ESTEETTÖMIEN REITTIEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS UUSILLA ASUINALUEILLA Case Vuores

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESTEETTÖMIEN REITTIEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS UUSILLA ASUINALUEILLA Case Vuores"

Transkriptio

1 ESTEETTÖMIEN REITTIEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS UUSILLA ASUINALUEILLA Case Vuores

2

3 TIIVISTELMÄ Työssä tarkastellaan pilottikohteen avulla esteettömien reittien suunnittelua kahdesta näkökulmasta: - miten muodostetaan esteetön tavoiteverkko uudelle, suunnitteilla olevalle asuinalueelle - miten esteettömät reitit konkreettisesti suunnitellaan ja toteutetaan Selvitys jakautuu rakenteellisesti kahteen erilaiseen osioon: - luvussa 2 on esitetty, miten esteettömien reittien suunnittelu etenee kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa - luvussa 3 on sovellettu teoriaa käytäntöön käyttäen esimerkkinä Vuoreksen asuinaluetta ja luvussa 4 yhteenvetona on esitetty työn aikana havaittuja laadunvarmistuskeinoja esteettömien reittien suunnitteluun ja toteuttamiseen Vuoreksen osayleiskaavan perusteella on tarkasteltu Mäyränmäen asuinalueen esteettömien reittien verkoston tarvetta. Vuoreksen alueen suunnittelutavoitteena on, että jokaiselta asuinalueelta johtaa vähintään yksi esteetön reitti merkittävimpiin toimintoihin kuten palveluihin ja virkistysalueille. Mäyränmäen asemakaavaluonnoksen perusteella arvioitiin, miten esteetön reitti voisi sijaita maastossa ja miten opastaminen konkreettisesti toteutettaisiin eri käyttäjäryhmät huomioiden. Selvityksen lähdeaineistoina tarkasteltiin kaavoitusta, esteettömyyttä ja liikennesuunnittelua koskevaa kirjallisuutta, lainsäädäntöä ja ohjeita. Raportin liitteenä on kattava aineistoluettelo esteettömyyttä koskevasta materiaalista, jota liikennesuunnittelijat ja kaavoittajat voivat työssään hyödyntää. Esteettömien reittien suunnittelua koskevia lähtökohtia ja toteuttamisratkaisuja työstettiin ohjausryhmän lisäksi Tampereen kaupungin kaavoittajien ja liikennesuunnittelijoiden kanssa pidetyissä työpalavereissa. Lisäksi raporttiluonnoksesta pyydettiin mielipiteitä ja kommentteja Invalidiliiton ja Näkövammaisten Keskusliiiton edustajilta.

4

5 ESIPUHE Selvitys on osa Elsa-hankekokonaisuutta, joka on liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Tässä työssä on tarkasteltu esteettömien reittien suunnittelua uusien asuinalueiden kaavoituksessa ja liikkumisympäristön suunnittelussa. Tavoitteena on ollut tarkastella, miten esteettömien reittien verkosto muodostetaan uudelle suunnitteilla olevalle asuinalueelle ja miten esteettömät reitit konkreettisesti suunnitellaan. Hanketta ovat rahoittaneet Ympäristöministeriö ja Tampereen kaupungin Yhdyskuntapalvelujen suunnitteluyksikkö. Työtä on ohjannut ohjausryhmä: Ympäristöministeriöstä - Leena Silfverberg Tampereen kaupungilta - Jouni Sivenius yhdyskuntapalvelut ( asti) - Timo Seimelä yhdyskuntapalvelut - Juha Mäkinen yhdyskuntapalvelut ( asti) - Jarmo Lukka kaavoitusyksikkö ( asti) - Anne Kangasniemi kaavoitusyksikkö ( alkaen) - Tiina Leppänen kaavoitusyksikkö ( alkaen) - Piia Hastio kaavoitusyksikkö - Erkki Teinilä sosiaali- ja terveystoimi Lempäälän kunnasta: - Virva Ahtola kaavoitusyksikkö - Petteri Katajisto tekninen toimi Tampereen Näkövammaiset ry - Tuija Seppänen Lisäksi raporttiluonnoksesta pyydettiin mielipiteitä ja kommentteja Invalidiliitolta ja Näkövammaisten Keskusliiitolta. Työtä kommentoivat myös Tampereen kaupungin kaavoitusyksiköstä Veikko Vänskä ja Maire Väisänen. Konsulttina työssä on ollut Tieliikelaitoksen Konsultointi, josta työhön ovat osallistuneet projektipäällikkönä Heljä Aarnikko ( alkaen Sito Tampere Oy), Eija Ylihalkola ja Ari Vandell.

6

7 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 7 Sisältö 1 JOHDANTO Tavoitteena kaikille hyvä liikkumisympäristö Esteettömien reittien tarve Selvityksen tavoitteet 9 2 ESTEETTÖMYYS KAAVOITUKSESSA Yleiskaavasta toteutukseen Kaavoituksen tavoitteet Vaikutusten arviointi Yleiskaava antaa edellytyksiä Asemakaavalla toteutukseen Esteettömien reittien suunnitteluperiaatteita 20 3 ESIMERKKINÄ VUORES Kaavoituksen tavoitteet Esteettömyyden esittäminen osayleiskaavassa Esteettömyys asemakaavassa Jalankulku- ja pyöräilyverkoston suunnittelu Jalankulkureittien opastaminen Malliratkaisuja 35 4 HYVÄT TOIMINTATAVAT Yleis- ja asemakaavoitus Esteettömyyden laadunvarmistus Hyödynnettävyys muissa kohteissa 46

8 8 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 1 JOHDANTO 1.1 Tavoitteena kaikille hyvä liikkumisympäristö Asuinympäristön esteettömyys parantaa ympäristön turvallisuutta ja soveltuvuutta kaikille asukkaille. Esteettömät jalankulkuyhteydet tukevat ikääntyneiden, liikkumis- ja toimimisesteisten omatoimista liikkumista. Lapsiperheiden asuinympäristön viihtyisyys paranee, kun lastenvaunujen kanssa liikkuminen on helppoa. Asuinalueilla esteetön ja turvalliseksi koettu jalankulkuympäristö laajentaa lasten liikkumisvapauksia. Jalankulkuympäristössä esteettömyys merkitsee selkeyttä, kulkureittien katkeamattomuutta ja laadukasta toteuttamista. Kaikille käyttäjille soveltuvien jalankulku- ja pyöräilyreittien lisäksi olennaista on joukkoliikenteen saavutettavuus asuinalueilla, mikä tukee autottomien liikkumismahdollisuuksia. Esteetön ympäristö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tavoitteena olevan hyvän elinympäristön tavoitetta. Esteettömän ympäristön suunnittelu edellyttää vuorovaikutusta viranomaisten ja asukkaiden kanssa, jotta tunnistetaan todelliset tarpeet ja puutteet. Suunnittelun esteettömyys puolestaan tarkoittaa suunnitteluprosessin avoimuutta ja asukkaiden mahdollisuutta osallistua prosessiin. 1.2 Esteettömien reittien tarve Väestö ikääntyy huomattavasti tulevien vuosikymmenten aikana. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 15 prosentista yli 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Merkittävää ikääntymisessä on, että joka neljäs ikääntynyt (>65 vuotta) on yli 80-vuotias jo vuonna Väestön ikääntyminen aiheuttaa huomattavia vaikutuksia sosiaali- ja terveystoimelle lisäten erilliskuljetusten, laitoshoidon ja kotipalvelujen tarvetta. Esteetön asuinympäristö tukee ikääntyneiden ja toimimisesteisten itsenäisen asumisen ja liikkumisen edellytyksiä. Lasten omaehtoinen liikkuminen on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana rajusti. Tästä kertovat mm. tutkimustulokset lasten ja nuorten fyysisen kunnon heikentymisestä sekä ylipainoisuuden kasvusta. Osasyynä lasten liikkumisvapauksien kaventumiseen on koetun turvallisuuden heikentyminen. Esteettömät reitit parantavat koettua turvallisuuden tunnetta, mikä voi lisätä lasten liikkumisvapautta. Asuinympäristön esteettömyys tarkoittaa kaikille käyttäjille soveltuvaa ympäristöä ja katkeamattomia kulkureittejä. Liikkumisympäristön tulisi mahdollistaa päivittäisten palvelujen saavuttaminen ja katu-, tori- ja puistoalueiden soveltuvuus kaikille käyttäjille. Uudet asuinalueet sijoittuvat maastollisesti yhä hankalampiin olosuhteisiin, jolloin jalankulun ja pyöräilyn verkostojen toimivuus ja esteettömien reittien tarve korostuu.

9 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 9 Esteetön reitti on kaikille käyttäjäryhmille soveltuva katkeamaton yhteys. Asuinalueilla esteettömät reitit tukevat palvelujen ja joukkoliikenteen saavutettavuutta ja jokapäiväisistä liikkumistarpeista selviytymistä. Lainsäädännössä painotetaan esteettömän asuin- ja liikkumisympäristön toteuttamista. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista (Maankäyttö- ja rakennuslaki 5 1 momentti). Myös kevyen liikenteen väylillä edellytetään esteettömyyttä ja turvallisuutta (Maankäyttö- ja rakennuslaki momentti). Rakennetun ympäristön kunnossapidossa on uuden kunnossapitolain mukaan huomioitava esteettömyys (Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 3 ). Julkisten palvelurakennusten esteetön saavutettavuus ja toteuttaminen on määritelty laissa (Maankäyttö- ja rakennuslaki momentti, MRL 13, F1 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Esteetön rakennus, G1 asetus Suomen rakentamismääräyskokoelma). Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia (Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 ). 1.3 Selvityksen tavoitteet Tavoitteena on esittää, miten ja missä vaiheessa kaavoitusta kaikille soveltuvien jalankulkuyhteyksien tarvetta tulisi arvioida. Selvityksessä on käytetty Vuoreksen suunnittelualuetta esimerkkinä: - miten esteettömien reittien verkosto muodostetaan uudelle, suunnitteilla olevalle asuinalueelle - mitkä ovat esteettömien reittien suunnittelu- ja toteuttamisperiaatteet Yleiskaavassa ratkaistaan, mitä toimintoja ja palveluja suunnittelualueella tarjotaan ja missä ne sijaitsevat. Samanaikaisesti tarkastellaan alueen liikenneverkkoa mukaan lukien kävely ja pyöräiy sekä joukkoliikenteen palvelut. Luontaisesti myös esteettömien reittien suunnittelun tulisi käynnistyä yleiskaavassa. Verkostotasolla voidaan osoittaa toiminnot, joiden välille esteetön reitti tulisi tarjota. Yleiskaavassa on vielä mahdollista vaikuttaa toimintojen sijoittumiseen maastossa mahdollisimman helposti saavutettaviin kohtiin. On kuittenkin syytä muistaa, ettei esteettömyys kapeaalaisena näkökulmana yksin voi ohjata kaavoitusta vaan se on sovitettava kaavoituksen muihin reunaehtoihin. Joissakin tapauksissa tarve esteettömälle yhteydelle saattaa olla olemassa, mutta sen toteuttaminen voi esimerkiksi hankalan maaston vuoksi olla mahdotonta tai epärealistista. Esteettömien reittien verkoston suunnittelua tarkastellaan yleiskaavasta toteuttamiseen asti: miten esteettömät reitit esitetään kaavoituksessa, miten esteettömyys vaikuttaa suunnitteluratkaisuihin ja toteuttamiseen.

10 10 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 2 ESTEETTÖMYYS KAAVOITUKSESSA 2.1 Yleiskaavasta toteutukseen Esteettömyyden huomioonottaminen käynnistyy jo yleiskaavassa. Kuvassa 1 on esitetty, miten esteettömyys ja esteettömät reitit esitetään kaavassa ja kaavaprosessissa ja varmistetaan esteettömyyden toteutuminen. Yleiskaavaprosessin käynnistyessä esteettömyys huomioidaan kaavoitukselle asetettavissa tavoitteissa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa arvioitavissa vaikutuksissa. Esteettömyys voi olla yksi yleiskaavan yleistavoitteista koskien koko suunnittelualuetta tai tiettyä osa-aluetta (esimerkiksi keskustatoimintojen alueen). Tällöin esteettömyyttä koskevat tavoitteet ilmaistaan suunnittelumääräyksellä tai osa-aluetta koskevassa kaavamerkinnässä. Jos kyse on pikemminkin tiettyjen toimintojen välisestä saavutettavuudesta, esitetään erillinen esteettömän reitin merkintä kaavakartalla. Esteettömyyden ja esteettömien reittien tarvetta koskevat perustelut voidaan esittää kaavaselostuksessa. Kaavaselostuksessa voidaan esittää esteettömyyteen tai esteettömien reittien jatkuvuuteen vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi alikulkukäytävien toteuttamisjärjestyksellä voi olla vaikutuksia esteettömän reitin jatkuvuuteen ja siten palvelujen saavutettavuuteen. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta, jolloin esteettömyyden ollessa yleiskaavan tavoitteena, on se myös asemakaavassa tavoitteena. Asemakaavassa esteettömyyden huomioiminen etenee kaavaprosessissa vastaavasti kuin yleiskaavoituksessa. Esteettömyyden ollessa asemakaavoituksen yleistavoite, ilmaistaan se yleismääräyksissä. Esteettömien kulkuyhteyksien ja palvelujen saavuttamisen kannalta tärkeät reitit esitetään kaavakartalla erillisellä esteettömän reitin merkinnällä. Esteettömien reittien perustelut kuvataan kaavaselostuksessa. Kaavaselostukseen voidaan liittää kartta suunnittelualueen esteettömien reittien verkostosta (ks kuva 9). Esteettömyys ja esteettömät reitit toteutuvat suunnittelualueen rakentuessa. Toteutusvaiheessa valvonnalla on keskeinen rooli esteettömän asuinympäristön toteutumisen varmistajana. Katualueiden rakentamisessa laatu on olennaista. Esteettömät ratkaisut sallivat vain vähän poikkeamia suunnitelmasta esimerkiksi reunakivien asennuskorkeuden osalta. Kaavan esteettömyyttä tukevia ratkaisuja voidaan kuvata rakentamistapaohjeissa ja tarvittaessa huomioida esteettömyys tontin luovutusehdoissa. Olennaista rakennusvalvonnan toiminnassa on valvoa esteetöntä asuinrakentamista tukevien F1 ja G1 määräysten noudattamista. Lisäksi rakennusvalvonnalle kuuluu asemakaavassa esitettyjen kaavamääräysten noudattamisen valvonta. Tarvittaessa kaavoittaja voi laatia rakennusvalvonnalle tarkistuslistan rakennuslupakäsittelyn tueksi.

11 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 11 Kuva 1. Esteettömyyden ja esteettömien reittien esittäminen kaavassa ja eteneminen kaavoitusprosessissa. 2.2 Kaavoituksen tavoitteet Kaavoituksen aloitusvaiheessa kaavalle asetetaan tavoitteet. Jo tässä vaiheessa tulisi pohtia, onko tarpeellista esittää esteettömyys omana tavoitteenaan. Välttämätöntä se ei aina ole, koska Maankäyttö- ja rakennuslaissa on esteetöntä rakentamista koskevia säännöksiä. Kaavoituksella voidaan usein parantaa merkittävästi elinympäristön soveltuvuutta kaikille asukkaille. Kaavoituksella voi kuitenkin alueen luonteen vuoksi olla erityisiä tarpeita esteettömyyden huomioimiseksi. Täydennyskaavoituksella on usein vaikutuksia suunnittelualuetta laajemmalla alueella. Esimerkiksi palvelutalon sijoittaminen olemassa olevalle asuinalueelle synnyttää vaikutuksia lähinaapurustoa laajemmalle. Palvelutalon

12 12 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla saavutettavuudessa huomioitavia tekijöitä ovat esimerkiksi esteettömät reitit palvelun läheisyydessä ja jalankulkureitit joukkoliikenteen pysäkeille ja palveluihin sekä läheisyydessä sijaitsevan puiston tai virkistysalueen käytettävyys. Uusien kaupallisten palvelujen kaavoituksessa tulisi esteettömän saavutettavuuden olla yksi tavoitteista. Esteettömyystarpeet huomioimalla on mahdollista saada palvelut laajemman käyttäjäjoukon ulottuville, luoda lapsille mahdollisuus itsenäiseen liikkumiseen ja parantaa ikääntyneiden omatoimisen asumisen edellytyksiä. 2.3 Vaikutusten arviointi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään, miten kaavan vaikutukset arvioidaan. Tietoa nykytilasta saadaan kaavoitukseen liittyvässä vuoropuhelussa ja erillisistä selvityksistä. Vuorovaikutustilanteissa saadaan tietoa ihmisten jokapäiväisen liikkumisen ja palvelujen saavuttamisen ongelmista. Kaavan vaikutukset esteettömyyteen soveltuvat luontevasti osaksi sosiaalisten vaikutusten arviointia, jossa tarkastellaan vaikutuksia eri väestö- ja liikkujaryhmiin. Kaavoituksen yhteistyöryhmässä tai suunnitteluryhmässä ovat yleensä edustettuina alueella toimivat järjestöt ja asukkaat sekä asiantuntijaedustus asunto-, sosiaali- ja koulutoimesta. Yhteistyöryhmät soveltuvat hyvin foorumeiksi, joilla kaavan esteettömyystavoitteita ja niiden toteutumista arvioidaan. Kaavan vaikutuksilla tarkoitetaan muutoksia nykytilaan ajanhetkellä, jolloin kaavan mukaiset ratkaisut ovat toteutuneet. Kaavoitusratkaisujen vaikutuksissa tulisi huomioida paljon pidempi aikajänne. Uuden asuinalueen valmistuessa on todennäköistä, että lapsiperheiden määrä on suuri. Myöhemmin ikärakenne vanhenee ja ikääntyneiden suhteellinen määrä kasvaa. Mikäli asuinympäristön suunnittelussa on huomioitu eri väestöryhmien tarpeet ja soveltuvuus kaikille, vähenee myöhemmin ilmenevä ikääntyneen väestön erillispalvelujen tarve. Liikkumisympäristön esteettömyydellä on merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan kustannuksiin pitkällä aikavälillä. Kaavoitettavan alueen nykytilaa kuvataan esimerkiksi väestörakenteen perusteella (onko ikääntyneiden määrä tai prosentuaalinen osuus merkittävä), muiden hallintokuntien asiantuntemuksen perusteella (alueella ikääntyneille kotiin tuotettavien palveluiden tarve nykyisin) tai koulukuljetusten tarve vaarallisen koulumatkan perusteella. Arvioinnissa tulisi huomioida nykytilan ja toteuttamishetken lisäksi alueen väestörakenteen kehitys pidemmällä aikavälillä. Asuinalueen soveltuvuutta kaikille väestöryhmille voidaan arvioida myös pohtimalla, mahdollistaako kaava kilpailukykyisen joukkoliikenteen tarjonnan. Täydennyskaavoituksen avulla voi alueelle muodostua riittävä joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaali.

13 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 13 Kuva 2. Esimerkinomaisesti esitetty, miten esteettömyys kytkeytyy kaavoituksen osallistumisprosessiin. Alkuperäinen kuva osallistumisopas, luonnos Katri Tulkki

14 14 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla Kuva 3. Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko vaiheittain muokattu alkuperäistä kuvaa. Alkuperäinen kuva osallistumisopas, luonnos Katri Tulkki Esteettömyyden näkökulmasta osallisia ovat myös vanhus- ja vammaisjärjestöt sekä neuvostot, ikääntyneet, liikkumis- ja toimimisesteiset, lapset ja lapsiperheet. 2.4 Yleiskaava antaa edellytyksiä Yleiskaavassa luodaan edellytyksiä esteettömyyden toteutumiselle asuinalueilla. Käsitteleehän se yhdyskuntarakenteen kehittymistä, eri toimintojen yhteensovittamista ja tavoitellun kehityksen periaatteita. Yleiskaavassa korostuvia tekijöitä ovat eri toimintojen välisten yhteyksien järjestäminen ja rakenteen sovittaminen muuhun ympäristöön. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42.1 ). Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta, mutta se voidaan laatia myös suoraan rakentamista ja maankäyttöä ohjaavaksi esimerkiksi maaseutumaisilla alueilla. Yleiskaavan ohjaava rooli huomioon ottaen siihen kuuluvat esteettömyydelle asetettavat tavoitteet ja painopisteet. Yleiskaava voidaan laatia myös oikeusvaikutuksettomana, jolloin ohjaavaa vaikutusta ei ole. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL 42.2 ). Velvoite koskee kaikkia alueiden käyttöön liittyvissä suunnittelu- ja toteuttamistehtävissä toimivia kuntien ja valtion viranomaisia. Esimerkiksi erilaisten lupien käsittelyssä viranomaisen toiminnan on oltava yleiskaavan kanssa samansuuntaista.

15 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 15 Kaikille soveltuvat kulkureitit Maankäytön suunnittelua ja rakentamista koskevien lakien ja asetusten perusteella voidaan esittää ne liikkumisympäristön kohteet, joiden suunnittelussa tulisi huomioida kaikkien liikkujaryhmien tarpeet: - jalankulun ja pyöräilyn väylät - hallinto- ja palvelurakennukset sekä muissa rakennuksissa olevat liike- ja palvelutilat - leikkipaikat ja niiden saavutettavuus - ulkotiloissa oleskeluun tarkoitettujen tilat kuten puistoalueet Suunnittelun peruslähtökohta on esteettömyys, mikä merkitsee palveluiden ja toimintojen saavutettavuutta eri kulkumuodoilla. Mikäli kaikkia kulkureittejä ei saada esteettömiksi, turvataan saavutettavuus esteettömien reitttien verkoston avulla. Yleiskaavassa ratkaistaan alueelle sijoitettavien toimintojen luonne ja suuruusluokka sekä niiden keskinäinen sijainti, mikä osaltaan vaikuttaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin. Toimiva joukkoliikenne parantaa autottomien liikkumismahdollisuuksia ja siten myös esteettömyyttä. Yleiskaavan keskeiset toiminnot ja keskusta-alueet tulee olla kaikkien väestöryhmien saavutettavissa. Palvelurakennukset tulisi sijoittaa joukkoliikenteen yhteyksien läheisyyteen ja esittää pysäkeille ja terminaaleihin johtavat esteettömät kävely-yhteydet. Asuinalueilla on olennaista lähivirkistysalueiden soveltuvuus kaikille käyttäjille ja kulkureitit joukkoliikenteen pysäkeille. Suomen rakentamismäräyskokoelman määräyksessä F1 on annettu määräyksiä liikkumis- ja toimimisesteisyyden huomioimisesta uimahallien, kokoontumistilojen ja majoitustilojen osalta. Vastaavasti uusilla asuinalueilla tavoitteena voisi olla uimarantojen esteetön saavutettavuus. Esteettömien kulkureittien tarkastelua on luontevinta tehdä samanaikaisesti kävelyn ja pyöräilyn verkoston ja joukkoliikenneyhteyksien suunnittelun kanssa. Toimintojen väliset etäisyydet vaikuttavat niiden saavutettavuuteen. Kaikille soveltuvan kävelyetäisyyden määrittäminen on vaikeaa, koska se on sidoksissa henkilön liikkumiskykyyn. Esteettömän ympäristön jalankulkureiteillä levähdysalueiden välisenä tavoite-etäisyytenä pidetään suunnitteluohjeissa250 metriä. Etäisyyttä voidaan pitää esteettömän etäisyyden tavoitearvona. Esimerkiksi kävelyetäisyys joukkoliikenteen pysäkiltä julkiseen palveluun pitäisi olla korkeintaan 250 metriä. Jos kulkureitillä on merkittäviä korkeuseroja, lyhenee hyväksyttävä etäisyys. Liikkumisympäristön turvallisuudella on huomattava vaikutus - lyhytkin matka pysäkiltä kotiin saattaa olla liikkumiseste, jos matka koetaan turvattomaksi. Yleiskaavan kaavaluonnosvaiheessa arvioidaan vaihtoehtojen vaikutukset eri väestö ja- ja liikkujaryhmien kannalta. Esteettömien reittien verkoston kokonaisuus hahmottuu, kun kaavamerkinnöin on alustavasti esitetty erilaisten toimintojen sijainti.

16 16 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla Esteettömien reittien esittäminen yleiskaavassa Yleiskaavamääräykset jaotellaan: - suunnittelumääräyksiin, joilla ohjataan pääsääntöisesti asemakaavoitusta. Määräykset kohdistuvat ensisijaisesti viranomaisiin. - rakentamismääräyksiin, joilla ohjataan suoraan rakentamista, liittyvät rakentamisrajoituksiin. - suojelumääräyksiin, joilla ohjataan ympäristöarvojen säilymistä. Ne voivat koskea mm pohjavesialueita, kulttuurihistoriallisia arvoja. Kuva 4. Yleiskaavan sisältö. Alkuperäinen kuva Yleiskaavamerkinnät ja määräykset s. 34, soveltaen. Mikäli tavoitteena on kaikkien reittien esteettömyys, annetaan siitä kaavaan suunnittelumääräys. Toisaalta kaavassa voi olla tarve korostaa jonkin tietyn reitin esteettömyyttä esimerkiksi palvelun saavuttamisen turvaamiseksi. Suunnittelumääräysesimerkkejä: (merkinnöissä sovellettu Saara Kirsikka Siikin Diplomityössään 1 esittämää materiaalia ). Esitetyt merkinnät eivät ole virallisesti hyväksyttyjä, joten vaihtoehtoiset merkintätavat ovat mahdollisia. Esteettömyyttä tukevat merkinnät eivät ole ristiriidassa olemassa olevien ohjeiden kanssa, joten niiden käyttö on sallittua. - Esteettömyys yleistavoitteena Alueen asemakaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikkumisesteettömyyteen. Alueelta on järjestettävä turvalliset ja helppokulkuiset kävely-yhteydet keskusta-alueelle Tarvittaessa esteettömyyttä voidaan korostaa suunnittelumääräyksen lisäksi erillisellä kaavamerkinnällä. Ehdotus kaavamerkinnästä:

17 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 17 Esteettömyyden kannalta kehitettävä alue - Esteettömästi saavutettavien toimintojen korostaminen Virkistysalueiden esteetön saavutettavuus Alueen suunnittelussa tulee pyrkiä esteettömien ja mahdollisimman yhtenäisten virkistysreittien aikaansaamiseen sekä kiinnittää erityistä huomiota ympäristön laadun säilymiseen hyvänä. Esimerkiksi palvelutalon läheisen puiston esteettömyyttä voidaan kaavassa korostaa erillisellä kaavamerkinnällä. Lähivirkistysalue, jonka saavutettavuuteen ja reitistön esteettömyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota Esteettömän yhteyden tarve Esteettömyyden tarvetta voi korostaa erillisellä esteettömän reitin merkinnällä kaavakartalla. Näissä tapauksissa esteettömyyden tarve ja merkittävyys on aina perusteltava kaavaselostuksessa. Esteettömän reitin korostaminen voi liittyä kaavoituksen yhteydessä tarkasteltaviin uusiin liikennejärjestelyihin. Esimerkiksi uusi eritasoliittymä muuttaa kevyen liikenteen olosuhteita huomattavasti. Tällöin erillisen esteettömän reitin merkitsemistarve kaavassa voisi olla perusteltua palvelujen saavuttamiseksi. Kevyen liikenteen pääreitti suunnittelualueella on myös esimerkki reitistä, joka tarpeen vaatiessa kohdemerkitään erillisellä esteettömän reitin merkinnällä. Muita erityiskohteita voivat olla reitit merkittäville joukkoliikenteen pysäkeille, reitit palveluasumisesta läheisyydessä sijaitseville virkistysalueille tai koulu urheilukenttä välinen reitti. Kaavamääräysten esteettömyystavoitetta voi olla tarpeen selventää suosituksilla, jotka toisin kuin kaavamääräykset eivät ole oikeusvaikutteisia. Suositukset esitetään joko kaavakartalla tai kaavaselostuksessa. Palveluiden, reittien ja alueiden toteuttamisjärjestyksellä (vaiheittain rakentaminen) on huomattava vaikutus esteettömyyteen. Esimerkiksi kriittiset alikulkukäytävät voisi kirjata kaavaselostukseen (ala-asteen kouluille, liikuntapaikoille tms johtavat alikulut).

18 18 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 2.5 Asemakaavalla toteutukseen Asemakaavalla ohjataan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä ja rakentamista. Asemakaavassa korostuvat yhdyskunnan fyysinen rakenne, tilanmuodostus, kaupunki- ja maisemakuva sekä hyvä rakentamistapa. Asemakaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa esitetyt tavoitteet. Asemakaavassa toteutetaan jo hyvin konkreettisella tasolla asuntosuunnittelua koskevia F1 ja G1 säädöksiä (Suomen rakentamismääräyskokoelma). Esimerkiksi kulkuyhteyksien osalta nähdään toteutuuko tontin rajalta ja invapaikoilta rakennuksen sisäänkäynnille kaikille soveltuvat kulkuyhteydet. Asuinkorttelin suunnittelussa huomioitavia muita tärkeitä, esteettömiä kulkureittejä ovat yhteydet leikkipaikkoihin ja oleskeluun tarkoitettuihin tiloihin. Kohteet, joihin asemakaavoituksessa tulisi kiinnittää huomiota: - Palvelurakennusten sijoittuminen hyvien julkisen liikenteen yhteyksien läheisyyteen - Kaikille käyttäjille soveltuvat jalankulkureitit julkisen liikenteen pysäkeiltä ja terminaaleista palvelupisteisiin ja palvelupisteiden välillä. - Kaikkien liikkumismahdollisuuksien huomioiminen jalankulkuyhteyksissä kadulta tontille ja rakennuksen sisäänkäynneille. - Joukkoliikenteen verkoston toimivuus hyvät yhteydet palvelupisteisiin ja niiden välille. - Pysäkki- ja terminaalialueiden riittävä mitoitus saattoliikenteen, pyörätuolin ja lastenvaunujen sekä koneellisen puhtaanapidon vaatimukset huomioon ottaen Katujen esteettömyys - Katujen sijoitus maastoon niin, että niiden kaltevuus ei ylitä 8 prosentin pituuskaltevuutta. Jyrkät mäet vaarantavat kaikille soveltuvien kulkuyhteyksien muodostamisen. - Katujen riittävä mitoitus eri toiminnoille ja niiden erottamiselle. Jalankulun ja pyöräilyn erottaminen toisistaan tukee esteettömyyttä. - Jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien suunnittelu mahdollisimman helposti hahmotettaviksi ja turvallisiksi. Jalankulkureittien katkeamattomuus on olennaista.

19 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 19 Esteettömien reittien esittäminen asemakaavassa Asemakaavamääräykset jaotellaan: - yleismääräyksiin, jotka koskevat koko kaavan aluetta tai useita sen osa-alueita. - indeksimääräyksiin, jotka liittyvät kortteleiden tai muiden alueiden käyttötarkoitusmerkintöihin. Mikäli tavoitteena on kaikkien reittien esteettömyys, annetaan siitä kaavaan yleismääräys. Toisaalta kaavassa voi olla tarve korostaa jonkin tietyn reitin esteettömyyttä esimerkiksi palvelun saavuttamisen turvaamiseksi. Esimerkkejä määräyksistä ja merkinnöistä: (merkinnöissä sovellettu Saara Kirsikka Siikin Diplomityössään esittämää materiaalia Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. ). Esitetyt merkinnät eivät ole virallisesti hyväksyttyjä, joten vaihtoehtoiset merkintätavat ovat mahdollisia. Esteettömyyttä tukevat merkinnät eivät ole ristiriidassa olemassa olevien ohjeiden kanssa, joten niiden käyttö on sallittua. - Esteettömästi saavutettavien toimintojen korostaminen Lähivirkistysalue, jonka saavutettavuuteen ja reittien esteettömyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota Alueen suunnittelussa varaudutaan siihen, että osa alueen reiteistä toteutetaan esteettöminä. Esimerkiksi palvelutalon läheisen puiston esteettömyyttä voidaan kaavassa korostaa erillisellä kaavamerkinnällä. F1 ja G1 säännösten mukaan kulkuyhteydet tontin rajalta sisäänkäynneille on suunniteltava kaikille soveltuvina. Joissakin tapauksissa esteettömän toteuttamisen varmistamiseksi voidaan asian merkitystä painottaa erillisellä kaavamerkinnällä. Merkinnälle voi olla tarvetta esimerkiksi täydennyskaavoituksen yhteydessä tai ikääntyneille tarkoitetun palveluasumisen tai senioritalojen sijoittamisen yhteydessä. Erillispientalojen korttelialue, jonka rakennusten ja tonttitoimintojen tulee olla esteettömästi saavutettavissa ja käytettävissä.

20 20 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla - Esteettömien kulkureittien / verkoston esittäminen asemakaavassa Asemakaavassa voidaan erillisillä merkinnöillä kuvata ne jalankulun ja pyöräilyn yhteydet, jotka muodostavat suunnittelualueella kaikille käyttäjille soveltuvien reittien verkoston. Esteettömien reittien verkosto voi muodostua jalkakäytävien ja yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden lisäksi esimerkiksi katualueesta, aukiosta, torista tai ulkoilureitistä. Katualueen sisäiset järjestelyt esitetään katusuunnitelmassa, mutta asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä katualueen varaamisesta jalankulkua, pyöräilyä tai joukkoliikennettä varten. Asemakaavassa voidaan osoittaa esteettömän jalankulkureitin tarve palvelun saavuttamiseksi, kummalle puolelle katua yhteyden tulisi sijoittua, erotellun jalankulku- ja pyöräilyväylän tarve. Kaavamääräysten esteettömyystavoitetta voi olla tarpeen selventää suosituksilla, jotka toisin kuin kaavamääräykset eivät ole oikeusvaikutteisia. Suositukset esitetään joko kaavakartalla tai kaavaselostuksessa. Kaavoituksessa esteettömyydelle asetettuja tavoitteita voidaan havainnollistaa kaavan havainnemateriaalissa. Joissakin tapauksissa kaavoituksen kanssa rinnan tehtävillä maankäyttösopimuksilla pyritään varautumaan valmisteltavana olevan kaavan toteuttamiseen. Maankäyttösopimuksissa voidaan vaikuttaa esteettömän asuinympäristön toteutumiseen. Esimerkiksi voidaan sopia, että jokin tietty prosenttiosuus tai neliömäärä asuinnoista korttelissa toteutetaan esteettöminä. Palveluiden, reittien ja alueiden toteuttamisjärjestyksellä (vaiheittain rakentaminen) on huomattava vaikutus esteettömyyteen. Esimerkiksi kriittiset alikulkukäytävät voisi kirjata kaavaselostukseen (ala-asteen kouluille, liikuntapaikoille tms johtavat alikulut). 2.6 Esteettömien reittien suunnitteluperiaatteita Helsinki kaikille projektin yhteydessä todettiin suurimpana vaikeutena julkisten ulkotilojen esteettömyyttä koskevien selkeiden ohjeiden puuttuminen ja eri käyttäjäryhmien osin ristiriitaiset vaatimukset esteettömyydelle. SuRaKu projektissa on muodostettu esteettömyyskriteerit 2, joiden avulla ulkotilojen esteettömyyttä voidaan arvioida ja ohjeistaa. SuRaKu-projektin tuloksena syntyneiden kriteerien ja ohjeiden avulla voidaan taata kaiken uudisrakenta-

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA Esityksen sisältö: 1. Lainsäädäntö ja esteettömän rakentamisen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 1(6) LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 PROJ.NRO XXX Asemakaavan muutos Keskustie 1 ja-3, korttelit 304 ja 306, OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Suunnitelmien esteettömyystarkistukset. Elsa-seminaari 28.2.2006, Jari Mäkynen

Suunnitelmien esteettömyystarkistukset. Elsa-seminaari 28.2.2006, Jari Mäkynen Suunnitelmien esteettömyystarkistukset 1 Toimintojen sijoitus ja palvelujen saavutettavuus 2 Riittävät tilavaraukset julkisille palvelutoiminnoille ja toimintojen sijoitus esteettömyysnäkökohdat huomioon

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299)

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299) KITTILÄN KUNTA Puh 040 356 500, Fax 016-642259 20.10.2014 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET 2013/03/05

Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET 2013/03/05 Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET MISTÄ TAVOITEVERKOSSA ON KYSE? Tavoiteverkko korostaa pyöräilyverkon hierarkiaa. Liikenneverkon jäsennöinnillä tarjotaan

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Kerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA. 16.11.2015, tark 25.1.2016

Kerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA. 16.11.2015, tark 25.1.2016 16.11.2015, tark 25.1.2016 Kerhomajankadun kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9. 691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2004/ 28.3.2006 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. kaupunginosan (Keskus) urheilualue (liikuntakeskus ja golfkenttä) 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 4462/10.02.03/2014 101 Karakallion keskusta, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 131609, 57. kaupunginosa Karakallio Valmistelijat

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KH 316/2006 LIITE 3 Ydinkeskustan osayleiskaavan 2002-2015 muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KUUSANKOSKEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUS 2008 Kuusankosken kaupunki Kuusankosken kaupungin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta.

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta. 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA 2090 Moisio-Hakkarin asemakaava, Kiviahon pohjoisosan laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.3.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)

Lisätiedot

KORTTELI 27 UTAJÄRVI

KORTTELI 27 UTAJÄRVI KORTTELI 27 UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 23.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 UTAJÄRVEN KUNTA Laitilantie 5 PL 18 91600 UTAJÄRVI Vireilletulosta

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot