ESTEETTÖMIEN REITTIEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS UUSILLA ASUINALUEILLA Case Vuores

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESTEETTÖMIEN REITTIEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS UUSILLA ASUINALUEILLA Case Vuores"

Transkriptio

1 ESTEETTÖMIEN REITTIEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS UUSILLA ASUINALUEILLA Case Vuores

2

3 TIIVISTELMÄ Työssä tarkastellaan pilottikohteen avulla esteettömien reittien suunnittelua kahdesta näkökulmasta: - miten muodostetaan esteetön tavoiteverkko uudelle, suunnitteilla olevalle asuinalueelle - miten esteettömät reitit konkreettisesti suunnitellaan ja toteutetaan Selvitys jakautuu rakenteellisesti kahteen erilaiseen osioon: - luvussa 2 on esitetty, miten esteettömien reittien suunnittelu etenee kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa - luvussa 3 on sovellettu teoriaa käytäntöön käyttäen esimerkkinä Vuoreksen asuinaluetta ja luvussa 4 yhteenvetona on esitetty työn aikana havaittuja laadunvarmistuskeinoja esteettömien reittien suunnitteluun ja toteuttamiseen Vuoreksen osayleiskaavan perusteella on tarkasteltu Mäyränmäen asuinalueen esteettömien reittien verkoston tarvetta. Vuoreksen alueen suunnittelutavoitteena on, että jokaiselta asuinalueelta johtaa vähintään yksi esteetön reitti merkittävimpiin toimintoihin kuten palveluihin ja virkistysalueille. Mäyränmäen asemakaavaluonnoksen perusteella arvioitiin, miten esteetön reitti voisi sijaita maastossa ja miten opastaminen konkreettisesti toteutettaisiin eri käyttäjäryhmät huomioiden. Selvityksen lähdeaineistoina tarkasteltiin kaavoitusta, esteettömyyttä ja liikennesuunnittelua koskevaa kirjallisuutta, lainsäädäntöä ja ohjeita. Raportin liitteenä on kattava aineistoluettelo esteettömyyttä koskevasta materiaalista, jota liikennesuunnittelijat ja kaavoittajat voivat työssään hyödyntää. Esteettömien reittien suunnittelua koskevia lähtökohtia ja toteuttamisratkaisuja työstettiin ohjausryhmän lisäksi Tampereen kaupungin kaavoittajien ja liikennesuunnittelijoiden kanssa pidetyissä työpalavereissa. Lisäksi raporttiluonnoksesta pyydettiin mielipiteitä ja kommentteja Invalidiliiton ja Näkövammaisten Keskusliiiton edustajilta.

4

5 ESIPUHE Selvitys on osa Elsa-hankekokonaisuutta, joka on liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Tässä työssä on tarkasteltu esteettömien reittien suunnittelua uusien asuinalueiden kaavoituksessa ja liikkumisympäristön suunnittelussa. Tavoitteena on ollut tarkastella, miten esteettömien reittien verkosto muodostetaan uudelle suunnitteilla olevalle asuinalueelle ja miten esteettömät reitit konkreettisesti suunnitellaan. Hanketta ovat rahoittaneet Ympäristöministeriö ja Tampereen kaupungin Yhdyskuntapalvelujen suunnitteluyksikkö. Työtä on ohjannut ohjausryhmä: Ympäristöministeriöstä - Leena Silfverberg Tampereen kaupungilta - Jouni Sivenius yhdyskuntapalvelut ( asti) - Timo Seimelä yhdyskuntapalvelut - Juha Mäkinen yhdyskuntapalvelut ( asti) - Jarmo Lukka kaavoitusyksikkö ( asti) - Anne Kangasniemi kaavoitusyksikkö ( alkaen) - Tiina Leppänen kaavoitusyksikkö ( alkaen) - Piia Hastio kaavoitusyksikkö - Erkki Teinilä sosiaali- ja terveystoimi Lempäälän kunnasta: - Virva Ahtola kaavoitusyksikkö - Petteri Katajisto tekninen toimi Tampereen Näkövammaiset ry - Tuija Seppänen Lisäksi raporttiluonnoksesta pyydettiin mielipiteitä ja kommentteja Invalidiliitolta ja Näkövammaisten Keskusliiitolta. Työtä kommentoivat myös Tampereen kaupungin kaavoitusyksiköstä Veikko Vänskä ja Maire Väisänen. Konsulttina työssä on ollut Tieliikelaitoksen Konsultointi, josta työhön ovat osallistuneet projektipäällikkönä Heljä Aarnikko ( alkaen Sito Tampere Oy), Eija Ylihalkola ja Ari Vandell.

6

7 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 7 Sisältö 1 JOHDANTO Tavoitteena kaikille hyvä liikkumisympäristö Esteettömien reittien tarve Selvityksen tavoitteet 9 2 ESTEETTÖMYYS KAAVOITUKSESSA Yleiskaavasta toteutukseen Kaavoituksen tavoitteet Vaikutusten arviointi Yleiskaava antaa edellytyksiä Asemakaavalla toteutukseen Esteettömien reittien suunnitteluperiaatteita 20 3 ESIMERKKINÄ VUORES Kaavoituksen tavoitteet Esteettömyyden esittäminen osayleiskaavassa Esteettömyys asemakaavassa Jalankulku- ja pyöräilyverkoston suunnittelu Jalankulkureittien opastaminen Malliratkaisuja 35 4 HYVÄT TOIMINTATAVAT Yleis- ja asemakaavoitus Esteettömyyden laadunvarmistus Hyödynnettävyys muissa kohteissa 46

8 8 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 1 JOHDANTO 1.1 Tavoitteena kaikille hyvä liikkumisympäristö Asuinympäristön esteettömyys parantaa ympäristön turvallisuutta ja soveltuvuutta kaikille asukkaille. Esteettömät jalankulkuyhteydet tukevat ikääntyneiden, liikkumis- ja toimimisesteisten omatoimista liikkumista. Lapsiperheiden asuinympäristön viihtyisyys paranee, kun lastenvaunujen kanssa liikkuminen on helppoa. Asuinalueilla esteetön ja turvalliseksi koettu jalankulkuympäristö laajentaa lasten liikkumisvapauksia. Jalankulkuympäristössä esteettömyys merkitsee selkeyttä, kulkureittien katkeamattomuutta ja laadukasta toteuttamista. Kaikille käyttäjille soveltuvien jalankulku- ja pyöräilyreittien lisäksi olennaista on joukkoliikenteen saavutettavuus asuinalueilla, mikä tukee autottomien liikkumismahdollisuuksia. Esteetön ympäristö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tavoitteena olevan hyvän elinympäristön tavoitetta. Esteettömän ympäristön suunnittelu edellyttää vuorovaikutusta viranomaisten ja asukkaiden kanssa, jotta tunnistetaan todelliset tarpeet ja puutteet. Suunnittelun esteettömyys puolestaan tarkoittaa suunnitteluprosessin avoimuutta ja asukkaiden mahdollisuutta osallistua prosessiin. 1.2 Esteettömien reittien tarve Väestö ikääntyy huomattavasti tulevien vuosikymmenten aikana. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 15 prosentista yli 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Merkittävää ikääntymisessä on, että joka neljäs ikääntynyt (>65 vuotta) on yli 80-vuotias jo vuonna Väestön ikääntyminen aiheuttaa huomattavia vaikutuksia sosiaali- ja terveystoimelle lisäten erilliskuljetusten, laitoshoidon ja kotipalvelujen tarvetta. Esteetön asuinympäristö tukee ikääntyneiden ja toimimisesteisten itsenäisen asumisen ja liikkumisen edellytyksiä. Lasten omaehtoinen liikkuminen on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana rajusti. Tästä kertovat mm. tutkimustulokset lasten ja nuorten fyysisen kunnon heikentymisestä sekä ylipainoisuuden kasvusta. Osasyynä lasten liikkumisvapauksien kaventumiseen on koetun turvallisuuden heikentyminen. Esteettömät reitit parantavat koettua turvallisuuden tunnetta, mikä voi lisätä lasten liikkumisvapautta. Asuinympäristön esteettömyys tarkoittaa kaikille käyttäjille soveltuvaa ympäristöä ja katkeamattomia kulkureittejä. Liikkumisympäristön tulisi mahdollistaa päivittäisten palvelujen saavuttaminen ja katu-, tori- ja puistoalueiden soveltuvuus kaikille käyttäjille. Uudet asuinalueet sijoittuvat maastollisesti yhä hankalampiin olosuhteisiin, jolloin jalankulun ja pyöräilyn verkostojen toimivuus ja esteettömien reittien tarve korostuu.

9 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 9 Esteetön reitti on kaikille käyttäjäryhmille soveltuva katkeamaton yhteys. Asuinalueilla esteettömät reitit tukevat palvelujen ja joukkoliikenteen saavutettavuutta ja jokapäiväisistä liikkumistarpeista selviytymistä. Lainsäädännössä painotetaan esteettömän asuin- ja liikkumisympäristön toteuttamista. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista (Maankäyttö- ja rakennuslaki 5 1 momentti). Myös kevyen liikenteen väylillä edellytetään esteettömyyttä ja turvallisuutta (Maankäyttö- ja rakennuslaki momentti). Rakennetun ympäristön kunnossapidossa on uuden kunnossapitolain mukaan huomioitava esteettömyys (Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 3 ). Julkisten palvelurakennusten esteetön saavutettavuus ja toteuttaminen on määritelty laissa (Maankäyttö- ja rakennuslaki momentti, MRL 13, F1 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Esteetön rakennus, G1 asetus Suomen rakentamismääräyskokoelma). Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia (Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 ). 1.3 Selvityksen tavoitteet Tavoitteena on esittää, miten ja missä vaiheessa kaavoitusta kaikille soveltuvien jalankulkuyhteyksien tarvetta tulisi arvioida. Selvityksessä on käytetty Vuoreksen suunnittelualuetta esimerkkinä: - miten esteettömien reittien verkosto muodostetaan uudelle, suunnitteilla olevalle asuinalueelle - mitkä ovat esteettömien reittien suunnittelu- ja toteuttamisperiaatteet Yleiskaavassa ratkaistaan, mitä toimintoja ja palveluja suunnittelualueella tarjotaan ja missä ne sijaitsevat. Samanaikaisesti tarkastellaan alueen liikenneverkkoa mukaan lukien kävely ja pyöräiy sekä joukkoliikenteen palvelut. Luontaisesti myös esteettömien reittien suunnittelun tulisi käynnistyä yleiskaavassa. Verkostotasolla voidaan osoittaa toiminnot, joiden välille esteetön reitti tulisi tarjota. Yleiskaavassa on vielä mahdollista vaikuttaa toimintojen sijoittumiseen maastossa mahdollisimman helposti saavutettaviin kohtiin. On kuittenkin syytä muistaa, ettei esteettömyys kapeaalaisena näkökulmana yksin voi ohjata kaavoitusta vaan se on sovitettava kaavoituksen muihin reunaehtoihin. Joissakin tapauksissa tarve esteettömälle yhteydelle saattaa olla olemassa, mutta sen toteuttaminen voi esimerkiksi hankalan maaston vuoksi olla mahdotonta tai epärealistista. Esteettömien reittien verkoston suunnittelua tarkastellaan yleiskaavasta toteuttamiseen asti: miten esteettömät reitit esitetään kaavoituksessa, miten esteettömyys vaikuttaa suunnitteluratkaisuihin ja toteuttamiseen.

10 10 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 2 ESTEETTÖMYYS KAAVOITUKSESSA 2.1 Yleiskaavasta toteutukseen Esteettömyyden huomioonottaminen käynnistyy jo yleiskaavassa. Kuvassa 1 on esitetty, miten esteettömyys ja esteettömät reitit esitetään kaavassa ja kaavaprosessissa ja varmistetaan esteettömyyden toteutuminen. Yleiskaavaprosessin käynnistyessä esteettömyys huomioidaan kaavoitukselle asetettavissa tavoitteissa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa arvioitavissa vaikutuksissa. Esteettömyys voi olla yksi yleiskaavan yleistavoitteista koskien koko suunnittelualuetta tai tiettyä osa-aluetta (esimerkiksi keskustatoimintojen alueen). Tällöin esteettömyyttä koskevat tavoitteet ilmaistaan suunnittelumääräyksellä tai osa-aluetta koskevassa kaavamerkinnässä. Jos kyse on pikemminkin tiettyjen toimintojen välisestä saavutettavuudesta, esitetään erillinen esteettömän reitin merkintä kaavakartalla. Esteettömyyden ja esteettömien reittien tarvetta koskevat perustelut voidaan esittää kaavaselostuksessa. Kaavaselostuksessa voidaan esittää esteettömyyteen tai esteettömien reittien jatkuvuuteen vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi alikulkukäytävien toteuttamisjärjestyksellä voi olla vaikutuksia esteettömän reitin jatkuvuuteen ja siten palvelujen saavutettavuuteen. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta, jolloin esteettömyyden ollessa yleiskaavan tavoitteena, on se myös asemakaavassa tavoitteena. Asemakaavassa esteettömyyden huomioiminen etenee kaavaprosessissa vastaavasti kuin yleiskaavoituksessa. Esteettömyyden ollessa asemakaavoituksen yleistavoite, ilmaistaan se yleismääräyksissä. Esteettömien kulkuyhteyksien ja palvelujen saavuttamisen kannalta tärkeät reitit esitetään kaavakartalla erillisellä esteettömän reitin merkinnällä. Esteettömien reittien perustelut kuvataan kaavaselostuksessa. Kaavaselostukseen voidaan liittää kartta suunnittelualueen esteettömien reittien verkostosta (ks kuva 9). Esteettömyys ja esteettömät reitit toteutuvat suunnittelualueen rakentuessa. Toteutusvaiheessa valvonnalla on keskeinen rooli esteettömän asuinympäristön toteutumisen varmistajana. Katualueiden rakentamisessa laatu on olennaista. Esteettömät ratkaisut sallivat vain vähän poikkeamia suunnitelmasta esimerkiksi reunakivien asennuskorkeuden osalta. Kaavan esteettömyyttä tukevia ratkaisuja voidaan kuvata rakentamistapaohjeissa ja tarvittaessa huomioida esteettömyys tontin luovutusehdoissa. Olennaista rakennusvalvonnan toiminnassa on valvoa esteetöntä asuinrakentamista tukevien F1 ja G1 määräysten noudattamista. Lisäksi rakennusvalvonnalle kuuluu asemakaavassa esitettyjen kaavamääräysten noudattamisen valvonta. Tarvittaessa kaavoittaja voi laatia rakennusvalvonnalle tarkistuslistan rakennuslupakäsittelyn tueksi.

11 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 11 Kuva 1. Esteettömyyden ja esteettömien reittien esittäminen kaavassa ja eteneminen kaavoitusprosessissa. 2.2 Kaavoituksen tavoitteet Kaavoituksen aloitusvaiheessa kaavalle asetetaan tavoitteet. Jo tässä vaiheessa tulisi pohtia, onko tarpeellista esittää esteettömyys omana tavoitteenaan. Välttämätöntä se ei aina ole, koska Maankäyttö- ja rakennuslaissa on esteetöntä rakentamista koskevia säännöksiä. Kaavoituksella voidaan usein parantaa merkittävästi elinympäristön soveltuvuutta kaikille asukkaille. Kaavoituksella voi kuitenkin alueen luonteen vuoksi olla erityisiä tarpeita esteettömyyden huomioimiseksi. Täydennyskaavoituksella on usein vaikutuksia suunnittelualuetta laajemmalla alueella. Esimerkiksi palvelutalon sijoittaminen olemassa olevalle asuinalueelle synnyttää vaikutuksia lähinaapurustoa laajemmalle. Palvelutalon

12 12 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla saavutettavuudessa huomioitavia tekijöitä ovat esimerkiksi esteettömät reitit palvelun läheisyydessä ja jalankulkureitit joukkoliikenteen pysäkeille ja palveluihin sekä läheisyydessä sijaitsevan puiston tai virkistysalueen käytettävyys. Uusien kaupallisten palvelujen kaavoituksessa tulisi esteettömän saavutettavuuden olla yksi tavoitteista. Esteettömyystarpeet huomioimalla on mahdollista saada palvelut laajemman käyttäjäjoukon ulottuville, luoda lapsille mahdollisuus itsenäiseen liikkumiseen ja parantaa ikääntyneiden omatoimisen asumisen edellytyksiä. 2.3 Vaikutusten arviointi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään, miten kaavan vaikutukset arvioidaan. Tietoa nykytilasta saadaan kaavoitukseen liittyvässä vuoropuhelussa ja erillisistä selvityksistä. Vuorovaikutustilanteissa saadaan tietoa ihmisten jokapäiväisen liikkumisen ja palvelujen saavuttamisen ongelmista. Kaavan vaikutukset esteettömyyteen soveltuvat luontevasti osaksi sosiaalisten vaikutusten arviointia, jossa tarkastellaan vaikutuksia eri väestö- ja liikkujaryhmiin. Kaavoituksen yhteistyöryhmässä tai suunnitteluryhmässä ovat yleensä edustettuina alueella toimivat järjestöt ja asukkaat sekä asiantuntijaedustus asunto-, sosiaali- ja koulutoimesta. Yhteistyöryhmät soveltuvat hyvin foorumeiksi, joilla kaavan esteettömyystavoitteita ja niiden toteutumista arvioidaan. Kaavan vaikutuksilla tarkoitetaan muutoksia nykytilaan ajanhetkellä, jolloin kaavan mukaiset ratkaisut ovat toteutuneet. Kaavoitusratkaisujen vaikutuksissa tulisi huomioida paljon pidempi aikajänne. Uuden asuinalueen valmistuessa on todennäköistä, että lapsiperheiden määrä on suuri. Myöhemmin ikärakenne vanhenee ja ikääntyneiden suhteellinen määrä kasvaa. Mikäli asuinympäristön suunnittelussa on huomioitu eri väestöryhmien tarpeet ja soveltuvuus kaikille, vähenee myöhemmin ilmenevä ikääntyneen väestön erillispalvelujen tarve. Liikkumisympäristön esteettömyydellä on merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan kustannuksiin pitkällä aikavälillä. Kaavoitettavan alueen nykytilaa kuvataan esimerkiksi väestörakenteen perusteella (onko ikääntyneiden määrä tai prosentuaalinen osuus merkittävä), muiden hallintokuntien asiantuntemuksen perusteella (alueella ikääntyneille kotiin tuotettavien palveluiden tarve nykyisin) tai koulukuljetusten tarve vaarallisen koulumatkan perusteella. Arvioinnissa tulisi huomioida nykytilan ja toteuttamishetken lisäksi alueen väestörakenteen kehitys pidemmällä aikavälillä. Asuinalueen soveltuvuutta kaikille väestöryhmille voidaan arvioida myös pohtimalla, mahdollistaako kaava kilpailukykyisen joukkoliikenteen tarjonnan. Täydennyskaavoituksen avulla voi alueelle muodostua riittävä joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaali.

13 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 13 Kuva 2. Esimerkinomaisesti esitetty, miten esteettömyys kytkeytyy kaavoituksen osallistumisprosessiin. Alkuperäinen kuva osallistumisopas, luonnos Katri Tulkki

14 14 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla Kuva 3. Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko vaiheittain muokattu alkuperäistä kuvaa. Alkuperäinen kuva osallistumisopas, luonnos Katri Tulkki Esteettömyyden näkökulmasta osallisia ovat myös vanhus- ja vammaisjärjestöt sekä neuvostot, ikääntyneet, liikkumis- ja toimimisesteiset, lapset ja lapsiperheet. 2.4 Yleiskaava antaa edellytyksiä Yleiskaavassa luodaan edellytyksiä esteettömyyden toteutumiselle asuinalueilla. Käsitteleehän se yhdyskuntarakenteen kehittymistä, eri toimintojen yhteensovittamista ja tavoitellun kehityksen periaatteita. Yleiskaavassa korostuvia tekijöitä ovat eri toimintojen välisten yhteyksien järjestäminen ja rakenteen sovittaminen muuhun ympäristöön. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42.1 ). Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta, mutta se voidaan laatia myös suoraan rakentamista ja maankäyttöä ohjaavaksi esimerkiksi maaseutumaisilla alueilla. Yleiskaavan ohjaava rooli huomioon ottaen siihen kuuluvat esteettömyydelle asetettavat tavoitteet ja painopisteet. Yleiskaava voidaan laatia myös oikeusvaikutuksettomana, jolloin ohjaavaa vaikutusta ei ole. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL 42.2 ). Velvoite koskee kaikkia alueiden käyttöön liittyvissä suunnittelu- ja toteuttamistehtävissä toimivia kuntien ja valtion viranomaisia. Esimerkiksi erilaisten lupien käsittelyssä viranomaisen toiminnan on oltava yleiskaavan kanssa samansuuntaista.

15 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 15 Kaikille soveltuvat kulkureitit Maankäytön suunnittelua ja rakentamista koskevien lakien ja asetusten perusteella voidaan esittää ne liikkumisympäristön kohteet, joiden suunnittelussa tulisi huomioida kaikkien liikkujaryhmien tarpeet: - jalankulun ja pyöräilyn väylät - hallinto- ja palvelurakennukset sekä muissa rakennuksissa olevat liike- ja palvelutilat - leikkipaikat ja niiden saavutettavuus - ulkotiloissa oleskeluun tarkoitettujen tilat kuten puistoalueet Suunnittelun peruslähtökohta on esteettömyys, mikä merkitsee palveluiden ja toimintojen saavutettavuutta eri kulkumuodoilla. Mikäli kaikkia kulkureittejä ei saada esteettömiksi, turvataan saavutettavuus esteettömien reitttien verkoston avulla. Yleiskaavassa ratkaistaan alueelle sijoitettavien toimintojen luonne ja suuruusluokka sekä niiden keskinäinen sijainti, mikä osaltaan vaikuttaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin. Toimiva joukkoliikenne parantaa autottomien liikkumismahdollisuuksia ja siten myös esteettömyyttä. Yleiskaavan keskeiset toiminnot ja keskusta-alueet tulee olla kaikkien väestöryhmien saavutettavissa. Palvelurakennukset tulisi sijoittaa joukkoliikenteen yhteyksien läheisyyteen ja esittää pysäkeille ja terminaaleihin johtavat esteettömät kävely-yhteydet. Asuinalueilla on olennaista lähivirkistysalueiden soveltuvuus kaikille käyttäjille ja kulkureitit joukkoliikenteen pysäkeille. Suomen rakentamismäräyskokoelman määräyksessä F1 on annettu määräyksiä liikkumis- ja toimimisesteisyyden huomioimisesta uimahallien, kokoontumistilojen ja majoitustilojen osalta. Vastaavasti uusilla asuinalueilla tavoitteena voisi olla uimarantojen esteetön saavutettavuus. Esteettömien kulkureittien tarkastelua on luontevinta tehdä samanaikaisesti kävelyn ja pyöräilyn verkoston ja joukkoliikenneyhteyksien suunnittelun kanssa. Toimintojen väliset etäisyydet vaikuttavat niiden saavutettavuuteen. Kaikille soveltuvan kävelyetäisyyden määrittäminen on vaikeaa, koska se on sidoksissa henkilön liikkumiskykyyn. Esteettömän ympäristön jalankulkureiteillä levähdysalueiden välisenä tavoite-etäisyytenä pidetään suunnitteluohjeissa250 metriä. Etäisyyttä voidaan pitää esteettömän etäisyyden tavoitearvona. Esimerkiksi kävelyetäisyys joukkoliikenteen pysäkiltä julkiseen palveluun pitäisi olla korkeintaan 250 metriä. Jos kulkureitillä on merkittäviä korkeuseroja, lyhenee hyväksyttävä etäisyys. Liikkumisympäristön turvallisuudella on huomattava vaikutus - lyhytkin matka pysäkiltä kotiin saattaa olla liikkumiseste, jos matka koetaan turvattomaksi. Yleiskaavan kaavaluonnosvaiheessa arvioidaan vaihtoehtojen vaikutukset eri väestö ja- ja liikkujaryhmien kannalta. Esteettömien reittien verkoston kokonaisuus hahmottuu, kun kaavamerkinnöin on alustavasti esitetty erilaisten toimintojen sijainti.

16 16 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla Esteettömien reittien esittäminen yleiskaavassa Yleiskaavamääräykset jaotellaan: - suunnittelumääräyksiin, joilla ohjataan pääsääntöisesti asemakaavoitusta. Määräykset kohdistuvat ensisijaisesti viranomaisiin. - rakentamismääräyksiin, joilla ohjataan suoraan rakentamista, liittyvät rakentamisrajoituksiin. - suojelumääräyksiin, joilla ohjataan ympäristöarvojen säilymistä. Ne voivat koskea mm pohjavesialueita, kulttuurihistoriallisia arvoja. Kuva 4. Yleiskaavan sisältö. Alkuperäinen kuva Yleiskaavamerkinnät ja määräykset s. 34, soveltaen. Mikäli tavoitteena on kaikkien reittien esteettömyys, annetaan siitä kaavaan suunnittelumääräys. Toisaalta kaavassa voi olla tarve korostaa jonkin tietyn reitin esteettömyyttä esimerkiksi palvelun saavuttamisen turvaamiseksi. Suunnittelumääräysesimerkkejä: (merkinnöissä sovellettu Saara Kirsikka Siikin Diplomityössään 1 esittämää materiaalia ). Esitetyt merkinnät eivät ole virallisesti hyväksyttyjä, joten vaihtoehtoiset merkintätavat ovat mahdollisia. Esteettömyyttä tukevat merkinnät eivät ole ristiriidassa olemassa olevien ohjeiden kanssa, joten niiden käyttö on sallittua. - Esteettömyys yleistavoitteena Alueen asemakaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikkumisesteettömyyteen. Alueelta on järjestettävä turvalliset ja helppokulkuiset kävely-yhteydet keskusta-alueelle Tarvittaessa esteettömyyttä voidaan korostaa suunnittelumääräyksen lisäksi erillisellä kaavamerkinnällä. Ehdotus kaavamerkinnästä:

17 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 17 Esteettömyyden kannalta kehitettävä alue - Esteettömästi saavutettavien toimintojen korostaminen Virkistysalueiden esteetön saavutettavuus Alueen suunnittelussa tulee pyrkiä esteettömien ja mahdollisimman yhtenäisten virkistysreittien aikaansaamiseen sekä kiinnittää erityistä huomiota ympäristön laadun säilymiseen hyvänä. Esimerkiksi palvelutalon läheisen puiston esteettömyyttä voidaan kaavassa korostaa erillisellä kaavamerkinnällä. Lähivirkistysalue, jonka saavutettavuuteen ja reitistön esteettömyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota Esteettömän yhteyden tarve Esteettömyyden tarvetta voi korostaa erillisellä esteettömän reitin merkinnällä kaavakartalla. Näissä tapauksissa esteettömyyden tarve ja merkittävyys on aina perusteltava kaavaselostuksessa. Esteettömän reitin korostaminen voi liittyä kaavoituksen yhteydessä tarkasteltaviin uusiin liikennejärjestelyihin. Esimerkiksi uusi eritasoliittymä muuttaa kevyen liikenteen olosuhteita huomattavasti. Tällöin erillisen esteettömän reitin merkitsemistarve kaavassa voisi olla perusteltua palvelujen saavuttamiseksi. Kevyen liikenteen pääreitti suunnittelualueella on myös esimerkki reitistä, joka tarpeen vaatiessa kohdemerkitään erillisellä esteettömän reitin merkinnällä. Muita erityiskohteita voivat olla reitit merkittäville joukkoliikenteen pysäkeille, reitit palveluasumisesta läheisyydessä sijaitseville virkistysalueille tai koulu urheilukenttä välinen reitti. Kaavamääräysten esteettömyystavoitetta voi olla tarpeen selventää suosituksilla, jotka toisin kuin kaavamääräykset eivät ole oikeusvaikutteisia. Suositukset esitetään joko kaavakartalla tai kaavaselostuksessa. Palveluiden, reittien ja alueiden toteuttamisjärjestyksellä (vaiheittain rakentaminen) on huomattava vaikutus esteettömyyteen. Esimerkiksi kriittiset alikulkukäytävät voisi kirjata kaavaselostukseen (ala-asteen kouluille, liikuntapaikoille tms johtavat alikulut).

18 18 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 2.5 Asemakaavalla toteutukseen Asemakaavalla ohjataan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä ja rakentamista. Asemakaavassa korostuvat yhdyskunnan fyysinen rakenne, tilanmuodostus, kaupunki- ja maisemakuva sekä hyvä rakentamistapa. Asemakaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa esitetyt tavoitteet. Asemakaavassa toteutetaan jo hyvin konkreettisella tasolla asuntosuunnittelua koskevia F1 ja G1 säädöksiä (Suomen rakentamismääräyskokoelma). Esimerkiksi kulkuyhteyksien osalta nähdään toteutuuko tontin rajalta ja invapaikoilta rakennuksen sisäänkäynnille kaikille soveltuvat kulkuyhteydet. Asuinkorttelin suunnittelussa huomioitavia muita tärkeitä, esteettömiä kulkureittejä ovat yhteydet leikkipaikkoihin ja oleskeluun tarkoitettuihin tiloihin. Kohteet, joihin asemakaavoituksessa tulisi kiinnittää huomiota: - Palvelurakennusten sijoittuminen hyvien julkisen liikenteen yhteyksien läheisyyteen - Kaikille käyttäjille soveltuvat jalankulkureitit julkisen liikenteen pysäkeiltä ja terminaaleista palvelupisteisiin ja palvelupisteiden välillä. - Kaikkien liikkumismahdollisuuksien huomioiminen jalankulkuyhteyksissä kadulta tontille ja rakennuksen sisäänkäynneille. - Joukkoliikenteen verkoston toimivuus hyvät yhteydet palvelupisteisiin ja niiden välille. - Pysäkki- ja terminaalialueiden riittävä mitoitus saattoliikenteen, pyörätuolin ja lastenvaunujen sekä koneellisen puhtaanapidon vaatimukset huomioon ottaen Katujen esteettömyys - Katujen sijoitus maastoon niin, että niiden kaltevuus ei ylitä 8 prosentin pituuskaltevuutta. Jyrkät mäet vaarantavat kaikille soveltuvien kulkuyhteyksien muodostamisen. - Katujen riittävä mitoitus eri toiminnoille ja niiden erottamiselle. Jalankulun ja pyöräilyn erottaminen toisistaan tukee esteettömyyttä. - Jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien suunnittelu mahdollisimman helposti hahmotettaviksi ja turvallisiksi. Jalankulkureittien katkeamattomuus on olennaista.

19 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla 19 Esteettömien reittien esittäminen asemakaavassa Asemakaavamääräykset jaotellaan: - yleismääräyksiin, jotka koskevat koko kaavan aluetta tai useita sen osa-alueita. - indeksimääräyksiin, jotka liittyvät kortteleiden tai muiden alueiden käyttötarkoitusmerkintöihin. Mikäli tavoitteena on kaikkien reittien esteettömyys, annetaan siitä kaavaan yleismääräys. Toisaalta kaavassa voi olla tarve korostaa jonkin tietyn reitin esteettömyyttä esimerkiksi palvelun saavuttamisen turvaamiseksi. Esimerkkejä määräyksistä ja merkinnöistä: (merkinnöissä sovellettu Saara Kirsikka Siikin Diplomityössään esittämää materiaalia Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. ). Esitetyt merkinnät eivät ole virallisesti hyväksyttyjä, joten vaihtoehtoiset merkintätavat ovat mahdollisia. Esteettömyyttä tukevat merkinnät eivät ole ristiriidassa olemassa olevien ohjeiden kanssa, joten niiden käyttö on sallittua. - Esteettömästi saavutettavien toimintojen korostaminen Lähivirkistysalue, jonka saavutettavuuteen ja reittien esteettömyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota Alueen suunnittelussa varaudutaan siihen, että osa alueen reiteistä toteutetaan esteettöminä. Esimerkiksi palvelutalon läheisen puiston esteettömyyttä voidaan kaavassa korostaa erillisellä kaavamerkinnällä. F1 ja G1 säännösten mukaan kulkuyhteydet tontin rajalta sisäänkäynneille on suunniteltava kaikille soveltuvina. Joissakin tapauksissa esteettömän toteuttamisen varmistamiseksi voidaan asian merkitystä painottaa erillisellä kaavamerkinnällä. Merkinnälle voi olla tarvetta esimerkiksi täydennyskaavoituksen yhteydessä tai ikääntyneille tarkoitetun palveluasumisen tai senioritalojen sijoittamisen yhteydessä. Erillispientalojen korttelialue, jonka rakennusten ja tonttitoimintojen tulee olla esteettömästi saavutettavissa ja käytettävissä.

20 20 Esteettömien reittien suunnittelu ja toteuttanminen uusilla asuinalueilla - Esteettömien kulkureittien / verkoston esittäminen asemakaavassa Asemakaavassa voidaan erillisillä merkinnöillä kuvata ne jalankulun ja pyöräilyn yhteydet, jotka muodostavat suunnittelualueella kaikille käyttäjille soveltuvien reittien verkoston. Esteettömien reittien verkosto voi muodostua jalkakäytävien ja yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden lisäksi esimerkiksi katualueesta, aukiosta, torista tai ulkoilureitistä. Katualueen sisäiset järjestelyt esitetään katusuunnitelmassa, mutta asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä katualueen varaamisesta jalankulkua, pyöräilyä tai joukkoliikennettä varten. Asemakaavassa voidaan osoittaa esteettömän jalankulkureitin tarve palvelun saavuttamiseksi, kummalle puolelle katua yhteyden tulisi sijoittua, erotellun jalankulku- ja pyöräilyväylän tarve. Kaavamääräysten esteettömyystavoitetta voi olla tarpeen selventää suosituksilla, jotka toisin kuin kaavamääräykset eivät ole oikeusvaikutteisia. Suositukset esitetään joko kaavakartalla tai kaavaselostuksessa. Kaavoituksessa esteettömyydelle asetettuja tavoitteita voidaan havainnollistaa kaavan havainnemateriaalissa. Joissakin tapauksissa kaavoituksen kanssa rinnan tehtävillä maankäyttösopimuksilla pyritään varautumaan valmisteltavana olevan kaavan toteuttamiseen. Maankäyttösopimuksissa voidaan vaikuttaa esteettömän asuinympäristön toteutumiseen. Esimerkiksi voidaan sopia, että jokin tietty prosenttiosuus tai neliömäärä asuinnoista korttelissa toteutetaan esteettöminä. Palveluiden, reittien ja alueiden toteuttamisjärjestyksellä (vaiheittain rakentaminen) on huomattava vaikutus esteettömyyteen. Esimerkiksi kriittiset alikulkukäytävät voisi kirjata kaavaselostukseen (ala-asteen kouluille, liikuntapaikoille tms johtavat alikulut). 2.6 Esteettömien reittien suunnitteluperiaatteita Helsinki kaikille projektin yhteydessä todettiin suurimpana vaikeutena julkisten ulkotilojen esteettömyyttä koskevien selkeiden ohjeiden puuttuminen ja eri käyttäjäryhmien osin ristiriitaiset vaatimukset esteettömyydelle. SuRaKu projektissa on muodostettu esteettömyyskriteerit 2, joiden avulla ulkotilojen esteettömyyttä voidaan arvioida ja ohjeistaa. SuRaKu-projektin tuloksena syntyneiden kriteerien ja ohjeiden avulla voidaan taata kaiken uudisrakenta-

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto 18.5.2015 Stansvikinnummen alustavat suunnitteluperiaatteet Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA Esityksen sisältö: 1. Lainsäädäntö ja esteettömän rakentamisen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA ESTEETTÖMYYS: Perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja - asetukseen Omatoiminen asiointi, liikkuminen, harrastaminen ja osallistuminen on jokaisen oikeus Toimiva ja

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23

kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23 Rovaniemen kaupunki Yleiskaavan muutos kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.04.2013 ROVANIEMEN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ 2013 2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

HATANPÄÄN LIIKENNESELVITYS LIIKENTEELLISET MUUTOKSET ASEMAKAAVAN 8578 ALUEELLA. Luonnos

HATANPÄÄN LIIKENNESELVITYS LIIKENTEELLISET MUUTOKSET ASEMAKAAVAN 8578 ALUEELLA. Luonnos HATANPÄÄN LIIKENNESELVITYS LIIKENTEELLISET MUUTOKSET ASEMAKAAVAN 8578 ALUEELLA Luonnos 9.6.2017 LIIKENNEVERKKO - AUTOLIIKENNE Nopeusrajoitusta alennetaan 1 Tavoitetilanteen katuverkko Hatanpään valtatie

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 8.12.2015 ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi sa lo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1 2

Lisätiedot

Pohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen

Pohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU - Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava Ksv /yleiskaavatoimisto 2.5.2013 Saavutettavuus näkyy vahvasti kaupunkilaisten arkielämässä. Asukkaiden tulee saavuttaa tarvitsemansa toiminnot

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Talvihoidon verkostotarkastelu Itä-Helsingin jalankulkureiteillä. Maiju Lintusaari, Sito Oy

Talvihoidon verkostotarkastelu Itä-Helsingin jalankulkureiteillä. Maiju Lintusaari, Sito Oy Talvihoidon verkostotarkastelu Itä-Helsingin jalankulkureiteillä Maiju Lintusaari, Sito Oy Esityksen sisältö 1. Tarkastelun tausta ja tavoitteet 2. Merkittävimmät jalankulkukohteet 3. Verkostotarkastelu

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) KITTILÄN KUNTA 1 Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 7.12.2012 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.12.2012

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa, Syväsenvaara kortteli 3036 tontti 3, Aapatie 10 LUONNOS. Kuva: Blom Kartta Oy

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa, Syväsenvaara kortteli 3036 tontti 3, Aapatie 10 LUONNOS. Kuva: Blom Kartta Oy Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa, Syväsenvaara kortteli 3036 tontti 3, Aapatie 10 LUONNOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuva: Blom Kartta Oy ROVANIEMEN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ

Lisätiedot

Tornio. Asemakaavan muutos Pirkkiön kaupunginosa Kortteli 58, tontit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Tornio. Asemakaavan muutos Pirkkiön kaupunginosa Kortteli 58, tontit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Tornio Asemakaavan muutos Pirkkiön kaupunginosa Kortteli 58, tontit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.09.2017 Tornion kaupunki Seitap

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Koulutuspäivä 24.4.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Palokadun vaiheittainen asemakaavan muutos. Ehdotus

Palokadun vaiheittainen asemakaavan muutos. Ehdotus Palokadun vaiheittainen asemakaavan muutos Ehdotus Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 9.8.2017 KAAVAN TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi Palokadun vaiheittainen asemakaavan muutos Kaavan päiväys 9.8.2017

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Valkeakosken Kanavanranta

Valkeakosken Kanavanranta Eteläinen Hesperiankatu 8 00100 Helsinki, Finland T +358-40-521-3078 E info@lunden.co W www.lunden.co Valkeakosken Työpaja Lähtötilanne Suunnittelualue Valtakatu uimahalli kaupungintalo linja-autoasema

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.1.2017 Asemakaavan muutos 5. kaupunginosa, kortteli 560 tontti 18 Väinämöisentie OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella viivalla. Pictometry,

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 11.4.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03)888

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla

Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 2007 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Hirvaan

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä

Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä 28.3.2017 / TPi, TPe Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä Tutkitut liikennejärjestelyvaihtoehdot Puustellinkallion kaavoituksen aikana on tutkittu erilaisia liikennejärjestelyitä

Lisätiedot

V i i a l a n e n t i s e n m u s e o n a l u e e n a s e m a k a a v a n muu tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

V i i a l a n e n t i s e n m u s e o n a l u e e n a s e m a k a a v a n muu tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma V i i a l a n e n t i s e n m u s e o n a l u e e n a s e m a k a a v a n muu tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 4.11.2015 Diaari nro: AKAA: 645/2015 S i

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LENTOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUUNTAMONTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 17.5.2017 ASEMAKAAVAN NUMERO 799 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LINTURINNE/5 KORTTELIT 860 osa ja

Lisätiedot

Esteetön ympäristö kaikkien etu!

Esteetön ympäristö kaikkien etu! Esteetön ympäristö kaikkien etu! Kajaani 3.12.2012 Harri Leivo, ry www.esteetön.fi 1 Esteettömyys koskee koko yhteiskuntaa Kaikille soveltuva, esteetön yhteiskunta työ, harrastukset, kulttuuri, opiskelu,

Lisätiedot

Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit sekä Ounasjoentien länsipuoli)

Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit sekä Ounasjoentien länsipuoli) KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 1.11.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit 1000 1035 sekä Ounasjoentien länsipuoli) Osallistumis-

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän asemakaavamuutos (Ylä-Kittilän niitty) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Mika Salmi, Projektipäällikkö 10.10.2017 Metsätalous ja kaavoitus hanke Suomen metsäkeskus Hankeaika on 1.3.2017 31.12.2018 Hanke tukee Kansallisessa metsästrategiassa

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9. 691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 1(6) LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 PROJ.NRO XXX Asemakaavan muutos Keskustie 1 ja-3, korttelit 304 ja 306, OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

S i s ä l l y s l u e t t e l o

S i s ä l l y s l u e t t e l o S i s ä l l y s l u e t t e l o 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Liitteet 2 2 LÄHTÖKOHDAT 2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Suunnitelmien esteettömyystarkistukset. Elsa-seminaari 28.2.2006, Jari Mäkynen

Suunnitelmien esteettömyystarkistukset. Elsa-seminaari 28.2.2006, Jari Mäkynen Suunnitelmien esteettömyystarkistukset 1 Toimintojen sijoitus ja palvelujen saavutettavuus 2 Riittävät tilavaraukset julkisille palvelutoiminnoille ja toimintojen sijoitus esteettömyysnäkökohdat huomioon

Lisätiedot