ESTEETTÖMIEN REITTIEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS UUSILLA ASUINALUEILLA Case Vuores

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESTEETTÖMIEN REITTIEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS UUSILLA ASUINALUEILLA Case Vuores"

Transkriptio

1 ESTEETTÖMIEN REITTIEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS UUSILLA ASUINALUEILLA Case Vuores

2

3 TIIVISTELMÄ Työssä tarkastellaan pilottikohteen avulla esteettömien reittien suunnittelua kahdesta näkökulmasta: - miten muodostetaan esteetön tavoiteverkko uudelle, suunnitteilla olevalle asuinalueelle - miten esteettömät reitit konkreettisesti suunnitellaan ja toteutetaan Selvitys jakautuu rakenteellisesti kahteen erilaiseen osioon: - luvussa 2 on esitetty, miten esteettömien reittien suunnittelu etenee kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa - luvussa 3 on sovellettu teoriaa käytäntöön käyttäen esimerkkinä Vuoreksen asuinaluetta ja luvussa 4 yhteenvetona on esitetty työn aikana havaittuja laadunvarmistuskeinoja esteettömien reittien suunnitteluun ja toteuttamiseen Vuoreksen osayleiskaavan perusteella on tarkasteltu Mäyränmäen asuinalueen esteettömien reittien verkoston tarvetta. Vuoreksen alueen suunnittelutavoitteena on, että jokaiselta asuinalueelta johtaa vähintään yksi esteetön reitti merkittävimpiin toimintoihin kuten palveluihin ja virkistysalueille. Mäyränmäen asemakaavaluonnoksen perusteella arvioitiin, miten esteetön reitti voisi sijaita maastossa ja miten opastaminen konkreettisesti toteutettaisiin eri käyttäjäryhmät huomioiden. Selvityksen lähdeaineistoina tarkasteltiin kaavoitusta, esteettömyyttä ja liikennesuunnittelua koskevaa kirjallisuutta, lainsäädäntöä ja ohjeita. Raportin liitteenä on kattava aineistoluettelo esteettömyyttä koskevasta materiaalista, jota liikennesuunnittelijat ja kaavoittajat voivat työssään hyödyntää. Esteettömien reittien suunnittelua koskevia lähtökohtia ja toteuttamisratkaisuja työstettiin ohjausryhmän lisäksi Tampereen kaupungin kaavoittajien ja liikennesuunnittelijoiden kanssa pidetyissä työpalavereissa. Lisäksi raporttiluonnoksesta pyydettiin mielipiteitä ja kommentteja Invalidiliiton ja Näkövammaisten Keskusliiiton edustajilta.

4

5 ESIPUHE Selvitys on osa Elsa-hankekokonaisuutta, joka on liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Tässä työssä on tarkasteltu esteettömien reittien suunnittelua uusien asuinalueiden kaavoituksessa ja liikkumisympäristön suunnittelussa. Tavoitteena on ollut tarkastella, miten esteettömien reittien verkosto muodostetaan uudelle suunnitteilla olevalle asuinalueelle ja miten esteettömät reitit konkreettisesti suunnitellaan. Hanketta ovat rahoittaneet Ympäristöministeriö ja Tampereen kaupungin Yhdyskuntapalvelujen suunnitteluyksikkö. Työtä on ohjannut ohjausryhmä: Ympäristöministeriöstä - Leena Silfverberg Tampereen kaupungilta - Jouni Sivenius yhdyskuntapalvelut ( asti) - Timo Seimelä yhdyskuntapalvelut - Juha Mäkinen yhdyskuntapalvelut ( asti) - Jarmo Lukka kaavoitusyksikkö ( asti) - Anne Kangasniemi kaavoitusyksikkö ( alkaen) - Tiina Leppänen kaavoitusyksikkö ( alkaen) - Piia Hastio kaavoitusyksikkö - Erkki Teinilä sosiaali- ja terveystoimi Lempäälän kunnasta: - Virva Ahtola kaavoitusyksikkö - Petteri Katajisto tekninen toimi Tampereen Näkövammaiset ry - Tuija Seppänen Lisäksi raporttiluonnoksesta pyydettiin mielipiteitä ja kommentteja Invalidiliitolta ja Näkövammaisten Keskusliiitolta. Työtä kommentoivat myös Tampereen kaupungin kaavoitusyksiköstä Veikko Vänskä ja Maire Väisänen. Konsulttina työssä on ollut Tieliikelaitoksen Konsultointi, josta työhön ovat osallistuneet projektipäällikkönä Heljä Aarnikko ( alkaen Sito Tampere Oy), Eija Ylihalkola ja Ari Vandell.

6

7 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 7 Sisältö 1 JOHDANTO Tavoitteena kaikille hyvä liikkumisympäristö Esteettömien reittien tarve Selvityksen tavoitteet 9 2 ESTEETTÖMYYS KAAVOITUKSESSA Yleiskaavasta toteutukseen Kaavoituksen tavoitteet Vaikutusten arviointi Yleiskaava antaa edellytyksiä Asemakaavalla toteutukseen Esteettömien reittien suunnitteluperiaatteita 20 3 ESIMERKKINÄ VUORES Kaavoituksen tavoitteet Esteettömyyden esittäminen osayleiskaavassa Esteettömyys asemakaavassa Jalankulku- ja pyöräilyverkoston suunnittelu Jalankulkureittien opastaminen Malliratkaisuja 35 4 HYVÄT TOIMINTATAVAT Yleis- ja asemakaavoitus Esteettömyyden laadunvarmistus Hyödynnettävyys muissa kohteissa 46

8 8 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 1 JOHDANTO 1.1 Tavoitteena kaikille hyvä liikkumisympäristö Asuinympäristön esteettömyys parantaa ympäristön turvallisuutta ja soveltuvuutta kaikille asukkaille. Esteettömät jalankulkuyhteydet tukevat ikääntyneiden, liikkumis- ja toimimisesteisten omatoimista liikkumista. Lapsiperheiden asuinympäristön viihtyisyys paranee, kun lastenvaunujen kanssa liikkuminen on helppoa. Asuinalueilla esteetön ja turvalliseksi koettu jalankulkuympäristö laajentaa lasten liikkumisvapauksia. Jalankulkuympäristössä esteettömyys merkitsee selkeyttä, kulkureittien katkeamattomuutta ja laadukasta toteuttamista. Kaikille käyttäjille soveltuvien jalankulku- ja pyöräilyreittien lisäksi olennaista on joukkoliikenteen saavutettavuus asuinalueilla, mikä tukee autottomien liikkumismahdollisuuksia. Esteetön ympäristö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tavoitteena olevan hyvän elinympäristön tavoitetta. Esteettömän ympäristön suunnittelu edellyttää vuorovaikutusta viranomaisten ja asukkaiden kanssa, jotta tunnistetaan todelliset tarpeet ja puutteet. Suunnittelun esteettömyys puolestaan tarkoittaa suunnitteluprosessin avoimuutta ja asukkaiden mahdollisuutta osallistua prosessiin. 1.2 Esteettömien reittien tarve Väestö ikääntyy huomattavasti tulevien vuosikymmenten aikana. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 15 prosentista yli 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Merkittävää ikääntymisessä on, että joka neljäs ikääntynyt (>65 vuotta) on yli 80-vuotias jo vuonna Väestön ikääntyminen aiheuttaa huomattavia vaikutuksia sosiaali- ja terveystoimelle lisäten erilliskuljetusten, laitoshoidon ja kotipalvelujen tarvetta. Esteetön asuinympäristö tukee ikääntyneiden ja toimimisesteisten itsenäisen asumisen ja liikkumisen edellytyksiä. Lasten omaehtoinen liikkuminen on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana rajusti. Tästä kertovat mm. tutkimustulokset lasten ja nuorten fyysisen kunnon heikentymisestä sekä ylipainoisuuden kasvusta. Osasyynä lasten liikkumisvapauksien kaventumiseen on koetun turvallisuuden heikentyminen. Esteettömät reitit parantavat koettua turvallisuuden tunnetta, mikä voi lisätä lasten liikkumisvapautta. Asuinympäristön esteettömyys tarkoittaa kaikille käyttäjille soveltuvaa ympäristöä ja katkeamattomia kulkureittejä. Liikkumisympäristön tulisi mahdollistaa päivittäisten palvelujen saavuttaminen ja katu-, tori- ja puistoalueiden soveltuvuus kaikille käyttäjille. Uudet asuinalueet sijoittuvat maastollisesti yhä hankalampiin olosuhteisiin, jolloin jalankulun ja pyöräilyn verkostojen toimivuus ja esteettömien reittien tarve korostuu.

9 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 9 Esteetön reitti on kaikille käyttäjäryhmille soveltuva katkeamaton yhteys. Asuinalueilla esteettömät reitit tukevat palvelujen ja joukkoliikenteen saavutettavuutta ja jokapäiväisistä liikkumistarpeista selviytymistä. Lainsäädännössä painotetaan esteettömän asuin- ja liikkumisympäristön toteuttamista. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista (Maankäyttö- ja rakennuslaki 5 1 momentti). Myös kevyen liikenteen väylillä edellytetään esteettömyyttä ja turvallisuutta (Maankäyttö- ja rakennuslaki momentti). Rakennetun ympäristön kunnossapidossa on uuden kunnossapitolain mukaan huomioitava esteettömyys (Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 3 ). Julkisten palvelurakennusten esteetön saavutettavuus ja toteuttaminen on määritelty laissa (Maankäyttö- ja rakennuslaki momentti, MRL 13, F1 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Esteetön rakennus, G1 asetus Suomen rakentamismääräyskokoelma). Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia (Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 ). 1.3 Selvityksen tavoitteet Tavoitteena on esittää, miten ja missä vaiheessa kaavoitusta kaikille soveltuvien jalankulkuyhteyksien tarvetta tulisi arvioida. Selvityksessä on käytetty Vuoreksen suunnittelualuetta esimerkkinä: - miten esteettömien reittien verkosto muodostetaan uudelle, suunnitteilla olevalle asuinalueelle - mitkä ovat esteettömien reittien suunnittelu- ja toteuttamisperiaatteet Yleiskaavassa ratkaistaan, mitä toimintoja ja palveluja suunnittelualueella tarjotaan ja missä ne sijaitsevat. Samanaikaisesti tarkastellaan alueen liikenneverkkoa mukaan lukien kävely ja pyöräiy sekä joukkoliikenteen palvelut. Luontaisesti myös esteettömien reittien suunnittelun tulisi käynnistyä yleiskaavassa. Verkostotasolla voidaan osoittaa toiminnot, joiden välille esteetön reitti tulisi tarjota. Yleiskaavassa on vielä mahdollista vaikuttaa toimintojen sijoittumiseen maastossa mahdollisimman helposti saavutettaviin kohtiin. On kuittenkin syytä muistaa, ettei esteettömyys kapeaalaisena näkökulmana yksin voi ohjata kaavoitusta vaan se on sovitettava kaavoituksen muihin reunaehtoihin. Joissakin tapauksissa tarve esteettömälle yhteydelle saattaa olla olemassa, mutta sen toteuttaminen voi esimerkiksi hankalan maaston vuoksi olla mahdotonta tai epärealistista. Esteettömien reittien verkoston suunnittelua tarkastellaan yleiskaavasta toteuttamiseen asti: miten esteettömät reitit esitetään kaavoituksessa, miten esteettömyys vaikuttaa suunnitteluratkaisuihin ja toteuttamiseen.

10 10 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 2 ESTEETTÖMYYS KAAVOITUKSESSA 2.1 Yleiskaavasta toteutukseen Esteettömyyden huomioonottaminen käynnistyy jo yleiskaavassa. Kuvassa 1 on esitetty, miten esteettömyys ja esteettömät reitit esitetään kaavassa ja kaavaprosessissa ja varmistetaan esteettömyyden toteutuminen. Yleiskaavaprosessin käynnistyessä esteettömyys huomioidaan kaavoitukselle asetettavissa tavoitteissa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa arvioitavissa vaikutuksissa. Esteettömyys voi olla yksi yleiskaavan yleistavoitteista koskien koko suunnittelualuetta tai tiettyä osa-aluetta (esimerkiksi keskustatoimintojen alueen). Tällöin esteettömyyttä koskevat tavoitteet ilmaistaan suunnittelumääräyksellä tai osa-aluetta koskevassa kaavamerkinnässä. Jos kyse on pikemminkin tiettyjen toimintojen välisestä saavutettavuudesta, esitetään erillinen esteettömän reitin merkintä kaavakartalla. Esteettömyyden ja esteettömien reittien tarvetta koskevat perustelut voidaan esittää kaavaselostuksessa. Kaavaselostuksessa voidaan esittää esteettömyyteen tai esteettömien reittien jatkuvuuteen vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi alikulkukäytävien toteuttamisjärjestyksellä voi olla vaikutuksia esteettömän reitin jatkuvuuteen ja siten palvelujen saavutettavuuteen. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta, jolloin esteettömyyden ollessa yleiskaavan tavoitteena, on se myös asemakaavassa tavoitteena. Asemakaavassa esteettömyyden huomioiminen etenee kaavaprosessissa vastaavasti kuin yleiskaavoituksessa. Esteettömyyden ollessa asemakaavoituksen yleistavoite, ilmaistaan se yleismääräyksissä. Esteettömien kulkuyhteyksien ja palvelujen saavuttamisen kannalta tärkeät reitit esitetään kaavakartalla erillisellä esteettömän reitin merkinnällä. Esteettömien reittien perustelut kuvataan kaavaselostuksessa. Kaavaselostukseen voidaan liittää kartta suunnittelualueen esteettömien reittien verkostosta (ks kuva 9). Esteettömyys ja esteettömät reitit toteutuvat suunnittelualueen rakentuessa. Toteutusvaiheessa valvonnalla on keskeinen rooli esteettömän asuinympäristön toteutumisen varmistajana. Katualueiden rakentamisessa laatu on olennaista. Esteettömät ratkaisut sallivat vain vähän poikkeamia suunnitelmasta esimerkiksi reunakivien asennuskorkeuden osalta. Kaavan esteettömyyttä tukevia ratkaisuja voidaan kuvata rakentamistapaohjeissa ja tarvittaessa huomioida esteettömyys tontin luovutusehdoissa. Olennaista rakennusvalvonnan toiminnassa on valvoa esteetöntä asuinrakentamista tukevien F1 ja G1 määräysten noudattamista. Lisäksi rakennusvalvonnalle kuuluu asemakaavassa esitettyjen kaavamääräysten noudattamisen valvonta. Tarvittaessa kaavoittaja voi laatia rakennusvalvonnalle tarkistuslistan rakennuslupakäsittelyn tueksi.

11 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 11 Kuva 1. Esteettömyyden ja esteettömien reittien esittäminen kaavassa ja eteneminen kaavoitusprosessissa. 2.2 Kaavoituksen tavoitteet Kaavoituksen aloitusvaiheessa kaavalle asetetaan tavoitteet. Jo tässä vaiheessa tulisi pohtia, onko tarpeellista esittää esteettömyys omana tavoitteenaan. Välttämätöntä se ei aina ole, koska Maankäyttö- ja rakennuslaissa on esteetöntä rakentamista koskevia säännöksiä. Kaavoituksella voidaan usein parantaa merkittävästi elinympäristön soveltuvuutta kaikille asukkaille. Kaavoituksella voi kuitenkin alueen luonteen vuoksi olla erityisiä tarpeita esteettömyyden huomioimiseksi. Täydennyskaavoituksella on usein vaikutuksia suunnittelualuetta laajemmalla alueella. Esimerkiksi palvelutalon sijoittaminen olemassa olevalle asuinalueelle synnyttää vaikutuksia lähinaapurustoa laajemmalle. Palvelutalon

12 12 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla saavutettavuudessa huomioitavia tekijöitä ovat esimerkiksi esteettömät reitit palvelun läheisyydessä ja jalankulkureitit joukkoliikenteen pysäkeille ja palveluihin sekä läheisyydessä sijaitsevan puiston tai virkistysalueen käytettävyys. Uusien kaupallisten palvelujen kaavoituksessa tulisi esteettömän saavutettavuuden olla yksi tavoitteista. Esteettömyystarpeet huomioimalla on mahdollista saada palvelut laajemman käyttäjäjoukon ulottuville, luoda lapsille mahdollisuus itsenäiseen liikkumiseen ja parantaa ikääntyneiden omatoimisen asumisen edellytyksiä. 2.3 Vaikutusten arviointi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään, miten kaavan vaikutukset arvioidaan. Tietoa nykytilasta saadaan kaavoitukseen liittyvässä vuoropuhelussa ja erillisistä selvityksistä. Vuorovaikutustilanteissa saadaan tietoa ihmisten jokapäiväisen liikkumisen ja palvelujen saavuttamisen ongelmista. Kaavan vaikutukset esteettömyyteen soveltuvat luontevasti osaksi sosiaalisten vaikutusten arviointia, jossa tarkastellaan vaikutuksia eri väestö- ja liikkujaryhmiin. Kaavoituksen yhteistyöryhmässä tai suunnitteluryhmässä ovat yleensä edustettuina alueella toimivat järjestöt ja asukkaat sekä asiantuntijaedustus asunto-, sosiaali- ja koulutoimesta. Yhteistyöryhmät soveltuvat hyvin foorumeiksi, joilla kaavan esteettömyystavoitteita ja niiden toteutumista arvioidaan. Kaavan vaikutuksilla tarkoitetaan muutoksia nykytilaan ajanhetkellä, jolloin kaavan mukaiset ratkaisut ovat toteutuneet. Kaavoitusratkaisujen vaikutuksissa tulisi huomioida paljon pidempi aikajänne. Uuden asuinalueen valmistuessa on todennäköistä, että lapsiperheiden määrä on suuri. Myöhemmin ikärakenne vanhenee ja ikääntyneiden suhteellinen määrä kasvaa. Mikäli asuinympäristön suunnittelussa on huomioitu eri väestöryhmien tarpeet ja soveltuvuus kaikille, vähenee myöhemmin ilmenevä ikääntyneen väestön erillispalvelujen tarve. Liikkumisympäristön esteettömyydellä on merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan kustannuksiin pitkällä aikavälillä. Kaavoitettavan alueen nykytilaa kuvataan esimerkiksi väestörakenteen perusteella (onko ikääntyneiden määrä tai prosentuaalinen osuus merkittävä), muiden hallintokuntien asiantuntemuksen perusteella (alueella ikääntyneille kotiin tuotettavien palveluiden tarve nykyisin) tai koulukuljetusten tarve vaarallisen koulumatkan perusteella. Arvioinnissa tulisi huomioida nykytilan ja toteuttamishetken lisäksi alueen väestörakenteen kehitys pidemmällä aikavälillä. Asuinalueen soveltuvuutta kaikille väestöryhmille voidaan arvioida myös pohtimalla, mahdollistaako kaava kilpailukykyisen joukkoliikenteen tarjonnan. Täydennyskaavoituksen avulla voi alueelle muodostua riittävä joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaali.

13 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 13 Kuva 2. Esimerkinomaisesti esitetty, miten esteettömyys kytkeytyy kaavoituksen osallistumisprosessiin. Alkuperäinen kuva osallistumisopas, luonnos Katri Tulkki

14 14 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla Kuva 3. Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko vaiheittain muokattu alkuperäistä kuvaa. Alkuperäinen kuva osallistumisopas, luonnos Katri Tulkki Esteettömyyden näkökulmasta osallisia ovat myös vanhus- ja vammaisjärjestöt sekä neuvostot, ikääntyneet, liikkumis- ja toimimisesteiset, lapset ja lapsiperheet. 2.4 Yleiskaava antaa edellytyksiä Yleiskaavassa luodaan edellytyksiä esteettömyyden toteutumiselle asuinalueilla. Käsitteleehän se yhdyskuntarakenteen kehittymistä, eri toimintojen yhteensovittamista ja tavoitellun kehityksen periaatteita. Yleiskaavassa korostuvia tekijöitä ovat eri toimintojen välisten yhteyksien järjestäminen ja rakenteen sovittaminen muuhun ympäristöön. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42.1 ). Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta, mutta se voidaan laatia myös suoraan rakentamista ja maankäyttöä ohjaavaksi esimerkiksi maaseutumaisilla alueilla. Yleiskaavan ohjaava rooli huomioon ottaen siihen kuuluvat esteettömyydelle asetettavat tavoitteet ja painopisteet. Yleiskaava voidaan laatia myös oikeusvaikutuksettomana, jolloin ohjaavaa vaikutusta ei ole. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL 42.2 ). Velvoite koskee kaikkia alueiden käyttöön liittyvissä suunnittelu- ja toteuttamistehtävissä toimivia kuntien ja valtion viranomaisia. Esimerkiksi erilaisten lupien käsittelyssä viranomaisen toiminnan on oltava yleiskaavan kanssa samansuuntaista.

15 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 15 Kaikille soveltuvat kulkureitit Maankäytön suunnittelua ja rakentamista koskevien lakien ja asetusten perusteella voidaan esittää ne liikkumisympäristön kohteet, joiden suunnittelussa tulisi huomioida kaikkien liikkujaryhmien tarpeet: - jalankulun ja pyöräilyn väylät - hallinto- ja palvelurakennukset sekä muissa rakennuksissa olevat liike- ja palvelutilat - leikkipaikat ja niiden saavutettavuus - ulkotiloissa oleskeluun tarkoitettujen tilat kuten puistoalueet Suunnittelun peruslähtökohta on esteettömyys, mikä merkitsee palveluiden ja toimintojen saavutettavuutta eri kulkumuodoilla. Mikäli kaikkia kulkureittejä ei saada esteettömiksi, turvataan saavutettavuus esteettömien reitttien verkoston avulla. Yleiskaavassa ratkaistaan alueelle sijoitettavien toimintojen luonne ja suuruusluokka sekä niiden keskinäinen sijainti, mikä osaltaan vaikuttaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin. Toimiva joukkoliikenne parantaa autottomien liikkumismahdollisuuksia ja siten myös esteettömyyttä. Yleiskaavan keskeiset toiminnot ja keskusta-alueet tulee olla kaikkien väestöryhmien saavutettavissa. Palvelurakennukset tulisi sijoittaa joukkoliikenteen yhteyksien läheisyyteen ja esittää pysäkeille ja terminaaleihin johtavat esteettömät kävely-yhteydet. Asuinalueilla on olennaista lähivirkistysalueiden soveltuvuus kaikille käyttäjille ja kulkureitit joukkoliikenteen pysäkeille. Suomen rakentamismäräyskokoelman määräyksessä F1 on annettu määräyksiä liikkumis- ja toimimisesteisyyden huomioimisesta uimahallien, kokoontumistilojen ja majoitustilojen osalta. Vastaavasti uusilla asuinalueilla tavoitteena voisi olla uimarantojen esteetön saavutettavuus. Esteettömien kulkureittien tarkastelua on luontevinta tehdä samanaikaisesti kävelyn ja pyöräilyn verkoston ja joukkoliikenneyhteyksien suunnittelun kanssa. Toimintojen väliset etäisyydet vaikuttavat niiden saavutettavuuteen. Kaikille soveltuvan kävelyetäisyyden määrittäminen on vaikeaa, koska se on sidoksissa henkilön liikkumiskykyyn. Esteettömän ympäristön jalankulkureiteillä levähdysalueiden välisenä tavoite-etäisyytenä pidetään suunnitteluohjeissa250 metriä. Etäisyyttä voidaan pitää esteettömän etäisyyden tavoitearvona. Esimerkiksi kävelyetäisyys joukkoliikenteen pysäkiltä julkiseen palveluun pitäisi olla korkeintaan 250 metriä. Jos kulkureitillä on merkittäviä korkeuseroja, lyhenee hyväksyttävä etäisyys. Liikkumisympäristön turvallisuudella on huomattava vaikutus - lyhytkin matka pysäkiltä kotiin saattaa olla liikkumiseste, jos matka koetaan turvattomaksi. Yleiskaavan kaavaluonnosvaiheessa arvioidaan vaihtoehtojen vaikutukset eri väestö ja- ja liikkujaryhmien kannalta. Esteettömien reittien verkoston kokonaisuus hahmottuu, kun kaavamerkinnöin on alustavasti esitetty erilaisten toimintojen sijainti.

16 16 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla Esteettömien reittien esittäminen yleiskaavassa Yleiskaavamääräykset jaotellaan: - suunnittelumääräyksiin, joilla ohjataan pääsääntöisesti asemakaavoitusta. Määräykset kohdistuvat ensisijaisesti viranomaisiin. - rakentamismääräyksiin, joilla ohjataan suoraan rakentamista, liittyvät rakentamisrajoituksiin. - suojelumääräyksiin, joilla ohjataan ympäristöarvojen säilymistä. Ne voivat koskea mm pohjavesialueita, kulttuurihistoriallisia arvoja. Kuva 4. Yleiskaavan sisältö. Alkuperäinen kuva Yleiskaavamerkinnät ja määräykset s. 34, soveltaen. Mikäli tavoitteena on kaikkien reittien esteettömyys, annetaan siitä kaavaan suunnittelumääräys. Toisaalta kaavassa voi olla tarve korostaa jonkin tietyn reitin esteettömyyttä esimerkiksi palvelun saavuttamisen turvaamiseksi. Suunnittelumääräysesimerkkejä: (merkinnöissä sovellettu Saara Kirsikka Siikin Diplomityössään 1 esittämää materiaalia ). Esitetyt merkinnät eivät ole virallisesti hyväksyttyjä, joten vaihtoehtoiset merkintätavat ovat mahdollisia. Esteettömyyttä tukevat merkinnät eivät ole ristiriidassa olemassa olevien ohjeiden kanssa, joten niiden käyttö on sallittua. - Esteettömyys yleistavoitteena Alueen asemakaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikkumisesteettömyyteen. Alueelta on järjestettävä turvalliset ja helppokulkuiset kävely-yhteydet keskusta-alueelle Tarvittaessa esteettömyyttä voidaan korostaa suunnittelumääräyksen lisäksi erillisellä kaavamerkinnällä. Ehdotus kaavamerkinnästä:

17 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 17 Esteettömyyden kannalta kehitettävä alue - Esteettömästi saavutettavien toimintojen korostaminen Virkistysalueiden esteetön saavutettavuus Alueen suunnittelussa tulee pyrkiä esteettömien ja mahdollisimman yhtenäisten virkistysreittien aikaansaamiseen sekä kiinnittää erityistä huomiota ympäristön laadun säilymiseen hyvänä. Esimerkiksi palvelutalon läheisen puiston esteettömyyttä voidaan kaavassa korostaa erillisellä kaavamerkinnällä. Lähivirkistysalue, jonka saavutettavuuteen ja reitistön esteettömyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota Esteettömän yhteyden tarve Esteettömyyden tarvetta voi korostaa erillisellä esteettömän reitin merkinnällä kaavakartalla. Näissä tapauksissa esteettömyyden tarve ja merkittävyys on aina perusteltava kaavaselostuksessa. Esteettömän reitin korostaminen voi liittyä kaavoituksen yhteydessä tarkasteltaviin uusiin liikennejärjestelyihin. Esimerkiksi uusi eritasoliittymä muuttaa kevyen liikenteen olosuhteita huomattavasti. Tällöin erillisen esteettömän reitin merkitsemistarve kaavassa voisi olla perusteltua palvelujen saavuttamiseksi. Kevyen liikenteen pääreitti suunnittelualueella on myös esimerkki reitistä, joka tarpeen vaatiessa kohdemerkitään erillisellä esteettömän reitin merkinnällä. Muita erityiskohteita voivat olla reitit merkittäville joukkoliikenteen pysäkeille, reitit palveluasumisesta läheisyydessä sijaitseville virkistysalueille tai koulu urheilukenttä välinen reitti. Kaavamääräysten esteettömyystavoitetta voi olla tarpeen selventää suosituksilla, jotka toisin kuin kaavamääräykset eivät ole oikeusvaikutteisia. Suositukset esitetään joko kaavakartalla tai kaavaselostuksessa. Palveluiden, reittien ja alueiden toteuttamisjärjestyksellä (vaiheittain rakentaminen) on huomattava vaikutus esteettömyyteen. Esimerkiksi kriittiset alikulkukäytävät voisi kirjata kaavaselostukseen (ala-asteen kouluille, liikuntapaikoille tms johtavat alikulut).

18 18 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 2.5 Asemakaavalla toteutukseen Asemakaavalla ohjataan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä ja rakentamista. Asemakaavassa korostuvat yhdyskunnan fyysinen rakenne, tilanmuodostus, kaupunki- ja maisemakuva sekä hyvä rakentamistapa. Asemakaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa esitetyt tavoitteet. Asemakaavassa toteutetaan jo hyvin konkreettisella tasolla asuntosuunnittelua koskevia F1 ja G1 säädöksiä (Suomen rakentamismääräyskokoelma). Esimerkiksi kulkuyhteyksien osalta nähdään toteutuuko tontin rajalta ja invapaikoilta rakennuksen sisäänkäynnille kaikille soveltuvat kulkuyhteydet. Asuinkorttelin suunnittelussa huomioitavia muita tärkeitä, esteettömiä kulkureittejä ovat yhteydet leikkipaikkoihin ja oleskeluun tarkoitettuihin tiloihin. Kohteet, joihin asemakaavoituksessa tulisi kiinnittää huomiota: - Palvelurakennusten sijoittuminen hyvien julkisen liikenteen yhteyksien läheisyyteen - Kaikille käyttäjille soveltuvat jalankulkureitit julkisen liikenteen pysäkeiltä ja terminaaleista palvelupisteisiin ja palvelupisteiden välillä. - Kaikkien liikkumismahdollisuuksien huomioiminen jalankulkuyhteyksissä kadulta tontille ja rakennuksen sisäänkäynneille. - Joukkoliikenteen verkoston toimivuus hyvät yhteydet palvelupisteisiin ja niiden välille. - Pysäkki- ja terminaalialueiden riittävä mitoitus saattoliikenteen, pyörätuolin ja lastenvaunujen sekä koneellisen puhtaanapidon vaatimukset huomioon ottaen Katujen esteettömyys - Katujen sijoitus maastoon niin, että niiden kaltevuus ei ylitä 8 prosentin pituuskaltevuutta. Jyrkät mäet vaarantavat kaikille soveltuvien kulkuyhteyksien muodostamisen. - Katujen riittävä mitoitus eri toiminnoille ja niiden erottamiselle. Jalankulun ja pyöräilyn erottaminen toisistaan tukee esteettömyyttä. - Jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien suunnittelu mahdollisimman helposti hahmotettaviksi ja turvallisiksi. Jalankulkureittien katkeamattomuus on olennaista.

19 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 19 Esteettömien reittien esittäminen asemakaavassa Asemakaavamääräykset jaotellaan: - yleismääräyksiin, jotka koskevat koko kaavan aluetta tai useita sen osa-alueita. - indeksimääräyksiin, jotka liittyvät kortteleiden tai muiden alueiden käyttötarkoitusmerkintöihin. Mikäli tavoitteena on kaikkien reittien esteettömyys, annetaan siitä kaavaan yleismääräys. Toisaalta kaavassa voi olla tarve korostaa jonkin tietyn reitin esteettömyyttä esimerkiksi palvelun saavuttamisen turvaamiseksi. Esimerkkejä määräyksistä ja merkinnöistä: (merkinnöissä sovellettu Saara Kirsikka Siikin Diplomityössään esittämää materiaalia Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. ). Esitetyt merkinnät eivät ole virallisesti hyväksyttyjä, joten vaihtoehtoiset merkintätavat ovat mahdollisia. Esteettömyyttä tukevat merkinnät eivät ole ristiriidassa olemassa olevien ohjeiden kanssa, joten niiden käyttö on sallittua. - Esteettömästi saavutettavien toimintojen korostaminen Lähivirkistysalue, jonka saavutettavuuteen ja reittien esteettömyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota Alueen suunnittelussa varaudutaan siihen, että osa alueen reiteistä toteutetaan esteettöminä. Esimerkiksi palvelutalon läheisen puiston esteettömyyttä voidaan kaavassa korostaa erillisellä kaavamerkinnällä. F1 ja G1 säännösten mukaan kulkuyhteydet tontin rajalta sisäänkäynneille on suunniteltava kaikille soveltuvina. Joissakin tapauksissa esteettömän toteuttamisen varmistamiseksi voidaan asian merkitystä painottaa erillisellä kaavamerkinnällä. Merkinnälle voi olla tarvetta esimerkiksi täydennyskaavoituksen yhteydessä tai ikääntyneille tarkoitetun palveluasumisen tai senioritalojen sijoittamisen yhteydessä. Erillispientalojen korttelialue, jonka rakennusten ja tonttitoimintojen tulee olla esteettömästi saavutettavissa ja käytettävissä.

20 20 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla - Esteettömien kulkureittien / verkoston esittäminen asemakaavassa Asemakaavassa voidaan erillisillä merkinnöillä kuvata ne jalankulun ja pyöräilyn yhteydet, jotka muodostavat suunnittelualueella kaikille käyttäjille soveltuvien reittien verkoston. Esteettömien reittien verkosto voi muodostua jalkakäytävien ja yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden lisäksi esimerkiksi katualueesta, aukiosta, torista tai ulkoilureitistä. Katualueen sisäiset järjestelyt esitetään katusuunnitelmassa, mutta asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä katualueen varaamisesta jalankulkua, pyöräilyä tai joukkoliikennettä varten. Asemakaavassa voidaan osoittaa esteettömän jalankulkureitin tarve palvelun saavuttamiseksi, kummalle puolelle katua yhteyden tulisi sijoittua, erotellun jalankulku- ja pyöräilyväylän tarve. Kaavamääräysten esteettömyystavoitetta voi olla tarpeen selventää suosituksilla, jotka toisin kuin kaavamääräykset eivät ole oikeusvaikutteisia. Suositukset esitetään joko kaavakartalla tai kaavaselostuksessa. Kaavoituksessa esteettömyydelle asetettuja tavoitteita voidaan havainnollistaa kaavan havainnemateriaalissa. Joissakin tapauksissa kaavoituksen kanssa rinnan tehtävillä maankäyttösopimuksilla pyritään varautumaan valmisteltavana olevan kaavan toteuttamiseen. Maankäyttösopimuksissa voidaan vaikuttaa esteettömän asuinympäristön toteutumiseen. Esimerkiksi voidaan sopia, että jokin tietty prosenttiosuus tai neliömäärä asuinnoista korttelissa toteutetaan esteettöminä. Palveluiden, reittien ja alueiden toteuttamisjärjestyksellä (vaiheittain rakentaminen) on huomattava vaikutus esteettömyyteen. Esimerkiksi kriittiset alikulkukäytävät voisi kirjata kaavaselostukseen (ala-asteen kouluille, liikuntapaikoille tms johtavat alikulut). 2.6 Esteettömien reittien suunnitteluperiaatteita Helsinki kaikille projektin yhteydessä todettiin suurimpana vaikeutena julkisten ulkotilojen esteettömyyttä koskevien selkeiden ohjeiden puuttuminen ja eri käyttäjäryhmien osin ristiriitaiset vaatimukset esteettömyydelle. SuRaKu projektissa on muodostettu esteettömyyskriteerit 2, joiden avulla ulkotilojen esteettömyyttä voidaan arvioida ja ohjeistaa. SuRaKu-projektin tuloksena syntyneiden kriteerien ja ohjeiden avulla voidaan taata kaiken uudisrakenta-

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 11.4.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03)888

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2004/ 28.3.2006 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. kaupunginosan (Keskus) urheilualue (liikuntakeskus ja golfkenttä) 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Asemakaavan muutos, Santtio 11, kortteli 32 sekä puisto- ja lähivirkistysalue Liite 1 1 Sijainti opaskartalla Aluerajaus Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUPALVELUT/KAAVOITUS 2008 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Kerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA. 16.11.2015, tark 25.1.2016

Kerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA. 16.11.2015, tark 25.1.2016 16.11.2015, tark 25.1.2016 Kerhomajankadun kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Koulutuspäivä 24.4.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta. Kaavoitushanke on mukana Lempäälän kunnan kaavoitusohjelmassa 2013.

1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta. Kaavoitushanke on mukana Lempäälän kunnan kaavoitusohjelmassa 2013. 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Sääksjärven asemakaava, Kurrenkujan alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.4.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KH 316/2006 LIITE 3 Ydinkeskustan osayleiskaavan 2002-2015 muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KUUSANKOSKEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUS 2008 Kuusankosken kaupunki Kuusankosken kaupungin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Esteetön ympäristö kaikkien etu!

Esteetön ympäristö kaikkien etu! Esteetön ympäristö kaikkien etu! Kajaani 3.12.2012 Harri Leivo, ry www.esteetön.fi 1 Esteettömyys koskee koko yhteiskuntaa Kaikille soveltuva, esteetön yhteiskunta työ, harrastukset, kulttuuri, opiskelu,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 31.10.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Tiivistelmä 13.11.2015 Tämän yhteenvedon lisäksi työstä on laadittu laajempi taustaraportti Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (Hämeen

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot