Hakunilan koulu Hiirakkotie Vantaa

Transkriptio

1 Hakunilan koulu Hiirakkotie Vantaa Koulurakennuksen maanvastaisten rakenteiden kosteustutkimus RAPORTTI HUMI-GROUP OY Halsuantie 4, Helsinki Puh , fax etunimi.sukunimi@vahanen.com

2 1. YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Hakunilan koulu Hiirakkotie Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan Tilakeskus Hankepalvelut, Rakennuttaminen Mikko Krohn Kielotie Vantaa 1.3 Tehtävä Tehtävänä oli selvittää Hakunilan koulun maanvastaisten alapohja- ja seinärakenteiden kosteustila ennen rakennukseen tulevaa peruskorjausta. 1.4 Tutkimusajankohta Tutkimukset kohteessa Tekijät HUMI-GROUP OY Marko Leskinen, Ins. Amk Sonja Nieminen, Ins. Amk Sami Niemi, DI 1.6 Tutkimuksen kohde ja tausta Tutkimuksen kohteena olivat Hakunilan koulun päärakennuksen maanvastaiset alapohjat ja - seinärakenteet. Rakennus on valmistunut vuonna Rakennuksesta tutkittiin maanvastaisten lattia- ja seinärakenteiden kosteustilaa suunnitteilla olevan peruskorjauksen pohjatiedoksi. Tutkimuksia varten kohteesta oli käytettävissä seuraavat lähtötiedot: 1. Kellarikerroksen (piir.n:o 02) ja 1. kerroksen (piir.n:o 03) päivitetyt pohjapiirustukset (alkuperäinen päiväys ). 2. Sulkulaattojen alustilat (piir.n:o 74) (päivätty ). 3. Rakenneleikkaukset A-A ja B-B (päivätty ). 4. Perustusleikkaus 013 (piir.n:o 10.,päivätty ) ja perustusleikkaus (piir.n:o 9,päivätty ). 5. Aaro Kohonen Oy:n toimesta tehty kuntotutkimuksen raportti, 29 sivua ja liite 4 rakennekosteusmittaustulokset, 1 sivu (Asiakirjan numero /A, päivätty ). 6. Humi-Consulting Oy:n tutkimusselostus yläkerran maanvastaisten lattioiden alipaineistamiskokeesta (6+1 sivua, päivätty ), tutkimusselostus alustatilojen HUMI- GROUP OY Halsuantie Helsinki Puh Fax etunimi.sukunimi@vahanen.com Kotipaikka Helsinki Y-tunnus

3 HUMI-GROUP OY HAKUNILAN KOULU 3(14) rakenteiden tiiviyskokeista (6 sivua, päivätty ) ja alapohjan alipaineistamissuunnitelma (3 sivua, päivätty ). 7. Rehtorin toimittama Muistio Hakunilan koulun tilojen epäkohdista (päivätty ) 8. Rehtori Marja Kilpeläiseltä ja kouluisäntä Airi Huttuselta kohteessa haastattelemalla saadut tiedot. Ennen vuonna 1999 tehtyä vesikaton korjausta oli sade- ja sulamisvesiä päässyt usein sisätiloihin. Lisäksi on ollut muita vesivahinkoja, joiden vuoksi moniin luokkatiloihin on uusittu lattianpäällysteitä. Lattianpäällysteitä ei ole havaintojen mukaan uusittu käytävän puolelta. Aaro Kohonen Oy:n tekemän kuntotutkimuksen jälkeen siinä havaitut paikalliset ongelmakohdat on korjattu. Rakennuksen alapohjia on alipaineistettu, joista suunnitelma on tehty keväällä Sitä ennen alustatilojen pohja oli sepelöity ja salaojituksen puutteita korjattu. 2. TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimukset etenivät seuraavasti: Tutustuminen kohteeseen ja siihen liittyvät taustatietohaastattelut Pintakosteusmittauksia, rakenteiden aistinvaraista arviointia ja viiltomittauksia Pintakosteusmittauksia, rakenteiden aistinvaraista arviointia, viiltomittauksia ja porareikämittapisteiden teko Viiltomittaus, mittapäiden asennus porareikämittapisteisiin, mittapäiden tasaantuminen ja lukemienotto porarei istä. Rakenteiden kosteustilaa selvitettiin aistinvaraisesti, pintakosteudenilmaisimella, lattianpäällysteen alapuolen suhteellista kosteutta mittaavalla viiltomittauksella sekä rakenteita rikkovalla suhteellisen kosteuden mittausmenetelmällä, pintakosteusmittaukset tehtiin vapailta lattia- ja seinäpinnoilta. Pintakosteudenilmaisin kohdistetaan suoraan mitattavaan rakenteeseen, ja käytetyllä laitteistolla mitatut arvot luetaan mittapäähän kytketyn lukulaitteen näytöstä. Pintakosteusmittaukset ovat ainetta rikkomattomia vertailumittauksia, jossa samasta rakenteesta eri kohdista ja alueilta mitattuja arvoja verrataan keskenään. Näin saadaan kartoitettua alueet, joissa on mahdollisesti kohonneita kosteuspitoisuuksia. Käytetty pintakosteudenilmaisin oli Gann Hydromette LB70-mittapää ja UNI1-lukulaite yhdistelmä. Käytetyllä laitteella vertailulukujen maksimiarvo oli 195. Pintakosteudenilmaisimen toiminta perustuu materiaalien sähkönjohtavuuteen, johon kosteuden lisäksi vaikuttavat useat muutkin tekijät, mm. kosteuden rakenteen pintaan nostamat suolakerrostumat, teräkset sekä eri materiaalien koostumukset ja rakenteiden pintaosien vaihtelut. Pintakosteudenilmaisin ilmaisee kosteuspitoisuuden koko mittaamaltaan syvyydeltä, eikä sen tulosten perusteella voi erotella kosteuspitoisuutta rakenteen eri syvyyksillä. Aistinvaraisen rakenteiden tarkastelun ja rakenteiden pintamittausten perusteella tehtiin lattiapäällysteiden alta viiltomittauksia (liite 1). Viiltomittaukset tehtiin Vaisala Oy:n valmistamilla HMP42- suhteellisen kosteuden- ja lämpötilan mittapäillä, joiden lukemat luetaan HMI41-lukulaitteella. Mittapäiden annettiin tasaantua lattianpäällysteen alle tiivistettynä vähintään 20 minuuttia. Aistinvaraisten havaintojen, pintakosteusmittausten tulosten ja viiltomittaustulosten perusteella tehtiin lattioiden suhteellisen kosteuden mittaukset porareikämenetelmällä (liite 2). Mittauksissa käytettiin Vaisala Oy:n valmistamia HMP44- suhteellisen kosteuden- ja lämpötilan mittapäitä, K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

4 HUMI-GROUP OY HAKUNILAN KOULU 4(14) joiden arvot luetaan HMI41-lukulaitteella. Rakennekosteusmittausten yhteydessä selvitettiin rakenneratkaisut ja kerrospaksuudet yhdessä porauskohdassa. Mittapäiden annettiin tasaantua tiivistettynä mittausputkissa vähintään 1 tunnin. Sisäilman olosuhteet mitattiin lukemienottohetkellä mittapisteiden läheisyydestä samalla mittauskalustolla. Mittauksissa käytetyt Vaisala Oy:n valmistamat HMP42- ja HMP44 -mittapäät on kalibroitu Humi-Group Oy:n mittapäiden kalibrointijärjestelmällä (liite 5). Kalibrointipäivämäärät on esitetty liitteessä 6. Mittausten jälkeen lattianpäällysteet paikattiin väliaikaisesti ilmastointiteipillä ja lattiarakenteesta läpi poratut reiät tiivistettiin lisäksi Mal-kitillä. 3. HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET Tarkastellun alueen lattioiden pintamateriaalina oli pääosin vinyylilaatta tai muovimatto, varastotiloissa lattiat olivat yleensä maalattua betonia. Muovimattoja oli useampaa erityyppistä ja ikäistä. Teknisen työn tiloissa oli kumilaatta ja auditoriossa oli kokolattiamatto. Tilan 0042 (valokuvauslaboratorio) lattianpäällysteet oli poistettu noin vuosi ennen nyt tehtyjä tutkimuksia tapahtuneen vesivahingon jälkeen, ja lattiapinnat olivat paljaalla betonipinnalla. Seinien materiaalit olivat maalattua betonia tai kalkkihiekkatiiltä. Tiloissa, joissa oli muovimatto, lattianpäällyste oli nostettu noin 15 cm seinälle. Vinyylilaattalattioissa oli joko muovinen tai puinen jalkalista. Suihkutiloissa seinien pintamateriaalina oli joko keraaminen laatoitus tai muovitapetti. Maanvastaisella osalla alapohjarakenne oli havaintojen mukaan betoni noin 80 mm, muovikalvo, styrox 50 mm sekä tasaushiekka ja soratäyttö. Pintakosteuskartoitus Pintamateriaaleissa ei havaittu laajoja merkkejä kosteusvaurioista. Todennäköisesti kosteuden aiheuttamia vaurioita pintamateriaaleissa havaittiin vain paikallisesti. Lattioiden pintamateriaalit olivat lähes kauttaaltaan päällisin puolin arvioituna kiinni alustassaan. Yleensä paikalliset muovimattojen irtoamiset alustastaan havaittiin lattiakaivojen ja läpivientien läheisyydessä ja tilojen nurkka-alueilla. Seinien alaosissa kosteuden aiheuttamaa maalipinnan hilseilyä havaittiin vain kuntosalin käytävällä 0053 heti sisäänkäynnin vasemmalla puolella tilan 0060 puoleisessa nurkassa. Tilaan 0060 oli tehty myöhemmin läpivientikotelo, jonka edustalta myös lattiasta havaittiin kohollaan olevia pintakosteudenilmaisimen lukemia. Samalta käytävältä 0053 havaittiin kalkkihiekkatiiliseinän alaosasta kosteuden aiheuttamia maalivaurioita myös wc:n 0055 puoleiselta seinältä. Pintakosteudenilmaisimella tehdyt havainnot on esitetty pohjakuvissa liitteessä 3. Pintakosteudenilmaisimen vertailuarvot on jaoteltu tilan ja lattian pintamateriaalin perusteella normaaliin tasoon, hieman kohollaan olleeseen tasoon (alueet merkitty pohjakuviin sinisellä) ja selkeästi kohollaan olleisiin lukemiin (alueet merkitty pohjakuviin punaisella). Pintakosteudenilmaisimella tehdyt havainnot olivat varsin paikallisia. Missään tutkitussa tilassa pintakosteudenilmaisimen vertailuarvot eivät olleet niin korkeita, että ne olisivat viitanneet korkeampiin kosteuksiin rakenteen pintaosissa koko tilan alueella. Paikalliset kohollaan olleet pintakosteudenilmaisimen lukemat sijaitsivat pääosin seinien vierustoilla tai lattialäpiviennin ja lattiakaivon läheisyydessä. Lisäksi havaittiin joitain alueita myös lattioiden keskialueilla. K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

5 HUMI-GROUP OY HAKUNILAN KOULU 5(14) Monin paikoin ulkoseinillä, joissa maanpinta oli hieman lattianpintaa alempana, pintakosteuslukemat olivat hieman alhaisempia kuin keskilattialla. Viiltomittaukset Pintakosteuskartoituksen perusteella valittiin viiltomittauskohdat kullekin muovimattotyypille ja vinyylilaatalle vähintään korkeimman pintakosteuslukeman alueelle ja toinen vertailuksi oletetulle kuivemmalle alueelle. Viiltomittaustuloksia hyödynnettiin myös osaltaan liitteessä 3 esitetyn pintakosteuskartoituksen perusteella määriteltyyn korkeampien pintakosteuslukemien alueiden rajaamisessa. Viiltomittaustulokset on esitetty taulukossa 1, ja mittauskohdat on esitetty liitteessä 4. Esimerkki viiltomittauskohdasta on kuvassa 1. Taulukko 1. Hakunilan koulun maanvastaisista lattiarakenteista tehtyjen viiltomittausten suhteellisen kosteuden (RH) ja lämpötilan (T) mittaustulokset 7., 10. ja Sisäilman olosuhteet mitattiin lukemienottohetkellä mittapisteen läheisyydessä. Ilman vesihöyrynsisältö Abs. (g/m 3 ) on laskettu mitattujen suhteellisen kosteuden ja lämpötilan perusteella. Mittauskohta Mittapiste nro. anturinro T ( C) RH (%) Abs (g/m 3 ) Tila 0067 sisäilma h10 19,6 40,1 6,8 V1 h3 19,8 56,0 9,6 V2 h0 17,9 77,8 11,9 V3 h11 16,9 92,6 13,3 Tila 0026 sisäilma h1 21,9 31,9 6,2 V4 h8 21,6 93,9 17,8 Tila 0023 sisäilma h14 23,0 30,0 6,2 V5 h2 23,1 81,3 16,8 sisäilma h3 21,8 30,6 5,9 V23 h4 21,9 64,2 12,4 Tila 0029 sisäilma h7 20,4 30,8 5,4 V6 h4 19,8 88,2 15,1 Puutyö sisäilma h3 19,9 34,2 5,9 V7 h11 20,5 55,2 9,8 sisäilma h10 16,8 41,3 5,9 V8 h0 15,5 77,1 10,2 Tila 1059 sisäilma h4 19,9 32,0 5,5 V9 h10 20,4 80,2 14,2 Tila 1091 sisäilma h1 18,5 34,9 5,5 V10 h12 18,1 57,5 8,9 Tila 1095 sisäilma h1 18,5 34,9 5,5 V11 h0 18,0 92,4 14,2 V12 h14 17,5 58,1 8,7 Tila 1108 sisäilma h12 20,1 32,4 5,6 V13 h10 20,2 80,7 14,1 V14 h4 19,8 73,2 12,5 Tila 0061 sisäilma h11 18,5 33,8 5,4 V15 h2 18,6 62,1 9,9 V16 h3 16,6 95,6 13,5 Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla. K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

6 Taulukko jatkuu edelliseltä sivulta. HUMI-GROUP OY HAKUNILAN KOULU 6(14) Mittauskohta Mittapiste nro. anturinro T ( C) RH (%) Abs (g/m 3 ) Tila 0054 sisäilma h2 16,7 39,6 5,6 V17 h1 21,5 90,3 17,0 Tila 0053 sisäilma h2 16,7 39,6 5,6 V18 h14 19,3 96,5 16,0 Metallityö sisäilma V19 h0 18,2 95,7 14,9 Tila 0018 sisäilma h10 22,2 28,5 5,6 V20 h3 20,5 85,4 15,2 V21 h11 20,9 64,4 11,7 Tila 0016 sisäilma h10 22,3 28,5 5,6 V22 h12 22,4 70,0 13,9 Tila 0002 sisäilma h4 20,5 20,2 3,6 V24 h1 20,3 75,9 13,3 Kuva 1. Teknisen työn luokassa ollut viiltomittauskohta V19. Porareikämittaukset Porareikämittaukset tehtiin kahteen tilaan, joissa pinta- ja viiltomittausten perusteella oli selkeästi kohollaan olevia kosteuksia. Tiloihin tehtiin ns. profiilimittauspisteet, joissa mitattiin rakenteen suhteellinen kosteus betonilaatan yli. Porareikämittapisteet tehtiin korkeimman rakenteen pintaosan kosteuden alueelle ja toinen samaan tilaan vertailuksi oletettuun kuivempaan kohtaan. Porareikämittapisteet tehtiin tiloihin 0054 (kuntosalin pukuhuone) ja 0067 (venäjänkielisten opetustila), joissa ensimmäisessä lattianpäällysteenä oli vanha muovimatto ja toisessa vinyylilaatta. Tällöin saatiin myös vertailut pintaosien kosteuksille molemmille lattianpäällystetyypeille. Porareikämittaustulokset on esitetty taulukossa 2 ja mittauskohdat on esitetty liitteessä 4. Esimerkki porareikämittapisteestä on kuvassa 2. K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

7 HUMI-GROUP OY HAKUNILAN KOULU 7(14) Taulukko 2. Hakunilan koulun maanvastaisista lattioista tehtyjen rakennekosteusmittausten suhteellisen (RH) ja lämpötilan (T) mittaustulokset Sisäilman olosuhteet mitattiin lukemienottohetkellä mittapisteen läheisyydessä. Ilman vesihöyrynsisältö Abs. (g/m 3 ) on laskettu mitattujen suhteellisen kosteuden ja lämpötilan perusteella. Mittapiste Mittaussyvyys mittausreikä Abs. nro. anturinro T ( C) RH (%) (g/m 3 ) Tila 0054 sisäilma h14 21,2 21,8 4,0 PR1 (V17) 1 cm ,4 82,2 15,4 4 cm 43 21,2 88,9 16,5 15 cm (hiekka) ,5 99,3 15,7 PR2 1 cm ,8 74,9 13,6 4 cm 92 20,7 79,0 14,2 15 cm (hiekka) ,6 96,9 15,4 Tila 0067 sisäilma h14 18,4 26,4 4,2 PR3 (V4) 1 cm ,7 56,4 9,0 4 cm ,2 60,3 9,9 15 cm (hiekka) 82 15,7 99,7 13,4 PR4 (V3) 2 cm ,3 96,1 13,4 6 cm (valujen rajakohta) ,0 97,9 12,6 13 cm (reunavahvistus) ,1 97,5 12,6 Kuva 2. Porareikämittapiste PR4 tilassa Mittapäät ovat asennettuina mittausputkiin vesihöyryntiiviisti. Yläosassa näkyvä seinä on ulkoseinä ja oikealla alkuperäinen ulkoseinä, jonka takana on nyt varastotilaa. Porareikämittapiste oli tilan ulkonurkassa. Nyt tilan päätyseinän taakse oli kuitenkin rakennettu varastotilaa. Kohdassa betonilaatan paksuus oli noin 5 cm, jonka alla oli todennäköisesti laatan reunavahvistus. Valujen rajakohdassa betoni ei ollut tiivistynyt kunnolla ja siinä oli hieman irtonaista kiviainesta. Kohdassa ei saatu varmaa havaintoa betonilaatan alla olevasta muovikalvosta. Muissa porareikämittauskohdissa yhdestä betonilaatan läpi poratusta Ø 16 mm reiästä tarkasteltuna rakenne oli suunnitelmien mukainen, ainoastaan betonilaatan paksuudessa oli pientä vaihtelua. K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

8 HUMI-GROUP OY HAKUNILAN KOULU 8(14) Muut havainnot Maanvastaisissa alapohjissa havaittiin monin paikoin halkeamia pilarilinjoilla, ja paikoin alapohja oli myös painunut hieman. Halkeamien kohdalla vinyylilaatoissa oli jonkin verran vaurioita, laatat olivat joko liikkuneet tai haljenneet (kuva 3). Mikäli laatat olivat haljenneet, osoittaa se niiden olleen hyvin kiinni alustassaan. Vinyylilaattojen alueella pintakosteuslukemat olivat hieman muuta aluetta alhaisempia kohdissa, joissa laatat olivat haljenneet ja halkeama oli auki. Mikäli laatat olivat pysyneet kiinni alustassaan halkeaman yli, pintakosteuslukemat olivat hieman muuta aluetta korkeammat. Muovimattoalueilla lattianpäällyste oli ehjä myös halkeaman kohdalta. Kuva 3. Esimerkki maanvastaisen lattian halkeamasta, jonka kohdalla vinyylilaatoista osa oli revennyt ja osa liikkunut. Halkeamat sijaitsivat pilarilinjalla tai sen läheisyydessä. Talon varaston 0033 kahden porrasaskelman kohdalla seinässä ja lattiassa oli reilu halkeama ja porrasaskelma oli haljennut, halkeaman läheisyydestä maalatulta betonipinnalta tuli korkeita pintakosteuslukemia. Venäjänkielisen opetustilan takana sijainneen jälkeenpäin tehdyn varaston sisäpihan puoleisen ulkoseinän edessä oli jonkin verran kuolleita muurahaisia, ja seinän edessä oli korkeita pintakosteuslukemia. Lattia oli maalattua betonia ja seinässä on lämmöneriste asennettu sisäpuolelle, alkaen noin 15 cm lattiasta. Wc:ssä 0047 on kouluisännän mukaan aina keväisin paljon muurahaisia. Kuntosalin pukuhuoneessa tilassa 0054 mittapisteen V17 läheisyydessä muovimattojen sauma oli auki pieneltä matkalta (kuva 4). K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

9 HUMI-GROUP OY HAKUNILAN KOULU 9(14) Kuva 4. Kuntosalin pukuhuoneessa mittapisteen V17 läheisyydessä muovimattosauma oli auki pieneltä matkalta. Viiltomittauksia tehtäessä havaittiin lattianpäällysteiden olevan kohtuullisesti kiinni alustassaan. Yleensä normaalin pintakosteuslukeman alueelta tehdyissä viiltomittauskohdissa lattianpäällyste oli hieman paremmin kiinni alustassaan kuin kohollaan olevien kosteuksien mittauskohdissa. Paljaalla betonipinnalla olleen valokuvauslaboratorion 0042 ulkoseinustalla oli näkyvissä lattian ja seinän/ pilarin liittymäkohta (kuva 5). Rajakohdassa on ollut selkeä rako, joka on valettu umpeen laastilla. Laasti oli tarkastellulta alueelta halkeillut. Lisäksi lattiassa oli useita todennäköisesti vanhoja kosteusmittausreikiä, joita ei ollut tiivistetty. Tilassa oli havaittavissa maakellarimainen haju. Kuva 5. Valokuvauslaboratorion lattian ja seinän/ pilarin rajakohdassa ollut rako on valettu täyteen laastilla, joka on halkeillut. Uudemman muovimaton alueella luokassa 1093 mattonosto seinälle oli revennyt (kuva 6), todennäköisesti repeäminen on aiheutunut esim. tuolin osumisesta kohtaan. Kohdasta voi vesivahingon tai runsaan pesuvedenkäytön (mm. lattian vahaus) yhteydessä päästä vettä muovimaton alle aiheuttaen paikallisen kosteusvaurion. K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

10 HUMI-GROUP OY HAKUNILAN KOULU 10(14) Kuva 6. Luokan 1093 takaosassa muovimattonoston taite oli revennyt paikallisesti. Etapin opetustilan 0029 wc:ssä oli voimakas viemärinhaju, jonka syytä eivät aiemmin asiaa selvittäneet ole löytäneet. 4. TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Mittaustarkkuustarkastelu: Viiltomittauskohdissa maton alapuoliset lämpötilat olivat varsin lähellä mittaushetkellä vallinneita sisäilman lämpötiloja lattian rajassa. Tällöin viiltomittausmenetelmällä mitattuihin suhteellisiin kosteuksiin ei kohdistunut merkittäviä lämpötiloista aiheutuvia mittavirheitä. Porareikämittapisteillä sisäilman ja betonin väliset lämpötilaerot olivat enintään 2 C. Syvemmällä rakenteessa lämpötilaero ei vaikuta yhtä voimakkaasti kuin pintaosissa, ja lämmöneristeen alapuolella vallitsevat lämpötilat ovat talviaikaan lähes poikkeuksetta sisäilmaa alhaisemmat. Syvemmältä mitattaessa rakenteen ja sisäilman välisen lämpötilaeron vaikutus mitattuihin suhteellisiin kosteuksiin on vähäisempi. Tällöin porareikämenetelmällä mitattuihin rakenteiden suhteellisiin kosteuksiin ei kohdistunut merkittäviä lämpötiloista aiheutuvia mittavirheitä. Mittausten ajankohtana tilat olivat normaalissa käytössä, joten rakenteet olivat vuodenaikaan nähden normaaleissa olosuhteissa ja lämpötilassa. Tulosten tarkastelu: Kohteessa olleilla muovimatto- ja vinyylilaattapäällysteillä viiltomittauksissa mitattujen suhteellisten kosteuksien olisi suositeltavaa olla alle 85 %. Muutoin on riski, että päällysteet, liimat ja tasoitteet saattavat vaurioitua. Vaikka päällysteet oletettavasti pääosin uusitaan, ilmoittavat nyt mitatut kosteusarvot kohtuullisella tarkkuudella vastaavan uuden päällysteen alle tasapainottuvan kosteuspitoisuuden, olettaen, että kosteusrasitus pysyy jatkossakin samalla tasolla. Pohjakerros Tilan 0067 viiltomittauskohdissa V1, V2 ja V3 tulokset noudattelivat pintakosteudenilmaisimella mitattuja tuloksia. Kohdassa V3 kosteudet olivat selkeästi kohollaan kaikilla mittausmenetelmillä. Kohta on vanhassa ulkonurkassa, johon suunnitelmien mukaan ulkopuolinen lämmöneriste päättyy. Lisäksi kohdassa oli todennäköisesti paikattu pilarin ympärillä olleita halkeamia, ja lattia oli KIINTEISTÖN ELINKAAREN HALLINTA K UN TOAR V I OT J A - TU TK IM UK SE T K O R J AUS- J A R AK E NN E S UUN N I TTE L U L AAD UN H AL L I N TA R AK E N N UTT AM IN EN

11 HUMI-GROUP OY HAKUNILAN KOULU 11(14) todennäköisesti painunut hieman. Rakennuksen vanhan ulkonurkan kohdassa havaitun betonin huonon tiiveyden vuoksi lattialaatta oli hieman ohuempi ja sen alle saattaa päästä imeytymään kosteutta paremmin kuin tiiviiseen betoniin. Ulkoseinän edestä mitattu lattianpäällysteen alapuolinen kosteus oli hieman korkeampi kuin keskilattialta, mutta mittaushetkellä se ei ollut päällystemateriaalille suositeltua suhteellista kosteutta korkeampi (V2). Keittokomerossa 0026 oli paikallisesti korkeita kosteuksia kohdassa, jonka läheisyydessä on vesipiste ja astianpesukone. Kohdassa on saattanut olla vesivahinko, mutta myös putkivuodon mahdollisuus tulee selvittää. Mikäli kohdassa on tehty muutoksia lattiassa tai sen alla kulkeviin putki- ja viemärilinjoihin, saattaa ylimääräinen kosteus olla peräisin muutostyön ajalta. Mahdollisten uusien viemäröintien jäljiltä saattaa olla myös epätiiveyskohtia lattian alapuolisessa muovikalvossa, jolloin kosteus saattaa päästä nousemaan kapillaarisesti betonilaattaan ja päällysteen alle. Kotitalousluokassa 0023 mitattiin hieman kohonneita kosteuksia lattian keskialueella ja pistemäisesti kolmen uunin edustalla. Päällysteen alla keskilattialla suhteellinen kosteus ei ylittänyt suositusta. Uunien edustan kohonneiden kosteuksien pistemäisyyden perusteella kyseessä ei todennäköisesti ole rakennekosteus, vaan jokin muu pintakosteudenilmaisimeen vaikuttava tekijä. Etappiluokasta 0029 takaulkonurkasta ja sisäänkäynnin vasemmalla puolella olleiden putkien läheisyydestä mitattiin pieneltä alueelta kohonneita kosteuksia. Putkien ympäristössä lattia on uusittu putkivaurion korjaamisen vuoksi. Takanurkassa rakenteisiin on syntynyt mahdollisesti halkeama pilarin liittymään muihin rakenteisiin, josta kosteutta pääsee hieman myös aivan lattian nurkkaan (mittauskohta V6). Puutyöluokan alueella pintakosteuskartoituksessa havaittiin korkeampia lukemia ulko-oven edessä. Viiltomittauksilla mittapisteillä V7 ja V8 ei mitattu liian korkeita suhteellisia kosteuksia. Ulko-oven edessä (V8) on sadevesikaivo, ja kosteutta on voinut tulla myös päältäpäin, esimerkiksi ovien ollessa auki. Lattiassa on todella tiivis kumipäällyste, joka on asennettu kouluisännän kertoman mukaan noin 7 vuotta sitten. Lattiarakennetta ei saatujen tietojen mukaan ole muutettu alkuperäisestä. Kuntosalin 0061 ulkonurkasta (V16) mitattiin päällysteen alta korkea hyvin suhteellinen kosteus. Kohdassa rakenteen lämpötila oli kuitenkin selkeästi alhaisempi, jolloin ilman vesihöyryn sisältö (Abs.) ei kohonnut erityisen korkeaksi. RH% oli kuitenkin kohollaan, todennäköisesti rakennuksen ulkonurkassa on tapahtunut rakenteiden liikkumista ja kosteutta pääsee imeytymään aivan lattian nurkka-alueelle halkeamien kautta. Kuntosalin pukuhuoneessa 0054 keskilattialta mitattiin kohollaan olevia kosteuksia ja alueella muovimatto oli irti alustastaan. Korkeammat kosteudet johtuvat todennäköisesti mittauskohdan (V17, PR1) läheisyydessä auki olleesta muovimaton saumakohdasta maton alle päässeestä vedestä. Kuntosalin käytävällä 0053 seinän vierestä (V18) mitatut korkeat kosteudet johtuvat todennäköisesti seinän toisella puolella olleesta aiemmasta pesualtaan viemärin vuodosta. Pesualtaan viemärin läheisyydestä oli uusittu pieni pala muovimattoa, joka kuitenkin oli samaa vanhaa muovimattoa kuin muualla wc:ssä. Viemärin lattialäpiviennin tiiveys on syytä tarkastaa. Metallityöluokassa oli päällysteen alla korkeita kosteuksia lähellä lattiakaivoa (V19), johon tulee pesualtaan viemäriputki lattiarakenteessa. Kohonneita pintakosteuslukemia oli viemäriputken linjalla, ja korkeimmillaan ne olivat lattiakaivon läheisyydessä. Lattiakaivon läheisyydessä kumilaatan alla oli varsin korkea kosteus, 96RH%. Viiltomittauskohdassa lattianpäällyste oli kuitenkin hyvin kiinni alustassaan. Vastaava pesualtaalta lattiakaivoon tuleva viemäriputki oli kuumakäsittelytilassa K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

12 HUMI-GROUP OY HAKUNILAN KOULU 12(14) Käytävältä 0018 tehtiin kosteusmittaus päällysteen alta korkeimman pintakosteuslukeman alueelta ja lähialueelle vertailumittaus pintakosteuskartoituksen perusteella oletetulle kuivemmalle alueelle. Viiltomittauskohdassa V20 suhteellinen kosteus oli päällysteelle korkeimmillaan suositellulla tasolla 85 %. Vertailumittauksen tulos oli selkeästi alhaisempi. Viiltomittauskohdan V20 läheisyydessä on aiemmin ollut vesipiste, joten ero selittynee aiemman käytön aikaisella kosteusrasituksella. 1. kerros Käytävällä 1059 mitattiin viiltomittauskohdassa V9 hieman kohollaan olevia pintakosteuslukemia. Seinän toisella puolella on tila, jossa oli aiemmin ollut vesivahinko ja sinne oli vaihdettu muovimatto rakenteen kuivatuksen jälkeen. Todennäköisesti nurkan kautta on päässyt hieman kosteutta myös käytävän puolelle. Päällysteen alta mitattu suhteellinen kosteus ei kuitenkaan ylittänyt suositusta. Ruokailutilan 1091 läheisyydessä wc-ryhmän päässä on aiemmin ollut vesipiste, joka on poistettu. Vanhan vesipisteen läheisyydestä mitattiin korkeampia pintakosteuslukemia, mutta päällysteen (V10) alla RH% oli hyvin alhainen. Todennäköisesti kohdassa on aiemmin ollut vesivahinko, jonka myötä rakenteen pintaan tulleiden suolojen vuoksi pintakosteuslukema oli kohollaan. Luokassa 1095 aivan käytävän seinän edessä (V11) oli paikallisesti korkeita kosteuksia, vertailumittauskohdassa (V12) kosteudet olivat normaalit. Korkein kosteus ei todennäköisesti ole aiheutunut maaperän kosteudesta. Johtopäätökset: Maanvastaisissa tutkituissa tiloissa havaittiin paikallisia korkeita kosteuksia rakenteiden pintaosissa ja betonilaatassa. Laajempia korkeamman kosteuden tai kosteusvaurioituneita alueita ei nyt tehdyissä tutkimuksissa havaittu. Lattian betonilaatan alla oleva muovikalvo toimii siis riittävän hyvänä kapillaarikatkona lähes kaikkialla ja käytetyt pintamateriaalit toimivat sen ansiosta kosteusteknisesti hyvin maaperästä nousevan kosteuden suhteen. Havaitut paikalliset kosteusvauriot tai korkeamman kosteuden alueet olivat tutkimusten perusteella pääosin väliseinien vierustoilla, rakennuksen ulkonurkissa ja vesipisteiden läheisyydessä. Tällöin kosteammat kohdat ovat aiheutuneet päältäpäin tulleesta vedestä, rakenteiden liikkumisesta aiheutuneista epätiiviimmistä kohdista rakenteissa tai läpivientien epätiiveydestä. Vesivahinkojen seurauksena lattioille päässyt vesi pääsee lattianpäällysteen alle yleensä reunaalueilta ja kynnyksiltä. Paikalliset alustastaan irronneet muovimattoalueet läpivientien läheisyydessä johtuvat todennäköisesti muovimattojen vanhentumisesta johtuneesta kutistumisesta, jolloin tiivistykset ja saumat usein pettävät. Laajempia kosteampia alueita tämän vuoksi ei kuitenkaan havaittu. Rakenteiden liikkuminen on aiheuttanut jonkin verran tiiveyden pettämistä, jolloin erityisesti ulkonurkkien alueella on riskinä kosteuden pääseminen tehokkaammin sisäosien rakenteisiin. Lisäksi halkeamien kautta voi tulla ilmavuotoa alapohjasta sisäilmaan. K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

13 HUMI-GROUP OY HAKUNILAN KOULU 13(14) 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Viimeistään peruskorjauksen yhteydessä tulee havaitut puutteet korjata ja nyt havaitut kostuneet alueet kuivattaa ennen uusien lattianpäällysteiden asentamista. Riittävästä rakenteen kuivumisesta ja siitä, että se ei enää pääse kostumaan, tulee varmistua luotettavin suhteellisen kosteuden mittauksin. Varmuuden maksimoimiseksi kaikilla niillä alueilla, joissa nykyisten päällysteiden alla on yli 80 RH% kosteuspitoisuus, tulee panostaa erityisesti betonin pintaosien hyvään puhdistamiseen ennen uutta tasoitusta ja päällystystä. Edellä mainittua alhaisempaa tavoitekosteutta, 80 RH%, rakenteen paksuuden mukaisella mittaussyvyydellä ennen uusien päällysteiden asennusta on syytä käyttää vanhan betonin alhaisemmasta alkalipitoisuudesta ja mahdollisista vanhojen vaurioituneiden päällysteiden jäämistä johtuen. Lisäksi ennen päällystystä betonin pintaosissa ja viimeisissä tasoituksissa suhteellisen kosteuden tulee olla alle 75 %, jotta liiman kosteus pystyy varmuudella imeytymään alustaan. Yllä mainittujen raja-arvojen saavuttaminen vaatii hyvää korjaustyön aikaista kosteudenhallintaa ja kuivumisolosuhteiden luomista työmaalle. Tähän liittyy oleellisena osana korjaustyössä mahdollisesti kostuvien kohtien varma kuivattaminen ennen päällystystä. Maanvastaisten lattioiden halkeamat tulee paikata, jotta uuden ehjän lattianpäällysteen alle ei pääse muodostumaan haitallisen korkeata kosteutta halkeamasta mahdollisesti tapahtuvasta ehjää betonia voimakkaammasta maaperästä tulevasta kosteusvirrasta johtuen. Mikäli alapohjan muovikalvo joudutaan rikkomaan esimerkiksi uusien putkivetojen kohdista, tulee varmistua siitä, että maaperän kosteus ei jatkossakaan pääse kerääntymään tiiviin lattianpäällysteen alle. Alapohjarakenteisiin kohdistuvien korjaustoimenpiteiden yhteydessä tulee aina huomioida, että rakenteisiin ei jää ilmavuotoreittejä, joita pitkin esimerkiksi maaperän normaalit epäpuhtaudet voisivat jatkossa kulkeutua huonetiloihin. Tiivistykset tulee tehdä ennen pintojen viimeistelyä, jolloin se on yleensä helpointa ja varminta. Mahdolliset tarvittavat tiivistykset tulee suunnitella siten, että ilmatiiviys toteutuu pitkäikäisesti. Lisäksi kohdissa, joissa on riski esim. maaperän kosteuden nousuun seinärakenteisiin, tulee huomioida tiivistyksen mahdolliset vaikutukset koko yksityiskohdan kosteustekniseen toimintaan. Kosteusteknisiltä ominaisuuksiltaan nykyisen kaltaiset pintamateriaalit toimivat hyvin maaperän kosteuden suhteen muutamia erityiskohtia lukuun ottamatta, joissa rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta on ensin parannettava. Kosteiden tilojen osalla suositellaan lattian pintamateriaaliksi asennettavan nykyaikainen vedeneristysjärjestelmä ja keraaminen laatoitus. Helsingissä Humi-Group Oy Marko Leskinen Gsm: K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

14 HUMI-GROUP OY HAKUNILAN KOULU 14(14) LIITTEET LIITE 1: LIITE 2: LIITE 3: LIITE 4: LIITE 5: LIITE 6: Lattianpäällysteen alapuolisen suhteellisen kosteuden (RH) mittaus viiltomittausmenetelmällä Betonin suhteellisen kosteuden (RH) mittaus porareikämenetelmällä Pintakosteuskartoituksen tulokset Viilto- ja porareikämittapisteet Humi-Group Oy:n mittapäiden kalibrointijärjestelmä Käytettyjen mittapäiden kalibrointipäivämäärät K I I N T E I S T Ö N E L I N K A A R E N H A L L I N T A KUNTOARVIOT JA -TUTKIM UKSET KORJAUS- JA RAKENNESUUNNITTELU LAADUNHALLINTA RAKENNUTTAM INEN

15 Raportti LIITE 1 SUHTEELLISEN KOSTEUDEN (RH) MITTAUS LATTIAPINNOITTEEN ALTA NS. VIILTOMITTAUKSELLA 1. Lattiapinnoitteeseen tehdään viilto halutulle kohdalle. 2. Lattiapinnoite irrotetaan mittapään vaatimalta matkalta alustastaan. 3. Lattiapinnoitetta kohotetaan asentamalla viiltoon korkeudeltaan 5 15 mm korotuspalat (esimerkiksi kumitulppa tai naula). 4. Viiltoon asennetaan joko Vaisala Oy:n valmistama 4 mm HMP42 tai 12 mm HMP44 kosteus- ja lämpötilamittapää. 5. Tehty viilto sekä viillon ja mittapään rajapinta tiivistetään Mal kitillä siten, että tehty viilto on täysin vesihöyryntiivis. 6. Mittapään annetaan tasaantua päällysteen alla vallitseviin olosuhteisiin vähintään 15 minuuttia. 7. RH ja lämpötila (T) luetaan HMI41 näyttölaitteella ja arvot kirjataan ylös mittapäänumeroineen. 8. Mikäli käytetään HMP44 kosteus- ja lämpötilamittapäitä kirjatut RH arvot korjataan kunkin anturin yksilöllisillä kalibrointikorjauskertoimilla. HMP42 mittapäät säädetään kalibroinnin yhteydessä kohdalleen, joten luettuihin arvoihin ei tule kalibrointikorjauksia. HMP42 kosteus- ja lämpötilamittapää Lattiapinnoite Korotuspala Tiivistys (Mal kitillä) Kaikki Humi-Group Oy:n mittapäät kalibroidaan vähintään 2 kk välein Vaisala Oy:n valmistamalla HMK13B kalibrointilaitteella. Laitteen suolaliuoskammioiden referenssikosteuspitoisuudet mitataan Vaisala Oy:n valmistamilla Vaisala Oy:n mittanormaalilaboratoriossa kuhunkin kosteuspitoisuuteen säädetyllä (75 %RH ja 97 %RH) HMP233 lämpötila- kosteuslähettimellä. Referenssilähettimien oikeellisuutta seurataan Vaisala Oy:n valmistamalla HMK15 kosteuskalibraattorilla, jossa tarkistuskosteuspitoisuudet aikaansaadaan Finas akreditoitujen suolaliuosten avulla. Vaativissa mittauksissa ainakin osa mittapäistä tarkistuskalibroidaan mittauksen jälkeen mittapäiden kalibrointitason pysyvyyden varmistamiseksi. Mittalaitevalmistajan ilmoittama HMP44 ja HMP42 mittapään mittaustarkkuus +20 C lämpötilassa on ± 2 %RH (0 90 %RH) ja ± 3 %RH ( %RH). Lämpötilan mittaustarkkuus on ±0,5 C. Säännöllisellä kalibroinnilla päästään selvästi parempaan mittaustarkkuuteen. HUMI-GROUP OY Halsuantie Helsinki Puh Fax etunimi.sukunimi@vahanen.com Kotipaikka Helsinki Y-tunnus

16 Raportti LIITE 2 BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN (RH) MITTAUS PORAREIÄSTÄ 1. Rakenteeseen porataan iskuporakoneella 16 mm reikä mittaussyvyydelle. 2. Reikä puhdistetaan porauspölystä imuroimalla käyttäen suutinta, joka mahtuu reikään. 3. Reikään asennetaan sivuiltaan tiivis mittausputki, joka ulottuu reiän pohjaan saakka. ( 16 mm sähköputki tai Vaisalan 19266HM asennusputki) 4. Mittausputken ja betonin rajapinta tiivistetään Mal-kitillä. 5. Mittausputki imuroidaan puhtaaksi. 6. Mittausputken pää tiivistetään Mal-kitillä. 7. Tarvittaessa mittausputki suojataan Vaisalan 19268HM asennussuojalla tai muulla tavalla. 8. Reiän annetaan tasaantua tiivistettynä vähintään 3 vrk. 9. Mittaus suoritetaan Vaisala Oy:n valmistamalla HM44 kosteusmittauslaitteistolla. Lämpötilakosteusmittapää HMP44 asennetaan mittausputkeen siten, että putken pään tiivistys avataan mittapään putkeen laittamisen ajaksi. Tämän jälkeen putken pää tiivistetään kitillä mittapään johtoon. Mittapään annetaan tasaantua mittausputkessa vähintään 1 tunti ennen lukemien ottamista. Vaihtoehtoisesti mittapää asennetaan mittausputkeen jo porauksen yhteydessä, jolloin mittapään tasaantumisaika reiässä on vähintään 3 vuorokautta. 10. RH ja lämpötila (T) luetaan HMI41 näyttölaitteella ja arvot kirjataan ylös mittapäänumeroineen. 11. Arvot korjataan kunkin anturin yksilöllisillä kalibrointikorjauskertoimilla. Poraus Puhdistus Tiivistys Mittaus Kaikki Humi-Group Oy:n mittapäät kalibroidaan vähintään 2 kk välein Vaisala Oy:n valmistamalla HMK13B kalibrointilaitteella. Laitteen suolaliuoskammioiden referenssikosteuspitoisuudet mitataan Vaisala Oy:n valmistamilla Vaisala Oy:n mittanormaalilaboratoriossa kuhunkin kosteuspitoisuuteen säädetyllä (75 %RH ja 97 %RH) HMP233 lämpötila- kosteuslähettimellä. Referenssilähettimien oikeellisuutta seurataan Vaisala Oy:n valmistamalla HMK15 kosteuskalibraattorilla, jossa tarkistuskosteuspitoisuudet aikaansaadaan Finas akreditoitujen suolaliuosten avulla. Vaativissa mittauksissa ainakin osa mittapäistä tarkistuskalibroidaan mittauksen jälkeen mittapäiden kalibrointitason pysyvyyden varmistamiseksi. Mittalaitevalmistajan ilmoittama HMP44 mittapään mittaustarkkuus +20 C lämpötilassa on ± 2 %RH (0 90 %RH) ja ± 3 %RH ( %RH). Lämpötilan mittaustarkkuus on ± 0,5 C. Säännöllisellä kalibroinnilla päästään selvästi parempaan mittaustarkkuuteen. INSINÖÖRITOIMISTO MIKKO VAHANEN OY Halsuantie Helsinki Puh Fax etunimi.sukunimi@vahanen.com Kotipaikka Helsinki Y-tunnus

17 Raportti LIITE 3 s. 1 (2) POHJAKERROS Sinisellä on merkitty alueet, joissa pintakosteuskartoituksen perusteella oli hieman kohonneita pintakosteuslukemia. Punaisella on merkitty alueet, joissa pintakosteuskartoituksen perusteella oli selkeästi kohonneita pintakosteuslukemia. uusi varastotila INSINÖÖRITOIMISTO MIKKO VAHANEN OY Halsuantie Helsinki Puh Fax etunimi.sukunimi@vahanen.com Kotipaikka Helsinki Y-tunnus

18 Raportti LIITE 3 s. 2 (2) 1. KERROS Sinisellä on merkitty alueet, joissa pintakosteuskartoituksen perusteella oli hieman kohonneita pintakosteuslukemia. Punaisella on merkitty alueet, joissa pintakosteuskartoituksen perusteella oli selkeästi kohonneita pintakosteuslukemia. INSINÖÖRITOIMISTO MIKKO VAHANEN OY Halsuantie Helsinki Puh Fax etunimi.sukunimi@vahanen.com Kotipaikka Helsinki Y-tunnus

19 Raportti LIITE 4 s. 1 (2) POHJAKERROS Mittapisteiden etäisyydet pystyrakenteista on esitetty senttimetreinä 5 cm tarkkuudella. V18 V19 PR V24 10 V uusi väliseinä 5 V3+ PR4 V V1+ PR3 240 uusi varastotila 200 V17+ PR V16 V15 väliseinä purettu 10 V2 20 V V V V5 V V4 V INSINÖÖRITOIMISTO MIKKO VAHANEN OY Halsuantie Helsinki Puh Fax etunimi.sukunimi@vahanen.com Kotipaikka Helsinki Y-tunnus

20 Raportti LIITE 4 s. 2 (2) 1. KERROS 140 Mittapisteiden etäisyydet pystyrakenteista on esitetty senttimetreinä 5 cm tarkkuudella. 325 V12 V V V V V9 25 INSINÖÖRITOIMISTO MIKKO VAHANEN OY Halsuantie Helsinki Puh Fax etunimi.sukunimi@vahanen.com Kotipaikka Helsinki Y-tunnus

21 Raportti LIITE 5 HUMI-GROUP OY:N KALIBROINTIJÄRJESTELMÄ HMP233 HMP233 HMK13B HMK15 Kaikki Humi-Group Oy:n mittapäät kalibroidaan vähintään 2 kk välein Vaisala Oy:n valmistamalla HMK13B kalibrointilaitteella. Laitteen suolaliuoskammioiden referenssikosteuspitoisuudet mitataan Vaisala Oy:n valmistamilla Vaisala Oy:n mittanormaalilaboratoriossa kuhunkin kosteuspitoisuuteen säädetyillä (75 %RH ja 97 %RH) HMP233 lämpötila- kosteuslähettimillä. Referenssilähettimien oikeellisuutta seurataan Vaisala Oy:n valmistamalla HMK15 kosteuskalibraattorilla, jossa tarkistuskosteuspitoisuudet aikaansaadaan sertifioitujen suolaliuosten avulla. Tämänhetkiset sertifikaattien numerot ovat K008-P01834, K008-Q00094 ja K008-P Vaativissa mittauksissa ainakin osa mittapäistä tarkistuskalibroidaan mittauksen jälkeen mittapäiden kalibrointitason pysyvyyden varmistamiseksi. Mittalaitevalmistajan ilmoittama HMP44 mittapään mittaustarkkuus +20 C lämpötilassa on ± 2 %RH (0 90 %RH) ja ± 3 %RH ( %RH). Lämpötilan mittaustarkkuus on ± 0,5 C. Säännöllisellä kalibroinnilla päästään selvästi parempaan mittaustarkkuuteen. HUMI-GROUP OY Halsuantie Helsinki Puh Fax etunimi.sukunimi@vahanen.com Kotipaikka Helsinki Y-tunnus

22 Raportti LIITE 6 KALIBROINTIPÄIVÄMÄÄRÄT Mittauksissa käytettyjen Vaisala Oy:n valmistamien kosteus- ja lämpötilamittapäiden (HMP42 ja/tai HMP44) kalibrointipäivämäärät Mittapään Mittapään Mittapään Kalibroitu Kalibroitu numero numero numero h h h h h h h h h h h Kalibroitu Kaikki Humi-Group Oy:n mittapäät kalibroidaan Vaisala Oy:n valmistamalla HMK13B kalibrointilaitteella. Laitteen suolaliuoskammioiden referenssikosteuspitoisuudet mitataan Vaisala Oy:n valmistamilla Vaisala Oy:n mittanormaalilaboratoriossa kuhunkin kosteus-pitoisuuteen säädetyillä (75 %RH ja 97 %RH) HMP233 lämpötila- kosteuslähettimillä. Referenssilähettimien oikeellisuutta seurataan Vaisala Oy:n valmistamalla HMK15 kosteuskalibraattorilla, jossa tarkistuskosteuspitoisuudet aikaansaadaan sertifioitujen suolaliuosten avulla. Tämänhetkiset sertifikaattien numerot ovat K008- P01834, K008-Q00094 ja K008-P Vaativissa mittauksissa ainakin osa mittapäistä tarkistuskalibroidaan mittauksen jälkeen mittapäiden kalibrointitason pysyvyyden varmistamiseksi. Mittalaitevalmistajan ilmoittama HMP44 mittapään mittaustarkkuus +20 C lämpötilassa on ± 2 %RH (0 90 %RH) ja ± 3 %RH ( %RH). Lämpötilan mittaustarkkuus on ± 0,5 C. Säännöllisellä kalibroinnilla päästään selvästi parempaan mittaustarkkuuteen.