välimallin asuntoa. Käyttösuunnitelman mukaan uustuotantoon tarkoitettuja lainoja kohdennetaan nopeimmin kasvaviin keskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Korkotuki- ja takauspäätöksiä tehtäessä painotetaan erityisesti edullisten ja energiaa säästävien asuntojen uustuotantoa, joka myös eheyttää nykyistä yhdyskuntarakennetta. Perusparannukseen ohjataan korkotukea alueilla, joilla asunnot ovat korjaamisen tarpeessa, mutta niiden arvioidaan säilyvän korjauksen myötä käytössä vielä pitkään. Käyttösuunnitelma mahdollistaa myös noin asumisoikeusasunnon lainoittamisen. Tilaajavastuulain laiminlyönneistä julkinen rekisteri Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen toimintaohjelmaksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämiseksi vuosina Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva ohjelma sisältää kaikkiaan 22 hanketta. Veronumero otetaan käyttöön pakollisessa kuvallisessa tunnistekortissa syksystä 2012 alkaen. Samoin ensi syksynä otetaan käyttöön myös Verohallinnon ylläpitämä rakennusalan veronumerorekisteri, josta jokainen voi tarkistaa, onko palvelun käyttäjän yksilöimä henkilö ja veronumero merkitty veronumerorekisteriin. Lisäksi otetaan käyttöön työmaiden työntekijöiden ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamismenettely Verohallinnolle. Hallitus laajentaa tilaajavastuulain selvitysvelvollisuutta rakennustoiminnassa ja arvioi jatkossa tilaajavastuulain uudistamistarpeet. Viranomaistietojen saatavuutta helpotetaan ja yritystoiminnan läpinäkyvyyttä lisätään luomalla julkinen rekisteri laiminlyöntimaksuista. Harmaata taloutta torjutaan myös julkisissa hankinnoissa hankintalain uudistuksella. Viranomaisten välisiä tiedonvaihdon esteitä puretaan ja tarvittavat viranomaisrekisterit saatetaan joustavasti harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön. Ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevan sääntelyn toimivuudesta ja puutteista tehdään kokonaisarvio. Tämän jälkeen tehdään tarvittavat säädösmuutokset. Kansainvälisen verokeinottelun estämiseksi tehostetaan valvontaa ja ohjausta, joka kohdistuu siirtohinnoitteluun, muihin kansainvälisiin voitonsiirtoihin ja menojen kohdentamiseen sekä kansainvälisiin yritysjärjestelyihin. Harmaan talouden piirissä liikkuu vuosittain miljardia euroa ja siitä aiheutuu yhteiskunnalle taloudellisina menetyksinä 4 6 miljardin euron tappiot. Talousrikollisuuden torjuntaohjelmassa ehdotettujen toimenpiteiden tavoitteena on estää miljoonan euron vuosittaiset verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetykset. Virheiden määrä jopa kaksinkertaistunut asuntotuotannossa Omaperustaisen asuntotuotannon takuuvirhekustannukset ovat Rakennusteollisuus RT:n kyselyn mukaan yli kaksinkertaistuneet vuodesta 2006 vuoteen Niiden osuus rakentamiskustannuksista nousi 0,6 prosentista 1,4 prosenttiin. Urakkatuotannossa takuuvirhekustannukset ovat kuitenkin samaan aikaan vähentyneet. Yleisimmin asiakkaiden reklamoimia rakennusvirheitä sattuu viimeistelyssä. Tutkimuksessa yrityksiltä kysyttiin myös vuositarkastuksen jälkeisistä virhekustannuksista, joissa oli takuukustannuksia enemmän vaihtelua. Vuonna 2009 käytiin huipulla, 2,1 prosentissa, mutta seuraavana vuonna päädyttiin jo huomattavasti matalammalle tasolle. Kymmenen vuoden jälkeen paljastuvat rakennusvirheet ovat takuuvirheitä suurempia ja siten kalliimpia. 19

14 Rakennuksen pinta-alan laskemisstandardia uudistettiin Standardisoimisliitto julkaisi päivitetyn version rakennuksen pinta-alan laskemista käsittelevästä standardista SFS Standardiin on lisätty piirroksia joidenkin käsitteiden tulkintojen täsmentämiseksi. Standardin tekstin luettavuutta on myös parannettu. Käsitteet käyttöala ja asuintila on otettu uutena standardiin mukaan. Standardi määrittelee huonealan, rakennusosa-alan, huoneistoalan, kerrostasoalan, bruttoalan ja käyttöalan. Huoneistoala ja asuintila ovat tärkeitä käsitteitä muun muassa asuntoyhtiöissä ja asuntokaupassa. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen on huoneiston pinta-alaksi määriteltävä huoneistoala. Huoneistoala on ala, jota rajaavat huoneiston sisällä olevien runkorakennusosien huoneiston puoleiset pinnat. Standardin opastavissa liitteissä on selostettu säädöksiä, jotka käsittelevät rakennuksen pinta-alan laskemista Suomessa. Standardin edellinen versio oli vuodelta Asunto-osakeyhtiölaki on edellyttänyt Suomessa vuoden 1992 alusta, että pinta-alat merkitään yhtiöjärjestykseen standardin SFS 5139 mukaan laskettuna. VTT: Suomeen tarvitaan puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä VTT:n tutkimuksen mukaan Suomeen tulisi seuraavan 20 vuoden aikana rakentaa asuntoa riippuen siitä, miten Suomi houkuttelee maahanmuuttajia ja kuinka suuri osuus nykyisestä asuntokannasta poistuu. Vuodessa tämä merkitsee, että vuosina rakennettaisiin noin asuntoa ja vuosina hieman edeltäviä vuosia vähemmän. Helsingin seudun asuntotarve on maan suurin. Alueellisten väestöennusteiden perusteella uusista asunnoista reilu kolmannes rakennetaan Helsingin seudulle ja kasvukeskuksiin. Muualla Suomessa asuntoja tarvitaan lisää erityisesti Tampereen, Turun, Lahden, Jyväskylän ja Oulun seuduille. VTT:n tutkimuksessa analysoitiin asuntotuotantotarpeeseen vaikuttavien tekijöiden epävarmuutta ja kehitettiin laskentamalli vaihtoehtoisten asuntotuotantoskenaarioiden tuottamiseen. Tutkimuksen ohjausryhmään kuului sekä julkisen että yksityisen sektorin edustajia. Tutkimuksen tilasi VTT:ltä ympäristöministeriö yhdessä rakennusalan toimijoiden kanssa. Yrityskauppoja Katteita valmistavaan ja kattourakointia harjoittavaan Icopal-konserniin kuuluva Rovakate Oy myi julkisivu-urakointiliiketoiminnan yksikkönsä. Ostaja oli yksikön toimivan johdon perustama RKC Construction Oy. Oulussa toimivan julkisivu-urakointiyksikön liikevaihto vuonna 2010 oli 6 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 30 henkilöä. Ruotsalaisen konsulttiyhtiö ÅF AB:n Suomessa toimiva energiadivisioona osti pienvesivoiman suunnitteluun ja projektointiin keskittyneen Oy Vesirakentajan koko osakekannan. Vesirakentajan liikevaihto on noin 1,1 miljoonaa euroa, ja yhtiöllä on 9 työntekijää. ÅF:n kokonaishenkilöstömäärä on ja liikevaihto oli 535 miljoonaa euroa vuonna Yhtiön energiadivisioonan palveluksessa on yli energia-alan konsulttia, joista yli 200 toimii Suomessa. Loimaan Kivi Oy osti hauta- ja rakennuskiviliiketoiminnan Palin Granit Oy:ltä. Loimaan Kivi on aiemmin ollut Palin Granitin yksikkö. PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA Kopio Niinin korjausrakentamisen palvelupaketista vuoden tuote Kopio Niinin korjausrakentamisen palvelupaketti valittiin Helsingin Rakennuskeskuksen vuoden 2011 rakennustuotteeksi. Valinnan teki Rakennustiedon rakennusmateriaali- ja tuoteteollisuuden tietopalvelun päätoimikunta. Perusteena palkinnon myöntämiselle olivat palvelun asiakaslähtöisyys, laaja-alainen käyttäjäryhmä ja yhteiskunnallinen merkitys kiinteistöomaisuuden hallinnan parantamisessa. 20

15 Korjausrakentamisen hankkeiden asiakastarpeesta syntynyt palvelupaketti koostuu vanhojen rakennuspiirustusten paperi- tai muovioriginaalien sähköiseen muotoon käsittelystä, uudelleen piirtämisestä, mittatiedon keräämisestä ja viemisestä uudelleenpiirrettyihin rakennuspiirustuksiin. Tarvittaessa rakennuksen tietosisältö viedään tietomalliin asti Saint-Gobainin lasivillatehtaalle Vuoden Hyötykäyttöteko palkinto Ympäristöyritysten Liitto ry ja Uusiouutiset-lehti myönsivät Vuoden Hyötykäyttöteko palkinnon Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n Forssan lasivillatehtaalle. Tehdas on maailman ainoa biokaasua käyttävä lasivillatehdas. Biokaasulla korvataan yli puolet käytettävästä nestekaasusta. Tehdas on ottanut biokaasun käyttöön koko lasivillan valmistusprosessissa sekä rakennusten lämmityksessä Seepsula ja Rudus kiviainesalan työturvallisuuskisan voittajat Kiviainesalan vuoden 2011 työturvallisuuskilpailussa Seepsula ja Rudus saavuttivat molemmat kaksi ykkössijaa yhteensä viidessä eri kilpailusarjassa. Yhden voiton vei Lemminkäinen. Kiviainesalan työturvallisuuskilpailun mittarina käytetään Murskamittaria, joka on kiviainestyömaiden turvallisuustason arviointiin ja kehittämiseen tarkoitettu työkalu. Kiviainesalan turvallisuuskilpailun järjestämisestä vastaa Infra ry Liikennevirasto Vuoden rakennuttaja 2011 ja Jaakko Naamanka Vuoden rakennuttajakonsultti Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry valitsi Liikenneviraston Vuoden rakennuttajaksi Sweco PM Oy:n palveluksessa työskentelevä Jaakko Naamanka on puolestaan valittu Vuoden rakennuttajakonsultiksi. Vuoden rakennuttajakonsultin valinnan teki Rakennuttajatoimistojen Liitto RTL ry. Liikennevirasto kehittää aktiivisesti hankintamallejaan pilotoimalla uusia ja innovatiivisia hankintamuotoja, kuten allianssi- ja kumppanuussopimuksia sekä hankintoihin liittyviä kannustinmalleja. Liikennevirasto on ottanut palvelutasojen ja laatukriteerien määrittelyyn mukaan myös loppukäyttäjän näkökulman. Vuoden rakennuttajakonsultiksi valittu Jaakko Naamanka on monipuolinen rakennuttajakonsultti, jonka erityisosaamisena ovat suuret projektit ja projektiallianssit Arabianrannan asuinalueelle Helsingin Rakentamisen Ruusu Helsingin rakennuslautakunta palkitsi Arabianrannan asuinalueen Rakentamisen Ruusu palkinnolla. Palkinnon saivat Arabianrannan asuinalueen suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisesti mukana olleet henkilöt: arkkitehti Mikael Sundman, arkkitehti Pekka Pakkala, ekonomi Kari Halinen, projektinjohtaja Heikki Somervuo, tonttiasiamies Tuomas Kivelä, geotekninen asiantuntija Osmo Korhonen ja rahoitusjohtaja Tapio Korhonen. Arabianranta edustaa Helsingin 2000-luvun yhdyskuntasuunnittelun ja asuntoarkkitehtuurin parhaimmistoa. Alue oli täytemaata, jolle rakentaminen oli haastavaa paitsi maaperän johdosta myös sinne vuosikymmenten saatossa sekoittuneista Arabian posliinitehtaan jäämistä. Alue on profiloitunut hienon maisema- ja pihasuunnittelun sekä taideprojektin ansiosta arvostetuksi ja yhteisölliseksi asuinalueeksi, jonka asukkaat kokevat omakseen. Lisäksi jaettiin kolme kunniamainintaa. Arkkitehti Juha Salmenperä palkittiin Helsinki-pientalomalliston suunnittelu- ja kehitystyöstä. Messukeskuksen uuden monitoimihallin rakennus- ja taloteknisistä ratkaisuista palkittiin pääsuunnittelija, arkkitehti Aki Davidsson, projektipäällikkö Esko Ollikka ja projektivastaava Hannu Martikainen. Rakennuttaja Antero Vartia ja runkourakoitsija Markku Sieppala saivat kunniamaininnan kahvila Mattolaiturin talvibetonointitöistä. 21

16 Sisko Marjamaa vuoden 2011 asuntovaikuttaja Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston ATT:n toimitusjohtaja Sisko Marjamaa valittiin vuoden 2011 asuntovaikuttajaksi. Hänen johdollaan ATT:stä on tullut edelläkävijä koko maan asuntotuotannossa. ATT toteuttaa laadukasta asuntorakentamista järkevin kustannuksin. Vuoden 2011 asuntovaikuttajan valinnan teki raati, joka koostui aiemmin valituiksi tulleista asuntovaikuttajista. Raatiin kuuluivat Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen, Realia Groupin toimitusjohtaja Risto Kyhälä, Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olavi Louko ja Mestariasuntojen toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi Hoas-laboratorio sai Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinnon Tekes ja Suomen Asuntotietokeskus myönsivät Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinnon Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön Hoasin ja ajatushautomo Demos Helsingin Hoaslaboratoriolle. Syksyllä 2010 aloitettu hanke on kaksivuotinen kokeileva designprojekti, jossa kehitetään opiskelija-asumisen yhteisöllisyyttä ja haetaan keinoja vähentää asumisen energiankulutusta Att:n asuntokohde Arabianrannassa Vuoden 2011 Betonirakenne Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto Att:n rakennuttama yhtenäinen asuntokortteli Arabianrannassa palkittiin vuoden 2011 betonirakenteena. Asunto Oy Helsingin Flooranaukion ja Kiinteistö Oy Lontoonkujan muodostama kohde palkittiin taitavasta suunnittelusta sekä ammattitaitoisesta toteutuksesta. Rakennuttajan, kaavoittajan ja suunnittelijoiden tiiviin yhteistyön tuloksena yhdistettynä osaavaan betonin käyttöön on aikaansaatu toimiva ja näyttävä arkkitehtoninen rakennus. Kohteessa on käytetty betonia kokonaisvaltaisesti sekä julkisivuissa että rakennuksen rungossa. Erityisesti sisäpihan julkisivujen veistoksellisissa rakenteissa betonin muovailtavuus ja hienopiirteisyys tulevat esiin rakennuksen arkkitehtuurissa. Teknisesti haastava elementtityö asennuksineen on onnistunut, mikä viimeistelee rakennuksen korkealuokkaisen ulkoasun. Palkitun kohteen on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy Helsingistä. Kohteen suunnittelusta ovat vastanneet arkkitehdit Mikko Heikkinen, Markku Komonen ja Kai van der Puij. Heidän lisäkseen palkittiin rakennuttaja Att, rakennesuunnittelija Finnmap Consulting Oy, kaavoittaja, arkkitehti Mikael Sundman ja betonielementtien valmistaja Parma Oy. Arno de la Chapelle TAPAHTUMIA HELMIKUU 12 TEM, Aalto-yliopisto ja Espoo sopivat puurakentamisen yhteistyöstä Työ- ja elinkeinoministeriö, Aalto-yliopisto ja Espoon kaupunki allekirjoittivat aiesopimuksen yhteistyöstä, jolla kehitetään modernia suomalaista puurakentamista, koko puutuotealaa sekä siihen liittyvää monialaista osaamista. Tavoitteena on puutuotealan kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen uuden yritystoiminnan, innovaatioiden, uusien tuotteiden ja palveluiden avulla. Yhteistyössä Aalto-yliopisto tutkii puurakentamista TEM:n rahoituksella laajasti ja ensimmäiset kohteet toteutetaan Espooseen. Ensimmäiseksi puurakentamisen yhteistyön pilottiympäristöksi on suunniteltu Espoon Otaniemen, Tapiolan ja Keilaniemen aluetta, jossa toteutetaan lähivuosina mittavaa uudis-, täydennys- ja korjausrakentamista viidellä miljardilla eurolla. 22

17 Turvallinen kaupunki -verkkosivusto -verkkosivusto kertoo, mitä turvallisuus rakennetussa ympäristössä tarkoittaa ja mihin suunnittelulla voidaan vaikuttaa. Sivuston pääteemoja ovat sosiaalinen turvallisuus, rikosten ja ilkivallan ehkäisy, tapaturmien ehkäisy, liikenneturvallisuus sekä elinympäristön laatu. Verkkosivuston tarkoituksena on innostaa keskusteluun suunnittelijat, asukkaat, päättäjät ja kaikki muut toimijat, jotka ovat kiinnostuneita vaikuttamaan ympäristön turvallisuuteen ja turvallisuuden kokemiseen. Sivusto tarjoaa ajankohtaista tietoa turvallisesta elinympäristöstä sekä käytännön esimerkkejä ja työkaluja suunnittelun avuksi. Sivuston laadintaan ovat osallistuneet ympäristöministeriö, oikeusministeriö, rikoksentorjuntaneuvosto, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö, Suomen Kuntaliitto, Keskuskauppakamari ja Palosuojelurahasto. Sivuston on toteuttanut Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK). Maankäyttö- ja rakennuslain kehittämistarpeita arvioidaan Ympäristöministeriö asetti seurantaryhmän maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointia varten. Arvioinnissa tunnistetaan lain vaikutukset ja sen soveltamisessa mahdollisesti ilmenneet ongelmat. Sen tavoitteena on esittää arvio lain kehittämistarpeista. Kokonaisarviointi suoritetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Tämän hallituskauden aikana toteutettavia, muun muassa kuntarakenteen uudistamiseen liittyviä lain muutostarpeita arvioidaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan vuoden 2000 alusta. Lain toiminnasta saatuja kokemuksia on arvioitu pian lain voimaantulon jälkeen vuosina 2001, 2002 sekä kattavammin vuonna Yrityskauppoja Skanska Talonrakennus Oy myi Forssan talotekniikkayksikkönsä Mikenti-yhtiöihin kuuluvalle Ilmastointi-Mikenti Oy:lle. Mikenti-Yhtiöt on kuuden yhtiön konserni, jolla on toimipaikat Helsingissä, Vantaalla, Forssassa, Lahdessa, Jyväskylässä ja Leppävirralla. Yhtiöiden palveluksessa on 120 henkeä ja liikevaihto vuonna 2012 ylittää 25 miljoonaa euroa. Jyväskyläläisen JyNet Oy:n tytäryhtiö, JyNet Urakointi Oy osti Jyväskylän Energia Oy:n tytäryhtiö JE-Urakointi Oy:n. JyNet on sähkö-, turva- ja telealaan erikoistunut urakointiyhtiö.. Pirkanmaalainen rakennusalan konserni Arkta Oy osti toisen Pirkanmaan talousalueella toimivan rakennusliikkeen TIM Rakennus Oy:n, joka on erikoistunut saneerauksiin. Arkta-konsernin liikevaihto oli noin 30 miljoonaa euroa vuonna Talonrakentamisen asiantuntijayritys Wise Group Finland Oy sopi ostavansa enemmistön korjausrakentamisen tutkimus-, rakennuttamis-, valvonta- ja suunnittelupalveluita tarjoavan Nexon Consulting Oy:n osakekannasta. Nexon Consultingin liikevaihto on noin 3 miljoonaa euroa, ja se työllistää 25 asiantuntijaa. Wise Groupin pro forma -liikevaihto vuonna 2011 oli noin 12,8 miljoonaa euroa. Maaliskuussa allekirjoitettavan kaupan jälkeen yritys työllistää 165 suunnittelun ja rakennuttamisen ammattilaista Kotkassa, Helsingissä, Espoossa, Kouvolassa ja Pietarissa. Ramboll osti ISS Proko Infra Oy:n koko osakekannan. ISS Proko Infra Oy on valtakunnallinen infrarakentamisen konsulttiyritys, joka toimii ympäristön, liikenneinfrastruktuurin ja yhdyskuntatekniikan rakentamiseen liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa. PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA Pietilä-palkinto 2012 Eero Lundénille ja Toni Österlundille Rakennustietosäätiö myönsi vuoden 2012 Pietilä-palkinnon arkkitehti Eero Lundénille ja arkkitehti Toni Österlundille. Rakennustietosäätiö RTS:n hallitus jakaa joka toinen vuosi nuorelle arkkitehdille tai hänen ryhmälleen Pietilä-palkinnon tunnustuksena merkittävästä työstä arkkitehtuurin uudistamiseksi. Palkinto myönnetään arkkitehti Reima Pietilän rahastosta. Tämän vuoden palkintolautakuntaan kuuluivat arkkitehdit Pauno Narjus, Jukka Kullberg ja Anssi Lassila. 23

18 Nuoret arkkitehdit Eero Lundén ja Toni Österlund ovat tehneet uraauurtavaa työtä tuodessaan algoritmisen ajattelutavan suomalaiseen arkkitehtuuriin Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla. Uusia suunnittelumenetelmiä on testattu onnistuneesti muun muassa kahdessa puurakenteisessa paviljongissa. Eero Lundénin ja Toni Österlundin yhdessä suunnittelema Ligna -messupaviljonki oli esillä Ligna Hannover messuilla. Kulttuuripääkaupunkivuoden aikana 2011 Turkuun valmistui Pudelma -paviljonki. Se oli Columbia Universityn ja Oulun yliopiston yhteistyöprojekti suunnittelijoinaan Eero Lundén, Ravi Raj ja Markus Wikar YIT:n Energianero-innovaatiokilpailun ideasarjan voitto aurinkoenergiajärjestelmälle YIT:n Energianero-innovaatiokilpailun ideasarjan voitti PAM-energia Oy:n kehittämä aurinkoenergiaa lämmitykseen hyödyntävä Valoni-järjestelmä. Uutta on se, että lämpöä siirretään pitkäaikaisvarastoon rakennuksen alle, josta sitä hyödynnetään myöhemmin. Tämä vähentää oleellisesti ostoenergian tarvetta. Kilpailuehdotuksen mukaan takaisinmaksuaika on alle 5 vuotta. YIT:n Energianero-innovaatiokilpailu oli avoin kaikille suomalaisille, ja sen tavoitteena oli löytää uusia energiatehokkaita innovaatioita. Tuomaristoon kuuluivat YIT:n lisäksi edustajat Aalto-yliopistosta, Keksintösäätiöstä ja Tekesistä. Kilpailussa oli kaksi sarjaa: tuote- ja ideasarja. Tuotesarjan palkinto jaettiin kilpailun ensimmäisessä palkintojenjakotilaisuudessa jo elokuussa Sen voitti Wisepro Oy:n sääennustesäätöjärjestelmä Lemminkäinen, YIT ja Skanska voittivat Uudenmaan työturvallisuuskilpailussa Uudenmaan alueen Turvallisesti 2000-luvulla -työturvallisuuskilpailun vuoden 2011 talonrakennusyritysten sarjan voitti Lemminkäinen Talo Oy PKS ja infra-alan yritysten sarjan YIT Rakennus Oy Infrapalvelut. Talonrakennustyömaista palkittiin turvallisimpana Skanska Talonrakennus Oy:n Vantaalle rakentamat KOy Martintorin liiketilat, ja infrapuolen kohteissa voitot menivät YIT:n työmaille. Talonrakennusyritysten sarjassa toiseksi tuli NCC Rakennus Oy ja kolmanneksi Skanska Talonrakennus Oy. Infra-alan yritysten sarjan toiseksi tuli Maanrakennusliike E.M. Pekkinen Oy ja kolmanneksi Skanska Infra Oy. Talonrakennustyömaista toiseksi turvallisin oli Skanska Talonrakennus Oy:n kohde As Oy Helsingin Pohjoinen Hesperiankatu 25/KOy Hesperian tornien pysäköinti ja kolmanneksi tuli NCC Rakennus Oy:n Malminiityntie 16 Vantaalta. Infra-alan kalliorakentamiskohteiden sarjan kolme parasta olivat YIT Rakennus Oy:n kohteet Keilanniemen ratatunneli ja asema, Länsimetron Lauttasaarensalmen ratatunneli ja Tapiolan itäinen ajotunneli. Muu infra -sarjan kaksi kärkityömaata olivat YIT Rakennus Oy:n Forsmanin Teetehdas Vantaalta ja Kehäradan paalulaattaurakka. Kolmanneksi tuli VR Track Oy:n Forssa- Vihti siltaurakka. Talonrakennuskohteiden rakennuttajista palkittiin kunniakirjoin Citycon Oyj, Helsingin yliopiston tila- ja kiinteistökeskus ja VVO Asunnot Oy sekä rakennuttajakonsultit A-Insinöörit Oy ja Indepro Oy. Infrakohteiden rakennuttajina palkittiin Länsimetro Oy, Kiinteistö Oy K3-Logistics 1/Aaro Forsman Oy, Liikenneviraston rautatieosasto ja konsultit Sweco PM Oy ja Ahma Insinöörit Oy. Työturvallisuuskilpailun järjestivät Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri, Infra ry, Rakennusliitto, Ammattiliitto PRO, Etelä-Suomen aluehallintovirasto/työsuojelun vastuualue, Työturvallisuuskeskus ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry. Pudelma-paviljonki 24

19 Oulun kaupungin rakennusvalvonnalle kestävän kehityksen TunnustusPaanu Suomen Arkkitehtiliitto Safan kestävän kehityksen palkinto TunnustusPaanu myönnettiin Oulun kaupungin rakennusvalvonnalle pitkäjänteisestä rakentamisen laadunohjauksen ja ennakko-ohjausprosessin kehittämisestä. Oulun kaupungin rakennusvalvonta on vuodesta 2007 keskittynyt erityisesti energiakysymysten ratkomiseen. Vuonna 2010 jo yli 90 prosenttia oululaisista pientaloista ja 50 prosenttia suuremmista asuintaloista oli vähintään matalaenergiatasoa. Vastaavasti pääkaupunkiseudulla matalaenergiataloja valmistui samana vuonna vain muutamia. Lisäksi energiansäästöt ja hiilidioksidipäästöjen alenemat ovat olleet huikeita. Oulun ennakoiva rakennusvalvonta -konsepti on otettu yhdeksi ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika toimintaohjelman tavoitteeksi, ja mallia ollaan nyt monistamassa muun muassa Vaasaan, Porvooseen sekä Joensuun ympäristökuntiin. Vuoden 2012 aikana Oulussa on tarkoitus saada vastaavat ohjeet ja ohjauskäytännöt myös korjausrakentamiseen. TAPAHTUMIA MAALISKUU 12 Hallitus päätti miljardin liikennehankkeista kehyskaudelle Valtioneuvosto päätti kehysriihessään 1,0 miljardin euron liikennehankkeista vuosille Liikennehankkeissa keskitytään erityisesti vähäpäästöisyyttä, liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kasvua edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Vuosien liikennehankkeisiin sisältyvät muun muassa: E18 Hamina-Vaalimaa (PPPhanke), 240 milj. euroa, E18 Vaalimaan rekkaliikenteen odotusalue, 25 milj. euroa, Vt 3 Tampere-Vaasa (Laihian kohta), 20 milj. euroa, Vt 5 Mikkeli-Juva, 20 milj. euroa, Vt 6 Taavetti-Lappeenranta, 90 milj. euroa, Vt 8 Turku-Pori, 100 milj. euroa, Riihimäen kolmioraide, 10 milj. euroa, Ylivieska Iisalmi Kontiomäki-ratayhteyden parantaminen ja sähköistys, 90 milj. euroa, Rauman meriväylä, 20 milj. euroa, Kehä I:n parantaminen, 35 milj. euroa, Helsinki Riihimäkirataosan kapasiteetin lisääminen, 150 milj. euroa, E18 Kehä III:n kehittäminen, 110 milj. euroa, Vt 22 Oulu-Kajaani, 45 milj. euroa, Vt 4 Rovaniemen kohta, 25 milj. euroa, Tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen, 90 milj. euroa, Helsingin ratapihan parantaminen, 100 milj. euroa. Edellä olevan hankelistan kokonaissumma on 1,17 miljardia euroa. Ero kehysriihessä sovittuun 1,0 miljardin euron summaan selittyy osin sillä, että esimerkiksi Haminan ja Vaalimaan välinen PPP-hanke on käynnistynyt jo aiemmin. Lisäksi muun muassa Kehä I:n ja Kehä III:n parannushankkeiden investoinnit sisältävät kuntien osuudet. Kehysriihen yhteydessä hallitus teki myös periaatepäätöksen pisararadan toteuttamisesta, Riihimäki Pasila-radan toisesta vaiheesta, Imatra Luumäki-kaksoisraiteesta sekä ratavälin parantamisesta Imatralta Venäjälle. Kansalliset tietomallivaatimukset Suomi sai poikkeuksellisen laajat ja sitovat, yleiset tietomallivaatimukset (YTV 2012). Niiden pohjana ovat Senaatti-kiinteistöjen vuonna 2007 julkaisemat tietomallivaatimukset, jotka on nyt päivitetty ja laajennettu neljällä täysin uudella osalla. Rakentamisen ja kiinteistön ylläpidon lisäksi Suomen ensimmäiset kansalliset tietomallivaatimukset koskevat nyt myös projektin hallintaa ja energia-analyysejä. Tietomallivaatimusten tavoitteena on yhdenmukaistaa ja vakinaistaa rakentamisen toimintatapoja. Päivitetyt ja laajennetut tietomallivaatimukset syntyivät Rakennustietosäätiön vetämän, vuoden 2011 aikana toteutetun Cobim-hankkeen tuloksena. Hanke tehtiin tiiviissä yhteistyössä muun muassa Senaatti-kiinteistöjen, Suomen johtavien suunnittelutoimistojen, kiinteistönomistajien ja urakoitsijoiden kanssa, jotka nyt myös sitoutuvat noudattamaan vaatimuksia. 25

20 Uusien osien lisäksi tietomallivaatimusten vanhat ohjeet kirjoitettiin uudelleen ja niiden sisältöä laajennettiin. Tietomallivaatimukset löytyvät osoitteista ja Yrityskauppoja Skanska Talonrakennus Oy myi Peko Yhtiöihin kuuluvalle Sähköpeko Oy:lle talotekniikkayksikkönsä Jyväskylässä ja Tampereella. Yksiköissä työskentelee yhteensä 39 henkilöä. Onninen Oy osti Lämpö-Tukku Oy:n osakekannan ja sen emoyhtiön Eurotermo Holding Oy:n omistaman liiketoiminnan, joka liittyy Lämpö-Tukku Oy:n harjoittamaan toimintaan. Eurotermo Holding Oy on Panostajan 63,3-prosenttisesti omistama tytäryritys. Lämpö-Tukku Oy:n liikevaihto vuonna 2011 oli 20,5 miljoonaa euroa. Kuusakoski Oy osti hissien purkamiseen erikoistuneen Suomen Hissipurku Oy:n. Ostetun yrityksen palveluksessa on yhdeksän henkilöä. PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA Haikulan puusilta vuoden 2012 silta Vuoden 2012 silta -tunnustuksen sai Haikulan risteyssilta. Moottoritien ylittävä silta sijaitsee Nastolan ja Heinolan rajalla. Se on puurakenteinen riippuansassilta, jonka muoto muistuttaa M-kirjainta. Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RILin sillat ja erikoisrakenteet -tekniikkaryhmä etsi siltaa, joka edustaa korkealuokkaista ja laadukasta suomalaista sillansuunnittelu- ja sillanrakennusosaamista, ja joka on kilpailuaikana edistänyt siltakulttuuria maassamme. Sillan tilaaja oli Pirkanmaan ELY-keskus ja pääurakoitsija Destia Oy. Silta on suunniteltu YS-Konsultit Oy:ssä, joka on sittemmin fuusioitu Sito-konserniin. Puusillan toimitti Versowood Oy, joka oli mukana myös projektin suunnitteluvaiheessa. Tuomaristo myönsi kunniamaininnan Vantinportille Espoossa. Vantinportti on useasta sillasta ja tunnelista koostuva kokonaisuus. Tähän kokonaisuuteen kuuluu osana risteyssilta, joka on tyypiltään yksiaukkoinen teräsbetoninen laattakehäsilta. RIL Pohjola palkitsi SRV:n työturvallisuustoiminnan kehittämisestä Pohjola Vakuutus palkitsi SRV:n pitkäjänteisestä rakennusalan työturvallisuustoiminnan kehittämisestä uudella valtakunnallisella työturvallisuuspalkinnolla. Hyvän työmaaperehdytyksen varmistamiseksi SRV ja Pohjola ovat yhteistyössä kehittäneet erityisen Viisari-työmaaoppaan, joka jaetaan koko työmaahenkilöstölle alihankkijat mukaan lukien. Viisarista on tullut vakiokäytäntö SRV:lle ja myöhemmin Työtuvallisuuskeskus TKK:n Turvallisesti Raksalla -oppaiden myötä koko rakennusalalle. SRV:n suurimmilla työmailla on käytössä myös turvataustaryhmä, joka kokoontuu kolmen kuukauden välein. SRV on kehittänyt harmaan talouden torjuntaan sähköisen verkostorekisterin. Verkostorekisterin avulla on mahdollista helposti seurata suurten hankkeiden koko alihankkijaketjua yksittäiseen työntekijään asti. Verkostorekisteriin kirjataan työntekijän suorittamat ammattipätevyydet sekä työkohdeperehdytykset, jolloin työmailla voidaan reaaliaikaisesti varmistua siitä, että tiettyä työtehtävää suorittaa SRV:n hyväksymä ammattitaitoinen työntekijä. 26