KAUHAJOEN RHY:n JÄSENTIEDOTE 2012 JA METSÄSTYSSEUROJEN. 15. vuosikerta

Transkriptio

1 KAUHAJOEN RHY:n JA METSÄSTYSSEUROJEN JÄSENTIEDOTE vuosikerta

2 Traktorin varaosat ja tarvikkeet Asiantuntevaa palvelua! Kauhajoki Avoinna ma-pe la 9-14 Keskustie 26, KAUHAJOKI as Puh. myymälä *, *Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,00 snt/min. Sisältö Puheenjohtajan palsta...5 Toiminnanohjaajan palsta...7 Kauhajoen riistanhoitoyhdistys...9 Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen toimintaa Suurpetokantojen seuranta ja arvionti:...11 Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen hirvikolariryhmä: Pienpetokilpailu Nuorta energiaa Ylimitoitettua suojelua Suomen riistakeskus luo kestävää riistataloutta Eettisiä ohjeita metsästäjille: Suomen riistakeskus, Pohjanmaan aluetoimisto Suomen Metsästäjäliitto ry / Pohjanmaan piiri Poliisin terveisiä Kauhajoen alueen metsästäjille Paulin palsta Päntäneen Metsästysseura ry Muurahaisen Erämiehet ry Kauhajoen Metsästysseura ry Kauhajoen Metsästysseuran kyläosastot Kainaston kyläosaston elämää vuodesta 1962 nykypäivään Kauhajoen Metsästysseuran Ikkeläjärven kyläosaston 50 v. historiikki Jaostojen toimintaa Haulikkojaosto Harjoitusammuntojen valvojalista Sotkan Erähovin säännöt...40 Kauhajoen metsästysseurojen pakollisten hirviharjoitusammuntojen säännöt Pienpeto saaliit Ammunnat Kauhajoki kiväärirata Ilvesjoen Yhteismetsän Metsästäjien hirviammunnat Sotkassa v Hirvijahdin tulos Hirvijahdin tunnuslukuja Hirvikaadot ja hirvikolarit Hirvenkaadot kpl/vuosi...44 Hirvieläinkolarit vuonna Metsäkauriin metsästyssäännöt Kauhajoen Metsästysseura Ry:n jäsenyys...48 Jäsenanomus

3 4 5 puheenjohtajan palsta organisaatio rullaa radallaan Riistaorganisaatiomuutos on pyörähtänyt lähestulkoon läpi. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti homma on jo lähestulkoon valmis kun vielä roolijaot ja tehtävänkuvat kaikille selviävät. Toivon että, uusi organisaatio on viimeistään tämän vuoden aikana lyönnissä ja alkaa voimallisesti tukemaan riistanhoitoyhdistysten toimintaa. Riistanhoitoyhdistyksissä valittiin tämän kevään aikana yleisissä kokouksissa uudet hallitukset. Jatkossa joka kokouksessa 2-3 hallituksen jäsentä on erovuorossa. Aiemmin vaalivuosi oli kolmen vuoden välein ja kerralla valittiin koko hallitus. Nykyisen käytännön mukaan hallituksessa on myös maanomistajien edustus. Kauhajoella riistanhoitoyhdistyksen hallituksen valinta on ollut aina helppoa. Hallituksessa istuu edustus lähes jokaisesta metsästysseurasta ja kyläosastosta. Tämä on siinä mielessä hyvä että, tiedonkulkukatkoksia ei pitäisi päästä syntymään. Nykyinen hallitus on esitelty tässä tiedotteessa toisaalla mutta sanottakoon että, hallituksessa istuu sopivassa suhteessa vanhoja konkaria että nuoria tulokkaita. Asioihin voi myös vaikuttaa ottamalla yhteyttä hallituksen jäseniin ja osallistumalla yleiseen kokoukseen. Puskista huuteleminen ei yleensä johda mihinkään. Organisaatiomuutokseen kuluu myös että, kaikki riistanhoitoyhdistysten toimijat tullaan uudelleen kouluttamaan ja virallisesti nimeämään tehtäväänsä. Viime vuonna koulutusrumban kävivät läpi ammuntakokeenvalvojat ja metsästystutkinnonkouluttajat. Kiitos vielä kerran kaikille aktiivisuudesta. Ammuntavalvojille ei enää tule erillistä valtakirja vaan ampumakoppiin tulee luettelo näistä henkilöistä, jotka ovat oikeutettuja toimimaan ammuntakokeenvalvojina. Tänä vuonna vielä metsästyksenvartijat koulutetaan ja nimetään tehtäviinsä. Toivon että, jokaisesta metsästysseurasta ja kyläosastosta saadaan koulutukseen 2-3 henkilöä. Näin meillä on kattava vartijaverkosto Kauhajoella. Suurpedot ja pienpedot Suurpedot saavat koko ajan enemmän palstatilaa. Keskustelu käy kiivaana niiden määrästä ja niihin kohdistuvista metsästyspaineista. Aihe on myös Kauhajoella erittäin ajankohtainen. Havaintoja on tehty mutta jos havainnot jäävät vain lehtien palstoille, ruutuvihkoihin tai Kauhajoen metsästäjien omalle nettisivuille niin, olemme heikoilla. Havainnot on saatava RKTL:n ylläpitämään Tassujärjestelmään. Kun meillä on jossain vaiheessa tarve hakea suurpedon kaatolupaa niin, sitä ei meille myönnetä kun ei ole tehty havaintoja. Tästä asiasta on Kauhajoelle puhuttu jo vuosia mutta nyt tämä olisi aika saada järjestykseen. Meidän on organisoiduttava uudelleen kuka kirjaa havainnoit ja kuka tallentaa? Pienpetojen metsästykseen ei voi koskaan satsata liiaksi. Vuosia on järjestetty nuorille suunnattua pienpetokilpailua. Tänä vuonna uutena tulee mukaan aikuistensarja. Lisäksi mukaan on otettu myös vahinkolinnut. Ohjeet tästä aiheesta ovat tässä tiedotteessa toisaalla.

4 6 7 Majavat Majavaluvat ovat jo Riistakeskukselta saapuneet ja ensimmäiset ovat tätä kirjoitettaessa jo kellistetty. Viime kesänä voimaan astuneessa MMM:n asetuksessa Kauhajoki oli jäänyt euroopanmajava- asetuksessa säädetystä pyyntilupa-alueesta pois. Tämä aiheutti hieman huolta Kauhajoella että, mitä tämä tarkoittaa. Voimme kuitenkin tänäkin vuonna majavia pyytää mutta luvat on haettu vahinkoperusteisesti. Tämä on aiheuttanut jonkin verran lisää paperityötä niin paikallistasolla kuin Riistakeskuksessa. Vahinkoperusteisia lupia säännellään myös normi- lupia tarkemmin. Koska, missä ja kuka metsästää. Ilmoitusvelvoitteet ja dokumentointi on näiden osalta myös tarkempaa. Uskon ja toivon että, tämä lipsahdus korjataan MMM:n seuraavassa asetuksessa ja voimme jatkossa hakea lupia vanhan ja helpomman käytännön mukaa. Euroopanmajavakanta voi kaikesta huolimatta Kauhajoella hyvin ja kestää metsästyksen kautta tapahtuvan verotuksen. Metsästysseurat ovat kaiken toiminnan ydin Metsästysseurojen tulevaisuus riippuu hyvin pitkälti siitä että, kuinka seurat saavat aktivoitua jäseniään ja eritoten uusia jäseniä seuran toimintaan. Hoidettavia asioita on paljon mutta jos ne jaetaan sopivassa suhteessa niin, hommat sujuu helposti niin kuin heinänteko. Muutaman henkilön harteilla nämä hommat voivat tuntua välillä turhankin raskailta. Nuoria on saatava vain enemmän toimintaan mukaan ja heille on annettava rohkeasti vastuuta asioiden hoidossa. Viime vuonna riistanhoitoyhdistys antoi avustusta kahteen nuorille suunnattuun metsästystapahtumaan. Myönnämme tänäkin vuonna avustuksia vastaaviin tapahtumiin. Järjestäkää vaikka yksin tai yhdessä naapuriseuran kanssa. Toiminnanjohtajana, en saanut enää vuosiin metsästyseuroilta (yhtä lukuunottamatta) toimihenkilöilmoituksia Enkä ole niitä kaivannutkaan! Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että seuran pitäisi aina kevätkokouksen jälkeen ottaa tämä tiedote käsiinsä ja katsoa onko siinä asiat ajan tasalla. Jos ei ole niin, muutoksista ilmoitetaan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalle. Samalla voidaan tsekata että, onko seuran edustajat hirvikolariryhmässä ajan tasalla. Hereillä pitää olla! Uutena asiana on tänä vuonna tullut metsästysseurojen uudet nettisivut. Nyt jokainen seura on vastuussa omista tiedoistaan siellä. Omista sivuista kannattaa luoda sellaiset, että niiden ylläpito ei ole kenellekään ylivoimainen tehtävä. Kun se kerralla värkätään valmiiksi, niin seuraavina vuosina sinne vain päivitellään mahdolliset henkilöstömuutokset ja muut tärkeät päätökset, ilmoitukset ja ohjeet. Vastuu omien sivujen ylläpidosta on puheenjohtajilla ja sihteereillä tai metsästysseuran johtokunnan siihen valtuuttamilla henkilöillä. Tämä on tulevaisuuden juttu ja siitä ei ole tarkoitus tehdä seuroille uutta riippakiveä, vaan apuväline tiedottamiseen. Hyvää uutta alkavaa metsästyskautta ! KAUHAJOEN RIISTANHOITOYHDISTYS RY Jarkko Kauhajärvi puheenjohtaja Toiminnanohjaajan palsta Tervehdys arvoisa lukija! Juuri nyt pitelet käsissäsi Kauhajoen Riistanhoitoyhdistyksen sekä metsästysseurojen yhteisen jäsentiedotteen 15. numeroa, eli voitaisiin kenties puhua juhla- tai erikoisnumerosta. Kestotilaajana sait sen kuitenkin ihan veloituksetta. Metsästysharrastustakin voisi verrata lehtitilaukseen, voit ostaa päiväkortin tai irtonumeron, vuosikortti tai määräaikaistilaus ovat myös tuttuja mahdollisuuksia. Ja sitten kun oikein innostuu, voi tilata kestona tai liittyä jäseneksi. Ainut ero tulee vasta luopumisen tuskaisella hetkellä, kun työn levon tai sairauden vuoksi joutuu harrastuksestaan luopumaan. Välineet huolehditaan tarvittaessa virkavallan toimesta pois nurkista, mutta eipä taida vanhoista lehdistä kukaan murehtia ja uusiakin on postiloota täynnä. Räkänokasta toiminnanohjaajaksi Oma polkuni metsästäjänä alkoi 90-luvun alussa ulkoisten tekijöiden vaikuttamana, omassa perheessäni metsästys ei ollut juurikaan tuttua, mitä nyt joskus oli joku kaatopalan faarille tuonut. Naapurustossa oli kuitenkin suotuisat olosuhteet niin metsästys kuin kalastusharrastuksen juurtumiselle, vieläkin mieleeni muistuu joitakin pätkiä harrastukseni alkutaipaleen kohokohdista. Loukkupyynti oli jo tuolloin iskostunut alitajuntaani ja syöttivärkit piti haeskella aina kun vain mahdollista oli. Lähdimme naapurin kanssa lihanjakohommiin eräälle lahtivajalle, ja siellähän sitä syöttivärkkiäkin oli. Palanen hirventurpaa lähti matkaani suuren saaliin toivossa, aikaa kuitenkin vierähti ja syöttivärkki löytyi vienon hajun johdattelemana kotini keskellä sijaitsevasta komerosta. Ei päätynyt syötiksi, ei. Metsästyskorttikaan ei aikanaan ollut mikään läpihuutojuttu, useammat kokeet sitä kokeiltiin ja lopuksi kokeetkin loppuivat. Onneksi eräs silloisista hiihtäjälupauksista vinkkasi, että Kankaanpäässä on vielä kokeita jäljellä, sinnehän sittemmin matkattiin. Kortti tuli, onneksi oli konsultti mukana.. Polkuni varrella jahtiin osallistuminen on ollut lievästi sanottuna vaihtelevaa, joskus jahtia odotti ja joskus ajatukset olivat aivan muualla. Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa. Onnistuneen poikastuoton myötä polkuni kuopat ja kurvit oikenivat ja koko ajan mukana kulkenut harrastus löytyi uudelleen, ehkä elämän tasoittumisen, ehkä uusien tuttavuuksien myötä. Myös Jalmarin Laatikkorauta sai kokea ensiesiintymisen ja näin osakseen työ ja harrastus yhdistyivät. Ehdotus toiminnanohjaajaksi tuli täytenä yllätyksenä, aivan kuin se kuuluisa faksi. Ehdotus piti esitellä kotona omalle toiminnanohjaajalleni, ja viimein pienenpienen lahjuksen myötä lupa heltyi ja polkuni kääntyi kohti toiminnanohjaajan tehtäviä. Tehtävä on otettu vastaan ja (puhelin)linjat ovat auki uusille ideoille sekä ajatuksille. Mitäs ny Neljästä vuodenajasta on jäljellä enää vain yksi ennen seuraavaa jahtikautta, tuo aika on erittäin tärkeä ajanjakso niin riistakannalle kuin metsästäjille. Riistapellot, ruokintapaikat, loukut, ampumataito sekä monet muutkin asiat tulee päivittää ennen syksyn koitoksia. Toivottavasti keväällä tehty nuolukivien yhteishankinta tuottaa myös uusia kivipaikkoja riistan imeskeltäväksi. Viime vuonna saatiin myös ampumaradalle päivityksiä laidasta laitaan. Yhtenä uutuutena on kaksoishirviammunta, jossa hirveä ammutaan paikalleen sekä juoksuun ja lataus välissä. Onko se sittenkään niin helppoa kuin metsässä? Tarkkaa ja turvallista jahtikautta Janne Ala-Ikkelä, Toiminnanohjaaja, Kauhajoen Riistanhoitoyhdistys Pidetään pieni hiljainen hetki ennen ampumista, ei sen jälkeen.

5 8 9 Helsingistä Nuorgamiin Perinteiset saunapalvituotteet vanhan ajan savusaunasta - elintarviketeollisuudelle - yritystilaisuuksiin - ravintoloihin ja hotelleihin - kauppaketjuille - yksityisille KAUHAJOEN PALVAAMO Kauhajoki Puh./Fax , , jarmo.syvaluoma@pp.inet.fi kauhajoen RiiStanhoitoYhDiStYS YHTEYSTIEDOT VARAJÄSEN puheenjohtaja Jarkko Kauhajärvi, , Mikko Rantamäki, Aunesluomantie 130, KYRÖNLATVA, jarkko.kauhajarvi@ssvnet.fi toiminnanohjaaja Janne Ala-Ikkelä, Hakamäentie 3, KAUHAJOKI, kauhajoki@rhy.riista.fi pankkiyhteys johtokunta YHTEYSTIEDOT VARAJÄSEN jäsen ( vpj ) Markku Mäkiranta, , Mika Pihlaja, Tarkkaperäntie 4, PÄNTÄNE, m.makiranta@suomi24.fi jäsen Markus Lehtinen, , Antti Hautio, Jukolantie 1 as3, KAUHAJOKI, m.lehti84@gmail.com jäsen Ville Pääkkönen, , Martti Pietari, Savikyläntie 22 A 3, KAUHAJOKI, ville.paakkonen@wippies.fi jäsen Mika Ilomäki, , Martti Koskinen, Peltosenkuja 36, IKKELÄJÄRVI, jäsen Jari Haahka, , Vesa Harju-Panula, Savikyläntie 225, KAUHAJOKI, jari.haahka@pp.inet.fi jäsen Ville Salmela, , Erkki Hietalahti, Kurikantie 550, HARJA, ville.salmela@luukku.com jäsen Jari Ojanpää, Tapani Pelloniemi, Nummijärventie 195, NUMMIJÄRVI, jojanpaa@gmail.com Ylim. jäsen Harri Lehtimäki, , Jari-Matti Kiviluoma, Könnönkyläntie 118, HYYPPÄ, harri.lehtimaki@pp.inet.fi maanom. jäsen Sami Yli-Rahnasto, , Markku Salmirinne, Kurikantie 1010, HARJA, sami.ylirahnasto@gmail.com

6 10 11 Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen toimintaa 2012 AMPUMAKOKEET 2012 Viikonpäivä Päivä klo Järjestäjä Vastuuhenkilöt Pe Rhy, Aro Mauno, Ville P, Janne Su Rhy, Ikkeläjärvi Olavi, Mika, Aarre, Hannu Pe Rhy Jarkko, Markku, Janne To Rhy, Päntäne Markku, Veli-Matti, Mika Su Rhy, Muurahainen Jarkko, Mikko, Rauno K AMPUMAKOKEESEEN OSALLISTUJALLA OLTAVA MUKANA VOIMASSAOLEVA METSÄSTYSKORTTI JA ASEEN HALLUSSAPITOLUPA HUOMIO ILMOITTAUTUMINEN KOEAMMUNTAAN TUNNIN SISÄLLÄ KOEAMMUNNAN ALOITTA- MISESTA! METSÄSTÄJÄTUTKINNON KOULUTUSTILAISUUDET 2012 Viikonpäivä Päivä klo Paikka Vastuuhenkilöt Ti 10.4, Maatalousopp.lait. Jarkko, Janne Ke Jarkko, Janne,Markku Su Erähovi, Sotka Jarkko, Janne Ma Erähovi, Sotka Jarkko, Janne, Harri, Jari METSÄSTÄJÄTUTKINNOT 2012 Viikonpäivä Päivä klo Paikka Vastuuhenkilöt Ti Maatalous.opp.lait- Jarkko, Janne, Markku Ti Erähovi, Sotka Jarkko, Janne Ti Erähovi, Sotka Jarkko, Janne Ke Erähovi, Sotka Jarkko, Janne To Erähovi, Sotka Jarkko, Janne Ma Erähovi, Sotka Jarkko, Janne Ti Erähovi, Sotka Jarkko, Janne Suurpetokantojen seuranta ja arvionti: Suurpetokantojen arviointi perustuu vapaaehtoisten suurpetoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin. Tämä aineisto on perusta Riista ja Kalataloustutkimuslaitoksen tuottamille kanta-arviolle. Riistanhoitoyhdistyksen yksi tehtävä on valvoa alueensa suurpetoyhdyshenkilöiden toimintaa ja suurpetohavainnointia. Kauhajoen alueella jokaiseen metsästysseuraan ja kyläosastoon on nimetty oma yhdyshenkilö, millä on pyritty helpottamaan suurpetohavaintojen ilmoittamista. Koko Kauhajoen alueen vastuuhenkilö on Markku Anttila, joka työstää koko vuoden havainnoista yhden koko Kauhajokea koskevan yhteenvedon. Suurpetohavaintoja kirjataan yhdyshenkilöiden toimesta kauhajokisten metsästysseurojen ja Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen ylläpitämille www-sivuille ( Lisäksi havainnot tallennetaan RKTL:n ylläpitämään Tassu-järjestelmään. KAUHAJOEN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN SUURPETOYHDYSHENKILÖT: nimi osoite puhelin OSASTO Anttila Markku Kauhajärventie 1, Juonikylä HYYPPÄ Harju-Panula Jussi Lustilantie 84, Kauhajoki KIRKONKYLÄ Jokinen Sauli Kurikantie Harja MATTILA-HARJA Jokipii Arvi Suometsäntie Kauhajoki ARO-TOIVAKKA Panttikoski Tapio Karviantie 608, Nummikoski NUMMIKOSKI Ojanpää Jorma Nummijärventie Nummijärvi NUMMIJÄRVI Peltonen Olavi Peltosenkuja Ikkeläjärvi IKKELÄJÄRVI Syrjälä Matti Ratikyläntie Kainasto KAINASTO Pihlaja Mika Isojoentie 143, Päntäne PÄNTÄNE Pitkänen Keijo Kivimäentie, Kyrönlatva MUURAHAINEN MÄEN KAUPPA JUONIKYLÄ p. (06) , Kauppa lähellä Sinua! Ravikuja 2, Kauhajoki Matkap

7 12 13 kauhajoen RiiStanhoitoYhDiStYkSen hirvikolariryhmä: Kauhajoen Riistanhoitoyhdistys pienpetokilpailu RHY 1 Mäkiranta Markku RHY 2 Itäluoma Mauno RHY 3 Kiviluoma Jari-Matti SeuRojen/kYläoSaStojen vastuuhenkilöt ARO-TOIVAKKA Rinta-Valkama Heikki Itäluoma Mauno KIRKONKYLÄ Korpi-Filppula Unto Harju-Panula Jussi NUMMIJÄRVI Hongisto Pentti Ojanpää Jorma IKKELÄJÄRVI Ilomäki Mika Koskinen Martti MATTILA-HARJA Suomela Mauno Salmela Ville HYYPPÄ Kiviluoma Jari-Matti Iso-Oja Ismo KAINASTO Jouko Talvitie Jari Panttila MUURAHAINEN Kauhajärvi Rauno Köykkä Antti PÄNTÄNE Pihlaja Mika Luoma-Keturi V-M Kolarihirvien ja peurojen myyntilihan saatavuudesta, ja hinnoista voi tiedustella Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen hirvikolariryhmältä. - Sarjat: Yleinen ja nuoret ( < 18v. ) - kilpailuaika palkitseminen: Nuorten sarjassa kolme parasta tuotepalkinnolla Yleisessä sarjassa arvotaan 5 lahjakorttia kaikkien osallistuneiden kesken - pisteitä saa seuraavasti: kettu 5 pistettä näätä 5 pistettä supi 5 pistettä minkki 5 pistettä mäyrä 5 pistettä vahinkolinnut 1 pistettä - tiedot toimitetaan kirjallisesti mennessä rhy:n toiminnanohjaajalle / puheenjohtajalle. eläinlaji määrä pisteet pisteet YhteenSä Kettu 5 Supikoira 5 Mäyrä 5 Näätä 5 Minkki 5 Vahinkolinnut 1 Yhteensä Pyytäjän nimi Pyytäjän ikä HANNU HYVÄRINEN RakennusYkköset KAUHAJOKI Honkakuja 3 Puh Kauhajoki Fax (06) Pyytäjän puhelin Saalismäärän varmentaja ( nimi/ puh ) Metsästysseura

8 14 15 Nuorta energiaa Riistanhoitoyhdistyksen johto nuorentui parikymmentä vuotta ja samoin hallituksen jäsenten keski-ikä aleni huomattavasti. Mielestäni Kauhajoki on hyvänä esimerkkinä naapurikunnillekin, että nuoremmat aktiivisina ja energisinä tuovat uusia tuulia ja ajatuksia yhteisen yhdistyksemme asioiden eteenpäin viemiseksi. Toivotan Jannelle ja Jarkolle onnea ja menestystä tehtävissänne. Uskon ja luotan teidän vievän yhdistystämme kehittäen tulevaisuuteen. Nuorten on helpompi tulla seurojen jäseniksi, kun johtoportaissa on nuoria. Vanhojakin tarvitaan rinnalla siirtämään tietotaitoaan eteenpäin. Kokemuksen siirtäminen nuoremmille on ensiarvoisen tärkeää. Mielestäni johtajien tulisi kasvaa hallituksessa vanhan johdon rinnalla myös tulevaisuudessa. Näin säästymme katkoksilta toiminnassa. Nuorisotyön toivon jatkuvan ja lisääntyvän, kun yhdistys on mukana avustamassa metsästysseuroja rahallisesti. Tiedottaminen ja yhteistyö maanomistajien ja luontoharrastajien kanssa on tärkeää toimintaa. Metsästäjät ovat parhaita luonnonsuojelijoita. Pienpedot, riistalaskennat, riistapellot, hirvieläinten nuolukivet yms ruokintapaikat ovat pääosa meidän metsästäjien toimintaa. Suurpetohavainnot pitää saada tarkemmin valtakunnalliseen Tassu -tietojärjestelmään. Ihmisiä pelkäämättömät pedot lisääntyvät. Ne tulevat rohkeammin lähemmäksi ihmisasumuksia. Kaikkien havaintojen ilmoittamisella saadaan mahdolliseksi kaatolupien hakeminen ajoissa. Hirvikolarit ovat vähentyneet lähes olemattomiin. Aloittaessani kolareja oli noin 20 vuodessa ja viime vuonna oli kolme. Mahdollisia perusteluja voivat olla hyvä hirvikannan hoito ja iso vasaprosentti kaadetuissa hirvissä. Myös nuolukivien sijoittamisilla on osansa kolarien vähentymiseen. Peura- ja kauriskolarit ovat aikanani lisääntyneet, mutta viimeiset vuodet ovat näissäkin vakiintuneet noin 7 8 tapaukseen vuodessa. Ehkä hyvät ruokintapaikat ja niiden oikea sijoitus vaikuttavat kolareita vähentävästi. Hyvä yhteistyö eri seurojen jäsenten kanssa 9 vuoden puheenjohtajakaudellani on ollut erityisen hienoa. Kaikki ovat olleet valmiita lähtemään maastoon vaikka keskellä yötä etsimään ja talteenottamaan haavoittuneet hirvieläimet vaivoja ja kulujaan säästämättä talkoohengessä. Kaikki toiminta on tehty hyvässä yhteistyössä eikä kilometrikorvauksia saati muita kuluja ole laskettu. Tästä johtuen yhdistyksen talous on saatu korjattua, niin että saamme nauttia tuloksista mm: Sotkan alueen toimivuudessa, nuorisotyössä ja riistan hoidossa. Suuret kiitokset kaikille näinä vuosina yhteistyössä olleille. Tämä aika on antanut paljon hyviä kokemuksia ja hyviä ystäviä niin seura- kuin piiritasolla. Toivon hyvän yhteistyön jatkuvan ja kehittyvän myös uuden hallituksen ja johdon kanssa. terveisin Markku Mäkiranta

9 16 17 Ylimitoitettua suojelua Järjestäytynyt metsästäjäyhteisö eli Metsästäjäliiton jäsenkunta on seurannut hämmentyneenä ympäristöhallinnon edesottamuksia metsästyksen rajoittamiseksi pysyvästi. On käsittämätöntä, että Suomessa, jossa puhtaan ja luonnonmukaisesti kasvaneen riistan hyödyntämistä ja metsästäjien suorittamaa luonnonhoitotyötä sekä riistaeläinten kantojen sääntelyä pidetään yleisesti hyväksyttyinä, jotkut tahot ovat ottaneet tavoitteekseen saada ne näyttämään toisarvoiselta, melkeinpä rikolliselta toiminnalta. Metsästystä pyritäänkin nyt järjestelmällisesti rajoittamaan. Keino on tehokkain käytössä oleva, lopullinen totaalisuojelu. Kaikki muistavat ympäristöministereiden lupaukset Natura-prosessin eri vaiheissa ja vakuuttelut siitä, kuinka metsästys ei muutu Natura -alueilla. Nyt on toinen ääni kellossa. Ympäristöministeriön tavoitteena on laajentaa metsästyksen estävää totaalisuojelua huomattavasti. Ensivaiheessa perustettavien uusien suojelualueiden ja vanhoihin liitettävien alueiden yhteispinta-ala on arviolta yli hehtaaria ja kohteita hieman yli kappaletta. Kokonaan uusia luonnonsuojelu alueita suunnitellaan perustettavaksi noin 950 kappaletta, pinta-alaltaan noin hehtaaria. Näihin alueisiin sisältyy yhteensä yli tuhat erillistä kohdetta, joista osa perustetaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tämä tulee koskemaan monia metsästysseuroja kouriintuntuvalla tavalla. Suojelualueita toki tarvitaan, mutta suojelupäätösten tulee aina perustua tarkkaan arviointiin. Hollannissa, jota voidaan perustellusti pitää yhtenä metsästyksen rajoittavan sääntelyn synkimmistä maista Euroopassa, tapahtuu päinvastaista. Vuonna 2002 Hollannissa poistettiin metsästyksen piiristä noin miljoona hehtaaria alueita vedoten Natura säännöksiin. Ala on noin 25 prosenttia koko maan pinta-alasta. Eräänä perusteena oli tuolloin se, että metsästystä ja metsästäjiä ei pidetty soveliaina luonnonhoitajina. Nyt Hollannissa on ehdotettu, että metsästysrajoitusten piiristä vapautetaan miljoona hehtaaria alueita. Näin ollen on vieläkin ihmeellisempää, että juuri Suomessa, jossa riistan, marjojen, kalan ja sienten hyödyntäminen on aina ollut itsestään selvää kansalaisten perustoimintaa, asia nähdään toisin. Tilanteessa, jossa kestävä metsästys ja riistan arvo on yleisesti tunnustettu, ja metsästäjien tekemän luonnonhoitotyön huomattava arvo myös luonnonsuojelualueilla on kiistaton, ympäristöhallinnon suunnitelma tuntuu suorastaan epänormaalilta ajattelulta. Lähitulevaisuudessa selviääkin löytyykö yhteiskunnastamme poliittisen ja virkamiestason päättäjiä, jotka ymmärtävät luonnon toimintaa muutenkin kuin kaiken kieltävän totaalisuojelun näkökulmasta. Tällaiset henkilöt voivat nyt näyttää olevansa edelläkävijöitä ja pysäyttää kehityksen, jonka tarkoituksena on merkittävä metsästyksen edellytysten rajoittaminen peruuttamattomalla tavalla. Metsästäjäliitto taas seuraa kiinteästi tätä vakavaa ja valitettavaa kehitystä ja pyrkii pysäyttämään sen. Panu Hiidenmies Suomen riistakeskus luo kestävää riistataloutta Suomen riistakeskuksen toiminta käynnistyi täydellä teholla , jolloin myös Kestävä riistatalous- ja Palvelut- prosessit aloittivat toimintansa. Allekirjoittanut tempaistiin Kestävän riistatalouden johtoon valtakunnallisiin tehtäviin, mutta etelään en takaisin lähtenyt. Toimipaikka on edelleen Seinäjoella, enkä olisi paikkaa hakenutkaan, jos siihen olisi kuulunut Pohjanmaalta poismuuttaminen. Tosin joskus on tuntunut, että asemapaikka onkin Pendolino- junassa... välillä käydään tervehtimässä vaimoa ja lapsia Riistavallintien varressa. Alkuvaiheessa energiaa kuluu uudenlaisen toiminnan ja tiimityön aloittamiseen, mutta uskon että uusi organisaatiomalli tulee jatkossa tuottamaan merkittävästi lisätehoa metsästyksen ja riistatalouden kehittämiseen. Viime vuosi oli raskas: alueilla hoidettiin kaikki entiset perustehtävät muutoksen ohella. Etenkin lupahallinnon uudet vaatimukset työllistivät, sillä Riistakeskuksessa tehtiin noin 4300 hallintopäätöstä, joiden vaatimustaso kasvoi lainsäätäjien linjausten mukaisesti. Päätösmäärä kertoo tehokkuudesta, sillä sen tuottivat pääasiassa valtakunnan 15 riistapäällikköä. Harva organisaatio pystyy tuollaisten lukujen lisäksi hoitamaan pienellä (valtakunnan tasolla noin 60 henkilöä) toimihenkilöresurssilla, myös valtavan nipun muita tehtäviä. Eihän homma onnistuisikaan ilman metsästäjien valtavaa talkoointoa. Nöyrät kiitokset tuesta! Tukea teidän työllenne on jatkossa saatava myös muuten kuin kiitosten muodossa. Palvelut-prosessin päätehtävänä on tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa entistä paremmin ja sitä osa-aluetta Riistakeskuksessa johtaa Jari Pigg. Minun rooliini kuitenkin kuuluu metsästyksen ja riistanhoidon kehittäminen Riistakeskuksessa ja esittelen alla hieman Kestävän riistatalouden valtakunnallisia painopistealueita tälle vuodelle: Hoitosuunnitelmat hirvikannan ja metsähanhikannan hoitosuunnitelman laatiminen käynnissä metsäkanalintujen hoitosuunnitelma lausuntokierroksella ja käytännön hankkeet valmisteltavina Verotussuunnittelu hirven verotussuunnittelun uudistaminen siten, että hirvikannan rakenne paranee > isosarvisten urosten puutetta saatava korjattua pienten hirvieläinten kannanhoidon kehittäminen Riistakeskuksessa Kestävä metsästys mahdollisimman tuoreiden riistalaskentatietojen käyttö kaikissa riistapäätöksissä Riistatieto uusien tietojenjakojärjestelmien kehittäminen ja olemassa olevien (riistantutkimuslaitoksen Tassu ja Sorkka) jatkokehittäminen asiakasnäkökulmasta riistalaskijoille annettavan palautteen parantaminen metsästysseurapalveluiden kehittäminen Riistakeskuksessa ja riistantutkimuslaitoksessa

10 18 19 Riistatalouden edistäminen Kotiseutukosteikko- Life-hankkeen toimet (hankkeelle on saatu 2,5 miljoonan euron rahoitus EU:n luonnonsuojelurahastosta riistanhoitoon!) riistapainotteisen metsätaloussuunnittelun kehittäminen Tässä muutamia tärppejä Kestävä riistatalousprosessin toiminnasta, työtä riittää tehtäväksi ja uusia ideoita putkahtelee koko ajan. Suurta painoarvoa tänä vuonna Riistakeskuksessa saavat metsäkanalintujen elinympäristöasiat haastava asia, mutta uskon että voimme yhteistyössä maanomistajien ja metsätalouden toimijoiden kanssa löytää keinot palauttaa entisaikojen kanalinturikkautta. Tarkoitus on pysyä myös pohjalaisen metsästäjän pulssilla vaikka valtakunnallisiin hommiin hyppäsinkin. Arvostan riistapäällikköaikoinani muodostamia yhteistyöverkkoja, joten yritän pitää yhteyksiä haastavien aikataulujen puitteissa yhdessä voimme myös viedä pohjalaisia hyviä riistakäytäntöjä osaksi koko valtakunnan riistatoimintaa! Minut tavoittaa puhelinnumerosta Voimia Kauhajoen riistaväen aktiiviseen toimintaan toivottaa Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus ps. Metsähanhi keskusteluttaa nyt koko Euroopan tasolla ja Riistakeskus aloittaa kansainvälisen työn muuttoreitin varrella tapahtuvan metsästyksen koordinoimiseksi. Ei voi olla oikein, että Suomi rajoittaa metsästystä voimakkaasti ja sitten hanhiamme metsästetään jopa keväällä muualla muuttoreitin varrella! Suomalaisten on kuitenkin hoidettava oma leiviskänsä kuntoon, mikäli mielimme pitää metsähanhen jatkossakin riistalajien joukossa. Muutonaikainen kuvastus ja peltometsästys on ehkä netin kautta opittu liiankin hyvin metsästysseurojen kannattaisi kestävän käytön varmistamiseksi kiintiöidä myös metsähanhi. Suomen riistakeskus, Pohjanmaan aluetoimisto TOIMISTO riistapäällikkö Vapaudentie B 22 Mikael Luoma SEINÄJOKI Puh puh mikael.luoma(at)riista.fi pohjanmaa(at)riista.fi riistanhoidonneuvoja toimistosihteeri Juha Heikkilä Sirpa Hakala Puh Puh juha.heikkila(at)riista.fi sirpa.hakala(at)riista.fi Suomen Metsästäjäliitto ry / Pohjanmaan piiri puheenjohtaja toiminnanohjaaja Hannu Ilomäki Veli Kujala Jussintie 4, Peräseinäjoki Savikonkydöntie 89, Alavus puh puh hannu.ilomaki(at)seinajoki.fi veli.kujala@alavus.fi Eettisiä ohjeita metsästäjille: Edistä toiminnallasi metsästyksen arvostusta Huolehdi kestävän käytön periaatteen toteutumisesta Osoita kunnioitusta riistaeläimille Kehitä tietojasi ja taitojasi Huolehdi turvallisuudesta Huolehdi suhteista maanomistajiin Ota huomioon asutus ja muut luonnossa liikkujat Kunnioita muita metsästäjiä KENTTÄKEITIN Päntäneen Metsästysseura ry vuokraa kenttäkeitintä. Vetoisuus: 150 l + 25 l + 25 l. Lämmitys: puilla Mahdollisuus vuokrata keittäjineen. Tiedustelut numerosta: Mika Pihlaja

11 20 21 Poliisin terveisiä Kauhajoen alueen metsästäjille Viime vuoden tapaan minua on pyydetty kirjoittamaan tähän teidän julkaisuunne metsästysasioista poliisin näkökulmasta. Kauhajoen RHY:n toiminnanohjaaja Janne Ala-Ikkelä on pyytänyt minua kirjoittamaan mm. aseluvan hankkimiseen liittyvistä muutoksista, soveltuvuustestistä ja aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeesta. Metsästysrikoksista yleensä sekä niiden tutkinnasta on myös haluttu tietoa. Kirjoituksessani käyn lyhyesti lävitse metsästäjien kannalta oleellisimmat ampumaaselain ja sen nojalla annetun ampuma-aseasetuksen muutokset haettaessa aselupaa. Muutokset ovat tulleet voimaan alkaen. Muutoksien vaikutuksista lupakäytäntöihin on annettu Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen lupahallinnon ylikomisarion Reijo Koivulan ohje. Olen tästä ohjeesta saanut tiedot kirjoitukseeni. Aseluvan hankinnan yhteydessä näkyvimpänä uudistuksena on tullut luvanhakijan soveltuvuuden selvittäminen soveltuvuustestillä. Soveltuvuustesti tehdään poliisiasemalla tietokoneella. Toteutukseltaan soveltuvuustestiä voidaan verrata ns. palikkatestin tekemiseen armeijapalveluksen yhteydessä. Testiä eivät joudu tekemään seuraavat aseluvan hakijat: Henkilöt, jotka ovat tehneet testin viimeisen kolmen vuoden aikana Henkilöt, joilla on esittää enintään 6 kuukautta aikaisemmin annettua lääkärin tai psykologin todistusta Henkilöt, joille on annettu viimeisen 3 vuoden kuluessa hankkimislupa, yksityinen valmistuslupa, rinnakkaislupa tai aseenkäsittelylupa taikka hyväksytty asevastaavaksi Henkilö, joka kantaa ampuma-asetta virkaan kuuluvissa tehtävissä. Toisena keskeisenä vaatimuksena aseluvan hakijalla on velvollisuus esittää todistus asevelvollisuuden suorittamisesta. Asevelvollisen miespuolisen vuotiaan luvanhakijan on esitettävä hakemusta jätettäessä selvitys suoritetusta asevelvollisuudesta tai todistus suoritetusta siviilipalveluksesta. Jos palvelusta ei ole suoritettu, hakijan on esitettävä palvelukseen astumismääräys tai päätös palveluksesta vapauttamisesta tai palveluksen keskeyttämisestä. Kolmantena keskeisenä asiana ovat tulleet uudet ikärajat hallussapitolupiin. Pääsääntönä on, että alle 18-vuotias ei voi saada hankkimislupaa eikä hallussapitolupaa ampumaaseeseen. 15 vuotta täyttäneelle alle 18-vuotiaalle voidaan myöntää rinnakkaislupa enintään 10 vuoden ajaksi, jos päälupa on ns. normaali hallussapitolupa. Huomioitavaa on myös, että kyseiset vuotiaat henkilöt voivat saada huoltajan suostumuksella luvat ainoastaan haulikkoon, kivääriin, pienoiskivääriin tai yhdistelmäaseeseen. Käyttötarkoituksena voi olla metsästys tai ampumaurheilu ja -harrastus. Käsiaseluvan voi saada vain 20 vuotta täyttänyt henkilö annettuun aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeeseen sinänsä ei ole tullut mitään muutoksia. Perusteet ampuma-aselupien peruuttamiselle löytyvät ampumaaselain 67 :stä. Sisäasianministeriön antamalla ohjeella pyritään yhtenäistämään lain soveltamista. Tarkoituksena on se, että kansalaiset olisivat tasavertaisia lainkäytön edessä ja koko maassa olisi olemassa yhtenäiset käytännöt sille milloin aselupia harkitaan ja mitä toimenpiteitä viranomaiset kulloinkin tekevät. Metsästykseen liittyvä toiminta on poliisin kannalta katsottuna säännelty varsin kattavasti. Metsästyslaissa on säädelty vähäisemmät sakolla käsiteltävät rikkomukset kuten metsästysrikkomus ja metsästyslain säännösten rikkominen. Rikoslain 48 a luvussa on taas säädelty vankeusuhkaiset teot kuten metsästysrikos ja törkeä metsästysrikos. Törkeä metsästysrikos on tullut voimaan Kyseinen pykälä on varsin tervetullut lisä poliisin tutkintavaltuuksiin. Poliisilla on tämän voimaan tulleen pykälän myötä entistä paremmat mahdollisuudet tutkia esimerkiksi ammattimaista salametsästystä tai rauhoitettujen suurpetojen salakaatoja. Kauhajoen tutkintaryhmälle kuuluu myös Kauhajoen, Kurikan, Karijoen, Isojoen ja Teuvan kuntien alueella tapahtuneiden metsästysrikosten tutkinta. Vuoden 2011 aikana tutkintaryhmälle on tullut tutkittavakseen kaikkiaan kuusi metsästysrikosta. Yksi näistä ilmoituksista koskee Kurikassa tapahtunutta hirven salakaatoa, johon ei ole saatu selvyyttä. Teko tuli ilmi ja se tapahtui Kokkokankaan metsäautotien maastossa. Kolmessa teossa on ollut kyse metsästysasetuksella rauhoitetun naarashirven ampumisesta eli naarashirven, jota alle vuoden ikäinen vasa seuraa. Käytännössä näissä tilanteissa poliisi selvittää esitutkinnalla olosuhteet ja kuulustellaan asianosaiset. Syyttäjä tekee esitutkinnan perusteella päätöksen siitä syytetäänkö ampujaa oikeudessa asiasta. Yleisesti voidaan sanoa, että hirvimetsästäjien kannattaa säilyttää malttinsa ampumatilanteissa ja ampua vasta kun on varmistunut siitä, ettei kyseessä ole rauhoitettu naarashirvi. Epävarmoissa tilanteissa hirvi kannattaa jättää aina ampumatta. Yhdessä metsästysrikoksessa on ollut kyseessä epäilty varomaton ampuminen metsästystilanteessa. Kaikkiaan poliisille ei ole aiheutunut paljoa työtä metsästäjien tekemisten selvittelyssä. Tietenkin yksikin epäilty metsästysrikos on liikaa. Hyvään metsästyskulttuuriin kuuluu metsästyssääntöjen noudattaminen ja asiallinen käyttäytyminen metsällä. Lopuksi haluan toivottaa hyvää ja turvallista alkavaa metsästyskautta kaikille lukijoille. Komisario Harri Teivaanmäki Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos Kauhajoen tutkintaryhmä

12 22 23 Käytettyjen aseiden erikoisliike tarjoaa: Testivoittaja ZEISS Duralyt 3-12x50 790,- Tule tutustumaan Suomen edullisimpaan GPS-koiratutkaan 395,- Myös kaikki patruunat edullisesti. Liikkeessämme yli 300 käytettyä asetta! ACE-GUN OY Relanderinkatu 90, Varkaus Puh SINÄ PÄÄTÄT MILLAISEN METSÄN HALUAT. Vaativatko taimikkosi hoitoa? Näkyykö hirviä? UPM:n metsäasiantuntija auttaa Sinua huolehtimaan metsäsi kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista puukaupan yhteydessä. TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ. AARO ENVALL, p , MIKA TUOMAALA, p , Kauhajoen metsäpalvelutoimisto Topeeka UPM METSÄ Paulin palsta Hyvät metsästäjät, kädessänne on 15. jäsentiedote, ensimmäisen kerran siis tehtiin Itäluoman Mauno oli yhtenä moottorina tämän lehden synnylle, vai sanoisinko Manun sitkeän painostuksen jälkeen tätä lehtä alettiin porukalla kehitellä. Ensimmäinen painos oli 12 sivuinen lähinnä informatiivinen. Ensimmäisen vuoden jälkeen lehti alkoi kehittyä, saatiin myydyksi mainoksia, kulujen peitoksi, juttuja alettiin värkätä vaihtelevalla menestyksellä. Amatöörien tekemäksi aivan kohtalainen suoritus. Ymmärtääkseni tästä on tullut tiedonjakokanava, jota keväällä innolla odotetaan ja uskoakseni myös luetaan. Tässä lehdessä on sivuja moninkertainen määrä siihen ensimmäiseen verrattuna, mainoksia merkittävästi enemmän. Parasta tässä lehdessä on Vuolteen Pilvin kädenjälki, jota olemme saaneet ihailla jo useamman vuoden lehden taiton aikaansaamisessa, kansi- ym muine kuvineen, ammattilaisen työtä, kiitos. Edelleen kuitenkin otamme vastaan uusia ajatuksia lehden kehittämiseksi. Ala-Ikkelän Janne kun tuli RHY:n toiminnanohajaajaksi, uutena miehenä on keikuttanut venettä jonkin verran, saaden aikaan taas pieniä muutoksia, eikä niin pieniäkään. Suuret kiitokset Mäkirannan Markulle Rhy:n puheenjohtajavuosista. Markku hoiti ansiokkaasti pitkän pestinsä, talous saatiin kuntoon, kolarihirviasiat hoitui jämäkästi, asia, jolla oli myös suuri merkitys talouteen. Markku käytti varmaan omaakin aikaansa yhdistyksen asioihin Kiitokset näistä yhteistyön vuosista, mutta tulemme varmaan tarvitsemaan tietämystäsi edelleen, tavalla tai toisella. Kauhajärven Jarkosta saimme RHY:lle uuden puheenjohtajan, tervetuloa! Hienoa, että saimme tuoretta energiaa metsästysasioihin, samoin Ala-Ikkelän Janne näyttää tuovan uusia tuulia uutena toiminnanohjaajana. Kyläosastojen puheenjohtajistossa muutoksia tapahtui Aro-Toivakassa Riskun Petri aloitti uutena Samoin Viherlampi Juha Nummikoskella.Ala-Harjan Juha siirtyi ns. pääseuran organisaatioon rahastonhoitajan nimikkeellä,tehtävään johon olemme jo pitempään etsineet henkilöä,työsarkaa kyllä riittää. Hankkeemme uusien www sivujen eteen on edennyt mallikkaasti.oli upea näky kun kahtena iltana viikon välein Hautakorven Jukka koulutti aktiivia molempina iltoina yläasteenluokassa tietokoneitten äärellä, kiitos Karille, hienoa että innostusta löytyy uusille asioille.uskon että sivumme pysyvät ajan tasalla jatkossakin. Toisaalla tässä lehdessä on pienpetojen saalistilasto,olisi tosi hieno juttu jos kaikki metsästäjät ilmoittelisi saamansa pienpetosaaliit seurojen ja kyläosastojen toimijoille automaattisesti, aina kauden lopussa koska esim tekstiviestin lähettäminen on kokolailla pieni vaiva varsinaiseen jahtiin verrattuna. Hirviluvat lähetettiin eteenpäin,250 kaatolupaa anottiin.kauhajoen seuran kokouksessa päädyttiin että aloitetaan 50% pankilla.tätä korkeaa pankki % on mm. Essolla ihmetelty. Mielelläni tutustuisin henkilöön joka tietää tarkasti kertoa Kauhajoen tämänhetkisen hirvikannan,epäilen että tälläistä tietäjää ei löydy ja jos löytyy niin hänelle olisi tehtäviä tässä organisaatiossa. Syy korkeaan pankki prosenttiin on siis se kun kukaan ei tiedä hirvikannan todellista määrää. Kyläosastojen rajaepäselvyydet saatiin saatiin viimeinkin lopullisesti kuosiin,vaikkakin ne olivat periaatteellisia makuasioita, niin aina ne jollain tavalla on hiertäneet tiettyjen henkilöiden välejä.housunevasta on väännetty kättä 70 vuotta,joten eiköhän jo ala riittää. Nuorimmat kyläosastot Kainasto ja Ikkeläjärvi täyttävät 50v.tänä vuonna,näinhän nuo klopit vanhenoo.uskon että tämä vuosien hitsautuminen lujittaa entisestään kykyä puhaltaa samaan nuotioon. Pauli Kiviluoma

13 24 25 Päntäneen Metsästysseura ry Jäsenmäärä 304 Metsästysalue: ha Pankkiyhteys: FI Yhteystiedot Nimi Puhelin Osoite Puheenjohtaja Antti Leskinen Päntäneen Paikallistie 2 antti.leskinen@pp3.inet.fi Päntäne Sihteeri Antti Mäkynen Vakkatie 7 antti.makynen@pp1.inet.fi Kauhajoki Päntäneen metsästysseuran toimikunnat Maanvuokraustoimikunta Ajokoiratoimikunta Riistanhoitotoimikunta Markku Mäkiranta Aki Iso-Oja Aki Iso-Oja Jussi Myllymäki Arto Oravamäki Ari Kangas Pasi Viitamäki Jarno Rosenberg Arto Oravamäki Rauno Kettunen Markku Pentilä Janne Kangas Jari Ketomäki Talotoimikunta kivääritoimikunta Kauris- ja peuratoimikunta Veli-Matti Luoma-Keturi Aki Iso-Oja Janne Kangas (päällikkö, kauriit) Hannu Rinta-Möykky Hannu Rinta-Möykky Aki Iso-Oja Hannu Pihlaja Veli-Matti Luoma-Keturi Arto Oravamäki Antti Tulensalo Erkki Ojanperä Pasi Viitamäki Pasi Tulensalo Mauno Kallio Talonmies Pasi Tulensalo (päällikkö, peurat) Rauno Kettunen Kenttäkeitintoimikunta Hirvikoiratoimikunta Haulikkotoimikunta Mika Pihlaja Rauno Kettunen Ari Kangas Mauno Kallio Aki Iso-Oja Markus Mäenpää Raimo Antila Antti Leskinen Reijo Kykkänen Mika Pihlaja Veli Kujansivu Hirviharjoitukset ja valvojat Mika Pihlaja Ari Kangas Veli-Matti Luoma-Keturi Seppo Wegelius Pasi Tulensalo Mika Pihlaja Rauno Kettunen Pasi Viitamäki Aki Iso-Oja Veli-Matti Luoma-Keturi Hannu Rinta-Möykky Jarmo Nevala Antti Mäkynen korttiammunta Markku Mäkiranta Markus Viitikko Valvoja varaa itselleen apulaisen ja hoitaa tarvikkeet seuraavalle valvojalle. Esteen sattuessa valvoja hoitaa itselleen varamiehen. Kilpailut kokoukset pyttyammunta 75 m klo kesäkokous klo poliisien malja 100 m klo hirvikokous klo Hirvipolku klo

14 26 27 Muurahaisen Erämiehet ry Kauhajoen Metsästysseura ry Jäsenmäärä: 42 Pinta-ala: ha Pankkiyhteys: Yhteystiedot Nimi Puhelin Osoite Puheenjohtaja Rauno Kauhajärvi Aunesluomantie 130, KYRÖNLATVA Sihteeri Erkki Kangasniemi Kangasojantie 5, KYRÖNLATVA Rahastonhoitaja Jarkko Kauhajärvi Aunesluomantie 130, jarkko.kauhajarvi@ssvnet.fi KYRÖNLATVA Päiväkorttien myyjät Markku Leppäpuska, Rauno Kauhajärvi, Erkki Kangasniemi Majavanmetsästys Majavan metsästystä organisoi/ valvoo Mikko Rantamäki Kaurismetsästys Rauhoitusalueet Vain puheenjohtajan / kaurispäällikön myöntämällä luvalla Rauhoitusalueista päätetään kesäkokouksessa. Yhteystiedot Nimi Puhelin Osoite Puheenjohtaja Pauli Kiviluoma Samelintie 11, pauli.kiviluoma1@luukku.com Kauhajoki Sihteeri Kari Tampsi Hormikuja 6, kari.tampsi@kauhajoki.fi Kauhajoki Pankkiyhteys Kauhajoen Metsästysseuran kyläosastot Yhteystiedot Nimi Puhelin Osoite ARO-TOIVAKKA Jäsenmäärä: 130 Pinta-ala: Tilinro: Puheenjohtaja Petri Risku Lustilantie 420, prisku(at)suomi24.fi Kauhajoki Sihteeri Seppo Lohikoski Välimaantie 15 seppo.lohikoski@gmail.com Kauhajoki Rahastonhoitaja Reijo Kuusela Rasitie 2, Kauhajoki Päiväkorttien myyjät ST1, Reijo Kuusela ,Seppo Lohikoski Rauhoitusalueet Kyrönjoki välillä meijerinsilta - Harjankylän Perälä Peura/kaurispäällikkö Janne Ala-Ikkelä, HYYPPÄ Jäsenmäärä: 167 Pinta-ala: Tilinro: Puheenjohtaja Markku Anttila Kauhajärventie 1, juha.anttila@ssvnet.fi Hyyppä Sihteeri/rahastonhoit. Kari Tuovinen Möykkytie 877, Päntäne Jäsenvastaava Jani Laine januski77@gmail.com Päiväkorttien myyjät Markku Anttila, Kari Tuovinen, Pauli Ala-Seppänen, Harri Lehtimäki, Kari Lähdetluoma Rauhoitusalueet Kivijärventie-Hämesharjun(linjatie) metsäautotien välinen alue. Läntinen raja: Jokimäentie (hiekkatie). Hirvi/peurapäällikkö Tero Mustonen, Kaurisyhteyshenkilö Pauli Ala-Seppänen, Majavayhdyshenkilö Markku Anttila IKKELÄJÄRVI Jäsenmäärä: 71 Pinta-ala: Tilinro: Puheenjohtaja Mauri Kaappola Ikkeläjärventie 356, Ikkeläjärvi Sihteeri/rahastonhoit. Martti Koskinen Ikkeläjärventie 637, eevajamartti@gmail.com Ikkeläjärvi Päiväkorttien myyjät Martti Koskinen, Anna-Liisa Kivistö, Paavo Talvitie Rauhoitusalueet Pururadan molemmin puolin 150 m, Niemen kärki, Moisionmäki Peura/kaurispäällikkö Hannu Nurmela,

15 28 29 Yhteystiedot Nimi Puhelin Osoite KAINASTO Jäsenmäärä: 155 Pinta-ala: Tilinro: Puheenjohtaja Jyri Rinne Ravikuja 73, jyri.rinne@kauhajoki.fi Kauhajoki Sihteeri Jarno Lehtinen Luomantie 342, Kauhajoki Rahastonhoitaja Aulis Länsikallio Ratikyläntie 175, Kainasto Jäsenvastaava Jyri Rinne Päiväkorttien myyjät Keijo Harju-Keturi, Jouko Talvitie, Aulis Länsikallio, Juha Ala-Kokko, Jyri Rinne, Jarno Lehtinen, Antti Hautio. Turistimyynti: Juhani Toivakka, Jyri Rinne Hirvi/peurapäällikkö Jouko Talvitie, Kaurisyhteyshenkilö Juha Perälä, KIRKONKYLÄ Jäsenmäärä: 351 Pinta-ala: Tilinro: Puheenjohtaja Marko Hakamaa Juontolenkki 8, marko.hakamaa@netikka.fi Seinäjoki Sihteeri Vesa Harju-Panula Pikkuhaudantie 31, Kauhajoki Rahastonhoitaja Juha Harju-Panula Pikku-Aro 3 A 4, juha.harjupanula@gmail.com Hämeenlinna Jäsenvastaava Pauli Laine Rasitie 7, pjlaine@mbhet.fi Kauhajoki Päiväkorttien myyjät Kesport, Aarno Mäkinen, Pentti Hauta, Juha Vilponen, Vesa Harju-Panula Rauhoitusalueet Kalmarinmäki, Kalkunmäki - Rinnemäki, Sotkan ulkoilualueet, Kainastonjoki Myllyniemen tilan kohdalla rauhoitettu väliseksi ajaksi Peura/kaurispäällikkö Jani Eklund, Kämppäisäntä Henri Granholm Yhteystiedot Nimi Puhelin Osoite NUMMIJÄRVI Jäsenmäärä: 60 Pinta-ala: Tilinro: Puheenjohtaja Pentti Hongisto Nikkolantie 12, penttihongisto@gmail.com Kauhajoki as Sihteeri/rah.hoitaja Seppo Talvitie Jokelantie 102, Nummijärvi Päiväkorttien myyjät Seppo Talvitie , Jorma Ojanpää Rauhoitusalueet Pohjoisessa kirkonkylän raja, lännessä Hyypän raja, etelässä Kivijärventie välillä Nummijärvi-Hyyppä, idässä Nummilahden tie. Jahtipäällikkö Juha Ala-Kokko, Majavavastaava Pentti Hongisto NUMMIKOSKI Jäsenmäärä: 24 Pinta-ala: Tilinro: Puheenjohtaja Juha Viherlampi Sasintie 68/20 juha.viherlampi@gmail.com Sasi Sihteeri/rah.hoitaja Milla-Maria Mäkiä Pohjoiskoihna 12, mmmakia@gmail.com Nummijärvi Päiväkorttien myyjät Hannu Heikka , Erätuote Oy: Esko Jussila Rauhoitusalueet Ei ole Peura/kaurispäällikkö Tapio Panttikoski, Majavayhdyshenkilö Tapio Panttikoski MATTILA - HARJA Jäsenmäärä: 186 Pinta-ala: Tilinro: Puheenjohtaja Esko Kreko Sahankyläntie 685, Kauhajoki as Sihteeri/rah.hoitaja Simo Lähdekorpi Mietaantie 301, Mieto Päiväkorttien myyjät Osmo Alanen, Pentti Viitanen Rauhoitusalueet Metsäpirtin ympäristö, Harjankoulunmäki, Kyrönjoki, Ohmerojärven peltoaukea ymp. teitä myöden, riistapellot ja niiden ympäristö (200 m) rauhoitettu kanalinnustukselta. Pienpetometsästys sallittu rauhoitusalueilla. Peurajahtipäällikkö Ville Salmela, ville.salmela@luukku.com

16 30 31 kainaston kyläosaston elämää vuodesta 1962 nykypäivään Ajatus oman kyläosaston perustamisesta Kainaston metsästysmaille kypsyi 1960-luvun alussa. Niinpä pidettiin Kauhajoen metsästysseura ry:n Kainaston kyläosaston perustava kokous Erkki Koivumäellä. Ensimmäinen johtokunta valittiin vasta 1964, jolloin puheenjohtajaksi valittiin Tapani Ojala, sihteeri-rahastonhoitajaksi Lauri Myllyniemi ja muiksi johtokunnan jäseniksi Eeli Tuomi, Matti Lähdesmäki, Pentti Välimäki ja Eero Hakala. Vuodesta 1974 lähtien osastoa ovat johtaneet Juha Ala-Kokko ( ), Jaakko Kytönen ( ), Matti Syrjälä ( ), Jouko Talvitie ( ) ja Jyri Rinne ( ). Sihteereinä ovat toimineet Tapani Ojala, Lauri Myllyniemi (23 v.), Marja Kytönen, Antti Hautio (21 v.) sekä Jarno Lehtinen. Rahastonhoitajina ovat toimineet Lauri Myllyniemi, Tapani Ojala, Jaakko Kytönen, Esa Lähdetkorpi ja vuodesta 1990 Aulis Länsikallio. Osasto ryhtyi heti elvyttämään alueen riistakantaa perustamalla ruokintapaikkoja ja riistapeltoja. Myös haittaeläinten poistamiseen panostettiin istutettiin 100 fasaaninpoikasta kokeilumielessä. Vuonna 1981 perustettiin Kainastolle oma hirviseurue toteutettiin kyläosaston merkittävin hanke, rakennettiin oma metsästysmaja; Honkamaja. Myöhemmin ostettiin majan viereinen n. kahden hehtaarin alue. Honkamajan ympäristöön on sittemmin rakennettu uimalampi, pienoishirvirata, 100 m:n tauluampumarata sekä lahtiliiteri/ varasto. Viime vuosina Honkamajan aluetta on kehitetty edelleen: Pihapiiriin valmistui grillikota, Honkamaja sai katetun terassin ja ympäristöön kunnostettiin kahden kilometrin hiihtolatu. Laajan peltolakeuden, kanakoiraharrastuksen ja aktiivisen jäsenistön ansiosta kyläosasto erikoistui 1990-luvun alusta fasaanien kasvatukseen sekä peltometsästysmahdollisuuksien tarjontaan rakennettiin fasaanien kasvatustarha ja 1994 vierasmaja. Kulkemisen helpottamiseksi peltoalueiden välillä rakennettiin Kainastonjoen yli riippusilta. Kyläosasto on järjestänyt useana vuonna myös eräkursseja nuorille, naisille ja koululaisille eräpolkuja. Metsästyskoirajärjestöt ovat järjestäneet vuosittain Kainastolla kokeitaan ja koulutuspäiviään. Myös hirviseurueessa talkoohenki on ollut voimakasta. Siitä osoituksena mm. Kainaston ja Äystön hirvimaat yhdistävä metsätie, Kyrönkorven hirsilaavu ja hirvitornit. Vuosittaisena perinteenä on pidetty Kainasto - Äystö-hirvenhiihtokilpailut. Riistanhoito on ollut aina tärkeä elementti osaston toiminnassa. Vuonna 2010 valmistui merkittävä riistanhoitoprojekti; 3,5 hehtaarin Survonevan kosteikko. Valtakunnallisen peltopyyn hoitosuunnitelman mallialueena Kainasto on ollut vuodesta Yhteistyössä paikallisten viljelijöiden kanssa kyläosasto on ollut perustamassa vuosittain satoja hehtaareja luonnonhoito- ja riistapeltoja. Kuluvan vuoden kohokohta on Kainaston kyläosaston 50-vuotisjuhlat Juhla on kiitos aktiiviselle jäsenistölle, alueen maanomistajille, jotka ovat mahdollistaneet metsästysharrastuksen maillaan, kyläyhteisölle ja yhteistyökumppaneille! Antti Hautio & Jyri Rinne

17 32 33 Kauhajoen Metsästysseuran Ikkeläjärven kyläosaston 50 v. historiikki Kertomus 50 vuotisesta taipaleesta karrikoiden ja siteeraten. Kuusikymmenluvun alussa esitettiin Ikkeläjärvisille erämiehille ehdotus siitä, että Ikkeläjärvi liitettäisiin Kauhajoen metsästysseuraan. Tuumasta toimeen ja asia vireille ja niinpä sitten vuonna 62 kutsuttiin kylänmiehet kokoukseen. Tässä ote historiallisen kokouksen pöytäkirjasta: Kokouspöytäkirja Kauhajoen metsästysseuran ry:n Ikkeläjärven osaston perustavasta kokouksesta Saapuvilla olivat pääseuran edustajat Risku ja Ketomäki sekä runsaasti kyläläisiä. 1 Kokouksen avasi mv. Urho Ranta pitäen alustavan puheen kyseisestä aiheesta. 2 Kokoukselle valittiin puheenjohtajaksi Urho Ranta ja sihteeriksi Tauno Niemi. 3 Kauhajoen Metsästysseura ry:n edustajat kauppias J Risku sekä opettaja Ketomäki selostivat kyläosaston suhdetta pääseuraan, sekä siihen liittyviä käytännöllisiä aiheita. 4 Asiasta keskusteltiin vilkkaasti ja päätettiin perustaa Ikkeläjärvelle Metsästys- ja kalastusseura. 9 Jäsenmaksuksi päätettiin, että maanvuokraajille se on ilmainen. Ei jäsenille liittymismaksu on 300 mk sekä vuosimaksu 200 mk. Kalastuskortista peritään 300 mk Kokouksen puolesta T. Niemi Siitä alkoi miehille melkoinen urakka. Oli hankittava vuokrasopimukset, kerättävä liittymismaksut, myytävä kalastuskortit. Puuhaa riitti vähän jokaiselle. Mutta eihän tämä seuran perustaminen ihan mutkitta mennyt. Närää aiheutti rauhoitusalueet, etenkin kalastusta harrastavien seurassa. Koska vapaa kalastus kiellettiin ja tilalle tuli talokohtaiset pyydysmerkit ja rajoitukset, sekä rauhoitetut kutualueet. Metsästäjien keskuudessa liittyminen otettiin vähän pienemmällä napinalla vastaan, kuitenkin riistakiintiöt kiusasivat mieliä heidänkin tahollaan. Näin vuodet vierivät ja saaliita saatiin vaihtelevalla menestyksellä, kunnes vuonna 66 seura koki muutoksen. Kalamiehet erkanivat seurasta ja tuli Ikkeläjärven Kalastusseura tosin puuhamiehet olivat kuitenkin molemmissa seuroissa samat. Loppu 60-luku meni metsästysosaston osalta vakiintunutta rataa ilman suurempia tapahtumia. Jäsenmäärät vakiintuivat, vuokrasopimukset oli tehty ja tehtiinpä vuonna -67 mielenkiintoinen laskenta ja todettiin seuran alueella olevan 31 kappaletta verolla olevaa hännänheiluttajaa. Näin tuli kerran koirakantakin laskettua osaston alueella. Sitten vuosikymmen vaihtui ja siirryttiin -70 luvulle. Metsästysosastolla oli huoli riistaeläinten määrän laskusta, ja niinpä osasto päättikin ruveta ruokkimaan tehokkaasti riistaa niiden kannan elpymiseksi. Kylvettiin riistapeltoja, heiniä raijattiin pitkin metsiä, kaadettiin jäniksille puita, laitettiin ruokinta-automaatteja linnuille. Tulokset alkoivat näyttää hyviltä, kunnes petoeläimet äkkäsivät helpon saaliin ruokintapaikoilla. Lisäksi riistaa alkoi vähentää tehokas soiden ojitus sekä tehometsätalous. Saaliskiintiöt laskivat ja rajoituksia lisättiin. Metsästysosastolla oli tasainen kausi menossa, kunnes jälleen alkoi tapahtua. Vuonna -77 alettiin tuumia josko saisimme Ikkeläjärvelle oman hirviseurueen. Ja kokous pystyyn, anomus pääseuralle ja lopulta se lupa sitten saatiin ja seurue perustettiin. Saalismäärä oli valtava; kolme aikuista ja kaksi vasaa. Hirvimiehet olivat toki kuuluneet kirkonkylän porukkaan joten outoa tämä ei kaikille ollut. Tuulessa ja tuiskussa hirviään nylkevät miehet tuumivat ettei tämä riitä, vaan nyt on tehtävä oma maja. Jälleen kokouksia pystyyn ja rakennushanketta toteuttamaan. Aikaa kului ja lopulta löytyi sopiva paikka niin sanotusta Kulmamäestä ja vuokrapaperit kuntoon. Aktiiviset metsien miehet häärivät talkoissa, keräsivät puita, pyysivät hattu kourassa lahjoituksia ja lahjoittivat itse suuren panoksen ja niinpä maja valmistui vuonna -78. Paljon oli kökkätunteja kulunut ja työtä tehty, mutta kyllä Kulmamäen erämaja oli sen arvoinen. Metsästysosaston osalta -80 luku oli saman kaltainen kuin edellinen. Isommista hankkeista mainittakoon nylkyvajan rakentaminen Kulmamäkeen, joka jälleen tehtiin kökällä, lahjoitusten ja avustusten turvin, koska osastolla ei ollut varoja riittävästi. Jäsenmäärä kasvoi tasaisesti ja jäseniä oli 59 vuonna -89. Hirviseurueeseen oli tullut uusia jäseniä ja heitä oli vuonna -89 jo 18. Tuolla vuosikymmenellä hirvimäärät lisääntyivät runsaasti ja talkoot olivat kovat, kun saatiin lupamäärät kaadettua. Alueellisia kannan vaihteluja oli paljon. Kökkätyönä kaadettiin muillekin kyläosastoille hirviä. Metsästysosasto hankki pienoishirviradan ja ilmakiväärin, jolla hirviseurueen jäsenet saivat harjoitella liikkuvaan tauluun. Myöhemmin kyseiseen ammuntaan sai osallistua muutkin ja innostus oli valtava. Ampujia riitti joten paukut ja taulut saatiin maksuun. Majalle hankittiin generaattori ja kaasulampun aika oli ohi. Oli iso asia kun sähkö tuli majaan ja nylkylatoon. Metsästys jatkui. Erämiehet uusivat majan sisustaa ja paransivat nylkyvajan lämpimyyttä. Hirviluvat tasaantuivat -90 luvulla. Ahma-, susi- ja karhuhavaintoja alettiin kirjaamaan. Vaikka vuosituhat vaihtui 2000, ei muutokset metsästyksessä olleet dramaattisia. Kulmamäen erämajan perustava kokous pidettiin ja yhdistysrekisteriin se hyväksyttiin Käräjäoikeus vahvisti Kulmamäen eräma ry Nyt tehtiin peuroista ja kauriistakin havaintoja. Niille saatiin myös kaatolupia. Havaintoja tehtiin myös ilveksestä sekä kotkasta ja alueella onkin nyt vakiintunut karhu, ohimennen myös susi, ilves sekä ahma. Riistapeltoja kylvettiin ja nuolukiviä vietiin metsään hirville, peuroille sekä kauriille. Riistaa ruokittiin myös kauroilla ja juureksilla. Pienoishirviammuntoja jatkettiin uudelleen Ilmolassa jossa pidettiin haastekilpailujakin Aro-Toivokan kanssa. Kilpailut olivat tasaväkisiä kuinkas muutenkaan. Kyläosastoon teetettiin oma viiri ja hihamerkki toukokuulla hirvikannat ovat vähentyneet joka tarkoittanee sitä että jahtiaika lyhenee. Kyläosasto juhlii 50 vuotis taivaltaan pyhäinmiesten päivänä Kulmamäen erämajalla peijaisten kera.

18 34 35 RWS Ilma-aseluodit Rata- ja kilpailutarvikkeet Ampumataulut metsästyslajeihin Kilpailukortit Tulkit ja paikkatarrat Hirvi, karhu- ja luodikko taulut Jäsenpalvelutuotteet, mitalit ja lahjat Katso lisää Jaostojen toimintaa 2012 AJOKOIRAJAOSTO Seppo Salonen, pj Pentti Hauta Martti Kreko Jari Vaskivuori Ismo Iso-Oja Matti Ketonen Martti Mäkinen Kalevi Aittokallio Oiva Pietarinen Reijo Kuusela Jarmo Syväluoma Seppo Takala Lauri Talvitie Olli Kiukkonen Jari Malkamäki Tapahtumat Päivämäärä Muuta Ajokoe Ylit. Markku Murtonen. Ilm Seppo Salonen, p Teuva-Kauhajoki ottelu. Ylit. Markku Murtonen. Ilm Seppo Salonen, p Kauhajoen mestaruuskoe. Ylit. Pentti Hauta. Ilm Seppo Salonen, p DREEVERIJAOSTO Jarkko Latvanen, pj Markku Latvanen Mauri Nimell Ilkka Nimell Matti Rajamäki Ali Korkmaz Teemu Hyyppä Soile Ojaniemi Tero Moilanen HIRVIKOIRAJAOSTO Panttila Jari pj. Järviluoma Heikki Kiviluoma Pauli Ojanpää Jari Ala-Kokko Juha Kaappola Mauri Korpi-Filppula Unto Talvitie Jouko Huhtala Anne-Mari Kauhajärvi Rauno Kytönen Jaakko Tuovinen Kari Iso-Oja Aki Kettunen Rauno Närvä Sakari Viitanen Joni Eräkontti Avoinna arkisin ma-pe Verkkokauppa 24 h Eräkontti on Suomen Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama yritys. ERÄKONTTI, Kinturinkuja 4, Riihimäki, p Tapahtumat Päivämäärä Muuta Tuomarikurssi klo Hirvi/karhu tied. Jaakko Kytönen Hirvenhaukkukoe Kauhajoen mestaruushaukut ilm. Jari Panttila KV Suupohjan haukut ilm. Jaakko Kytönen ilm. Joni Viitanen MÄYRÄKOIRAJAOSTO Jaakkko Kytönen pj Jari Panttila Ville Salmela Tapahtumat Päivämäärä Muuta MÄAJ koe ilm. Jari Panttila

19 36 37 Haulikkojaosto Viralliset harjoitusammunnat alkavat ja päättyvät Ammunnanvalvoja-listat löytyvät haulikkokopin seinästä. Compak Sporting harjoituksia järjestetään aina harjoitusiltoina tiistaisin ja perjantaisin. Valvoja avaa radat ja kerää ehjäksi jääneet kiekot ja täyttää heittimet ammunnan jälkeen. Ampujat velvoitetaan osallistumaan ammunnan pyörittämiseen. Ammuntapäivät: Tiistaisin klo Perjantaisin klo Ratamaksut: 2,50 / kierros ( 25 kiekkoa) Yksittäislaukaukset 0,10 / Laukaus KILPAILUTOIMINTA : Kilpailu: Päivämäärä Muuta Pohjoismaisten ja keskieurooppalaisten lajien Katsastus klo Kauris,Hirvi,Compak,Metsästystrap Aro-Toivakka omat ammunnat klo Haulikkolajit ja hirvi Metsästysammunnan Klo Mets.haulikko, Mets.Trap Kauhajoenmestaruus Compak-Sporting Kauhajoenmestaruus klo Kainasto Omat ammunnat klo PM-Kilpailut Pohjoismaiset ammunnat Kauris, Hirvi, Compak, Trap Aro-Toivakka Omat ammunnat klo Haulikkolajit ja hirvi Yritysten ja kyläosastojen ratavaraukset H.Lehtimäeltä ( ) Haulikkojaoston tilinumero: Kauhajoen Metsästysseurojen haulikkojaosto järjestää AMMUNTATILAISUUKSIA yrityksille ja yhteisöille Ammunta savikiekoilla Mahdollisuus myös Compak Sporting ammuntaan Maksut : Ampumaradan perusmaksu 80 Panokset + Kiekot 0.50 / Laukaus Sisältää: Ammunnan valvojan tai tarvittaessa useammankin. Ammuntaan tarvittavat aseet. Radan Varaukset : Harri Lehtimäki puh

20 38 39 Harjoitusammuntojen valvojalista 2012 VKO Tiistaisin ja Perjantaisin 17 Harri Lehtimäki 18 Juha Anttila 19 Kimmo Ketoaro 20 Olavi Hietarinta 21 Juha Leppäpuska 22 Markus Lehtinen 23 Ville Luukkainen 24 Ari Kangas 25 Jani Eklund 26 Antti Hakola 27 Jarmo Itäluoma 28 Jarno Heikkilä 29 Marko Rintala 30 Kalle Kiviluoma 31 Simo Eklund 32 Teuvo ja Oskari Hautaviita 33 Olavi Hietarinta Jos et pääse hoitamaan valvontavuoroasi on mahdollista vaihtaa viikkoja keskenään. Ammunnoista saatavat tulot tilitetään jaoston tilille viimeistään seuraavalla viikolla, viesti kenttään laitetaan viikon numero jolloin valvontavuoro oli. Kauhajoen metsästysseurojen haulikkojaosto TILINUMERO