Biojätteen kompostoinnin ja mädätyksen innovatiiviset prosessiyhdistelmät - KOMBI Biohiilikokeen raportti
|
|
- Martti Halttunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Biojätteen kompostoinnin ja mädätyksen innovatiiviset prosessiyhdistelmät - KOMBI Biohiilikokeen raportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority
2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Aino Kainulainen, puhelin aino.kainulainen@hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY 2
3 Tiivistelmä Biohiilen vaikutusta tunnelikompostointiprosessin tehokkuuteen ja ravinnevirtoihin tarkasteltiin kokeellisesti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kompostointilaitoksella. Täyden mittakaavan kokeessa ei kyetty toistamaan kompostoinnin olosuhteita riittävän samanlaisina, jotta tulosten perusteella voitaisiin tehdä varmoja johtopäätöksiä. Tulokset tukevat oletusta siitä, että biohiili kiihdyttää kompostointiprosessia, vähentää sen hajuhaittoja ja auttaa sitomaan typpeä ja fosforia kompostimassaan. Poistoilman ammoniakkipitoisuuteen näyttäisi kuitenkin vaikuttavan biohiiltä enemmän muut tekijät, joita voidaan osin hallita prosessia ohjaamalla. Tekijä: Aino Kainulainen ja Pekka Mäkinen Pvm: Julkaisun nimi: KOMBI - Biohiilikokeen raportti Avainsanat: Biohiili, kompostointi, ravinteet Kieli: suomi Sivuja: 15 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, puhelin , faksi , 3
4 Abstract An experimental study was conducted to observe the effect of biochar on the effectiveness of and nutrient flows in a batch composting process at the Ämmässuo waste management center in Espoo, Finland. Because of varying conditions the study, conducted in full-scale, could not provide scientifically valid results. The results support the assumption that biochar accelerates the composting process, reduces odor problems and helps retain nutrients in the compost. However, the concentrations of ammonia in the exhaust air seem to be more influenced by other process variables, some of which can be controlled with process design. Author: Aino Kainulainen & Pekka Mäkinen Date of publication: Title of publication: KOMBI - Report on the biochar experiment Keywords: Biochar, composting, nutrients Language: Finnish Pages: 15 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 100, HSY, Tel , Fax , 4
5 Sisällys 1 Johdanto 6 2 Menetelmät Koeasetelma Näytteenotto Tulokset Biohiilen vaikutus kompostointiprosessiin Biohiilen vaikutus typen virtoihin prosessissa Biohiilen vaikutus fosforin virtoihin prosessissa Johtopäätökset 14 5 Lähteet 15 5
6 1 Johdanto Biohiiltä voidaan valmistaa erilaisista biomassoista, esimerkiksi puista, ruohoista tai maatalousjätteistä pyrolyysimenetelmällä. Pyrolyysissä biomassa kuumennetaan hapettomissa oloissa hitaasti noin 500 C:een, jolloin siitä muodostuu biohiiltä. Kun biomassaa kuumennetaan hapettomissa oloissa ja matalissa lämpötiloissa, sen energiatiheys kasvaa. Biohiilen hiilipitoisuus on kaksinkertainen verrattuna tuoreen biomassan hiilipitoisuuteen (VTT 2014 ja Lehmann 2007). Kompostointiprosessin aikana suurin osa typpihävikistä tapahtuu kaasumaisina typpiyhdisteinä (Malinska 2014). Monissa tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että biohiilen käyttö kompostoinnissa vähentää kompostoinnissa syntyvien kaasumaisten typpiyhdisteiden määrää, vähentää hajuhaittoja sekä lisää orgaanisen aineksen hajotusta (Malinska ym. 2014, VTT 2014 ja Vandecasteele ym. 2013). Malinskan ym. (2014) mukaan biohiilen lisäys (4 % kompostointimassan märkäpainosta) jäteveden lietteen ja puuhakkeen sekoituksen kompostointiin vähentää ammoniakin haihtumista kompostoinnin ensimmäisen viikon aikana sekä nostaa kompostin lämpötilaa. Toisaalta kokeiden toisen viikon aikana ammoniakin haihtuminen oli suurempaa komposteissa, joihin oli lisätty biohiiltä (Malinska ym. 2014). Merkittävämpiä vähennyksiä ammoniakkipäästöihin on saatu suuremmilla määrillä biohiiltä (Malinska ym. 2014). Biohileen lisäyksen (10 % kompostointimassan kuivapainosta) kompostoitavaan biojätemassaan on todettu myös vähentävän hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä (Vandecasteele ym. 2013). Biohiilen kyky vähentää hajuongelmia ja kasvihuonekaasuja perustuu sen adsorptio-ominaisuuksiin (VTT 2014 ja Malinska ym. 2014). Kompostoitavan materiaalin korkea typpipitoisuus ja alhainen hiili/typpi-suhde lisäävät ammoniakin haihtumista (Malinska ym. 2014). Kotitalouksissa syntyvä biojäte on yleisesti hyvin typpipitoista, kun taas teollisuusbiojätteen typpipitoisuudet voivat vaihdella huomattavasti. Ämmässuolle kompostointiin tuotavasta biojätteestä noin 2/3 on kotitalousbiojätettä ja 1/3 on teollisuusbiojätettä (HSY 2011). Kompostoinnissa typen sitoutumisen kannalta ihanteellinen hiili/typpi-suhde on 20:1 ja 30:1 välillä (Malinska ym. 2014). Biohiilen lisäys kompostoitavaan biojätemassaan vaikuttaa sen hiili/typpi-suhteeseen, mutta biohiilen kemiallisen rakenteen takia kompostointiprosessin aikana käytettävässä muodossa olevan hiilen määrä pysyy samana (Steiner ym. 2010). Biojätteen typpi- ja fosforipitoisuudet vaikuttavat molempien ravinteiden hävikkiin, typpihävikkiin kaasuissa ja suotovedessä sekä fosforihävikkiin suotovedessä. Ravinnehävikit vaikuttavat edelleen biojätteestä valmistettavien lopputuotteiden koostumukseen. Biojätteestä valmistetaan hyötykäytettäviä lopputuotteita esimerkiksi lannoitteita, joissa ravinteiden tulisi olla kasveille helposti käytettävässä muodossa (HSY 2011). Alhainen ph kompostointiprosessin alkuvaiheessa saattaa rajoittaa prosessin tehokkuutta (Sundberg ym. 2010). Sundbergin ym. (2004) mukaan kompostin mikrobiaktiivisuuden aleneminen on yleinen ongelma, kun kompostin lämpötila on 46 C ja ph on alle 6. Mikrobiaktiivisuuden aleneminen alhaisissa ph lukemissa voi selittää viiveen kompostointiprosessin mesofiilisen ja termofiilisen vaiheen välissä (Sundberg 2004). Pääkaupunkiseudun biojätteistä tehtyjen kokoomanäytteiden perusteella käsiteltävän biojätteen ph on keskimäärin 5,3 (HSY 2011). Biojätteiden kompostointi on kuitenkin tehokkainta lähellä neutraaliolosuhteita (HSY 2011). Biohiilen ph on neutraali tai hieman emäksinen, joten sen lisääminen biojätteeseen nostaa kompostoitavan biojätemassan ph:ta (Malinska ym. 2014) ja tämän seurauksena sen pitäisi tehostaa kompostointiprosessia. Toimivan kompostointiprosessin loppuvaiheessa ph-arvot nousevat yleensä 8 9:ään (Sundberg ym. 2004). Sundbergin ym. (2011) mukaan kompostointiin menevän biojätemassan pharvojen tulisi olla yli 6. Tämä lisäisi kompostin mikrobiaktiivisuutta, jonka seurauksena ph-arvot nousisivat (Sundberg ym. 2011). Alhaiset ph-arvot kompostointiprosessin alkuvaiheessa lisäävät myös hajuhaittoja (Sundberg ym. 2004). 6
7 Biohiilen lisääminen vaikuttaa kompostin fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin ja sitä kautta myös mikrobiyhteisön rakenteeseen (Jindo ym. 2012). Wein ym. (2012) mukaan biohiilen lisääminen aiheuttaa muutoksia yksittäisissä mikrobiheimoissa ja mikrobiyhteisön monimuotoisuudessa. Esimerkiksi maaperän mikrobeihin suurin vaikutus on heti biohiilen lisäyksen jälkeen (VTT 2014). Biohiilen aiheuttama mikrobiyhteisön muutos riippuu myös biojätteen koostumuksesta (Jindo ym. 2012). Muutokset kompostin fysikaalisissa ja kemiallisissa ominaisuuksissa sekä mikrobiyhteisössä vaikuttavat mikrobien metaboliatuotteiden määriin. Kompostoinnissa tämä tarkoittaa sitä, missä muodossa esimerkiksi ravinteet esiintyvät. Tällä on edelleen merkitystä ravinteiden sitoutumiseen ja typen haihtumiseen. Tutkimusten perusteella pääkaupunkiseudulla asuinkiinteistöistä ja palvelutoimialoilta erilliskerätyn biojätteen koostumus vaihtelee merkittävästi (HSY 2011), mistä voi seurata vaihtelua kompostointiprosessin eri vaiheissa. 7
8 2 Menetelmät 2.1 Koeasetelma Biojätteen kompostoinnissa biojätemassaan lisätään tukiainetta, jotta biojätemassa pysyy ilmavana ja siten mikrobitoiminta aerobisena. Ämmässuolla tukiaineena käytetään risuhaketta, puuhaketta ja kierrätystukiainetta. Tukiainetta lisätään biojätemassaan siten, että tukiaineen osuus kokonaistilavuudesta on noin 50 prosenttia. Painoprosentteina tukiaineen määrä on noin 33 prosenttia kokonaismassasta. Yleisesti tukiainetta lisätään siten, että tukiaineseoksessa on risuhaketta, puuhaketta ja kierrätystukiainetta tilavuussuhteessa 2:3:10. Biohiilitutkimus suoritettiin Espoossa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Tutkimuksen kompostointiosio tapahtui samoissa kompostointitunneleissa ja samassa mittakaavassa kuin biojätteen kompostointi yleensä. Tutkimuksessa verrattiin kahta kontrollitunnelia, joiden kompostointiprosessin ajo tapahtui normaalisti ja kahta kompostointitunnelia, joiden ajo tapahtui samalla tavalla, mutta tukiaineen puuhake oli korvattu biohiilellä. Käytetty biohiili oli grillihiilituotannossa syntyvää sivutuotetta. Hiili vaihteli kokojakaumaltaan hienojakoisesta pölystä noin 3 cm pitkiin lastuihin (Kuva 1) ja oli valmistettu pyrolyysilla sekapuusta. Kuva 1. Kokeessa käytettyä biohiiltä Biohiilen prosenttiosuudet kokonaismassasta olivat 3,98 % ja 1,71 % (Taulukko 1). Biojätemassan kompostointi tapahtui 28 x 5 x 6 m kompostointitunneleissa. Tunnelit täytettiin noin puolilleen niiden kokonaistilavuudesta. Biojätteen, tukiaineen ja biohiilen massat löytyvät taulukosta 1. Kompostointiprosessi tunneleissa kesti yhteensä 14 päivää. Biojätemassa käännettiin ja samalla siirrettiin toiseen tunneliin prosessin seitsemäntenä päivänä. Kompostointitunnelivaiheen jälkeen biojätemassa seulottiin ja se siirrettiin jälkikompostointiin. 8
9 Taulukko 1. Biojätteen, tukiaineen ja biohiilen massat panoksissa Panos V1 V2 B1 B2 Biojätteen massa (t) 195,30 182,30 169,60 185,10 Tukiaineen massa (t) 71,55 72,05 89,90 74,50 Kokonaismassa (t) 266,85 254,35 259,50 259,60 Biohiilen massa (t) 10,33 4,43 Biohiilen osuus (m-%) 3,98 1, Näytteenotto Kompostointitunneleiden kiertoilmasta mitattiin haihtuneen ammoniakin määrä. Haihtuneen ammoniakin määrä mitattiin Dräger -ilmaisinputkien ja -pumpun avulla. Kiertoilmatunneleista suljettiin raitisilmasyöttö näytteenoton ajaksi. Ammoniakkimittaukset suoritettiin kahdesti päivässä aamulla noin kello 8:30 ja iltapäivällä noin kello 14:30. Ammoniakkia mitattiin koko kompostointitunnelivaiheen ajan. Kompostointitunneleiden kiertoilmasta otettiin myös hajunäytteet. Näytteet otettiin tunneleista toisen tai kolmannen vuorokauden alussa. Hajunäytteet otettiin näytepusseihin alipainepumpun avulla ja lähetettiin Nap Labs Oy:n laboratorioon käsiteltäväksi. Kompostointitunneleiden suotovedestä määritettiin ph, kemiallinen hapenkulutus, ammonium, kokonaistyppi, fosfaattifosfori ja kokonaisfosfori. Kompostien suotovesinäytteet otettiin kompostointitunneleiden peräpoteroista. Poteron lattiakaivoon asennettiin kaulus, joka pidätti suotovettä poterossa. Tämä oli välttämätöntä näytteiden saamiseksi, mutta samalla aiheutti sen, että kukin näyte koostuu näytteenottohetkeen saakka kertyneestä suotovedestä eikä siten tarjoa täsmällistä kuvaa suotoveden ominaisuuksista tietyllä ajanhetkellä. Poterossa seisovassa suotovedessä voidaan myös olettaa tapahtuneen orgaanisen aineksen hajoamista. Poteroiden luukkuihin asennettiin venttiili, jonka kautta suotovesinäyte saatiin pumpattua. Suotovettä pumpattiin noin kaksi litraa ja siitä otettiin 500 ml osanäyte. Suotovesinäyte otettiin kahdesti päivässä kompostoinnin ensimmäisen viikon ajan, aamulla noin kello 8:30 ja iltapäivällä noin kello 14:30. Suotovesinäytteitä otettiin vain kokeen ensimmäisen viikon ajan, koska kompostointiprosessissa suotovettä oletettiin muodostuvan suurempia määriä vain kompostoinnin alkuvaiheessa. Näytteet toimitettiin päivittäin MetropoliLab Oy:n laboratorioon, joka suoritti näytteiden käsittelyn. Kompostointitunneleiden massasta märitettiin kokonaiskiintoaineen määrä, orgaanisen aineen määrä, kokonaistyppi, NH 4 /NO 3 -suhde, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, ph, hiili/typpi-suhde ja hiilidioksidin tuotto. Kompostimassaa kerättiin kolmesta kohtaa tunnelia, jotta suuresta tunnelista saatiin mahdollisimman edustava näyte. Osanäytteet otettiin tunnelin alusta, kun tunnelia oli tyhjennetty 1/4 ja tunnelin puolesta välistä. Tunnelin alusta, missä kompostipatja on matalampi, näytettä otettiin neljä lapiollista ja muista kohdista, missä patjan korkeus oli maksimissaan, molemmista kuusi lapiollista 60 litran saaviin. Osanäytteet sekoitettiin saavissa ja sekoitetusta kompostimassasta otettiin pienempi kuuden litran näyte käsittelyä varten (Kuva 2). Näytteet otettiin biojätemassan kääntämisen yhteydessä seitsemäntenä päivänä sekä tunnelista poistamisen yhteydessä neljäntenätoista päivänä. Kompostimassanäytteiden käsittelyn suoritti MetropoliLab. 9
10 Kuva 2. Kompostinäytteiden ottamiseen käytetyt välineet 10
11 3 Tulokset 3.1 Biohiilen vaikutus kompostointiprosessiin Eniten biohiiltä sisältänyt panos B1 saavutti tavoitelämpötilan puoli vuorokautta muita panoksia aiemmin. Tämä ja se, että kokeen lopussa kyseisen panoksen CO 2 -tuotto oli muita alhaisempaa (1,4 mgco 2 /gvs/vrk, muiden vaihdellessa välillä 7,5-24,7 mgco 2 /gvs/vrk), viittaavat siihen, että biohiili on tehostanut orgaanisen aineksen hajoamista prosessissa. Tarkasteltaessa panosten massaa prosessin eri vaiheissa voidaan todeta panoksen B1 hajoamisen painottuvan ensimmäiseen koeviikkoon, massahävikin jakautuessa muiden panosten kohdalla tasaisemmin koko koejaksolle (Taulukko 2). Mitattaessa panosten kypsyyttä NO 3 /NH 4 -suhteella ei saatu luotettavia tuloksia NO 3 -pitoisuuksien pysytellessä pääosin määritysrajan alapuolella. Taulukko 2. Panosten massat kokeen eri vaiheissa (t) ja niiden muutokset (%) V1 V2 B1 B2 kokeen alussa 266,85 254,35 259,50 259,45 7. päivänä 206,55 213,05 176,50 197, päivänä 171,55 158,70 178,10 159,50 muutos 1. viikolla (%) -22,60-16,24-31,98-23,99 muutos 2. viikolla (%) -16,95-25,51 0,91-19,12 muutos kokeen aikana (%) -35,71-37,61-31,37-38,52 Panoksen V2 poistoilmanäytteen hajupitoisuus oli HY/m 3 kun se biohiilipanoksilla oli HY/m 3 (B1) ja HY/m 3 (B2). Hajun kuvailussa ei ollut eroa panosten välillä vaan kaikissa toistuivat mm. säilörehun ja virtsan tai likaveden tuoksu. Panoksesta V1 ei saatu hajunäytettä. 3.2 Biohiilen vaikutus typen virtoihin prosessissa Ammoniakkimittausten tulokset vaihtelivat panosten välillä radikaalisti (Kuva 3). Vaihtelu johtunee suurelta osin siitä, ettei olosuhteita kyetty täyden mittakaavan laitoksessa toistamaan identtisinä. Panoksen kosteus lähtötilanteessa oli riippuvainen vallitsevasta säästä ja sen voidaan olettaa vaihtelevan. Panoksen liiallinen kosteus myös vaikeutti ammoniakinmääritystä ensimmäisellä viikolla (Kuva 4). Tämä korostui erityisesti panoksen B1 tapauksessa. Kompostointiprosessia hallitseva automaatiojärjestelmä ei myöskään toiminut virheettömästi. Panos V1 on ammoniakkipiikin aikana 4 C lämpimämpi kuin muut panokset, mikä vaikuttaa haihtumiseen. Toisaalta myös panoksen ph oli toista verrokkia korkeampi. Panoksen B2 postoilman ammoniakkipitoisuuden vaihtelut toisella koeviikolla (Kuva 3) puolestaan liittynevät raitisilmasyötössä tapahtuneeseen toimintahäiriöön, josta johtuen panoksen lämpötila vaihteli. 11
12 Kuva 3. Poistoilman ammoniakkipitoisuus panoskohtaisesti ajan funktiona Kuva 4. Ilmankosteuden vaikutus Dräger-mittauksen onnistumiseen. Ylimpänä onnistunut mittaus ja sen alla samasta tunnelista peräkkäisenä ajanhetkenä otettu mittaus(v2, 5.päivä), missä näkyy veden valumat määritysputken pintaa pitkin. Alimpana määritysputki, josta indikaattoriväri on kokonaan huuhtoutunut pois (B1, 2.päivä). 12
13 Toisen viikon aikana biohiilipanokset ovat menettäneet selkeästi vähemmän kokonaistyppeä verrokkeihin nähden (Taulukko 3). Vaikka panoksen V2 ammoniakkipäästöt olivat pienet, on sen menettämä kokonaistyppi toisen koeviikon aikana yhtä suuri kuin panoksen V1. Tämä viittaa siihen, että panoksesta on vielä toisellakin viikolla syntynyt suotovettä. Suotoveden typpipitoisuudet olivat panoksella V2 pääosin muita korkeammat ensimmäisellä koeviikolla, kun taas panoksessa B1 kokonaistypen määrä suotovedessä oli alhaisempi muihin verrattuna. Taulukko 3. Kokonaistypen määrä (mg/kgts) kompostinäytteissä Panos V1 V2 B1 B2 Näyte , , , ,00 Näyte , , , ,00 muutos -3000, , ,00 0,00 % -13,64-13,64-4,76 0, Biohiilen vaikutus fosforin virtoihin prosessissa Biohiili nopeutti prosessin ph:n nousua neutraaliksi. Tämä korreloi käänteisesti melko hyvin suotoveteen päätyneen fosforin määrän kanssa (Kuva 5). Kuva 5. Panosten suotoveden ph:ta (vas) ja kokonaisfosforin käänteislukua (oik) kuvaavat käyrät. Panos V2 on menettänyt muita panoksia enemmän fosforia toisen kompostointiviikon aikana. Samoin kuin typen tapauksessa, sen suotoveden fosforipitoisuudet olivat ensimmäisen viikon lopulla muita panoksia korkeammat. Panos V2 oli ensimmäisen viikon jälkeen muita kosteampi ja suotovettä voidaan olettaa muodostuneen kompostoinnin toisella viikolla. 13
14 4 Johtopäätökset Vähäisestä toistosta ja näytemäärästä sekä koeolosuhteiden vaihtelusta johtuen ei kokeen perusteella voida tehdä tieteellisesti päteviä johtopäätöksiä. Tulokset kuitenkin tukevat oletusta siitä, että biohiili kiihdyttää kompostointiprosessia, vähentää sen hajuhaittoja ja auttaa sitomaan typpeä ja fosforia kompostimassaan. Tulokset viittaavat siihen, että poistoilman ammoniakkipitoisuuteen vaikuttavat biohiiltä enemmän muut tekijät, joita voidaan osin hallita prosessia ohjaamalla. Toisaalta Dräger-ilmaisinputket osoittautuivat epäluotettavaksi menetelmäksi määrittää poistoilman ammoniakkipitoisuutta ilman ollessa kosteaa. Lisäksi määritykseen käytettävä kaasumäärä on varsin pieni ja määritys tarjoaa hyvin lyhytkestoisen (10 s - 1 min) tilannekuvan pitoisuuteen, jonka voidaan olettaa vaihtelevan eri ajanhetkinä. Jatkuvatoimisen menetelmän käyttämistä kannattanee harkita luotettavan arvion saamiseksi ammoniakkipitoisuudesta jatkossa. 14
15 5 Lähteet HSY 2011: Pääkaupunkiseudun biojätteen koostumus Kotitalouksien ja palvelutoimialojen erilliskerätyn biojätteen lajittelututkimus. Jindo K., Sanchez-Monedero M. A., Hernandez T., Garcia C., Furukawa T., Matsumoto K., Sonoki T., Bastida F. 2012: Biochar influences the microbial community structure during manure composting with agricultural wastes Science of the Total Environment Vol. 416 s: Lehmann 2007: A handful of carbon Nature Vol. 447, s: Malinska K., Zabochincka-Swiatek M., Dach J. 2014: Effets of biochar amendment on ammonia emission during composting of sewage sludge Ecological Engineering Vol. 71 s: Steiner C., Das K.C., Melear N., Lakly D. 2010: Reducing nitrogen loss during poultry litter composting using biochar Journal of Environmental Quality Vol. 39, s: Sundberg C., Franke-Whittle I. H., Kauppi S., Yu D., Romantschuk M., Insam H., Jönsson H. 2011: Characterisation of source-separated household waste intended for composting Bioresource Technology Vol. 102, s: Sundberg C., Smårs S., Jönsson H. 2004: Low ph as an inhibiting factor in the transition from mesophilic to thermophilic phase in composting Bioresource Technology Vol. 95 s: Vandecasteele B., Mondini C., D hose T., Russo S., Sinicco T., Quero Alba A. 2011: Effect of biochar amendment during composting and compost storage on greenhouse gas emissions, N losses and P availability siteerattu , saatavilla: VTT 2014: Hidaspyrolyysituotteiden hyödyntäminen ja tuotannon kannattavuus, biohiili ja tisle, s:
16 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, Opastinsilta 6 A, Helsinki Puh , Fax , Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HRM, Semaforbron 6 A, Helsingfors Tfn , Fax , Helsinki Region Environmental Services Authority P.O. Box 100, FI HSY, Opastinsilta 6 A, Helsinki Tel , Fax ,
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority
Biojätteen kompostoinnin ja mädätyksen innovatiiviset prosessiyhdistelmät - KOMBI Biohiilen lisäyksen vaikutukset kompostointiprosessiin laitosmittakaavan tunnelikompostoinnissa Helsingin seudun ympäristöpalvelut
LisätiedotOsavirtamädätysprosessin mallinnus KOMBIprojektissa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari Aino Kainulainen HSY, Jätehuollon kehittäminen
Osavirtamädätysprosessin mallinnus KOMBIprojektissa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015 Aino Kainulainen HSY, Jätehuollon kehittäminen Taustaa HSY on kuntayhtymä, joka tuottaa vesihuollon ja
LisätiedotKasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo
Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena Marja Lehto, Tapio Salo Kasvissivutuotteen rumpukompostointi Lähtö- ja seosaineet 2 Syksyllä analysoitiin näytteet Alitalon Vihannes Oy:stä 1-v ja 2-v
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotPajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy
Pajubiohiili biolaitoksissa Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy Miksi juuri paju Luonnostaan huokoisin puurakenne - Nopea kasvu - Sadonkorjuu 2-3 vuoden välein LCA - Merkitys hiilitaseissa - Energian raaka-aineena
LisätiedotBIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1, Peng Zhao 2 ja Jukka Pumpanen 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 China Agricultural University, Beijing
LisätiedotMetaanimittaukset Ämmässuon kaatopaikalla 2018
Metaanimittaukset Ämmässuon kaatopaikalla 2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin
LisätiedotHulevedet ja biohiilen merkitys
ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,
LisätiedotBiometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi
From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset
LisätiedotHIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY
HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ Christoph Gareis, HSY Historia ja lähtötilanne (1) Ennen 2015 käytettiin vanhaa kompostointilaitosta biojätteen jälkikompostointilaitoksena V. 2015 valmistunut
LisätiedotKomposti ja komposti!
Kasvua kompostilla Komposti ja komposti! Vanha konsti on pussillinen hyvää kompostia Päästöt säästöiksi Ravinteiden ja raaka-aineiden tuhlaus ei ole mielekästä Typen ja fosforin hyödyntäminen taloudellisesti
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotViljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla
Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla Kari Tiilikkala, Maan multavuuden hoito työpaja ja webinaari Kokemäki 07.03. 2018 1 www.suomenbiohiili.info/ Sisältö MIKSI hiilen
LisätiedotBIOHIILEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET KOMPOSTOINTIPROSESSIIN LAITOSMITTAKAAVAN TUNNELIKOMPOSTOINNISSA PEKKA MÄKINEN
BIOHIILEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET KOMPOSTOINTIPROSESSIIN LAITOSMITTAKAAVAN TUNNELIKOMPOSTOINNISSA PEKKA MÄKINEN HELSINGIN YLIOPISTO YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOS YMPÄRISTÖEKOLOGIA PRO GRADU -TUTKIELMA 01.04.2016
LisätiedotLannan matka jätteestä myyntituotteeksi
Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi Tapio Salo ja Maarit Hellstedt Luonnonvarakeskus Biomaakunta-seminaari 30.10.2017, Kälviä Kotieläintuotannon sijoittuminen Kotieläintuotanto on voimakasta Pohjanmaalla
LisätiedotBiohiili ja ravinteet
Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotMÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET
MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...
LisätiedotTypen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa
Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi
LisätiedotLentoaseman maanalainen kosteikko
Lentoaseman maanalainen kosteikko Laboratoriotutkimuksen päätuloksia Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean -ratkaisut Hankkeen loppuseminaari 6.3.2019 Nora Sillanpää, Aalto-yliopisto Työryhmä: Aalto-yliopisto:
LisätiedotLietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY
Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos Biohiilipäivä 15.3. Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY Taustaa Lietteessä olevat haitta-aineet ovat aiheuttaneet
LisätiedotKuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi
Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa
LisätiedotSelvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet
Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011
LisätiedotHSY:n puhdistamolietteen pilotoinnin oppeja. REPA-hankkeen loppuseminaari Aino Kainulainen
HSY:n puhdistamolietteen pilotoinnin oppeja REPA-hankkeen loppuseminaari Aino Kainulainen Kansalliset ja kansainväliset poliittiset ja ympäristönsuojelulliset paineet ovat viimeaikoina merkittävästi kasvaneet
LisätiedotVapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.
VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotBiohiili ja pyrolyysitekniikat osana kierrätystaloutta. Kari Tiilikkala Lahti Seminaari: Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta
Biohiili ja pyrolyysitekniikat osana kierrätystaloutta Kari Tiilikkala Lahti 29.10.201 Seminaari: Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta 27.10.201 Sisältö - uutta tietoa biohiilen määrittelystä (EU COST1107)
LisätiedotKuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 3 Pääkaupunkiseudun raikkaan veden salaisuus on maailman pisin kalliotunneli. Raakavesi virtaa pääkaupunkiseudulle yli 120 kilometriä
LisätiedotKOMPOSTOINTIPROSESSIT LIITE 1 MAJASAAREN JÄTEKESKUS YMPÄRISTÖLUPA- HAKEMUKSEN TÄYDENNYS
LIITE 1 MAJASAAREN JÄTEKESKUS YMPÄRISTÖLUPA- HAKEMUKSEN TÄYDENNYS Biojätteen ja lietteen tunnelikompostointi Kompostointiprosessin kulku on esitetty kuvassa x. Kuva 1-1 Kompostoinnin prosessikaavio. Käsittelyprosessi
LisätiedotKuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa
Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka
LisätiedotAnnex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases
Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases Ympäristöriskiraportti astiakokeiden ja demokokeiden tulosten ja kokemusten pohjalta hankkeen sisäiseen
LisätiedotPYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa
PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa Kari Tiilikkala, Ansa Palojärvi ja Visa Nuutinen MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Hajautetut biojalostamot- seminaari
LisätiedotMultavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotHSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely
HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely 12.3.2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority
LisätiedotPajupuhdistamo matalaravinteisten vesien käsittelyssä. Vihreä infrastruktuuri
Pajupuhdistamo matalaravinteisten vesien käsittelyssä Vihreä infrastruktuuri Tausta Iowa State University, Laura Christianson Bioreaktori, Illinois Illinois, USA, 20 ha:n valuma-aluetta varten Menetelmän
LisätiedotRavinteiden talteenotto ja uudet lietteenkäsittelymenetelmät. Biotalouspäivät 2017 Aino Kainulainen
Ravinteiden talteenotto ja uudet lietteenkäsittelymenetelmät Biotalouspäivät 2017 Aino Kainulainen Kansalliset ja kansainväliset poliittiset ja ympäristönsuojelulliset paineet ovat viimeaikoina merkittävästi
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotBIOHIILI LUOMUTUOTANNOSSA
BIOHIILI LUOMUTUOTANNOSSA Carbons Plus Käänteentekevä ratkaisu Biochar may represent the single most important initiative for humanity s environmental and agriculture future. Prof. Tim Flannery, Australian
LisätiedotKasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla
Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla Selvitys Lepaa 17.12.2014 Teo Kanniainen Bioliike-projektia (v. 2013-2014) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. SISÄLLYS 1 KASVATUSKOE JA TAVOITTEET...
LisätiedotTyökalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke
Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut
LisätiedotNPHARVEST TYPEN TALTEENOTTO REJEKTIVEDESTÄ UUSI ENERGIATEHOKAS TEKNOLOGIA Vesihuoltopäivät 2018
NPHARVEST TYPEN TALTEENOTTO REJEKTIVEDESTÄ UUSI ENERGIATEHOKAS TEKNOLOGIA Vesihuoltopäivät 2018 Juho Kaljunen 24.5.2018 Sisältö Miksi typpeä kannattaa ottaa talteen? NPHarvest ja typen kierto Pilotti ja
LisätiedotHSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely HSY:n vesihuollon
LisätiedotPellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus
Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotHSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely
HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely HSY:n vesihuollon toiminta-alueet 21.10.2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki
LisätiedotJäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko
Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko marika.kokko@tuni.fi ProRavinne -hanke Projektin tavoite: Kehitetään jäteveden ja biojätteen käsittelyprosesseja
LisätiedotResurssikontilla ravinteita ja vettä uudelleen käyttöön
Resurssikontilla ravinteita ja vettä uudelleen käyttöön YM, Tuloskiertue, Joensuu 30.1.2019 Hanna Kyllönen, Antti Grönroos, Juha Heikkinen, Tommi Kaartinen, Lotta Sorsamäki and Mona Arnold 29.1.2019 VTT
LisätiedotYmpäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki
Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotUudet menetelmät eli Ravita ja lietteen pyrolyysi
Uudet menetelmät eli Ravita ja lietteen pyrolyysi 13.4.2018 RAKI Foorumi 2018 Puhdistamoliete ravinteet kiertoon? Marina Graan, HSY, Tuotantoyksikön päällikkö Kansalliset ja kansainväliset poliittiset
LisätiedotHelsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluosasto
. Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluosasto 8.2.2016 Kaupunkisuunnitteluvirasto Ympäristökeskuksen lausunto Vartiokylän Tuulimyllyntie 3 asemakaavan muutosehdotuksesta nro
LisätiedotMITÄ KOMPOSTOINTI ON?
AINE VIRTAA 1 AINE KIERTÄÄ 2 MITÄ KOMPOSTOINTI ON? Kompostoituminen on luonnollista pieneliöiden aikaansaamaa eloperäisen aineen lahoamista hapellisissa oloissa. Kompostorissa lahoamista tehostetaan kokoamalla
LisätiedotESPOON PUHDISTAMOLIETTEEN KÄSITTELYMENETELMIEN SELVITYS ÄMMÄSSUON KÄSITTELYKESKUKSELLE
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems Ympäristötekniikan koulutusohjelma Anna-Mari Liimatainen ESPOON PUHDISTAMOLIETTEEN KÄSITTELYMENETELMIEN SELVITYS ÄMMÄSSUON KÄSITTELYKESKUKSELLE
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotYhdyskuntalietteen käyttö
Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja
LisätiedotMIKSI KOMPOSTOIDA? Luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun
KOMPOSTOINTI MIKSI KOMPOSTOIDA? Luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun Kaatopaikalle joutuva maatuva jäte hajotessaan tuottaa metaanikaasua, joka on 20
LisätiedotBiokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus
Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus 28.11.2018 Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset Kierrätyslannoitteilla
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotKokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke
Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen
LisätiedotIlmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY
Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu on kohtalaisen hyvä Joitakin ongelmia on Typpidioksidin
LisätiedotVesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy
Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden
LisätiedotKäymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena. DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki
Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki Käymäläkompostin ja erotellun virtsan ravinnearvoista Lannoituskokeet vuosina 2007, 2009 ja 2012
LisätiedotPyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI)
Pyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI) 1.10.2018 30.11.2020 Mari Räty, Marleena Hagner, Kimmo Rasa, Sari Peltonen, Johanna Nikama, Minna Sarvi ja Riikka Keskinen Luonnonvarakeskus
LisätiedotPÄÄTÖS TARKKAILUSUUNNITELMASTA
PÄÄTÖS TARKKAILUSUUNNITELMASTA Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero 16.2.2007 ESA-2006-Y-313-121 ASIA Päätös Savonlinnan kaupungin Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon ylijäämälietteen kompostointia koskevasta
LisätiedotKari Larjava ja Jyrki Uurtio
Ravinteiden Kierrätyksen Kokeiluohjelma Luomukelpoisia lannoitteita kananlannasta innovatiivisella energiaratkaisulla (KIEKU) Kari Larjava ja Jyrki Uurtio Seinäjoki 10.12.2018 Global EcoSolutions Oy q
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotSynteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät
Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,
LisätiedotAinevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa
Ainevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa Laura Sokka 14.10.2003 Helsingin yliopisto Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos Ainevirta analyysi (substance flow analysis, SFA) Perustuu aineen
LisätiedotKoivutisleen ja biohiilen vaikutus glyfosaatin ympäristökohtaloon
Koivutisleen ja biohiilen vaikutus glyfosaatin ympäristökohtaloon Marleena Hagner Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Lahden tiedepäivä 27.11.2012 Johdanto Torjunta-aineita levitetään vuosittain
LisätiedotMetsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet
Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori
LisätiedotRavinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet
Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet Taustaa Suomalaisilta kivennäismailta poistuu noin 220 kg hiiltä / ha / v (Heikkinen ym. 2013) Org. aines on tärkeässä roolissa
LisätiedotMetsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015
Metsäpirtin multa Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority 2 Helsingin
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotVesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin
Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Pauliina Salmi & Kalevi Salonen 31st Congress of SIL, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka, 17.8.21 Mukailtu suomeksi Tavoitteet
LisätiedotItä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Kompostoi!
Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Kompostoi! Sisällysluettelo: Kompostointi kannattaa! 3 Mitä kompostissa tapahtuu? 4 Kompostoreita eri tarpeisiin 6 Banaaninkuoret kompostiin 7 Seosaineen käyttö tuo ilmavuutta
LisätiedotLCA IN LANDSCAPING. Astiakokeet. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.
Astiakokeet Astiakokeet LCA IN LANDSCAPING Perustettu: Vuosittain 2011-2014 Materiaalit: Kasvualustat astioissa + siemenseos Hoito: Nurmen leikkuu tarpeen mukaan Mitattu: Huuhtoutumat, kasvihuonekaasut
LisätiedotHinnasto. HSY:n vesihuollon. alkaen
Hinnasto HSY:n vesihuollon palvelumaksuhinnasto 1.1.2015 alkaen 2 HSY:n vesihuollon palvelumaksuhinnasto 1.1.2015 HSY:n vesihuollon palvelumaksuhinnasto 1.1.2015 3 HSY:n vesihuollon palvelumaksuhinnasto
LisätiedotSuomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos
Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.
LisätiedotBetonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa
Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Projektipäällikkö, TkT Olli-Pekka Kari Rakennustieto Oy Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Tutkimuksen tausta > Betonirakenteiden käyttöiät ovat pidentymässä
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotKUIVAKOLUN KAATOPAIKKA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TOIVAKAN KUNTA KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.8.2017 P25062P004 Tutkimusraportti 1 (3) Pitkänen Alisa 17.8.2017 Sisällysluettelo
LisätiedotURAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotMaanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)
Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA) Kristiina Regina, Jaakko Heikkinen, Sari Luostarinen Mato koukussa, saalis haavissa: Tutkimustulosten hyödyntäminen tulevan CAP-rahastokauden
LisätiedotLCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari
LCA-työkalun kehittäminen Puoliväliseminaari 4.6.2014 LCA-työkalu Työkalu kierrätysmateriaalin tuottajille ja viherrakentajille Ottaa huomioon sekä kierrätysmateriaalin tuotannon että nurmikon perustamis-
LisätiedotANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)
TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotLuomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö
Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö Hanna Tuomisto, FT Vanhempi tutkija Ruralia-instituutti, Helsingin Yliopisto hanna.tuomisto@helsinki.fi Ympäristötiedon foorumi, Helsinki, 30.10.2017
LisätiedotBiokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta
Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki
LisätiedotKirjaamo Helsinki. Helen Oy:llä ei ole lausuttavaa asiasta. t. Kyösti Oasmaa
Lähettäjä: Lähetetty: Vastaanottaja: Aihe: Oasmaa Kyösti 22. toukokuuta 2017 12:52 HEL 2016-004948, Lauttasaarentie 8 asemakaavan muutos Helen Oy:llä ei ole lausuttavaa asiasta.
LisätiedotMaan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne
Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+]
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Typen vapautumisen arviointi Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Miksi typpilannoitetaan? Vehnän sato (kg/ha) 10000 8000 6000 4000 2000 0 Halutaan
LisätiedotTIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi
R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotKatsaus fosforin talteenottotekniikoihin ja - vaatimuksiin Euroopassa
Katsaus fosforin talteenottotekniikoihin ja - vaatimuksiin Euroopassa Projekti-insinööri Laura Rossi HSY 1 Miksi talteen ottaa fosforia tehokkaammin? - Uusiutumaton ja välttämätön ravinne kaikelle kasvulle
LisätiedotTips for teachers and expected results
Tips for teachers and expected results Työskentely aloitetaan JOHDANNOLLA, jonka aikana annetaan tietoa vatsahappoihin liittyvistä ongelmista ja antasideista. Lisäksi esitetään kysymys, joka ohjaa oppilaiden
LisätiedotHarjavallan sulaton raskasmetallipäästöt
Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
Lisätiedot