Koulii innovoi Suurpellossa. Mikä tekee asunnosta kodin? Isännöitsijä on sopimusten taituri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4-5 6-11. Koulii innovoi Suurpellossa. Mikä tekee asunnosta kodin? 12-13. Isännöitsijä on sopimusten taituri"

Transkriptio

1 Kotimaisema Asuntosäätiön asiakas- ja tiedotuslehti Koulii innovoi Suurpellossa 6-11 Mikä tekee asunnosta kodin? Isännöitsijä on sopimusten taituri Asuntosäätiö on rakennuttanut suomalaisille koteja jo 60 vuoden ajan. s.14

2 Pääkirjoitus Kodilla on muitakin kuin neliöillä mitattavia ominaisuuksia. Arkkitehti Juhani Pallasmaa tunnustaa, että arkkitehdeillä voi joskus olla vaikea käsittää koti-käsitteen syvintä sisältöä. s.8 Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa Kodin tekevät ihmiset Tässä lehdessä Mitä me oikeastaan tarkoitamme kun puhumme yhteisöllisyydestä? Voiko yhteisöllisyyttä edistää ja miksi sitä pitäisi edistää? Yhteisöllisyyttä kutsuttiin joskus 1900-luvun alkupuolella sosiaaliseksi pääomaksi. Tällä tarkoitettiin ihmisten keskinäistä hyvää tahtoa sekä yksilöiden ja perheiden sosiaalista vuorovaikutusta. Yhteisö on monen erilaisen yksilön suhde toisiinsa. Yhteisöllisyys on vuorovaikutusta: valtasuhteita, kommunikaatiota, tiedonkulkua ja kykyä ratkoa ongelmia. Vanhoissa yhteisöissä arjen käytännöt ja yhteinen historia ohjasivat yhteisöllisyyttä ja yhteisön toimintaa. Moderneja yhteisöjä erilaisia verkostoja ylläpidetään myös nettiyhteisöissä. Yhteisöllisyys eli yhteisöihin/ryhmiin kuuluminen on ihmisen perustarve. Nykyään kuulee usein puhuttavan uusyhteisöllisyydestä yhteisöllisyyden sijaan. Tällä viitataan yhteisöllisyyden ja kansalaistoiminnan vallitsevaan muotoon, jota luonnehtivat muun muassa asiakeskeisyys, lyhytjänteisyys ja projektiluontoisuus. Esimerkkinä voisi olla johonkin kaupunginosaan syntynyt asukasliike, joka vastustaa jotain alueelle kaavailtua. Pitkäjänteisemmän, positiivisen yhdessä tekemisen yhteisöllisyyttä luodaan Koulii-hankkeen voimin Espoon Suurpellossa. Kannattaa tutustua ja miettiä, voisiko siinä olla itua muuallakin. Mitä me sitten tarkoitamme kun puhumme kodista? Voiko hyviä koteja edistää? Kodin tekevät ihmiset. Koti on kokemus itsestä. Se on tunteen asia, tunteen kehto. Usein siihen liittyy myös konkreettisia asioita: rakkaita esineitä, asunto, talo Koti on enemmän kuin asunto tai talo. Tämän päivän rakentaminen on kuitenkin anonyymiä. Sitä leimaavat standardikoot, vakiintuneet muodot ja yhtenevät mallit. Rakennusmateriaalit tuotetaan täsmälleen toisiaan vastaavina tuotteina rakennustyömaalle, missä ne virheettöminä päätyvät osaksi rakennusta tai ympäristöä. On rakennettu talo vaan koska siitä tulee koti. Näiden kysymysten pohdinnoille on tämä vuoden viimeinen Kotimaisema omistettu. Tämän myötä toivotamme myös onnea ja mielenrauhaa kaikille lukijoillemme ja kiitämme asiakkaitamme ja kumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä nyt päättyvän, Asuntosäätiön 60. toimintavuoden aikana. Päätoimittaja Ritva Bergström KUSTANTAJA Asuntosäätiö, Kalevalantie 6, ESPOO, p. (09) , Päätoimittaja Ritva Bergström Toimituskunta Helena Hiila, Henri Holmberg, Esa Kankainen, Eija Lopmeri, Raija Mäkinen, Jorma Peltomäki, Päivi Tulokas, Timo Kivioja ja Kari Toiviainen TUOTANTO TK mediatalo Oy, p , Toimitus Tom Kalima, Timo Kivioja Valokuvat Saara Vuorjoki, istockphoto, Lehtikuva Kannen kuva Saara Vuorjoki Piirrokset Juha Hellström Painopaikka Edita Prima, Helsinki Painosmäärä kpl Suurpellossa koulitaan Asuntosäätiö on mukana KOULIIhankkeessa, joka luo ja kehittää Suurpeltoon ihmisen kokoista toimintaa. Enemmän kuin asunto Koti on enemmän kuin pelkkä asunto, mutta mitä se tarkoittaa? Kodin olemusta ovat pohtimassa kaksi arkkitehtia. psykiatri, kasvatustieteilijä sekä sisustusarkkitehti. Isännöitsijän työ on yhteistoimintaa Asuntosäätiön isännöitsijä Harri Holmberg kertoo työstään. Ajankohtaista Asuntosäätiö täyttää 60 vuotta ja juhlii keskittymällä työn tekemiseen sekä kehittämällä uusia ideoita asukkaidensa parhaaksi. Asumisen vinkki antaa yksinkertaisia käytännön neuvoja ilmanvaihdon toimivuuden seuraamiseen. Kotimaisema

3 Teksti Tom Kalima Kuva Saara Vuorjoki Suurpeltoon koulitaan ihmisen kokoista toimintaa Kasvien koulimisella autetaan pienten taimien selviytymistä luonnossa. Samaan tapaan KOULII-hanke pyrkii edesauttamaan ihmisten kokoisten, innovatiivisten palveluiden syntymistä ja alkuunpääsyä Espoon Suurpellossa. KOULII-hankkeen vetäjät, projektipäällikkö Pekka Räsänen ja projektiasiantuntija Britta Hiitola, ovat iloisia suurpeltolaisten aktiivisuudesta KOULII-hankkeessa. KOULII-hankkeella tavoitellaan viihtyisyyttä, ekologisuutta sekä työn, perheen ja vapaa-ajan yhdistämistä uudenlaisten palvelukonseptien avulla. Pyrimme samalla vahvistamaan näillä toiminnoilla Suurpellon identiteettiä ja asukkaiden kotiutumista aivan uudelle asuinalueelle, tiivistää hankkeen projektipäällikkö Pekka Räsänen. KOULII-hankkeen toimintamallina on kehittää ja ideoida palveluita yhdessä asukkaiden ja palveluita tuottavien toimijoiden kanssa. Samalla kehitetään myös Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistä pedagogista toimintaa. Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen sanoo KOULII-hankkeen olevan hyvä esimerkki siitä, minkälaista yhteisöllistä toimintaa myös Asuntosäätiö toivoo alueelle. Jokainen asukasluo Suurpeltoa. KOULII-hankkeen toisena keskeisenä kulmakivenä on, että jokainen suurpeltolainen voi olla luomassa Suurpeltoa. Tämä tarkoittaa sitä, että asukkaiden ideoita ja todellisia tarpeita kirjataan jatkuvasti ja niitä otetaan mukaan asuinalueen yhteisöllisyyden kehittymisessä. Yksi tällainen konkreettinen hanke on ollut viljelypalstojen toteuttaminen. Se syntyi asukkaiden ideoista ja merkittiin aikanaan suureen karttaan, missä ovat muutkin ideat, toiveet ja puutteet. Nyt tämä asukaslähtöinen tarve on edistymässä ja Suurpellon alueelle ollaan suunnittelemassa palstaviljelyyn tarvittavia tiloja, kertoo projektiasiantuntija Britta Hiitola. Myös alueen rakennuttajat ovat olleet aktiivisia palveluiden kehittämisessä. Hyvä esimerkki tästä on Seulo-palvelut, eli palvelueteinen, Räsänen kertoo. Ajatuksena on, että asukkaat voivat esimerkiksi saada haluamansa elintarvikkeet taloyhtiönsä rappukäytävässä oleviin tiloihin, jotka ovat sellaiset, että elintarvikkeiden vaatima kylmäketju säilyy. Palvelua voidaan jalostaa tarpeen mukaan lähiruokaan, luomuun ja vaikka pullantuoksuisiin loppupalveluihin saakka. Seitsemän eri pilottia. Koulii etenee tällä hetkellä seitsemän eri otsikon alle sijoittuvina pilottihankkeina. Ihan pihalla suunnittelee ja hyödyntää puisto- ja viheralueiden hyödyntämistä siten, että ne ovat aktiivisesti läsnä ihmisten elämässä ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ihmiset tekevät Suurpellon luo verkostoja ja yhteistä toimintaa. Pilotin tavoitteena on edistää yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvaisuudentunnetta sekä vaihtotalouden kehittymistä ja vaikuttamista. Kookos on pilotti, joka analysoi yritysten ja asukkaiden palveluiden tarvetta, kartoittaa tekee selvityksiä ja auttaa rekrytoinneissa. Look on opiskelijaosuuskunta, joka tuottaa alueella erilaisissa yhteisöissä ja kodeissa asuville henkilöille asiakaslähtöisiä palveluita monialaisesti. Parasta arkea 24/7 tuottaa matalan kynnyksen palveluita alueen asukkaiden arjen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Sosiaalinen media luo uusia kohtaamisia asuinyhteisössä ja kokoaa ihmiset sosiaalisen median tilaan auttaen näin ihmisiä tutustumaan toisiinsa sekä rakentamaan yhteisöllisyyttä erilaisissa arjen tilanteissa. Vihreä keidas tarjoaa hyvinvointipalveluja joustavasti, ekologisesti ja helposti saavutettavasti. Näihin kuuluvat muun muassa parturi-kampaaja- ja kauneudenhoitopalvelut sekä ravitsemispalvelut. Opiskelijat ovat voimavara. Omnian ja Laurean opiskelijatovat tärkeä osa KOULII-hanketta. Opetuksen kannalta on suuri merkitys, että opiskelijat voivat toteuttaa keksimiään uusia ideoita. Oppilaitosten yli 200 opiskelijan joukko muodostaakin todellisen innovaattoriryhmän, Britta Hiitola toteaa. On selvää, että kaikki Suurpellon asukkaat eivät kaipaa samanlaisia asioita tai ole yhtä innostuneita toimimaan yhteisissä hankkeissa muiden asukkaiden kanssa. Innostusta toimintaan kuvaa kuitenkin se, että nykyisestä noin tuhannesta asukkaasta syystalkoisiin osallistui noin 100, Pekka Räsänen iloitsee. Ensi vuonna Suurpellossa asuu noin ja seuraavana vuonna yli asukasta. Tästä joukosta löytyy varmasti riittävä määrä innostuneita asukkaita ylläpitämään hankkeen synnyttämää toimintaa ja tarjoamaan kasvupohjaa myös palveluideoiden tuottajille. KOULII-hanke on hyvä esimerkki siitä, minkälaista yhteisöllistä toimintaa myös Asuntosäätiö toivoo alueelle. 4 Kotimaisema Kotimaisema

4 Asunnosta kodiksi Teksti Mikä tekee asunnosta kodin? Tätä pohtivat arkkitehdit Juhani Pallasmaa ja Juha Mutanen, sisustusarkkitehti Mikko Vesanen sekä professori Kari Uusikylä ja lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Tom Kalima Kuvat Saara Vuorjoki Kodissa pitää olla onkipaikka Lastenpsykiatri Jari Sinkkoselle koti on paikka, josta lähdetään ja pesä, jonne tullaan. Minulle hyvä koti on sellainen, jossa on mahdollisuus olla yhdessä, mutta missä on myös piilopaikkoja, joihin voi tarvittaessa vetäytyä omiin oloihin. Itselläni on mm. lempituoli, jossa viihdyn. Se on rauhallisessa paikassa kirjastossa ja on selkeä vastapaino työhuoneelleni, missä vallitsee kaaos. Aikakausilehdissä näkee usein sävy-sävyyn sisustamalla sisustettuja koteja, joita mielellään näytetään tuttaville. Esimerkiksi kummitädilläni oli sellainen, mutta minä en niistä pidä. Minun kotini ei voi olla näyttelytila. Tärkeätä on myös, että kodista löytyy luonnollinen rupattelutila, johon koko perhe voi kokoontua. Siellä voi turvallisesti vaikkapa haukkua pomoa tai opettajaa. Siellä ei ole tarkoitus tentata tai kuulustella, vaan yksinkertaisesti kerääntyä yhteiseen vapaan tilaan, jossa voi jakaa iloja ja suruja. Sinkkonen kutsuu tällaisia yhteisiä paikkoja onkipaikoiksi, jolla hän tarkoittaa perheen jokaista jäsentä kunnioittavaa tapaa keskustella. Vanhempien pitää hyväksyä ja sietää, että he eivät ihan kaikkea tiedä. Vanhemmat myös saavat olla epävarmoja. Riittävän väljät tilat ovat Sinkkosen mukaan hyvä asia. Silloin voidaan kaikille taata mahdollisuus olla myös omissa oloissaan. On hyvä, että lapsilla on oma huone, jos se suinkin on mahdollista. Aina näin ei ole, mutta oman sopen voi yrittää järjestää. Ihailin kovasti törmätessäni työssäni ratkaisuun, jossa yksinhuoltaja äiti oli jakanut pienen yksiön kirjahyllyllä itsensä ja murrosikäisen poikansa kesken. Se osoitti toisen yksityisyyden ja aikuistumisen kunnioittamista. Samasta syystä olen myös sitä mieltä, että vanhempien pitäisi kunnioittaa alakouluikäisten voimakasta kiintymistä ympäristöön ja kavereihin. Liiallinen muuttaminen voi tässä mielessä olla haitaksi, vaikka saataisiinkin esimerkiksi lisää tilaa, Sinkkonen sanoo. 6 Kotimaisema Kotimaisema

5 Arkkitehti Juhani Pallasmaa sanoo, että meidät arkkitehdit opetetaan suunnittelemaan taloja ja asuntoja tilan, rakenteen ja järjestyksen ilmaisuina, mutta meillä saattaa olla vaikeuksia käsitellä kodin hienovaraisempia ja tunneperäisempiä ilmentymiä. Totuus kuitenkin on, että asunto tarjoaa ihmiselle kotipaikan maailmassa. Se on asunnon käyttäjälle tärkeä ja merkityksellinen asia. Asunnolla on siis muodollisten ja mitattavien ominaisuuksien lisäksi psyyke ja sielu. Voiko koti lainkaan olla arkkitehtoninen ilmaisu, vai onko se psykologinen, psykoanalyyttinen ja yhteiskuntatieteellinen määritelmä, Pallasmaa kysyy? Hänen mukaansa arkkitehtien ajatukset perustuvat yleensä käsitteeseen täydellisesti muotoillusta tilasta tai objektista. Alan kirjoissakin puhutaan aina talosta. Se vuoksi he pitävät aikakausilehdissä julkaistuja julkkisten tai taiteilijoiden kotiesittelyjä pelkkänä tunnepitoisena viihteenä. Pelkäämpä, että me arkkitehdit olemme jossain määrin etääntyneet arkielämästä ja kadottaneet empatian asukasta kohtaan. Monilla meistä on erilaiset ympäristöarvot suunnittelijoina ja asukkaina. Arkkitehtina tavoittelemme pikkutarkasti muotoiltua ja ajallisesti yksiulotteista ympäristöä, kun taas asukkaana pidämme parempana kerrostunutta monimerkityksistä ja esteettisesti vähemmän yhtenäistä ympäristöä. Koti on vain kuori. Ristiriitaa arkkitehtuurin ja kodin välillä kuvaa Pallasmaan mukaan kuuluisa oikeusjuttu, jossa arkkitehti Mies van der Rohen oli suunnitellut asiakkaalleen asuinrakennuksen. Tätä Farnsworth Housea pidettiin yhtenä tämän vuosisadan merkittävimmistä ja esteettisesti miellyttävimmistä asuinrakennuksista, mutta asiakas ei kuitenkaan pitänyt sitä tyydyttävänä kotina. Asunto tai talo on siis vain kodin säiliö tai kuori. Asukas tavallaan tuottaa kotiaineksen asunnon tarjoaman kehyksen sisään. Koti ei ole rakennus, vaan monimutkainen olotila, johon liittyy muistoja, mielikuvia, haluja ja pelkoja sekä menneisyyttä ja tulevaisuutta. Sana koti herättää meissä muistoja lapsuuden lämmöstä, turvallisuudesta ja rakkaudesta. Siksi aikuisikämme kodit ovat ehkä tiedostamatonta pyrkimystä palata lapsuusiän menetettyyn kotiin. Minä olen lapsena asunut kahdeksassa eri talossa, mutta koen, että minulla on vain yksi kokemuksellinen koti. En pysty kovinkaan hyvin muistamaan minkään noiden kahdeksan talon arkkitehtuuria, mutta muistan kuitenkin selvästi kodin tunteen, kun palasin hiihtoretkeltä. En myöskään muista, millainen ovi isoisäni talossa oli, mutta muistan sen lämmön, joka tulvi kasvoilleni, kun oven avasin. Sana "koti" herättää meissä muistoja lapsuuden lämmöstä. turvallisuudesta ja rakkaudesta. Arkkitehti Juhani Pallasmaa Kodin olemus onkin ehkä vahvimmillaan, kun näkee valaistut ikkunat pimeässä talvimaisemassa, Pallasmaa sanoo. Kellari ja vintti. Juhani Pallasmaan mukaan koti ei voi olla mikään markkinoitava tuote. Huonekalukaupan mainos kodin uudistamisesta kertaheitolla on yhtä mieletön kuin ajatus, että psykologi voisi muuttaa potilaansa mielen noin vain. Ranskalainen filosofi Gaston Bachelard sanoi unen talon olemusta pohtiessaan, että ullakko on symbolinen varasto miellyttäville muistoille ja kellari epämiellyttävien muistojen kätkö. Näitä ei nykyisissä taloissa enää samalla tavalla ole sekä ullakko että kellari ovat kadonneet. Nykyisissä taloissa ja kaupungeissa ei myöskään ole salaperäisiä kätköpaikkoja, mikä on Pallasmaan mukaan yksi syy siihen, että ne ovat niin vieraannuttavia. Niiden rakenne ja sisältö ovat todettavissa yhdellä vilkaisulla, toisin kuin esimerkiksi keskiaikaiset kaupungit tai vanhat talot. Sellainen rakenne ruokkii mielikuvitusta ja luo odottavan ja jännittyneen tunnelman verrattuna uudenaikaisen kaupunkikuvan ja kerrostalojen läpinäkyvään tyhjyyteen, Juhani Pallasmaa väittää. Talon ominaisuudet ovat tietenkin kulttuurisidonnaisia, mutta mielikuvat heijastavat myös ihmismielen yleismaailmallisia ominaisuuksia. Moderni arkkitehtuuri on yrittänyt väkivalloin kiertää tai kieltää tämän unenomaisen mielikuvan. Ei siis ole yllättävää, että hylätessään historian moderni ihminen on hylännyt myös mielikuviin liittyvän muistin. Pakonomainen viehtymys kaikkeen uuteen ei perinteiseen ja odottamattomaan on pyyhkinyt meidän sielustamme pois mielikuvan kodista. Me rakennamme asuntoja, jotka ehkä täyttävät useimmat meidän fyysisistä tarpeistamme, mutta joissa meidän mielemme ei voi asua, Pallasmaa kärjistää. Lähestyminen ei julkisivu. Koti on Pallasmaan mukaan yksilön persoonan ja perheen sekä heidän ainutkertaisten elämänkuvioidensa ilmaisu. Eläimet arkkitehteinä Juhani Pallasmaa on tutkinut pitkään eläinten arkkitehtuuria ja pitää heidän rakennelmiaan joiltain osin jopa järkevämpinä ja taitavampina kuin ihmisten tekemät talot. Eläimet eivät koskaan tee liian kalliita tai täysin mielettömiä rakenteita, eivätkä koskaan rakenna pesää, joka ei tarjoa tarvittavaa suojaa. Siinä, missä ihmisten rakennelmat ovat joskus absurdeja todellisuuteen nähden, eläimet rakentavat rakennuksia, joiden tarkoituksenmukaisuutta he testaavat yhdessä luonnon kanssa. Termiitin pesä on esimerkki täydellisestä rakennelmasta. Se on kymmenen miljoonan yksilön suurkaupunki, jossa on esimerkiksi ilman ulkopuolista energiaa toimiva, automaattinen ilmanvaihtojärjestelmä. Materiaalit ovat niin kestäviä, että esimerkiksi hämähäkin seitti pysäyttäisi jumbojetin lennosta, jos se olisi kalaverkon paksuista lankaa. Joskus suunnittelijat sortuvat tekemään ihmisille jotain hienoa, mutta unohtavat tekevänsä heille kotia. Sisustusarkkitehti Mikko Vesanen Voimakkaimmin tunteita herättää lähestyminen, ei asunnon julkisivu tai sisään astuminen, ei ulko-ovi. Samoin ikkunan muotoa tärkeämpää on ulos katsominen. Sen vuoksi nykyinen taipumus rakentaa lasiseiniä tuhoaa ikkunan oleellisen tehtävän maiseman ja maailman kehystäjänä. Ihmiselle on turhauttavaa joutua elämään tilassa, jota hän ei pysty tunnistamaan tai merkitsemään omakseen. Kuka tahansa meistä ryhtyy persoonattomaan hotellihuoneeseen saapuessaan heti hallitsemaan tilaa ja tekemään sitä omakseen hienovaraisilla reviirinmerkitsemistavoilla sijoittelemalla huoneeseen vaatteita, kirjoja ja esineitä, avaamalla vuoteen tms. Trendit ovat out. Televisiosta tuttu sisustusarkkitehti Mikko Vesanen luo tyyliä ja joskus jopa glamouria uudistettaviin kohteisiin. Silti hän pyrkii aina sijoittamaan Perheen yhteinen ruokapöytä on usein turvallinen paikka jakaa päivän kokemukset ja vaihtaa kuulumisia. 8 Kotimaisema Kotimaisema

6 Jokainen koti on erilainen. Mikko Vesasen mukaan suunnittelijat sortuvat aina ajoittain tekemään jotain hienoa, ja unohtavat tekevänsä asiakkaalleen kotia. huoneeseen myös asukkaan omia, vanhoja tavaroita. Miksi? Joskus suunnittelijat saattavat sortua tekemään ihmisille jotain hienoa, mutta unohtavat tekevänsä heille kotia. Sen vuoksi suunnittelun pitää lähteä heidän omasta maailmastaan. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että trendit ja trendikkyys ovat vanhentuneita käsitteitä. Toki ne usein määrittelevät tarjonnan, mutta kodin sisustamisessa on kyse asunnossa asuvista ihmisistä ja heidän mieltymyksistään ja värimaailmoistaan, Mikko Vesanen sanoo. Koti on yksityinen. Mikko Vesanen korostaa, että oma koti on ihmisen yksityisin paikka, mikä on erittäin tärkeää nykyisessä levottomassa maailmassa. Sen vuoksi siellä pitää viihtyä ja se pitää tuntea omakseen. Suunnittelijat voivat kyllä ehdottaa asukkaalle erilaisia mahdollisuuksia, mutta ratkaisut pitää löytää asukkaan omasta maailmasta. Todellisuudessa hienotkin talot voivat olla sisältä emotionaalisesti tyhjiä. Professori Kari Uusikylä Vaihtoehdot voivat toki olla hyvinkin poikkeavia siitä, mitä asukas on ajatellut, mutta tärkeintä on, että hän voi aidosti kokea haluavansa sellaista. Sen jälkeen hänellä on myös mahdollisuus viihtyä, Vesanen sanoo. Pelkät kliiniset, taiteelliset ratkaisut eivät ole ollenkaanjärkeviä. Koti on ainutlaatuinen. Tiedän paikan armahan, rauhallisen ihanan jos on olo onnekas, elo tyyni suojakas. Sepä koti kulta on, koti kallis verraton. Tähän tuttuun lauluun kasvatustieteilijä, emeritus professori Kari Uusikylä tiivistää käsityksensä kodista. Vaikka kyse on naiivista laulusta, se sisältää paljon totuutta. Koti on ainutlaatuinen paikka, jonka tulee täyttää ihmisen perustarpeet, antaa suoja, turva sekä viihtyisä ympäristö. Ikävä kyllä yhteiskunnallinen kehitys ja työelämän kovat paineet ovat johtaneet siihen, että kodista on tullut parkkipaikka. Ne ovat pahimmillaan lentokenttiä, joilla käy valtava vilske. Kuitenkin kodin pitäisi olla paras paikka sekä aikuisille että lapsille. Aina ei tarvitse lähteä harrastamaan, voi vain olla yhdessä, Uusikylä sanoo. Onni ei neliöistä lisäänny. Kari Uusikylä korostaa, että hyvä koti ei välttämättä ole kiinni kodin koosta. Onni ei varmasti neliöistä lisäänny, joskin riittävä tila on oleellista. Lapsuudessani perheet saattoivat asua alle 30 neliön yksiöissä. Silloin 100 neliön asunnot olivat valtavia. Todellisuudessa hienotkin talot voivat olla sisältä emotionaalisesti täysin tyhjiä. Ihmisellä on elämänsä aikana useita asuntoja, mutta kaikki niistä eivät tunnu kodilta. Arkkitehti Juha Mutanen Uusikylän mielestä on myös sääli, että asuminen on niin kallista, jolloin kodeista on tullut yksi tärkeimmistä varallisuuden hankkimisen muodoista. Tämä voi johtaa siihen, että lapset eivät juurru oikein minnekään. Se on turvallisuuden kannalta huono asia. I tse olin 18-vuotias, kun lähdin työn, urheilun ja opiskelujeni vuoksi Vaasasta. Nyt olen palannut synnyinkaupunkiini, vaikka en edes tiedä, missä silloiset kaverini nyt asuvat. Kotini on kuitenkin täällä, missä on myös sydämeni. Olen suomalainen ja vaasalainen. Mielestäni on tärkeää, että ihmisellä on juuret ja tietoisuus kotipaikasta. Kaikki asunnot eivät tunnu kodilta. Ihmisellä on elämänsä aikana useita asuntoja, mutta kaikki niistä eivät tunnu kodilta, sanoo esimerkiksi Asuntosäätiön Nelospesän Pohjois-Haagaan suunnitellut arkkitehti Juha Mutanen. Sosiaalinen verkosto, viihtyisä ja samanhenkisistä ihmisistä koostuva ympäristö edesauttavat kotiutumisessa, johon mielestäni vaaditaan aina jonkinlaista aikajännettä. Itse olen asunut kolmessa eri asunnossa ja vain yksi niistä tuntuu edelleen täydelliseltä kodilta. Asuntojen suunnittelu on Juha Mutasen mukaan nykyisin lähes kellosepän työtä. Nykyinen asuntojen hintataso ja myytävyys on johtanut asuntojen koon pienenemiseen. Tämä asettaa arkkitehdille suuria haasteita, sillä ihmisten pitää pystyä elämään niissä omien eri kokoisten huonekalujensa kanssa. Ei voi olla niin, että esimerkiksi sänky ei oikein mahdu makuuhuoneeseen. Sen vuoksi suunnittelussa on oltava äärimmäisen huolellinen ja mitoitusten on oltava kalustuksen kautta loppuunn asti mietittyjä. Jos asunnon kokonaisuus yksityiskohtia myöten ei toimi, asukkaankin voi olla vaikea tuntea asuntoaan kodiksi. Muuntojousto tärkeää. Mutanen uskoo, että asuntojen muuntojoustolla on suuri vaikutus siihen, että asunnosta todella tulee koti. Olen saanut runsaasti hyvää palautetta Nelospesän asunnoista, joissa asukas sai pintamateriaalien lisäksi valita kolmesta valmiista pohjaratkaisusta, jotka sallivat tulevaisuudessakin asunnon muunneltavuuden elämäntilanteen mukaan. Tämä mahdollistaa sen, että samassa asunnossa voi asua pitkään, jolloin sitoutuminen asuntoon on varmasti voimakkaampaa ja asunnosta on mahdollista tulla oikea koti, kertoo Mutanen. Asunnon pitää tuntua hyvältä, kun sinne työpäivän jälkeen palaa. Silloin siellä voi tuntea arjen mielihyvää. Onni ei synny kodin neliöistä. Oman näköinen koti, olipa se suuri tai pieni, tulisi olla paras paikka niin lapselle kuin aikuisellekin. 10 Kotimaisema Kotimaisema

7 Teksti Tom Kalima Kuva Saara Vuorjoki Isännöinti on sopimusten summa Maailma on muuttunut ja sen myötä isännöitsijän työ. Nykyään esimerkiksi energiakysymykset vaativat niin paljon erityisosaamista, että on kannattavampaa löytää hyvä kumppani kuin yrittää tehdä itse kaikkea. Isännöitsijä Henri Holmberg ja Skapat Oy:n myyntipäällikkö Eija Laaksonen ovat tyytyväisiä, että yhteistyösopimus takaa edulliset energian hinnat. Isännöitsijä Henri Holmbergilla on vastuullaan useita eri kiinteistöjä mm. Espoossa, Vantaalla, Helsingissä ja Tuusulassa. Näiden monien kiinteistöjen asioiden hoitaminen on järjestettävä ja organisoitava mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Ei ole tarkoitus, että isännöitsijä tekee kaiken itse. Se ei varmasti olisi edes taloudellisesti järkevää, koska monet kiinteistönhoitoon liittyvät osa-alueet ovat teknistyneet ja kehittyneet niin monisäikeisiksi, että kaiken tämän asiantuntija ei yksi ihminen voi olla, sanoo Henri Holmberg. Mielestäni isännöitsijän tärkein tehtävä on löytää oikeat osaajat eri tehtäviin ja rakentaa heidän kanssaan sellaisia sopimuksia, joista myös asukkaat hyötyvät paitsi laadun, myös konkreettisen kustannussäästöjen avulla. Säästöä sähköstä. Sähkön hankinta on hyvä esimerkki. Sähkömarkkinoiden vapautumisen jälkeen jokaisella on mahdollisuus valita kaikkein edullisin sähkön myyjä. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin äkkiseltään näyttää. Sähkön hinta muodostuu siirtohinnasta, verosta ja varsinaisesta sähkön hinnasta, joka voi lisäksi jakautua yösähköön ja päiväsähköön. Tietenkin jokainen osaa kilpailuttaa ja vaihtaa sähköntoimittajaa, mutta todellisten säästöjen aikaansaamiseksi tarvitaan oikeita osaajia. Tämän vuoksi olemme tehneet sopimuksen Skapat Energia Oy:n kanssa. Yhteistyö alkoi vuonna 2008 ja sinä aikana olemme saaneet noin % säästöt sähkömenoissa. Selkeiden euromääräisten säästöjen lisäksi saamme Skapatilta jatkuvasti arvokasta informaatiota sekä alasta yleensä, että omasta kulutuksestamme, Holmberg sanoo. Sähköala ei kuitenkaan ole ainoa. Vastaavanlaisia, viime kädessä myös asukkaiden eduksi koituvia sopimuksia on tehty useita. Laitteet kunnossa. Tällaisia edullisia sopimuksia ovat mm. maksuttoman laajakaistan tuominen kaikkiin Asuntosäätiön kiinteistöihin, Elspecta Oy: kanssa tehty sopimus hissien lakisääteisistä tarkastuksista, sopimus pesulakoneiden huollosta Electroluxin kanssa sekä Lappset Oy:n kanssa tehty sopimus leikkialueiden tarkistuksista ja korjauksista. Viimeisimpänä teimme kaikkia Asuntosäätiön hissejä koskevan täyshuoltosopimuksen ThyssenKrupp Oy:n kanssa. Siinä hankkeen kilpailutuskin tehtiin yhteistyössä konsultin kanssa, Holmberg kertoo. Hänen mukaansa juuri tällaisten sopimusten teko on tärkeä osa isännöitsijän työtä. Ne tuovat taloudellisia säästöjä ja lisäävät asumismukavuutta ja turvallisuutta, koska pitävät tekniset laitteet ja järjestelmät kunnossa. Skapat tehostaa sähkönhankintaa. Skapat Energia on puolueeton energia-alan asiantuntija, joka toimii teollisuuden, yritysten ja julkisen sektorin kumppanina nopeasti muuttuvilla sähkö markkinoilla Me olemme asiakkaittemme kumppani ja konsultti energiansäästökysymyksissä, tiivistää myyntipäällikkö Eija Laaksonen. Vuodesta 1998 alalla toiminut Skapat Energia on suurin suomalainen sähkönhankinnan asiantuntijayritys, jonka palveluita on mahdollista hyödyntää Suomen ja Ruotsin lisäksi myös Norjassa ja Tanskassa. Yrityksellä on jo yli asiakasta ja vuotuinen sähkönostovolyymi on yli gigawattituntia. Edullisimmat sopimusjaksot. Skapat Energia seuraa sähkömarkkinoita asiakkaittensa puolesta, etsii edullisimmat sopimusjaksot sekä optimoi siirtotariffit. Me hankimme asiakkaillemme parhaat pitkän aikavälin ratkaisut ja sitoudumme yhdessä sovittuihin aikatauluihin, selkeään hinnoitteluun ja palvelun laatuun. Meille asiakaslähtöinen toiminta on tärkeää, Laaksonen korostaa. Me tarjoamme asiakkaillemme kokonaisvaltaiset energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut, kuten mm. kustannuslaskelmat, energiatodistukset, lämmitys tapa ver tailut, investointisuunnitelmat, takaisinmaksuaikalaskelmat, energiatodistukset, kaukolämpötarkastuslaskelmat, raportoinnit ja mittaroinnit. Skapat Energia on auktorisoitu toimija, jolla on Tukes-pätevyydet sekä yli 30 vuoden kokemus alalta. 12 Kotimaisema Kotimaisema

8 Ajankohtaista Asuntosäätiö juhli katse tulevaisuudessa Asumisen vinkit Teksti Henri Holmberg Kuva Juha Hellström Asuntosäätiö on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Espoon Suurpellon yhä rakentuvaa uutta asuinaluetta. Asuntosäätiö on koko toimintansa ajan panostanut myös miljöörakentamiseen, ekologisuuteen ja asukkaiden viihtymiseen. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 60 vuotta Asuntosäätiön perustamisesta. Juhlavuotta on juhlistettu samanlaisella työn tohinalla kuin kollegat 60 vuotta sitten. Asuntosäätiö haluaakin juhlavuotenaan pitää katseet tiiviisti tämän hetken ohella tulevaisuudessa. Säätiön tavoitteena on luoda huomispäivän ihmisille koteja, joita seuraavan 60 vuoden kuluttua mieluummin ihaillaan kuin hämmästellään. Konkreettisesti Asuntosäätiön työ jatkuu tulevina vuosina edelleen Espoon Saunalahdessa ja Suurpellossa, Helsingin Aurinkolahdessa ja Vantaan Ulrikanpuistossa. Näillä alueilla tätä työtä tehdään yhteistyössä asiantuntijoiden ja asukkaiden kanssa. Viime vuosikymmenten historiansa aikana Asuntosäätiölle on ollut tunnusomaista edelläkävijyys. Säätiö on halunnut ja uskaltanut tuoda uusia ajatuksia ja toimintamalleja rakennuttamisen maailmaan. Tästä ovat esimerkkeinä asukasyhteistyö ja vaikkapa Suurpellon monet edistykselliset ratkaisut. Esimerkiksi jo kaavoituksessa kuntalaisten kanssa aloitettu yhteistyö on myös osoittautunut erittäin tehokkaaksi tavaksi toimia. Pitkän historiansa aikana Asuntosäätiö on kehittynyt alallaan arvostetuksi toimijaksi, jota myös kuunnellaan ja jonka mielipiteillä on painoarvoa. Tätä asemaa on tarkoitus jatkossakin hyödyntää ja istua niissä pöydissä, joissa hyvää asumista kehitetään ja ideoidaan. Kaikki alkoi Tapiolasta. Kuusi kansalaisjärjestöä perusti Asuntosäätiön vuonna 1951 suunnittelemaan ja rakentamaan Suomen oloihin sovellettua ja kehitettyä puutarhakaupunkia, uutta suomalaista kaupunkirakentamisen mallia. Tästä syntyi Tapiola. Sen jälkeen Asuntosäätiö on toiminut monessa muussakin hankkeessa jopa eri puolilla maata, mutta on sittemmin keskittynyt leimallisesti pääkaupunkiseudun asuntorakentamiseen. Tällä tiellä on tarkoitus pysyä jatkossakin. Historiaan ei ole syytä pysähtyä tuijottamaan, mutta sitä ei myöskään pidä unohtaa. Siinä alkusykäyksessä, joka 60 vuotta sitten synnytti Asuntosäätiön, on edelleen paljon arvokasta, mikä on syytä pitää jatkossakin mielessä. Yksi keskeisistä arvoista edelleen on tavoite rakentaa ihmisille koteja ja sellaisia ympäristöjä, joissa heillä on mahdollista viihtyä. Asuntosäätiö, SATO ja SRV hankkivat yhdessa maa-alueen Asuntosäätiö, SRV ja SATO ovat yhdessä hankkineet Sanoma Oyj:ltä merkittävän maa-alueen Vantaan Keimolasta. Pääosin asuntorakentamiseen kaavoitettu maa-alue sijoittuu Keimolan entisen moottoriradan alueelle Helsinki-Tampere -moottoritien länsipuolelle, Kivistön eritasoliittymän läheisyyteen. Konsortio on hankkimassa tontit, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on noin kerrosneliömetriä. Rakennusoikeus on tarkoitus jakaa osapuolten kesken tasan. Kaupan arvo on runsaat 10 miljoonaa euroa. Alueelle on tarkoitus rakentaa pääasiassa asuinkerrostaloja, joihin tulee sekä vuokra-, asumisoikeus- että omistusasuntoja. Lisäksi rakennetaan myös kunnallisia palveluja ja liiketiloja. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa kunnallistekniikasta ensivuonna. Alueen katuverkosto noudattelee entisen Keimolan moottoriradan linjauksia. Asuntorakentamisen ensimmäisen vaiheen on suunniteltu alkavan vuonna Koko alue rakennetaan vuoteen 2023 mennessä. Tällä kaupalla uudelle Keimolanmäen alueelle saadaan toteutettua hyvien kulkuyhteyksien varrelle koteja elämän eri vaiheisiin. Alue tulee tarjoamaan sinne muuttaville asukkaille hyvät mahdolliset laadukkaaseen ja viihtyisään elinympäristöön, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen toteaa. Lahjaksi tai itselle Joulukuun ajan voit saada pelioikeuden merellisen Pickalan kolmelle kentälle hintaan 880. Ota yhteys Asuntosäätiön kausi alkaa ennen kuin huomaatkaan. Nimityksiä Rakennusarkkitehti Eija Lopmeri on nimitetty rakennuttajapäälliköksi. Työssään hän vastaa Asuntosäätiön rakennuttamistoiminnasta sekä hanke- ja aluekehityksestä Etelä-Suomessa. Aiemmin hän toimii Asuntosäätiössä projektipäällikkönä mm. Vantaan Leinelän alueella. Uutta asumista Espoon Lyhdynvälke Tuomarilan aseman läheisyyteen valmistui lokakuussa 20 valoisaa vuokra-asuntoa: pääosin kaksioita, mutta myös kolmioita ja neliöitä. Lyhdynvälkkeen suunnittelusta Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy ja rakentamisesta Skanska Talonrakennus Oy Espoon Oravanrinne Marraskuun lopussa päästiin muuttamaan Gumböleen, jonne valmistui 28 asumisoikeusasuntoa. Arkkitehdit Anttila & Rusama Oy:n suunnittelemassa ja Lujatalo Oy:n rakentamassa Oravanrinteessa on asuntoja sekä kerrospientaloissa että rivitaloissa. Ilmanvaihdon toiminnan seuraaminen Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuutta voi seurata helposti havainnoimalla tiettyjä asioita: Haihtuuko suihkun jälkeen kylpyhuoneen peiliin tiivistynyt kosteus noin 10 minuutissa? Jos ei, ilmanvaihto ei ole riittävä ainakaan kylpyhuoneessa. Onko ilman suhteellinen kosteus jatkuvasti yli 45 %? Jos on, ilmanvaihto ei toimi kunnolla ja liiallinen kosteus voi edistää esimerkiksi homeiden kasvua. Pysyykö paperiarkki (esim. A4) poistoilmaventtiilissä kiinni? Jos ei pysy, poistoilmavirtaus kyseisessä venttiilissä on liian pieni. Tuntuuko huoneen ilma tunkkaiselta tultaessa ulkoa sisätilaan? Jos tuntuu, syy voi olla riittämätön ilmanvaihto. Tunkkaisuuden syy tulee selvittää ja eliminoida mahdolliset hajunlähteet, kuten homevauriot, sisustusmateriaalien päästöt tai tukokset vesilukossa. Imeekö keittiön poistoventtiili ruuankäryt? Jos ei, keittiön ilmanvaihto ei toimi kunnolla. Syynä voi olla esimerkiksi liesikuvun likainen rasvasuodatin. Vinkuuko postiluukku tai huoneiston ulko-ovi? Jos vinkuu, se on merkki siitä, etteivät korvausilmaratkaisut ole riittäviä ja korvausilmaa virtaa sisään porraskäytävästä. Onko huoneiston ulko-oven avaaminen raskasta? Jos on, asuntoon ei tule riittävästi korvausilmaa. Tuntuuko ilmassa esimerkiksi olohuoneessa vedontunnetta? Jos tuntuu, voi syynä olla liian tehokas ilmanvaihto. Lähde: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöalan Kustannus Oy 14 Kotimaisema

9 ASUMISOIKEUDESSA ON VAIHTOEHTOJA Asumisoikeus on oiva valinta vuokra-asumisen ja omistusasunnon välimaastossa. Sijoitus vain 15 % asunnon hinnasta. Ei tulorajoja eikä 55 vuotta täyttäneillä omistusrajoja. Asumisoikeussopimus käy mahdollisen lainan vakuudeksi ja asunnosta pääset myös helposti eroon 3 kuukauden irtisanomisajalla. Perheasuntoja kerrostalossa Espoon Suvelassa. Joupinmäensyrjä 8, Espoo Kerrostalokoteja Helsingin Ormuspellossa Teerisuontie 5, Helsinki Helsingin Suopursu 3h+k+s+v 80,0 m 2 Helsingin Suopursu 3h+k+s+v 88,5 m 2 Espoon Suvela 4h+k+s 89,0 m 2 Espoon Suvela 2h+kk+s 46,5 m 2 Pienkerrostalokoteja Espoon Gumbölessä Hirvisuontie 4, Espoo Espoon Oravanrinne 3h+kt+s 73,0 m 2 Kalevalantie ESPOO Puh krs. 2 krs.

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Ihania koteja.

Ihania koteja. Ihania koteja www.ihaniakoteja.fi 1 Rakennamme koteja, joissa viihdytään Korkeat huonetilat ja isot ikkunat tekevät kodeista valoisia ja avaria. Modernia asumista hyvien liikenneyhteyksien läheisyydessä.

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit.

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. KOTO, UURAS JA INNO M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. Mikä on sinun tapasi asua? Esittelyssä valikoimamme: Koto, Uuras ja Inno TIIVISTELMÄ TOIVOTAMME SINUT TERVETULLEEKSI uuteen

Lisätiedot

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Linnainkuja Piettasenkatu 43 33580 TAMPERE

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Linnainkuja Piettasenkatu 43 33580 TAMPERE YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Linnainkuja Piettasenkatu 43 33580 TAMPERE YH-ASUMISOIKEUS LÄNSI OY TAMPEREEN LINNAINKUJA Asemapiirros A-rappu B-rappu Monipuolisten palvelujen tuntumassa Linnainmaalla

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Tuluskatu Tuluskatu 3, 33580 Tampere

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Tuluskatu Tuluskatu 3, 33580 Tampere Y-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Tuluskatu Tuluskatu 3, 33580 Tampere Y-AUMIOIU LÄNI OY TAMPRN TULUATU Linnainmaalla asut palvelujen vieressä, mutta luonnon helmassa! Luhtilalo errostalo Linnainmaa on

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE VANTAA, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.parveke, 75 m, 299 000 Vastaava välittäjä Mia Lehtonen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner, kaupanvahvistaja 0400 369666 mia@bolkv.fi

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, RIVITALO 2 5h+k+2 kph+s+wc, 131 m, 447 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Tässä asunnossa on

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Laadukkaampaa asumista

Laadukkaampaa asumista Isännöitsijän opas Laadukkaampaa asumista Hissi auttaa arjessa, olipa kyseessä sitten koiran ulkoiluttaminen, vauvanrattaiden kanssa liikkuminen tai muutto uuteen kotiin. Pääset häkkivarastollesi vaivattomasti,

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA

YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA HYVIEN KULKUYHTEYKSIEN JA PALVELUJEN ÄÄRELLÄ Unelmien koteja Verkkosaareen Ryhmärakennuttamisessa asukkaat suunnitteluttavat, rakennuttavat

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY Yhdistys syntyi vuonna1994 Ikääntyvien yliopistossa toteutetun asumispalveluista

Lisätiedot

Miten taiteilija voi itse parantaa työllistymistään julkisen taiteen hankkeissa? Hanna Hannus, projektisuunnittelija

Miten taiteilija voi itse parantaa työllistymistään julkisen taiteen hankkeissa? Hanna Hannus, projektisuunnittelija Miten taiteilija voi itse parantaa työllistymistään julkisen taiteen hankkeissa? Hanna Hannus, projektisuunnittelija Sisältö Kuka julkista taidetta tilaa? Kuka siitä päättää? Miten voin parantaa mahdollisuuksiani?

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

HUOMAA UUSI SÄHKÖISTEN DESIGNLÄMMITTIMIEN STANDARDI

HUOMAA UUSI SÄHKÖISTEN DESIGNLÄMMITTIMIEN STANDARDI Asiakirja on laadittu mahdollisimman huolellisesti. Sitä ei saa toisintaa edes osittain ilman Rettig ICC:n nimenomaista kirjallista lupaa. Rettig ICC ei ole vastuussa mistään tässä asiakirjassa esitetyn

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 3-4h+kt+wc+kh+s+vh, 143 m, 1 325 250 Vastaava välittäjä Herman Ruokonen Myyntineuvottelija, Partner 0400 165 947 herman@bolkv.fi Arvohuoneisto

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Ennakkomarkkinointiesite

Ennakkomarkkinointiesite Ennakkomarkkinointiesite 29.12.2016 KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ YLI NELJÄNNESVUOSISADAN MODERNI KOTI LUONNON ÄÄRELLÄ Perusmäen perinteikkäässä kylämiljöössä alkaa pian modernien puutalojen aika. Nämä uudet puutalokodit

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Rakuunamäen toimistotalo Lappeenranta

Rakuunamäen toimistotalo Lappeenranta Rakuunamäen talo Lappeenranta 1 2 Toimiva ja viihtyisä sijainti yrityksellesi Lappeenrannan Rakuunamäen talo rakennetaan idylliselle kasarmialueelle, lähelle keskustaa. Ympärillä on historiallista ilmettä,

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

ENNAKKOMARKKINOINNISSA

ENNAKKOMARKKINOINNISSA As Oy Ylivieskan Kino EAKKOMARKKIOIIS Osta omaksi tai sijoitusasunnoksi! As Oy Ylivieskan Kino rakennetaan Ylivieskan keskustan tuntumaan suojaiselle ja rauhalliselle tontille. Kaksikerroksinen luhtitalo

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Townhouse - tutkimuksen kertomaa

Townhouse - tutkimuksen kertomaa Townhouse - tutkimuksen kertomaa toteutettu: asumispreferenssikysely alkuvuosi 2014 workshops alkuvuosi 2015 menossa: energia- ja ympäristöasennekysely Eija Hasu, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

ASUNTO OY VANTAAN KANNISTON REHTORI

ASUNTO OY VANTAAN KANNISTON REHTORI ASUNTO OY VANTAAN KANNISTON REHTORI As Oy Vantaan Kanniston Rehtori Murtopakantie 14, 01730 Vantaa Rakentaja pidättää oikeuden muuttaa tämän esitteen tietoja ja kuvia sekä materiaaleja. Asunnonostajan

Lisätiedot

KUNTA JA PALVELUT. Taustatiedot. 1. Asuinalueesi. Ydinkeskustassa (Noin 1,5 km etäisyydellä linjaautoasemasta) 2. Vastaajan ikä. 3.

KUNTA JA PALVELUT. Taustatiedot. 1. Asuinalueesi. Ydinkeskustassa (Noin 1,5 km etäisyydellä linjaautoasemasta) 2. Vastaajan ikä. 3. KUNTA JA PALVELUT Tällä kyselytutkimuksella kartoitetaan Nokian kaupungin asukkaiden näkemyksiä kuntapalveluista. Kaupunkilaisia pyydetään arvioimaan kaupungin palveluita erilaisten kysymysten kautta Kyselyssä

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, OMAKOTITALO 2 6h+k+s, 301 m, 1 490 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Voisitko ostaa palan

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ TERVETULOA LEMPÄÄLÄN HAKKARIIN! Lempäälän Hakkariin aivan Hakkarinkartanon viereen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 2-3h+k (yhtiöjärjestyksen mukaan 4h+k), 76 m, 335 000 Vastaava välittäjä Annika Virtanen KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, PARTNER 050 540 4524 annika@bolkv.fi

Lisätiedot