50 vuotta vaikuttavaa pakolaistyötä

Transkriptio

1 Elli-Alina Hiilamo 50 vuotta vaikuttavaa pakolaistyötä Vuosikertomus 2015

2 Kädessäsi on kertomus siitä, mitä tuhannet ihmiset ovat saaneet yhdessä aikaan. 50-vuotias Suomen Pakolaisapu kohtasi maailman ennätyksellisen pakolaistilanteen vuosikymmenten saatossa kertyneellä ammattitaidolla ja lukemattomien lahjoittajien, vapaaehtoisten ja pakolaisten tuella. Seuraavilta sivuilta voit lukea lisää. Tervetuloa mukaan! Sisällysluettelo Puheenjohtajan tervehdys 4 Pakolaisavun uusi normaali 5 Pakolaisavun työ vaikuttaa maailmalla 6 Pakolaisavun työ vaikuttaa kotimaassa 8 Pakolaisten oikeuksien puolesta jo 50 vuotta 10 Pakolaisapu viestii ja vaikuttaa 14 Turvapaikanhakijoiden tukena 18 Yhteiskunnallisia esteitä murtamassa 20 Historiallisia hetkiä Myanmarissa 21 Takaisin Adjumaniin Ugandassa 22 Länsi-Afrikka toipuu ebolaebidemiasta 24 Hallinto ja talous 26 Elli-Alina Hiilamo 2

3 3

4 Pakolaisavun uusi normaali Vuosi 2015 merkitsi Suomen Pakolaisavulle monin tavoin uutta aikaa. Strategisesti Pakolaisapu tunnisti ja huomioi ne mahdollisuudet, haasteet ja muutostekijät, jotka kumpuavat järjestön toimintaympäristöstä ja monialaisesta työstä. Monet vuoden 2015 tuomat muutokset ovat myös Pakolaisavun toiminnan niin sanottu uusi normaali. Kansainvälisen suojelun tarjoaminen, kotoutumisen tukeminen ja yhteiskunnallisen osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat muuttuvan toimintaympäristömme suuria yhteisiä kysymyksiä vuosiksi eteenpäin. Vuonna 2015 Pakolaisavun edellinen strategiakausi tuli päätökseen ja loimme yhteistyössä koko henkilöstön kanssa uusia suuntaviivoja tuleville vuosille. Tulemme jatkossa entistä vahvemmin hyödyntämään kaikessa toiminnassa osaamistamme ja asiantuntijuuttamme. Tuomme niin kotimaassa kuin ulkomailla pakolaisuuden kaaren toimintojamme yhdistäväksi ja ohjaavaksi mo- nisuuntaiseksi voimavaraksi. Pakolaisuuden kaarella tarkoitamme ihmisen matkaa lähtöhetkestä pakolaisuudessa elämiseen ja sen aikana yhteisön jäseneksi kasvamiseen aina mahdolliseen paluumuuttoon asti. Pakolaisapu haluaa olla kaikissa vaiheissa pakolaisten tukena. Tulevassa työssämme aiomme tunnistaa humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhtymäkohdat ja hyödyntää pitkää kehitysyhteistyöosaamistamme vastaamaan myös nouseviin humanitaarisiin pakolaistilanteisiin. Haluamme vahvistaa myönteistä kahdensuuntaista kotoutumista yhteiskunnassa. Pakolaisten tasavertainen osallisuus yhteiskunnassa on sekä ulkomaan että kotimaan työmme keskiössä. Se toteutuu huomioimalla myös vastaanottavien yhteisöjen tarpeet. Vahvistamme kaikessa toiminnassa työmme vaikuttavuutta, mitattavuutta ja tuloksellisuutta sekä organisaation järjestelmiä ja kapasiteettia. Laaja yhteistyö on nyt tärkeämpää kuin koskaan, ja haluamme tunnistaa kumppanuuksien ja yhteistyön keskeisyyden yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tulemme hakemaan asiantuntijuuttamme ja tavoitteitamme täydentäviä yhteistyötahoja eri sektoreilta. Myös tulevaisuudessa teemme työtä uutta alkua varten ulkomaan kohteissamme ja Suomessa. Tätä työtä ohjaavia arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, osallisuus ja yhdenvertaisuus sekä läpinäkyvyys ja vastuullisuus. Yhtenä keskeisenä työtämme läpileikkaavana teemana kulkee haavoittuvaisimmassa asemassa olevien erityinen huomioiminen. Suomen Pakolaisavun tässäkin vuosikertomuksessa esiin nousevan työn ja saavutusten tekijöinä on Pakolaisavun henkilökunta, joka on vuonna 2015 tehnyt huikeaa työtä hyvin haasteellisella hetkellä. Annu Lehtinen toiminnanjohtaja 4

5 Puheenjohtajan tervehdys Suomen Pakolaisapu vietti 50-vuotisjuhlaa tilanteessa, jossa järjestön työ oli ajankohtaisempaa ja tarpeellisempaa kuin koskaan. Maailmassa oli vuonna 2015 yli 60 miljoonaa pakolaista ja myös Euroopasta haki turvaa ennätysmäärä ihmisiä. Samaan aikaan Suomen hallitus päätti leikata kehitysyhteistyöstä yli 40 prosenttia, mikä kosketti myös Pakolaisapua kipeästi. Pakolaisapu joutui läpikäymään monen muun kehitysyhteistyöjärjestön tavoin yhteistoimintaneuvottelut. Järjestön pariin hakeutui lyhyessä ajassa satoja uusia vapaaehtoisia ja lahjoittajia, kun huolestuneet kansalaiset halusivat auttaa turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. Myös media hyödynsi Pakolaisavun asiantuntijuutta uudessa tilanteessa ja Pakolaisapu sai viestejään läpi eri kanavissa ennätykselliset 440 kertaa. Mullistukset maailmalla, Suomessa ja Pakolaisavussa toivat haasteiden lisäksi uusia mahdollisuuksia. Pakolaisavun vuosikymmenten kokemus ja ketteryys näkyivät muuttuneessa tilanteessa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Länsi-Afrikan ebolaepidemia paljasti karulla tavalla Sierra Leonen ja Liberian sairaanhoitojärjestelmien heikkouden. Vastauksena tähän Pakolaisapu alkoi kouluttaa Sierra Leonessa perinteisen ammattikoulutuksen lisäksi nuoria sairaanhoitotyöhön. Pakolaisavun pitkäjänteisen työn ja ruohonjuuritason verkostojen tärkeys kirkastui, kun aikuislukutaitopiirit saatiin valjastettua nopeasti ebolan vastaiseen taisteluun yhteiskunnallisen tilanteen muututtua. Pakolaisapu aloitti työskentelyn Myanmarissa, jossa nuorille alettiin tarjota ammatillista koulutusta. Uganda oli edelleen Pakolaisavun suurin kohdemaa, ja vuoden aikana alettiin tukea jälleen Etelä-Sudanin pakolaisia maan pohjoisosissa. Toiminnan laajentaminen jäi kuitenkin suunniteltua pienemmäksi leikkausten vuoksi. Kotimaassa vuosien ajan toteutettua vertaisryhmätoiminnan mallia muokattiin turvapaikanhakijoiden tueksi ja naapuruussovittelua tehtiin ennaltaehkäisevästi uusilla vastaanottokeskuspaikkakunnilla. Maahan muuttaneet nuoret saivat henkilökohtaista ohjausta, ja Kurvi-projektin julkaisema kirja nosti nuorten kohtaamat byrokraattiset esteet myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Maahanmuuttajajärjestöjen tukemisen pitkäjänteisen työn tuloksia juhlittiin Järjestöhautomon kymmenvuotissyntymäpäivillä syksyllä. Pakolaisapu toteutti keväällä historiansa ensimmäisen, laajamittaisen vaalikampanjan; koulutti ehdokkaita, järjesti vaalipaneeleita ja osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun vapaaehtoisten aktiivien kanssa. Pakolaisten turvalliset saapumisreitit nousivat keskusteluun vaalien alla, ja järjestö loi päättäjiin tärkeitä suhteita. Vaikuttamistyölle oli myös hallitusneuvottelujen ja syksyn aikana kysyntää, kun hallitus teki toinen toistaan tiukempia linjauksia pakolaispolitiikassa. Suomen Pakolaisavun työ on tärkeämpää kuin koskaan. Toivottavasti tulevaisuudessa pakolaisten ääni kuuluu voimakkaammin suomalaisessa yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa. Marjatta Rasi Pakolaisavun hallituksen puheenjohtaja 5

6 Vuoden 2015 huippuluvut Pakolaisavun työ vaikuttaa MAAILMALLA 2400 SÄÄSTÄJÄÄ UGANDASSA. Ugandassa erityistä iloa vuonna 2015 tuottivat pakolaisten omat säästö- ja lainaryhmät, joiden ansiosta yli 1600 ihmisellä on nyt mahdollisuus parantaa toimeentuloaan ja selvitä yllättävistä, kuten lasten sairastumisesta johtuvista kuluista. Esimerkiksi Kyangwalin pakolaisasutusalueella nollasta aloittaneet 45 ryhmää onnistuivat säästämään noin euroa! Se on huikea summa paikassa, jossa pääoman puute heikentää mahdollisuuksia toimeentulon hankintaan YHTEISTOIMINTARYHMIIN OSALLISTUNUTTA PAKOLAISTA SAI KOU- LUTUSTA JA MATERIAALITUKEA. Ugandassa 88% yhteistoimintaryhmien jäsenistä on koulutuksen seurauksena asettanut itselleen tavoitteita, pystynyt maksamaan lainansa takaisin, perustanut toimeentulonsa useampaan kuin yhteen lähteeseen ja voinut saada lainaa sekä käyttänyt sen hedelmällisesti PUUTA ISTUTETTIIN PAKOLAISASUTUSALUEILLA. Viime vuosina pakolaiset ovat havahtuneet rakennus- ja polttopuun vähyyteen asutusalueilla. Ilmastonmuutos on tehnyt maanviljelystä arvaamatonta. Viime vuonna pakolaiset istuttivat lähes puuta ja rakensivat 880 ekoliettä Pakolaisavun tukemana Ugandassa. Liselott Lindström 9700IHMISTÄ OPISKELI PAKO- LAISAVUN OPINTOPIIREISSÄ. Vuonna 2015 Liberian 2945 uudesta opiskelijasta suurin osa oli naisia ja norsunluurannikkolaisia pakolaisia. Kehittämämme opetus on myös alkanut levitä spontaanisti kylästä kylään. Liberiassa yli 50 kylässä perustettiin itsenäisesti lukutaitopiiri kehittämämme mallin avulla. 671 PAKOLAISTA SAI YRITTÄJÄKOULUTUSTA. Yritystoiminnan perusteiden avautuessa pakolaisten toimeentulon hankinnan edellytykset paranivat. Tämän tueksi koulutettiin 18 uutta ohjaajaa ja 12 parasta bisnesryhmää sai materiaalitukea PAKOLAISTA OSALLISTUI LUKUTAITO- JA ENGLANNIN KIELEN KOULUTUKSIIN POHJOIS-UGANDASSA. Etelä-Sudanin heikentynyt turvallisuustilanne heijastui Ugandan pohjoisosiin, jossa Pakolaisapu aloitti uudelleen toimintansa. Koulutukset saatiin käynnistettyä nopealla aikataululla. 6

7 VIIME VUONNA LÄHES IHMISTÄ SAI TAITOJA, JOIDEN ANSIOSTA VOI NYT PAREMMIN HANKKIA ITSE TOIMEENTULONSA, RAKENTAA SODASTA KÄRSINYTTÄ MAATAAN JA HUOLEHTIA LAPSISTAAN. VÄLILLISESTI TOIMINNASTA HYÖTYI IHMISTÄ. LAHJOITTAJAMME TUKIVAT EUROLLA TYÖTÄMME PAKOLAISTEN HYVÄKSI. Vuosi 2015 tarkoitti Pakolaisavun varainhankinnalle ennätystulosta. Lahjoitus- ja myyntitulot 2015 olivat yhteensä noin Tulokseen vaikutti osaltaan pakolaistilanteen poikkeuksellinen näkyvyys mediassa. Lisäksi vuotta värittivät lahjoittajakirjeiden kehitys, kampanjamuotoiset tempaukset sekä uudet kuukausilahjoittajat Elli-Alina Hiilamo IHMISTÄ OSALLIS- TUI LIBERIASSA EBOLAA KÄSITTELEVIIN TILAISUUKSIIN. Pakolaisavun kouluttajien tavoittamissa yhteisöissä kukaan ei kuollut ebolaan. Sierra Leonessa uutena tukimuotona alkoi lisäksi sairaanhoitajien koulutus perinteisten ammattilinjojen lisäksi. Siellä taudin leviämistä ehkäistiin kouluttamalla 900 ebolavalistajaa, jotka kertoivat yli 4500 kyläläiselle sairaudesta OSALLISTUI NUORISOTOI- MINTAAN. Ugandassa nuorten ryhmät tarjoavat vaihtoehdon toimettomuudelle ja näköalattomuudelle. Niissä nuoret pääsivät esimerkiksi pelaamaan jalkapalloa, harrastamaan musiikkia ja laittamaan hiuksia. Ryhmät rakensivat Nakivalen pakolaisasutusalueella vanhuksille ja vammaisille asuntoja. Nuoret saivat myös koulutusta muun muassa johtajuudesta ja elämäntaidoista OPISKELI LUKEMAAN OMALLA ÄIDINKIELELLÄ SIERRA LEO- NESSA. Omakielinen lukutaito-opetus luo perustan muulle oppimiselle. Käytännölliset ammattikouluopinnot sujuvat paremmin, jos opiskelijalla on luku- ja kirjoitustaito. Aikuisopetuksessa perustaidot opitaan oppilaiden elämästä nousevilla käsitteillä ja tehtävillä. Luku- ja kirjoitustaito ovat myös keskeisiä muiden kehityshankkeiden onnistumiselle. Liselott Lindström 7

8 Pakolaisavun työ vaikuttaa KO Vuoden 2015 huippuluvut 130 UUTTA VERTAISOHJAAJAA KOULUTETTIIN KUUDESSA ERI KUNNAS- SA. Tavoitteena on levittää vertaisryhmätoiminnan mallia eri puolille Suomea, jotta mahdollisimman monet pakolaiset ja maahanmuuttajat saavat keskustella omalla äidinkielellään heitä askarruttavista asioista ja kotoutuvat sujuvammin. 450 ASIAKASTAPAAMISTA NUORTEN KANSSA. Pakolaisapu tuki maahan muuttaneita nuoria pääsemään kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan. Henkilökohtaisessa ohjauksessa kartoitettiin yksilöiden tarpeet, minkä jälkeen heitä tuettiin asunnon, työn ja opiskelupaikan löytämisessä sekä suomalaisessa palvelujärjestelmässä toimimisessa. 176 JÄRJESTÖÄ SAI KOULUTUSTA KYMMENELLÄ PAIKKAKUNNALLA. Pakolaisapu tarjosi järjestöille neuvontaa, mentorointia ja koulutusta, minkä seurauksena järjestöt ja niiden avainhenkilöt kykenevät toimimaan paremmin suomalaisessa järjestökentässä ja ajamaan tärkeäksi kokemiaan asioita. Järjestöhautomo juhli kymmenvuotissyntymäpäiviään yhdessä laajoiksi kasvaneiden verkostojensa kanssa OPPILASTA TAVOITETTIIN KOULUVIERAILUILLA. Pakolaisapu järjesti 90 kouluvierailua 22 eri paikkakunnalla Helsingistä aina Ranualle asti. Pakolaistaustaiset kouluvierailijat sekä pakolaisasutusalueella Ugandassa vierailleet suomalaisnuoret kiersivät oppilaitoksissa keskustelemassa pakolaisuudesta nuorten kanssa. 8

9 TIMAASSA YLI 440 UUTISESSA JA ARTIKKE- LISSA ERI MEDIOISSA KERROTTIIN VUO- DEN AIKANA PAKOLAISAVUSTA, SEN TE- KEMÄSTÄ TYÖSTÄ JA KANNANOTOISTA. Kun yhteiskunnallinen keskustelu pakolaisuudesta, turvapaikanhakijoista ja kotoutumisesta kaipasi ruohonjuuritason työn kautta hankittua asiantuntijuutta, vastasi Pakolaisapu mielellään haasteeseen. 565 HENKILÖÄ OSALLISTUI NAA- PURUUSKONFLIKTIEN SOVITTELUUN. Naapuruussovittelun keskus sai hoidettavakseen 146 naapuruuskonfliktia. Loppuun saatettiin 136 tapausta. Näistä 14 oli koko asuintaloa tai pihapiiriä koskevia yhteisökonflikteja ja loput 122 oli kahdenvälisiä häiriötilanteita tai konflikteja. Kahdenvälisissä tilanteissa 44 % tapauksista osapuolet saatiin tuotua yhteisen pöydän ääreen. 746 OSALLISTUMISKERTAA VERTAISRYHMIIN VASTAANOTTOKES- KUKSISSA. Vertaisryhmät vierailivat vastaanottokeskuksen ulkopuolella esimerkiksi sirkuksessa, nuorisotalolla ja laulamassa karaokea. Vertaisryhmätoiminta katkaisee vastaanottokeskusten puuduttavan arjen ja antaa ajateltavaa turvapaikkaprosessin ja traumojen sijaan. 320 VAPAAEHTOISTA EDISTI TA- SAVERTAISTA SUOMEA JA PAKOLAISTEN OIKEUKSIA. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneiden uutiskirjeen lukijoiden määrä nousi syksyllä 800 hengellä 1300 lukijaan. Vapaaehtoiset vierailivat vastaanottokeskuksissa, kampanjoivat sosiaalisessa mediassa ja osallistuivat tempauksiin. 9

10 50-VUOTIAS SUOMEN PAKOLAISAPU Suomen Pakolaisapu täytti 50 vuotta haastavissa olosuhteissa, kun kehitysyhteistyövaroja leikattiin, turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa kymmenkertaistui ja asenteet maahanmuuttoa kohtaan kiristyivät. Järjestö vastasi muuttuneeseen tilanteeseen 50 vuoden asiantuntijuuteen ja vahvaan visioon nojaten. Suomen Pakolaisavun visiossa pakolaiset ovat tasavertaisia ja osallistuvia yhteiskunnan jäseniä. Tämä visio synnytti Suomen pakolaisavun UNHCR:n varainkeruujärjestöksi vuonna 1965, on ohjannut vuodesta 1991 alkaen lukuisia ulkomaan aikuiskoulutusprojekteja sekä johtanut esimerkiksi kotoutumista tukevan vertaisryhmätoiminnan kehittämiseen ja maahanmuuttajien omien yhteisöjen ja yhdistystoiminnan tukemiseen Suomessa 2000-luvulla. Vuoden 2015 uuteen tarpeeseen reagoitiin kotimaassa lisäämällä turvapaikanhakijoille kohdennettua toimintaa, kouluttamalla vapaaehtoisia sekä tekemällä aktiivista vaikuttamistyötä. VARAINKERUUTA JA VIESTINTÄÄ ( ) Suomen Pakolaisapu perustettiin vuonna 1965 keräämään varoja UNHCR:lle ja tuomaan yleiseen keskusteluun tietoa pakolaiskysymyksistä. Avainhenkilö järjestön alkutaipaleella oli varatuomari ja YK-virkamies Helvi Sipilä, joka näki Lähi-idän matkoillaan tarpeen pakolaisten auttamiselle. Vuonna 1966 Pakolaisapu toteutti ensimmäisen varainkeruukampanjansa UNHCR:n työn tukemiseksi luvulla Suomi vastaanotti ensimmäiset pakolaisensa. Augusto Pinochetin vallankaappauksen seurauksena Suomeen saapui 182 chileläistä ja Vietnamin sodan jälkimainingeissa 100 vietnamilaista venepakolaista. Saapuvien määrä oli vielä hyvin pieni, eikä Pakolaisavulla ollut varsinaista kotoutumista tukevaa toimintaa Suomessa. Varainhankinta ja viestintä olivat järjestön toiminnan keskiössä aina 1990-luvun alkupuolelle saakka. VIESTINNÄN UUDET ULOTTUVUUDET (1980-LUKU) 1980-luvulla Pakolaisavun viestintä otti merkittäviä harppauksia, kun Pakolainen-lehti perustettiin vuonna 1980 ja järjestö solmi virallisen viestintäsopimuksen YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa. Pakolainen-lehti oli ensimmäinen ja Suomen ainoa pakolaiskysymyksiin erikoistunut lehti. Se ilmestyi aina vuoteen 2015 asti, jolloin lehti jouduttiin lakkauttamaan kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksien takia. 80-luvulla maailman pakolaistilannetta järisytti Indokiinan pakolaiskriisi, jonka seurauksena turvapaikan eri puolilta maailmaa sai yli 1,5 miljoonaa vietnamilaista, laoa ja yli puoli miljoonaa kambodzhalaista. KEHITYSYHTEISTYÖ KÄYNNISTYY (1990-LUKU) 1990-luvulla Pakolaisapu laajensi toimintaansa merkittävästi kehitysyhteistyön saralla. Pakolaisavun ensimmäinen oma hanke sijoittui Malawiin, jossa tuettiin Mosambikin sisällissotaa paenneita naisia ja lapsia vuosina Vuonna 1997 alkoi Ugandan koulutushanke Pohjois-Ugandan pakolaisasutusalueilla vahvistamaan erityisesti aikuisten lukutaitoa. Lisäksi hanketyö Liberiassa polkaistiin käyntiin paluumuuttajien tukiprojektilla. Samaan aikaan Somalian sisällissota heijastui Suomeen tähän mennessä suurimpana 10

11 pakolaismääränä. Kotimaassa myönnettiin ensimmäistä kertaa Vuoden pakolaisnainen -tunnustuspalkinto pakolaisnaiselle, joka toimii esimerkkinä onnistuneesta kotoutumisesta muille pakolaisille ja siirtolaisille. KOTOUTUMISTA TUKEVAA KOTIMAAN TOIMINTAA (2000-LUKU) 2000-luvulla Suomen Pakolaisavussa kehitettiin uusia kotimaan toimintoja tukemaan pakolaisten ja siirtolaisten kotoutumista. Vuonna 2001 alkanut kansainvälisyyskasvatushanke tarjosi mahdollisuuden omankieliseen vertaistukeen arjen ja yhteiskunnallisen elämän haasteissa. Vertaisryhmät havaittiin hyödylliseksi toiminnan muodoksi, ja vertaistukitoimintaa järjestetäänkin edelleen Kasvokkain-nimellä käynnistyi Kotilo-projekti parantamaan asumisviihtyvyyttä ja lisäämään asukkaiden yhteistoimintaa. Yhdeksänvuotisen projektin aikana testattiin useita toiminnan muotoja, joista naapuruussovittelu nousi onnistuneimmaksi. Vuodesta 2005 alkaen ryhdyttiin myös tukemaan maahanmuuttajajärjestöjä Järjestöhautomon puitteissa ja vuonna 2012 lanseerattiin Kurvi-projekti tuomaan maahan muuttaneille nuorille suuntaa elämään. Ulkomaan hankkeista työ Ugandassa ja Liberiassa jatkui edelleen, ja merkittävät hankkeet käynnistyivät lisäksi Thaimaassa ja Sierra Leonessa. Balkanin kriisiin vastattiin hanketoiminnalla Bosnia-Hertsegovinassa ja kehitysyhteistyötä tehtiin Kosovon naisten elinolojen ja koulutuksen parantamiseksi. Ulkomaan hankkeissa aikuiskoulutus ja toimeentulon tukeminen olivat edelleen kantavia toiminnan muotoja. 2015: MONIPUOLINEN PAKOLAISUUDEN ASIANTUNTIJAJÄRJESTÖ Viisikymmentävuotias kansalaisjärjestö auttaa pakolaisia ja maahanmuuttajia uuteen alkuun järjestämällä aikuiskoulutus- ja lukutaitokursseja sekä vertaistukea, tukemalla syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, kouluttamalla maahanmuuttajayhdistyksiä, sovittelemalla ja ennaltaehkäisemällä naapurustoissa syntyviä konflikteja sekä edistämällä pakolaisten ja maahanmuuttajien oikeuksia. Toimintaa on Liberiassa, Myanmarissa, Ugandassa, Sierra Leonessa sekä Suomessa. 11

12 1966 Pakolainen-66 -kampanja Pakolainen-66 on ensimmäinen kampanja, johon Pakolaisapu osallistuu. Kampanjaa toteutetaan samaan aikaan 16 Euroopan valtiossa. Kerätyt markkaa luovutetaan YK:n pakolaisjärjestöjen työhön Kouluprojekti Suomen Pakolaisapu kouluttaa noin 20 opiskelijaa ja järjestöaktiivia, jotka pitävät yli 300 pakolaisuutta käsittelevää oppituntia yli 60 koulussa. Näin saavutetaan sadoittain suomalaisia nuoria. Kouluvierailijat yllättyvät iloisesti murrosikäisten asenteesta ulkomaalaisiin ja pakolaisiin Somalian pakolaiset Somalian konfliktin seurauksena Suomi vastaanottaa tuhansia somalialaisia turvapaikanhakijoita 1990-luvun alussa Viestintäsopimus UNHCR:n kanssa Suomen Pakolaisapu solmii virallisen viestintäsopimuksen UNHCR:n kanssa Pakolainen -lehti perustetaan Suomen Pakolaisapu alkaa toimittaa Suomen ensimmäistä pakolaiskysymyksiin erikoistunutta julkaisua Ensimmäinen vuoden pakolaisnainen Vuonna 1998 Pakolaisapu myöntää ensimmäisen vuoden pakolaisnainen -kannustuspalkinnon Suomessa asuvalle pakolaisnaiselle. Palkinnon myöntämiskriteerinä on ehdokkaan aktiivinen ja myönteinen toiminta arjessa ja yhteiskunnan jäsenenä Suomessa. Vastaavaa tunnustuspalkinto myönnetään myös maahan muuttaneelle miehelle vuodesta 2012 nimellä Mr. Maahanmuuttaja. Vuonna 2015 hallitus linjaa palkintokäytännön yhtenäistämiseksi niin, että jatkossa valitaan vuoden pakolaisnainen ja vuoden pakolaismies Työ Liberiassa alkaa Työ Liberiassa alkaa paluumuuttajien tukiprojektilla. Hankkeen tavoitteena on paluumuuttajien sopeutumisen ja rauhanomaisen kehityksen tukeminen yhteisöjen elinolosuhteita ja ruokaturvaa parantamalla. Sisällissodan kiihtyessä vuonna 2003 alkuperäinen hanke keskeytyy ja tuki suunnataan maan sisäisille pakolaisille kumppanijärjestöjen kautta. Vuonna 2005 aloitetaan jälleen lukutaito-opetus ja ammattikoulutus paluumuuttajien ja jälleenrakennuksen tukemiseksi. Myöhemmin aloitetaan aikuisten lukutaito-opetus, joka laajentuu pakolaisten pariin Suomen Pakolaisapu perustetaan Varatuomari ja YK-virkamies Helvi Sipilä näkee Lähi-idän matkoillaan selvän tarpeen pakolaisten auttamiselle. Suomen Pakolaisapu perustetaan joulukuussa 1965 UNHCR:n varainkeruujärjestöksi Kehitysyhteistyöprojekti Malawissa käynnistyy Suomen Pakolaisavun ensimmäinen oma ulkomaan hanke sijoittuu Malawiin. Luwanin ja Chifungan pakolaisleireillä tuetaan Mosambikin sisällissotaa paenneita naisia ja lapsia toipumaan sotatraumoista Kosovon hanke Kosovon hankkeessa parannetaan naisten asemaa naisjärjestöä tukemalla. Järjestön vahvistamisen ohella tuetaan naisten elinkeinoja ja koulutusta Ensimmäiset pakolaiset Suomeen Augusto Pinochetin sotilasjuntan noustua valtaan Suomeen saapuu yhteensä 182 chileläistä pakolaista vuosina Venepakolaiset 1997 Kehitysyhteistyö Ugandassa alkaa Aikuiskoulutushanke alkaa sudanilaisten pakolaisten parissa Pohjois-Ugandan Adjumanissa. Hankkeessa vahvistetaan erityisesti aikuisten lukutaitoa sekä järjestetään englannin kielen ja kädentaitojen koulutusta. Lukutaidon seurauksena opiskelijat ymmärtävät itsenäisesti lääkitsemisohjeita, perustavat pienyrityksiä sekä osallistuvat useammin kansalaistoimintaan. Työ aikuiskoulutuksen ja toimeentulon parissa jatkuu edelleen Ugandassa. Työtä on laajennettu neljälle pakolaisasutusalueelle ja kaupunkipakolaisten pariin Kampalaan. Suomi painottaa ottavansa pakolaisia puhtaasti humanitäärisin perustein ja pyrkivänsä pitämään perheet yhdessä. Valintamatkalla tehtyjen haastattelujen lopputuloksena sata pakolaista saa turvapaikan Suomesta. 12

13 Mikko Tahlunen 2003 Koulutusta Sierra Leonessa Sierra Leonen 2003 alkaneessa hankkeessa panostetaan osallistavaan aikuisten lukutaito-opetukseen pakolaisleireillä ja paluumuuttoalueilla sekä aikuiskoulutustyötä tukevien järjestöjen vahvistamiseen. Myöhemmin työ aloitetaan myös sodan vuoksi syrjäytyneiden nuorten parissa tukemalla heidän ammattikoulutustaan ja työllistymistään Kotilo-projekti Vuonna 2006 käynnistyy asumisviihtyvyyden parantamiseen ja asukkaiden yhteistoiminnan lisäämiseen tähtäävä Kotilo-projekti pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Pirkanmaalla. Ensimmäisellä hankekaudella testataan useita eri toimintamuotoja, joista naapuruussovittelu nousee onnistuneimmaksi Järjestöhautomo Järjestöhautomo perustetaan vuonna 2005 tukemaan järjestelmällisesti pienempiä maahanmuuttajajärjestöjä. Neuvontaa tarjotaan yhdistyksen perustamiseen, talouteen, hallintoon, varainhankintaan ja avustushakemusten laatimiseen liittyen Kurvi-projekti: Nuorille suunta elämään Kurvi-projekti perustetaan tukemaan maahan muuttaneita nuoria aikuisia tunnistamaan ja hyödyntämään omia voimavaroja sekä löytämään elämälle mielekäs suunta. Lisäksi apua tarjotaan suomalaisen byrokratian kohtaamiseen sekä arjen rakentamiseen luku 2001 Vertaisryhmien ensiaskeleet 2009 Burmalaisten pakolaisten kouluttaminen ja tuki Vuonna 2001 alkanut perheprojekti täydentää pakolaisten kotoutumisen tukea tarjoamalla omankielistä vertaistukea. Vertaisryhmät tukevat erityisesti maahanmuuttajia, joiden kotoutuminen on jäänyt puolitiehen tai joiden kielitaito on heikko. Samana vuonna käynnistyy ensimmäinen Raha-automaattiyhdistyksen tukema Meitä on moneksi -hanke, jossa yhdistyy aiemmin tehty kansainvälisyyskasvatustyö pakolaisille järjestettyyn ryhmätoimintaan. Muutama vuosi myöhemmin kotoutumista tukevasta vertaisryhmätoiminnasta aletaan kehittää mallia, jota levitetään nykyään Kasvokkain-toiminnan puitteissa. Pakolaisavun koulutuskonseptia hyödynnetään myös Myanmarin pakolaisten tukihankkeessa Thaimaassa. Pääpaino on aikuisten lukutaito-opetuksessa. Lisäksi järjestetään pienyrittäjyyskoulutusta ja tuetaan pienimuotoista elinkeinotoimintaa pakolaisleireillä. Pakolaisten järjestöjä vahvistetaan koulutuksin ja mentoroimalla. Jenni Hamara 13

14 Viestintä, vaikuttaminen, varainhankinta ja globaalikasvatus Suomalaiset kysyvät, Pakolaisapu vastaa Kuvittele, että olet 12-vuotias poika. Isäsi on juuri tapettu ja äiti kertonut, että teidän on paettava. Saavutte perheesi kanssa Afganistanin rajalle, ja salakuljettaja kertoo, että perhe ei voi jatkaa matkaa yhdessä. Mitä teet? Näin alkoi eduskuntavaaliehdokkaiden koulutus Kouvolassa, Riihimäellä, Kuopiossa ja kymmenessä muussa tilaisuudessa keväällä Pakolaisapu koulutti vasemmiston, keskustan ja SDP:n ehdokkaita vaalien alla, ja järjestön materiaalit levisivät laajemmallekin puoluerintamalle. Tietoa pakolaisuudesta ja turvallisista maahantulon reiteistä, kuten pakolaiskiintiöstä, humanitaarisesta viisumista ja perheenyhdistämisestä levitetiin myös Pakolaisavun järjestämissä vaalipaneeleissa. Aihe herätti ehdokkaiden lisäksi myös median kiinnostuksen samalla kun Twitter ja muut sosiaalisen median kanavat täyttyivät #turvallisetreitit -päivityksistä. Alun perin tarkoituksemme oli panostaa vaikuttamistyössä etenkin kevään 2015 eduskuntavaaleja edeltävään kampanjointiin sekä hieman vaalien jälkeisiin hallitusneuvotteluihin. Toisin kuitenkin kävi. Turvapaikanhakijoiden määrä lähti kesällä nopeaan kasvuun ja yhteiskunnallinen keskustelu kaipasi tahoa, jolla on vuosikymmenten kokemus ruohonjuuritason työstä sekä pakolaisuuden syntyalueilla että Suomessa kotoutumisen parissa, viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta kertoo. Vuoden 2015 aikana Pakolaisapu todella näkyi ja kuului: järjestöstä, sen tekemästä työstä ja kannanotoista uutisoitiin vuoden aikana yli 440 kertaa eri medioissa. Näin jälkikäteen ajateltuna on vaikea uskoa, että vielä muutama vuosi sitten harmittelimme sitä, kuinka vaikeaa suuren yleisön ja median kiinnostusta on herättää pakolaisuuteen liittyvissä kysymyksissä, Väkiparta hämmästelee. Työntäyteinen vuosi näkyi muuallakin kuin mediatilastoissa. Kansanedustajaehdokkaille suunnattuja koulutuksia muokattiin nopealla aikataululla myös viranomaisille, opettajille ja toimittajille sopiviksi kysynnän kasvun seurauksena. Suomen hallituksen tekemät kolme maahanmuuttoa ja turvapaikanhakijatilannetta käsittelevää linjausta synnyttivät tarpeen ministerien ja kansanedustajien tapaamisille. Samaan aikaan Oli tarpeen tuoda esiin kehitysyhteistyön ja pakolaisuuden yhteyttä: ilman pitkäjänteistä työtä emme voi vaikuttaa pakolaisuuden syihin. hallituksen päätös leikata järjestöille suunnattuja kehitysyhteistyömäärärahoja yli 40 prosentilla toi koko kehitysyhteistyötä tekevän järjestösektorin yhteen. Pakolaisapu oli mukana toteuttamassa leikkauksia kritisoivaa yhteiskampanjaa päättäjätapaamisineen, mielenosoituksineen ja vetoomuksineen. Koimme tarpeelliseksi tuoda esiin kehitysyhteistyön ja pakolaisuuden läheistä yhteyttä: ilman pitkäjänteistä rauhanrakentamista ja kehittyvien maiden tukemista emme voi vaikuttaa pakolaisuuden syihin. Pakolaisia on autettava Suomessa, mutta ennen kaikkea myös siellä, missä he ovat: köyhissä maissa, Väkiparta jatkaa. AUTTAMISHALU KASVOI Jos nopeasti kasvaneesta auttamishalusta ja lahjoitusten määrästä voi jotakin päätellä, niin ainakin sen, että yhä useammat tavalliset ihmiset ymmärtävät pakolaistilanteen ratkaisun vaativan pitkäjänteistä työtä. Vain koulutuksen kautta voimme antaa pakolaisille itselleen työkaluja yhteiskuntien rakentamiseen, varainhankintapäällikkö Konsta Erola toteaa. Lahjoittajiemme ansiosta pystyimme tarjoamaan koulutusta ja elämäntaitoja kymmenille tuhansille pakolaisille. Järjestimme myös vapaaehtoisten tuella hätäapukeräyksen YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n työn tukemiseksi. 14

15 15

16 Keräysten ja kampanjoiden ohella vuoden aikana kiinnitettiin huomiota lahjoitusten sujuvuuteen: esimerkiksi verkon kautta lahjoittaminen on nyt entistä helpompaa. Panostukset kannattivat: keräystulos oli ennätyksellisesti yli euroa. Lämmin kiitos lahjoittajillemme. Ilman teitä työmme ei olisi mahdollista. Te annatte toivoa ihmisille, jotka ovat menettäneet kaiken, Erola sanoo. LÄHTEMÄTTÖMIÄ VAIKUTUKSIA Yksi vuoden odotetuimmista tapahtumista oli kymmenen suomalaisnuoren marraskuinen matka Ugandaan Nakivalen pakolaisasutusalueelle. Vierailulla kaksi erilaista maailmaa kohtasivat suomalaisnuorten tutustuessa ikätovereihinsa. Juteltuani pakolaisten kanssa minulle avautui sodan runtelema todellisuus: oma terveys, perheenjäseniä sekä koko omaisuus oli usein jäänyt kotimaahan. Tajusin, että ilman apua heidän voi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa rakentaa elämä uudestaan. Vaikeinta oli kuitenkin käsitellä sitä, miten korkeasti koulutetuilla aikuisilla ja jatko-opinnoista haaveilevilla nuorilla ei pakolaisasutusalueella ole mahdollisuutta hyödyntää koko potentiaaliaan. Heillä olisi paljon annettavaa, Taru kirjoittaa Nuoret maailmalle -blogissa. Matkan jälkeen suomalaisnuoret kiertävät kouluissa kertomassa kokemuksistaan ja pakolaisuudesta. Sekä nuoret, että pakolaistaustaiset henkilöt olivat kysyttyjä vieraita kouluissa ympäri Suomen. Järjestimme vuoden aikana yli 90 kouluvierailua 22 eri paikkakunnalla Helsingistä Ranualle. Niin näiden vierailujen kuin syksyllä järjestämämme lukutaitokampanjan ansiosta myös yhä useampi koulu halusi Lue suomalaisnuorten koskettavia kirjoituksia Ugandasta: nuoretmaailmalle.wordpress.com lahjoittaa päivätyökeräystuottonsa Länsi-Afrikan pakolaisnuorten hyväksi, globaalikasvatuksen suunnittelija Escocia Nsuku kertoo. Susanna Gullin osallistui perheenyhdistämisen vaikeutta käsittelevään tempaukseen. 16

17 Vantaalainen, kolmen lapsen äiti ja rauhan puolestapuhuja Theresa Ngouth valittiin vuoden 2015 pakolaisnaiseksi. Suomessa hän on asunut vuodesta 2004, jolloin Etelä-Sudanista lähtöisin oleva Theresa muutti kiintiöpakolaisena miehensä Samuelin kanssa Otanmäkeen Kainuuseen. Sieltä Theresan tie on kulkenut Vantaalle iltapäiväkerhon ohjaajaksi. Samalla hän on jatkuvasti tukenut muita Sudanista pakolaisena Suomeen muuttaneita. Theresan valoisa persoona ja koskettava välittämisen sanoma vetosi suomalaisiin, ja vuoden aikana hän oli kysytty vieras niin mediassa, yleisötilaisuuksissa kuin presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Mirva Helenius 17

18 Kotimaa Työtä turvapaikanhakijoiden parissa Loppukesästä 2015 turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi Euroopassa ja Suomessa merkittävästi. Vaikka maailmalla pakolaisten määrä on ollut rajussa kasvussa jo useamman vuoden ajan, suuren turvapaikanhakijamäärän saapuminen Suomeen asti yllätti niin päättäjät, viranomaiset kuin järjestötkin. Pakolaisavun kotimaan toiminta oli aiemmin keskittynyt ennen kaikkea Suomeen jo oleskeluluvan saaneiden pariin, mutta turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua oli selvää, että muuttuneeseen tilanteeseen olisi reagoitava uudella tavalla. Meille oli välittömästi selvää, että turvapaikanhakijoiden kanssa tehtävä työ kaipaisi yhteistyötä ja koordinointia, sanoo Pakolaisavun kotimaan toiminnan päällikkö Pia Lindfors. Syksyn aluksi kutsuimme kokoon toimijoita, jotka tekevät työtä turvapaikanhakijoiden parissa erityisesti pääkaupunkiseudulla, hän kertoo. Tapaamiseen saapui toimijoita yli 40 eri organisaatiosta. Syksystä alkaneen yhteistyön ja Pakolaisavun käynnistämän koordinoinnin avulla on pyritty huolehtimaan siitä, että eri toimijat tuntevat toisensa eikä turhaa päällekkäistä työtä tehdä. VERTAISRYHMIÄ TURVAPAIKANHAKIJOILLE Pakolaisapu sai syyskuussa Tre Smeder -säätiöltä euron rahoituksen Helsingin vastaanottokeskuksissa asuvien turvapaikanhakijoiden tukemiseksi. Vertaisryhmät saatiin käyntiin nopeasti. Ryhmissä oli mukana noin 200 turvapaikanhakijaa, ja niiden vetämisessä oli mukana useita vapaaehtoisia. Turvapaikanhakijoiden ryhmissä puhuttivat monet erilaiset aiheet. Tietenkin varsinainen turvapaikanhakuprosessi puhuttaa turvapaikanhakijoita kaikkein eniten. Sen lisäksi ryhmissä on keskusteltu muun muassa seksuaalisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä asioista ja perheenyhdistämisestä, vertaisryhmiä koordinoinut Ala Saeed kertoo. KAKSISATAA VAPAAEHTOISTA YHDESSÄ YÖSSÄ Vapaaehtoistoiminnalle vuosi 2015 oli uusien avauksien ja merkittävän kasvun aikaa. Kuusi vapaaehtoista pääsi tutustumaan Pakolaisavun Ugandan toimintaan. Oma Kapua -projekti tavoitteena oli tutustumisen lisäksi kerätä varoja Pakolaisavun työhön, ja vapaaehtoiset saivat kasaan yhteensä 8533 euroa Pakolaisavun kehitysyhteistyöhön Ugandassa. Syksyn uudessa tilanteessa suomalaiset innostuivat toimimaan vapaaehtoisina pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien parissa. Tämä heijastui myös Pakolaisavun vapaaehtoistyöhön: vilkkaimpaan aikaan uusia vapaaehtoisia ilmoittautui yhden yön aikana jopa 200! Pakolaisavun vapaaehtoiset vierailivat vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijoiden tukena, tutustuivat jo oleskeluluvan saaneisiin Kahvitellen kaveriksi -toiminnassa sekä osallistuivat erilaisiin tempauksiin ja tapahtumiin, vapaaehtoistyön suunnittelija Saara Simonen kuvailee kulunutta vuotta. Uutena vapaaehtoistoiminnan muotona lanseerattiin verkkovaikuttaminen, joka käynnistyi kevään eduskuntavaalikampanjoinnin yhteydessä, Simonen kertoo. Syksyllä asenneilmapiirin kiristyessä vapaaehtoiset verkkovaikuttajat keskittyivät tuomaan esiin faktoihin perustuvaa tietoa maahanmuutosta. SOVITTELUA VASTAANOTTOKESKUSTEN TUKENA Turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua uusia vastaanottokeskuksia perustettiin monille paikkakunnille, joissa ei aiempaa kokemusta asiasta ollut. Naapuruussovittelun keskuksen työ painot- 18

19 tui näillä alueilla konfliktin ennaltaehkäisyyn, eli vuoropuhelun luomiseen, ihmisille tiedottamiseen, ihmisten kuulemiseen ja keskustelutilaisuuksien järjestämiseen. On ihan normaalia, että ihmiset säikähtävät ja epäilyksiä herää, Naapuruussovittelun hankejohtaja Miriam Attias kuvailee vastaanottokeskusten perustamisen herättämiä tuntemuksia. Tilanne on uusi ja hämmentävä kaikille myös turvapaikanhakijoille. Naapuruussovittelun keskukselle vuosi 2015 oli aiempaa vilkkaampi. Saimme vakituisen rahoituksen naapuruussovittelulle ja keskus sai pääkaupunkiseudulta, Turusta ja Pirkanmaalta yhteensä 146 toimeksiantoa. Tämä tarkoittaa lähes viidenkymmenen prosentin kasvua edellisvuodesta. ASIANTUNTEMUKSELLE ON KYSYNTÄÄ Vaikka vuosi 2015 olikin Pakolaisavun työlle kotimaassa vaiheikas, käteen jäi paljon onnistumisia ja saavutuksia sekä vahva usko siihen, että järjestön asiantuntemusta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Meillä on ollut erinomainen hetki tuoda esiin vuosien aikana kerryttämäämme osaamista ja asiantuntemusta, Pia Lindfors summaa. Viranomaiset, poliitikot, kaupungit ja monet muut tahot ovat kääntyneet Pakolaisavun puoleen. Tarvetta ja kysyntää olisi jopa enemmän kuin mihin olemme pystyneet vastaamaan, Lindfors kuvailee. 19

20 Kotimaa Yhteiskunnallisia esteitä murtamassa Pakolaisavun kotimaan hankkeiden yhtenä läpileikkaavana tarkoituksena on tukea maahanmuuttajien kotoutumista ja pääsyä aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. KOKEMUKSET KIRJAKSI Kurvi-projekti jatkoi intensiivistä työtään maahan muuttaneiden nuorten aikuisten tukena. Vuonna 2015 julkaistiin Kurvin toimintaa ja asiakaskuntaa käsittelevä kirja Kiertoteitä maahan muuttaneet nuoret yhteiskunnallisten esteiden edessä. Sen osana julkaistiin myös Nuorisotutkimusverkoston tutkijan Antti Kivijärven tutkimus. Virkamiehet ja yhteistyökumppanimme ovat osanneet entistä paremmin hyödyntää Kurvi-projektissa syntynyttä asiantuntemusta, Pia Lindfors iloitsee. Vuoden aikana Kurvi tuki 45 maahan muuttanutta nuorta aikuista. Osa heistä tarvitsi tukea arjessaan lähes päivittäin. On selvää, ettei mikään toimija Suomessa voi yksin kattaa koko Kurvin kohderyhmään kuuluvaa joukkoa ja heidän avun tarvettaan. Erityisesti tilanne korostuu nyt, kun turvapaikanhakijoina Suomeen on tullut paljon yksintulleita nuoria. Voimme kuitenkin tuoda laajempaan tietoisuuteen eri toimijoille ja päättäjille nuorten yhteiskunnassa ja sen palvelurakenteissa kohtaamia haasteita, ja sitä kautta vaikuttaa koko ryhmän toimintamahdollisuuksien parantumiseen. KYMMENEN VUOTTA JÄRJESTÖHAUTOMOA Järjestöhautomo juhli vuonna vuotista toimintaansa. Järjestöhautomo on tehnyt systemaattista työtä maahanmuuttajajärjestöjen tukemiseksi. Hieno osoitus tehdyn työn tuloksellisuudesta on se, että tukemamme järjestöt ovat alkaneet saada omaa RAY-rahoitusta toimintaansa rahoitusta saatiin yhteensä yli euroa! kertoo kotimaan toiminnan päällikkö Pia Lindfors. Vuonna 2015 Järjestöhautomo rakensi yhteistyötä Etnisten suhteiden neuvottelukunta Etnon sekä Open Society Foundationin kanssa. Yhteistyökumppaneiden kanssa haluttiin tukea entistä paremmin järjestöjä myös niiden vaikuttamistyössä, jotta vähemmistöjen ääni saataisiin entistä vahvemmin kuuluviin osana yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa. Tästä syntyi Vaivatonta vaikuttamista -hanke, joka on käynnistynyt alkuvuodesta UUSIA KOKEILUJA KOULUTUKSISSA Kasvokkain-toiminnan vuosi 2015 oli koulutusten täyteinen. Kuudessa eri kunnassa koulutettiin yhteensä 130 uutta vertaisohjaajaa. Vertaisohjaajien kouluttamisessa kokeiltiin myös uusia toimintatapoja. Järjestimme ensimmäisen kerran vertaisohjaajien peruskoulutuksen englanniksi, aluekoordinaattori Petri Komulainen kertoo. Lisäksi kokeilimme ensimmäistä kertaa myös nettiryhmää, joka toteutettiin Skypen kautta. Vuoden aikana kiinnostus vertaisryhmätoimintaa kohtaa kasvoi selvästi. Turvapaikanhakijoista ja kotoutumisesta käydyn vilkkaan keskustelun ohessa muun muassa kunnat ja sosiaalitoimistot heräsivät huomaamaan vertaisryhmätoiminnan mahdollisuudet. On mahtavaa, että myös Pakolaisavun ulkopuolella on nyt ymmärretty entistä paremmin vertaisryhmien olevan erinomainen väylä kotoutumiseen, verkostokoordinaattori Pia Aaltonen kiittelee. Kasvava kiinnostus näkyi myös Pakolaisavun koordinoimassa Veto-verkostossa: nyt verkostossa on mukana jo yli 60 jäsenjärjestöä. 20

21 Historiallisia hetkiä Myanmarissa Vuosi oli myös Pakolaisavulle järjestönä merkittävä, sillä Myanmarissa aloitettiin toiminta. Saimme lyhyessä ajassa luotua hyvän tiimin, joka puhaltaa yhteen hiileen. Lisäksi onnistuimme luomaan toimivia ja luottamuksellisia yhteistyösuhteita paikallisiin järjestöihin toiminta-alueellamme Kayahin läänissä Kaakkois-Myanmarissa, Myanmarin maajohtaja Hannaleena Pölkki kertoo. Suomen hallituksen kehitysyhteistyöleikkaukset näkyivät Pakolaisavun Myanmarin työssä. Alkusyksystä Pakolaisavussa jouduttiin harkitsemaan, aloitetaanko pitkään suunniteltu ohjelma Myanmarissa. Ohjelma päätettiin aloittaa, jotta jatkuvuus myanmarilaisten pakolaisten tukemisessa voitaisiin taata. Pakolaisapu toimii nuorten ja naisten osallistamiseksi rauhanprosessiin sekä edistää nuorten koulutusta. Näiden kehittäminen konfliktinjälkeisillä raja-alueilla on ensisijaisen tärkeää, jotta rauhallinen kehitys alueella olisi mahdollista. Poliittista muutosta seurataan tarkkaan Myanmarin rajaseuduilla ja Thaimaan puolella sijaitsevilla pakolaisleireillä. Ihmiset ovat paenneet vuosikymmenten aikana Myanmarin armeijan ja etnisten ryhmien välisiä konflikteja. Niin kauan kuin tilanne on epäselvä ja rauha epävarmaa, on epätodennäköistä, että suuria määriä pakolaisia alkaisi palata Myanmariin. Mahdollisen paluun tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Silloin ihmisten tulee olla vakuuttuneita rauhasta ja sen kestävyydestä eli käytännössä siitä, että paluu on turvallista niin poliittisesti kuin fyysisesti vahvasti miinoitettua rajaseutua pitkin, Pölkki hahmottaa tilannetta. Myanmarissa asuu leireillä satoja tuhansia pakolaisia, jotka ovat paenneet aseellisia konflikteja maan sisällä. Paluuseen voi valmistautua muun muassa tukemalla paikallisia yhteisöjä ja kehittämällä koulutus- ja toimeentulomahdollisuuksia. Nuorten ammatillinen koulutus ja osallistaminen rauhanprosesseihin on tärkeää. Nuorten on voitava nähdä tulevaisuudessa toivoa ja rooli itselleen, jotta rauhan kehitys olisi kestävää. Turhautuneet nuoret voivat olla suuri riski konfliktin jälkeisessä tilanteessa. Mutta he voivat olla vielä suurempi voimavara, jos heillä on mahdollisuus kanavoida osaamistaan omaan, perheen ja lopulta yhteiskunnan kehitykseen, Hannaleena Pölkki tiivistää. 21

22 Liselott Lindström Uganda takaisin Adjumaniin Pakolaisavun viime vuosi Ugandassa oli hyvin vaiheikas. Ugandan maajohtajan Tarja Saarela-Kaongan mukaan päällimäisenä vuodesta 2015 jäi mieleen Pakolaisavun paluu Pohjois-Ugandan Adjumaniin. Suomen Pakolaisapu aloitti Ugandan toiminnan 1997 nimenomaa Adjumanissa, mutta vuonna 2004 projekti lakkautetiin eteläsudanilaisen SPLA:n ja ugandalaisen sissiliikkeen Lord s Resistance Armyn hyökkättyä pakolaisasutusalueille. Nyt turvallisuustilanne on taas parantunut, mutta rajan toisella puolella konflikti on uusiutunut ja eteläsudanilaisia pakolaisia tulee alueelle satoja jopa tuhansia joka viikko. - Tietysti paluu Adjumaniin oli logistisesti haastavaa tarvittiin tontti, lupia, uusia työntekijöitä ja paljon uutta kalustoa. Hommaa oli paljon, mutta selvisimme hienosti ja noin 70 lukutaito- ja englanninopetusryhmää pääsi aloittamaan syksyllä toimintansa juuri niin kuin suunnitelimme, Saarela-Kaonga sanoo. Adjumanin projektin onnistunut käynnistäminen oli yksi suurimmista saavutuksista, mutta viime vuoteen mahtui myös ikäviä uutisia. Hallituksen tekemät leikkaukset kehitysyhteistyöhön iskivät myös Ugandaan ja monet suunnitelmat menivät uusiksi. Saarela-Kaonga arvioi, että vuonna 2016 Suomen Pakolaisavun Ugandan budjetti on noin 35 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. - Joudumme lopettamaan projekteja. Leikkauksiin liittyi raskasta henkistä valmistautumista, kun niistä piti kertoa työntekijöillemme, kumppaneille ja avunsaajille. Olemme olleet esimerkiksi Kyangwalissa jo yli kymmenen vuotta. Meidät tunnetaan siellä hyvänä ja luotettavana toimijana. On vaikea perustella toimintojen lopettamista, kun tarvetta aikuiskoulutukselle on paljon. Vuonna 2015 Ugandan pakolaismäärä jatkoi kasvuaan ja puolen miljoonan pakolaisen rajapyykki meni ensimmäistä kertaa rikki maan historian aikana. Väkivaltaa, ihmisoikeusloukkauksia ja nälkää paenneita pakolaisia tuli erityisesti Etelä-Sudanista, Burundista ja Kongosta. Uganda vastaanottaa pakolaisia Etiopian ja Kenian jälkeen kolmanneksi eniten Afrikassa ja viime vuoden aikana uusia pakolaisia tuli yli Suuret pakolaismäärät eivät yleensä heti vaikuta toimintaamme, sillä emme työskentele ensimmäisessä aallossa, kuten hätäapua antavat järjestöt. Nakivalessa burundilaisten kasvava määrä kuitenkin johti siihen, että sinne perustettiin uusia ryhmiä burundilaisille pakolaisille. Saarela-Kaongan mukaan lukutaito- ja englanninopetusryhmät pyörivät Pakolaisavun hankkeissa ammattitaitoisella rutiinilla. Erityisiä ilonaiheita kantautui kuitenkin pakolaisten säästö- ja lainaryhmistä. - Joka puolella ne ovat olleet hyvin onnistuineita. Moni ryhmä on onnistunut säästämään hämmästyttävän suuria summia, jopa muutamia tuhansia euroja. Säästö- ja lainaryhmille on selvästi ollut kysyntää. Uganda on merkittävä pakolaisten vastaanottajamaa. Naapurimaiden, kuten Kongon demokraattisen tasavallan ja Etelä-Sudanin konfliktit heijastuvat maan pakolaismäärään. Suomen Pakolaisapu on ainut Ugandassa toimiva kansainvälinen järjestö, joka on erikoistunut aikuiskoulutustyöhön pakolaisten keskuudessa. Vahvistamme pakolaisten toimeentuloa järjestämällä koulutuksia pienyrittäjyydestä ja mentoroimalla pakolaisten omien kiinnostuksen kohteiden ympärille perustamia ryhmiä. Tuemme pakolaisten järjestöjä kouluttamalla niiden avainhenkilöitä vastaamaan paremmin pakolaisten tarpeisiin. Teemme nuorisotyötä, jossa lisätään nuorten valmiuksia itsenäistyä ja parantaa toimeentuloaan sekä koulutusmahdollisuuksiaan. Annamme toiminnallista lukutaitoja englannin opetusta yhdistettynä käytännön toimeentuloa vahvistaviin projekteihin. 22

23 Elli-Alina Hiilamo 23

24 Länsi-Afrikka toipuu ebolaepidemiasta SAIRAANHOITAJIA SIERRA LEONEEN Sierra Leonessa kuoli satoja sairaanhoitajia ebolaepidemian aikana. Maan sairaanhoitojärjestelmä oli heikko jo ennen sitä, joten sairaanhoitoalan ammattilaisista oli pulaa. Samaan aikaan monella jo alaa opiskelevalla oli vaikeuksia suoriutua lukukausimaksuista. Suomen Pakolaisapu vastasi tilanteeseen alkamalla yhteistyön paikallisen yliopiston kanssa ja tukemalla lähes sataa sairaanhoitoalan opiskelijaa. Ebolaepidemia saatiin hallintaan loppuvuonna. Moni asia tuntui sen jälkeen muuttuneen ja oltiin vähän kuin uudessa tilanteessa. Muun muassa koulut piti saada alkamaan uudelleen lähes vuoden tauon jälkeen. Ebola oli koko vuoden tärkein puheenaihe, johon törmäsi kaikkialla: oli klinikoita, tarkastuspisteitä ja tyhjiä taloja, joissa kaikki perheenjäsenet olivat kuolleet ebolaan, muistelee Pakolaisavun Sierra Leonen maajohtaja Ben Malinen. Pakolaisavun tuella koulutettiin 900 ebolatiedottajaa, jotka kiersivät kylissä keskustelemassa aiheesta. Maassa, jossa lukutaidottomuus on suurta, on radiolla erityinen merkitys. Esimerkiksi naisten asemaa, konfliktien vähentämistä ja nuorten työllistymistä käsittelevät ohjelmat tavoittivat kuuntelijaa. Hauraassa valtiossa nuorten näköalattomuus on vakautta uhkaava tekijä. Pakolaisapu koulutti nuoria ammattiin, jotta he pystyvät paremmin huolehtimaan toimeentulostaan ja suunnittelemaan elämäänsä. He aloittivat opiskelemaan autonasentajiksi, rakennusmiehiksi, ompelijoiksi, maanviljelijöiksi ja suutareiksi. Myös ammattikoulujen henkilökunnan osaamista vahvistettiin, jotta he pystyvät tukemaan nuoria Pakolaisavun hankkeen loputtua. Aikuisväestön lukutaito on Sierra Leonessa perustana maan kehitykselle. Pakolaisapu panosti Jenni Hamara 24

25 vuonna 2015 erityisesti omakielisiin lukutaitopiireihin, joihin osallistui 1250 ihmistä. Lukutaitoiset voivat helpommin käydä kauppaa, auttaa lapsiaan kotitehtävissä ja huolehtia terveydestään sekä äänestää. Omakielinen opetus parantaa opiskelijoiden itsetuntoa ja on hyvä pohja englannin oppimiselle. Esimerkiksi menden- ja temnenkielistä kirjoitettua materiaalia ei ole Sierra Leonessa tarjolla juurikaan. Toivoisin, että Sierra Leonen nähtäisiin olevan paljon muutakin kuin ebola. Valtion suuret kehityshankkeet ovat käynnistyneet uudelleen ja ihmiset ovat jälleen toiveikkaita tulevaisuuden suhteen, summaa Ben Malinen. LUKUTAITO LEVISI LIBERIASSA Liberiassa pitkäjänteinen työ aikuislukutaidon kasvattamiseksi alkoi tuottaa hedelmää. Lukutaito on alkanut levitä spontaanisti. Yli 50 lukutaitopiiriä otti yhteyttä Pakolaisapuun, koska ne halusivat alkaa itsenäisesti pyörittämään opintoja Pakolaisavun ja Liberian aikuiskasvatusliitto NAEALin kehittämän mallin mukaisesti, kertoo Liberian maajohtaja Markku Vesikko. Lukutaidon merkitys korostui maassa ebolaepidemian aikaan, kun Liberian hallitus tiedotti aluksi aiheesta pitkälti kirjallisessa muodossa ihmistä osallistui Pakolaisavun ja Liberian aikuiskoulutuskattoliitto NAEALin koordinoimiin ebolaa käsitteleviin tilaisuuksiin, joita vetivät Pakolaisavun kouluttamat ebolatiedottajat. Heidät saatiin koulutettua ja rekrytoitua nopeasti jo olemassa olevien, vuosien työn seurauksena syntyneiden lukutaitopiiriverkostojen avulla. Sairauden leviämisen ehkäisyssä on olennaista, että kansalaiset ymmärtävät, kuinka toimia sairastapausten ilmaantuessa. Ebolatilaisuuksissa ihmisillä oli mahdollisuus keskustella omalla kielellään ja käsitteillään aiheesta. Kukaan ei kuollut tautiin alueilla, joissa ebolatiedottajat ehtivät kiertää. Liberiassa laajennettiin toimintaa syrjäiselle PTP-pakolaisleirille. Hyvä vastaanotto ei ole itsestään selvää, mutta PTP-leirillä koulutus saatiin juurrutettua hyvin ja paikalliset johtajat suhtautuivat myönteisesti aikuiskoulutustoimintaan. Työ norsunluurannikkolaisten pakolaisten kanssa jatkui myös Bahnin pakolaisleirillä. Lukutaitokoulutuksia järjestettiin myös pakolaisia vastaanottaneissa leirien ulkopuolisissa yhteisöissä, joista monet sijaitsevat Norsunluurannikon rajan tuntumassa. Opiskelukielinä olivat englanti ja ranska. Kylien omat lukutaitokomiteat ottivat entistä enemmän vastuuta lukutaidon levittämisestä ja ylläpidosta yhteisöissään. Liberian lukutaitoverkostoja vahvistettiin kouluttamalla lisää ohjaajia, jotka voivat vetää ryhmiä itsenäisesti. Koulutus lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ihmisten kykyjä pakolaisleireillä sekä Nimban itäisen raja-alueen yhteisöissä. Lukutaitokoulutuksen myötä syntyy keskustelua yhteisöjen kehityskysymyksistä ja ihmiset rohkaistuvat oma-aloitteisuuteen. Uusien taitojen seurauksena kohonnut omanarvontunto parantaa aikuisten kykyä tasavertaiseen osallistumiseen. Länsiafrikkalainen Liberia oli sisällissodan takia poikkeustilassa vuoteen 2004 asti. Pitkän sodan vuoksi maan yleinen koulutustaso on alhainen ja aikuisväestöstä 73 prosenttia on lukutaidottomia. Toiminta Liberiassa alkoi vuonna Liberian opetusministeriö suosittelee Suomen Pakolaisavun ja NAEAL:in yhdessä tuottamaa lukutaito-ohjelmaa ja opetusmateriaalia käytettäväksi kansallisella tasolla aikuisopetuksessa. Ne ovat tavoittaneet opiskelijaa vuoteen 2015 mennessä. Edistämme lukutaito-ohjelman leviämistä eri puolillle maata koordinoimalla yhteistyötä maan aikuiskasvatustoimijoiden kanssa. 25

26 Pakolaisavun hallinto ja talous vuonna 2015 Vuonna 2015 Suomen Pakolaisavun kokonaisrahoitus oli euroa. Ulkoasiainministeriön osuus oli 54 prosenttia, Raha-automaattiyhdistyksen 29 prosenttia, yksityisten henkilöiden ja yritysten lahjotusten 14 prosenttia, Euroopan pakolaisrahaston 1 prosentti ja muiden rahoituslähteiden 2 prosenttia. TOIMINNAN JAKAUTUMINEN % Kehitysyhteistyö Pakolais- ja maahanmuuttajatyö Suomessa Viestintä ja vaikuttaminen Globaalikasvatus Vapaaehtoistoiminta Varainhankinta Hallinto Yhteensä Hallinto 7% Varainhankinnan tuotot 14% Globaalikasvatus 2% Vapaaehtoistoiminta 2% Viestintä ja vaikuttaminen 2% Kehitysyhteistyö 43% Pakolais- ja maahanmuuttajatyö Suomessa 30% 26

27 RAHOITTAJAT UM RAY Yksityiset hlöt ja yritykset Euroopan pakolaisrahasto Muut Yhteensä Organisaatio ja henkilöstö Pakolaisavun ylin päättävä elin on yhdistyskokous, joka vuonna 2015 kokoontui kahdesti; kevätkokoukseen ja syyskokoukseen Yhdistyksellä oli vuoden lopussa 417 henkilöjäsentä ja 21 jäsenjärjestöä: Turun Yliopiston Ylioppilaskunta Aseistakieltäytyjäliitto Ry Sosialidemokraattiset Nuoret Ry Parasta Lapsille Ry Svensk Ungdom Nnky:n Liitto Vino Vihreiden Nuorten Ja Opiskelijoiden liitto Sosialidemokraattiset Naiset Suomen Mielenterveysseura Vasemmistonuoret Suomen Liike- Ja Virkanaisten Liitto Nuorten Kotkain Keskusliitto Suomen Kansanopistoyhdistys ry Keskustan Opiskelijaliitto Kansalaisopistojen liitto KOL ry Kansainvälinen Solidaarisuustyö Svenska Kvinnoförbundet Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Daisyladies Ry Finlands Svenska Marthaförbund Kokoomuksen Opiskelijaliitto Hallituksen puheenjohtajan toimi Maija Perho. Hallituksen varsinaisina jäseninä toimivat Anneli Vuorinen, Raili Perimäki, Susanna Gulin, Juha Klemola, Jyrki Sipilä, Ilari Rantakari, Kaisu Suopanki, Laura Puustjärvi ja Anna Erkkilä. Varajäseninä toimivat Jenni Vartiainen ja Joona Räsänen. Pakolaisavun toiminnanjohtajana toimi Annu Lehtinen. Pakolaisavun henkilökuntaan kuului 120 työntekijää, joista työskenteli Suomessa 39 henkilöä ja ulkomailla 81. Yhdistyksen tilintarkastajana toimi KPMG. 27