Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru. Talousarvion täytäntöönpano-ohje 2016
|
|
- Ada Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru Talousarvion täytäntöönpano-ohje 2016
2 Sisällysluettelo 1. TALOUSARVIO ON SITOVA TOIMINTA JA TALOUS TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET TALOUSYKSIKÖISSÄ MUUTOKSIA OSTOLASKUJEN KÄSITTELY Määräraha ja tili Ulkoisia ja sisäisiä tuloja ja menoja Piirin ulkopuolella tapahtuva erikoissairaanhoito MATKALASKUT MYYNTILASKUTUS Kuntalaskutus Potilaslaskutus Muu laskutus SISÄISTEN PALVELUJEN KUSTANNUSTEN KOHDENTAMINEN SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT POTILASKULJETUKSIA KOSKEVA OHJEISTUS HENKILÖSTÖRESURSSIT JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Henkilöstöresurssit Henkilöstön osaamisen kehittäminen HANKINTAOHJE OSTOPALVELUT KYNNYSARVOT JA KILPAILUTTAMINEN HANKINTOJEN YLEISET PERIAATTEET HANKINTOJEN PÄÄTÖSVALTA TALOUSARVION SITOVUUSTASO VALTUUSTO TOIMITUSJOHTAJA PERUSPALVELUJOHTAJA TILAAJAJOHTAJA TULOSALUEJOHTAJAT TULOSYKSIKKÖJOHTAJA VASTUUYKSIKKÖJOHTAJA SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA TOIMINNAN JA TALOUDEN OHJAUKSEEN LIITTYVÄ RAPORTOINTI... 25
3 1. TALOUSARVIO ON SITOVA Vuoden 2016 talousarvio on hyväksytty valtuuston kokouksessa hallituksen esittämässä muodossa ja on varsin tiukka. Talousarvio ja toimintasuunnitelma tukee Kiurun hyväksyttyä strategiaa: Kustannustehokas päivystävä keskussairaala. Talousarviota värittävät: Päivystysasetuksen mukaiset vaatimukset Hoitojen kotouttaminen Piirin ulkopuolisen hoidon vähentäminen Jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kasvattaminen sekä laajentuneen toiminta-alueen myynnin vakiinnuttaminen ja turvaaminen Jäsenkuntien kustannuskehityksen hallinta Alueellisen uuden sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation suunnittelu ja toiminnan käynnistäminen lukien Tuloslaskelman mukaiset toimintakulut (brutto) ovat ja toimintatuotot Budjetin bruttomenokehys on tiukka; sen kasvu on + 2 % mutta sisältää. Tiukan budjetin takana on jäsenkuntalaskutuksen tiukka rajaus, jossa tavoitteena on jäsenkuntalaskutuksen säilyminen vuoden 2015 budjettitasossa. Tämä on erittäin suuri haaste! Toteutukseen tulos edellyttää sopimus- ja ulkokuntien myynnin säilyttämisen vähintäänkin nykyisellä tasolla; käytännössä sen kasvua. Tilikauden tulostavoite on 1 M. Bruttoinvestointien, 10,7 M, rahoittamiseksi sekä lainan lyhennysohjelman kattamiseksi esitetään varattavaksi 5 M :n suuruinen talousarviolaina. Pitkäaikaislainojen vähennys on runsas 1,2 M. Toteutuakseen budjetti vaatii toiminnallisia muutoksia, joilla karsitaan edelleen tuotannon ja arjen menoja. Budjetoinnissa on edelleen pyritty realismiin vakinaisen henkilöstön palkkamenojen osalta. Budjetissa on uskottu sairaalan oman toiminnan vahvistamiseen niin, että budjetti sisältää usean säästön vuoden jälkeen edelleen 0,6 M :n säästöodotuksen piirin ulkopuolisessa hoidossa. Budjetissa on pyritty turvaamaan oman sairaalan arjen toiminta ja rahoituksen painopiste on siinä. Vuodelle on budjetoitu 1,5 M :n suuruinen investointihanke, jolla käynnistetään uuden toiminnallisen, laajentuvan kuntayhtymäorganisaation toiminta sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Vuoden ehkä suurin haaste on uuden integraatioon perustuvan arjen luominen. Se on hallinnollisia uusia ratkaisuja, mutta vielä paljon enemmän arjen uusia tuulia. Prosessien ja arkityön toimivuus on kustannustehokkuuden tae. Kaikkien yksiköiden on sitouduttava osallistumaan liinaukseen, jossa prosessien sujuvuutta arvioidaan kokonaisuudesta käsin; ei vain oman yksikön arjesta päin. Pyrimme irti kaikesta turhasta ja keskitymme siihen, mikä on lopputuloksen kannalta oleellista. On oltava rohkeasti myös itsekriittinen. Suuri haaste on nykyistäkin tehokkaammin ohjata tarvittaessa nopeillakin liikkeillä henkilöstöä sinne, missä potilasvirta kulloinkin on suurin. Käytännön mittari on sijaiskustannusten leikkaus.
4 Toimintavolyymejä kasvattava budjettimme nojaa pitkälti siihen, että sopimus- ja ulkokuntien käyttö kasvaa. Tätä seurataan vuoden aikana ja suunniteltujen tuotantoresurssien tarpeeseen reagoidaan tarvittaessa. Budjetin toteutuminen edellyttää vahvaa kustannustietoisuutta sekä talouden ja toimintalukujen seurantaa. Johdon järjestelmän (Neotide, Exreport) avulla seurataan tilanteen kehittymistä kuukausittain yksiköittäin ja koko talon tasolla. Uutena osiona järjestelmään tulee Henkilöstöraportointi, mikä helpottaa esimiestyötä. Järjestelmään saadaan lisää myös grafiikkaa nopean analyysin tueksi. Mikäli näyttää, etteivät tulot kerry suunnitellusti tai menot alkavat livetä budjetoidusta, on tehtävä välittömiä korjausliikkeitä. Jos epäröit yksikkösi tilannetta, ota yhteyttä tulosalueesi johtoon tai taloustoimistoon niin arvioidaan yhdessä. Tuotantokustannusten tarkastelu on tärkeää. Panostamme kustannuslaskentaan. Kustannuslaskenta tukee välisuoritehinnoittelun tarpeita, mutta on ensisijassa työväline, jolla lisäämme kustannustietoisuutta. Budjetti on tiukka, muttei mahdoton. Toisaalta se on myös realistinen ja perustuu todelliseen kustannuspohjaan. Toisiimme nojaten ja asiantuntemukseemme luottaen selviämme tästä kyllä! Varmasti! Valtuuston hyväksymä talousarvio löytyy osoitteesta K:\info\Talous\Talousarvio ja suunnitelma Valtuusto on hyväksynyt sitovina määrärahoina käyttötalouden ja investointien kokonaiseuromäärät. Käyttötaloussuunnitelman hyväksyy vastuuyksiköitä sitovasti hallitus tämän asiakirjan yhteydessä. Käyttösuunnitelma sisältää tulosyksiköittäin laaditut toiminnalliset ja suoritemäärälliset tavoitteet sekä vastuuyksiköittäin laaditut määrärahajaot tileittäin. Vastuuyksikköä sitoo viime kädessä yksikön kokonaismenojen ja tulojen loppusumma, tulot ja menot erikseen ei jako tilien kesken. 2. TOIMINTA JA TALOUS Budjetti ei sisällä yksittäisiä laajoja uusia avauksia eikä toiminnan laajennuksia. Oleellisin haaste on uuden laaja-alaisen sote-integraation rakentaminen yhdistämällä alueen koko sote-toiminnan resurssit ja vastuut. Budjetti sisältää uusina vakansseina hygieniahoitajan sekä sairaala-apteekin farmaseutin toimet sekä eräitä määräaikaisia vakansseja, joista hallitus erikseen päättää. Budjetti ei sisällä yksiköiden yhdistämisiä. Yhtenäisen henkilöstötoiminnan helpottamiseksi ja esimiestyön byrokratin vähentämiseksi on eräissä yksiköissä budjetoitu koko hoitotyön resurssi yhteiseen budjettiin, josta kustannukset jaetaan käytön mukaisesti. Tavoitteena henkilöstön sujuva liikkuvuus ja byrokratian keventäminen.
5 2.1. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Toimintaa ja taloutta seurataan tilastoinnin ja raportoinnin kautta. Oleellisin tilastotieto syntyy potilastietojärjestelmän sekä muiden toiminnanohjausohjelmien kirjausten kautta. Vain luotettavalla kirjaamisella syntyy luotettavia tilastoja. Toiminnan ja talouden raportit kootaan esimiesten ja johdon käyttöön ensisijassa Johdon järjestelmään (Neotide Exreport). Uutena osiona järjestelmään tulee Henkilöstöraportointi, mikä helpottaa esimiestyötä. Järjestelmään saadaan lisää myös grafiikkaa nopean analyysin tueksi. Keskussairaalan toiminta ja talous on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Valtakunnallisissa vertailutilastoissa sairaalan toiminta ei kuitenkaan aina näyttäydy sille kuuluvalla arvolla. Tilastoista saadut luvut eivät kerro sitä, miten laajaa ja monimuotoista on keskussairaalan toiminta. Potilastietojärjestelmän haasteellisuudesta huolimatta tilastointiin ja kirjaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toiminnan ja talouden tilastointi edellyttää edelleen tarkennettua ohjeistusta ja kirjaamisen toteuttamisen seurantaa. Kirjaamisen oikeellisuutta tuetaan Suoritekäsikirjalla. Se on syytä lukea tarkkaan! 2.2. Talousyksiköissä muutoksia Vuonna 2016 käyttösuunnitelma sisältää seuraavat budjetointimuutokset: 1. Psykiatrian tulosalueella koulutusmäärärahojen tavoin keskitetään tulosalueen yhteisiin määrärahoihin työnohjaus. Tulosalueen johdossa määrärahat jaetaan vastuuyksiköille. 2. Kirurgian poliklinikan ja onkologian poliklinikan hoitotyön yhteinen henkilöstöresurssi budjetoidaan ja kirurgian poliklinikalle. Kustannus jaetaan määräjoin käytön mukaan molemmille vastuuyksiköille. 3. Teho-yksikön ja dialyysin hoitotyön yhteinen henkiiöstöresurssi budjetoidaan tehovastuusyksikölle. Kustannus jaetaan määräjoin käytön mukaan molemmille vastuuyksiköille Ostolaskujen käsittely Saapuvat laskut siirretään Workflow-laskujenkiertojärjestelmään. Sähköisen tarkastus- ja hyväksyntämenettelyn aikana laskun oikeellisuus tarkistetaan, tiliöidään, merkitään oikea alv-kanta sekä merkitään vastuuyksikkö, jonka määrärahoista lasku maksetaan. On tärkeää, että tilausta tehtäessä laskuun pyydetään merkitsemään selvästi se, mitä yksikköä lasku koskee. Näin lasku lähtee oikealle tarkastajalle kiertoon.
6 Nopeus on valttia. Eräpäivien ylityksillä joudumme maksamaan korkoja, jotka ovat ihan turhaa menoa. Muistathan laittaa Workflow-ohjelmaan lomien ajaksi tuuraajan, jottei laskut jää turhaan odottamaan. Alv-merkinnät ovat tärkeä osa laskujen käsittelyä. Yleensä laskusta näkee selvästi, mitä alv-kantaa käytetään. Epäselvissä tilanteissa taloustoimisto ohjeistaa. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää verottomina hankittavien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden arvonlisäverokoodin merkitsemiseen. Myös hoitoa tukevan työnohjauksen verottomista laskuista voidaan tehdä laskennallinen 5 prosentin vähennys. Laskennallinen 5 prosentin arvonlisävero saadaan merkitä laskussa mainitusta alv 0 merkinnästä huolimatta silloin kun palvelun myyjä ei ole kunta. Laskennallinen palautettava 5 % arvonlisäveroa on merkittävä asia, joka tulee merkitä aina kun siihen on oikeus! Laskulle tarvitaan kaksi käsittelijää: tarkastaja ja hyväksyjä. Tämän kierroksen jälkeen laskut tulevat ns. maksumääräykseen taloustoimistoon. Tarkastajan tehtävänä on tarkastaa laskun asiallinen ja numerollinen oikeellisuus, mikä käytännössä tarkoittaa sen tarkastamista että lasku vastaa tilausta, sopimusta ja/tai päätöstä. Lisäksi tarkastaja varmistaa, että tavara tai palvelu on toimitettu. Hyväksyjä on määrärahojen riittävyydestä vastaava henkilö, joka hyväksyy rahan käytön, vastaa siitä että lasku on tarkastettu ja siitä että se kohdistetaan kirjanpitoon oikein. Laskujen tarkastukseen ja hyväksyntään tulee määritellä varahenkilöt lukien määritellään kaikille vastuuyksiköille ja toiminnoille laskujen tarkastajat ja hyväksyjät Määräraha ja tili Vastuuyksikön kokonaismenoille tulee olla varattuna määräraha. Kukin käytettävissä oleva määräraha on nimetty omaan tarkoitukseensa tileittäin. Myös tulotilit velvoittavat. Yksiköllä on tulostavoitteeseen perustuva velvollisuus valvoa, että tulotilien mukainen määräraha saavutetaan sen saa myös ylittää. Yksikköä sitoo kokonaismäärärahan riittävyys. Päätösvallan delegoinnilla tulosyksikköjohtaja/tulosaluejohtaja /toimitusjohtaja päättää määrärahasiirroista eri käyttötarkoituksiin tarvittaessa myös yksikkörajojen yli, mutta ei tilien sisällöstä. Jos esimerkiksi tulosalue säästää hoitotarvikkeissa ja hankkii instrumentteja tällä rahalla, instrumentit kirjataan ao. tilille eikä hoitotarvikkeisiin. Eli tiliöinti sille tilille, mitä hankintaa ostos koskee. Laskuja ei voi tiliöidä sen mukaisesti, millä tilillä on vielä käyttövaraa. Jos tulosyksikön kokonaismääräraha osoittautuu riittämättömäksi ennalta-arvaamattomien syiden vuoksi, on tulosyksikköjohtajan tehtävä tulosaluejohtajalle perusteltu esitys menoista ja menojen kattamisesta.
7 2.3.2 Ulkoisia ja sisäisiä tuloja ja menoja Tilikarttaan ei tule merkittäviä muutoksia. Muistathan, että yksikön käyttösuunnitelmassa ja kuukausiraportissa näkyvät vain ne tilit, joille on kirjattu tuloja tai menoja. Jos laskujen hyväksymisen yhteydessä havaitset tarpeen eritellä menoja nykyistä tarkemmin, tutustu olemassa olevaan tilikarttaan. Siellä voi olla valmiina menotilejä, joille myös yksikössäsi olisi käyttöä. Laajempi tilikartan käyttö helpottaa menorakenteen seurantaa. Oleellista on muistaa, että merkittävä osa yksikön menoista näkyy sisäisissä kustannuksissa. Sijaiskustannuksista suuri osa näkyy rekry-yksikön sisäisissä menoissa (sissit, reservit). Myös psykologien ja sosiaalityöntekijöiden sekä tekstinkäsittelijöiden työpanos kohdistetaan yksikölle sisäisenä eränä (erityistyöntekijöiden tilastoitavat suoritteet ja kuntalaskutus kohdistetaan potilaan kotiyksikköön, jolloin kustannus ja tulo kohdistuu samaan yksikköön) Piirin ulkopuolella tapahtuva erikoissairaanhoito Tulosjohtajien tulee kehittää oman alueensa toimintaan siten, että piirin ulkopuolella tapahtuvaa sairaanhoitoa voidaan vähentää silloin, kuin se on tarkoituksenmukaista ja taloudellista. Vuoden 2016 käyttösuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi piirin ulkopuolisen hoidon käytön vähentäminen edellisvuodesta. Piirin ulkopuolinen hoito maksetaan laskun hoidollisen erikoisalan mukaan. Psykiatrian laskut tiliöidään psykiatrialle. Somatiikan ostopalvelut tiliöidään Somaattisen erikoissairaanhoidon vastuuyksikölle (huom tulosaluemuutoksesta johtuen käytössä vain yksi vyks). Tiliöinti: 4301 (ostot kuntayhtymiltä), 4302 (ostot kunnilta), 4303 (ostot valtiolta) ja 4307 (ostot muilta = yksityisiltä toimijoilta). Tiliöinti ja potilaiden kotikunnan tarkistus tehdään ensisijassa taloustoimistossa laskun saapuessa. Eksreportista (Neotide) saadaan raportti erikoisalan ostopalveluhoidon käyntimääristä ja hoitovuorokausista Taloustoimisto laatii euro-tilaston piirin ulkopuolisen hoidon ostoista erikoisaloittain ja sairaaloittain. Laskun tarkastaa hoidollisen erikoisalan ylilääkäri/tulosyksikköjohtaja ja hyväksyy tulosaluejohtaja. Jos tulosaluejohtajana on ko erikoisalan ylilääkäri, hyväksyy laskun johtajaylilääkäri. Taloustoimistossa oltava tieto päätöksestä, kuka ko. erikoisalan laskun tarkistaa ja hyväksyy, jotta lasku osataan lähettää Workflow-kierrokselle oikein. Lisäksi on huolehdittava laskun kierrossa sijaistukset kuntoon, jotta lasku ei jää odottamaan koron perintää. Piirin ulkopuolinen hoito läpilaskutetaan kunnilta potilaan kotikunnan mukaisesti.
8 Suoriteperusteisesti laskutettaviin palveluihin liittyvät ostot tiliöidään muiden palveluostojen tiliryhmän tileille (esim terapiapalveluiden ostot ja 4440 Asiantuntijapalveluiden ostot sosiaali- ja terveydenhuolto) Matkalaskut Virka- ja työmatkoilla, joilla on tarkoituksenmukaisinta käyttää henkiöautoa, käytetään aina kun se on mahdollista, Kiurun autoa. Ohjeistus auton käytöstä ja varauksesta on annettu erikseen. Matkat korvataan aina ensisijaisesti edullisimman, julkisen kulkuneuvon kustannusten mukaisesti. Jos tästä säännöstä poiketen työntekijä käyttää omaa autoa tai lentovuoroa, voi hän laskuttaa matkasta edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaisen kustannuksen (merkintä matkalaskun lisätietoihin). Virka- ja työmatkoista maksetaan hakemuksesta korvaus, mikäli siihen on KVTES:n mukainen oikeus ja voimassaoleva matkustusmääräys. Päiväraha- tai ateriakorvauksen myöntämisen perusteet on esitetty KVTES:n Liittessä 16 Matkakustannusten korvaukset. Huomioithan, että matkan ajallinen pituus sekä matkan aikana tarjottavat ateriat vaikuttavat korvauksen suuruuteen. Ateriat pääsääntöisesti puolittavat päivärahan suuruuden. kokopäiväraha: yli 12 h o lounas ja päivällinen alentaa 50% osapäiväraha: yli 8 tuntia tai yli 6 tuntia ja enemmän kuin 3 h matkasta on tapahtunut klo 16-7 o yksi ateria alentaa 50% ateriakorvaus: jos päiväraha ei tule maksettavakasi, mutta työntekijä ruokaiillut muualla kuin tavanomaisesssa ruokailupaikassaan vähintään 10 km etäisyydellä tavanomaisesta työpaikasta tai asunnosta Koulutusmatkojen korvauksista sekä mahdollisesta päivärahaoikeudesta päättää esimies myöntäessään oikeuden osallistua koulutukseen. Koulutusmäärärahojen riittävyyden varmistamiseksi koulutusmatkoihin ei pääsääntöisesti myönnetä päivärahaoikeutta. Virkamatkamääräys tai anomus koulutukseen haetaan etukäteen HR-työpöydän kautta. Työhön tavanomaisesti kuuluvista työmatkoista ei tarvita erillistä hakemusta. Keskussairaalan henkilöstön matkalaskut tehdään aina Populus-ohjelmalla. Jytan alueella Populus otetaan käyttöön myöhemmin. Populuksen käytössä opastetaan tarvittaessa taloustoimistossa. Populus ohjelman käyttöopas löytyy Kiurunetin sivuilta kohdasta: Henkilöstöasiat, Yhteiset asiakirjat, Populus matkalaskuohje. Ohjelmaan pääsee Kiurunetin kautta ja siellä HR-työpöydältä Matkalaskusovellus.
9 Käyttäjätunnus muodostuu sukunimestä 3 ensimmäistä kirjainta ja etunimestä 3 ensimmäistä kirjainta (jos nimessä on å, ä tai ö käytetään a tai o). Salasana on oletuksena henkilötunnuksen loppuosa ja jos viimeinen on kirjain, niin se on isolla kirjaimella. Jos talossa on useita henkilöitä, joille muodostuu sama käyttäjätunnus, tunnuksen voi kysyä taloustoimistosta. Matkalasku lähetetään Populuksessa tarkastettavaksi aina ensin taloustoimiston toimistosihteeri Riitta Rakkolaiselle (kohdassa REITITÄ). Reititä samalla myös laskun hyväksyjä! Matkalaskun liitteeksi tulee toimittaa taloustoimistoon mahdolliset kuitit. Kuittien mukaan tulee liittää tieto siitä, mihin matkalaskuun kuitit halutaan liitettäviksi. Mikäli sinulla on laskutettavana virantoimitusmatkoja oman auton käytöstä, käytäthän Populuksen ajopäiväkirjaa, jonka perusteella matkalasku on helppo ja nopea tehdä. Matkalaskusta tulee ilmetä matkan tarkoitus, matkareitti sekä lähtö- ja saapumisajat kellonaikoineen. Jos työ- tai virkamatkalta haetaan päivärahaa, on ilmoitttava ajan lisäksi matkalla tarjotut ateriat. Matkalaskuun ei voida sisällyttää normaalin työmatkan mukaisia kilometrikorvauksia. Lähtökohta on, että laskutus kohdistuu vain matkalle työntekijän ensisijaisesta työpisteestä työmatkakohteeseen ja takaisin. Matkasta vähennetään normaalin työmatkan mukainen osuus. Esimerkiksi, jos työntekijä asuu Kälviällä ja ensisijainen työpiste on keskussairaalassa: työmatkalla Helsinkiin Kruunupyyn kautta voidaan kilometrikorvaus laskuttaa vain matkalle Kokkola- Kruunupyy-Kokkola tai Ouluun poikkeuksellisesti omalla autolla tehdyllä matkalla voidaan laskuttaa Kälviä Oulu Kälviä. Matkalasku tulee esittää viivytyksettä matkan päätyttyä. Matkakustannusten korvausten maksamisen edellytyksenä on, että matkalasku esitetään viimeistään kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. (KVTES Liite 16) Myyntilaskutus Kuntalaskutus Merkittävin erikoissairaanhoidon tulonlähde on kuntalaskutus. Kuntalaskutus perustuu vuosittain hyväksyttävään hinnastoon. Kuntalaskutus sisältää suoriteperusteista laskutusta, lähinnä piirin ulkopuolisesta hoidosta aiheutuvaa läpilaskutusta sekä eräitä erikseen sovittuja asukaslukuperusteisia maksuja (ensihoito, projektit). Kuntahinnat perustuvat tuotantokustannuksiin. Kuntahinnoittelun oikeellisuuden varmistamiseksi ja erityisesti henkilöstön ja johdon kustannustietoisuuden lisäämiseksi panostetaan kustannuslaskentaan. Tutustu tarkasti oman yksikkösi hinnastoon. Tarvittaessa yksikölle on syytä laatia oman hinnaston soveltamisohje, jolla varmistetaan, että kaikki kuntalaskutusta tekevät työntekijät soveltavat hinnastoa samoin perustein.
10 Kuntalaskutuksessa uusia kohtia ovat mm tulkkaus-kustannukset sekä siirtokuljetusten laskutus Potilaslaskutus Potilaslaskutus perustuu hallituksen hyväksymiin taksoihin. Pääosin maksut ovat suuruudeltaan ns. maksuasetuksen mukaisia enimmäismääriä. Asetus annetaan yleensä kahden vuoden välein ja julkaistaan edellisvuoden joulukuussa. Vuodelle 2016 on hyväksytty uusi asiakasmaksuhinnasto Muu laskutus Kuntayhtymä myy palveluhinnaston lisäksi myös muita palveluja ulkoisille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Näitä ovat mm. erilaiset tukipalvelut. Myös Jyta on ulkoinen laskutuskumppani. Samoin Kokkolan terveyskeskus. Laskutusaineisto tuotetaan suorittavissa yksiköissä ja pääosin laskutustapahtuma tehdään taloustoimistossa (kirjanpito). On tärkeää, että kaikki yksiköt huolehtivat siitä, että kaikki ulos tuotettavat palvelut laskutetaan tehtyjen sopimusten mukaisesti ajallaan. Yksikkö laatii liitteen, joka liitetään tekniseen laskuun Sisäisten palvelujen kustannusten kohdentaminen Sisäisten palvelujen määrärahat on budjetoitu kullekin vastuuyksikölle sisäiseksi menoksi ja vastaavasti palvelua tuottavalle vastuuyksikölle sisäiseksi tuloksi. Sisäisten erien kohdistamiseen vastuuyksiköille voidaan käyttää sisäisen laskutuksen tai sisäisen vyörytyksen kohdistamistapaa. Sisäisessä laskutuksessa kohdistus tehdään kuukausittain palveluhinnaston ja toteutuneiden käyttömäärien perusteella. Laskutus tasataan tarvittaessa vuosittain vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Sisäisessä laskutuksessa laskutusaineisto syntyy ja sen laadintavastuu on palvelua tuottavassa yksikössä. Teknisesti laskutus tehdään taloustoimistossa (kirjanpito). Sisäisessä vyörytyksessä palveluiden kustannukset kohdistetaan vastuuyksiköille kantokyvyn tai aiheuttamisperiaatetta vastaavan jakoperusteen mukaisesti. Määrärahaan perustuvat ennakkoerät kirjataan kuukausittain ja sisäinen vyörytys tasataan vastaamaan toteutuneita kustannuksia vuosittain. Kantokyvyn perusteella vyörytettävät menot hallinto- ja talouspalvelut, kehittämishankkeet, sairaalapalvelut sekä muut palvelut kohdistamisperusteena ulkoiset kokonaismenot poislukien tietyt toiminnan laajuuteen suhteutettuna kohtuuttomat ulkoiset erät (piirin ulkopuolinen sairaanhoidon ostopalvelu, proteesit, tahdistimet, onkologiset lääkkeet)
11 Henkilöstömäärän perusteella vyörytettävät menot henkilöstö- ja koulutuspalvelut sekä työterveysmenot Muulla perusteella vyörytettävät menot sisäiset fysiatria- ja kuntoutuspalvelut osastokäyntien sekä maksusitoumusten määrien suhteessa infektioyksikön palvelut aiheuttamisperiaatteen mukaisen asiantuntija-arvion perusteella keskusvaraston palvelut osin toimitusmaksuina ja pääosin toimitusten euromääräisen arvon suhteessa sairaala-apteekin palvelut tilausrivien mukaisessa suhteessa vaatehuoltopalvelut otannan perusteella (suojavaatekustannukset kohdennetaan muihin palvelutoimintoihin, vihreä tekstiili välinehuoltokeskukseen ja potilasvaatekustannukset hoitopäivien mukaan vuodeosastoille ja polikliiniseen toimenpideyksikköön) Tilavuokrat laskutetaan ylläpitovuokrana kuukausittain yksiköiden käytössä olevien tilojen lajiin ja neliömäärään perustuen ylläpitovuokra sisältää mm. lämmön, sähkön, veden, vuosikorjausluontoiset kiinteistöön kohdistuvat korjauskustannukset (LVI-, sähkö- ja rakennus tekniikka) ja ½ päivystyskustannuksista sekä rakennuksiin kohdistuvat suunnitelman mukaiset poistot Tietohallintopalvelut Laitevuokra kohdistetaan laitetyyppikohtaisen hinnoittelun ja koneiden lukumäärän mukaisesti (erikoissairaanhoito ja peruspalveluliikelaitos) ennen kustannusten kohdentamista ohjelmistojen ylläpito- ym. kustannukset jaetaan erikoissairaanhoitoon, peruspalveluihin, yhteisiin sekä tiettyjen käyttäjäyksiköiden kustannuksiin, jotka kohdennetaan käytön mukaan Sisäisen laskutuksen perusteella kohdistettavia palveluita ovat mm. rekrytointiyksikön, tekstinkäsittelypalveluiden sekä psykologian ja sosiaalityön palveluyksiköiden henkilötyö (Huom. Merkittävä osa yksikön henkilöstökustannuksista voi syntyä sisäisten kustannusten kautta!) välinehuoltopalvelut tekniset palvelut mm. lääkintälaitehuolto patologian laboratorion palvelut radiologian palvelut (Huom. sisältää myös ostopalveluna hankitut mri-tutkimukset) ravintokeskuksen palvelut ensihoidon tuottamat potilaskuljetuspalvelut sekä muut tukipalvelut sisäisesti tuotetut koulutukset Peruspalveluliikelaitokselle myytävät palvelut laskutetaan käytettyjen palvelusten mukaisessa suhteessa. Ulkopuolelle myytävät palvelut laskutetaan sopimusten mukaan.
12 2.7. Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ovat investoinneista (tuotteen arvo yli ) poistoajalle kohdistettavia menoja. Suuren hankinnan kustannusta ei kohdisteta maksavalle yksikölle kerralla yhden vuoden aikana vaan kustannusta tasataan poistosuunnitelman mukaiselle vuosijaksolle. Myös ns. isoissa hankinnoissa kustannus siirtyy yksikön omaksi menoksi jaksotettuna. Suunnitelman mukaiset poistot rakennusten osalta kannetaan tilavuokrissa kuukausittain. Irtaimiston poistot jaksotetaan tasaisesti talousarviovuodelle. Lopulliset poistot tarkentuvat tilinpäätöksen yhteydessä Potilaskuljetuksia koskeva ohjeistus Laitosten väliset potilassiirtokuljetukset järjestetään pääsääntöisesti ensihoidon omana toimintana. Näin ollen myös kustannus yksiköille tulee sisäisenä kuluna. Laitosten välisen siirron kustannuksesta vastaa potilaan lähettävä yksikkö. Paaritaksien käytössä tulee noudattaa kilpailutettua ostopalvelusopimusta. Tilaukset suoraan sopimuskumppaneilta. Potilaskuljetuksissa edellytetään eräissä tapauksissa sairaalan antamia todistuksia. Oleellista on tällöin erottaa toisistaan Kela-korvauksen piiriin kuuluvat kuljetukset ja sairaalan maksamat laitosten väliset siirrot. Taksille tai ambulanssille on erittäin tärkeää antaa oikeanlainen todistus matkakorvausta. Jos siirto sairaalasta kohdistuu muuhun kuin laitokseen (intervallipaikka, vanhustenpalvelutalo, koti yms), tehdään potilaalle Todistus Kelan matkakorvauksen hakemista varten. Tuolloin potilas maksaa matkan omavastuun ja saa Kela-korvauksen. Jos potilasta ei ole sisäänkirjoitettu osastolle, kuuluu myös toiseen sairaalaan lähetettävä potilas Kela-korvausten piiriin (esim potilas päivystyksestä yliopistolliseen sairaalaan). - Näiden matkojen kustannuksista (omavastuuosuudesta) vastaa potilas. Jos ns. sisäänkirjoitetun potilaan siirto kohdistuu toiseen laitokseen (toinen sairaala, terveyskeskuksen vuodeosasto), kirjoitetaan Selvitys potilaan siirrosta. Erityistilanteessa, jolloin yhteispäivystyksestä siirretään potilas toiseen sairaalaan hoitajan/lääkärin saattamana eikä potilasta ole sisäänkirjattu, laaditaan Selvitys potilaan siirrosta. Näiden matkojen kustannuksista vastaa lähettävä sairaala. Eli siirrosta aiheutuneen laskun maksaa lähettävä sairaala. Siirtokuljetusten kuntalaskutukseen on tullut muutos, joka tulee voimaan alkaen. Siirtokuljetuksesta aiheutuva kustannus voidaan kuntalaskuttaa erikseen. Muutos on huomioitu Kuntahinnastossa. Ei-jäsenkuntien potilaan kotikuntaan/kotisairaanhoitopiiriin lähtetään siirrosta aiheutunut lasku. Mikäli siirron on tehnyt oma ensihoitoyksikkö, lähtee kuntalasku suoraan ensihoitoyksiköstä eikä lasku kierrä hoitaneen yksikön kautta. Mikäli hoitoyksikkö on maksanut siirrosta aiheutuvan ostopalvelulaskun, voidaan ko laskun suuruinen kuntalasku lähettää hoitovuorokauden hinnan lisäksi.
13 Sairaanhoitopiirin sisäisissä siirroissa noudatetaan vanhaa ohjeistusta: Siirrosta aiheutuneen laskun maksaa lähettävä sairaala. 3. HENKILÖSTÖRESURSSIT JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 3.1. Henkilöstöresurssit Kuntayhtymän henkilöstöresurssit on mitoitettu vastuuyksiköille vakansseina - virkoina ja toimina. Vakanssien käyttöasetta tarkastetaan tulosalueittain. Palkkaus- ja muut henkilöstömenot on varattu vakansseille yksikön käyttöön osoitettujen henkilöstöresurssien mukaisesti. Vakanssien käyttö ei saa ylittää tulosalueelle osoitettujen vakanssien kokonaismäärää. Varattuja palkkamäärärahoja ei saa ylittää. Neotiden Johdon järjestelmä (=Exreport) tuottaa tietoa henkilöstöresurssien käytöstä ja vakanssien käyttöasteista ja henkilöstön poissaoloista ammattiryhmittäin. Johdon järjestelmän kautta saa tietoa erilaisista poissaoloista aina yksittäisen työntekijän poissaoloihin esim. sairauspoissaoloihin ns. porautumalla yksittäiseen henkilöön saakka. Yleisen taloudellinen tilanteen heikentymisen vuoksi lähivuodet tulevat olemaan kunta-alalla erittäin haasteellisia, mistä johtuen henkilöstökustannuksia ei ole varaa kasvattaa. Henkilöstösuunnittelussa tämä tarkoittaa mm. toimintojen uudelleen järjestelyjä, työnjaon kehittämistä, henkilöstöresurssien laajempaa koordinointia ja henkilöstön yhteiskäytön lisäämistä yksiköiden välillä, systemaattisen työkierron toteuttamista sekä prosessien kehittämistä. Tavoitteena on tuottavuuden ja tuloksellisuuden lisääminen. Vuosien suunnitelman lähtökohtana on, että uusia vakansseja tai kustannuksia lisääviä vakanssimuutoksia ei tehdä ellei muutoksella voida vastaavasti vähentää vastaavaa määrää toiminnan kuluja esim. ostopalveluja. Jokaisen avautuvan vakanssin osalta harkitaan erikseen, onko sen täyttäminen tarpeellista vai voidaanko tehtävät hoitaa muilla järjestelyillä. Määräaikaisen ja ylimääräisen henkilöstön käyttöä vähennetään. Varahenkilöstön rakennetta kehitetään tulosalueiden tarvetta vastaavaksi, Varahenkilöstön varausten käyttöastetta nostetaan ja alle 1-3 päivän sijaisten käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti. Sijaisten käyttöä ja ylitöitä on pyrittävä vähentämään hyvällä työn suunnittelulla, työaikajoustoilla sekä vakinaisten sijaisten tarkoituksenmukaisella käytöllä. Työvoiman riittävyyden ja toiminnan tasapainottamisen vuoksi edellytetään, että lomakautta ( ) kokonaisuudessaan käytetään vuosilomasuunnittelussa ellei lomien keskittämiseen ole erillisen sulkemissuunnitelman vuoksi tarkoituksenmukaista. Lyhyissä 1 3 päivän sijaisuuksissa ei ilman erityistä perustetta käytetä ulkopuolisia sijaisia vaan hyödynnetään ns. sissihenkilöstöä. Sijaiset palkataan vain välttämättömiin, yhdessä määriteltyihin resurssitarpeisiin, joissa tehtäviä ei voida hoitaa poissaolon aikana työnjakoa muuttamalla tai muilla järjestelyillä. Henkilöstön työhyvinvointiin ja sairauspoissaolojen hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kuntayhtymän tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen ja sairauspoissolojen
14 vähentäminen pysyvästi alle 12 kalenteripäivän työntekijää kohti laskettuna. Kuntayhtymässä on käytössä ns. varhaisen puuttumisen toimintamalli (=työhyvinvointikeskustelu). Kuntayhtymä työnantajana edellyttää esimieheltä työhyvinvointikeskustelun käymistä viranhaltijan/työntekijän kanssa, mikäli viranhaltija/työntekijä on ollut poissa sairauden ja/tai työtapaturman takia vähintään viisitoista (15) työpäivää tai kolme (3) poissaolokertaa neljännesvuosijaksolla. Esimiehen velvollisuutena on olla aloitteellinen ja huolehtia siitä, että keskustelu käydään viipymättä. Esimiehen on seurattava poissaolojen kuukausittain johdon järjestelmästä. Aloitteen työhyvinvointikeskustelusta voi tehdä myös työntekijä tai työterveyshuolto. Työhyvintointikeskustelun lomakepohja ohjeineen on kaikkien saatavilla HR-työpöydällä Työhyvinvointikeskustelu linkin alla Henkilöstön osaamisen kehittäminen Kuntayhtymän strategian painopisteenä vuosille on päivystävän sairaalan aseman säilyttäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painotetaan näitä strategisesti tärkeitä tavoitteita. Osaamisen kehittämisen ja henkilöstön täydennyskoulutusten resurssien käytössä päivystävän sairaalan toimintaa sekä prosessien kehittämistä ja tuloksellisuutta tukevat koulutukset ovat etusijalla. Johdon katselmuksissa raportoidaan kuntayhtymän strategian painotusten toteutumista henkilöstön kehittämisessä. Keskussairaalan tulosalueiden päätösvaltaa henkilöstön koulutusmäärärahoissa on vahvistettiin vuoden 2014 budjetissa. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tulee tapahtua toiminnan kehittämistarpeita vastaavasti kaikki henkilöstöryhmät huomioon ottaen. Koulutussuunnittelussa ja resurssien ammattiryhmäkohtaisessa kohdentamisessa huomioidaan lisäksi peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus, toimenkuva ja ammatilliset kehittymistarpeet. Osaamisen kehittämisen suunnittelun lähtökohtina ovat myös kustannustehokkuus ja täydennyskoulutuksen vaikuttavuus. Koulutusmäärärahat on budjetoitu pääsääntöisesti kullekin tulosalueelle yhtenä määrärahana. Koulutuspalveluihin budjetoitu määräraha on jaettu käyttösuunnitelmassa oman alueellisen täydennyskoulutuksen tuottamiseen, hoitotyön kehittämiskohteisiin ja investointeihin erillisen suunnitelman mukaisesti, pitkäkestoisen/prosessiluonteisen johtamiskoulutuksen määrärahoihin sekä psykoterapiakoulutuksen määrärahoihin. Koulutusmäärärahojen käytön päätöksenteon koordinoinnista ja valmistelusta vastaa koulutuspäällikkö ja hoitotyön kehittämiskohteiden osalta hallintoylihoitaja. Psykoterapiakoulutuksen määrärahasta vastaavasti psykiatrian tulosaluejohtaja. Koulutuksen määrärahat ovat kuluvan vuoden budjetin tasossa. Kukin tulosalue päättää koulutusmäärärahojen kohdentamisesta vastuuyksiköille, priorisoi tarpeet ja jakaa määrärahat. Tulosalueen johtoryhmässä asia käsitellään joulukuussa ja toukokuussa. Tulosalueen johtaja jakaa rahat vastuuyksiköille käytettäväksi (=vastuuyksikön määrärahoiksi). Vastuuyksikön esimies/työntekijän esimies päättää edelleen koulutukseen osallistumisesta ja siitä miten kustannukset korvataan. Koulutukseen osallistuminen sovitaan etukäteen. Koulutuksen tulee olla työnantajan hyväksymää ja työtehtäviin liittyvää. Osa-aikaisen työntekijän täydennyskoulutusoikeus arvioidaan aina suhteessa työaikaprosenttiin. Esimiehen lupa ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistumiseen sekä työnantajan sitoumus koulutuksen kustannuksiin (osallistumismaksu,
15 matkustus- ja majoituskustannukset) haetaan etukäteen HR -työpöydän kautta (Poissaolot - >Koulutus). Matka- ja majoituskustannukset korvataan aina kokonaiskustannuksiltaan edullisimman tarkoituksenmukaisen vaihtoehdon mukaan (KVTES Liite 16). Koulutuksesta ei ole tarpeen tehdä erillistä matkasuunnitelmaa Populukseen. Koulutukseen hyväksytty työaika (poislukien matka-aika) ja hyväksytyt kustannukset kirjataan ehrm-training koulutuksenhallintajärjestelmään henkilön koulutustietoihin. Esimies toimittaa päätöksen tiedoksi kirjaamisesta vastaavalle henkilölle. Näin voidaan tarkemmin seurata täydennyskoulutukseen suunnatun resurssin kohdentumista työntekijä-, ammattiryhmä- ja yksikkötasolla. Koulutuspäällikkö vastaa täydennyskoulutuksen toteutumisen seurannasta ja raportoinnista. Edellisen vuoden toteutumisesta kootaan yhteenvetoraportit vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Tarvittavat väliraportit voi tilata koulutuspalveluista. Osallistumiset kuntayhtymän tuottamiin alueellisiin koulutuksiin (=koulutukset, joihin ilmoittautuminen koulutuskalenterin kautta) kirjataan keskitetysti koulutuksen hallintajärjestelmän kautta (ehrm-training) henkilön osallistujan omiin kursseihin ja koulutuksiin. Toteutuneet ulkopuolisten järjestäjien täydennyskoulutukset kirjataan ehrm Training järjestelmään yksikköjen ao. vastuuhenkilöiden toimesta. Henkilöstön koulutuskustannusten kohdentumisen seuraaminen on mahdollista, kun koko talon tasolla henkilöstön koulutusten osallistumismaksut sekä koulutuksesta aiheutuvat matkustamiskustannukset (matka- ja majoituskustannukset) tiliöidään laskunkäsittelyn yhteydessä muista virkamatka- ja majoituskustannuksista erilleen. Näin voidaan seurata tarkemmalla tasolla koulutuskustannusten jakautumista. Koulutuksen kustannusten kirjaustaso on vastuuyksikkö ja kustannukset kirjataan erikseen tileille (4430 Henkilöstön koulutus, muut kuin lääkärit (osallistumismaksut), 4431 Henkilöstön koulutus, lääkärit, 4432 Terapiakoulutus, 4433 Johtamiskoulutus, 4435 Koulutuksen matkakustannukset + päivärahat, 4436 Koulutuksen hotelli- ja ravintopalvelut). Näin voidaan seurata tarkemmalla tasolla koulutuskustannusten jakautumista. Koulutuskustannuksen anotaan ja korvataan vain yhdeltä kustannuspaikalta. Toiseen organisaatioon suuntautuvan tutustumismatkan kustannuksiin voi anoa määrärahaa opintoja viihdytysrahastosta. Keskussairaalan opiskelijaohjaustulot jaetaan siten, että osa tuloista käytetään opiskelijaohjauksen kehittämiseen, osa kohdennetaan sijaisten käyttöön opiskelijaohjauksen mahdollistamiseksi yksiköissä ja osa kohdennetaan suoraan yksiköihin edellisen vuoden toteutuneiden ohjauspäivien mukaisesti. Koulutustilausten osalta sovelletaan organisaation hankintamenettelyohjeita huomioiden palveluntarjoajien tasapuolinen kohtelu. Hankinnat toteutetaan keskitetysti hankintatoimiston kautta. 4. HANKINTAOHJE Hankinnoissa noudatetaan taloudellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja laillisuuden perusteita. Hankinnat perustuvat suunnitelmallisuuteen ja ennakoitavuuteen.
16 Hankinnat tehdään ensisijaisesti keskitetysti. Kaikessa hankinnassa noudatetaan hankintalain ja hankintaohjeen mukaista kilpailuttamisvelvollisuutta. Keskitetyn hankinnan tuomat hintaedut sekä säästöt turhista toimitus- ja vakuutusmaksuista näkyvät tulosyksiköiden tarvikekustannusten edullisuutena. Hankintayksikön omien kilpailutusten lisäksi hankinnoissa hyödynnetään ensisijaisesti ns. ERVAhankintoja. Lisäksi kuntayhtymä on mukana eräissä seudullisissa hankinnoissa (mm. IT-hankinnat, yhteistyö Kokkolanseudun hankintarenkaan kanssa). Hankinnoissa noudatetaan voimassa olevaa hankintaohjesääntöä. Hankintaan liittyvistä toimistorutiineista, kuten tarjouskilpailusta, huolehtii talous- ja hankintatoimisto. Hankinta ja erityisesti hankintaan liittyvä laadullinen ja sisällöllinen hankintaprosessin valmistelu ja arviointi ovat tilaajayksikön substanssiasiantuntijoiden vastuulla. Hankintaprosessi edellyttää tiivistä yhteistyötä hankintayksikön ja tilaavan asiantuntijayksikön kesken laadullisen, taloudellisen ja juridisen oikeellisuuden varmistamiseksi. Toimintavuosi on lopulta lyhyt. Suunnitellut kilpailutettavat hankinnat on syytä käynnistää jo alkuvuonna Ostopalvelut Ostopalvelujen tulee perustua lähtökohtaisesti kilpailutukseen. Palveluhankinnoista laaditaan molempien osapuolten allekirjoittama ostopalvelusopimus. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnoissa käytössä on yrityksiltä ostettuja ostopalveluja, jotka tiliöidään ostopalveluihin tilille 4440 (muistathan alv 0% sotepalveluiden ostamisessa alvmenettelyn, jossa saadaan 5%:n alv-vähennys). Lisäksi käytössä on eräitä ns konsulttisopimuksia, joiden perusteella korvaus maksetaan palkkana. Näiden kustannuksissa tulee korvauksen lisäksi maksettavaksi ns. sotu-kulut (kustannusvaikutus + 30 %). Tämän eron vuoksi on tärkeää miettiä, kumpaa sopimustyyppiä ostopalveluissa käytetään. Ostopalvelujen käynnistäminen ja voimassa olevien ostopalvelusopimusten muuttaminen valmistellaan yhteistyössä tulosyksikön/vastuuyksikön ja talous- ja hankintatoimiston kanssa. Ostopalveluissa on kiinnitettävä erityistä huomioita siihen, että ostopalvelusopimusten päättyessä ryhdytään riittävän ajoissa mahdolliseen uuteen kilpailutukseen ja/tai sopimusten jatkamiseen. Sopimus on oltava allekirjoitettuna ja voimassa ennen työn aloittamista. Laskujen hyväksymisen edellytyksenä on, että ostopalvelusopimus on voimassa. Myös palveluiden ostopalvelut (muu kuin piriin ulkopuolinen hoito) edellyttävät viranhaltijan tekemän hankintapäätöksen. Hankintapäätöksen perusteella laaditaan ostopalvelusopimus. Potilaskohtaiset lähetteet/maksusitoumukset edellyttävät voimassaolevan ostopalvelusopimuksen. Ostopalveluita koskevissa päätöksentekorajoissa noudatetaan jäljempänä olevia hankintarajoja. Myös muilta osin noudatetaan soveltuvin osin hankintatoiminnan hankintojen yleisiä periaatteita (kts. alla).
17 4.2. Kynnysarvot ja kilpailuttaminen Hankintojen lähtökohtana on hintavertailu myös silloin, kun hankinannan euromääräinen raja ei ylitä julkisista hankinnoista annetun lainsäädännön velvoittamaa kilpailuttamismenettelyä. Kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat on kilpailutettava hankintalain mukaisesti ja niistä on aina ilmoitettava mm. Hilma-tietokannassa. Kansallinen kynnysraja on tällä hetkellä tavara- ja palveluhankinnoissa (HE 182/ ) ja erikseen määritellyissä terveydenhoito- ja sosiaalipalveluhankinnoissa (HE 182/ ). EU-kynnysarvo on tavaraja palveluhankinnoissa. Ennakkotiedon mukaan kynnysarvot muuttuvat viimeistään Tämän hetkisen arvion mukaan uudet korotetut kynnysarvot tulevat olemaan: Kansalliset kynnysarvot Tavara- ja palveluhankinnat rakennusurakat sotepalvelu-hankinnat EU-kynnysarvot Tavara- ja palveluhankinnat rakennusurakat sotepalvelu-hankinnat Tulosalueiden ja yksiköiden tulee huolehtia siitä, että talousarvioon hyväksyttyjen hankintojen toteuttaminen aloitetaan riittävän ajoissa ottaen huomioon pitkätkin toimitusajat sekä kilpailuttamisesta johtuvat määräajat. EU-hankintojen osalta hankintaprosessi kestää jopa neljä kuukautta. Toimitusten siirtyminen yli talousarviovuoden saattaa vaarantaa koko hankinnan toteutumisen määrärahan puuttuessa seuraavan vuoden budjetissa. Tuotteen on oltava toimitettu tilaajalle ja lasku päivätty talousarviovuodelle. Muussa tapauksessa hankinta siirtyy seuraavalle vuodelle HANKINTOJEN YLEISET PERIAATTEET 1. Hankinnat perustuvat aina vertailuun. Myös alle kansallisen hankintarajan jäävät hankinnat kilpailutetaan tai hankinta tehdään hintavertailun pohjalta. Pienissä hankinnoissa noudatetaan vähintään ns. hintatiedustelumenettelyä. Hintatiedustelu tehdään vähintään noin kolmelle tiedossa olevalle toimittaja ehdokkaalle. 2. Hankinnat suoritetaan ensisijassa keskitetyn hankintatoimen ja keskusvaraston kautta. 3. Laite- ja kalustohankintojen sekä ostopalveluiden kilpailutus suoritetaan yhteistyössä hankintayksikön kanssa. 4. Yksiköiden hankintaesitykset toimitetaan hankintayksikölle (hankinnat@kpshp.fi). Esityksessä tulee olla hankinnan suuruudesta riippuen hankinnasta vastaavan viranhaltijan allekirjoitus (vastuuyksikköjohtaja, tulosyksikköjohtaja tai tulosaluejohtaja) sekä varmenne siitä, että hankintaan on talousarviossa määräraha. Esitys edellyttää aina määrärahan riittävyyden varmistuksen.
18 5. Hankintapäätös prosessin kulku: Hankinnan arvo alle o Vastuuyksikköjohtaja voi määrärahan puitteissa ostaa tuotteen suorahankintana kuitenkin siten, että ostaminen perustuu hintatiedusteluihin ja käytetään kokonaistaloudellisesti edullisinta vaihtoehtoa ja tervettä maalaisjärkeä. Hintatiedustelun tulokset on hyvä säilyttää mahdollisia reklamaatioita varten. o Tuote ei ole keskusvaraston tai vuosihankintojen piirissä. o Tarvittaessa hankinnassa avustaa hankintayksikkö. o Ei tarvita erillistä viranhaltijapäätöstä. o Hankinnoissa voidaan käyttää tarvittaessa Kiurun ostokortteja (Minimani, Halpa- Halli, Kodin Terra), jolloin ostot tulee laskutukseen (oston yhteydessä on ehdottomasti ilmoitettava ostajan ja yksikön nimi!) Hankinnat (pienhankinta) o Edellyttää kirjallisen (esim sähköposti) hintatiedustelun/tarjouspyynnön tekemistä vähintään kolmelle potentiaaliselle toimittajalle. o Tehdään hankintaesitys hankintatoimistoon (tulosyksikköjohtajan allekirjoitus) on samalla tulosyksikön hankintapäätös määrärahan käytöstä ko hankintaan Hankintatoimisto tekee hintatiedustelun/hankintapäätöksen valmistelun yhteistyössä tilaavan yksikön kanssa. Tarjousten saavuttua Tilaava yksikkö täydentää hintavertailu-taulukkoon tarvittaessa laatupisteytyksen ja tekee sen pohjalta esityksen valittavasta tuotteesta tai palvelusta (asiantuntija lausunto + tulosyksikköjohtajan allekirjoitus) o Hankinnasta tehdään hankintasihteerin tilaus/päätös o sisältää muutoksenhakuosoituksen: oikeus tehdä kuntalain mukainen oikaisuvaatimus tai hankintaoikaisu. Hankinnat yli (pienhankinta) o Edellyttää tarjouspyynnön tai hintatiedustelun. o Kriteerinä edullisin hinta / kokonaistaloudellinen edullisuus
19 mikäli laatuvertailua käytetään, on esitettävä vertailussa käytettävät laatutekijät tärkeysjärjestyksessä sekä pääsääntöisesti lisäksi pisteytys/painoarvo Tehdään hankintaesitys hankintatoimistolle (tulosaluejohtajan allekirjoitus) on samalla yksikön hankintapäätös määrärahan käytöstä ko hankintaan Hankintatoimisto tekee tarjouspyynnön/hankintapäätöksen valmistelun yhteistyössä tilaavan yksikön kanssa. Tilaava yksikkö täydentää hintavertailu-taulukkoon tarvittaessa laatupisteytyksen ja tekee sen pohjalta esityksen valittavasta tuotteesta tai palvelusta (asiantuntija lausunto + tulosaluejohtajan allekirjoitus) Hankinnasta (esh) tehdään talousjohtajan allekirjoittama tilaus/päätös - peruspalveluissa päätöksen tekee peruspalvelujohtaja / tilaajajohtaja sisältää muutoksenhakuosoituksen: oikeus tehdä kuntalain mukainen oikaisuvaatimus tai hankintaoikaisu Suorahankinnasta tehdään Dynasty-viranhaltijapäätös (sisältää muutoksenhakuosoituksen: oikeus tehdä kuntalain mukainen oikaisuvaatimus sekä hankintalain mukainen hankintaoikaisu) jos hankinnasta on tehty viranhaltijapäätös ja se on saanut lainvoiman, voi tilauksen allekirjoittaa hankintasihteeri Kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat o Edellyttää hankintalain mukaisen tarjouspyynnön tai poikkeustapauksessa ilmoituksen suorahankinnasta (Hilma). o Kriteerinä edullisin hinta / kokonaistaloudellinen edullisuus mikäli laatuvertailua käytetään, on esitettävä vertailussa käytettävät laatutekijät tärkeysjärjestyksessä sekä pisteytys/painoarvo o Tehdään hankintaesitys hankintatoimistolle (tulosaluejohtajan allekirjoitus) on samalla yksikön hankintapäätös määrärahan käytöstä ko hankintaan Hankintatoimisto tekee tarjouspyynnön/hankintapäätöksen valmistelun yhteistyössä tilaavan yksikön kanssa.
20 Tilaava yksikkö täydentää hintavertailu-taulukkoon tarvittaessa laatupisteytyksen ja tekee sen pohjalta esityksen valittavasta tuotteesta tai palvelusta (asiantuntija lausunto + tulosaluejohtajan allekirjoitus) Hankinnasta tehdään Dynasty-viranhaltijapäätös (kts päätösvalta) sisältää muutoksenhakuosoituksen: oikeus tehdä kuntalain mukainen oikaisuvaatimus sekä hankintalain mukainen hankintaoikaisu sekä valitusoikeus Markkinaoikeuteen Eu-kynnysarvon ylittävät hankinnat o Edellyttää hankintalain mukaisen tarjouspyynnön tai poikkeustapauksessa ilmoituksen suorahankinnasta (Hilma). o Huom pitkä, noin 3-4 kk kestävä, hankintaprosessi o Kriteerinä edullisin hinta / kokonaistaloudellinen edullisuus mikäli laatuvertailua käytetään, on esitettävä vertailussa käytettävät laatutekijät tärkeysjärjestyksessä sekä pisteytys/painoarvo o Tehdään hankintaesitys hankintatoimistolle (tulosaluejohtajan allekirjoitus) on samalla yksikön hankintapäätös määrärahan käytöstä ko hankintaan Hankintatoimisto tekee tarjouspyynnön/hankintapäätöksen valmistelun yhteistyössä tilaavan yksikön kanssa. o Tilaava yksikkö täydentää hintavertailu-taulukkoon tarvittaessa laatupisteytyksen ja tekee sen pohjalta esityksen valittavasta tuotteesta tai palvelusta (asiantuntija lausunto + tulosaluejohtajan allekirjoitus) o Hankintapäätöksen tekee Hallitus (esh) tai peruspalvelulautakunta (peruspalvelut) o sisältää muutoksenhakuosoituksen: oikeus tehdä kuntalain mukainen oikaisuvaatimus sekä hankintalain mukainen hankintaoikaisu sekä valitusoikeus Markkinaoikeuteen 6. Laitehankinnoissa tulee jo hankintaesitys- ja tarjouspyyntövaiheessa pyytää tarvittaessa sairaalalaitetekniikan ja atk-yksikön kannanotot hankintaan. 7. Hankintasopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa kuntayhtymän toimitusjohtaja ensisijassa yhdessä tulosaluejohtajan kanssa. Hallintosäännön (26 ) mukaan kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa kuntayhtymän toimitusjohtaja yhdessä talousjohtajan,
21 henkilöstöjohtajan, asianomaisen tulosalueen johtajan, johtajaylilääkärin, hallintoylihoitajan tai asianomaisen tulosyksikön johtajan sekä peruspalveluiden osalta tilaajajohtajan tai peruspalvelujohtajan kanssa. 8. Hankintapäätöksiin perustuvat sopimustuotteet ja puitesopimustuotteet tilaa yksikön johtaja tai hänen valtuuttamansa työntekijä yksikön määrärahojen puitteissa. 9. Hankintaoikaisun ratkaisee hankintapäätöksen tehnyt viranhaltija/toimielin HANKINTOJEN PÄÄTÖSVALTA 1. Hankinnat edellyttävät talousarvion määrärahan ja hankintasuunnitelman noudattamista. 2. alle hankinnat: Vastuuyksikköjohtaja 3. alle hankinnat ja hankinnat, jotka koskevat koko tulosyksikköä: Tulosyksikköjohtajan esityksestä Hankintasihteeri tekee tilauksen suuruiset hankinnat: Tulosaluejohtajan esityksestä Talousjohtaja sekä Peruspalveluissa peruspalvelujohtaja tai tilaajajohtaja 5. yli hankinnat, jotka eivät ylitä EU-kynnysarvoa: Talousjohtajan (peruspalvelujohtajan/tilaajajohtajan) esityksestä Toimitusjohtaja 6. EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat: Hallituksen / peruspalvelulautakunnan toimivalta Tekniikkaan liittyvissä talousarvion ja käyttösuunnitelman mukaisissa kalusto- ja tarvikehankinnoissa, urakoissa ja teknisten tukipalvelujen hankinnassa päätösvalta on sairaalainsinöörillä HANKINTOJEN KOSKEVAT OHJEET SEKÄ LOMAKE-POHJAT LÖYTYVÄT INTRASTA ASIAKIRJAT JA OHJEET SIVUSTOLTA HANKINNAT-OSIOSTA
22 5. TALOUSARVION SITOVUUSTASO 5.1.Valtuusto Käyttötalousmenot ja tulot sekä investointimenot (ulkoiset, brutto, investoinnit netto) Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja päättää erikoissairaanhoidon tulosalueiden toiminnallisten tavoitteiden, menojen ja tulojen yhteismääriä koskevista alituksista ja ylityksistä ja siirroista eri tulosalueiden välillä silloin, kun ne eivät aiheuta toiminnallisten tavoitteiden, tulojen ja menojen yhteismäärien ylityksiä. Toimitusjohtajalla on oikeus ottaa käsiteltäväkseen tilaajajohtajan, peruspalvelujohtajan ja erikoissairaanhoidon tulosaluejohtajan tekemät päätökset, joista seuraa taloudellisia vaikutuksia kuntayhtymälle. Jos asiassa ei saavuteta yksimielisyyttä, siirtyy asia toimialasta riippuen hallituksen tai peruspalvelulautakunnan ratkaistavaksi Peruspalvelujohtaja Peruspalvelujohtaja päättää peruspalveluiden tulosalueiden toiminnallisten tavoitteiden, menojen ja tulojen yhteismääriä koskevista alituksista ja ylityksistä ja siirroista eri tulosalueiden välillä silloin, kun ne eivät aiheuta toiminnallisten tavoitteiden, tulojen ja menojen yhteismäärien ylityksiä peruspalvelujen liikelaitoksessa Tilaajajohtaja Tilaajajohtaja vastaa peruspalveluiden lakisääteisen järjestämisvastuun toteutumisesta. Tilaajajohtaja valvoo palvelusopimuksen mukaisesti kuntakohtaisten määrärahojen tulosaluekohtaista käyttöä ja määrärahojen riittävyyttä. Tarvittaessa tilaajajohtaja tekee esityksen peruspalveluliikelaitoksen käyttösuunnitelman muuttamisesta Tulosaluejohtajat Tulosaluejohtajan sitovuustaso on tulosalueen toiminnalliset tavoitteet sekä menojen ja tulojen yhteismäärät. Tulosalueen sisäiset määrärahasiirrot erikoissairaanhoidon osalta valmistellaan yhdessä talousjohtajan kanssa ja peruspalveluiden osalta yhdessä peruspalvelujohtajan ja talousjohtajan kanssa. Resurssien siirto-oikeus sisältää mahdollisuuden myös henkilöstöresurssin uudelleen kohdentamiseen tilanteen edellyttämällä tavalla.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on käytössä BasWaren TEMmatkanhallintajärjestelmä.
1 TYÖ-, KOULUTUS- JA ULKOMAAN MATKOJA KOSKEVA TEM-MATKANHALLINTAJÄRJESTELMÄ Yleistä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on käytössä BasWaren TEMmatkanhallintajärjestelmä. Henkilöstön kaikki matkasuunnitelmat
LisätiedotTalousarvion käyttösuunnitelma täytäntöönpano-ohj e 2014
Talousarvion käyttösuunnitelma täytäntöönpano-ohj e 2014 PERUSPALVELULIIKELAITOS Sisällysluettelo TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA 2012 1 1. TALOUSARVIO ON SITOVA 3 2. TOIMINTA JA TALOUS 3 2.1. Toiminnalliset
LisätiedotTALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE
TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan
LisätiedotMIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015
Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin
LisätiedotRAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ
RAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Raahen kaupunginhallitus 4.2.2013 74 Voimaantulo 1.1.2013 Soveltamisala 1 Raahen kaupungin viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan
LisätiedotKAUHAVAN KAUPUNKI 2/5 11.1.2016
KAUHAVAN KAUPUNKI 1/5 Kauhavan kaupungin vuoden 2016 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 14.12.2015 talousarvion vuodelle 2016. Hallintokuntien tulee noudattaa
LisätiedotKeski-Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalveluliikelaitos. Talousarvion käyttösuunnitelma 2014
Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalveluliikelaitos Talousarvion käyttösuunnitelma 2014 Sisällysluettelo 1. TALOUSARVIO ON SITOVA... 4 2. TOIMINTA JA TALOUS... 5 2.1. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus
Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä
LisätiedotKorttikoulutukset työnhakija-asiakkaille
Tarjouspyyntö 1(7) Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille Tarjouspyyntö 2(7) TARJOUSPYYNTÖ Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille. 1. HANKINNAN TAUSTA JA TARKOITUS Oulun kaupungin Konsernipalveluiden
LisätiedotMIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ
MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty KH 2.5.2016 149 Voimaantulo 2.5.2016 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin
LisätiedotSUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015
SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 1. YLEISTÄ SSuL:n hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan yhdistyslain,
LisätiedotTUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU
1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla
LisätiedotTalousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.
MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö
Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN TYTÄRYHTEISÖIDEN TALOUSTOIMINTOJEN KILPAILUTUS. Kilpailutuksella valitaan yksi sopimustoimittaja ja yksi varatoimittaja.
TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN TYTÄRYHTEISÖIDEN TALOUSTOIMINTOJEN KILPAILUTUS 1. Hankinnan kohde ja kuvaus Espoon kaupunki pyytää tarjousta Espoon kaupungin tytäryhteisöiden taloustoimintojen hoito.
LisätiedotTyökykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely
Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn
LisätiedotTalousarvio n käyttösuunn itelma täytäntöönp ano-ohje 2012 PERUSPALVELULIIKELAITOS
Talousarvio n käyttösuunn itelma täytäntöönp ano-ohje 2012 PERUSPALVELULIIKELAITOS Sisällysluettelo TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA 2012 1 1. TALOUSARVIO ON SITOVA 3 2. TOIMINTA JA TALOUS 3 2.1. Toiminnalliset
LisätiedotPauli Salonpää Aulis Hämäläinen Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen Anita Urpilainen. Virpi Piispanen Manu Toikkanen Juha Urpilainen
KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 5/2013 1 Kokousaika Ti 9.4.2013 klo 16.00-17.44. Kokouspaikka Kinnulan kunnantalon valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)
LisätiedotPerussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.
HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon
LisätiedotSosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)
johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET
LisätiedotRAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ
RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ TYÖTERVEYS WELLAMO OY:N OMAN HENKILÖKUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOTEUTTAMISESTA. Saimaankatu 23 15140 Lahti www.tyoterveyswellamo.
TYÖTERVEYS WELLAMO OY Tarjouspyyntö 29.10.2010 TARJOUSPYYNTÖ TYÖTERVEYS WELLAMO OY:N OMAN HENKILÖKUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOTEUTTAMISESTA Hankintayksikkö Yhteyshenkilö Hankintamuoto Työterveys Wellamo
LisätiedotTALOUSOHJE SISÄLLYSLUETTELO. Hyväksytty hallituksen kokouksessa
TALOUSOHJE Hyväksytty hallituksen kokouksessa 9.1.2018 SISÄLLYSLUETTELO VAPAAEHTOISTEN KULUJEN KORVAUS... 2 Aktiivivapaaehtoisille maksettavat kulukorvaukset SPR-tapahtumissa ja tilaisuuksissa... 2 Koulutus...
LisätiedotERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ
60 ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ Ulkoiset tuotot yht. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 TOIMINTATUOTOT YHT. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 Ulkoiset kulut yht. -51 982 441,00-56 182 441,00-4
LisätiedotETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
LisätiedotKirjanpito ja kustannukset. Jarmo Heikkilä
Kirjanpito ja kustannukset Jarmo Heikkilä Kirjanpito Kirjanpitoon hankkeelle oma kustannuspaikka tai tili Kirjanpito on järjestettävä osaksi tuensaajan kirjanpitoa Tuettavan toimepiteen kirjanpito tulee
Lisätiedot2 Kokouspalkkiot Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot:
1 JOENSUUN KAUPUNKI KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA 007 Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Joensuun kaupunginvaltuuston hyväksymä 26.11.2012 Tulee voimaan 1.1.2013
LisätiedotPorvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015
1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden
LisätiedotJulkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli
Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli Hankintapalvelut lyhyesti Henkilökunta; hankintapäällikkö, hankinta asiantuntija hankinta asiantuntija (50 % työajalla) 2 hankintasihteeriä Hankintapalvelut
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016
TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013
12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja
LisätiedotLÄÄKEHUOLLON PALVELUJEN JA KLIINISEN FARMASIAN PALVELUJEN KU- VAUS LÄÄKKEIDEN KILPAILUTUS, HANKINTA JA TOIMITUS
1 (5) LIITE 1 HELSINGIN KAUPUNKI LÄÄKEHUOLLON PALVELUJEN JA KLIINISEN FARMASIAN PALVELUJEN KU- VAUS LÄÄKKEIDEN KILPAILUTUS, HANKINTA JA TOIMITUS HUS-Apteekin toimittaa lääkkeitä ja lääkkeisiin rinnastettavia
LisätiedotKYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016
KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 Kuntayhtymän asettamat tavoitteet Tilipäätöksessä nollatulos Sijoitusrahaston korko on 3 % Peruspääoman korko on 1 % 18.3.2016 ep016 2 Taloussuunnitelma 2016-2018
LisätiedotOulun kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Voimaantulo 1.1.2013
Oulun kaupunki Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 118 Kaupunginvaltuusto
LisätiedotSeuraavaksi: Talous- ja hallintojohtaja Tiina Pulli, Valtori: Valtorin taloudelliset näkymät ja palveluhintojen muodostuminen
Seuraavaksi: Talous- ja hallintojohtaja Tiina Pulli, Valtori: Valtorin taloudelliset näkymät ja palveluhintojen muodostuminen Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 Valtorin
Lisätiedot2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti:
Valtuusto 10.12.2012 50 1 (6) LAUKAAN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuuston kokouksessa Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille maksetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta
Lisätiedot2.1 Yhden lokeron rytmihäiriötahdistin VVEV 2.2 Kahden lokeron rytmihäiriö DDED
Yhtymähallitus 120 29.09.2014 Tahdistingeneraattoreiden- ja johtojen hankinta Yhtymähallitus 120 Kuntayhtymän hallituksen päätöksen hankinnoista mukaan tietyistä tarvikkeista ja laitteista tehdään hankintasopimukset.
LisätiedotKainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Varastokatu 2 87100 KAJAANI Hallituksen kokous 11.5.2007 nro 4/2007
Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) KOKOUSAIKA Perjantai 11.5.2007 kello 13.00 14.50 KOKOUSPAIKKA Kainuun Jätehuollon kuntayhtymän toimisto 87100 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka
LisätiedotPerusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.
Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin
LisätiedotHENKILÖSTÖPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN, VIRANHALTIJAT
OHJE 1 (6) HENKILÖSTÖPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN, VIRANHALTIJAT KH 18.1.2016 1. PÄÄTÖSVALLASTA, MUUTOKSENHAUSTA JA TIEDOKSIANNOSTA Kunnan päätösvaltaa on siirretty (delegoitu) henkilöstöasioissa viranhaltijoille
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009 Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Nimi ja tehtävät Vakka-Suomen Vesi LIIKELAITOS on KUNTALAIN MUKAINEN Uudenkaupungin
LisätiedotTOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015
Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen
LisätiedotOHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.
OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS Sivu 5 tammi-elokuu 2018
Yhtymähallitus 30.10. 156 LIITE 1 OSAVUOSIKATSAUS Sivu 5 tammi-elokuu Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Sairaanhoidossa saapuneiden lähetteiden määrät sekä käyntimäärät ovat lisääntyneet edelliseen
LisätiedotVANTAAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN P A L K K I O S Ä Ä N T Ö. Kaupunginvaltuuston 15. päivänä joulukuuta 2008 hyväksymä. Voimassa 1.1.2009 alkaen.
1 VANTAAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN P A L K K I O S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 15. päivänä joulukuuta 2008 hyväksymä. Voimassa 1.1.2009 alkaen. I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Luottamushenkilöille suoritetaan
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
LisätiedotUusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa
Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel
LisätiedotISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 1/2014 Tukipalvelulautakunta Sivu 1
ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 1/2014 Tukipalvelulautakunta Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Torstai 9.1.2014 klo 17.00 17.36 Isonkyrön
LisätiedotROVANIEMEN KAUPUNKI RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT
2016 ROVANIEMEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 1.1. 31.12.2016 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYS 1. KÄYTTÖTALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-31.12.2016... 3 2. RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUJEN TULOSKORTTI/TILINPÄÄTÖS
LisätiedotTaloustilanne Pj-kokous
Taloustilanne 30.4.2016 Pj-kokous 6.6.2016 Talous / huhtikuu 2016 Tuloslaskelma HUHTIKUU 2016 Ta 2016 Vuoden alusta Tot % Ed. vuoden tot. Tp 2015 Myyntituotot -131 256 713,00-46 243 569,83 35,2% -44 700
LisätiedotTilinpäätös Valtuustoseminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin
Valtuustoseminaari 13. 14.6.2018 Talousjohtaja Elisa Kusmin MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito Tilinpäätös 2017 TA 2017 TA muutos Muutettu TA 2017 TP 2017 Ero Toteuma% kuntalask.käynnit, omat * 223 815-6 526 217
LisätiedotTalousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma
Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia
LisätiedotKivijärven kunta Khall Liite nro 1. TALOUSARVIO 2018 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET
TALOUSARVIO 2018 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1 SISÄLLYS 1. TALOUTTA OHJAAVAT SÄÄNNÖKSET... 3 1.1. Kuntalaki... 3 1.2. Hallintosääntö ja konserniohjeet... 3 1.3. Täytäntöönpano-ohjeet... 3 2. TALOUSARVION NOUDATTAMINEN...
LisätiedotHankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016
Hankinnat ja kilpailuttaminen Leena Karjalainen 27.4.2016 Sivu 1 27.4.2016 Hanki huolella Nämä ohjeet koskevat maaseuturahastosta ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettavia hankkeita Muutoksia voi tulla,
LisätiedotKorjattu liite nro: 1. 1 Soveltamisala. 2 Kokouspalkkiot
Nykyinen versio Muutettu versio Korjattu liite nro: 1 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala Kainuun maakunta -kuntayhtymän luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota
LisätiedotEAKR-hankkeiden aloituspalaveri
EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli - EAKR 14.6.2016 Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli Toteutetaan kokonaan investointina tai
LisätiedotPois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Hankkeen hallinnoijan Satakunnan sairaanhoitopiirin esittämä maksatusaikataulu:
Tiedote 10.8.2015 1(5) Kehittämisosioiden vastuuhenkilöille Hanketyöntekijöille Kehittämisosion taloudesta vastaavat MAKSATUSHAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI 1. AIKATAULU Pois syrjästä hankkeen
LisätiedotLänsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti.
SUURTALOUSLAITTEEN HANKINTA Hankinnan kohde ja hankintamenettely Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti. 1. HANKINNAN KOHDE
LisätiedotKAUHAVAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ
KAUHAVAN KAUPUNKI 1 KAUHAVAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 14.12.2015 78 Voimaantulo: 1.1.2016 KAUHAVAN KAUPUNKI 2 Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA... 3 2
LisätiedotLohjan kaupunki. Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma
Lohjan kaupunki Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma Ympäristö- ja rakennuslautakunta 11.12.2014 1 1 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 YMPÄRISTÖ-
LisätiedotKaurila Matti Leino Jukka Leino Outi Lindgren Hilkka Pöllänen Eero Siimar Mari, saapui 92 käsittelyn aikana Tanner-Penttilä Hannele
Yhtymähallitus 16.10.2013 111 Kokousaika 16.10.2013 klo 17.00 18.55 Kokouspaikka Riihikosken terveysasema, taloustoimisto Osallistujat Päätöksentekijät Muut osallistujat Autio Markku Kaurila Matti Leino
LisätiedotHaminan kaupungin hankintaperiaatteet. Kaupunginhallitus
Haminan kaupungin hankintaperiaatteet Kaupunginhallitus 15.12.2017 Hankintojen toimintaperiaatteet Haminan kaupungissa noudatetaan seuraavia hankintoja koskevia strategisia linjauksia: 1) Ennakoiva toiminta
LisätiedotKotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 5
Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 5 HANKINTAMENETTELYT KANSALLISEN KYNNYSARVON ALITTAVISSA HANKINNOISSA ELI PIENHANKINNOISSA (Hyväksytty kaupunginhallituksessa 26.9.2011) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...
LisätiedotTALOUSARVION VALMISTELU VUODELLE 2008
TALOUSARVION VALMISTELU VUODELLE 2008 1 LIITE 1 Kainuun maakunta -kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2008 tehdään tulosyksiköittäin erillisellä web-taloussuunnitteluohjelmalla. Kunkin tulosyksikön tiedot
LisätiedotTilinpäätös 2007 / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3.2007 62, liite 3 Käyttötalous
/ määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3. 62, liite 3 Käyttötalous Tulosalue HENKILÖSTÖ- HALLINTO -1 050 333 110 000-940 333-1 369 682 142 595-1 227 087-319 350 32 595-286 755 Toimintakulut
LisätiedotSairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan
Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Yhteistoimintaelin 19 13.10.2014 Kunnanhallitus 267 27.10.2014 Kunnanhallitus 13 18.01.2016 Sairauspoissaolojen
LisätiedotKuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen
Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»
LisätiedotTerveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen talousarviot yhteen
Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen talousarviot yhteen 1.1.2013 - Talousarviossa jo lähtökohtaisesti epävarmuustekijöitä sote-yhdistymisestä johtuen - Kompromisseja kustannusten kohdentamisessa - Suurin
LisätiedotJohtajaylilääkärin sijainen. Hallintoylihoitajan sijainen
Pöytäkirja 3/2014 1 Henkilöstöjaosto Aika 30.06.2014 kello 10:17-10:30 Paikka Keskussairaala talo 7/7 krs neuvotteluhuone Saapuvilla olleet jäsenet Jormanainen Laura Varis Minna Palviainen Sami Väistö
LisätiedotTALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE
SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE Vuoden 2014 talousarvion täytäntöönpanossa ja toteutuksessa on noudatettava valtuuston 11.12.2013 hyväksymää talousarviota ja sen perusteluja hallintosäännön
LisätiedotVUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Talousarvion ja -suunnitelman perusta Talousarvion ja -suunnitelman perustana on Haapaveden kaupungin strategia. Sen mukaisesti
LisätiedotKysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016
Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään
LisätiedotItä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen
Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv)
25.03.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotTEUVAN KUNNAN MATKUSTUSOHJE 1.5.2015 ALKAEN
TEUVAN KUNNAN MATKUSTUSOHJE 1.5.2015 ALKAEN Henkilöstöjaosto 30.3.2015 2 2 Sisältö 1. Soveltamisala... 3 2. Virkamatka ja virantoimitusmatka... 3 3. Korvaukset virka ja virantoimitusmatkoista... 3 4. Miten
LisätiedotKysymykset ja vastaukset
Viite: TH01/PeRo Lapin ammattikorkeakoulu Oy Kysymykset ja vastaukset TYÖTERVEYSPALVELUIDEN HANKINTA Lapin ammattikorkeakoulu Oy Jokiväylä 11 C, 96300 Rovaniemi Sisältö 1 Kysymykset ja vastaukset... 3
Lisätiedotvuoden 2006 loppuun saakka.
PÄÄTÖSVALLAN VASTUUN SIIRTÄMINEN ASIOISSA Heja 22.11.2006 Henkilöstöpäällikkö Koski: Taustaa: Nykyiset delegointipäätökset koskien vakanssien perustamista ja lakkauttamista, nimikemuutoksia ja palkkausta
LisätiedotTalousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa
Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Johtajuusfoorumi 19.3.2013 Tampere Arto Lamberg Varhaiskasvatusjohtaja TIIVISTELMÄ Palveluiden järjestäminen Kunnan toiminnassa on keskeistä strategisten
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ
LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhtymävaltuuston kokouksessa 27.2.2013 / 7 Yhtymähallitus 23.1.2013 Sisällys 1 Yleistä... 3 2 Kokouspalkkioiden määrä... 3 3 Toimielinten puheenjohtajien palkkiot...
LisätiedotMiksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?
Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten
LisätiedotLuonnos: Tietoliikennepalveluiden hankinta
Tarjouspyyntö pp.kk.2015 Luonnos: Tietoliikennepalveluiden hankinta 1 Tarjouskilpailun järjestäjä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama ammatillisen osaamisen ja työelämän
LisätiedotKäyttösuunnitelman valmistelu 2019 ja talousarvion muutokset. Tilinpäätös Jarkko Raatikainen Talousjohtaja
Käyttösuunnitelman valmistelu 2019 ja talousarvion muutokset Tilinpäätös 2018 Jarkko Raatikainen Talousjohtaja 18.3.2019 Vuoden 2019 talousarvio hyväksyttiin valtuustossa 10.12.2018 Käyttösuunnitelmassa
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA VUOSILLE 2013 2016
1 (6) LUONNOS TARJOUSPYYNTÖ xx.12.2012 TARJOUSPYYNTÖ ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA VUOSILLE 2013 2016 1. Hankintayksikkö Tarjous pyydetään kuntalain 72 :n mukaisesta
Lisätiedot! LAATUKÄSIKIRJA 2015
LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö
LisätiedotINKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo Kunnanhallitus
INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo 1.7.2019 Kunnanhallitus 10.6.2019 Hankintoja ohjaavat: - olemassa oleva lainsäädäntö, EU:n hankintadirektiivi (2014/24/EU) hankintalaki (1397/2016) kuntalaki (410/2015)
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
Lisätiedot2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät
2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden
LisätiedotHOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖN TOIMINTA v. 2015. py-johtaja Anne Kantanen pa-yh Kirsi Leivonen hyh Merja Miettinen
HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖN TOIMINTA v. 2015 py-johtaja Anne Kantanen pa-yh Kirsi Leivonen hyh Merja Miettinen TOIMINNAN TAVOITTEET linjassa PA10n yhteisten tavoitteiden kanssa 1. henkilötyön tuottavuuden
LisätiedotHankintaohje. Hankintaohje
Hankintaohje Hankintaohje 1 Kaupunginhallituksen hyväksymä 1.7.2015 Sisällysluettelo 1. Yleiset periaatteet 3 2. Hankintojen ryhmäjako 3 2.1. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat 3 2.2. Kansallisen
LisätiedotOulunkaaren taloustiedote Toukokuu 2013
Oulunkaaren taloustiedote Toukokuu 2013 Julkaistu 18.6.2013 1 Tasainen toteuma (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8,3 % 16,7 % 25,0 % 33,3 % 41,7 % 50,0 % 58,3 % 66,7
LisätiedotFINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta
Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä
LisätiedotOulunkaaren taloustiedote Kesäkuu 2013
Oulunkaaren taloustiedote Kesäkuu 2013 Julkaistu 7.8.2013 Tasainen toteuma (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8,3 % 16,7 % 25,0 % 33,3 % 41,7 % 50,0 % 58,3 % 66,7
LisätiedotI luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3
VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan
LisätiedotTALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO- OHJE 2015
TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO- OHJE 2015 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu) SISÄLLYSLUETTELO 1. Talousarvion sitovuus 1 2. Käyttösuunnitelmat 1 3. Yksikköhintatulot 2 4. Erityisopetus ja nivelvaiheen
LisätiedotKeskushallinto 3.6.2013 1(5)
Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Kolarin ja Lapin sairaanhoitopiirin välinen neuvottelu 2013 Aika ma 3.6.2013 klo 9.00-12.05 Paikka Kolari, Kunnantalo Osallistujat: Eija Koivuranta, Kolarin kunta Sakari Lipponen,
LisätiedotRaision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
LisätiedotLAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara
LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella Tero Lähivaara Tavoitteet uudella toiminta mallilla selkeä ostaja/tuottaja roolitus kaikki lääkintäteknisen ylläpidon
Lisätiedot