MATKAILUN ALUETALOUDELLISET... Pekka Kauppila

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAILUN ALUETALOUDELLISET... Pekka Kauppila"

Transkriptio

1 1

2 Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut Tutkimuksia 3/2001 MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET: pohjoismaisen mallin matkailijatutkimukset Kuusamon kaupunki Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut Oulangantie 1, Kuusamo Tilaukset: ISBN ISSN Kuusamo 2001 RAKENNERAHASTOT 2

3 ESIPUHE... 4 JOHDANTO... 5 Tutkimuksen käsitteet, tarkoitus ja rakenne... 5 Matkailun aluetaloudelliset tutkimukset Suomessa... 9 MATKAILIJATUTKIMUSTEN ONGELMAT JA RATKAISUT Havaittuja ongelmia Menetelmäproblematiikka Aineistoproblematiikka Maksuttomat yöpymiset ja päiväkävijät MATKAILIJATUTKIMUSTEN TULOKSET Välitön matkailutulo menoluokittain Välitön matkailutulo matkailijaryhmittäin Matkailijaryhmien väliset menot Matkailijaryhmien sisäiset menot Vuodenaikaisvaihtelut Henkilöverotulot MALLI MENETELMIEN SOVELTAMISESTA SUUNNITTELUSSA Tapaustarkastelu Kuusamo Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaamisesta YHTEENVETO KIRJALLISUUS

4 ESIPUHE Kuusamoon on perustettu Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut -yksikkö. Se toimii Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston ja muiden organisaatioiden sekä Koillismaan elinkeinoelämän ja Kuusamon kaupungin yhdyssiteenä. Yksikön tehtävänä on harjoittaa yhteistyökumppaneiden kanssa koulutus- ja tutkimustoimintaa. Tutkimuksen osalta tavoitteena on tuottaa elinkeinoelämän ja julkisyhteisöjen kehittämistä tukevaa tietoa. Tiedon levittämistä varten on luotu Naturpolis-julkaisusarja. Tässä kirjoituksessa käydään läpi Suomessa julkaistuja, pohjoismaisella mallilla tehtyjä alueellisia matkailijatutkimuksia. Työlle asetetaan kolme tavoitetta. Ensiksi se on käsikirja pohjoismaisen mallin menomenetelmän soveltamiseen. Toiseksi tutkimus tuo tietoa matkailijoiden rahankäytön alueellisista piirteistä ja yleisistä lainalaisuuksista. Kolmanneksi kirjoituksessa esitetään malli meno- ja tulomenetelmän soveltamisesta käytännön suunnittelussa. Viimeksi mainittuja tietoja tarvitaan esimerkiksi matkailun alueellisten strategioiden laatimisessa sekä matkailuhankkeiden ja -investointien tuotosten ennakoinnissa ja arvioinnissa. Tämä koskee sekä julkista että yksityistä sektoria. Tutkimuksen on tehnyt FL, joka toimii Oulun yliopiston ja Naturpolis Kuusamon koulutus- ja kehittämispalveluiden tutkimusasiamiehenä matkailu ja aluekehitys-painoalalla. Työtä ovat rahoittaneet Euroopan unioni (ESR), Pohjois- Pohjanmaan liitto, Kuusamon kaupunki ja Oulun yliopisto. Kiitän työn valmistumiseen edesauttaneita tahoja ja henkilöitä. Lisäksi toivon, että tutkimus on osaltaan viemässä eteenpäin Kuusamon ja koko Koillismaan matkailuelinkeinoa. Tutkimusasiamies 4

5 JOHDANTO Tutkimuksen käsitteet, tarkoitus ja rakenne Matkailu on ilmiö, jolle on ominaista sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset kohdealueelle. Ne jaetaan yleensä kolmeen ryhmään: ympäristölliset, sosiokulttuuriset ja taloudelliset. Nykyään matkailua käytetään usein alueellisen kehittämisen välineenä, ja siksi eri aluetasoilla korostetaan matkailun myönteisiä talousvaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi alueiden matkailutulot, -työpaikat ja matkailun kerrannaisvaikutukset (ks. esim. Murphy 1985; Mathieson & Wall 1987; Vuoristo 1998). Matkailun avulla aluetalouteen ja sen kiertokulkuun saadaan uutta, alueen ulkopuolista rahaa (kuva 1). Matkailijat kuluttavat kohdealueella rahaa erilaisiin tavaroihin ja palveluihin, kuten majoitus-, ravitsemis-, liikenne- ja ohjelmapalveluihin sekä vähittäiskauppoihin ja huoltamoihin. Heidän ostaessa suoraan näitä tavaroita ja palveluita yrityksistä syntyy välittömiä vaikutuksia. Välilliset vaikutukset ilmenevät silloin, kun välitöntä matkailutuloa saavat yritykset hankkivat tavaroita ja palveluita toimittajayrityksistä. Toimittajayrityksiä ovat esimerkiksi leipomot, pesulat ja meijerit. Nämä hankintaketjut voivat olla pituudeltaan useita kierroksia ulottuen aina alkutuotantoon asti. Matkailun ansiosta työllistyneiden ostaessa tavaroita ja palveluita syntyy indusoituja eli johdettuja vaikutuksia. Kaikki edellä mainitut vaikutukset koskevat matkailutuloja ja -työpaikkoja sekä työpaikoista kertyviä palkkatulo- ja verotulovaikutuksia. Välilliset ja johdetut vaikutukset muodostavat kerrannaisvaikutukset. Matkailun kokonaisvaikutukset taas sisältävät välittömät, välilliset ja johdetut vaikutukset. Osa välittömistä, välillisistä ja johdetuista vaikutuksista suuntautuu alueelta ulos, jolloin puhutaan vuodoista aluetaloudesta. Ne ilmenevät työntekijöiden ostojen ja palkkojen myötä ja vähentävät siten myös alueen verotuloja. Samoin osa yritysten tavaroiden ja palveluiden ostoista suuntautuu alueen ulkopuolelle, mikä merkitsee tuloinjektion pienenemistä ostoketjun edetessä. 5

6 Kuva 1. Matkailijoiden rahankäyttö ja aluetaloudelliset vaikutukset (muokattu ja täydennetty Rinne 1999: kuva 1). 6

7 Suomessa matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia on tutkittu lähinnä pohjoismaisella mallilla, joka on esitelty yksityiskohtaisesti Matkailun edistämiskeskuksen (1983) julkaisussa. Malli on niin sanottu ex post-vaikutusanalyysimalli. Siinä matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten kuvaamisen ja arvioinnin kautta edetään kyseessä olevan alueen matkailun taloudellisen merkityksen hahmottamiseen (Jyvälä 1981: 10). Malli jakautuu tulo- ja menomenetelmään. Tulomenetelmässä taloudellisia vaikutuksia tutkitaan yrityskyselyn yritysten saaman matkailutulon ja menomenetelmässä matkailijakyselyn matkailijoiden kuluttaman matkailumenon avulla. Tulomenetel-mätutkimus tuo tietoa alueen matkailun välittömistä, välillisistä ja johdetuista tulo-, työllisyys-, palkkatulo- ja verotulovaikutuksista, kun menomenetelmätutkimus puolestaan keskittyy vain välittömiin tulovaikutuksiin. Vuoriston ja Arajärven (1990: 173) mielestä Suomessa tarvitaan lisää systemaattista tutkimusta, jotta voidaan muodostaa kuva matkailun taloudellisista vaikutuksista eri aluetasoilla luvun alusta on kulunut 10 vuotta, ja maassamme on julkaistu myös viimeisen vuosikymmenen aikana lukuisia taloustutkimuksia eri tyyppisiltä matkailualueilta. Lisäksi esimerkiksi Kuusamosta on saatavissa seurantatutkimuksia aina 1970-luvun alusta 2000-luvulle (ks. Säkkinen 1971; Jyvälä 1981; Kauppila 1989; Malinen 1989; Södervall 1993; Hätälä & Kauppila 1999; Kauppila 1999a; Kauppila & Ervasti 2001; Rämet & Kauppila 2001). Vuoriston (1993: 35) mukaan vanhan teeman, tässä tapauksessa alueellisten matkailutaloustutkimusten, toistaminen huolellisesti samalla metodilla kartuttaa ja täsmentää tietoa laajasta kokonaisuudesta. Tulokset ovat siten osa yleistä teorianmuodostusprosessia. Samalla "kloonatut" tutkimukset välittävät metodiin kohdistuvaa kritiikkiä. Edellisiin ajatuksiin viitaten työlle asetetaan kolme tavoitetta: 1) tunnistetaan pohjoismaisen mallin matkailijatutkimusten ongelmakohdat ja haetaan niihin ratkaisumalleja, 2) analysoidaan pohjoismaisen mallin matkailijatutkimusten keskeisiä tuloksia matkailijoiden rahankäytön alueellisista piirteistä ja yleisistä lainalaisuuksista sekä 3) esitetään malli meno- ja tulomenetelmän käytöstä suunnittelussa. 7

8 Tässä kirjoituksessa keskitytään menomenetelmätutkimuksiin, sillä aikaisemmin on ilmestynyt yhteenveto Suomessa tehdyistä tulomenetelmätutkimuksista (ks. Kauppila 1999a). Ensimmäisen tavoitteen mukaisia tuloksia tarvitaan, kun suunnitellaan matkailijatutkimuksia ja niiden toteuttamista: kysymyksessä on menomenetelmän soveltamisen käsikirja. Toisena tavoitteena on tuottaa tietoa yksittäisten tapaustutkimusten kautta matkailijoiden rahankäytön alueellisista piirteistä ja yleisistä lainalaisuuksista. Näkökulma on siten induktiivinen. Kolmas tavoite koskee erityisesti Kuusamoa. Esitettävä malli on tarkoitettu paikallistason työkaluksi. Kahden viimeisen tavoitteen tietoja tarvitaan matkailuelinkeinon suunnittelussa ja kehittämisessä päätöksenteon tueksi, esimerkiksi alueellisissa matkailustrategioissa ja -suunnitelmissa. Samoin julkinen (esim. maakuntien liitot, TE-keskukset, ympäristökeskukset, kunnat) ja yksityinen sektori vaativat taloudellisia analyysejä matkailuprojektien, kehittämishankkeiden ja matkailuinvestointien tuotosten ennakoinnissa ja arvioinnissa. Valtioneuvoston periaatepäätös (2001) 1 Suomen matkailupoliittisista linjauksista korostaa matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia mittaavien arviointi- ja analysointimallien kehittämistä. Tutkimus pyrkii osaltaan vastaamaan myös tähän haasteeseen. Työ etenee siten, että seuraavaksi käydään läpi matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimustraditiota ja Suomessa julkaistuja aikaisempia tutkimuksia (kuva 2). Tämän jälkeen tuodaan esille matkailijatutkimusten menetelmään liittyvää problematiikkaa ja esitetään havaittuihin ongelmakohtiin ratkaisumalleja. Sitten siirrytään matkailijoiden rahankäytön analysointiin alueellisesta näkökulmasta. Seuraavaksi esitetään malli meno- ja tulomenetelmän soveltamisesta suunnittelussa. Lopussa on yhteenveto- ja pohdintajakso. Tutkimusaineisto on luonteeltaan sekundaarinen, koska työssä tukeudutaan aikaisempien tutkimusten tuloksiin. Tarkastelussa painotetaan paikallistason (kuntataso) näkökulmaa. 8

9 Kuva 2. Tutkimuksen rakenne. Matkailun aluetaloudelliset tutkimukset Suomessa Nykyään Suomessa matkailuun osana alueellista kehittämistä kohdennetaan huomattava määrä julkista rahaa. Esimerkiksi vuonna 1999 julkinen sektori (ministeriöt, maakuntien liitot, TE-keskukset, ympäristökeskukset ja kunnat) käytti matkailun operatiiviseen toimintaan 1,0 miljardia markkaa ja matkailullisesti merkittävään alueelliseen palvelutarjontaan 1,3 miljardia markkaa (Talonen ym. 2000). Valtiontalouden tarkastusvirasto onkin todennut julkisen sektorin (kunnat, valtio) matkailun kehittämiseen suunnatun tuen olevan mittavaa, mutta tehotonta (ks. Sälli 2000). Myös Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (2001) 1 nostetaan esille julkisen tuen mahdollisimman tehokas käyttö. Osa maamme matkailun kehittämiseen suunnatusta julkisesta tuesta ohjautuu Itäja Pohjois-Suomeen Euroopan unionin tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden kautta. Koko maassa ohjelmakaudella toteutettujen matkailuhankkeiden saama julkinen rahoitus oli noin 1,3 miljardia markkaa (Talonen ym. 2000). Euroopan unionin aluepolitiikka perustuu ohjelmalliseen omaehtoiseen alueelliseen kehittämiseen, 9

10 ja siihen sisältyy olennaisena osana tehtyjen toimenpiteiden talousvaikutusten ennakointi ja arviointi (ks. Keränen 2001). Monitahoisen matkailuilmiön tapauksessa tämä edellyttää tarkoituksenmukaista menetelmää aluetaloudellisten vaikutusten analysointiin. Pohjoismaissa matkailun taloudellisten vaikutusten mittaamisen pioneerityöt julkaistiin Ruotsissa 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa, kun tutkittiin Bohusin lääniä (Frimodig 1959) ja Kiirunaa (Eriksson & Wikström 1961). Suomessa ensimmäiset aluetaloudelliset tutkimukset tehtiin 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa, jolloin ilmestyivät Hangon (Falenius ym. 1963), Saimaan (Auvinen 1965), Kuusamon (Säkkinen 1971) ja Virolahden (Vuoristo 1974) matkailututkimukset. Menetelmällisesti alkuaikojen tutkimukset vaativat vielä kuitenkin kehittämistyötä. Esimerkiksi Kuusamossa välittömät vaikutukset laskettiin vuorokautta ja vuotta kohti matkailijaryhmittäin ja näiden ryhmien kulutus menoluokittain eli toimialoittain. Sen sijaan matkailun kerrannaisvaikutukset arvioitiin aikaisempien ruotsalaisten tutkimusten perusteella. Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaamiseen kehitettiin 1970-luvun lopulla aikaisemmin mainittu pohjoismainen malli. Suomessa menetelmän testauspaikkakuntia olivat Kuusamo (Jyvälä 1981) ja Jyväskylä (Holopainen 1981). Mallia testattiin Suomen lisäksi Ruotsin Falunissa, Norjan Bergenissä ja Tanskan Bornholmissa (Vuoristo & Arajärvi 1990: 156). Samoihin aikoihin selvitettiin pääkaupunkiseudun (Jonninen 1981) matkailun taloudellisia vaikutuksia matkailijakyselyn avulla. Vuoristo ja Arajärvi (1990: 154) toteavatkin, että ennen vuotta 1980 matkailun aluetaloudelliset tutkimukset keskittyivät välittömän matkailutulon määrittämiseen joko tulo- tai menomenetelmällä tai molemmilla sekä kokonaisvaikutusten arviointiin, johon sisältyivät myös kerrannaisvaikutukset. Kyseisen ajankohdan jälkeen taloustutkimuksissa on tukeuduttu pohjoismaisen mallin tulo- ja menomenetelmään ja uuteen tekniikkaan kerrannaisvaikutusten määrittämiseksi yritystutkimuksen kautta luku onkin nimetty Suomen matkailumaantieteellisessä tutkimustraditiossa pohjoismaisen mallin aikakaudeksi (Kauppila 1993) luvulta lähtien pohjoismaista menetelmää on sovellettu paikalliselle ja alueelliselle tasolle. Alueellisella tasolla tarkoitetaan yhtä kuntaa suurempaa hallinnollista alueyksikköä, kuten seutukuntaa, maakuntaa tai lääniä, kun paikallistaso käsittää yhden kunnan. Paikallistasolla on tutkittu Imatran (Tykkyläinen 1984), Lahden (Lah- 10

11 den kauppakamari 1985), Lappeenrannan (Ryynänen 1986), Hailuodon (Jurvakainen 1986; Möttönen 1986), Joensuun (Ikonen 1987), Nilsiän (Heiskanen 1988), Lohjan (Vuoristo & Arajärvi 1988), Kuusamon (Kauppila 1989; Kauppila & Malinen 1989; Malinen 1989), Virtojen (Pitkänen 1990), Kolarin (Naalisvaara 1991; Rantakokko 1991), Espoon (Vuoristo & Paajanen 1991), Oulun (Havas 1993) ja Kuhmon (Rinne 1999) matkailun taloudellisia vaikutuksia. Esimerkkejä alueellisen tason tutkimuksista ovat Häme (Kanta-Hämeen seutukaavaliitto 1984), Kymenlaakso (Kymenlaakson seutukaavaliitto 1985) ja Lappi (Jyvälä 1988). Menetelmää on käytetty jopa matkailukeskustasolla, sillä tutkimuskohteina ovat olleet Kalajoen Hiekkasärkät (Kemi & Mäkinen 1995) ja Saariselän matkailukeskus (Saarinen ym. 1996). Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus on julkaissut taloudellisia vaikutuksia koskevia tutkimuksia paikalliselta, alueelliselta ja kansalliselta tasolta. Paikallistasolla on tutkittu Savonlinnaa (Sairanen 1988a), Kerimäkeä (Sairanen 1988b), Punkaharjua (Sairanen 1988c), Vaasaa (Kettunen 1990; Kemppainen 1993; Matkailun koulutusja tutkimuskeskus 1997), Kuusamoa (Södervall 1993) ja Kuopiota (Piirainen & Ruuskanen 1997). Alueelliselta tasolta tutkimuksia on julkaistu Ylä-Savosta (Suvanto 1991), Kuusiokuntien alueelta (Kemppainen 1991), Lapista (Tekoniemi- Selkälä & Södervall 1992) ja Etelä-Päijänteeltä (Auranen & Santala 1997). Samassa julkaisussa on esitetty paikallistasolla Tampereen ja alueellisella tasolla Pirkanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset (Etelä-Suomen matkailun kehitys 1999). Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus on selvittänyt myös kansallisella tasolla koko Suomen (Aira & Kauppi 1994; Auranen & Hämäläinen 1997) matkailun taloudellisia vaikutuksia. Edellä mainittu koulutus- ja tutkimuskeskus on kehittänyt menetelmän matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaamiseen, mutta malliin liittyviä toiminta- ja toteutusperiaatteita ei ole tuotu julki. Esimerkiksi Kuusamon (Södervall 1993) tutkimus perustuu pohjoismaiseen malliin, mutta siinä on käytetty hyväksi sekä MEK:in että Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskuksen aikaisempia tutkimuksia matkailijoiden rahankäytöstä. Näin oletetaan, että Kuusamossa vierailevien matkailijoiden rahankäyttö ei poikkea keskimääräisistä kulutustottumuksista. Viime aikoina matkailun taloudellisia vaikutuksia on mitattu Kainuussa (Piirala 11

12 1997a). On esitelty niin sanottu Kainuun malli, jossa on pyritty standardoimaan pohjoismainen menetelmä. Kainuun mallia on edelleenkehitetty ja täsmennetty Koillismaan (Hätälä & Kauppila 1999) ja Kuusamon (Kauppila 1999a) tutkimuksissa. Edellä mainituissa tutkimuksissa on luotu niin sanottu Koillismaan malli, ja sen avulla päivitetään Kuusamon matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset vuosittain tiettyjen oletusarvojen mukaan. Esimerkiksi Inarin (Alakiuttu & Juntheikki 1999; Kauppila 1999b) tutkimuksissa on sovellettu Koillismaalla kehitettyä metodia. Ensimmäiset mallin mukaiset päivitykset Kuusamon matkailun taloudellisista vaikutuksista ovat vuosilta 1998 (Kauppila 1999c) ja 1999 (Kauppila & Ervasti 2001). Uusin menomenetelmätutkimus koskee Kuusamoa (Rämet & Kauppila 2001). Siinä pääpaino on empiirisessä lähestymisessä, sillä tutkimuksessa on selvitetty tilastollisin testauksin taustamuuttujien vaikutusta matkailijoiden rahankäyttöön. Tavoitteen mukaisesti työssä määritellään vain matkailijakohtainen vuorokautinen rahankäyttö matkailijaryhmittäin, ei alueen välitöntä matkailutuloa vuositasolla. Edellä mainittujen tutkimusten lisäksi on mitattu myös Turun (Airola 1985; Lankola 1992) matkailun taloudellisia vaikutuksia. Menetelmä on kuitenkin panos tuotosanalyysi eikä pohjoismainen metodi. Näin ollen näitä tuloksia ei voida suoraan verrata tulomenetelmän osalta Suomessa tehtyihin muihin tutkimuksiin. Matkailun taloudellisten vaikutusten määrittäminen pohjoismaisella mallilla ei ole yksiselitteistä eikä yksinkertaista. Lähes jokaisessa tutkimuksessa on kritisoitu metodia. Teoreettisessa mielessä Suomessa matkailun taloudellisia vaikutuksia ovat tutkineet erityisesti Vuoristo ja Arajärvi (1990), Eriksson (1992), Paajanen (1993abc, 1994, 1995) ja Kauppila (1999a). Vuoristo ja Arajärvi (1990) ovat julkaisseet pohjoismaisen mallin metodologisia ongelmia käsittelevän artikkelin. Eriksson (1992) on nostanut esille erityisesti tulomenetelmäproblematiikan ja suosittaa panos tuotos-mallin soveltamista aluetaloudellisten vaikutusten mittaamiseen. Paajanen (1993bc) on puolestaan verrannut pohjoismaisen mallin ja Ruotsin matkailun edistämiskeskuksen kehittämän matkailutaloudellisen mallin (TuristEkonomiska Modell, TEM) periaatteita. Hän on myös luonut mallin matkailuilmiön vuorovaikutuksesta (kysyntä-tarjonta) ja siihen vaikuttavista determinanteista 12

13 (Paajanen 1994, 1995). Kauppila (1999a) on taas keskittynyt tulomenetelmän problematiikkaan ja ratkaisumalleihin. Kaikkia Suomessa julkaistuja aluetaloudellisia tutkimuksia ei voida verrata keskenään matkailijatutkimusten osalta. Tämä johtuu siitä, että osassa tutkimuksissa on sovellettu vain tulomenetelmää tai niistä ei ole saatavissa tarvittavia yksityiskohtaisia tietoja. Tulomenetelmään on tukeuduttu valtakunnan tason (Aira & Kauppi 1994; Auranen & Hämäläinen 1997), Kainuun (Piirala 1997a), Koillismaan (Hätälä & Kauppila 1999), Kuusamon (Södervall 1993; Kauppila 1999a), Inarin (Alakiuttu & Juntheikki 1999; Kauppila 1999b) ja Saariselän (Saarinen ym. 1996) tutkimuksissa. Kalajoen (Kemi & Mäkinen 1995) tapauksessa tulomenetelmä koskee vain Kalajoen Hiekkasärkkiä, mutta menomenetelmän välitön matkailutulo käsittää koko kunnan. Lisäksi muutamista menomenetelmätutkimuksista, kuten Nilsiän (Heiskanen 1988) ja Vaasan (Kettunen 1990), puuttuu alueelta kerätty empiirinen matkailija-aineisto. Edellä mainituissa tapauksissa on sovellettu aikaisempien tutkimusten tuloksia. Toinen syy on yksityiskohtaisten tietojen puuttuminen. Tämä koskee lähinnä Lapin (Jyvälä 1988; Tekoniemi-Selkälä & Södervall 1992), Etelä-Päijänteen (Auranen & Santala 1997), Kainuun (Piirala 1997ab), Tampereen/Pirkanmaan (Etelä-Suomen matkailun kehitys 1999), pääkaupunkiseudun (Jonninen 1981), Nilsiän (Heiskanen 1988) ja Oulun (Havas 1993) tutkimuksia. Kaikissa näissä tutkimuksissa ei ole pyrittykään soveltamaan menomenetelmää kokonaisuudessaan. Lisäksi on muutama erikoistapaus. Kuhmon (Rinne 1999) tutkimuksessa on keskitytty luontomatkailijoiden rahankäyttöön ja majoitusmuotoihin, mikä vaikeuttaa vertailutietojen poimintaa. Matkailijoiden rahankäytön viimeisenä tarkastelukohtana on verotulojen muodostuminen toimialoittain. Kolarissa (Naalisvaara 1991; Rantakokko 1991) tulo- ja menomenetelmän toimialaluokitusten poikkeavuudet ovat ongelmallisia henkilöverotulojen kertymisen analysoinnissa. 13

14 MATKAILIJATUTKIMUSTEN ONGELMAT JA RATKAISUT Tutkimuksen ensimmäinen tavoite on selvittää pohjoismaisen mallin matkailijatutkimusten soveltamiseen liittyvää problematiikkaa ja esittää havaittuihin ongelmiin ratkaisumalleja. Mallin käytännön soveltamisessa kohdataan useita ongelmakohtia, ja tämän vuoksi tutkimusten keskinäinen vertailtavuus on tulkinnanvaraista. Vertailtavuuden parantaminen edellyttää yhtenäisten menetelmällisten ratkaisujen hakemista, mikä taas edesauttaa matkailijoiden rahankäytön alueellisten piirteiden ja yleisten lainalaisuuksien tunnistamista. Vuoriston ja Arajärven (1990: 170) mukaan tutkimusten heikko vertailtavuus johtuu siitä, että mallia voidaan soveltaa erilaisilla tavoitetasoilla. Toiseksi mallin soveltamiskeinot ja saavutettu tarkkuus vaihtelevat suuresti jopa sellaisten tutkimusten välillä, jotka on toteutettu yhtenäisellä tavoitetasolla. Tavoitetason erilaisuus voi näkyä esimerkiksi menoluokkien eli toimialojen, matkailijaryhmien sekä taloudellisten vaikutusten tasojen määrissä. Tasoilla tarkoitetaan aineistojen keräämiseen ja tulovaikutusten laajuuteen liittyviä tarkastelunäkökulmia. Havaittuja ongelmia Ennen kuin siirrytään ongelmakohtiin ja niiden ratkaisuihin, on syytä esitellä menomenetelmä (kuva 3). Aluksi täytyy määritellä menetelmän rajaukset, jotka koskevat tarkasteltavaa aluetta, keskeistä käsitteistöä ja matkailun kvantifiointia. Nämä elementit rajaavat matkailun tutkimuksen vaatimuksia vastaavaksi mitattavaksi kokonaisuudeksi. Tämän jälkeen kartoitetaan matkailijoiden rahankäyttöä matkailijaotoksen avulla menoluokittain ja matkailijaryhmittäin (mk/hlö/vrk). Vuorokautiset matkailijamenot yleistetään koko matkailijajoukkoon siten, että ne kerrotaan yöpyjien kohdalla yöpymisvuorokausilla ja päiväkävijöiden tapauksessa kokonaismäärällä. Lopputuloksena saadaan menomenetelmällä mitattu alueen välitön matkailutulo (MEK 1983). Välittömiä työllisyys-, palkkatulo- ja verotulo- sekä välillisiä ja johdettuja tulo-, työllisyys-, palkkatulo- ja verovaikutuksia ei voida selvittää menomenetelmän avulla, vaan tämä edellyttää tulomenetelmän soveltamista. Myös kunnallistaloudellisen nettotuloksen laskeminen tapahtuu tulomenetelmän kautta. 14

15 - - Kuva 3. Alueen välittömän matkailutulon muodostuminen pohjoismaisen mallin menomenetelmällä (mukaillen MEK 1983). Pohjoismaista mallia on arvosteltu voimakkaasti. Yleisiä kritiikin kohteita ovat olleet muun muassa tutkimusten alhainen luotettavuustaso, empiirisen aineiston ylikorostuneisuus, tutkimuksen riippuvuus useasta sidosryhmästä, tilastoviiveet, tutkimusten heikko vertailtavuus ja luokitteluun liittyvät ongelmat (Vuoristo & Arajärvi 1990; Paajanen 1993abc, 1994, 1995). Eriksson (1992) puolestaan nostaa esille empiiristä aineistoa, kuntien matkailumenoja ja verotulovaikutuksia koskevan problematiikan. Menomenetelmään kohdistuvasta kritiikistä Vuoristo ja Arajärvi (1990) mainitsevat matkailijoiden luokitteluun ja matkailijaryhmien tilastotietojen saatavuuteen liittyvät seikat. Erityisen ongelmallisia ovat maksuttomat yöpymiset, kuten omissa lomaasunnoissa ja sukulaisissa tai tuttavissa yöpyvät, sekä päiväkävijät. Lisäksi arvostelun kohteeksi ovat joutuneet matkailijoiden arviot omasta kulutuksestaan kohdealueella, kyselyn ajankohta, matkailijoiden viipymän vaikutus menojen luotettavuuteen, menoluokat, kyselytekniikka ja otanta. 15

16 Viime aikoina tulomenetelmän ongelmakohtiin on kiinnitetty huomiota, ja niitä on yritetty myös ratkaista (ks. Kauppila 1999a). Vaikeudet voidaan jakaa tiedonhankintaan eli aineistoihin ja menetelmän soveltamiseen. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat empiirisen aineiston hankinta, toimialakohtaiset kokonaisliikevaihtotiedot ja tilastoviiveet. Toisen muodostavat matkailija-määritelmä, toimialaluokitus, välilliset vaikutukset, indusoidut eli johdetut työpaikat ja kunnallistaloudelliset vaikutukset. Menomenetelmän ongelmat voidaan jakaa samoin kuin tulometodin kohdalla menetelmän soveltamiseen ja tiedonhankintaan. Menetelmää koskeva problematiikka kohdistuu keskeisiin käsitteisiin, kuten matkailu ja matkailija, ja menoluokkiin. Tiedonhankinta jakaantuu myös kahteen osaan: alue- ja yksilötason (matkailija) aineistoihin. Kuvan 3 jäsennyksen mukaan käsitteistö sisältää matkailija-määritelmän ja menoluokat, kun tiedonhankinta käsittää kvantifioinnin (aluetason aineistot) ja matkailijoiden menot (yksilötason aineistot). Aluerajauksessa MEK (1983) kehottaa käyttämään hallinnollista aluejakoa, ja usein tutkimusalue onkin määritelty hallinnollisten rajojen mukaan. Tämä johtuu siitä, että maamme matkailu- ja muu tilastointi perustuu pitkälti hallinnollisiin alueyksiköihin. Käytännössä esimerkiksi tulomenetelmässä tarvittavat yrityskohtaiset tilastoaineistot ovat saatavissa hallinnollisilta alueilta alkaen kuntatasolta (ks. Kauppila 1999a). Toiseksi hallinnolliset alueet ovat vastuussa oman alueensa elinkeinojen kehittämisestä, jolloin ne tarvitsevat suunnittelun ja päätöksenteon tueksi tutkimustietoa. Kolmanneksi hallinnollisilla alueilla on käytettävissään oma budjetti. Tämä mahdollistaa tilaustutkimuksen rahoittamisen. Matkailun aluetaloudelliset tutkimukset on poikkeuksetta tehty tilaustutkimuksena eri aluetasojen, erityisesti paikallistason (kuntataso), tarpeisiin. 16

17 Menetelmäproblematiikka Tutkimusten erilaiset käsitemäärittelyt ovat menomenetelmän soveltamisen keskeisin ongelma. Jokaisessa tutkimuksessa käsitteitä matkailu ja matkailija on lähes-tytty omista lähtökohdista. Matkailija-määritelmän pohjalta muodostetaan matkailijaryhmät, jotka vaihtelevat tutkimuksittain. Toisaalta myös matkailijaryhmien talousvaikutusten vertailu edellyttää matkailijoiden jakamista homogeenisiin luokkiin. Toinen ongelma koskee toimialaluokitusta. Käytännössä jokaisessa tutkimuksessa on määritelty omalla tavalla matkailijoiden menoluokat. Jotta tuloksia voidaan verrata keskenään ja siten etsiä yleisiä lainalaisuuksia, toimialaluokituksen täytyy olla yhtenäinen. Tämä koskee menomenetelmän sisäistä sekä meno- ja tulomenetelmän välistä vertailua. Matkailijaryhmien ja toimialojen lukumäärä riippuu tutkimuksen tavoitetasosta. Matkailija-käsite Vuoristo ja Arajärvi (1990: 156, 172) painottavat, että pohjoismaisessa mallissa ei määritellä olennaisia käsitteitä, kuten matkailu, matkailija ja matkailijaryhmät. Ne jätetään tapauskohtaisesti paikallisten olosuhteiden mukaan tulkittaviksi. Matkailijakäsitteen ongelmallisuutta ovatkin korostaneet muun muassa Jonninen (1981), Jyvälä (1981), Holopainen (1981), Airola (1985), Ikonen (1987), Vuoristo ja Arajärvi (1988) sekä Vuoristo ja Paajanen (1991). Matkailija-määritelmän ja -luokituksen jäsentymättömyys on suurin syy tutkimustietojen alhaiseen vertailtavuuteen. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi seurantatutkimuksia. Käsitteen laajuus määrä pitkälti myös tulokset: mitä laveammin se ymmärretään, sitä suuremmat ovat matkailun aluetaloudelliset vaikutukset tarkastelualueella. Hall ja Jenkins (1995: 5) kiinnittävät matkailussa yleisesti huomiota siihen, että matkailupolitiikan analysoinnin kannalta käsitteiden matkailu, matkailija ja matkailuelinkeino "väljyys" aiheuttaa ongelmia. Tutkimuksissa matkailija on usein määritelty alueen ulkopuoliseksi henkilöksi, joka ei ole säännöllisellä työ-, opinto-, ostos- tai muulla asiamatkalla. Säännöllinen työssäkäynti edellyttää työpaikan sijaintia tutkimusalueella. Tämä määritelmä 17

18 kattaa sekä vapaa-aikaan että työhön liittyvän matkailun. Kaikista selvityksistä ei kuitenkaan ilmene se, luokitellaanko säännöllisellä työ- ja/tai ostosmatkalla olevat henkilöt matkailijoiksi vai ei. Esimerkiksi Jyväskylässä (Holopainen 1981: 12) ja Lappeenran-nassa (Ryynänen 1986: 2) säännöllisen ostosmatkan tehneet henkilöt hyväksyttiin matkailijoiksi, mikäli he käyttivät virkistys-/matkailupalveluja matkansa aikana. Ym-päristökuntalaiset muodostavat oman problematiikkansa, erityisesti kaupunkien kohdalla. Joensuun (Ikonen 1987: 9-10) tutkimuksessa heitä ei luokiteltu matkailijoiksi, vaikka heidän vierailunsa ei olisi säännöllistä ja matkan aikana olisi käytetty matkailupalveluja. Matkailija-käsitteellä on myös aluetaso-ongelma. Jos matkailua tarkastellaan paikallistasolla (kuntataso), matkailijoiksi luokitellaan paikkakunnan ulkopuoliset henkilöt, jotka eivät ole säännöllisellä työ-, opinto-, ostos- tai muulla asiamatkalla. Siirryttä-essä paikallistasolta alueelliselle tasolle (maakuntataso) ongelman muodostaa alueen sisäinen matkailu. Edellisen määritelmän soveltamisessa tarkastelun ulkopuolelle jäisi maakunnan oma väestö, koska heidät olisi siinä luokiteltu "paikallisiksi". Maantieteellisen alueen laajeneminen merkitsee teoriassa pienempää määrää potentiaalisia matkailijoita, koska suuremmasta joukosta ihmisiä tulee "paikallisia" (ks. Wall 1997). Seuraavassa esimerkkejä lähinnä alueellisella tasolla käytetyistä matkailija-määritelmistä. Kymenlaaksossa (Kymenlaakson seutukaavaliitto 1985: liite I) matkailija oli sellainen Kymenlaakson ulkopuolella asuva henkilö, joka ei asunut, ollut työssä tai opiskellut Kymenlaakson alueella. Tässä tarkastelu kohdistuu vain alueen ulkopuolisiin henkilöihin, jolloin alueen sisäinen matkailu rajautuu kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle. Tämä ilmenee majoitus- ja ravitsemistoimialan välittömän matkailumyyntiprosentin alhaisuutena verrattuna muihin tulomenetelmätutkimuksiin: majoituksessa se jäi 26,1 prosenttiin ja ravitsemisalalla 17,5 prosenttiin (Kauppila 1999a: ). Kanta-Hämeessä (Kanta-Hämeen seutukaavaliitto 1984: 2) matkailija määriteltiin sellaiseksi Kanta-Hämeen alueella vierailevaksi henkilöksi, joka vapaa-aikanaan tai muuten ilman pakottavaa syytä matkusti Kanta-Hämeen alueella. Tässä näkökulmassa ei ilmene yksiselitteisesti se, onko alueen sisäinen matkailu mukana vai ei. Kuusiokuntien alueella (Kemppainen 1993: 6) matkailija ymmärrettiin henkilöksi, joka vapaa-aikanaan tai ammatillisista syistä matkusti tilapäisesti 18

19 kotipaikkakuntansa ulkopuolelle, muulle kuin säännölliselle työ-, opiskelu- tai ostosmatkalle. Edellisessä määrittelyssä matkailijaa ei sidota kohdealueeseen, vaan hänet luokitellaan "ulkopaikkakuntalaiseksi". Matkailija-käsite pitää ymmärtää eri aluetasoilla siten, että esimerkiksi maakunnan oma väestö voidaan luokitella matkailijaksi. Jos halutaan pitää erillään maakunnan sisäinen ja ulkoinen matkailutulo, ne pitää laskea erikseen. Kainuussa (Piirala 1997a) tulomenetelmää hyväksikäyttäen on ilmoitettu alueen sisäinen ja ulkoinen välitön matkailutulo. Tämä on teoriassa mahdollista tulomenetelmän kohdalla, mutta ei käytännössä realistista. Yrittäjät eivät pysty jakamaan matkailijoita tarkasti maakunnan sisäisiin ja ulkoisiin, koska pelkkä matkailijoiden osuuden arviointi yrityksen kokonaisliikevaihdosta on osoittautunut vaativaksi tehtäväksi. Menomenetelmän tapauksessa maakunnan sisäisen ja ulkoisen matkailutulon määrittäminen on vielä haasteellisempaa kuin tulomenetelmän kohdalla; kokonaismatkailijamäärän mittaaminen on jo sinällään ongelmallista. Tässä tutkimuksessa päädytään seuraavaan määritelmään: matkailija on henkilö, joka vapaa-aikanaan tai ammatillisista syistä matkustaa tilapäisesti kotipaikkakuntansa ulkopuolelle, muulle kuin säännölliselle työ-, opiskelu- tai ostosmatkalle. Säännöllinen työ- tai opiskelumatka edellyttää, että työ- tai opiskelupaikka sijaitsee tutkimusalueella. Säännöllinen ostosmatka taas tarkoittaa päivittäin tapahtuvia ostoskäyntejä. Tämä katsantokanta ottaa huomioon eri aluetasot. Paikallis- eli kuntatasolta seuraavien aluetasojen matkailijat määritellään lähtöalueelta ei kohdealueelta katsoen. Näin meneteltynä myös alueen sisäinen matkailu tulee tarkasteluun. Hallinnollisten aluejakojen käyttöä perusteltiin jo aikaisemmin menomenetelmän esittelyn yhteydessä. Pohjoismaisessa mallissa matkailijat pyritään luokittelemaan mahdollisimman homogeenisiin matkailijaryhmiin palveluiden kysyntä- ja kulutustottumusten mukaan. Ryhmittely perustuu matkailijoiden majoitusmuotoon. Mikäli tutkimuksissa tyydytään alhaiseen tavoitetasoon, luokittelu tehdään yöpymisten perusteella alueilla, joissa on käytettävissä majoitustilastoja. Muiden matkailijaryhmien määrät arvioidaan. Korkeamman tavoitetason tapauksessa toteutetaan erillistutkimuksia esimerkiksi sukulaisten tai tuttavien luona yöpymisistä ja päiväkävijöistä. Jos tarkastelussa 19

20 on vain yksi matkailijaryhmä, pyritään korkeaan tavoitetasoon täsmällisyydessä ja luotettavuudessa. Mikäli taas kausivaihtelut ovat alueella suuria, on tarkoituksenmukaista tavoitella kausittaista ryhmittelyä (MEK 1983). Taulukkoon 1 on kerätty tutkimusten matkailijaluokituksia, jotka vaihtelevat Näissä luvuissa on jo yhden luokan sisällä yhdistetty ryhmiä. Jos tavoitellaan edes jonkinlaista matkailijaryhmien vertailtavuutta, luokkien lukumäärää täytyy supistaa. Perusteina käytetään majoitusmuotoa (yöpyjät/päiväkävijät), majoitusmuodon maksullisuutta (maksuton/maksullinen) ja maksullisen majoitusmuodon laatua (hotelli/leirintäalue/muu maksullinen). Näin päädytään kuuteen matkailijaryhmään: hotelli, leirintäalue, muu maksullinen, omat loma-asunnot, sukulaiset tai tuttavat sekä päiväkävijät. Tavoitteena on yhtäältä ryhmien sisäinen homogeenisuus ja toisaalta keskinäinen heterogeenisuus. Lisäksi edellä mainitut matkailijaryhmät löytyvät lähes jokaisesta tutkimuksesta. Vertailun vuoksi esimerkiksi Vuoriston ja Arajärven (1990: taulukko 2) luokittelussa esitetään seitsemän matkailijaryhmää, jotka ovat hotelli, leirintäalue, omat loma-asunnot, sukulaiset tai tuttavat, teltta tai asuntovaunu yms. majoitus, päiväkävijät ja täyshoitolat. Toisaalta Olsson (1991) erottaa 10 matkailijaryhmää ja "pilkkoo" ne edelleen siten, että kaikkiaan muodostuu 17 matkailijakategoriaa. Tampereen/Pirkanmaan tutkimuksessa (Etelä-Suomen matkailun kehitys 1999) matkailijaluokat ovat erilaiset matkailijoiden rahankäytön (mk/hlö/vrk) ja välittömän matkailutulon tapauksessa. Taulukon 1 alueet on lyhennetty niiden alkuperäisistä nimistä, ja ne ovat kronologisessa järjestyksessä vanhimmasta tutkimuksesta alkaen. Tätä järjestysperiaatetta noudatetaan myös myöhemmissä taulukoissa ja kuvissa. Lyhenteet ja nimet ovat seuraavat: Ku=Kuusamo, Jy=Jyväskylä, Im=Imatra, K-H=Kanta-Häme, Ky=Kymenlaakso, Tu=Turku, Ha=Hailuoto, Lah=Lahti, Lpr=Lappeenranta, Lap=Lappi, Jo=Joensuu, Ni=Nilsiä, Sa=Savonlinna, Ke=Kerimäki, Lo=Lohja, Pu=Punkaharju, Ou=Oulu, Va=Vaasa, Vi=Virrat, Y-S=Ylä-Savo, Es=Espoo, Ko=Kolari, Kuk=Kuusiokunnat, Ka=Kalajoki, E-P=Etelä-Päijänne, Kuo=Kuopio ja Kuh=Kuhmo. Matkailijaryhmät on muodostettu kokonaismenotietojen mukaan. 20

21 Taulukko 1. Suomessa menomenetelmällä tehtyjen tutkimusten matkailijaryhmät ja niiden lukumäärä (muokattu ja täydennetty Vuoristo & Arajärvi 1990: taulukko 2). Matkailija- Alue ryhmä Ku Jy Ku Im K-H Ky Tu Ha Lah Lpr Lap Jo Ni Sa Ke Lo Pu Hotelli - liike X X (3) X (1) X (4) X X X X (8) - vapaa-aika X X (3) X (1) X (4) X X X X (8) - yhteensä X X (1) X (8) X X (1) X (8) X X (1) X Kesähotelli X X X (10) X (11) X X (11) X (10) Matkustajakoti X X (7) X Matk./retk.maja X X X X X X Leir./as. vaunual. - mökki X (14) - teltta X (15) - as.vaunu/-auto - yhteensä X X X X X X (5) X X X X X X Lomakylä X X (6) X (12) X Lomamökki - oma X X X X X X X X X - vuokrattu X X X (9) X X X (16) - yrit./yhteisö - yhteensä X X Suk./tuttavat X X X X X X X X X X X X X X X X X Päiväkävijät - tod. päiväkävijät X X X - läpikulkijat X X - yhteensä X X X X X X X X X X X X X X Luonto X (2) X Maatila/täyshoit. X Täyshoit./kotimaj. X Yks./asunt./tilap. X X Muut Muu Muu Lukumäärä

22 Taulukko 1. Suomessa menomenetelmällä tehtyjen tutkimusten matkailijaryhmät ja niiden lukumäärä (muokattu ja täydennetty Vuoristo & Arajärvi 1990: taulukko 2). Matkailija- Alue ryhmä Ku Ou Va Vi Y-S Es Ko Kuk Tu Va Ka E-P Kuo Va Kuh Ku Hotelli - liike X X X (8) - vapaa-aika X X X (8) - yhteensä X (17) X X (8) X (22) X X X X X (1) X X (26) X (1) Kesähotelli Matkustajakoti Matk./retk.maja X X X (18) X (19) X (19) X (19) Leir./as. vaunual. - mökki X X - teltta X X - as.vaunu/-auto X X (20) X - yhteensä X X X X X (23) X X X X X X Lomakylä X X Lomamökki - oma X X X X X X X X X X X X X - vuokrattu X X X (21) X X (21) X X (21) X X - yrit./yhteisö X - yhteensä X Suk./tuttavat X X X X X X X X X X X X X X X X Päiväkävijät - tod. päiväkävijät X X - läpikulkijat X X - yhteensä X X X X X X X X X X X X X X Luonto X X X Maatila/täyshoit. Täyshoit./kotimaj. X (24) Yks./asunt./tilap. Muut Vene Muu Muu Vene Muu Lukumäärä

23 1) Sisältää myös motellit. 2) Sisältää myös asuntovaunut. 3) Sisältää myös kesähotellit. 4) Sisältää myös motellit ja kesähotellit. 5) Sisältää myös veneessä yöpyjät. 6) Sisältää myös maatilat ja täyshoitolat. 7) Sisältää myös retkeilymajat. 8) Käytetään nimeä rekisteröity majoitusliike/maksulliset majoituskohteet/majoitusliikkeet. 9) Sisältää myös yhteisön majat. 10) Sisältää myös retkeilymajat. 11) Sisältää myös retkeilymajat ja matkustajakodit. 12) Sisältää myös vuokratut loma-asunnot. 13) Sisältää myös retkeilymajat. 14) Sisältää myös lomakylän mökkimajoituksen. 15) Sisältää myös lomakylän teltta- sekä leirintäalueen ja lomakylän asuntovaunumajoituksen. 16) Sisältää myös maatilamajoituksen. 17) Sisältää myös motellit ja matkustajakodit. 18) Sisältää myös kesähotellit ja matkustajakodit. 19) Sisältää myös motellit. 20) Sisältää myös telttailijat. 21) Sisältää myös maatilamajoituksen. 22) Sisältää myös motellit ja retkeilymajat. 23) Sisältää myös luonnon. 24) Pelkästään kotimajoitus. 25) Sisältää myös leirintäalueet. 26) Käytetään nimeä kaupunkimajoitus. 23

24 Ensiksi matkailijat luokitellaan majoitusmuodon mukaan. Yöpyjät viettävät kohdealueella vähintään yhden yön, mutta päiväkävijät eivät nimensä mukaisesti yövy tutkimusalueella. Joissakin tutkimuksissa heidät on jaettu todellisiin päiväkävijöihin ja läpikulkijoihin. Läpikulkijat eroavat todellisista päiväkävijöistä siinä, että läpikulkijoille tutkimusalue ei ole matkan kohde, ainoastaan välietappi. He pysähtyvät esimerkiksi vain tankkaamaan huoltoasemalla, kun päiväkävijöille tarkastelualue on matkan kohde. Päiväkävijät ovat edustettuina kaikissa tutkimuksissa, mutta heiltä ei välttämättä edellytetä matkailupalveluiden käyttöä. Esimerkkinä edellisestä ovat ostosmatkailijat. Toiseksi yöpyjät jaetaan majoituksen maksullisuuden mukaan. Maksuttoman majoituksen ensimmäinen ryhmä koostuu omissa lomamökeissä/-asunnoissa yöpyvistä ulkopaikkakuntalaisista. Yritysten ja yhteisöjen loma-asunnot voidaan sisällyttää tähän ryhmään, jos yöpyjät eivät maksa niiden käytöstä vuokraa. Jos taas vuokraa maksetaan, silloin on kysymys usein vuokrattavista mökeistä. Tässä tapauksessa ryhmä kuuluu muuta maksullista majoitusta käyttäviin matkailijoihin. Omista loma-asunnoista aiheutuu kuitenkin kuluja vuoden aikana, kuten lämmitys-, vesi-, viemäri- ja jätemaksuja, kiinteistöveromaksuja sekä korjaus-/rakentamiskuluja. Nämä kulut kohdistuvat koko vuoden ajalle, ja tämän vuoksi matkailijan on vaikea muistaa tai jaksottaa niitä kyselyn vastaamishetkellä. Sisäasianministeriön tiedotteen (1997) 2 mukaan mökin rakentamiseen ja korjaamiseen käytetään keskimäärin markkaa mökkikunnassa. Tietyillä matkailualueilla, erityisesti matkailukeskuksissa, loma-asunnonomistaja voi kääntyä mökkihuoltoyritysten puoleen. Nämä yritykset järjestävät puuhuoltoa sekä auraus- ja vartiointipalveluita, ja näistä palveluista aiheutuu luonnollisesti kuluja palvelun ostajalle. Lisäksi kiinteistöstä syntyy vakuutusmaksuja, jotka eivät välttämättä kohdistu mökin sijaintialueelle. Kiinteistön hankintavaiheessa aiheutuu myös ostokuluja. Niiden maantieteellinen kohdentuminen riippuu siitä, missä myyjä asuu. Omissa loma-asunnoissa yöpyjät ovat harvemmin edustettuina kaupungeissa. Sukulaisissa tai tuttavissa yöpyvät ovat toinen maksutonta majoitusta käyttävä matkailijaryhmä. Heidän luonaan yöpyminen on poikkeuksetta ilmaista majoituskulujen osalta. Kyseinen matkailijaluokka löytyy jokaisesta tutkimuksesta. 24

25 Kolmanneksi maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat jaetaan majoitusmuodon laadun mukaan. Selkeimmän ryhmän muodostavat hotelliyöpyjät. He ovat edustettuina jokaisessa tutkimuksessa. Joissakin tutkimuksissa on mahdollista erottaa hotelliyöpyjät matkan tarkoituksen (vapaa-aika/liike) mukaan. Hotellit ovat keskeisin kaupallinen majoituskohde kaupungeissa. Toinen ryhmä koostuu leirintäalueyöpyjistä. Leirintäalueet ovat kaupunkiympäristössä useimmiten ainoita varteenotettavia maksullisia yöpymispaikkoja hotellitasoisen majoituksen lisäksi. Muussa maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat ovat kolmas luokka. Tämä matkailijaryhmä on hyvin heterogeeninen, eräänlainen "kaatoluokka". Ryhmä sisältää esimerkiksi vuokrattavat loma-asunnot. Luokkaan kuuluu myös muutamia erikoisryhmiä, jotka eivät käytä maksullista majoitusta, esimerkiksi luonnossa yöpyjät. Joissakin tapauksissa luonnossa yöpyjät joutuvat maksamaan majoituksesta, kuten varaustuvissa yöpymisestä. Muissa maksullisissa majoituksissa yöpyjät on mainittu vain muutamissa maaseutukuntiin kohdistuvissa tutkimuksissa. Tutkimuksen edetessä matkailijat luokitellaan edellä esitetyn ryhmittelyn mukaan kuuteen luokkaan. Tätä voidaan pitää miniminä. Ryhmiä voi olla alunperin enemmänkin, sillä niitä on mahdollista yhdistää myöhemmin suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Kuusamon uusimmassa tutkimuksessa (Rämet & Kauppila 2001) on sovellettu edellä mainittua luokitusta siten, että alueen erikoispiirteet huomioonottaen on muodostettu kahdeksan ryhmää: hotellit yms., leirintäalueet, vuokratut lomaasunnot, muu maksullinen majoitus, maksuttomat loma-asunnot, sukulaiset tai tuttavat, luonnossa yöpyjät ja päiväkävijät. On korostettava, että majoituksen mukainen jaottelu perustuu jokaisessa tutkimuksessa viime kädessä kunkin alueen majoitustarjontaan, koska tarjonta määrää osaltaan kysyntää (Kauppila 1999d). Toimialaluokitus Toimialaongelma on mainittu useissa tutkimuksissa, joista seuraavassa keskeisiä osittain ristiriitaisiakin näkemyksiä. Vuoristo ja Arajärvi (1990: 156) painottavat, että pohjoismaisessa mallissa ei määritellä käsitettä menoluokat, vaan ne muodostetaan aina tapauskohtaisesti. 25

26 Ensiksi problematiikka koskee menoluokkien sisältöä. Ryynäsen (1986) mukaan ongelmat kohdistuvat majoitus- ja ravitsemistoimintaan, joten hän kehottaa pitämään toimialan kyselyssä yhtenä luokkana. Samoin Tykkyläisen (1984) mielestä majoitusja ravitsemistoiminnan ero meno- ja tulomenetelmän välillä johtuu matkailijoiden vaikeudesta jaotella näitä toimintoja keskenään esimerkiksi hotelliyöpymisessä. Kemppainen (1991) taas katsoo, että matkailijat pystyvät ilmoittamaan erikseen majoitus- ja ravitsemistoiminnan menot, mutta yrittäjät eivät tähän kykene. Holopaisen (1981) mielestä majoitusmenot muistetaan tarkasti, kun taas vähittäiskaupan kohdalla vaikeutena on menojen jakautuminen useaan kulutuskohteeseen. Majoitus- ja ravitsemistoimialan lisäksi ongelmallisia ovat huoltamot (vrt. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1985). Nykyään elintarvikkeita on tarjolla muun muassa huoltoasemilla ja kioskeissa, ei pelkästään vähittäiskaupoissa (Ikonen 1987). Edellistä seikkaa korostavat myös Kauppila ja Malinen (1989). Heidän mukaansa huoltoasemilla käytetään rahaa myös kahvilapalveluihin, vähittäiskauppaan yms. Luokitteluvaikeudet koskevat myös vähittäiskauppaa, johon edellisissä kappaleissa jo osin viitattiin. Kanta-Hämeen seutukaavaliiton (1984) ja Kymenlaakson seutukaavaliiton (1985) mukaan matkailijoilla on vaikeuksia erottaa toisistaan vähittäiskauppaa ja tavarataloa. Sairasenkin (1988abc) kokemuksen perusteella matkailijat eivät pysty jakamaan tavarataloista ja vähittäiskaupoista tehtäviä ostoja. Samoin Kemppaisen (1993) sekä Kauppilan ja Malisen (1989) mielestä vähittäiskaupan menoluokat tuottavat vaikeuksia. Eräs syy on se, että vähittäiskauppoihin suuntautuva kulutus jakautuu useisiin kohteisiin ja ostoja tehdään päivittäin, jolloin kaikkia menoja ei muisteta luotettavasti. Ongelma on siis kulutuksen kohdentuminen eri menoluokkiin. Esimerkiksi huoltoasemalta tehdyt ruokatavaraostot voivat olla matkailijoiden ilmoitusten mukaan joko vähittäiskaupassa tai huoltamotoiminnassa. Matkailijoiden täytyykin merkitä ostamansa tavaran tai palvelun menoluokka sen mukaan mistä he sen ostavat, ei mitä he ostavat. 26

27 Toiseksi ongelma liittyy menoluokkien lukumäärään. Alunperin MEK (1983) ehdottaa, että jos niitä on enemmän kuin kolme, matkailijoiden olisi syytä pitää kirjaa menoistaan matkan aikana. Tämä on kuitenkin käytännössä hyvin hankalaa. Jyvälän (1981) mielestä luokkien runsaus vaikeuttaa osaltaan menokohteiden unohtumista. Jurvakaisen (1985) mukaan 11 menoluokkaa on liian yksityiskohtainen, joten niitä on syytä yhdistää. Luokkien suuri määrä kuitenkin helpottaa vastaamista (vrt. Kanta-Hämeen seutukaavaliitto 1984). Kolmanneksi vaikeuden muodostavat niin sanotut pakettimatkat tai ennakolta ostetut palvelut tai palvelukokonaisuudet. MEK (1983) ehdottaa pakettimatkan tapauksessa erilaisia kyselyjä matkanjärjestäjille. Yhdessäkään tässä kirjoituksessa mainituissa matkailijatutkimuksissa ei ole kuitenkaan tehty matkanjärjestäjäkyselyjä. Tämä johtuu käytännön toteutuksen ongelmista, kuten matkanjärjestäjien tavoitettavuudesta, heidän vastaushaluttomuudestaan ja tietojen kohdistamisen vaikeudesta. On hankalaa selvittää sitä, kuinka suuri osuus pakettimatkasta lopulta kohdistuu tutkimusalueelle. Nykyään myös omatoimimatkoilla joitakin palveluita, esimerkiksi majoitus, ostetaan etukäteen. Matkailijoiden on vaikea muistaa vastaustilanteessa etukäteisostojensa määrää. Toisaalta ongelmallisia ovat kuljetukseen, kuten linjaautoon ja lentokoneeseen, liittyvät maksut. Mikä osa kuluista kohdistuu tutkimusalueelle (paikallistaso), jos kuljetusyhtiöt eivät ole paikallisia? Käsitteiden määrittämiseen sisältyvä ongelmakohta on siis tutkimusten erilainen toimialaluokitus. Tämä on todettu myös tulomenetelmän kohdalla (ks. Kauppila 1999a). MEK (1983) ehdottaa yhdeksää menoluokkaa, mutta käytännössä tutkimusten menoluokkien nimet ja lukumäärät vaihtelevat 5-16 (taulukko 2). Jotta tuloksia voidaan verrata edes suuntaa-antavasti, toimialaluokitusta pitää supistaa. Aivan kuten tulomenetelmässä (ks. Kauppila 1999a), menomenetelmän kohdalla päädytään minimissään neljään luokkaan: majoitus- ja ravitsemistoiminta, vähittäiskauppa, huoltoasemat ja muut menot. Tulevaisuudessa luokittelussa pitää pyrkiä siihen, että meno- ja tulomenetelmän tu-loksia on mahdollista verrata paremmin toisiinsa. Tämä edellyttää myös menomenetelmän kohdalla tutustumista Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (ks. TOL 1995). Tavoitteena on molempien menetelmien standardointi Tilastokeskuksen 27

28 viralliseen toimialaluokitukseen Koillismaan mallin (Hätälä & Kauppila 1999) mukaisesti. Siinä toimialat on muodostettu seuraavasti: korjaamot ja huoltamot, yleisvähittäiskauppa, muu vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne sekä virkistys- ja muut palvelut. Tarpeen vaatiessa vähittäiskauppa on mahdollista yhdistää yhdeksi luokaksi. Mikäli alueen elinkeinoelämä on vilkas, virkistys- ja muut palvelut voidaan erottaa omiksi luokikseen. Tämä on mahdollista tehdä myös siinä tapauksessa, kun aluetaso muuttuu paikallistasolta (kuntataso) alueelliselle tasolle (maakuntataso), sillä maakuntatasolla yrityksiä on yleensä lukumääräisesti enemmän kuin kuntatasolla. Muista palveluista voidaan käyttää menomenetelmän kohdalla nimeä muut menot. Luokkia on kuitenkin syytä olla alunperin mieluummin liian monta kuin liian vähän, koska kulutuskohteita on mahdollista yhdistää myöhemmin suuremmiksi toimialakokonaisuuksiksi. Kuusamon uusimmassa matkailijatutkimuksessa (Rämet & Kauppila 2001) on so-vellettu edellä mainitulla tavalla Tilastokeskuksen toimialaluokitusta. Vaikka menoluokkien nimet eivät suoraan vastaa Tilastokeskuksen luokitusta, niiden sisällöt on rakennettu Koillismaan mallia hyväksikäyttäen: korjaamot ja huoltamot, yleisvähittäiskauppa (yleisvähittäiskauppa ja kioskit), muu vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta (majoitus, ravintolat ja baarit), liikenne (taksit, paikallisliikenne ja autonvuokraus), virkistyspalvelut (järjestetyt/opastetut ohjelma- tai virkistyspalvelut, omatoiminen virkistys ja huvitus) ja muut menot. 28

29 Taulukko 2. Suomessa menomenetelmällä tehtyjen matkailijatutkimusten menoluokat ja niiden lukumäärä. Alue Menoluokka Lkm Kuusamo (68-69) Yleiset ajoneuvot, omistusautojen käyttö, ruokaostot väh.kaupoista, 9 ravintolat/baarit/kahvilat/kioskit, majoitus, matkamuistot, hygienia/terveydenhoito, huvitukset, muut menot Pääkaupunkiseutu Majoitus, ravintolat/ruokailu, huvitukset, ostokset, muut tarkoitukset/menot 5 (79) Jyväskylä (80) Majoitus, ravintolat/kahvilat, elintarv. tavarat., muut kuin elintarv. tavarat., 8 elintarv. muualta, muut tavaraostot, auton huolto/polttoaineet, muut menot Kuusamo (80) Majoitus, ravintolat, kahviot/baarit, elintarvikkeet, kioskit/matkamuistot, 7 huoltoasemat, muu rahankäyttö Imatra (83) Majoitus, ravintolat/kahvilat, elintarvikeliikkeet, huoltoasemat, muut menot 5 Kanta-Häme (83) Majoitus, ravintolat/kioskit/baarit/kahviot, elintarv. tavarat., elintarv. muualta, 8 muut ostot tavarat., tavaraostot muualta, oman auton käyttö, muut menot Kymenlaakso (84) Majoitus, ravintolat/kioskit/baarit/kahviot, elintarv. tavarat., elintarv. muualta, 8 muut ostot tavarat., ostot erik.liikkeistä, oman auton käyttö, muut menot Turku (84) Majoitus, ravintolat, grillit/baarit/kahviot, ostot tarvarat. 16 (ruoka, teks./vaatt./jalk., lasi/posl./tal.tav., muut) ostot muualta (ruoka, teks./vaatt./jalk., lasi/posl./tal.tav, muut), auton huolto/polttoaineet, muiden ajoneuvojen käyttö, virkistys/huvitus/kulttuuri, muut palvelut, muut menot Hailuoto (85) Majoitus, ravintolat/kahviot/kioskit, elintarv. väh.kaupoista, 5 muut kuin elintarv. väh.kaupoista, muu rahankäyttö Lahti (85) Majoitus, ravintolat/kahviot, tavaratalot/marketit, muu väh.kauppa, 6 huoltoasemat, muut menot Lappeenranta (85) Majoitus, ravintolat/kahvilat, elintarvikeostot, huoltoasemat, muut menot 5 Lappi (85-86) Majoitus, ravintolat, kahvilat, elintarv.liikkeet, kioskit, huoltoasemat, 7 muut menot Joensuu (86) Majoitus, ravitsemistoiminta, elintarv. ostot tavarat., muut ostot tavarat., 8 elintarv. muualta, ostot muista liikkeistä, huoltoasemat, muut menot Nilsiä (86) Majoitus, ravintolat/kahvilat, elintarvikeliikkeet, muu väh.kauppa, matkat, muu 6 Savonlinna (86) Majoitus, ravintolat/kahvilat, elintarv. väh.kaupoista, 7 muut ostot väh.kaupoista, ostot tavarat., huoltamot, muu rahankäyttö Kerimäki (87) Majoitus, ravintolat/kahvilat, elintarv. väh.kaupoista, 6 muut ostot väh.kaupoista, huoltamot, muut menot Lohja (87) Majoitus, ravitsemistoiminta, elintarv./sekatavarain väh.kauppa, ALKO, 7 huoltamot, tekstiilit, muut 29

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten asiantuntijaseminaari Rovaniemi 13.12.2011 Tutkijatohtori, FT Pekka Kauppila Oulun yliopisto Esitelmän

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN MATKAILUTALOUS VUONNA 2007. Työpapereita 1 / 2009. Pekka Kauppila

KUUSAMON KAUPUNGIN MATKAILUTALOUS VUONNA 2007. Työpapereita 1 / 2009. Pekka Kauppila KUUSAMON KAUPUNGIN MATKAILUTALOUS VUONNA 2007 Työpapereita 1 / 2009 Pekka Kauppila 2 Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut Työpapereita 1 / 2009 KUUSAMON KAUPUNGIN MATKAILUTALOUS VUONNA 2007

Lisätiedot

Sotkamon kunnan matkailutalous vuonna 2007

Sotkamon kunnan matkailutalous vuonna 2007 University of Oulu Research and Development Centre of Kajaani (REDEC) Regional Development Oulun yliopisto Kajaanin kehittämiskeskus Aluekehitys Pekka Kauppila Sotkamon kunnan matkailutalous vuonna 2007

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista

Lisätiedot

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Filosofian tohtori Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo Johdanto Matkailu-määritelmä Kalastusmatkailu ja matkailukalastus

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Osa I. Matkailijoiden päivittäinen rahankäyttö Noora Tahvanainen Raija Komppula Eero Vatanen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2.

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulu

Kajaanin ammattikorkeakoulu Pekka Kauppila Koillis-Suomen matkailutalous: kuntakohtaista tarkastelua Kajaanin ammattikorkeakoulu 2 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUSARJA A TUTKIMUKSIA 7 Pekka Kauppila Koillis-Suomen matkailutalous:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kuusamon aluetalousraportti

Kuusamon aluetalousraportti Tutkimuksia 1 / 2012 (toim.) - 2 - Kuusamon aluetalousraportti Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 1 / 2012 Kuusamon aluetalousraportti (toim.) Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy 2012 Koillis-Suomen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET KEMISSÄ VUONNA 2012

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET KEMISSÄ VUONNA 2012 MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET KEMISSÄ VUONNA 2012 Esipuhe Kemin Matkailu Oy tilasi syksyllä 2013 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutilta (MTI) selvityksen Kemin matkailun aluetalousvaikutuksista.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA AMERIKKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN AMERIKKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017

Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti

KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti Jenni Mikkonen ja Ira Lahovuo Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos 1 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄ,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017

Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten arviointi

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari 12.12.2017 Alueellinen matkailutilinpito - Matkailutilinpito on kansantalouden tilinpidon satelliitti, jota tuotetaan kansainvälisten

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA BELGIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN BELGIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat

Lisätiedot

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Pyhä-Luoston alueen matkailun talousvaikutukset vuonna 2011

Pyhä-Luoston alueen matkailun talousvaikutukset vuonna 2011 Pyhä-Luoston alueen matkailun talousvaikutukset vuonna 2011 FM Juho Isola Lapin yliopisto Kesäkuu 2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Käsitteet... 5 Tutkimusmenetelmä ja -aineisto... 6 Matkailun tulovaikutukset...

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET OULUSSA

Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET OULUSSA Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET OULUSSA Kajaanin ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET OULUSSA Kajaanin ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

YLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Page 1

YLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Page 1 YLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 30.4.2018 Page 1 Lähtökohdat Kaavan vaikutusten arvioinnissa on keskitytty niihin vaikutuksiin, joita kaavassa osoitetulla uudella rakentamisella on aluetalouteen

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Hyvinkää, 11.10.2017 9.10.2013 1 2 Ruokaketju / Ruokajärjestelmä? 3 Ruoka-ala on tärkeä sekä yksilötasolla että kansantaloudellisesti:

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

RUKA NORDIC TAPAHTUMAN AIKAANSAAMA MATKAILUKULUTUS KUUSAMOSSA A k t i v i t e e t t i m a t k a i l u 1

RUKA NORDIC TAPAHTUMAN AIKAANSAAMA MATKAILUKULUTUS KUUSAMOSSA A k t i v i t e e t t i m a t k a i l u 1 RUKA NORDIC 2016 -TAPAHTUMAN AIKAANSAAMA MATKAILUKULUTUS KUUSAMOSSA 24.1.2017 A k t i v i t e e t t i m a t k a i l u 1 Yleisökysely Ruka Nordic 2016 -tapahtuman yleisölle tehtiin haastattelututkimus,

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10.

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10. MINNO-osaprojekti Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10.2013 Matkailuinnovaatiot Tavoitteena Etelä-Suomen kolmen maakunnan

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Loppuraportti (osa 2). Tulo- ja työllisyysvaikutukset

Matkailun taloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Loppuraportti (osa 2). Tulo- ja työllisyysvaikutukset Matkailun taloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Loppuraportti (osa 2). Tulo- ja työllisyysvaikutukset Noora Tahvanainen Eero Vatanen Raija Komppula Sisällysluettelo 1. Johdanto...

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015

Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015 Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015 Mikko Manka Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30.3.2017 Meillä Tampereella on niin kaunis luonto! mutta niin on muuallakin, sillä kaikki kuvat ovat

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Uudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016

Uudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016 Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2016 Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri palveluihin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

A. Perustiedot. Sallin henkilötietojeni käytön kyselyn analysoimiseen. Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.

A. Perustiedot. Sallin henkilötietojeni käytön kyselyn analysoimiseen. Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. i A. Perustiedot Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. 1. Sallin, että henkilötietoni tallennetaan kyselyn analysoimistarkoitukseen. Kyselyn henkilötiedot (kysymys 2) poistetaan hankkeen päättymisen

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

14,5 M 85 htv. matkailutulon. -työllisyys vuonna (2016: 13,3 M, +9 %) (2016: 85 htv, +0 %) 0,4 M 2,0 % 2,5 M

14,5 M 85 htv. matkailutulon. -työllisyys vuonna (2016: 13,3 M, +9 %) (2016: 85 htv, +0 %) 0,4 M 2,0 % 2,5 M Mänttä-Vilppulan matkailutulo ja -työllisyys vuonna 217 14,5 M 85 (216: 13,3 M, +9 ) (216: 85, + ) Välitön matkailutulo Välitön matkailutyöllisyys Ylä-Pirkanmaan kuntien matkailutulo jaettiin jokaiselle

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2016

Kuopion työpaikat 2016 Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

MATKAILUTULO JA -TYÖLLISYYS

MATKAILUTULO JA -TYÖLLISYYS MIKKO MANKA & MAARIT WALLENIUS MATKAILUTULO JA -TYÖLLISYYS TAMPEREEN SEUTUKUNNASSA VUONNA 2012 TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS TAMPEREEN YLIOPISTON JOHTAMISKORKEAKOULU 2014 ISBN: 978-951-44-9458-1

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Matkailu, kaivostoiminta ja aluetalous: esimerkkinä Kuusamo

Matkailu, kaivostoiminta ja aluetalous: esimerkkinä Kuusamo Matkailu, kaivostoiminta ja aluetalous: esimerkkinä Kuusamo PEKKA KAUPPILA, pekka.kauppila@oulu.fi Naturpolis Oy Pohjois-Suomen syrjäseuduilla on jo pitkään uskottu matkailuun aluekehityksen välineenä,

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot