PORVOO KAUPUNGINOSA 2 ja 3 PUISTO-, KATU-, TORI- JA VESIALUEITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORVOO KAUPUNGINOSA 2 ja 3 PUISTO-, KATU-, TORI- JA VESIALUEITA"

Transkriptio

1 EMPIREKAUPUNGIN JOKIRANTA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 469 PORVOO KAUPUNGINOSA 2 ja 3 PUISTO-, KATU-, TORI- JA VESIALUEITA Asemakaavan muutoksen käsittelyvaiheet: Kaavoitus- ja rakennulautakunta Kaupunkikehityslautakunta: Kaupunginhallitus Asemakaavan hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto

2 1. PERUSTIEDOT 1.1 Alueen määrittely ja sijainti Suunnittelualue on ja 1920-luvuilla perustettu satamaranta Jokikadun varrella Mannerheiminkadun ja Laivurinkadun välisellä osalla. Alue on noin 730 metriä pitkä, 50 metriä leveä ja kooltaan noin 4 ha. Se on kaupungin keskeinen julkinen viihtymisen ja ajanvieton tila, joka on kesäaikaan täynnä toimintaa. 1.2 Kaavamuutoksen nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksen nimi on Empirekaupungin jokiranta. Tavoitteena on luoda edellytykset jokirannan puisto-, katu- ja vesialueiden järjestämiselle sekä palvelurakentamisen ohjaamiselle. Kaavassa tutkitaan myös ajoneuvo-, moottoripyörä-, pyöräliikenteen ja pysäköinnin sekä kävelyn ja oleskelualueiden uudelleen järjestämistä. Alue on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä, joten palvelurakennusten sekä niihin liittyvien rakenteiden sijoitus ja koko on suunniteltava huolellisesti. Myös rakentamistavan ja kevyiden kausiluontoisten rakenteiden kuten markiisien ja mainosten laadun ohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat 1. Sijaintikartta 2. Ote ajantasa-asemakaavasta 3. Illustraatio 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5. Yhteenveto kuulemisen järjestämisestä 1.4 Luettelo taustaselvityksistä 1. Liikennetarve- ja esteettömyysselvitys sekä kevyenliikenteen laskenta 2. Selvitys rantamuurin rakentumisesta 3. Selvitys kaupunkikuvan muutoksista 4. Terveysviranomaisen laatuvaatimukset ulkotarjoilualueille 5. Selvitys Jokirannan vuokra-alueista 1.4 Luettelo kaavatyön kuluessa tehdyistä selvityksistä ja suunnitelmista 6. Luonnosvaiheen Internet-kysely 7. Maisemaselvitys Porvoonjoki, kaupungin rannat 8. Empirekaupungin jokirannan liikennejärjestelysuunnitelma -luonnos 9. Ehdotusvaiheen internet-kysely 10. Palvelurakennustutkielmat 1 / 24

3 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueesta Alueen käyttö Nykyinen käyttö painottuu vapaa-aikaan ja virkistykseen. Talviaikana alueen läpi kuljetaan, mutta kesällä siellä viivytään pidempään. Luonnosvaiheen Internet-kyselyn perusteella voidaan sanoa, että Jokirannassa kävijät nauttivat rannasta monella tavalla. Kysymykseen Mitä teet Jokikadun rannassa? oli vastattu rastittamalla keskimäärin 5 vaihtoehtoa annetuista 12 vaihtoehdosta. Mikään toiminta ei kyselyn perusteella ole selvästi suositumpaa kuin muut. Suosituinta on kävely (14 %), käynti rantakahvilassa (12 %), istuskelu ja rentoutuminen rauhassa (11 %) sekä maisemien ja kaupunkielämän katselu (10 %) ja käynti kioskilla ja hetken jäätelöstä tai makeisista nauttiminen ranta-alueella (10 %). Istutuksista ja puistosta nauttiminen sekä rantaravintolassa käyminen olivat lähes yhtä suosittuja (9 %) kuten myös rantaravintolassa syöminen (8 %). Prosenttiluvut on laskettu osuutena kaikista rasteista. Lasten kanssa leikkipaikalla käyminen rannassa ei ole suosittua (3 %). Tämä johtuu siitä, että jyrkkiä rantoja ja paikkoja, joissa on paljon ihmisvilinää, ei yleisesti pidetä turvallisina leikkipaikkoina. Kuva. Internet-kyselyn Mitä teet mieluiten Jokirannassa? -kysymyksen vastauksista koottu käyttöpiirakka näyttää, että alueella viihdytään monesta eri syystä varsin tasapuolisesti. Yli 70 % mieluisasta ajanviettotavasta Jokikadun ranta-alueella edellyttää vapaata tilaa oleiluun ja kulkemiseen. Vähän alle 30 % mieluisasta ajanvietosta edellyttää kahvila- tai ravintolarakennuksia. Jokirannan houkuttelevuus perustuu sen historialliseen ilmeeseen, pieneen mittakaavaan sekä avoimeen jokimaisemaan. Nämä arvotekijät ohjaavat alueen toimintojen rakentamista. 2 / 24

4 Tulevaisuudessa vapaa-ajan vietto alueella lisääntyy. Turisti-info siirtyy Länsirannan puolelle Taidetehtaalle, jolloin ainakin osa Vanhassa Porvoossa vuosittain vierailevasta matkailijasta tulee kulkemaan kaava-alueen läpi. Lisäksi Länsirannalle on rakentumassa uusia asuntoja noin 4000 asukkaalle. Kasvavan kävijämäärän ja asukasmäärän vuoksi on syytä mitoittaa rannan kävelyalueet nykytarvetta suuremmiksi ja erottaa pyöräily omalle väylälle. Jokirannassa olevat palvelut Ranta-alueella toimii kaksi kioskia, yksi kesäkahvila sekä neljä kesäravintolaa. Kioskeilla, kahvilalla ja kahdella kesäravintolalla on torialueen käytöstä lyhyt vuokrasopimus. Kahdella kesäravintolalla on tori- ja vesialueen käytöstä pitkä vuokrasopimus sekä rakennuksille rakennuslupa. Vuokrasopimusten mukaan kesäterassien ja kioskien toimintakausi on ja varusteet on poistettava alueelta talven ajaksi. Jokikadun varrella rajautuu kaavamuutosalueeseen viisi asuin- ja liikerakennusten korttelia, joilla saa sijoittaa liiketiloja pohjakerrokseen kadun varrelle. Kahdella tontilla on opetustoimintaa palvelevaa rakentamista. Viidellä tontilla on asemakaavoihin merkitty kadun varteen vain asuintiloja. Jokikadun varressa toimii nykyisin kaksi ravintolaa, yksi Lundinkadun risteyksessä ja toinen alueen pohjoisessa päätteessä Mannerheiminkadun sillan kupeessa. Alueen eteläpäätteessä toimii tilausravintola vanhassa huvilarakennuksessa. Satamarannan rakentuminen 1800-luvulta lähtien 1800-luvun alussa Vanha Porvoon epäsäännölliset puutalokorttelit ulottuivat nykyiselle Raatihuoneenkadulle asti. Engel laati vuonna 1832 Porvoolle säännöllisen ruutuasemakaavan, jossa oli leveä julkinen satamaranta. Sitä perusteltiin kauppakaupungin rantaviivan tarpeella, veden saannilla tulipalon sattuessa sekä miellyttävällä ulkonäöllä Helsingistä saavuttaessa. Vanha valokuva on otettu vastarannalta noin vuonna (Ståhlberg, Porvoon museo) Höyrylaivaliikenne kaupunkiin alkoi jo 1830-luvulla. Höyrylaiva s/s Helsingfors liikennöi reitillä Helsinki-Porvoo-Loviisa Hamina vuodesta 1838 lähtien. Satamarannan rakentamisesta päätettiin vuonna Uusi ranta-aittojen kortteli alkoi rakentua Aleksante- 3 / 24

5 rinkadun eteläpuolelle heti sen jälkeen. Pian alkoi myös uuden empirekaavan mukaisen satamalaiturin rakentaminen nykyisen Raatihuoneenkadun päätteen paikkeilla. Satamarannan ensimmäiset laituriosuudet rakennettiin 1850-luvulla puusta. Jokikatua korotettiin rannan tulvien vuoksi 1880-luvulla. Silloin uudistettiin myös tulvasta kärsineet puuistutukset ja alettiin rakentaa graniittista rantamuuria puisen laiturin sijaan. Ensimmäiseksi rakennettiin graniittimuuri matkustajalaivojen pysäkin kohdalle Raatihuoneenkadun päätteeseen. Siitä etelään Aleksanterinkadulle asti rantaviiva rakennettiin lähes pystysuorana graniittimuurina satamalaituriksi, johon suuremmat laivat saattoivat kiinnittyä. Raatihuoneenkadun päätteestä pohjoiseen Lundinkadulle asti rantaviiva rakennettiin graniitista portaina, jotta saaristolaiset pääsivät pienemmin venein kiinnittymään rantaan ja myymään tuotteitaan suoraan veneestä kaupunkilaisille. Porraskiveys oli käytännöllinen, sillä asiakkaat pääsivät vesirajaan jalkaisin huolimatta veden korkeuden vaihteluista. Satamarannan pohjoisimman osan toteutuminen oli hidasta, sillä se edellytti vanhojen rantatonttien lunastusta ja olemassa olevien rantamakasiinien purkua. Niinpä Lundinkadun ja Mannerheiminkadun välillä rantamuuri päästiin rakentamaan vasta vuosisadan vaihteessa, noin vuonna Tämä osuus on kunnostettu vuonna 2011 käyttäen verhouksessa alkuperäisiä graniittikiviä. Kunnostuksessa rantamuuri siirrettiin noin 1,5 metriä joen keskilinjaa kohti, sillä muurille rakennettiin kokonaan uusi perustus. Se tehtiin vanhan hirsiarinan ja hirsiperustuksen eteen, koska teräsponttiseinämää ei olisi voinut iskeä vanhan hirsiperustuksen läpi. Nyt rantatorin maapohja on huomattavasti vakaampi kuin ennen ja muurin vanhat perustukset ovat tallessa maakerrosten sisällä. Aleksanterinkadun eteläpuolelle oli rakennettu makasiinikortteli 1800-luvun puolivälissä hyvin pehmeälle pohjalle. Epätasaisesti painuneet makasiinit purettiin 1900 luvun alkuvuosikymmeninä. Niiden paikalle rantaan rakennettiin lisää avointa satamarantaa sekä graniittimuuri. Se korvattiin betonimuurilla vuonna 2004, kun Aleksanterinkadun silta ja siihen liittyvät rantamuurit rakennettiin. Samalla rakennettiin matkustajasatamaan myös nykyaikaiset tekniset palvelut kuten sähköpisteet ja septitankkien tyhjennysmahdollisuus. Näsin kiveltä otetussa valokuvassa näkyy satama vuonna (Nathalia Linsén, Porvoon museo) 4 / 24

6 Satamaranta oli jo 1800-luvulla julkinen ja sosiaalinen tapaamispaikka Kaupungin jokirannasta muodostui nopeasti liikenteellisesti tärkeä matkustajasatama. Ranta-alue oli alusta lähtien myös sosiaalisesti tärkeä, sillä kaupunkilaisten tärkein kesähuvi oli höyrylaivojen seuraaminen jokirannassa. Rantaan istutettiin lehmusrivit luultavasti jo tai 60-luvulla. Puurivit erottivat satamatoiminnat katualueesta ja tarjosivat kävelijöille varjoisan ja turvallisen tilan ajanviettoon. Puurivien istuttamisella jäsennettiin jokirannan maisematilaa. Puita ei istutettu jokeen johtavien katujen kohdalle, joten kaduilta oli hyvä näköyhteys joelle. Lehmukset leikattiin yli vuosisadan ajan niin kutsuttuun kynttelikkömuotoon, jossa puiden latvukset ulottuivat suunnilleen Jokikadun varren rakennusten räystään korkeuteen luvun valokuvista päätellen ranta-alueen merkittävintä julkisivua, vuonna 1849 rakennettua Eklöfin palatsia, korostettiin jättämällä puuriviin aukko rakennuksen kohdalle. Käytännöllisempi syy aukon jättämiseen on saattanut olla paloturvallisuuteen liittyvä. Yhtiön valtava lautatavaravarasto sijaitsi joen toisella puolella Eklöfin konttoria vastapäätä ja näkyvyys sinne oli tärkeä. Avoimella rantavyöhykkeellä oli pitkään toritoimintaa ja vain muutama pieni rakennus kuten bensa-asema, mukavuuslaitos ja kahvilakioski. Ensimmäinen kesäravintola terasseineen rakennettiin 1990-luvulla. Nykyisin alueella on kuusi kesäaikana toimivaa terassikahvilaa tai kesäravintolaa, jotka kaikki ovat valmistuneet 2000-luvulla. Jokijään räjäytystä tuli katsomaan runsas joukko kaupunkilaisia Rakennus rannassa on bensa-asema ja rakennelma on kaivo, joka on siirretty vuonna 2005 Aleksanterin kadun sillan eteläpuolelle. (Porvoon museo) Kaupunkitilan muutokset Satamaranta oli tilana alun perin luonteeltaan avoin. Tilan sivuna oli Jokikadun suora julkisivurivi ja vastarannalla varastorakennukset sekä korkeat lautataapelit. Vieressä virtaava joki antoi Satamatorille erityisen jännitteen. Satamarannan tila yhdistyi joen maisematilaan sekä poikittaisiin katutiloihin. Avoimen satamarannan päätteeksi rakennettiin etelään noin vuonna 1850 kaksikerroksinen empiretyylinen makasiini ja pohjoiseen noin vuonna 1900 kaksikerroksinen tiilirakennus, nykyinen Porvoon paahtimo. Maisematilan kehyksenä oli rakennusten taustalla Joonaanmäen, Linnamäen sekä Näsinmäen ja Kokonniemen mäntymetsät. 5 / 24

7 Satamarannan tilavaikutelma oli yhtenäinen, vaikka siinä oli erotettavissa joki, satamatasanne, puistokäytävät sekä Jokikatu. Näkyvyys oli vapaa ja maan pinnalla oli yhtenäinen mukulakiveys. Puistokäytävät olivat korttelin pituisia lehväkäytäviä. Muotoon leikattujen puiden tiheä oksisto ja lehvästö muodostivat katon tilalle. Lehmusten rungot olivat seininä kuin pylväsrivit, joiden välistä saattoi vapaasti kulkea ja nähdä joka suuntaan. Jokiranta tarjosi kävelijälle jännittävän tilakokemusten sarjan, jossa jokaisen lehväkäytävän jälkeen siirtyi hetkeksi poikittaisen katutilan ja laajan satamatorin rajapintaan. Katutilat olivat jännitteellisempiä kuin nykyisin, sillä katuverkko päättyi avoimeen jokimaisemaan. Myös Runeberginpuiston uuden englantilaisen maisematyylin mukainen avoin maisematila liittyi satamarantaan sekä joen maisematilaan rantaviivan portaiden kautta. Puistokäytäviltä katsottuna on Porvoon joki tällä kohdalla näyttäytynyt leveänä virtana. Satamarannan tilavaikutelma on muuttunut vasta viime vuosina. Runeberginpuiston liittyminen rantaan heikkeni jo 1970-luvulla, kun kevyenliikenteen silta rakennettiin puiston keskiakseliin ja jokeen laskeneiden portaiden edessä rantaa korotettiin maavallilla. Ranta-alue umpeutui vasta 2000-luvun alussa kun ravintolarakennuksia ja terasseja rakennettiin rantatorille. Toripintaan liittyvä lehväkäytävä muutettiin kapeaksi puistokäytäväksi, kun se rajattiin korkein reunakivin ja istutuksin ja terassirakennelmin. Jokikadulta on vain pienellä osalla näköyhteys joelle. Myös muut katunäkymät joelle ovat umpeutuneet 2000-luvulla. Kaksi katupäätettä on rakennettu umpeen kesäravintola- ja terassirakennelmin, yhteen katupäätteeseen on rakennettu silta ja yhteen on istutettu puurivi sekä perennoja korkein muurikivin rajatulle alustalle. Eklöfin palatsin rooli on heikentynyt oleellisesti rantanäkymässä, kun sen eteen istutettiin alas asti oksikkaita tervaleppiä vuonna Maiseman haltuunoton merkittävimmät paikat Satamatorilla on maisemallisesti keskeisin paikka muurin kulmassa, jossa on Glückauf-ravintolan ulkoterassi. Tähän kohtaan johtaa nykyinen vierailijavirran pääsaapumissuunta Vanhasta Porvoosta, Mannerheiminkadun sillan alta. Jos terassirakennelmat poistetaan voi rantamuurin kulmalta nähdä vanhan kalatorin ja sen veteen laskeutuvat portaat, kauppatorille sekä Runeberginpuiston viherakseliin. Vanhan puistoakselin, Runebergin puiston kautta on saapuminen rantaan vehreä ja vanhoilla puilla kehystetty. Täältä olisi avoin näkymäyhteys suoraan veteen, koska rantatori on matala ja rantaviivassa on veteen johtavat portaat. Nykyisin on näkymän edessä kuitenkin terassirakennelmia sekä ponttonilaituri. Myös alas asti oksikkaiden tervaleppien istutus on tilan alkuperäiselle avoimelle luonteelle vastainen. Kartta satamarannan maiseman haltuunotosta ja näköalapaikoista. 6 / 24

8 Rakennettu ympäristö Etelästä saavuttaessa kulkee rantakäytävä niemekkeen kautta Levinin puuhuvilan ohi suurten vanhojen puiden kehystäessä polkua. Siinäkin on muurissa mutka kuten pohjoisesta saavuttaessa. Muurin mutkalta avautuu satamarannan eteläinen osa sekä vastarannalle rakentuva taidetehtaan alue. Muut kolme merkittävintä katselupistettä on silloilla, missä kulkija voi ottaa haltuunsa joen maisematilan. Aleksanterin kadun sillan alla on ainutlaatuiset kaarevat pyörätiesillat, joilta näkyy joelle ja rantatorille. Satamarannassa kaupungin julkisivuna on kooste 1800-luvun ja 1900-luvun arkkitehtuurista. Siinä on muutama empiretyylinen rakennus, joitakin hyväkuntoisia 1800-luvun lopun kertaustyylisiä rakennuksia sekä joitakin 1900-luvun alun jugendajan ja 1930-luvun rakennuksia. Kahdessa korttelissa on 1970-luvun betonielementtikerrostaloja. Vanhemmat rakennukset ovat osa valtakunnallisesti arvokkaita empirekortteleita. Rannan torialueella on viisi kesäravintolaa tai kahvilaa, joilla on aidattuja ja osittain katettuja ulkotarjoilualueita. Vesialueella on yksi ravintolalaiva sekä yksi ponttoneilla kelluva ulkotarjoilualue. Länsirannan puolelle on rakentumassa entiselle teollisuusalueelle moderni keskustaalue, jossa on sekä keskustatoimintoja, että asumista. Rantavyöhykkeelle tulee puistoa ja muutama palvelurakennus. Valokuva kävelysillan ja Aleksanterinkadun sillan välisestä julkisivurivistä. Kuvan alla näkyy rakennusten rakentamisvuosi. Viherympäristö Vuonna 1854 päätettiin istuttaa puukujanteet Mannerheiminkadulle (silloin Nikolainkatu), Aleksanterinkadulle ja torille. Rannan puukujanteen istutuksesta päätettiin samoihin aikoihin. Pieni osa puuistutuksista on saattanut olla yksirivistä. Tiedetään, että tulvien vuoksi ensimmäisistä istutuksista kuoli osa. Jokirantaa ja jokikatua korotettiin luvulla ja silloin istutettiin kujannepuiksi uusia puistolehmuksia. Kujanneistutuksia on jouduttu paikoin uusimaan myöhemminkin. Puulajia on aikojen kuluessa vaihdettu muodin mukaan luvun alussa rakennetuille osille istutettiin hieskoivukujanne. Vuonna 1945 istutettiin vanhan puistolehmusrivin viereen Aleksanterinkadun eteläpuolelle hopeapajujen rivi. Ne leikattiin usean vuosikymmenen ajan pulloharjan mallisiksi. Kaikki leikatut puut ovat 1970-luvulta lähtien saaneet kasvaa luontaisiin mittoihinsa. Eteläosassa istutukset uudistettiin vuonna 2007 käyttäen puulajina vuorijalavaa. 7 / 24

9 Aleksanterinkadun sillan eteläpuolelle istutettiin hopeapajujen rivi vanhojen lehmusten rivin viereen toukokuussa (Porvoon museo) Valokuvien perusteella näyttävät suuri osa avoimesta ranta-alueesta ja puukujanteen kävelyalue sekä Jokikatu olleen mukulakivin kivettyjä jo 1900-luvun alkupuolella luvun valokuvissa näkyy paljon asvaltoituja pintoja luvun alussa rannan yksinkertaiset puurivi-istutukset uudistettiin nykyaikaiseksi puistokäytäväksi. Puurivien välinen kävelytie kivettiin punaisin betonikivin 3 metriä leveäksi ja rajattiin korkealla graniittikivireunuksella sekä koristettiin runsain kukkaistutuksin. Myös Eklöfin palatsin edusta kivettiin ja siihen istutettiin perinteisten runkopuiden sijasta alas asti oksikkaat tervalepät. Rantamuurit ja portaat Alkuperäisestä 1800-luvulla rakennetusta graniittisesta rantamuurista on säilynyt vain 125 metriä. Säilynyt muuri sijaitsee Raatihuoneenkadun päätteen ja Aleksanterinkadun sillan välissä. Veteen johtavat 100 metriä pitkät graniittiset portaat ovat säilyneet alkuperäisinä lähes kokonaan. Säilynyt rantamuuri näyttää silmämääräisesti arvioituna hyväkuntoiselta. Vakavuustarkastelun perusteella ei nykyisellä kuormituksella ole tiedossa liukupinta- tai sortumisvaaraa. Portaiden kohdalla ei myöskään ole sortumisvaaraa, mutta pintaremontti on tarpeen, sillä porraskivistä on irti. Vuonna 1991 tehdyssä rantatutkimuksessa todettiin, että portaat ovat paikoin vähän painuneet ja porraskivet siirtyneet. Vuoden 1991 rantatutkimuksessa on kirjattu, että vähäisiäkin ruoppaus ja kaivutöitä joessa on tarkoin harkittava, koska rannoilla on heikko kantavuus. Myös väyläalueella tulee välttää toimenpiteitä, jotka synnyttävät muutoksia virtausolosuhteissa. Ne voivat aiheuttaa pohjan eroosiota rannan tuntumassa ja rantarakenteiden perustuksissa. 8 / 24

10 Graniittimuuria on korvattu 1970-luvulla betonimuurilla noin 500 metriä alueen eteläosassa. Raatihuoneen kadun lähettyvillä sijainneen bensa-aseman purkamisen jälkeen saastunut maamassa poistettiin ja graniittimuuri korvattiin betonimuurilla. Vuonna 2004 Aleksanterinkadun sillan kohdalla ja siitä etelään Levinin huvilalle asti korvattiin luvulla rakennettu betonimuuri uudella korkeammalla betonimuurilla. Aleksanterinkadun sillan alittavat kevyenliikenteen sillat ja vesiputousaiheet toivat jännittävän uuden aiheen rantaraitin tilasarjaan. Levinin huvilan puutarhan kohdalla on graniittimuuri, joka saattaa osittain olla rakennettu huvilan rakentamisen yhteydessä luultavasti 1840-luvulla. Tällä kohdalla oli jo aiemmin ollut jokeen rajoittuva puutarha. Kevyt liikenne, autoilu ja moottoripyörät Jokikatu on kaupungin keskeisimpiä kevyen liikenteen kulkureittejä, ja samalla oleskelualue ja kohtaamispaikka niin kaupunkilaisille kuin turisteillekin. Kulkijoiden joukossa on nopeampia ja hitaampia, koululaisia, lenkkeilijöitä, koiran ulkoiluttajia, matkailijoita, oleilijoita sekä läpikulkumatkalla olevia. Näiden ryhmien tarpeet ja nopeustoiveet ovat erilaisia. Kuitenkin kevyt liikenne on nykyisin ohjattu pääasiassa 305 cm kapealle puistokaistalle. Kesällä 2010 heinäkuussa arkipäivänä tehtiin klo 13 aikoihin pyöräilijä- ja kävelijälaskenta Jokirannan Mannerheiminkadun päässä. Kulkijoita oli tunnissa 693 kävelijää ja 90 pyöräilijää. (Vertailuksi sanottakoon, että Helsingin Aleksanterinkadulla kulki tunnissa 3800 kävelijää ja 36 pyöräilijää). Porvoolla on erittäin hyvät edellytykset pyöräilyn edistämiselle tiiviin kaupunkirakenteen ja otollisen ympäristön ansiosta. Hyvät pyöräilyn pääväylät ovat edellytys sujuvalle ja houkuttelevalle pyöräilylle. Kaava-alue on yksi tärkeimmistä alueista, joilla voi sujuvoittaa pyöräilyä keskustassa. Sen vuoksi olisi hyvä ohjata joen suuntainen läpikulkupyöräliikenne pikapyörätiekaistalle ja varata hitaammalle virkistyskävelylle sekä oleskelulle selvästi enemmän tilaa kuin normaalilla kevyen liikenteen väylällä. Kevyenliikenteen turvallisuuden kannalta on kevyenliikenteen sillan ja pääraitin risteys vaarallinen. Risteysalue on nykyisin rajattu korkein reunakivin vain 3 x 5 metrin kokoiseksi. Runeberginpuiston puolella on vanhojen lehmusten rivin viereen rakennettu korkea graniittimuuri ja metalliaita estämään pyöräilijöitä laskemasta sillalta suoraan ajotielle. Jokikadulla on mahdollista vähentää tai poistaa kokonaan autoilla ajo Runeberginpuiston kohdalla. Toinen kevyenliikenteen ongelmakohta on Mannerheiminkadulla. Sillan alikulun kohdalla risteää sillalta tuleva kevyt liikenne Mannerheiminkadun alta tulevan ja kadun suuntaisen kevyen liikenteen sekä korttelin 22 tonteille 1 ja 4 jalkakäytävällä ajavien autojen kanssa. Autoliikenteen määrä on erilainen Jokikadun eri osissa. Lundinkadun pohjoispuolelle on muutoin melko vähän tarvetta autoilla. Vanhan Porvoon puolelta tulee vähän autoliikennettä yksisuuntaista reittiä pitkin Mannerheiminkadun sillan alta. Lundinkadun ja Aleksanterinkadun välillä keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin ajon/vrk. Tämä on suurelta osin läpikulkuliikennettä. Moottoripyörämatkailu on kesäaikaan merkittävää Porvoon jokirannassa. Alue on pääkaupunkiseudun moottoripyöräilijöiden suosima päiväretken kohde, ja suosio on kasvamassa edelleen. Jokikadun varren asukkaat ovat jonkin verran valittaneet moottoripyörien pysäköinnistä sekä niiden aiheuttamasta melusta ja pakokaasuista. 9 / 24

11 Liikennejärjestelysuunnitelmaluonnos kesäajalle Mannerheiminkadun ja Aleksanterinkadun sillan väliltä. Suunnitelmassa on esitetty kesäaikainen pyöräilytie punaisella. Sinisellä on merkitty yhdistetty pyöräily ja jalankulkutie. Veneily, matkustajasatama ja laituripaikat Nykyinen Porvoon matkustajasatama rakennettiin Aleksanterinkadun sillan rakentamisen yhteydessä. Satamassa on rantamuuri, törmäysparrut ja pollarit, sähkökaapit sekä septitankkien tyhjennyskaivot. Porvoon matkustajasatamassa on laituripaikat Marita jaalalla, Runeberg laivalla, Royal Linen laivalla, Sandra ja Fredrika paateilla sekä pienellä Borgå barkassilla. Royal Line on helsinkiläinen yritys. Muut ovat porvoolaisia matkustaja-aluksia, joiden kotipaikkana on Porvoo. Kaupungilla ei ole kirjallisia sopimuksia näiden yrittäjien kanssa, mutta ko. laivojen paikat ovat vakituisia paikkoja. Rederi J.L. Runeberg tuo Porvooseen noin matkailijaa kesässä muutaman tunnin ajaksi. Runeberg-laiva tarvitsee laituria noin 30 metriä. Royal line tuo Porvooseen noin risteilymatkailijaa kesässä. Saaristolinja Ky järjestää Porvoosta tilausristeilyjä sekä merelle, että Porvoonjoelle. Matkustajia on kesäisin noin 4000 ja muualta Porvooseen tulevia tilausristeilyjen matkustajia noin 600. Liikennöintiä ja kiinnittymistä varten yhtiön kolme alusta Sandra D, Fredrika ja Borgå tarvitsevat yhteensä noin 70 m laituria. Vierasvenesatamassa on 23 venepaikkaa. Niiden lisäksi on vierasveneilijöiden käytössä 66 metriä kylkikiinnitystilaa. Venekuntia käy vuosittain vähän yli Päiväkäyntien osuus on noin 300 ja yöpyvien osuus noin Veneilyyn liittyvät palvelut on hoitanut Jokiranta Caféen yrittäjä. Palvelutilat ovat sijainneet Jokikatu 21 siipirakennuksessa noin 100 metrin päässä matkustajasatamasta. Mutta rakennus on myyty yksityiskäyttöön vuonna Kuva, Venepaikat kävelysillan ja Aleksanterinkadun välillä. Saaristolaispaikat on sijoitettu Mannerheiminkadun sillan eteläpuolelle noin 100 metriä pitkälle laituriosuudelle. Niihin saa pysähtyä kahden tunnin ajaksi. Kesäkaudeksi vuokrattavia venepaikkoja on itärannalla 58. Niistä 25 on kooltaan 2,5x6 m aisakiinnityksellä T- mallisessa laiturissa. Samassa T-laiturissa on poijukiinnityksellä Isompia 3-3,5 m x 12 m paikkoja 22 kpl. Satamalaituriin kiinnittyviä isoja huvivenepaikkoja on kuusi kpl. Vanhojen portaiden eteen on sijoitettu erillinen ponttonilaituri viittä isoa huvivenettä varten. 10 / 24

12 Pysäköinti Jokikadun varressa ja Mannerheiminkadun sillan tuntumassa on yhteensä noin 110 autopaikkaa. Moottoripyöräpaikkoja on Mannerheiminkadun sillan kupeessa. Polkupyöräpaikkoja ei ole alueella erikseen osoitettu. Pysäköintipaikkojen käyttörajoitukset ja maksullisuus vaihtelevat vuodenajan mukaan. Alueella on pääasiassa asutusta, pieniä liikkeitä sekä kesäisin ravintolatoimintaa. Nämä eivät tuota erityisen paljon ajoneuvoliikennettä, mutta tarvitsevat jonkin verran tilaa kadunvarsilta pysäköintiin. Liikennejärjestelysuunnitelmaluonnos talviajalle. Pysäköintipaikkoja on jokikadun varressa noin 90 eli 20 vähemmän kuin nykyisessä tilanteessa. Korvaavia paikkoja on suunniteltu Runeberginkadun varteen korttelin 22 viereen. Kunnallistekniikka Alueen ongelmakohdat Alueella on kunnallistekniikka. Ravintolat ja kahvilat sekä ravintolalaiva Glückauf on liitetty kunnallistekniikkaan. Kaukolämmöllä saattaa olla tarvetta uusien putkilinjojen rakentamiseen Jokikadulla. Teleliikenteen kaapelit on sijoitettu puurivien väliin kivetylle jalankulkualueelle. Rantamuurien alla on jokitörmä ja muurin perustukset joissakin kohdissa syöpyneet. Rannan kantavuus on savipohjan vuoksi paikoin huono. Pohjoisosa on ollut 1700-luvulla kaupunkialuetta, mutta sitä ei ole luokiteltu kaupunkiarkeologiseksi alueeksi niin kuin Vanha Porvoo. Joen pohja saattaa olla meriarkeologista aluetta. Alueella ei ole tiedossa saastunutta maata. Rannassa on sijainnut polttoaineen jakeluasema kahdessa kohdassa. Noin vuonna 1933 rakennettu bensiinikioski oli nykyisen Aleksanterinkadun sillan kohdalla muutaman vuosikymmenen ajan. Runeberginpuiston ja Raatihuoneenkadun päätteen välillä oli bensiiniasema vuodesta 1949 eteenpäin noin 50 vuotta. Tällä kohdalla on vanha rantamuuri ja saastuneet maamassat poistettu, maan pinta korotettu noin 30 cm ja uusi betonimuuri on sijoitettu noin 1 metrin päähän joen puolelle. Kesäaikaan on joen molemmilla puolilla naapurustossa jonkin verran valitettu rantaterassien ilta-aikaisesta metelistä sekä moottoripyöräliikenteen aiheuttamasta häiriöstä. Kevyenliikenteen käytössä on vain kolme metriä kapea väylä. Risteysalueet ovat vaaralliset kevyenliikenteen sillan päässä ja Mannerheiminkadun alikulun kohdalla. Kartta Länsirannan suunnitteluvaiheista 11 / 24

13 2.2 Maanomistustilanne ja vuokrasopimukset Kaupunki omistaa maan. Alueella on useita maanalaisia teknisiä rakenteita ja laitteita, jotka ovat mm. Porvoon energian ja Porvoon veden sekä puhelinyhtiöiden omistuksessa. Ranta-alueella toimii kaksi kioskia sekä kuusi kesäkahvilaa tai -ravintolaa. Kioskeilla ja neljällä kesäravintolalla on katualueen käytöstä lyhyitä vuokrasopimuksia. Kahdella kesäravintolalla, Ravintolalaiva Glückauf Oy:llä ja V & G Capital Oy, on pitkä vuokrasopimus katualueen ja vesialueen käytöstä sekä rakennuksille rakennuslupa. Vuokrasopimusten mukaan kesäterassien ja kioskien toimintakausi on ja varusteet on poistettava alueelta talven ajaksi. Vuokra-alueen koko Ravintolalaiva Glückauf Oy:llä on vuokrasopimusten mukaan yhteensä 582 m². Siitä on vesialueella laivaravintolaa varten 200m² ja maa-alueella terassia 299 m² sekä rakennusalaa 83 m². Vuokra-aika on asti. V & G Capital on vuokrannut useissa osissa yhteensä 883 m² alueen Wilhelm Å ravintolalle ja ponttonilaiturille. Vesialuetta on vuokrattu lauttaa varten 410 m². Torialuetta on vuokrattu terassia varten 207 m² sekä rakennusalaksi 120 m². Noin neljäsosa lautta-alueesta, 108m², ja yksi kolmasosa terassista, 120m², on vuokrattu lyhytaikaisesti kolmeksi kesäksi asti ja muut alueet vuoden 2024 loppuun. Vuokra-alueen koko on River Teamilla on 163 m² (Jokiranta Cafe, jota kutsutaan Kipparikioskiksi), Joella 168 m² ja Osuuskauppa Oslalla 336 m² (Amarillo). Vuokrasopimukset päättyvät Amarillolla ja Joella Kipparikioskin vuokrasopimus päättyy Suunnittelualueen vieressä, Mannerheiminkadun sillan kupeessa on Porvoon paahtimo vuokrannut vesialueelta 85 m² kokoisen ravintolalaivapaikan asti. Vanhalla puuveneellä, Maritalla ei ole vuokrasopimusta venepaikan käytöstä. Matkustajasataman laivapaikat eivät ole vuokrattavia, vaan matkustajalaivat ja matkailua palvelevat alukset käyttävät satamaa vapaasti. 2.3 Suunnittelutilanne Keskeisten alueiden osayleiskaava Asemakaavat Yleiskaavassa (hyväksytty ) ranta on merkitty lähivirkistysalueeksi, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja sekä rannan suuntainen kevyenliikenteen reitti. Alueen suunnittelussa on varmistettava kulttuurihistoriallisten, maisemallisten ja kaupunkirakenteellisten arvojen sekä alueen omaleimaisuuden säilyminen. Alueella on voimassa kolme asemakaavaa. Mannerheiminkadusta Aleksanterinkadulle on voimassa asemakaava no 179 Keskusta, joka on vahvistunut Siinä on rantakaista merkitty katuaukio ja torialueeksi, puukujanteen alue puistoalueeksi (VP) ja Jokikatu katualueeksi. Katuaukio- ja torialueille on merkitty kuusi yksikerroksisen kioskin, rantakahvilan tai rantaravintolan rakennusalaa, joilla on rakennusoikeutta 32, 50, 60 tai 80 k-m². Joen vesialue on vesialuetta, jolle on merkitty kaksi laivan ankkuripaikan rakennusalaa. Mannerheiminkadun katualueella on sillan alla kioskin rakennusala siten, että sillan alle jää vähintään 6 metrin levyinen kulkuaukko. 12 / 24

14 Aleksanterin kadun ja sillan kohdalla on voimassa asemakaava no 402, Länsiranta eteläinen ranta-alue, joka on tullut voimaan Silta ja katu on merkitty katualueiksi. Aleksanterinkadulta laivurinkadulle on voimassa asemakaava no 157, Keskustan eteläosa nk. empirekeskusta, joka on tullut voimaan Siinä on rantakaista merkitty katuaukioksi, puukujanteen alue on merkitty puistoalueeksi (VP) ja Jokikatu katualueeksi. Katuaukioalue ulottuu vanhan Levinin huvilarakennuksen julkisivuun asti, eikä sillä ole yhtään rakennuspaikkaa kioskille tms. palvelurakentamiselle. Vesialue ei ole tällä osalla mukana asemakaavassa. 2.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualue kuuluu Porvoon kansalliseen kaupunkipuistoon. Sen erityisarvo perustuu sosiaalisiin arvoihin, sillä alue on tärkeä kaupunkilaisten yhteinen olohuone. Empirekaupunginosan rantavyöhyke ei sisälly valtakunnallisesti merkittävään Empire- Porvoon puutalokorttelien ja julkisten rakennusten kulttuuriympäristöön. Sosiaaliset arvot sekä alueen kulttuurihistorialliset arvot ja historiallinen viitekehys muodostavat perustan maankäytön ratkaisuille. 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Satamarannan torialueille oli 2000-luvun alussa rakennettu useita kesäravintoloita terasseineen vastoin asemakaavaa. Ne oli rakennettu torialueille lyhytaikaisten vuokrasopimusten pohjalla. Ympäristökeskuksen mukaan olisi rantarakentamiselle tarvittu ympäristökeskuksen poikkeamislupa, kun hanke ei ole asemakaavan mukainen. Keväällä 2010 käytiin julkista keskustelua rantakahviloiden terasseista ja joen vesialueelle kaavoitettujen ravintolalaivojen laatuvaatimuksista. 3.2 Suunnittelun käynnistämistä koskeva päätös Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti asemakaavan muuttamisesta ja alueen laittamisesta rakennuskieltoon Jokirannan kehittämisen kannalta katsottiin tärkeäksi, että rakentaminen perustuu asemakaavaan, jolloin rakentamiselta voidaan edellyttää korkeaa laatutasoa ja vuokrasopimukset voidaan kilpailuttaa. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Saatekeskustelut asukasryhmien kanssa kaavatyön aluksi Kaavatyön aluksi lähetettiin alueen naapureille kysely. Nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston ja MS-yhdistyksen edustajien sekä alueella toimivien yrittäjien kanssa järjestettiin suunnittelun työpajat. Niiden tulosten pohjalta asetettiin kaavatyölle tavoitteet. Samojen ryhmien kanssa kokoonnuttiin uudelleen kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen, kun lausunnot, mielipiteet ja Internet-kyselyn tulokset oli julkaistu. Alueella toimivien yrittäjien tavoitteet 13 / 24

15 Rantaravintoloiden ja -kahviloiden rakennukset ja terassit ovat liian pieniä, tilatarve on noin kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Ranta-alueella voisi kesällä olla pieniä myymälöitä ja erilaisia kioskeja sekä kesätori. Pysäköintipaikkoja autoille tarvitaan aika vähän, katuvarren paikat ovat ehkä riittävät. Asiakkaille tarvitaan venepaikkoja. Lajitelluille jätteille ja lasille olisi hyvä saada yhteinen keräyspiste. Yhteenveto nuorisovaltuuston työpajassa esitetyistä tavoitteista Kävelytie on paikoin liian ahdas ja pyöräilylle tarvitaan oma kaista. Joen rannassa, rantamuurin vieressä pitäisi voida kävellä, istuskella ja viettää aikaa. Joen pitäisi olla paremmin näkyvissä, rakennelmat tulee poistaa vedestä ja näkymien edestä. Jokeen pitäisi olla myös kosketusetäisyys jossain, esim. portaat ja jossain piknik-paikka. Kesäkioskeja, -kahviloita ja ravintoloita voi olla monta ja niiden arkkitehtuurin pitäisi olla tyylikästä vaikka vanhan mallista ja sopia vanhaan arkkitehtuuriin taustalla. Kesävarusteiden pitäisi olla keveitä kesävarusteita ja poissa talvella. Nykyinen talviasu on likainen varastomainen, eikä rantaan pääse muualla kuin auratulla kävelyreitillä Aleksanterinkadun sillan alla. Yhteenveto vanhusneuvoston ja MS-yhdistyksen esittämistä tavoitteista Joki on tärkein: rantakaistalle ei saa sijoittaa liikaa rakennuksia vaativia toimintoja, jotka eristävät ja peittävät joen. Joen päälle ei saa sijoittaa mitään rakennelmia, vain oikeita veneitä. Ranta-alueen pitäisi olla kuin bulevardi, oleskelutila ja edustava näyteikkuna, jossa on monenlaista virkistys- ja ajanvietetoimintaa. Monenlaisia palvelupaikkoja kuten kesäkahviloita, -ravintoloita ja -kioskeja tarvitaan. Myös puistomaiset osat ovat tärkeitä, samoin Aleksanterinkadun sillan vesiputoukset. Kalatorin alue olisi hyvä saada jälleen avoimeksi ja vanhat portaat jokeen auki sekä iltatori mahdolliseksi. Rantaraitille olisi hyvä laittaa jotain venyttely ja liikuntakalusteita tai Senioripuisto. Esteetön reitti rannan myötäisesti sekä pääsy rantamuurin lähelle olisivat tärkeitä. Rantamuurin vieressä olevan kulkutilan on oltava riittävän leveä, jotta se tuntuu turvalliselta, koska pyörätuolissa liikkujan turvaetäisyys on suurempi kuin kävelijän. Taidetehdas ja Kampus ovat rakennettu esteettömiksi, niille pitäisi saada esteetön reitti keskustasta, torilta ja Omenamäen palvelutalolta. Joen ylittäminen on hyvin vaikeaa, pitäisi saada vähemmän kalteva ja riittävän leveä silta tai lossi ainakin kesäajaksi. Autoja ja autopaikkoja voi vähentää, mutta muutamia inva-pysäköintipaikkoja tarvitaan. Pyöräily olisi hyvä erottaa omalle kaistalle. Yhteenveto naapurien toiveista Jokikadulla olisi hyvä vähentää ja hidastaa autolla ajoa, koska alue on hyvin suosittua ulkoilualuetta. Kävely- ja pyörätie on vaarallisen kapea. Pahimmat kohdat ovat rantaravintola Wilhelm Å:n molemmin puolin sekä Walgrensin terassin edessä. Jokirannassa pitäisi voida kävellä myös aivan rantaa pitkin. Joen pitää näkyä, eikä sitä saa täyttää ponttonilaiturein ja proomuin. Nykyisen rakennelmat ja rakennukset ovat tyylillisesti sekavia, tilapäisen näköisiä ja peittävät katujen päätteissä jokinäkymät. Perheille sopivia, vapaan istuskelun kohtia on liian vähän. Erilaisia kahviloita ja ravintoloita sekä avoin torialue erilaisille tapahtumille tarvitaan, mutta niistä aiheutuvaa yöaikaista häiriötä pitäisi rajoittaa. Pysäköintimahdollisuuksia tulee tutkia lähiympäristössä mm. yksisuuntaisella ajolla, jolloin katutilaa saa pysäköintiin. 14 / 24

16 Viranomaisneuvottelu Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvottelussa hyväksyttiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja keskusteltiin alueen arvoista. Keskustelussa todettiin, että alueen julkisivuina tulee huomioida myös päätteiden julkisivut. RKY: kohteiden julkisivujen näkyvyyttä ranta-alueen julkisivuna korostetaan ja niiden edustoilta vähennetään rakennuksia ja rakenteita. Torialueille tulevien rakennusten ja terassien koosta, mittakaavasta, materiaaleista ja värityksestä kirjataan selkeät kaavamääräykset, koska ne ovat juridisesti velvoittavampia kuin rakennustapaohjeet. Torin ja puiston rajaa olisi hyvä korostaa ja talviajan käytön tehostamisen mahdollisuuksia selvittää. Laatimisvaiheen viranomaisneuvottelua ei tarvinnut pitää, sillä lausunnot kaavaehdotuksesta olivat positiivisia. Saatekeskustelu lautakunnassa Yleisöseminaari ja paneelikeskustelu Kulttuuritalo Grandissa Tilaisuuden avasi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaj Bärlund. Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander pohjusti päivän aihetta puheenvuorollaan Kaupunkikeskustojen olohuoneet kansallisissa kaupunkipuistoissa. Kaupunkien keskusta-alueiden muutosta eurooppalaisesta näkökulmasta valotti tutkija Tuuli Rantala Tampereen teknillisestä yliopistosta. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen ja kaavoittaja Anne Rihtniemi- Rauh esittelivät jokirannan asemakaavatyön taustaa ja alueen historiaa. Tilaisuus huipentui paneelikeskusteluun, jossa asiantuntijat ja panelistit vaihtoivat ajatuksia Porvoon jokirannan kehittämisestä. Jokirannan alueen yrittäjiä edusti Hannu Tuomala, matkailualaa Birgitta Palmqvist Porvoo Toursista ja asukkaita arkkitehti Tove Hagman. Lisäksi paneelikeskusteluun osallistuvat Jukka-Pekka Flander ja Tuuli Rantala sekä puheenjohtaja kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen. Seminaaripäivä osui kevään ensimmäiseksi kauniiksi kesäpäiväksi, joten yleisömenestystä ei saatu. Keskustelu 66 osallistujan ja panelistien välillä oli kuitenkin hyvin vilkas eikä loppua tahtonut syntyä. Seminaarin jälkeen oli Seitsemän kysymyksen kävely satamarannan asemakaavakohteessa. Yleisökävelylle osallistui vain kuusi aktiivisinta kansalaista, jotka sitkeästi vastustivat kiusausta siirtyä terasseille auringon lämmöstä nauttimaan. Suunnitteluvaiheen kuuleminen : (MRL 62, MRA 30 ) Empirekaupungin jokirannan asemakaavaluonnos ja muu suunnittelumateriaali olivat esillä kaupunkisuunnitteluosastolla, Rihkamatori B, III krs sekä Internetissä. Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotettiin kirjeellä naapurimaanomistajille/- haltijoille, lisäksi kuulutus oli kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Vartissa, Uusimaassa ja Borgåbladetissa. Osallisille varattiin mahdollisuus esittää kirjallisia mielipiteitä ja vastata Internet-kyselyyn. Kirjallisia mielipiteitä saatiin kahdeksan ja lausuntoja yhdeksän. Internet-kyselyyn saatiin 272 vastausta, joista 94 sisälsi myös vapaamuotoisen viestin. Lyhennelmät mielipiteistä ja Internet-kyselyn viesteistä sekä Internet-kyselyn tulokset ja yhteenveto kyselyn tuloksista ovat liitteenä no 5. Internet-kysely luonnosvaiheessa 15 / 24

17 Internet-kyselyä voidaan pitää onnistuneena, koska vastauksia saatiin paljon. Vastaajat tuntevat alueen varsin hyvin, sillä 95 % heistä käy alueella monta kertaa kesässä tai useammin. Enemmistö vastaajista (66 %) asuu Porvoossa yli kilometrin päässä alueesta. Kevyt liikenne on alueen suunnittelussa tärkeää, sillä 63 % tulee alueelle kävellen tai pyörällä. Veneellä saapuu 7 % vastaajista. Internet-kyselyn vastauksista erottuu selvästi, mitä tekijöitä alueella pidetään tärkeinä. Neljä tärkeintä asiaa ranta-alueen kehittämisessä ovat näkymät joelle rannan kävelyalueilta (95 % kaikista tämän kysymyksen vastauksista oli kyllä ), jäätelökioski (93 %), kauniit istutukset (93 %) sekä kesäkahvila (92 %). Jos lasketaan yhteen kyllä ja ehkä vastaukset, nousevat 90 % tai yli kannatuslukemaan myös paljon penkkejä vapaaseen istuskeluun (99 %), vanhojen puiden säilyttäminen (98 %) vanhan rantamuurin säilyttäminen (95 %), mahdollisuus kävellä aivan joen vierellä (95 %), paikkoja eväiden ja rannassa ostettujen herkkujen syöntiin ( 95 %) vapaa oleskelutila ja avoimet torialueet (94 %), siisti palvelurakennus, jossa on WC (93 %) sekä Näkymät joelle kaduilta, joilla on pääte Jokikadulla (90 %). Aluetta koskevissa kysymyksissä selvä enemmistö kannattaa puistokäytävän puurivien säilyttämistä (85 %) Kalatorin portaikon kunnostusta oleskelualueeksi (72 %) ja vapaata kävelyä joen varressa (70 %). Selvä enemmistö pitää kävelyalueen leveyttä rannassa sopivana Kipparikioskin kohdalla (83 %) Jokirannan kalustamista penkeillä kannattaa puolet ja pieniä leikki- tai toimintapaikkoja noin neljännes vastaajista. Autoja, pysäköintiä ja liikennettä koskevissa vastauksissa mielipiteet jakautuvat tasaisesti. Autoilun vähentämistä kannattaa noin puolet vastaajista (48 %) ja vastustaa noin neljäsosa (23 %). Pysäköinnin suhteen epäröivät, kannattajat ja vastustajat jakaantuvat kolmeen lähes yhtä suureen ryhmään. Virallinen kuuleminen (MRL 65, MRL 27 ) Kaavaehdotus ja muut kaava-asiakirjat olivat virallisesti esillä Kaupunkisuunnitteluosastolla. Osallisille varattiin mahdollisuus esittää muistutuksia. Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotettiin kirjeellä kaava-alueen naapurimaanomistajille/- haltijoille, joiden kotikunta on toisella paikkakunnalla. Kuulutus oli kaupungin virallisella ilmoitustaululla, Internetissä sekä Vartissa, Uusimaassa ja Borgåbladetissa. Kaavaehdotuksesta jätettiin 14 muistutusta. Niiden johdosta tehtiin kolme tarkennusta kaavakarttaan ja yksi tarkennus kaavamääräyksiin. Nykyisen Glückauf ravintolan korvaavan uuden rakennusalan rakennuksen kokoa suurennettu 10 k-m², niin että se on 140 k-m². Nykyisen Wilhelm Å ravintolan edessä sijaitsevan Laivan rakennusalaln pintaalaa on laajennettu 50 k-m² niin, että se on 250 k-m² ja Laivojen sijoitusta on myös siirretty noin 10 m etelään päin ja korkeutta rajoitettu 1,4 metriin meren pinnasta. Viralliset lausunnot (MRA 27 ) pyydettiin Uudenmaan elinkeino- ja ympäristökeskukselta, Porvoon museolta, Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Terveydensuojelujaostolta, Porvoon vanhusneuvostolta ja nuorisovaltuustolta. Lausuntojen pohjalta tarkennettiin kahden kioskien rakennusoikeutta muutamalla kerrosneliömetrillä ja lisättiin yöaikaista melua rajoittava määräys. Internet kysely ehdotusvaiheessa 16 / 24

18 Kysely oli kaupungin internet-sivuilla kun kaavaehdotus oli virallisesti nähtävänä MRA 27 :n mukaisesti kaupunkisuunnitteluosastolla Kyselyn tarkoituksena oli saada alueen käyttäjiltä mielipiteitä alueen kehittämisestä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kysely oli kaikille avoin. Kyselyyn saatiin 218 vastausta. Valintakysymysten lisäksi kyselyssä saatiin 96 vapaamuotoista mielipidettä kaavaehdotuksesta. Noin puolet vastaajista asui 2 km säteellä alueesta ja noin puolet kauempana. Vastanneista 54 % käy alueella useita kertoja viikossa, 16 % kerran viikossa, 28 % useita kertoja kesässä ja 2 % käy alueella vain kerran kesässä tai harvemmin. Vastanneet edustavat hyvin sekä lähinaapureita, että kauempana asuvia. Vastanneista 65 % viettää vapaa-aikaa rannassa, 9 % käy rannassa työajan tauoilla ja 13 % asuu Jokikadulla. Työmatkallaan alueen läpi kulkee vastanneista 13 %. Kymmenen kysymystä kohdistui kaavaratkaisuun eri kohdissa kaava-alueetta. Yksi kysymys koski liikennettä Jokikadulla ja pysäköintiä. Kysymysten kohdealueet oli merkitty kartalle. Kyselyn johdosta ei tehty kaavaehdotukseen muutoksia, sillä kyselyn tulos tuki kaavaehdotusta. Seuraavassa on lueteltu kyselyn tulokset ja niiden suhde kaavaratkaisuun. 1 Mannerheiminkadun sillan alusta Kaavaratkaisua, jossa Mannerheiminkadun sillan alusta on kävelyaluetta kannattaa noin puolet vastaajista (48%). Autopaikkoja sillan alle kannattaa vajaa kolmannes (30%). Siltapenkereen käyttämistä palvelu-, tapahtuma ja huoltotilana kannattaa runsas kolmannes (37%). Vapaata autotonta näkymää etelään piti tärkeänä 27% vastaajista ja 16% ei pitänyt näkymää jokirantaan tärkeänä. 2 Mannerheiminkadun viereinen alue Mannerheiminkadun viereisen alueen käyttö jakaa mielipiteitä varsin tasaisesti. Kolmannes vastaajista (34%) kannattaa alueen jakoa autojen ja oleskelualueen kesken puolet/puolet. Toiseksi eniten (31%) saa kannatusta vaihtoehto, jossa pysäköintiä on vain talvella ja tapahtuma + oleskelualuetta kesällä kesällä. Noin viidesosa (21 %) vastaajista pitää aluetta sopimattomana pysäköintialueeksi ja noin neljännes (27 %) vastaajista pitää aluetta sopivana pysäköintialueeksi. Yhteenlaskettuna prosenttimäärä ylittää sadan, silla 29 vastaajaa oli katsonut sopivaksi kaksi vaihtoehtoa. Kaavaratkaisu, jossa Mannerheiminkadun viereinen alue on torialuetta, on vastauksien kannalta hyvä. Sen avulla kaikki toteutusvaihtoehdot ja osa-aikaiset ratkaisut ovat mahdollisia, mutta toteutuksen lähtökohtana on oleskelumiljöö eikä pysäköintialue. 3 Jokikatu Mannerheiminkadulta Raatihuoneenkadulle Pyöräilyn sijoittaminen Jokikadun katualueelle jakaa mielipiteitä varsin tasaisesti. Pyöräkaistaa koskeviin ruutuihin laittoi rastin 161 vastaajaa (74%vastaajista). Heistä kannattaa kesäisin erillistä pyöräilykaistaa 40% ja ympäri vuoden ja hidasta ajonopeutta 28% ja pyörien kulkua samalla ajotilassa 32%. Leveää jalkakäytävää kannattaa vastaa- 17 / 24

19 jien enemmistö (72%). Heistä puolet katsoo ulkomyynnin jalkakäytävällä hyväksi ja puolet ei. Kaavaratkaisun erityiskatu on sopiva, sillä se sallii monenlaisen toteutuksen ja osaaikaiset ratkaisut. Kaavaan merkitään mahdollisuus ulkomyyntiin kivijalkaliiketilojen edessä. Koko alueen esteettömyydestä huolehditaan Jokikadun ja torialueiden suunnitteluvaiheessa. 4 Vesialue Mannerheiminkadun sillan lähellä Kaavaratkaisun pieni laituri Mannerheiminkadun sillan lähellä sai paljon kannatusta, sillä yli puolet vastaajista pitää laituria tarpeellisena. 5 Ranta-alue, jossa on ollut pysäköintialue Entisen pysäköintialueen käyttö jakaa mielipiteitä autojen suhteen varsin tasaisesti. Autot haluaa pois ranta-alueelta 37% ja pysäköintipaikat haluaa säilyttää 40%. Autottomuutta arvostaa näkymien vuoksi neljännes vastaajista (25%). Vastaajista 42 % pitää kävelyä rantamuurin vieressä tärkeänä. Torialueen pohjoispään rakentamisesta sai eniten kannatusta kioskirakennus, jolla on pieni kesäterassi. Kaavaratkaisuna rannan jalankulkuväylä ja torialue ovat sopivia. Torialuetta voidaan käyttää moneen tarkoitukseen ja ajoittain myös pysäköintiin. Kaavaratkaisussa kioski rakennus on 35 k-m², ja sillä on pieni terassi. 6 Lundinkadun pääte ja rantamuurin kulma Glückauffin siirtämistä kannattaa 66% vastaajista joko muurin viereisen vapaan kävelyn vuoksi tai Lundinkadun päätteestä joelle avautuvan näkymän vuoksi. Glückauffin säilyttämistä nykyisellä paikallaan kannattaa 44 % vastaajista. Vastaukset tukevat selvästi kaavaratkaisua, jossa laiva ja ravintolarakennus terasseineen on siirretty pois katupäätteestä. 7 Vanha kalatori ja portaat jokeen, missä nykyisin on terasseja Kalatorin avaamisesta jakautuvat mielipiteet siten, että 166 vastaajaa (69%) kannattaa kalatorin avaamista kokonaan tai osittain ja 76 vastaajaa (31%) pitää nykyistä rakentamista sopivana. Kalatorin rakentamispaikkojen määrästä pitää nykyisten kahvila- ja ravintolaterassien määrää hyvänä yhtä moni (31%) kuin vaihtoehtoa, jossa kalatorilla on kesäkahvila ja jäätelökioski (31 %). Vanhan torin avaamista puoliksi ja yhtä ravintolaterassia kannatti 16% vastaajista ja koko torin avaamista kannatti 22% vastaajista. Kalatorin portaiden avaamista oleskeluun pitää tärkeänä lähes puolet (45%) vastaajista. Puolet vastaajista (49%) pitää vanhojen puiden säilyttämistä tärkeänä. Uuden puurivin istuttamista pitää tärkeänä 17% vastaajista. Vastaukset tukevat vanhan kalatorin portaiden avaamista ja pienen kesäkahvilan sijoittamista alueelle nykyisten ravintoloiden sijaan. Portaiden avaaminen ei ole mahdollista, jos nykyiset ravintolat säilytettäisiin. Kaavaan ei merkitä uutta puuriviä kapealle torialueelle. Vanha lehmusrivi on määrätty säilytettäväksi. 8 Raatihuoneenkadun pääte ja ravintola Wilhelm Å Ravintola Wilhelm Å:n kohdalla rannan puolella pitää vapaan kävelytien leventämistä tärkeänä lähes puolet vastaajista (47%). Raatihuoneenkadun päätteessä olevan ravintolan kattamiseen otti kantaa 143 vastaajaa, joista kattamista vastustaa enemmistö (60%). Puistokäytävällä olevan rampin haitallisuuteen otti kantaa 159 vastaajaa, joista enemmistö (58%) pitää ramppia haitallisena. Vesialueen laivaan tai ponttonilauttaan otti kantaa 149 vastaajaa, joista pieni enemmistö (54%) katsoo, että myös ponttonilaitureita voi sijoittaa vesialueelle. 18 / 24

20 Kaavaratkaisussa on kävelijöiden aluetta levennetty nykytilanteesta sekä rannan puolella että kadun puolella. Tämä on selvästi vastaajien enemmistön kanta. Ravintolarakennuksen keskivälin kattamista vastustaa enemmistö, mutta kaavaratkaisussa on siitä huolimatta sallittu välin kattaminen. Tämä johtuu siitä, että rakennuksen kattaminen antaa mahdollisuuden talvikäyttöön ja yleistä kulkua haittaavien rakenteiden poistamiseen ennen ravintolapaikan vuokrakauden päättymistä vuoden 2024 lopussa. 9 Jokikadun ranta Raatihuoneenkadun ja Aleksanterinkadun välillä Kipparikioskin paikka on selvän enemmistön (86%) mielestä sopiva palvelurakennukselle. Paikan kannattajista kolmannes pitäisi sopivana rakennuksen ja terassin laajentamista. 10 Jokikadun ranta Aleksanterinkadun ja Laivurinkadun välillä Aleksanterinkadulta etelään Laivurinkadulle on rantaan kaavassa merkitty yksi kioski ja yksi palvelurakennus. Palvelurakennukseen otti kantaa noin puolet vastaajista. Heistä 56% kannatti kaavan mukaista sijoitusta elementtirakennuksen eteen, 26% ei halunnut sijoittaa alueelle lainkaan palvelurakennusta ja 18% pitää sopivampana paikkana luvun matalan puurakennuksen edustaa. Autot ja liikenne rannassa Ajoneuvoliikenteen järjestelyt Jokikadulla ratkaistaan katusuunnitelmalla asemakaavan vahvistuttua. Mutta nyt jo kaavavaiheessa haluttiin kuulla mielipiteitä ajoneuvoliikenteestä. Puolet vastaajista pitää mahdollisena sitä, että liikennejärjestelyt ovat erilaisia talvella ja kesällä. Vastanneista 25% ei ottanut kantaa läpiajoliikenteeseen, mutta 39% haluaa säilyttää nykyisen kaltaisen läpiajoliikenteen ja 36% haluaa rauhoittaa läpiajoliikennettä. Liikenteen rauhoittamista nopeusrajoituksella kannattaa 37%. Pysäköintipaikkojen määrään kantaa ottaneet jakautuivat varsin tasaisesti siten, että niukka enemmistö vähentäisi pysäköintipaikkoja. Vastaajista 37% katsoo ettei pysäköintipaikkoja saa vähentää ollenkaan, 22% on valmis vähentämään pysäköintipaikkoja paljon varsinkin kesäisin ja 19% on valmis vähentämään pysäköintiä jonkin verran. Vastaajista 21 % ei ottanut kantaa pysäköintipaikkojen vähentämiseen. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on luoda edellytykset suositun jokirannan puisto-, katu- ja vesialueiden käytön järjestämiselle sekä palvelurakentamisen ohjaamiselle, siten että alueen erilaiset arvot säilyvät. Kaavamääräyksissä kiinnitetään erityistä huomiota sekä tilapäisten rakenteiden, että pysyvien rakennusten laadun ohjaukseen. Joen näkyvyyttä korostetaan sekä kävelyalueilta, että katupäätteistä. Kävelykeskustaa laajennetaan jokirantaan, mikä edellyttää ajoneuvoliikenteen ja kevyenliikenteen jäsentelyä sekä pysäköinnin uudelleen järjestämistä. Kevyen liikenteen rooli alueella on merkittävä ja se tarvitsee lisätilaa. Jokirannassa pitää voida kävellä myös aivan rantaa pitkin. Vanha kalatori pyritään avaamaan suurimmaksi osaksi vapaaseen oleskeluun ja tapahtumia varten. 19 / 24

Kuinka kaukana Länsirannasta asut?

Kuinka kaukana Länsirannasta asut? Porvoon kaupunki 22.9.2014 LÄNSIRANNAN KAAVATYÖN ALOITUSVAIHEEN INTERNETKYSELYN TULOKSET Länsirannan ranta-alueen asemakaavan tavoitteiden asettamista varten tarvitaan tietoa alueen käyttäjien toiveista.

Lisätiedot

GAMMELBACKAN SIIRTOLAPUUTARHA

GAMMELBACKAN SIIRTOLAPUUTARHA 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORVOO GAMMELBACKAN SIIRTOLAPUUTARHA Kaupunginosa 28, kortteli 2611 ja katualuetta. Asemakaavan muutos koskee osaa puistoaluetta kaupunginosassa 28. Alueen sijainti

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

Suunnittelualue käsittää Äänejärven vesialueen ja sen kaupungin puolella sijaitsevan rantapuiston.

Suunnittelualue käsittää Äänejärven vesialueen ja sen kaupungin puolella sijaitsevan rantapuiston. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 24.2.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ÄÄNEJÄRVEN RANTAPUISTON ASEMAKAAVA SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Suunnittelualue käsittää Äänejärven

Lisätiedot

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS iite kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 5 6.11.2014 asia 46 OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: 205 Sievarin kaupunginosa, korttelin

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9. 691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

Jalankulku ja pyöräily sekä kulun esteettömyys Porvoonjoen ylittävillä silloilla

Jalankulku ja pyöräily sekä kulun esteettömyys Porvoonjoen ylittävillä silloilla Jalankulku ja pyöräily sekä kulun esteettömyys Porvoonjoen ylittävillä silloilla Kaupungin kohdalla on neljä siltaa: Aleksanterinkadun silta, Kävelysilta, Mannerheiminkadun silta ja Vanha silta. Kevyen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10

Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10 Tekninen lautakunta 100 01.04.2015 Kaupunginhallitus 154 07.04.2015 Kaupunginhallitus 284 06.07.2015 Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10 588/10.02.03.00/2014 TEKLA 100

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Ak 5147 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Justeerinpuiston/ Kotikioskin asemakaavan muutoksen selostus 9. kaupunginosa (Kärki) korttelin 731 osa sekä katu- ja puistoalue HALLINTOKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 1.8.2006

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos

Lisätiedot

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467 Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2013 1

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2013 1 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2013 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 4. KAUPUNGINOSA 1 päivitetty 30.10.2015 ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Hanke käynnistetään

Lisätiedot

HIU, 19. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 20-21 ASEMAKAAVAN MUUTOS

HIU, 19. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 20-21 ASEMAKAAVAN MUUTOS Uudenkaupungin kaupunki Ak 1904 Hallinto- ja kehittämiskeskus Maankäyttöpalvelut 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: HIU, 19. kaupunginosan kortteleita 20-21 (AO)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 8.9.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaehdotus koskee Myllylän

Lisätiedot

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti)

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti) Tekninen lautakunta 94 19.03.2014 Kaupunginhallitus 131 24.03.2014 Kaupunginhallitus 235 19.05.2014 Kaupunginvaltuusto 44 02.06.2014 Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET Blom Kartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee 57. kaupunginosan kaavatonta aluetta ja asemakaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS 01:151 / ASEMAKATU 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI LIITE 1 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAUPUNGINOSAN NRO 8 KORTTELIN 801 TONTTI 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.11.2014, TARK. 6.2.2015 Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/583/10.02.03/2014 VP 9/17.3.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 15 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1643 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

NAANTALI, KETTUMAA RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS

NAANTALI, KETTUMAA RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 21.3.2013 NAANTALI, KETTUMAA RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy Hyvinkään kaupungin 24. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 2301 24:012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 30.03.2016

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 167-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

(MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut. 23.2.2015, päivitetty 27.5.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

(MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut. 23.2.2015, päivitetty 27.5.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maankäyttöpalvelut Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) 23.2.2015, päivitetty 27.5.2015 1(5) Asemakaavan muutos (2311) Uudenmaan sairaalapesula Asemakaava muutos koskee 9. Alikeravan kaupunginosan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 16. päivänä toukokuuta 2014 päivättyä ja 6.10.2014 muutettua (lausunnot) asemakaavakarttaa. Lampuodintie (19/2013) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavanmuutos

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Pirilän Kukkatalo Oy:n liiketoiminnan alueella Kerttulan kaupunginosassa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 58 JA PAAVALINPUISTOSSA KAAVASELOSTUS. Pudasjärven kaupunki

FCG Finnish Consulting Group Oy ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 58 JA PAAVALINPUISTOSSA KAAVASELOSTUS. Pudasjärven kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 58 JA PAAVALINPUISTOSSA KAAVASELOSTUS Pudasjärven kaupunki 2.8.2012 2 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 58 JA PAAVALINPUISTOSSA Asemakaavan muutos koskee

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Jyväskylän ammattioppilaitos, Viitaniementie 1

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Jyväskylän ammattioppilaitos, Viitaniementie 1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 33 TONTTIEN 16, 17 JA 18 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Jyväskylän ammattioppilaitos, Viitaniementie 1 KAAVATUNNUS 11:092 KAAVAN

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5. YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarionumero 1285-2013 Asemakaavatunnus 2/2013 ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.2013 Asemakaavamuutos laaditaan

Lisätiedot

Kemin korkeusjärjestelmämuutoksesta johtuva asemakaavan muutos (N2000) SELOSTUS - LUONNOS 10.09.2013 (sama pvm kuin karttaan)

Kemin korkeusjärjestelmämuutoksesta johtuva asemakaavan muutos (N2000) SELOSTUS - LUONNOS 10.09.2013 (sama pvm kuin karttaan) ASEMAKAAVAMUUTOS KOKO KEMIN KAUPUNGIN ASEMAKAAVA-ALUEET Kemin korkeusjärjestelmämuutoksesta johtuva asemakaavan muutos (N2000) SELOSTUS - LUONNOS 10.09.2013 (sama pvm kuin karttaan) 1 (6) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KORTTELI 0102, HÄMEENMAAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KORTTELI 0102, HÄMEENMAAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.1.2013 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KORTTELI 0102, HÄMEENMAAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2013 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKI METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 17.3.2014 KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT _._.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 17. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Liite / Ymp.ltk 27.8.2013 / VANHA KAUPPALA, KORTTELI 14 SALEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.

Liite / Ymp.ltk 27.8.2013 / VANHA KAUPPALA, KORTTELI 14 SALEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8. Liite / Ymp.ltk 27.8.2013 / VANHA KAUPPALA, KORTTELI 14 SALEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä ympyrällä.

KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä ympyrällä. 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 18.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 308 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. SUUNNITTELUALUE KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot