STADIN RANTARYHMÄ Neljän vuoden projekti

Transkriptio

1 STADIN RANTARYHMÄ Neljän vuoden projekti

2 Kaisaniemenranta

3

4

5 Puistomainen asuntolaivasatama? Krunikka 3/2007 Kaupunkisuunnitteluvirastossa ollaan laatimassa asemakaavaa, jolla sijoitettaisiin asuntolaivasatama Kaisaniemen puiston ranta-alueelle. Helsingin kaupunki järjesti vuonna 2000 kansainvälisen maisemaarkkitehtuurikilpailun Kaisaniemen puistosta. Kyseessä oli aatekilpailu asemakaavoituksen pohjaksi. Suunnittelualue ulottui pohjoisessa Kaisaniemenrantaan. Kilpailuun osallistuneissa ehdotuksissa yhdessäkään ei esitetty Kaisaniemenrannan elävöittämiseksi asuntolaivoja. Kilpailun voitti saksalainen arkkitehtitoimisto, jonka työstä tuomaristo totesi: Rantavyöhykkeelle esitettyä ratkaisua (kivetty katu) ei tule sellaisenaan asettaa suunnittelun lähtökohdaksi, vaan jatkosuunnittelussa on etsittävä rantavyöhykkeelle kaupunkikuvallisesti yksinkertaisempaa ja puistomaisempaa ratkaisua.

6

7 Asuntolaivatyöryhmän muistio Aika klo Paikka Siltasaariseuran toimisto Läsnä Veli-Heikki Klemetti, Kruununhaan asukasyhdistys Pentti Penttilä, Kruununhaan asukasyhdistys Timo Puska, Merihaka-seura Juha Koskinen, Kallio-seura Aimo Kaisaniemi, Siltasaariseura Pentti Hellevaara, Siltasaariseura Marit Henriksson, Siltasaariseura Rantaryhmän asettama pienryhmä keskusteli laajasti asuntolaivojen ja ponttoonilaiturien aiheuttamista haitoista Eläintarhanlahden kulttuuri- ja luontoympäristölle. Päätettiin, että Marit Henriksson laatii yhteenvedon käydyssä keskustelussa sekä mm. lehtikirjoituksissa esitetyistä argumenteista, joilla asemakaavaehdotuksen tavoitteet kumotaan kohta kohdalta (alustava luonnos liitteenä). Kirjelmä toimitetaan kaupunginhallituksen jäsenille samalla kun heidät kutsutaan esimerkiksi iltakävelylle Eläintarhanlahden rannoille. Alueella pyritään järjestämään myös muita asukkaiden

8 Piknikpaikka

9 Vesipeili

10 Soutuklubilta pohjoiseen

11 Radanvarren rantaraitti pohjoiseen

12 Radanvarren rantaraitti etelään

13 Soutuklubi

14

15

16 Asuntolaivojen armada uhkaa Kaisaniemenlahti ja Eläintarhanlahti pelastettava Ehdotus on yleiskaavan vastainen Kaupunki: Asemakaavaluonnoksessa on otettu huomioon alueen suojeluarvo ja suojelukohteet. Asuntolaivoja ja ponttonilaitureita järjestelyineen koskevat velvoittavat kaupunkikuvaan liittyvät asemakaavamääräykset. Helsingin yleiskaavassa (2002) Eläintarhanlahden ympäristö ja Kaisaniemen puisto on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Se on osa keskustan kulttuuripuistoa, jota kehitetään monipuolisena toiminta-, kohtaamis-, kulttuuri- ja luonnonympäristönä. Yleiskaava ei kuitenkaan sisällä minkäänlaista mainintaa veden päälle rakentamisesta, joten asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan vastainen. Muutosehdotus on myös maankäyttö- ja rakennuslaissa asemakaavalle asetettujen sisältövaatimusten vastainen, sillä niiden 54 n 2. momentissa edellytetään, että rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Nyt valmisteltu asemakaavan muutos uhkaisi juuri niitä rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön erityisiä arvoja, joita yleiskaavassa edellytetään vaalittavan.

17 Muualta matkittua vai omaleimaista? Muualta matkittua vai omaleimaista? Kaupunki: Kansainvälistyvä suurkaupunki tarvitsee myös tavanomaisista normeista poikkeavia asumismuotoja. Mallia on lähdetty hakemaan ulkomailta ja huomattu, että Helsingistähän puuttuvat asuntolaivat. Miksi Suomessa ei osata olla ylpeitä omasta rakennusperinteestämme ja siitä, mikä meillä on ainutlaatuista? Kaupungin ominaisluonnetta ei luoda muita matkimalla. Kaupunkia pitää kehittää asukkaiden tarpeiden pohjalta eikä siksi, että tarjottaisiin matkailijoille nähtävyyksiä. Sitä paitsi vihreät rantamaisemat, melojat ja onkijat, hiihtäjät ja pilkkijät aivan ydinkeskustasta ovat todellista Helsinki-eksotiikkaa. Eläintarhan- ja Kaisaniemenlahden nykyiset maisemat ovat niin kotimaisten kuin ulkomaisten valokuvaajien suosikkikohteita. Helsinki on ainutlaatuinen vihreä metropoli, jossa yhtenäinen puistoalue ulottuu kaupungin sydämeen saakka. Muualla maailmassa tällaista luonto- ja kulttuuriympäristöä vaalittaisiin arvokohteena. Asuntolaivat, ponttonilaiturit ja graniittisen Työväentalon eteen suunniteltu kelluva ravintolapaviljonki merkitsisivät tälle maisemalle samaa kuin 1960-luvulla tapahtunut vanhan rakennuskannan hävittäminen Helsingin kaupunkikuvalle.

18 Elävöittäminen ja sosiaalinen kontrolli? Elävöittäminen ja sosiaalinen kontrolli? Kaupunki: Suunnitelmia perustellaan tarpeella elävöittää aluetta sekä parantaa sen sosiaalista kontrollia ja yleistä turvallisuutta. Miksi ihmeessä Eläintarhan- ja Kaisaniemenlahden rantoja vilkasta asunto- ja ulkoilualuetta sekä lukuisten kulttuuri- ja liikuntatapahtumien paikkaa pitäisi elävöittää? Tärkeämpää olisi pohtia keinoja herkän kaupunkiluonnon hoitamiseksi, jotta se kestää jo nykyisinkin kovan kulutuksen. Elävöittämissuunnitelmat on syytä kohdistaa uusille asuinalueille, jotta niille saadaan kiinnostavia maamerkkejä ja aktiivista toimintaa. Asuntolaivojen toivotaan lisäävän sosiaalista kontrollia ja turvallisuutta Kaisaniemen puistossa. Väkivaltaa ei kuitenkaan esiinny rannassa, vaan puiston muissa osissa, jonne ei ole edes näköyhteyttä suunnitellulta asuntolaiva-alueelta. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että asuntolaivat eivät kaikkialla ole lisänneet sosiaalista kontrollia, vaan usein pikemmin tuoneet alueelle sosiaalisia ongelmia ja ympäristöön turvattomuutta. Sosiaalisen kontrollin tarpeella perustellaan myös Eläintarhanlahdelle suunniteltua kelluvaa ravintolaa. Kuinka yhden uuden anniskeluravintolan tulo lisäisi kontrollia alueella, jossa lähistöltä löytyy jo nykyisin kymmeniä ravintoloita ja jonka ympäristössä alkoholia liikaa nauttineiden henkilöiden määrä on jo nykyisinkin silmiin pistävää. Epäilyksiä herättää myös lasiseinäiseksi suunnitellun ravintolan kyky kestää niin kontrollin kohteeksi kaavailtujen kansalaisten kuin

19 Muutaman vai monien etu? Muutaman vai monien etu? Kaupunki: Kaupunkisuunnitteluvirastoon on tullut muutamia asuntolaiva-asumista koskevia tiedusteluja vuosittain. Kaupunkisuunnittelun lähtökohtana näyttää olevan harvojen intressi asukkaiden suuren enemmistön mielipiteistä piittaamatta. Muutaman henkilön halu rakentaa laivamallinen asumuksensa meren rantaan keskelle kaupunkia käynnistää kalliin suunnitteluprosessin, jonka etenemistä ei pysäytä mikään. Lukuisten asukkaita edustavien tahojen kannanotot hankkeen keskeyttämisestä eivät paina päätöksenteossa mitään. Niitä kuullaan kuten laki vaatii, mutta ei kuunnella. Nämä asuntolaivoiksi kutsutut rakennelmat eivät edes ole todellisia laivoja, vaan kyse on meren päälle rakennettavasta pientaloalueesta. Antaisiko kaupunki luvan rakentaa omakotitaloja ydinkeskustaan, kulttuurimaisemaan, meren rannalle, yhteiselle virkistysalueelle? Kuinka siis rakentaminen meren päälle voi olla mahdollista? Ja miten valitaan nämä 20 etuoikeutettua perhettä? Demokratiassa enemmistön hyvinvoinnin pitäisi painaa enemmän kuin 20 perheen edun. Rantaveteen rakennetut keinotekoiset asumukset pilaisivat maiseman monesta suunnasta. Kymmenet tuhannet päivittäiset ohikulkijat menettäisivät suosikkinäkymänsä ja lähialueiden asukkaat rantapolkunsa.

20 Ranta yksityistyy, kustannukset Ranta yksityistyy, kustannukset kaikkien kukkarosta kaikkien kukkarosta Kaupunki: Asuntolaivat ja veneiden ponttonilaiturit sijaitsevat irti rannasta ja jättävät siten rantaalueet vapaiksi virkistyskäyttöön. Rannan virkistyskäyttö ja rantaraitin kuljettavuus pysyvät ennallaan. Kaisaniemenlahden rannat ovat yhteistä virkistys- ja ulkoilualuetta. Asuntolaiva-alueen rakentaminen merkitsisi rantaviivan privatisoitumista vain harvojen nautintaoikeudeksi. Missään ei ole esitetty arviota siitä, mitä ranta-alueen ruoppaus ja infrastruktuurin rakentaminen asuntolaiva-alueelle maksaisi. Jo vuosikausia jatkunut suunnittelu ja siihen liittyvien selvitysten teko on aiheuttanut huomattavia kustannuksia kaupungille. Perustamiskustannukset 20 perheen luksusasunnoille kustannamme me veronmaksajat.

21 Kulttuurimaisema vai takapiha Kulttuurimaisema vai takapiha Kaupunki: Tavoitteena on uusien järjestelyjen sopiminen kaupunkikuvaan ja kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakuvan kannalta merkittävään ympäristöön. Keinotekoiset uudet asuntolaivat ovat ristiriidassa Siltasaaren jugend-arkkitehtuurin kanssa ja tekevät maiseman visuaalisesti sekavaksi. Kaisaniemi on Suomen vanhin kaupunkipuisto, johon liittyy arvokkaita akateemisia perinteitä ravintoloineen ja vappumatineoineen. Nyt puiston rantaalueesta suunnitellaan muutaman asuntolaivaperheen takapihaa jätehuoltotiloineen ja parkkipaikkoineen! Ainutlaatuisten sisälahtien tärveleminen on herättänyt laajaa vastustusta kulttuuria ja historiaa edustavilla tahoilla. Mm. Helsingin kaupunginmuseo on todennut, että valtakunnallisesti merkittävän Kaisaniemen puiston ranta-alueen täyttäminen asuntolaivoilla ja kelluvilla asunnoilla turmelee alueen ominaisluonnetta ja kulttuurihistoriallisia arvoja.

22 Ympäristöuhat Ympäristöuhat Kaupunki: Kaisaniemenrannan länsiosaan aiotaan pystyttää ponttoneille rakennettuja kelluvia asuntoja (6 kpl) ja keskiosaan keulakiinnityksellä pareittain olevia asuntolaivoja (16 kpl). Pitkänsillan puolelle sijoitetaan kylkikiinnityksellä asunto-, toimisto- ja ravintolalaivoja (5 kpl). Asuntolaiva-asuminen Suomen jää- ja sääoloissa on erityisen haasteellista. Anu Mansikan laatimassa asuntolaivaselvityksessä ei ole tutkittu kaikkia mahdollisia asuntolaivojen paikkoja Helsingin alueella. Jos asuntolaivoja halutaan, pitäisi tehdä kattava ja perusteltu selvitys, mihin ne kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti sopisivat. Asuntolaivojen oikea sijoituspaikka ei ainakaan ole kapea sisälahti kaupungin historiallisessa ydinkeskustassa. Niiden rakentaminen edellyttäisi merenpohjan ruoppausta, sillä vesi on lahdessa hyvin matalaa. Tästä aiheutuvia seurauksia pohjasedimenteille ja veden laadulle ei pystytä etukäteen tarkoin selvittämään. Keulakiinnityksellä rannassa olevat jopa 30 metriä pitkät laivat kaventaisivat salmea huomattavasti. Vapaata vesitilaa rajaisivat myös lahtea halkomaan suunnitellut uudet ponttonilaiturit. Kaikki nämä uudet rakennelmat heikentävät veden virtausta ja huonontavat samalla sen laatua. Asuntolaivat lisäävät myös ympäristön roskaisuutta ja aiheuttavat meluhaittoja, kuten liitteenä olevasta Sundqvistin ja Veistolan raportista ilmenee. Suunnitelmat ovat siis kaupungin ympäristö- ja kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisia.

23 Ponttonilaitureita ei tarvita Ponttonilaitureita ei tarvita Kaupunki: Nykyiset rantamuurien venepaikat korvataan ponttonilaitureilla radanvarressa, Tokoinrannassa sekä Pitkänsillanrannassa (yhteensä 220 venepaikka). Laiturit suljetaan porteilla. Kaupunki pyrkii porteilla eristettävien ponttonilaiturien avulla lisäämään aktiivikäytössä olevien venepaikkojen määrää. Tämä kasvattaisi niin vene- kuin autoliikennettä alueella. Lukittavat venepaikat toisivat lahdelle nykyistä isompia ja tehokkaampia moottoriveneitä, mikä lisäisi meluhaittoja ja veneonnettomuuksien vaaraa. Olisiko soutajille ja melojille enää tilaa muskeliveneiden joukossa? Siltasaaren asukkaat ovat huolestuneita Pitkänsillanrantaan kaavaillusta lukittavasta ponttonilaiturista, joka heikentäisi rantalaiturin nykyistä virkistyskäyttöä. Välitön yhteys mereen häviäisi, kun väliin tulisi verkkoaidalla eristetty laituri nykyistä suurempine veneineen. Leppoisaa oleilua rantalaiturilla samoin kuin koko Eläintarhan- ja Kaisaniemenlahden ranta-alueella häiritsisi myös lisääntynyt veneilyyn liittyvä autoliikenne. Hakaniemen venekerho pitää ponttonilaiturien rakentamista ylimitoitettuna ja maiseman kannalta tuhoisana. Venepaikkoja on alueella jo riittävästi ja vanha venelaituri kojuineen kuuluu maisemaan

24 Luontoelämykset menetetään Luontoelämykset menetetään Kaupunki: Tavoitteena on parantaa ranta-alueiden käytettävyyttä. Veden äärellä olo tuottaa sykähdyttäviä luontoelämyksiä. Kokemus luonnon läheisyydestä on tärkeä varsinkin Kallion ja Kruununhaan parvekkeettomien talojen asukkaille, mutta myös muille Eläintarhan- ja Kaisaniemenlahden rannoilla käyskenteleville. Luontoelämykset menetetään, kun vapaa vesialue ja ranta peitetään uusilla ponttonilaitureilla, kelluvalla ravintolalla ja asuntolaivamaisilla rakennelmilla. Kaupunkiluonto kuuluu myös eläimille. Mihin joutuvat Eläintarhan- ja Kaisaniemenlahdella elävät vesilinnut, jos kaikki rannat rakennetaan? Lintujen tarkkailusta nauttivat kaiken ikäiset kaupunkilaiset

25 Mitä asukkaat haluavat Mitä asukkaat haluavat Eläintarhan- ja Kaisaniemenlahden rantoja tulee kehittää viher- ja virkistysalueena, josta on esteettömät kevyen liikenteen yhteydet Töölönlahden alueelle ja Siltavuorenrantaan. Rantojen siivoaminen ja veden laadun paraneminen luovat entistä monipuolisemmat mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon. Alueelle sopivat erityisen hyvin koko perheen yhteiset kalastus-, soutu- ja melontatapahtumat. Me, Helsingin asukkaita edustavat yhdistykset esitämme, että kaupunki keskeyttää välittömästi suunnittelun, joka tähtää asuntolaivojen, uusien ponttonilaiturien ja kelluvan ravintolan rakentamiseen Eläintarhan- ja Kaisaniemenlahdelle. Niiden sijasta ehdotamme kaupungin ryhtyvän alla lueteltuihin toimiin, joita alueen asukkaat ovat toistuvasti toivoneet. Kustannuksia alla mainitut toimenpiteet aiheuttavat selvästi asuntolaivojen ja ponttonilaiturien rakentamista vähemmän, mutta tuovat iloa asukkaille moninkertaisesti enemmän. Siivoustalkoisiin ovat myös alueen asukkaat ja kaupunginosayhdistykset valmiit osallistumaan.

26 Asuntolaivamuistion saatekirje Kaupunginosayhdistykset esittävät, että Eläintarhan- ja Kaisaniemenlahden alueella ryhdytään seuraaviin toimiin: Siivotaan rannat ja edistetään myös meriveden puhdistumista. Lisätään rantojen valaistusta mieluiten tunnelmallisilla, alueen historiaan sopivilla lyhdyillä. Kunnostetaan rannan ympäri kulkeva kävelyreitti erityisesti radan varressa. Korjataan rantamuuri sekä Pitkänsillanrannan puinen oleskelulaituri. Liitetään Kaisaniemenlahden ranta toiminnallisesti ja maisemallisesti nykyistä kiinteämmin Kaisaniemen puistoalueeseen. Rannassa kulkeva tie tulee merkitä pihakaduksi ja rajoittaa sen liikennettä. Puhkaistaan kevyen liikenteen väylä Pitkänsillan alta siten, että kävelijät ja pyöräilijät pääsevät katua ylittämättä Siltavuorenrantaan. Parannetaan kulkuyhteyksiä myös Töölönlahden alueelle, jotta kaupungin rannoille muodostuu esteetön ja esteettisesti nautittava kevyen liikenteen reitti. Kannanotto ja oheinen muistio on laadittu Rantaryhmässä. Se on Helsingin merellisten kaupunginosayhdistysten vapaamuotoinen yhteistyöelin, joka korostaa merielementin merkitystä ja kehittämistä yhteisessä käytössä historiaa, luonnonrantoja ja maisema-arvoja kunnioittaen. Kannanoton ovat allekirjoittaneet seuraavat Rantaryhmään kuuluvat yhdistykset: Kallio-Seura ry, Kruununhaan asukasyhdistys ry, Kulosaarelaiset ry, Laajasalo-Degerö Seura ry, Lauttasaari-Seura ry, Merihaka-Seura ry, Munkinseutu ry, Siltasaariseura ry ja Töölö-Seura ry.

27 KAISANIEMENRANTA SÄÄSTYI Krunikka 2/2011 Asuntolaivasatamaa ei sijoiteta Kaisaniemenrantaan, vaan sille on etsittävä väliaiakainen paikka esimerkiksi Hietalahden satama-altaasta. Näin päätti kaupunginhallitus maaliskuussa todettuaan, ettei asuntolaivat sallivalla asemakaavalla ole toteuttamisedellytyksiä. Helsingin rantakaupunginosien yhteistyöverkosto Stadin Rantaryhmä on alusta asti vastustanut asuntolaivasatamahanketta ja samoin perustein kuin kaupunkisuunnittelulautakunta vuonna Stadin Rantaryhmän toiminnassa ovat aktiivisesti mukana sekä Kruununhaan asukasyhdistys että Kruununhaka-Seura.

28 KIITOS!