Kirkkovaltuusto. PÖYTÄKIRJA Nro 3/2015. Päivämäärä

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA Nro 3/2015 Kirkkovaltuusto Päivämäärä Aika klo Paikka OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Seurakunnan virastotalo, Linnankatu 12, valtuustosali Hurskainen Timo, puheenjohtaja, Alasalmi Aila, Enroth Paavo, Haverinen Minna-Liisa, Heikkilä Juha, Heikkinen Setti, Immonen Marjatta, Immonen Tyyne, Juntunen Hannu, Kaltiola Pekka, Kananen Hilkka, Kananen Kristiina (saapui klo 18.08), Kemppainen Erkki (varajäsen), Kemppainen Laura (varajäsen), Kemppainen Reijo, Kettunen Veikko, Kopperoinen Juuso, Myllylä Raili, Ohtonen Sirkka, Ojala Katriina (varajäsen), Patronen Kaija, Rimpiläinen Esa, Rusanen Eevi, Ruuttunen Tuomo, Sankilampi Jaana, Sirviö Jukka, Sirviö Matti, Stång Tuula, Suorsa Lauri, Toppinen Ari, Tornberg Raimo, Tuominen Tommi (varajäsen) ja Viiru Kunto 33/33 Muut osallistujat Miettinen Marko, kirkkoherra Rissanen Kirsi, sihteeri Rönkä Kaisa, tiedottaja Sistonen Toivo, talousjohtaja ALLEKIRJOITUKSET KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Aika ja paikka Allekirjoitukset Puheenjohtaja TIMO HURSKAINEN Timo Hurskainen Kajaani SETTI HEIKKINEN Setti Heikkinen Sihteeri KIRSI RISSANEN Kirsi Rissanen MARJATTA IMMONEN Marjatta Immonen PÖYTÄKIRJA NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka klo 9 15 kirkkoherranvirasto Ilmoitus pöytäkirjan nähtävillä olosta on ollut kirkkoherranviraston ilmoitustaululla Todistaa

2 18.54 ASIALISTA Laatimispäivämäärä Kirkkovaltuusto KOKOUSTIEDOT Aika klo Paikka Seurakunnan virastotalo, Linnankatu 12, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Sivu nro 1 Kokouksen avaus 3 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 3 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 4 4 Työjärjestyksen hyväksyminen 4 5 Lapsityönohjaajan viran lakkauttaminen 5 6 Taloussääntö 6 7 Vahtimestarin viran lakkauttaminen 8 8 Toimistosihteerin viran lakkauttaminen 10 9 Talousjohtajan irtisanoutuminen Talousjohtajan viran julistaminen haettavaksi Vuoden 2016 tuloveroprosentti Ilmoitusasiat Valitusosoitus Kokouksen päätös 28 PUHEENJOHTAJA TIMO HURSKAINEN Timo Hurskainen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

3 Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto: Alasalmi Aila Enroth Paavo Haverinen Minna-Liisa Heikkilä Juha Heikkinen Setti Hurskainen Timo Immonen Marjatta Immonen Tyyne Juntunen Hannu Kaltiola Pekka Kananen Hilkka Kananen Kristiina Kemppainen Reijo Kettunen Veikko Kiljunen Ella Kopperoinen Juuso Kortelainen Miikka Myllylä Raili Ohtonen Sirkka Patronen Kaija Rimpiläinen Esa Rusanen Eevi Ruuttunen Tuomo Sankilampi Jaana Saukkonen Kari Sirviö Jukka Sirviö Matti Stång Tuula Suorsa Lauri Toppinen Ari Tornberg Raimo Törrö Leena Viiru Kunto

4 Kirkkovaltuusto Muut läsnäolijat: Miettinen Marko, kirkkoherra Rissanen Kirsi, sihteeri Rönkä Kaisa, tiedottaja Sistonen Toivo, talousjohtaja Kirkkoneuvoston jäsenet: Poissa: Kiljunen Ella, tilalla Kemppainen Laura Kortelainen Miikka, tilalla Kemppainen Erkki Saukkonen Kari, tilalla Ojala Katriina Törrö Leena, tilalla Tuominen Tommi

5 Kirkkovaltuusto Kokouksen avaus Kirkkovaltuusto: Kirkkoherra Marko Miettinen piti alkuhartauden ja veisattiin virsi 249:1 2 ja 6. Puheenjohtaja avasi kokouksen. Kokouksen aluksi kirkkovaltuusto vietti hiljaisen hetken Jaakko Kettusen muistolle. Kristiina Kananen saapui kokoukseen kokouksen avauksen aikana klo Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kirkkolain 7. luvun 4 : Päätösvaltaisuus, äänestäminen ja vaalit Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Seurakunnan toimielimessä äänestetään esityksestä ja kaikista kannatetuista vastaehdotuksista asettamalla kaksi kerrallaan vastakkain siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee enemmistön kannanoton. Vaali toimitetaan enemmistövaalina. Kahta tai useampaa luottamushenkilöä valittaessa on kuitenkin noudatettava suhteellista vaalitapaa, jos sitä vaatii niin monta vaaliin osallistuvaa, että he suhteellisessa vaalissa voisivat saada valituksi vähintään yhden ehdokkaan. Kirkkojärjestyksen 8 luvun 5 :n mukaan kirkkovaltuuston kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka ja siihen on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta sekä pidettävä seurakunnan ilmoitustaululla viikon ajan ennen kokousta. Kirkkovaltuuston työjärjestyksen 3 :n mukaan kokouksen alussa toimitetaan nimenhuuto, jonka jälkeen valtuuston on todettava, onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Kuulutukset liite 1 Puheenjohtaja: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kirkkovaltuusto: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Kirkkovaltuusto Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta Kirkkojärjestyksen 7 luvun 6 :n 2 momentti: "Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole määrätty ohje- tai johtosäännössä." Pöytäkirjan tarkistusvuorossa ovat aakkosjärjestyksen mukaan Setti Heikkinen ja Marjatta Immonen sekä ääntenlaskentavuorossa Tyyne Immonen ja Hannu Juntunen. Puheenjohtaja: Kirkkovaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa. Kirkkovaltuusto: Valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Setti Heikkisen ja Marjatta Immosen sekä ääntenlaskijoiksi Tyyne Immosen ja Hannu Juntusen Työjärjestyksen hyväksyminen Puheenjohtaja: Valtuutetuille lähetetty esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi. Kirkkovaltuusto: Hyväksyi esityslistan työjärjestyksekseen.

7 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Lapsityönohjaajan viran lakkauttaminen Kirkkoneuvoston hyväksymässä Kajaanin seurakunnan henkilöstöstrategiassa on arvioitu, että vuosina henkilöstön arvioitu vähentämistarve on 6 7 vakinaista palvelussuhdetta. Henkilöstön vähentäminen on osa seurakunnan talouden sopeuttamiskeinoja. Henkilöstöstrategiaan on myös kirjattu, että vähennyksiä joudutaan tekemään kaikilla toimialoilla. Kajaanin seurakunnassa on kolme lapsityönohjaajan virkaa. Kirkkoherra Marko Miettinen, kasvatustoiminnasta vastaava teologi Antti Minkkinen ja vastaava lapsityönohjaaja Leena Karjalainen ovat keskustelleet lapsityönohjaajien tehtävien uudelleen järjestämisestä siten, että kolmannen lapsityönohjaajan tehtävät voidaan jakaa kahden lapsityönohjaajan kesken. Asianomaista viranhaltijaa on kuultu viran lakkauttamisesta ja hän on antanut suostumuksensa siirtymisestä Karoliinan Kamarin toiminnanohjaajan toimeen. Lisätietoja asiasta antaa kirkkoherra Marko Miettinen puh , gsm , sähköposti: marko.miettinen@evl.fi. Puheenjohtaja: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se lakkauttaa Kajaanin seurakunnan lapsityönohjaajan viran alkaen. Kirkkoneuvosto: Hyväksyi yksimielisesti. Kirkkovaltuusto Päätösesitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se lakkauttaa Kajaanin seurakunnan lapsityönohjaajan viran alkaen. Kirkkovaltuusto: Hyväksyi yksimielisesti.

8 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Taloussääntö Kirkkoneuvoston ohjesääntö uudistettiin viime vuonna. Uudistettu ohjesääntö tuli voimaan tämän vuoden alusta. Keskeisimpiä uudistuksia ohjesäännössä on se, ettei kirkkoneuvosto jakaudu enää taloudelliseen jaostoon. Taloudellisen jaoston tehtävät on jaettu kirkkoneuvostolle ja talousjohtajalle. Kirkkoneuvoston ohjesäännössä tapahtuvien muutosten myötä seurakunnan taloussääntö on syytä tarkistaa vastaamaan sitä. On tärkeää, että seurakunnan ohjeja johtosäännöt ovat lain vaatimusten mukaisia, ajantasaisia ja mahdollisimman aukottomia eivätkä ne ole keskenään ristiriidassa. Tällä hetkellä voimassa oleva taloussääntö on tullut voimaan Sen jälkeen muutoksia on tullut mm. kirkkojärjestykseen, kirjanpitolakiin ja hankintalakiin. Taloussäännön päivittämisen pohjana on käytetty kirkkohallituksen virastokollegion hyväksymää seurakuntien taloussääntömallia. Voimassa oleva taloussääntö liite 2 Luonnos uudeksi taloussäännöksi liite 3 Lisätietoja asiasta antaa talousjohtaja Toivo Sistonen, puh. (08) , gsm , sähköposti: toivo.sistonen@evl.fi. Talousjohtaja: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy luonnoksen Kajaanin seurakunnan uudeksi taloussäännöksi ja kumoaa samalla voimassa olevan taloussäännön. Kirkkoneuvosto: Hyväksyi yksimielisesti. Kirkkovaltuusto Voimassa oleva taloussääntö liite 2 Luonnos uudeksi taloussäännöksi liite 3

9 Kirkkovaltuusto Päätösesitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy luonnoksen Kajaanin seurakunnan uudeksi taloussäännöksi ja kumoaa samalla voimassa olevan taloussäännön. Kirkkovaltuusto: Hyväksyi yksimielisesti.

10 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Vahtimestarin viran lakkauttaminen Kirkkoneuvoston hyväksymässä Kajaanin seurakunnan henkilöstöstrategiassa on arvioitu, että vuosina henkilöstön arvioitu vähentämistarve on 6 7 vakinaista palvelussuhdetta. Henkilöstön vähentäminen on osa seurakunnan talouden sopeuttamiskeinoja. Henkilöstöstrategiaan on myös kirjattu, että vähennyksiä joudutaan tekemään kaikilla toimialoilla. Kajaanin seurakunnan kiinteistöhallinnon puolella on seitsemän vahtimestarin virkaa ja ylivahtimestarin virka. Puistolan seurakuntakodin vahtimestarina työskennellyt Eeva-Liisa Kilpeläinen irtisanoutui seurakunnan palveluksesta alkaen. Siitä lähtien yksi vahtimestarin virka on ollut täyttämättä. Tällä hetkellä Puistolan seurakuntakoti on vuokrattu Kajaanin kaupungille päivähoitotoimintaa varten. Kaupungin vuokrasopimus päättyy Seurakunta harkitsee Puistolan seurakuntakodin myymistä, koska seurakunnalla ei ole tilan käytölle tarvetta. Vahtimestareiden tämänhetkiset työtehtävät pystytään hoitamaan nykyisellä henkilöstöllä, joten vahtimestarin viran säilyttämiselle ei ole tarvetta. Tarvittaessa seurakunta käyttää vahtimestareiden työtehtävien hoitamiseen tilapäistyövoimaa. Lisätietoja asiasta antavat talousjohtaja Toivo Sistonen, puh. (08) , gsm , sähköposti: toivo.sistonen@evl.fi ja kiinteistöpäällikkö Juha Vornanen, puh. (08) , gsm , sähköposti: juha.vornanen@evl.fi. Talousjohtaja: Kirkkoneuvosto esittää yksimielisesti kirkkovaltuustolle, että 1 (yksi) vahtimestarin virka lakkautetaan lukien. Kirkkoneuvosto: Hyväksyi yksimielisesti. Kirkkovaltuusto

11 Kirkkovaltuusto Päätösesitys: Kirkkoneuvosto esittää yksimielisesti kirkkovaltuustolle, että 1 (yksi) vahtimestarin virka lakkautetaan lukien. Kirkkovaltuusto: Hyväksyi yksimielisesti.

12 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Toimistosihteerin viran lakkauttaminen Kirkkoneuvoston hyväksymässä Kajaanin seurakunnan henkilöstöstrategiassa on arvioitu, että vuosina henkilöstön arvioitu vähentämistarve on 6 7 vakinaista palvelussuhdetta. Henkilöstön vähentäminen on osa seurakunnan talouden sopeuttamiskeinoja. Henkilöstöstrategiaan on myös kirjattu, että vähennyksiä joudutaan tekemään kaikilla toimialoilla. Taloustoimistossa on talousjohtajan viran lisäksi kaksi toimistosihteerin virkaa, taloussihteerin-, kirjanpitäjän-, palkanlaskijan- ja kassanhoitajan virka. Taloustoimiston yksi toimistosihteerin virka on tällä hetkellä täyttämättä toimistosihteerin jäätyä eläkkeelle Tätä virkaa ei ole tarkoitus täyttää, joten se voidaan lakkauttaa. Lisätietoja asiasta antavat talousjohtaja Toivo Sistonen, puh. (08) , gsm , sähköposti: toivo.sistonen@evl.fi. Talousjohtaja: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että taloustoimiston toimistosihteerin 1 (yksi) virka lakkautetaan lukien. Kirkkoneuvosto: Hyväksyi yksimielisesti. Kirkkovaltuusto Päätösesitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että taloustoimiston toimistosihteerin 1 (yksi) virka lakkautetaan lukien. Kirkkovaltuusto: Hyväksyi yksimielisesti.

13 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Talousjohtajan irtisanoutuminen Talousjohtaja Toivo Sistonen on päivätyllä kirjeellä ilmoittanut Kajaanin seurakunnan kirkkovaltuustolle eroavansa Kajaanin seurakunnan talousjohtajan tehtävästä eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Virkasuhteen viimeinen päivä on Lisätietoja asiasta antaa kirkkoherra Marko Miettinen puh. (08) , gsm ja sähköposti: marko.miettinen@evl.fi Puheenjohtaja: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se myöntää Toivo Sistoselle eron talousjohtajan virasta lukien. Kirkkoneuvosto: Hyväksyi yksimielisesti. Talousjohtaja Toivo Sistonen poistui kokouksesta esteellisenä tämän asian käsittelyn ajaksi. Kirkkovaltuusto Päätösesitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se myöntää Toivo Sistoselle eron talousjohtajan virasta lukien. Kirkkovaltuusto: Hyväksyi yksimielisesti.

14 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Talousjohtajan viran julistaminen haettavaksi Kajaanin seurakunnan talousjohtaja jää eläkkeelle alkaen. Kajaanin seurakunnan talousjohtajan virka voidaan täyttää alkaen. Voimassa oleva talousjohtajan viran johtosääntö liite 4 Luonnos uudeksi talousjohtajan viran johtosäännöksi liite 5 Lisätietoja asiasta antaa kirkkoherra Marko Miettinen puh. (08) , gsm , sähköposti: marko.miettinen@evl.fi ja taloussihteeri Auli Ohtonen gsm , sähköposti: auli.ohtonen@evl.fi. Puheenjohtaja: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se 1. kumoaa Kajaanin seurakunnan talousjohtajan johtosäännön, joka on tullut voimaan , ja hyväksyy luonnoksen Kajaanin seurakunnan uudeksi talousjohtajan johtosäännöksi liite nro 5 mukaisena ja määrää sen voimaan lukien. 2. Kajaanin seurakunnassa julistetaan haettavaksi talousjohtajan virka mennessä. Viran kelpoisuusehtona on ylempi korkeakouluasteen tutkinto, perehtyneisyys seurakunnan tai muun julkishallinnon hallinto- ja talousasiain hoitoon sekä kokemus esimiestehtävistä. Hakuilmoitus julkaistaan Kauppalehdessä, Koti- Kajaanissa, Kotimaa-lehdessä, Kajaanin seurakuntalehdessä, Evl.fi:n ja mol.fi rekrytointisivuilla, seurakunnan internetsivuilla ja kirkkoherranviraston ilmoitustaululla. Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se täyttää talousjohtajan viran 6 kuukauden koeajalla sekä määrittelee talousjohtajan viran tehtävän peruspalkaksi johtavan talous- ja henkilöstöhallinnon J50 -hinnoitteluryhmään Virkaan valitun tulee olla evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen ja virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä voimassa oleva lääkärintodistus terveydentilastaan.

15 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto: Hyväksyi yksimielisesti. Talousjohtaja Toivo Sistonen oli poissa kokouksesta esteellisenä tämän asian käsittelyn ajan. Kirkkovaltuusto Voimassa oleva talousjohtajan viran johtosääntö liite 4 Luonnos uudeksi talousjohtajan viran johtosäännöksi liite 5 Päätösesitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se 1. kumoaa Kajaanin seurakunnan talousjohtajan johtosäännön, joka on tullut voimaan , ja hyväksyy luonnoksen Kajaanin seurakunnan uudeksi talousjohtajan johtosäännöksi liite nro 5 mukaisena ja määrää sen voimaan lukien. 2. Kajaanin seurakunnassa julistetaan haettavaksi talousjohtajan virka mennessä. Viran kelpoisuusehtona on ylempi korkeakouluasteen tutkinto, perehtyneisyys seurakunnan tai muun julkishallinnon hallinto- ja talousasiain hoitoon sekä kokemus esimiestehtävistä. Hakuilmoitus julkaistaan Kauppalehdessä, Koti- Kajaanissa, Kotimaa-lehdessä, Kajaanin seurakuntalehdessä, Evl.fi:n ja mol.fi rekrytointisivuilla, seurakunnan internetsivuilla ja kirkkoherranviraston ilmoitustaululla. Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se täyttää talousjohtajan viran 6 kuukauden koeajalla sekä määrittelee talousjohtajan viran tehtävän peruspalkaksi johtavan talous- ja henkilöstöhallinnon J50 -hinnoitteluryhmään Virkaan valitun tulee olla evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen ja virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä voimassa oleva lääkärintodistus terveydentilastaan. Kirkkovaltuusto: Hyväksyi.

16 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Vuoden 2016 tuloveroprosentti Kirkkoneuvoston ohjesäännön 22 :n 2. kohdan mukaan talousjohtajan on tehtävä kirkkoneuvostolle ehdotus seuraavan vuoden tuloveroprosentiksi, joka vahvistetaan lähimpään 0,05 prosenttiyksikköön. Sen pohjalta kirkkoneuvosto tekee esityksen tuloveroprosentiksi kirkkovaltuustolle. Kirkkovaltuusto on vahvistanut vuoden 2015 tuloveroprosentiksi 1,65. Suunnittelun lähtökohdat Kirkkohallitus ei ole antanut vielä yksityiskohtaisia ohjeita toiminta- ja taloussuunnitelman sekä seuraavan vuoden talousarvion tekemistä varten. Yleiskirjeessä nro 23/ kirkkohallitus antoi ohjeita kirkon toiminnan ja talouden suunnittelusta taantuman keskellä. Seurakunnan toiminnan ja talouden suunnittelu on mahdollisuuksien selvittämistä ja hyödyntämistä, erilaisten toimintavaihtoehtojen etsimistä, palvelujen asettamista tärkeysjärjestykseen, ongelmien ratkaisuvaihtoehtojen hakemista ja toiminnan sopeuttamista seurakunnan tuloperustaan. Toiminnalliset tavoitteet Ohjeessa korostetaan toiminnan ja talouden yhtäaikaista suunnittelua yhteistyössä luottamushenkilöiden kanssa. Suunnitteluprosessi aloitetaan yhteistyönä tarkistamalla seurakunnan visiot ja strategiat (mikä on meidän seurakunnan olemassaolon tarkoitus, minkälaisena haluamme nähdä seurakuntamme 10 tai 20 vuoden kuluttua jne.) sekä toiminnallisten tavoitteiden painopistealueet. Kirkkovaltuuston hyväksymien tavoitteiden tulisi täyttää seuraavat edellytykset: tavoitteita asetetaan seurakuntalaisten kannalta merkittäville palveluille tavoitteilla on toimintaa ohjaava merkitys tavoitteilla on vuositasolla yhteys resursseihin seurakunnalla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen tavoite on todennettavissa. Seurakunnan tavoitteiden tulee olla sisäisesti samansuuntaiset, vaikka ne asetetaan erilaisina organisaation eri tasoille ja toimintayksiköille. Toimintayksiköiden ja kustannuspaikkojen tavoitteet eivät saa olla ristiriidassa vastuualueiden ja koko organisaation tavoitteiden kanssa. Suunnittelun onnistuminen edellyttää, että luottamushenkilöt sekä toiminnasta että taloudesta vastaavat viranhaltijat ja työntekijät tekevät yhteistyötä. Suunnittelujärjestelmän yhtenä tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja yhteisyyttä seurakunnan eri toimijoiden välillä.

17 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Alijäämän kattamisvelvollisuus Seurakuntatalouden keskeinen periaate on tulojen ja menojen tasapaino. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei edellytetä vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa yksittäisenä suunnitelmavuotena voi olla yli- tai alijäämäinen. Talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu ali- tai ylijäämä (KJ 15:2, 2). Tilinpäätöksen osoittama alijäämä tarkoittaa taseen oman pääoman erien Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä ja Tilikauden ylijäämä/alijäämä negatiivista summaa. Talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioidulla ylijäämällä (alijäämällä) tarkoitetaan kirkkovaltuuston hyväksymässä talousarviossa arvioitua tilikauden yli- tai alijäämää, mikäli ajantasaisempaa seurantatietoa ei ole käytettävissä. Talousarvion muutosten vaikutukset arvioituun yli- tai alijäämään otetaan myös huomioon. Säännöksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota seurakunnan talouden tasapainottamiseen. Kirkkoneuvoston tulee tehdä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tasapainottamisessa kirkkoneuvoston on otettava kantaa siihen, mitä muutoksia kuluvan vuoden talousarvioon tai valmisteilla olevan talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman kehyksiin on tehtävä. Kajaanin seurakunnalla ei ole tällä hetkellä taseessaan kattamattomia alijäämiä. 1. Taloustilanne yleisesti (Taloudellinen katsaus Kesä 2015, Valtiovarainministeriön julkaisu 24a/2015) Kuluvana vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,3 % ja vuosien 2016 ja 2017 talouskasvuksi ennustetaan1,4 %. Työllisyyskehitys on ollut alkuvuonna ennakoitua heikompaa. Suomen talouden heikko kasvu ei paranna kuluvan vuoden työllisyysnäkymiä. Työttömyys on jatkanut kasvuaan jopa ennakoitua voimakkaammin ja ennuste työttömyysasteeksi vuodelle 2015 on 9,3 %. Tavaroiden ja palvelujen vienti kehittyi alkuvuoden aikana erittäin heikosti ja viennin ennustetaan lisääntyvän tänä vuonna vain 0,3 %. Vuosina 2016 ja 2017 vienti kasvaa yli kolme prosenttia euroalueen talouskasvun kiihtyessä.

18 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Yksityisen kulutuksen myönteistä kehitystä tukevat kotitalouksien reaalitulojen kasvu ja kuluttajien odotusten koheneminen, minkä seurauksena yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 1,2 %. Tuotanto ei ole käytännössä lisääntynyt Suomessa kolmeen vuoteen. Talouskasvu on elpymässä epäyhtenäisesti, sillä talouden aktiviteettia ylläpitävät tänä vuonna muutamat yksityisten palveluiden toimialat ja alkutuotanto. Taloutta supistavat jalostustoimialat teollisuudessa ja rakentamisessa. Viime vuonna Suomen julkisyhteisöjen alijäämä ylitti 3 prosentin viitearvon. Viitearvo ylittyy vielä kuluvana vuonna, mutta alijäämä pienenee sopeutustoimien sekä viriävän talouskasvun myötä alle kolmen prosentin vuonna Julkisyhteisöjen velkasuhde sen sijaan jatkaa kasvuaan, joskin hidastuvalla tahdilla. Kotimaiset riskit liittyvät edelleen reaalitalouden kehitykseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomen talouskasvu jää lyhyellä aikavälillä kilpailijamaita alhaisemmaksi. Reaalitalouden suotuisa kehitys on välttämätön ehto julkisentalouden tilan paranemiselle. 1.1 Taloustilanne Suomessa Suomen kansantalous kasvaa seuraavien parin vuoden ajan kilpailijamaitamme hitaammin. Viennin kehitys on ollut vaisua kuluvan vuoden alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu myös lähitulevaisuudessa. Ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan vuonna 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Ilman yksityisen sektorin tuotannollisia investointeja talouden kasvupotentiaali ei tule merkittävästi kasvamaan. Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Huolimatta Yhdysvaltojen alkuvuoden poikkeuksellisista tekijöistä johtuvista heikoista luvuista, maan talous kasvaa kuitenkin kuluvana vuonna 2,5 prosenttia ja seuraavina kahtena vuonna noin kolme prosenttia. Iso-Britanniassa kasvunäkymät ovat myös hyvät ja euroalueenkin ennustetaan kasvavan koko ennusteperiodin aikana Suomen taloutta nopeammin. Tärkeimmistä kilpailijamaista Ruotsin ennustetaan kasvavan seuraavina vuosina noin 2,5 prosenttia vuodessa ja Saksan kasvuksi arvioidaan reilut puolitoista prosenttia vuodessa.

19 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Ennusteen taustaoletukset ovat kasvua tukevia. Rahapolitiikan viritys luo omalta osaltaan edellytykset taloudelliselle aktiviteetille ennustehorisontilla. Lyhyet korot pysyvät hyvin alhaisina ja kolmen kuukauden euriborin vuosikeskiarvoksi vuodelle 2017 ennustetaan 0,2 %. Kymmenen vuoden korkotaso pysyy vastaavasti alhaisella tasolla, ollen 1,2 % ennustehorisontin viimeisenä vuotena. Euron dollarikurssin ennustetaan edelleen heikkenevän. Euron heikkeneminen tukee viennin hintakilpailukykyä dollaria maksuvaluuttana käyttävillä markkinoilla. Myös energian hinnan aleneminen edesauttaa Suomen kasvunäkymiä. Ansiotasoindeksin ennustetaan kehittyvän maltillisesti, reilun prosentin, seuraavien parin vuoden aikana. Kuluvana vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,3 %. Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen neljännesvuosikasvu oli -0,1 %. Siten ennuste olettaa kasvun käynnistyvän heti toisella neljänneksellä. Tavaroiden ja palvelujen vienti kehittyi alkuvuoden aikana erittäin heikosti ja viennin ennustetaan lisääntyvän tänä vuonna vain 0,3 %. Tuonti sen sijaan kasvaa 1,1 % mm. lisääntyvän yksityisen kulutuksen johdosta. Yksityisen kulutuksen tukevat kotitalouksien reaalitulojen kasvu ja kuluttajien odotusten koheneminen, minkä seurauksena yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 1,2 %. Yksityiset investoinnit laskevat prosentin johtuen lähinnä rakennus ja T&K-investointien heikosta kehityksestä. Kone- ja laiteinvestoinneissa sen sijaan on nähtävissä hienoista piristymistä. Infrastruktuuriinvestoinnit kasvattavat julkisia investointeja 3,2 %. Teollisuustuotannon laskun ennustetaan jatkuvan jo viidettä vuotta peräkkäin tuotannon supistuessa tänä vuonna -1,3 %. Palvelutuotannon arvioidaan sen sijaan kasvavan 0,8 %. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys on alkuvuonna jatkanut nousuaan ja kuluvan vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 9,3 %. Myös työllisten määrän ennustetaan hiukan alenevan. Työn tuottavuuden kehitys pysyy edelleen vaisuna. Inflaatio jää vain 0,1 prosenttiin ja ilman veropäätöksiä kuluvana vuonna oltaisiin deflaatiossa. Vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,4 %. Kasvu muuttuu laajapohjaiseksi, sillä huoltotaseen kaikki kysyntäerät vaikuttavat talouskasvuun positiivisesti. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua hitaammaksi. Se lisääntyy edellisvuodesta 3,3 %, mutta tuonnin ennustetaan myös nousevan samassa tahdissa. Yksityisten investointien nähdään kehittyvän kauttaaltaan

20 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto positiivisesti ja myös rakennusinvestoinnit lisääntyvät. Investointeja vauhdittavat erityisesti muutamat isot teollisuusinvestoinnit. Yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän 0,8 %. Tarjonnan puolella teollisuuden viisi vuotta kestäneen alamäen ennustetaan päättyvän ja tuotannon lisääntymiseksi ennustetaan 2,2 %. Suomessa palvelusektori on pitkälti riippuvainen teollisuudesta ja sen vanavedessä palveluiden tuotantokin lähtee 1,5 % kasvuun. Työmarkkinoilla työllisten lukumäärä kääntyy hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän kohenemisen myötä. Työttömyysasteen ennustetaan pysyvän kuitenkin 9 prosentissa. Inflaatio hiukan kiihtyy, mutta edelleen pysytään vain noin prosentin tuntumassa. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää olemattomaksi. Ennustekuvan mukaan vuosien kumulatiivinen kasvu jää vain 3,1 prosenttiin ja BKT:n määrä edelleen noin kolme prosenttia pienemmäksi kuin edellisessä suhdannehuipussa vuoden 2007 lopulla. Julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Aiemmin toteutetut sopeutustoimet ovat rajoittaneet alijäämän kasvua, mutta eivät ole pysäyttäneet sitä. Kolmen prosentin alijäämäraja rikkoutui viime vuonna. Viitearvo ylittyy myös tänä vuonna, mutta alijäämä supistuu sopeutustoimien sekä viriävän talouskasvun myötä alle viitearvon vuonna Julkinen velka jatkaa kasvuaan ja ylittää 60 prosentin rajan. Kotimaiset riskit liittyvät edelleen reaalitalouden kehitykseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomen talouskasvu jää lyhyellä aikavälillä kilpailijamaita alhaisemmaksi. Reaalitalouden suotuisa kehitys on välttämätön ehto julkisen talouden tilan paranemiselle. On syytä korostaa sitä, että ennustetun kaltainen talouskehitys ei itsessään tule merkittävästi kohentamaan julkisen talouden tilaa Suomessa. Yksityinen kulutus kääntyy kasvuun Yksityinen kulutus on supistunut viimeisen kahden vuoden aikana reaalitulojen alenemisen myötä. Tänä vuonna kotitalouksien ostovoima kohenee, mikä kääntää myös yksityisen kulutuksen kasvuun. Reaalituloja vahvistaa poikkeuksellisen maltillinen inflaatiokehitys. Kulutuskysynnän kasvua vauhdittaa myös kuluttajien luottamuksen koheneminen. Kotitalouksien odotukset ovat viimeisen puolen vuoden aikana vahvistuneet tuntuvasti. Kuluttajien luottamus oman taloudellisen tilanteen suhteen on tällä hetkellä pitkän aikavälin keskimääräisellä tasolla. Kuluttajien koko kansantalouden kehitystä koskevat odotukset ovat myös muuttuneet keskimääräistä myönteisemmiksi.

21 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Työttömyysaste nousee selvästi tänä vuonna Työllisyyskehitys on ollut alkuvuonna ennakoitua heikompaa. Työllisiä oli tammi-huhtikuussa 0,3 % vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Suomen talouden heikko kasvu ei paranna kuluvan vuoden työllisyysnäkymiä ja työllisten määrän ennustetaan siten jäävän 0,2 % viime vuotta alemmalle tasolle, vaikka työllisyys kääntyykin lievään kasvuun loppuvuodesta. Työttömyys on jatkanut kasvuaan jopa ennakoitua voimakkaammin sekä otospohjaisen työvoimatutkimuksen (TK) että työnvälitystilaston (TEM) mukaan. Työttömyysasteen trendi oli huhtikuussa 9,6 %. Ennuste työttömyysasteeksi vuodelle 2015 on 9,3 %. Vuosina 2016 ja 2017 työllisyyden ennustetaan paranevan 0,4 % vuodessa. Työttömyysaste laskee ennusteen mukaan 9 prosenttiin vuonna 2016 ja 8,7 prosenttiin vuonna Erityisen huolestuttavaa työllisyystilanteessa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän jatkuva kasvu. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli huhtikuussa , mikä on runsas 15 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Rakennetyöttömien määrä oli TEM:n työnvälitystilaston mukaan huhtikuussa , mikä on yli kymmenyksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Suhdannetilanteen parantuessakin suuri rakennetyöttömyys hidastaa työttömyysasteen pienenemistä. Rakennetyöttömyyden purkaminen onkin yksi uuden hallituksen tärkeimmistä haasteista. Työttömyysjaksot tulisi pyrkiä katkaisemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja työttömien kannustimia aktiiviseen työnhakuun tulisi edelleen lisätä. Pelkkää työttömyysjakson katkaisua työvoimapolitiikan toimenpiteillä ei voida kuitenkaan pitää onnistumisena, jos toimenpiteillä päädytään uudestaan työttömyyteen tai toistuviin palvelujaksoihin. Työllisyystilanteen kohentumisen esteenä ovat heikon suhdannekehityksen lisäksi erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen välillä. Rakennemuutos on vienyt paljon työpaikkoja perinteisiltä teollisuustoimialoilta. Viime kuukausina työttömyys on kuitenkin lisääntynyt entistä tasaisemmin kaikissa maakunnissa ja ammattiryhmissä.

22 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Inflaatiopaineita ei näkyvissä Inflaatiopaineet ovat ennustejaksolla tavanomaista pienemmät, sillä kansantalouden käytössä on runsaasti vapaita resursseja, tuotantokuilu on edelleen selvästi negatiivinen ja inflaatio-odotukset tulevasta ovat maltilliset. Ennuste perustuu oletuksiin lievästi nousevasta öljyn hinnasta, tuontihintojen hitaasta noususta, maltillisista palkankorotuksista ja alhaisesta, mutta vähitellen nousevasta korkotasosta. Viime vuoden lopulla inflaatio alkoi hidastua öljyn maailmanmarkkinahinnan voimakkaan laskun seurauksena. Öljyn maailmanmarkkinahinta on ollut vuoden alkupuolella selvästi viime vuotta matalampi ja siitä syystä kuluttajahinnat alenivat tammi-huhtikuussa -0,1 prosenttia edellisvuodesta. Edellisen kerran kuluttajahinnat ovat laskeneet Suomessa kansainvälisen finanssikriisin jälkimainingeissa tammikuussa Tänä vuonna kuluttajahintojen odotetaan pysyvän lähes viime vuoden tasolla. Kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitatuksi inflaatioksi ennustetaan 0,1 prosenttia. Useat tekijät selittävät tavanomaista hitaampaa hintojen nousutahtia, mutta merkittävin yksittäinen syy on alhainen öljyn hinta. Ennusteessa oletetaan öljyn keskimääräiseksi hinnaksi vuonna euroa tynnyriä kohden, mikä laskee kotimaisen energian kuluttajahintaa tuntuvasti. Ansiotason nousu on maltillista Nimelliset ansiot nousivat ansiotasoindeksillä mitattuna 1,4 % viime vuonna. Sopimuspalkkojen nousu oli 0,7 % ja muut tekijät nostivat ansiotasoindeksiä 0,7 %. Vuonna 2015 ansiotaso kehittyy työmarkkinaosapuolten vuoden 2013 syksyllä neuvotteleman työmarkkinaratkaisun mukaisesti. Työllisyys- ja kasvusopimus nostaa sopimuspalkkoja keskimäärin 0,5 %. Mikäli sopimusta jatketaan samoilla korotuksilla kuin vuosina , nousevat sopimuspalkat keskimäärin 0,4 % v

23 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Keskeisiä ennustelukuja (Taloudellinen katsaus/kesä /VM julkaisu 24a/2015): Palvelut, määrän muutos, % -1,6 0,9 0,8 1,5 1,5 Koko teollisuus, määrän muutos, % -1,5-1,6-1,3 2,2 2,9 Työn tuottavuus, muutos, % 0,4 0,4 0,5 1,2 1,5 Työllisyysaste, % 68,5 68,3 68,5 68,8 69,1 Työttömyysaste, % 8, ,3 9,0 8,7 Ansiotasoindeksi, muutos, % 2,1 1,4 1,1 1,1 1,2 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,5 1,0 0,1 1,2 1,4 Veroaste, BKT:sta 43,9 44,2 44,7 44,5 44,0 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 57,8 58,6 59,1 58,4 57,9 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 0,2 0,2 0,0 0,1 0,2 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 1,9 1,4 0,6 0,8 1,2 1. Seurakunnan vuoden 2016 talousarvion lähtökohta Kajaanin seurakunnan tilinpäätös vuodelta 2014 osoittaa, että seurakunnan talouden tila huononi edellisestä vuodesta. Vuoden 2014 tilinpäätöksen tuloslaskelmaosa osoittaa vuosikatteeksi Verrattuna edelliseen vuoteen vuosikate huononi euroa. Poistojen ja satunnaisten tuottojen jälkeen tilikauden tulos on Poistoeron sekä ja rahaston vähennysten jälkeen tilikauden ylijäämäksi jää Verotuloja saatiin yhteensä 7,69 M euroa eli vähemmän, kuin oli arvioitu. Varsinaisia kirkollisveroja saatiin (97,0 %) ja yhteisöveroja (104,6 %). Verotilitykset laskivat edellisestä vuodesta euroa eli 1,70 %. Kainuussa työttömyyden kehityssuunta poikkeaa koko maan kehityksestä. Toukokuussa 2015 työttömien työnhakijoiden määrä väheni Kainuussa vuoden takaisesta, kun se koko maassa samanaikaisesti kasvoi yli 9 %. Kainuun työttömyyttä leimaa kuitenkin vaikea rakenteellinen ongelma: pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut yli 11 % vuoden takaisesta ja osuus työttömistä on jo 27 %.

24 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Kainuun työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimistoon) oli kirjoittautunut toukokuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Se on peräti 342 vähemmän kuin kuukausi aiemmin ja 21 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys väheni vuoden takaisesta selvimmin Kajaanin seudulla, eniten Paltamossa ja Sotkamossa, mutta kasvoi samalla Kehys-Kainuussa, eniten Puolangalla ja Suomussalmella. Työvoiman kysyntä oli toukokuussa vuoden takaisella tasolla. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoon 438, joka on saman verran kuin vuosi sitten. Eniten tarvetta oli palvelu- ja myyntityöntekijöistä sekä asiantuntijoista ja erityisasiantuntijoista. Työttömänä on kuitenkin eniten rakennus-, korjausja valmistustyöntekijöitä. Kesän aikana työttömyys tavanomaisesti taas kasvaa, kun oppilaitoksista valmistuvat nuoret hakeutuvat työmarkkinoille. On odotettavissa, että työttömyys pysyttelee korkealla vielä ainakin alkukesän, mutta painuu sitten alemmaksi elo- ja syyskuussa. Koko maassa TE-toimistoihin oli kirjoittautunut toukokuun lopussa kaikkiaan työtöntä työnhakijaa. Se on eli yli 9 % enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli koko maassa 12,5 %. Kainuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli toukokuun lopussa 15,8 % (Kajaani 15,1 %), kun vastaava luku oli Lapissa 16,4 %, Keski- Suomessa 16,3 % ja Pohjois-Karjalassa 15,8 %. Kajaanin seurakunnan väkiluku väheni 595 vuonna 2014 ja oli vuoden vaihteessa Vuonna 2013 rahoitusvarallisuus /jäsen oli 71,14 euroa ja laski 66,33 euroon vuonna Seurakunnan on syytä säilyttää liikkumavara edelleenkin omarahoitteisessa pääomataloudessa, jotta olemassa olevasta mittavasta kiinteistökannasta voitaisiin huolehtia asianmukaisesti. Seurakunnan omavaraisuusaste-% (91,46 %) oli vuonna 2013 käytännössä sama kuin koko kirkon keskiarvoluku (91,5 %) ja vuonna 2014 se laski aavistuksen (91,30 %). Seurakunta selviytyy edelleen sitoumuksistaan pitkälläkin aikavälillä. Vuonna 2013 kassan riittävyys oli 111,7 päivää (koko kirkko 195) ja nousi 113,6 päivään vuonna Seurakunnan toiminta ja talous on suunniteltava siten, että vakavaraisuus ja maksuvalmius turvataan tulevaisuudessakin.

25 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Kirkon virka- ja työehtosopimus on voimassa Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson sopimuskorotusta koskevissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa päästiin sopimukseen ja tulevat palkankorotukset ovat varsin maltillisia. Seurakunnan talousarviota vuodelle 2015 valmisteltiin monenlaisten myllerrysten keskellä. Talouden ennustamista leimasi edelleen maailmanlaajuinen epävarmuus ja yllättävän voimakkaat näkemyserot taloudellisesta kehityksestä. Selvää kuvaa tulevasta talouden kehityksestä ei käytännössä kukaan kykene antamaan, sillä sekä Suomen että kansainvälisessä taloudessa on tällä hetkellä aikaisempaa useampia epävarmuustekijöitä. Valtioiden velkaongelmat ovat kasvaneet. Julkisen talouden alijäämät ja niiden tasapainottamistoimet ovat luoneet epävarmuuden, jolla on ollut heijastusvaikutuksia myös tuotanto- ja rahatalouteen. Kirkkovaltuusto vahvisti kokouksessaan vuoden 2012 tuloveroprosentiksi 1,65. Arvioitiin, että tällä päätöksellä talous on tasapainossa vuonna 2012 ja suunnittelukaudella Näin ei kuitenkaan käynyt. Ilman tuloveroprosentin tarkistusta seurakunta olisi suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Taloudelliset resurssit eivät tule lisääntymään ja seurakunnan on jatkettava talouden tasapainottamisohjelmaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nettomenoja on vähennettävä. Keskeistä on, miten seurakunta onnistuu strategiatyöskentelyssä Keskusseurakuntakodin peruskorjausta siirrettiin ja sen rahoittaminen on punnittava huolellisesti. Peruskorjauksen kustannusarvio on tällä hetkellä noin 3 miljoonaa euroa ja seurakunta ei pysty rahoittamaan sitä omarahoitteisesti. On tarkkaan harkittava, että vuosikatteella voidaan hoitaa mahdollisen lainan lyhennykset ja korot. Talousarvio vuodelle 2015 on toteutunut hieman yli arvioidusta. Toimintakate oli mennessä 52 %. 3. Henkilöstömenot Kirkon virka- ja työehtosopimus on voimassa Työmarkkinaosapuolet ovat päässeet sopimukseen työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta yhdellä vuodella. KirVESTES allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukainen palkantarkistusajankohta on

26 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Yleinen palkkausjärjestelmä Yleisessä palkkausjärjestelmässä viranhaltijan ja kuukausipalkkaisen työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan 0,4 prosentilla lukien. Yleisen palkkausjärjestelmän vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja on tarkistettu vastaavasti 0,4 %:lla lukien. Ylimmän johdon palkkausjärjestelmä Ylimmän johdon palkkausjärjestelmän soveltamisalan piirissä olevan viran ja sen haltijan peruspalkkaa on tarkistettu 0,4 prosentilla lukien. K-/J hinnoitteluryhmien asteikkoja on tarkistettu vastaavasti 0,4 %:lla lukien. Tuntipalkkajärjestelmä Tuntipalkkaisen työntekijän palkkahinnoittelun (KirVESTES luku 2.2.2) mukaan määriteltyä tehtäväkohtaista perustuntipalkkaa tarkistetaan 0,4 prosentilla lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Tuntipalkkaisten perustuntipalkkojen palkkahinnoittelua on tarkistettu vastaavasti lukien. Kajaanin seurakunnan osalta palkkoihin lasketaan 0,5 % palkankorotusvaraus. 4. Valtionkorvaus Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin (rahoituslaki) tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Rahoituslain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan jatkossa valtion talousarviosta maksettavalla rahoituksella ja samalla luovutaan seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Korvattavia yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Kirkon keskusrahastolle maksettavan valtion korvauksen suuruus on 114 milj. euroa vuonna 2016, tämän lisäksi seurakuntien verotuskustannuksia alennetaan noin 6 milj. eurolla. Jakaminen pääpiirteissään: Kirkon keskusrahasto saa kuukausittain valtiolta korvauksen (114 milj. euroa/vuosi, 9,5 milj. euroa/kk). Kirkon keskusrahasto jakaa automaattisesti kuukausittain korvausta seurakunnille (107 milj. euroa/vuosi, 8,9 milj. euroa/kk). Jako tapahtuu kunnan väkiluvun mukaan siten, että vuoden 2016 rahat jaetaan viimeisen vahvistetun väkilukutiedon eli tilanteen perusteella.

27 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Korvauksesta 2 milj. euroa jää jakamatta ja tämä osuus käytetään Kirjurin ylläpito- ja kehitystyöhön. Korvauksesta 5 milj. euroa käytetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon. Kirkkohallituksen täysistunto myöntää hakemuksesta avustuksia tähän tarkoitukseen. Kirkkohallitus valmistelee parhaillaan uusia rakennusavustusohjeita, täysistunto hyväksyy ne syksyllä Jatkossa on kaksi rakennusavustuslinjaa: perinteinen rakennusavustus (0,5 1,0 milj. euroa/vuosi) ja valtion korvauksella rahoitettava kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston kunnossapitoavustus (5,0 milj. euroa/vuosi). Muutamana ensimmäisenä vuotena ( ) rahoitetaan valtionkorvausosuudesta yhteisen kiinteistörekisterin laajentaminen (0,5 milj. euroa/vuosi) kaikkiin seurakuntatalouksiin. Tämän rekisterin olemassa olo on ehdoton edellytys valtion korvauksen oikeudenmukaiselle jakamiselle. Eläkerahastointi käynnistyi kirkossa vuoden 1991 alussa, jolloin siirryttiin palkkaperusteiseen eläkemaksuun ja rahastoivaan järjestelmään. Vuodelle 1991 kirkolliskokous vahvisti eläkemaksuksi 21,5 %, tämän jälkeen eläkemaksua nostettiin vuosittain siten, että vuonna 1994 maksu asettui tasolle 27 %. Seuraava korotus 28 %:iin tehtiin vuonna Vuodesta 1993 alkaen myös työntekijät ovat maksaneet eläkemaksua. Vuonna 2013 eläkerahaston kartuttamista ryhdyttiin tehostamaan palkkasummasta riippumattomalla rahoitusmallilla. Seurakuntataloudet maksavat eläkerahastomaksua 1,2 % kirkollisverosta, kirkkolaissa määritetty katto eläkerahastomaksulle on 5 %. Kirkolliskokous päätti : vahvistaa, että valtion kirkon keskusrahastolle maksamasta 114 milj. euron korvauksesta 107 milj. euroa jaetaan seurakunnille euroa/kunnan jäsen -jakoperusteen mukaisesti vuonna 2016, vahvistaa laskennallisen kirkollisveron perusteella määräytyvän perusmaksun suuruudeksi 7,5 % vuodelle 2016, vahvistaa seurakuntien työnantajan eläkemaksuksi 24 % palkkasummasta vuodelle 2016, vahvistaa kirkon keskusrahaston ja kirkollisten yhdistysten työnantajan eläkemaksuksi 28 % palkkasummasta vuodelle 2016, vahvistaa kirkollisveron perusteella määräytyvän eläkerahastomaksun suuruudeksi 4 % vuodelle Kirkkohallituksen laskelmien mukaan Kajaanin seurakunta hyötyy rahavirtojen muutoksista euroa vuodessa.

28 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Verotulojen arvioiminen vuodelle 2016 Vuonna 2014 verotulot olivat yhteensä miljoonaa euroa, josta kirkollisveron osuus 896 miljoonaa euroa ja osuus yhteisöveron tuotosta 115 miljoonaa euroa. Kirkollisverotilitykset vähenivät 2,2 prosenttia vuonna 2014 (Kajaani -2,63 prosenttia). Yhteisöveroa tilitettiin 10,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin (Kajaani +9,78 prosenttia). Verotilitykset yhteensä alenivat 0,9 prosenttia. Vuodenvaihteessa verojen tilitysaikataulua nopeutettiin, minkä vuoksi vuodet eivät ole vertailukelpoisia. Vuodesta 2012 vuoteen 2014 kirkollisverotilitykset kasvoivat vuositasolla 1,9 prosenttia. Yhteisöverojen jako-osuutta seurakunnille korotettiin vuodesta 2014 alkaen yhteisöverokannan alentumisen johdosta. Vuoden 2014 rahanarvo huomioiden seurakuntien kirkollisverotulot kasvoivat vuosina keskimäärin 2,5 % vuodessa. Vuosina kirkollisverotulojen määrä laski keskimäärin 0,8 % joka vuosi. Verohallinnon julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2013 ev.lut. seurakuntien jäsenten ansiotulojen euromäärä kasvoi 1,2 prosenttia vaikka samaan aikaan ansiotuloja saavien lukumäärä aleni 0,6 prosenttia. Ansiotulojen kasvu on kompensoinut jäsenistön määrän vähenemistä eikä verotulojen alenema ole ollut yhtä prosenttia suurempi. Tammikuun 2014 kirkollisverotilitys oli lähes 6 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin, koska verovuoden 2012 jäännösverot tilitettiin veronsaajille jo joulukuussa Aikaisempina vuosina tilitys on suoritettu tammikuussa. Yhteisöveroa tilitettiin tammikuussa lähes 3,5 kertaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös yhteisöverojen tilityksissä tilitysaikataulua nopeutettiin. Verovuoden 2012 ennakonpalautukset suoritettiin jo joulukuussa eivätkä ne olleet vähentämässä vuoden 2014 tammikuussa tilitettävää määrää. Helmikuun ja maaliskuun kirkollisverotilityksiin vaikutti samainen tilitysaikataulun nopeuttaminen siten, että edellisvuonna maaliskuussa tilitetty osa jäännösveroista tilitettiin nyt helmikuussa. Helmikuun tilitys kasvoi 23,5 % ja maaliskuun aleni 11 %.

29 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Kesäkuun 2015 loppuun mennessä seurakunnat ovat saaneet kirkollisverotilityksiä -2,1 % vähemmän ja yhteisöveroja % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kajaanissa kehitys on ollut samansuuntainen. Ansio- ja pääomatuloveroissa ollaan viime vuotta jäljessä -3,0 % ja yhteisöveroissa edellä +9,5 %. Kuntaliitto arvioi Kajaanin kaupungille kunnallisveron lisäykseksi vuonna ,6 %. Vuoden 2016 tulojen perusteella maksuun pantavien verotulojen arvioidaan kasvavan +1,0 prosenttia Kajaanin seurakunnassa vuoden 2015 arvioiduista verotuloista. Verotulojen kehitys vuosina liite 1 Verokertymät kuukausittain liite 2 Verohallinnon maksatuserittely kesäkuu 2015 liite 3 Tuloslaskelma (ulkoiset tilit) liite 4 Tuloslaskelma (ulkoiset ja sisäiset tilit) liite 5 Lisätietoja asiasta antaa talousjohtaja Toivo Sistonen, puh , gsm , sähköposti: toivo.sistonen@evl.fi. Talousjohtaja: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että kirkkovaltuusto vahvistaa vuoden 2016 tuloveroprosentiksi 1,65. Kirkkoneuvosto: Hyväksyi yksimielisesti. Kirkkovaltuusto Verotulojen kehitys vuosina liite 6 Verokertymät kuukausittain liite 7 Verohallinnon maksatuserittely kesäkuu 2015 liite 8 Tuloslaskelma (ulkoiset tilit) liite 9 Tuloslaskelma (ulkoiset ja sisäiset tilit) liite 10 Päätösesitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se vahvistaa vuoden 2016 tuloveroprosentiksi 1,65. Kirkkovaltuusto: Hyväksyi yksimielisesti.

30 Kirkkovaltuusto Ilmoitusasiat Kirkkoneuvosto valitsi kokouksessaan lähetyssihteerin virkaan Marja Heikkisen. Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan siirtää lapsityönohjaaja Paula Sirviön Karoliinan Kamarin toiminnanohjaajan toimeen. Seuraava kirkkovaltuuston kokous on ma klo Valitusosoitus Liitettiin pöytäkirjaan Kokouksen päätös Lopuksi veisattiin virsi 553:1 ja 6 7 ja puheenjohtaja päätti kokouksen klo