JÄSENTIEDOTE 9/2011 AJANKOHTAISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSENTIEDOTE 9/2011 AJANKOHTAISTA"

Transkriptio

1 JÄSENTIEDOTE 9/2011 AJANKOHTAISTA 1. Erikoiskaupan suhdannekysely 2/2011: Erikoiskaupan myyntiodotukset loppuvuodelle melko positiiviset 2. Erikoiskaupan myynti kasvoi toukokuussa 10,6 prosenttia 3. Tilastokeskuksen pikaennakko: Vähittäiskaupan myynti kasvoi heinäkuussa 3,7 prosenttia 4. Kuluttajien kuva Suomen taloudesta ja työllisyydestä synkkeni elokuussa 5. EK: Teollisuuden suhdanteet synkkenivät - Vähittäiskaupan luottamusindikaattori laski hieman elokuussa 6. EK: Pk-yritysten suhdanneodotukset loppuvuodelle epävarmat 7. Kaupan alan konkurssit lisääntyneet 8. Kauppa tapahtuma Finlandia-talolla VERKKOKAUPPA 9. Sosiaalinen media vaikuttaa yhä enemmän verkko-ostajiin 10. Pitkän linjan verkkokaupat kuluttajien suosiossa 11. Vinkkejä verkkomarkkinointiin (liitteet 1 ja 2) YRITYSASIAT 12. Uusi kilpailulaki voimaan Kaupan yritykset tarvitsevat jatkajia 14. Yrittäjyyden houkuttelevuus on vähentynyt TYÖSUHDEASIAT 15. Myymälöiden sallitut aukioloajat ja lyhennettävät työviikot loppuvuonna (liite 3) 16. Kaupan alan johtamisessa kehitettävää kaupan töissä kuitenkin viihdytään 17. Palkansaajien järjestäytymistä tutkittu KULUTTAJA-ASIAT 18. KKO: Mainoksessa kerrottava selkeästi tuotteen tiedot VEROTUS 19. Tilinpäätöstiedot yhdellä ilmoituksella 20. Ennakkotietoa sotu-maksuista 2012 LIITTEET: - Vinkkejä sähköpostimarkkinointiin ja google-hakukoneen käyttöön - Myymälöiden sallitut aukioloajat ja lyhennettävät työviikot loppuvuonna

2 AJANKOHTAISTA 1. ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2011: - Erikoiskaupan myyntiodotukset loppuvuodelle melko positiiviset Erikoiskaupan odotukset loppuvuoden myynninkehityksen suhteen ovat melko positiiviset talouden yleisestä epävarmuudesta huolimatta, selviää Erikoiskaupan suhdannekyselystä. Erikoiskaupan Liiton toteuttama suhdannekysely tehtiin elokuun lopulla ja siinä kartoitettiin erikoiskaupan näkymiä loppuvuonna. Erikoiskaupan suhdannekyselyssä selvitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten liikevaihdon, henkilöstön, varastojen ja markkinointipanostusten ennakoidaan kehittyvän heinäjoulukuussa Suhdannekyselyyn vastasi lähes 30 erikoiskaupan ketjua/monimyymäläyritystä kuudelta erikoiskaupan toimialalta. Vastaajayritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin milj. euroa ja saadut vastaukset suhteutettiin yritysten liikevaihtoon. Myyntiodotukset melko positiiviset Erikoiskauppojen odotukset heinä-joulukuun myynnin kehityksen suhteen ovat melko hyvät: 57 prosenttia vastaajayrityksistä odottaa myynnin kasvavan yli 2 prosenttia. Yrityksistä 33 prosenttia arvioi myynnin pysyvän suunnilleen ennallaan. Myynnin laskua ennakoi vain 10 prosenttia vastaajista. Positiivisimmat myyntiodotukset loppuvuodelle ovat terveystuotekaupalla sekä muotikaupalla, jotka ennakoivat myynnin hyvää kasvua. Henkilöstön määrässä muutoksia Henkilöstön määrän kehitys on vaihdellut alkuvuonna huomattavasti eri yritysten ja toimialojen kesken. Myös loppuvuoden osalta yritysten arviot henkilöstömäärän kehityksestä vaihtelevat: henkilöstömäärän kasvua ennakoi 24 prosenttia ja vähentymistä 31 prosenttia yrityksistä. 45 prosenttia vastaajista arvioi henkilöstömäärän pysyvän loppuvuonna ennallaan. Varastot pääosin ennallaan Suurin osa yrityksistä (72 prosenttia) ennakoi varaston määrän pysyvän ennallaan heinäjoulukuussa. Varastojen kasvua ennakoi 9 prosenttia ja vähenemistä 19 prosenttia vastaajista. Markkinointipanostukset ennallaan Vastaajayrityksistä 80 prosenttia ennakoi markkinointipanostustensa pysyvän ennallaan loppuvuonna. Tilapäistä kasvua ennakoi 18 prosenttia yrityksistä. Vain 2 prosenttia ennakoi markkinointipanostusten tilapäistä vähenemistä. Raportti löytyy linkistä: 2. ERIKOISKAUPAN MYYNTI KASVOI TOUKOKUUSSA 10,6 PROSENTTIA Erikoiskaupan myynti (pl. apteekki- ja huoltamomyynti) kasvoi toukokuussa 10,6 prosenttia, kun koko vähittäiskaupan myynti kasvoi 8,8 prosenttia verrattuna edellisen vuoden toukokuuhun.

3 Arkimyyntipäiviä oli toukokuussa 26 eli kaksi päivää enemmän kuin edellisen vuoden toukokuussa. Erikoiskaupan myynti kasvoi 6,1 prosenttia tammi - toukokuussa 2011 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, kun koko vähittäiskaupan myynti kasvoi myös 6,1 prosenttia vastaavana aikana. Myynti toimialoittain ERIKOISKAUPAN MYYNTI (TOL 2008) (pl. Apteekit ja huoltamot) Kkmuutos-%* Arvo 5/2011 VÄHITTÄISKAUPPA YHT. (pl. moottoriajon. ja moottorip. vk.) 8,8 Tietokoneet, niiden oheislaitteet ja ohjelmistot 17,0 Televiestintälaitteet 25,0 Sähköiset kodinkoneet, viihde-elektroniikka 7,0 Huonekalut, valaisimet, matot, tekstiilit ja taloustarvikkeet 9,3 Rautakauppatavara, maalit, lasi sekä tapetit ja lattiapäällysteet 14,4 Kirjat, sanomalehdet ja paperitavara 1,5 Urheiluvälineet 8,6 Veneet ja veneilytarvikkeet 30,7 Vaatteet, jalkineet ja nahkatavarat erikoismyymälöissä 3,4 Kukat, kasvit, siemenet ja lannoitteet 1,7 Kultasepänteokset ja kellot 13,9 Optisen alan vähittäiskauppa 13,5 Vähittäiskauppa postimyyntiliikkeiden tai internetin välityksellä 9,8 Muu vähittäiskauppa 11,9 ERIKOISKAUPPA YHT. 10,6 Kaupan suuryksikköjen myynti toukokuussa Tavaratalo- ja hypermarketketjujen (Anttila, Citymarket, Euromarket, Prisma, Sokos, Stockmann, Tokmanni-konserni ja Minimani-yhtiöt) myynnin arvo kasvoi toukokuussa 6,9 prosenttia edellisen vuoden toukokuuhun verrattuna ja jakautui seuraavasti: - Käyttötavara yhteensä: +4,3%, josta pukeutuminen:-0,2 % ja koti & vapaa-aika: +6,5 % - Elintarvikkeet: +9,0% Tavaratalokaupan myynnin arvo kasvoi tammi - toukokuussa 4,5 prosenttia jakaantuen seuraavasti: - Käyttötavara yhteensä: +1,8 %, josta pukeutuminen -0,3 % ja koti & vapaa-aika: +2,7 % - Elintarvikkeet: +6,6 % 3. TILASTOKESKUKSEN PIKAENNAKKO: VÄHITTÄISKAUPAN MYYNTI KASVOI HEINÄKUUSSA 3,7 PROSENTTIA

4 Tilastokeskuksen kaupan pikaennakon mukaan vähittäiskaupan myynti kasvoi heinäkuussa 3,7 prosenttia vuoden 2010 heinäkuuhun verrattuna. Myynnin määrä, josta hintavaikutus on poistettu, nousi samana aikana 0,1 prosenttia. Kaupan pikaennakko perustuu otokseen, joka kattaa keskimäärin 50 prosenttia vähittäiskaupan liikevaihdosta. Vähittäiskaupan myynti nousi tammi-kesäkuussa 6,2 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupan myynti nousi kesäkuussa 6,7 prosenttia vuoden 2010 kesäkuuhun verrattuna. Myynnin määrä kasvoi samana aikana 3,8 prosenttia. Tukkukaupassa myynti kohosi 8,1 prosenttia, mutta autokaupassa myynti laski 1,4 prosenttia. Koko kaupan myynti kasvoi kesäkuussa 6,5 prosenttia. Tammi-kesäkuussa myynti nousi 6,2 prosenttia vähittäiskaupassa ja 10,5 prosenttia tukkukaupassa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Autokaupan myynti kohosi 20,8 prosenttia. Koko kaupan myynti oli tammi-kesäkuussa 10,5 prosenttia suurempi kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna. 4. KULUTTAJIEN KUVA SUOMEN TALOUDESTA JA TYÖLLISYYDESTÄ SYNKKENI ELOKUUSSA Kuluttajien luottamus talouteen heikkeni elokuussa selvästi sekä edelliskuuhun että vuodentakaiseen verrattuna. Kuluttajien luottamusindikaattori oli elokuussa 5,1, kun se heinäkuussa oli 11,3 ja kesäkuussa 11,4. Viime vuoden elokuussa luottamusindikaattori sai arvon 21,9 ja sen pitkän ajan keskiarvo on 13,3. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin elokuuta Suomessa asuvaa henkilöä. Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä heikkenivät elokuussa rajusti edelliskuuhun ja varsinkin vuodentakaiseen verrattuna. Arviot maan taloudesta olivat pessimistisimmät sitten talven , ja työttömyyden lisääntymistä pelättiin viimeksi enemmän vuoden 2010 alussa. Myös näkemykset kuluttajan omasta taloudesta heikkenivät elokuussa hieman ja olivat huonommat kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Kuluttajista 41 prosenttia piti elokuussa kestotavaroiden ostamista kannattavana. Vastaava osuus oli vuosi sitten 52 prosenttia. Kulutusaikeet olivat elokuussa maltillisia, mutta monet kotitaloudet suunnittelivat käyttävänsä rahaa esimerkiksi asunnon sisustamiseen, kodintekniikan hankintaan tai matkailuun seuraavan kuuden kuukauden aikana. Vuoden sisällä 16 prosenttia kotitalouksista aikoi joko melko tai hyvin varmasti ostaa auton ja 8 prosenttia asunnon. Vastaavat osuudet olivat viime vuoden elokuussa 18 ja 8 prosenttia. 5. EK: TEOLLISUUDEN SUHDANTEET SYNKKENIVÄT - Vähittäiskaupan luottamusindikaattori laski hieman elokuussa Suomen teollisuuden suhdannekuva on tummentunut selvästi viimeisen parin kuukauden aikana. Epävarmuuden lisääntyminen näkyy myös koko EU:n teollisuuden luottamuksen hiipumisena. Vaimentuneet tuotanto-odotukset ennakoivat tuotannon kasvun olevan päättymässä. Tilaustilanne on heikentynyt, mutta valmiiden tuotteiden varastot ovat pysyneet ennallaan. Teollisuuden uusin saldoluku on -9, kun heinäkuun tarkistettu lukema oli -2. Luottamusindikaattori on tällä hetkellä jonkin verran pitkäaikaisen keskiarvonsa (+3) alapuolelle. Suomen teollisuuden suhdannekuva on selvästi EU-maiden keskiarvoa tummempi. Rakentamisen luottamusindikaattori pysyi elokuussa lähes ennallaan. Indikaattori on lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Luottamusindikaattorin tuorein saldoluku on -3, kun saldoluku oli heinäkuussa -2. Pitkänaikavälin keskiarvo on -5. Suomalaisten rakennusyritysten suhdannetilanne on EUmaiden keskiarvoa parempi.

5 Palvelualojen luottamus oli elokuussa keskimääräistä vahvempi. Myyntimäärät lisääntyivät kesän aikana, ja myynnin ennakoidaan kasvavan myös syksyllä. Luottamusindikaattorin saldoluku on heinäkuun tavoin +28. Pitkän aikavälin keskiarvo on 17. Suomen palveluyritysten suhdannetilanne on selvästi EU-maiden keskiarvoa parempi. Vähittäiskaupan luottamus laski hieman elokuussa Vähittäiskaupan luottamusindikaattori laski hieman elokuussa. Tuorein saldoluku on +13, kun heinäkuun tarkistettu saldoluku oli +16. Pitkän aikavälin keskiarvo on 0. Myynti lisääntyi kesällä selvästi. Myynnin kasvun odotetaan jatkuvan syksylläkin, mutta kasvuvauhti hidastunee aiemmasta. 6. EK: PK-YRITYSTEN SUHDANNEODOTUKSET LOPPUVUODELLE EPÄVARMAT EK:n heinäkuussa tekemän PK-Suhdannebarometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten suhdannekehitys oli alkukesällä melko vakaata, mutta erityisesti teollisuudessa jäätiin kevään myönteisistä odotuksista. Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvataan teollisuudessa ja palveluissa likimain tavanomaiseksi, rakentamisessa suhdannekuva on hieman normaalia parempi. Odotukset kuluvan vuoden loppupuolelle ovat epävarmat ja aiempaa varovaisemmat. Erityisen selvästi ovat heikentyneet pienten teollisuus- ja palveluyritysten arviot. Ne eivät enää odota suhdanteiden vahvistumista. Keskisuuret yritykset ovat jonkin verran luottavaisempia suhdannenousun jatkumiseen. PK-teollisuusyritysten suhdannenäkymien saldoluku oli heinäkuussa +9 (huhtikuussa +28). Saldoluku lasketaan vähentämällä suhdanteiden paranemista odottavien yritysten prosenttiosuudesta niiden heikkenemiseen uskovien osuus. Suhdanteiden vahvistumista ennusti 18 % yrityksistä ja niiden heikkenemistä odotti 9 %. Rakentamisessa suhdannenäkymien saldoluku oli heinäkuussa +6 (huhtikuussa +26). Suhdanteiden paranemista odotti 13 % ja niiden heikkenemistä 7 % yrityksistä. Palvelualoilla suhdannenäkymien saldoluku oli heinäkuussa +11 (huhtikuussa +18). Kohenevia suhdanteita odotti 19 % ja synkkenevää suuntaa puolestaan 8 % vastaajista. Myynti- ja henkilöstöodotukset vaisut Teollisuus- ja rakennusyritysten tuotannon kasvu oli alkukesällä kohtalaista. Keskisuurten palveluyritysten myynti kasvoi ripeästi, kun taas pienillä palveluyrityksillä vauhti jäi hitaammaksi. Kasvunäkymät lähikuukausille ovat jonkin verran heikentyneet, ja sekä teollisuudessa että rakentamisessa kasvun arvioidaan hidastuvan hieman. Henkilöstöä lisättiin alkuvuonna kaikilla kolmella toimialalla. Odotukset ovat varovaiset ennen kaikkea teollisuudessa, sillä henkilöstön määrän ennustetaan siellä jopa kääntyvän loivaan laskuun. Muilla toimialoilla työvoima kasvaisi vähän. Kannattavuuden paraneminen on hidastunut selvästi teollisuudessa. Rakentamisen kannattavuus koheni jonkin verran, kun taas palveluissa se pysyi ennallaan. Teollisuudessa riittämätön kysyntä oli merkittävin yleisin toiminnan este. Työvoimapula on yleistynyt selvästi rakentamisessa ja palveluissa.

6 7. KAUPAN ALAN KONKURSSIT LISÄÄNTYNEET Kaupan alan konkurssit ovat lisääntyneet alkuvuonna selvästi. Tilastokeskuksen mukaan tammikesäkuussa pantiin vireille konkursseja liki neljännes enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Kaupan alalla pantiin tammi-kesäkuussa vireille 313 konkurssia, mikä on noin 23 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Henkilökuntaa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli Määrä on yli 400 enemmän kuin vuosi sitten. Tilastokeskuksen mukaan kaupan alalla konkurssit lisääntyivät muita toimialoja rivakammin. Konkurssien määrä kasvoi teollisuutta sekä maa-, metsä- ja kalataloutta lukuun ottamatta myös muilla aloilla. Kaikkiaan tammi kesäkuussa pantiin vireille konkurssia, mikä on 6 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä kuitenkin laski 7 153:een, mikä on yli 600 viimevuotista vähemmän. 8. KAUPPA TAPAHTUMA FINLANDIA-TALOLLA Uudistunut Kauppa suurtapahtuma kokoaa kaupan toimijat yhteen kurkistamaan kaupan tulevaisuuteen tiistaina Finlandia-taloon. Uutuutena näyttelyalue Tänä vuonna tilaisuudessa on ensimmäistä kertaa mukana näyttelyalue, jossa esitellään kaupan alan tulevaisuuden ratkaisuja ja yhteistyökumppaneita. Näytteilleasettajina ovat mm: Deloitte, Descom, Itella, Intrum Justitia, Capgemini, Nordic ID, Smilehouse, Suomen Maksuturva, VilkasGroup ja NearMe. Seminaarin pääyhteistyökumppanina on Fujitsu, joka tarjoaa tapahtuman päätteeksi cocktailtilaisuuden osanottajille. Erikoiskaupan Liiton toimialajärjestöjen jäsenet jäsenhintaan Päivän ohjelma jakautuu kolmeen eri kohderyhmille suunnattuun aamupäiväseminaariin ja kaikille yhteiseen iltapäivään. Erikoiskaupan aamupäiväseminaarin järjestää Erikoiskaupan Liitto yhteistyössä Suomen Tukkukauppiaiden Liiton kanssa. Seminaarin hinta: - Erikoiskaupan eri toimialajärjestöjen jäsenyritykset alv 23%. - Muut kuin järjestävien yhdistysten yritysjäsenet alv 23% Ilmoittautua voit seuraavan linkin kautta: Tule mukaan näkemään ja kokemaan nimekkäät puhujat, trendit ja alan mielenkiintoisimmat caset!

7 OHJELMA Erikois- ja tukkukaupan aamupäiväseminaari: TULEVAISUUDEN KULUTTAJA Kello Ilmoittautuminen ja aamukahvi Avaus - Toimitusjohtaja Tiina Oksala, Erikoiskaupan Liitto - Toimitusjohtaja Lauri Pyökäri, Suomen Tukkukauppiaiden Liitto Future Value Chain Principal Consultant Kees Jacobs, Capgemini, NY Kuluttaja ei toimikaan enää samoin - toimitko sinä? - SmarterCommerce leader Tapio Peltomäki, IBM Nordics Kommenttipuheenvuorot - Toimitusjohtaja Harri Broman, Broman Group Oy - Toimitusjohtaja Juha-Pekka Pöntinen, Starkki Oy Ab Keskustelua ja seminaarin päätös Lounas, Finlandia-ravintola Yhteinen iltapäiväseminaari: KAUPASSA ON TULEVAISUUS klo Avaus SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä, Kaupan liiton puheenjohtaja Elinkeinoministerin puheenvuoro Työ- ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies Aspo ei pelkää Venäjää Toimitusjohtaja Aki Ojanen, Aspo Oyj Kommenttipuheenvuoro Johtaja Juhani Järvi, Rautakesko Oy Kaupan globaalit trendit 2012 Tutkimusjohtaja Matthew Stych, Planet Retail Going digital: CEO agenda for retailer Director Retail Alastair Bruce, Google klo Kahvitauko Tulevaisuuden kuluttaja Toimitusjohtaja Yrjänä Ahto, Fujitsu

8 Ten trends to watch Research Director Matthew Stych, Planet Retail Kaupan mainonnan digitaalinen tulevaisuus Toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen, Sanoma Oyj klo Cocktails, Fujitsu VERKKOKAUPPA 9. SOSIAALINEN MEDIA VAIKUTTAA YHÄ ENEMMÄN VERKKO-OSTAJIIN Suomalainen verkko-ostaja on verkkokauppalojaali ja suosii suomalaisia verkkokauppoja. Entistä tärkeämpää verkosta ostajalle on muiden kävijöiden tuotearvostelut sekä se, mitä tuotteesta tai yrityksestä puhutaan sosiaalisessa mediassa. Peräti yhdeksän kymmenestä suomalaisesta lukee toisten kuluttajien arvosteluja ennen tuotteen ostamista. Ja puolet heistä on myös sitä mieltä, että toisten kuluttajien arvostelut ovat joko erittäin tärkeitä tai melko tärkeitä ostopäätöksen tekemisessä. Tiedot käyvät ilmi verkkokauppatutkimuksesta, johon vastasi 1000 suomalaista. Sosiaalista mediaa seurataan Kyselyn mukaan seitsemän kymmenestä käyttää jo erilaisia sosiaalisen median yhteisöpalveluja (Facebook, Twitter, LinkedIn jne.). Eniten sosiaalista mediaa käytetään yhteydenpitoon ystävien ja sukulaisten kanssa, mutta jo yli puolet suomalaisista etsii sitä kautta tuotteista alennuksia (56 %) ja lisätietoa tuoteuutuuksista (53 %). Vastaajista joka neljäs (26 %) sanoi sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun vaikuttavan ostopäätöksiin erittäin paljon tai melko paljon. Vain 16 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei sosiaalisessa mediassa käytävä keskustelu vaikuta ostopäätöksiin lainkaan. Suomalaiset ovat verkossa uskollisia kuluttajia Suomalaisten verkko-ostaminen on yllättävän keskittynyttä. Neljä viidestä (82 %) suomalaisesta käyttää vain 2 5 eri verkkokauppaa ostoksiinsa, mikä puhuu selkeästi sen puolesta, että suomalaiset ovat verkossakin varsin uskollisia kuluttajia. Lisäksi tunnettuus ja luotettavuus ovat edelleen tärkeitä kriteerejä verkkokauppojen valinnassa. Jo viidesosa kuluttajista tekee verkkokauppaostoksia 1 2 kertaa kuukaudessa. Suurin osa suomalaisista tekee kuitenkin verkko-ostoksia 1 4 kertaa puolessa vuodessa (41 %). Enemmän kuin joka kolmas (35 %) vierailee verkkokaupoissa viikoittain, kuitenkaan tekemättä ostoksia. Suomalaisissa kuluttajissa on edelleen runsaasti potentiaalia verkkokaupan kasvulle. Viikoittaisten vierailijoiden suuri määrä kertoo siitä, että verkkokaupoista haetaan myös paljon tuotetietoa. Suomalaisten luottamus ulkomaisiin verkkokauppoihin ei ole kasvanut, sillä yli puolet vastaajista (54 %) sanoo tekevänsä alle 10 % ostoksistaan ulkomaisista verkkokaupoista. Kuluttajat haluavat verkkokaupoilta henkilökohtaista palvelua Tutkimus tukee sitä trendiä, että jatkossa verkkokaupat kohdentavat tuotetarjontaa ja markkinointia entistä asiakaskohtaisemmin. Lisäksi asiakkaiden tarve henkilökohtaiselle palvelulle tulee näkymään verkkokauppojen toiminnassa.

9 Erityisen huomionarvoista on se, että 92 prosenttia vastaajista koki joko positiivisena tai neutraalina sen, että verkkokauppa seuraa heidän ostokäyttäytymistään. Ostokäyttäytymisen analysoinnin pohjalta kehittynyt verkkokauppa voi tarjota henkilökohtaista palvelua ja kohdentaa tarjouksia paremmin. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisenä paneelitutkimuksena heinä-elokuussa Kyselyyn vastasi 1000 suomalaista. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. 10. PITKÄN LINJAN VERKKOKAUPAT KULUTTAJIEN SUOSIOSSA Pitkään verkossa kauppaa tehneet toimijat pärjäsivät parhaiten Asiakkuusmarkkinointiliiton teettämässä kyselyssä Suomen parhaasta verkkokaupasta. Tutkimuksen tuloksena top 5 verkkokauppaa Suomessa 2011 ovat: 1. verkkokauppa.com 2. netanttila.com 3. hobbyhall.fi 4. cdon.fi 5. hm.com/fi Voittaja verkkokauppa.com on toiminut verkossa jo 13 vuoden ajan. Verkkokauppa.com on toiminut jo vuodesta 1998 ja etämyyntiä yhtiö on tehnyt vuodesta Verkkokauppa.comin mukaan pitkä historia, kehitystyö, hyvä valikoima, monikanavaisuus ja aina todennäköisesti halvemmat hinnat ovat yrityksen vahvuudet. NetAnttila puolestaan arvioi menestystekijöikseen helppokäyttöisyyden, edullisuuden ja laajan valikoiman. Spontaanissa ja avoimessa kysymystavassa tuttujen verkkokauppojen rooli korostuu nimetyksi tulevat tutut paikat joissa itse asioidaan ja joihin palataan. Paras on myös todennäköisesti kymmenien ja jopa satojen kriteerien summa, digitaalisen asioimisen helppoudesta valikoiman laajuuteen ja hinnoitteluun. Vastausten perusteella voi kuitenkin päätellä, että verkkokaupan rakentaminen vaatii pitkäjänteistä asiakkuustyötä ja asiakaskokemuksen kokonaisvaltaista kehittämistä. Asiakkuusmarkkinointiliitto arvioi, että asiakaskokemuksen rooli, dynaaminen personoitu sisältö ja reaalielämän virtuaalinen jäljittely kuten sosiaalinen shoppailu tulevat vahvistumaan verkkokauppojen kehittämisessä lähitulevaisuudessa, kun verkosta ostaminen arkipäiväistyy edelleen. Kyselyyn Suomen parhaasta verkkokaupasta osallistui 560 vastaajaa. 5 eniten ääniä saanutta verkkokauppaa edustivat n. 53% annetuista äänistä. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Asiakkuusmarkkinointiliiton toimeksiannosta osana suomalaisen verkkokaupan seurantaa huhtikuussa VINKKEJÄ VERKKOMARKKINOINTIIN Sähköpostimarkkinointi on yksi nopeimmin kasvavista markkinoinnin kanavista. Kuluttajat saavat kuitenkin niin paljon postia meiliinsä, että kauppiaan ongelmana on se, miten erottua massan seasta ja saada oma viestinsä läpi. Liitteessä 1 Itellan asiakkuusmarkkinoinnin vinkkejä siitä, miten voi onnistua sähköpostimarkkinoinnissa. Liitteessä 2 on KliKKicom Oy:n vinkkejä Googlen hakukoneoptimointiin. Moni on jumittunut Google-näkyvyydessä vanhoihin kikkoihin, jotka toimivat 90-luvulla, mutta jotka ovat nyt haitaksi kaupalle

10 YRITYSASIAT 12. UUSI KILPAILULAKI VOIMAAN Uusi kilpailulaki tulee voimaan Laki korvaa vuonna 1992 annetun kilpailunrajoituslain. Sääntely tiukentuu monelta osin, ja varsinkin yrityskauppojen pelisäännöt muuttuvat. Keskeisimmät uudistukset koskevat yritysten sakkomaksuja ja yrityskauppavalvontaa. Uudistuksen myötä myös jokaisella kilpailunrajoituksesta vahinkoa kärsineellä on oikeus korvaukseen. Sallitun ja kielletyn markkinakäyttäytymisen raja säilyy sen sijaan ennallaan. Uusi testi yrityskauppojen valvontaan Uuden lain myötä mm. yrityskauppojen valvonnassa nyt käytettävä dominanssi-testi vaihtuu ns. SIEC-testiksi. Vastaisuudessa yrityskauppaan puuttuminen ei enää välttämättä edellytä, että kaupalla syntyy määräävä markkina-asema tai sellainen vahvistuu, vaan perusteena voi olla yleisemmin tehokkaan kilpailun estyminen. Muutoksia myös seuraamuksiin Uusi laki muuttaa ja täsmentää kilpailurikkomuksesta koituvia seuraamuksia. Lain voimaantulo asettaa yrityskaupan ilmoittajalle uuden valituskiellon ja mahdollistaa esimerkiksi seuraamusten siirtymisen ostajalle. Kilpailunrikkomuksia koskevat sakko- eli seuraamusmaksusäännöt täsmentyvät niin, että maksun määrääminen, vapauttaminen tai alentaminen vastaa entistä paremmin EU:n säännöksiä. Laissa on myös määritelty nykyistä tarkemmin ne tilanteet, joissa kartelliin osallinen elinkeinonharjoittaja voi saada vapautuksen tai alennuksen seuraamusmaksusta. Uudistuksen myötä jokaisella kilpailunrajoituksesta vahinkoa kärsineellä on oikeus korvaukseen. Myös vahingonkorvauksen vanhentumisajat määritellään laissa selkeämmin. Kilpailusääntöjen soveltamisala laajenee käsittämään entistä paremmin myös esimerkiksi julkisen sektorin toimijoita. Yrityskaupan arviointia koskevat säännökset vastaavat EU-oikeuden mukaista arviointitapaa. Markkinaoikeus voi Kilpailuviraston esityksestä kieltää tai määrätä purettavaksi yrityskaupan tai asettaa kaupalle ehtoja, jos yrityskauppa olennaisesti estää tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla erityisesti siitä syystä, että sillä luodaan määräävä markkina-asema tai vahvistetaan sitä. Soveltamisohjeet tekeillä Uuden kilpailulain mukaan Kilpailuvirasto asettaa tehtävänsä tärkeysjärjestykseen. Näin ollen Kilpailuvirasto keskittyy kilpailun toimivuuden ja kansantalouden kannalta haitallisimpien kilpailunrajoitusten selvittämiseen. Kilpailuvirastolla on markkinaoikeuden luvalla oikeus tehdä tarkastuksia myös muihin kuin elinkeinonharjoittajien liiketiloihin. Kilpailuvirasto tulee julkaisemaan syksyn aikana lakiin liittyen tulkintaohjeet eli ns. suuntaviivat seuraamusmaksun määrän arvioinnista ja priorisoinnista kilpailunrajoitusasioiden käsittelyssä sekä uusitut leniency- ja yrityskauppavalvonnan suuntaviivat. 13. KAUPAN YRITYKSET TARVITSEVAT JATKAJIA Joka kuudes yrittäjä lähestyy eläkeikää. Nuoria yrittäjiä kyllä löytyy, mutta heitä kiinnostavat osittain eri toimialat kuin eläköityviä konkareita. Kaikista suomalaisista yrittäjistä joka kuudes on siirtymässä lähivuosina eläkkeelle eli noin

11 yritystä tarvitsee toiminnalleen jatkajan. Suomen Asiakastieto Oy:n tutkimus osoittaa, että kiinnostusta yrittämiseen nuorilta kyllä löytyy eli useimpien yritysten toiminnan jatkuminen on todennäköistä. Viime vuonna yritysten perustajista lähes kaksi kolmasosaa oli korkeintaan 40-vuotiaita. Nuorten kiinnostus ja väistymässä olevien yrittäjien edustamat toimialat eivät silti täysin kohtaa. Eniten sukupolvenvaihdosta lähestyviä yrityksiä on kiinteistöalalla ja kaupassa, mutta nuorten suosikkitoimialoja ovat viime vuosina olleet kauppa ja rakentaminen. Jos kiinteistöyhtiöille ei löydy jatkajia, voi alalla olla edessä keskittyminen nykyistä harvempien toimijoiden käsiin. Suomessa perustetaan vuosittain yli uutta yritystä. Vuonna 2008 alkanut taantuma taittoi parhaan terän aloitusmääristä, mutta nyt ne ovat jälleen kääntyneet kasvuun. Erityisen paljon uusia nuoria yrittäjiä on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Uusillakin yrittäjillä on jo hankittuja kannuksia Varsin suurella osalla uutta toimintaa aloittavista yrittäjistä on joko ammatissa toimimisen tai yrittämisen kautta syntynyttä kokemusta. Esimerkiksi vuonna 2010 perustetuista yrityksistä 41 prosentilla oli vähintään yksi vastuuhenkilö, jolla oli aiempaakin yrittäjätaustaa. Saman toimialan yrittäjäkokemusta löytyi lähes joka kuudennen yrityksen päätöksentekijöistä. Aiempi kokemus samasta toimialasta on yleisintä kiinteistöbisneksessä ja harvinaisinta kaupan alalla ja teollisuudessa. Uusien yrityksien riskit ovat alkuvaiheessa korkealla, sillä perustamisesta vuoden kuluessa jo viidellä prosentille niistä on tullut maksuhäiriömerkintöjä. Vastuuhenkilötaustalla on uusien yritysten arvioinnissa erityisen suuri merkitys. Jos perustajilla on henkilökohtaisia häiriömerkintöjä, tulee niitä yrityksellekin peräti 25 prosentin todennäköisyydellä jo ensimmäisen toimintavuoden aikana. 14. YRITTÄJYYDEN HOUKUTTELEVUUS ON VÄHENTYNYT Yrittäjyysilmapiirissä näyttää olevan hienoisia hiipumisen merkkejä. Yrittäjyyden houkuttelevuus on aiempaa vähäisempää, yritysten perustamista harkitsee aiempaa harvempi ja yrittäjyysilmapiirin koetaan heikentyneen. Tiedot selviävät Yrittäjä Päivä -säätiön, Suomalaisen Työn Liiton, Suomen Yrittäjien ja Suomen Uusyrityskeskukset ry:n tilaamista tuoreista selvityksistä. Tutkimukset osoittavat lisäksi, että suomalaiset ymmärtävät laaja-alaisesti yrittäjyyden kansantaloudellisen merkityksen hyvinvoinnille ja työllisyydelle. Suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että yrittäjyyttä on edistettävä eri tavoin. Enemmistö kaikista suomalaisista on yhtä mieltä, että yrittäjyys on Suomen työllisyyden avain ja Suomen talouskasvun moottori. Yrittäjyyttä pidetään myös tärkeänä verotulojen ja kilpailukyvyn lähteenä. Kansalaiset ovat yhtä mieltä myös siitä, että yrittäjyys ei ole lähtökohtaisesti rikastumisen keino, vaan pikemminkin toimeentulon lähde. Enemmistön mielestä kouluissa ei kannusteta riittävästi yrittäjyyteen. Miehet ja naiset ovat näistä vaikutuksista samaa mieltä. Naiset ovat kuitenkin vahvemmin sitä mieltä, että yrittäjyys on tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Yrittäjyyden houkutus hiipumassa nuoret positiivisimpia Vielä vuonna 2006 yrittäjyyttä piti erittäin tai melko houkuttelevana 46 prosenttia suomalaisista. Viime vuonna 34 prosenttia ja tänä vuonna 32 prosenttia suomalaisista houkutti yrittäjyys. Suomalaisista, joita yrittäjyys ei houkuttele, suuri osa pitää palkkatyötä parempana vaihtoehtona. Yksi prosentti pitää sosiaaliturvan varassa elämistä yrittäjyyttä houkuttelevampana. Vuonna 2010 kansalaisista 46 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomessa on hyvä yrittää, tänä vuonna näin ajatteli 42 prosenttia.

12 Nuoret, vuotiaat, suhtautuvat suomalaisista positiivisimmin yrittäjyyteen. Vajaa kolmannesta kaikista suomalaisista houkuttaa yrittäjyys. Sen sijaan yrittäjistä yhdeksän kymmenestä uskoo omaan uravalintaansa. Puoluekannaltaan yrittäjyys houkuttaa eniten kokoomuksen ja keskustan äänestäjiä. Vähiten yrittäjyys vetoaa Kristillisdemokraattien äänestäjiin. Vapaus ja itsenäisyys vetävät yrittäjyyteen Vapaus, itsenäisyys ja itsensä toteuttamisen mahdollisuus koetaan houkuttelevaksi yrittäjyydessä vuodesta vuoteen. Epävarmuus ja tänä vuonna myös verotus puhuvat yrittäjäksi ryhtymistä vastaan. Alle viisi vuotta toimineista yrittäjistä puolet aikoo jatkaa samaan malliin kuin aikaisemmin. Liki puolet panostaa lisää markkinointiin ja kolmannes tuotekehitykseen. Neljä prosenttia aikoo lopettaa ja kaksi prosenttia myydä yrityksensä. Yli puolet yrittäjistä oli sitä mieltä, että yrittäjyyden kynnystä madaltaisi ilmainen yritysideapankki, josta saisi liikeideoita. TYÖSUHDEASIAT 15. MYYMÄLÖIDEN SALLITUT AUKIOLOAJAT JA LYHENNETTÄVÄT TYÖVIIKOT LOPPUVUONNA Liitteenä 3 on taulukko myymälöiden sallituista aukioloajoista ja lyhennettävistä työviikoista marrasjoulukuussa KAUPAN ALAN JOHTAMISESSA KEHITETTÄVÄÄ - KAUPAN TÖISSÄ KUITENKIN VIIHDYTÄÄN Tuoreen tutkimuksen mukaan nuorten mielestä kaupan alan johtamisessa on kehitettävää. Noin kolmannes nuorista pitää johtamista kaupan alalla kohtalaisen huonona. Erittäin huonona johtamista kaupan alalla pitää viisi prosenttia nuorista. Kaksi kolmesta kuitenkin pitää kaupan alan johtamista joko erittäin hyvänä tai kohtalaisen hyvänä. Mielikuvansa nuoret perustavat sekä omiin että tuttaviensa kokemuksiin. Myös alan yleisellä mielikuvalla ja median välittämillä tiedoilla on vaikutusta alasta luotuun mielikuvaan. Nuorten mielikuvissa parhaiten johdettuja toimialoja ovat laki ja juridiikka sekä pankki- ja rahoitusala. Kehnointa johtaminen on puolestaan sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä valtiolla ja kunnissa. Tutkimuksessa myös selvitettiin, miten nuoret näkevät tieto- ja viestintäteknologian roolin esimiestyöskentelyssä ja työyhteisössä. Tulosten mukaan kaksi kolmesta nuoresta on sitä mieltä, ettei internet korvaa esimiehen ja työtovereiden läsnäoloa. Myös välitön palaute työsuorituksesta koettiin tärkeäksi. Taloudellinen tiedotustoimisto ja T-Media selvittivät nuorten käsityksiä esimiestyöstä ja johtamisesta nyt toista kertaa. Tutkimukseen vastasi yli vuotiasta nuorta, jotka olivat joko lukiolaisia, ammattiin opiskelevia, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoita sekä jo työelämään siirtyneitä nuoria. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella touko-kesäkuun vaihteessa. Kaupan ala tarjoaa vetovoimaisia työpaikkoja Tuore tutkimus Suomen vetovoimaisimmista työpaikoista kertoo toisaalta sen, mikä on näkynyt jo pitkään suomalaisissa työnantajaimagotutkimuksissa: kaupan ala on halutuin toimiala suomalaisen työntekijän mielestä. Kaupan vetovoimaisuus työnantajana vaikuttaa vain paranevan vuosi vuodelta.

13 Tuloksia selittää se, että kaupan alan työntekijät viihtyvät työssään hyvin. Kaupan taakse jäävät monet isot toimialat kuten julkinen sektori ja koulutus. Työterveyslaitoksen vuonna 2008 tekemän tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta kaupassa työskentelevistä tunsi olevansa omalla alallaan. Valtaosa kaupassa työskentelevistä kokee myös työn imua vähintään viikoittain. Työn imua kuvaavat tarmokkuus, työlle omistautuminen ja siihen uppoutuminen. Työpaikkahenki kaupoissa on myös parantunut selkeästi vuosittain. Samoin työn sisältö koetaan nykyään vaihtelevammaksi kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Heikompaan suuntaan kaupassa on kehittynyt väsymyksen kokeminen ja säännöllisen päivätyön tekeminen. Myös kaupan vuokratyössä viihdytään Vuokratyöntekijöiden käyttö on yleistynyt kaupan alalla. Myös kaupan alan vuokratyöntekijät vaikuttavat viihtyvän työssään ja ovat motivoituneita työhönsä. Henkilöstöpalveluyritysten Liiton vuonna 2009 teettämän tutkimuksen mukaan jopa 89 prosenttia kaupan alan vuokratyöläisistä voisi suositella työtä tuttavalleen. Kaupan alan vuokratyöläiset arvioivat työnsä sisältöä hyvin arvosanoin; vastaajien mielestä työ on ollut sitä, mitä heille on luvattu ja työstä saatu palkka on vähintään samalla tasolla kuin asiakasyrityksen saman kokemuksen ja koulutuksen omaavilla työntekijöillä. Tärkein motiivi paiskia vuokratöitä kaupan alalla oli vastaajien mukaan se, että työntekijä voi itse valita työajan ja -paikan. 17. PALKANSAAJIEN JÄRJESTÄYTYMISTÄ TUTKITTU Palkansaajien järjestäytymistä koskeva työ- ja elinkeinoministeriön teettämä tutkimus kertoo, että suurimmassa osassa ammattiyhdistysliikkeitä maksavien jäsenten määrä on laskussa samalla kun ilmaisjäsenten määrä kasvaa. Ammattiliitoissa oli vuoden 2009 lopulla kaikkiaan jäsentä, joista edunvalvonnan piirissä olevia oli jäsentä ja järjestäytymisaste 67,4 %. Varsinaisen edunvalvonnan ulkopuolella ammattiliittojen jäsenistä oli 26,5 %. Nämä ilmaisjäsenet ovat lähinnä eläkeläisiä, opiskelijoita, vapaajäseniä ja yrittäjiä. Erityisen hankalaa liittojen on saada nuoria alle 30-vuotiaita jäsenikseen. Heistä on järjestäytynyt vain 40 prosenttia ja nuorista osa-aikaisista sitäkin pienempi osuus, vain 22 prosenttia. Kuitenkin raportin mukaan järjestäytyminen on laskenut kaikissa ikäryhmissä. Keskusjärjestöjen työttömyyskassojen jäsenmäärä on laskenut vuosina yli sadallatuhannella. SAK:n kassan jäsenmäärä on laskenut merkittävästi, kun taas Akavan työttömyyskassan jäsenmäärä on kasvanut. Eniten jäsenyyksiä on tullut lisää kuitenkin Yleiseen työttömyyskassaan eli niin sanottuun Loimaan kassaan. Se sai vuosina lähes uutta jäsentä ja ilmoittaa nyt kokonaisjäsenmääräkseen jo Naiset ovat järjestäytyneet useammin kuin miehet. Naisten järjestäytymisaste oli 72,5 % ja miesten 62,1 %. Teollisuudessa järjestäytymisaste oli 84,4 %, julkisilla palvelualoilla 81,6 % ja yksityisillä palvelualoilla vain 50,4 %. Työehtosopimusten kattavuutta selvitettiin myös tutkimuksella. Työehtosopimuksen vaikutusaluetta määriteltäessä yleissitovuus on keskeinen tekijä. Mikäli vähintään noin puolet sopimusalan palkansaajista toimii järjestäytyneen työnantajan palveluksessa, sopimus on yleissitova ja sitoo samalla myös sopimusalan järjestäytymättömiä työnantajia. Työehtosopimusten piirissä oli yksityisellä sektorilla 85 % palkansaajista, kun yleissitovuus otetaan huomioon. Kun mukaan lasketaan julkinen sektori, jossa sopimukset kattavat kaikki palkansaajat, työehtosopimusten piiriin kuului 89,5 % palkansaajista.

14 KULUTTAJA-ASIAT 18. KKO: MAINOKSESSA KERROTTAVA SELKEÄSTI TUOTTEEN TIEDOT Mainoksessa on kerrottava selvästi tuotteen tai palvelun olennaiset tiedot. Tämä markkinoinnin perussääntö on jälleen vahvistettu korkeimman oikeuden (KKO) TeliaSoneraa koskevassa tuoreessa päätöksessä. Korkeimman oikeiden päätös koskee pienen printin käyttöä TeliaSoneran televisiomainoksessa. Mainoksessa korostettiin näyttävästi maksutonta puheaikaa ja ilmaisia tekstiviestejä. Sen sijaan liittymän käytöstä aiheutuvat kustannukset ja tarjouksen rajoitukset esitettiin muutaman sekunnin ajan pienellä tekstillä ruudun alareunassa. Kuluttajan kannalta oli käytännössä sama, kerrottiinko näitä tietoja lainkaan. Kuluttaja-asiamies vei asian markkinaoikeuden ratkaistavaksi. Markkinaoikeus kielsi syksyllä 2009 TeliaSoneraa käyttämästä maksutonta puheaikaa ja tekstiviestejä koskevaa tarjousta, ellei se samalla kerro tarjouksen ehtoja ja rajoituksia selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla. Korkein oikeus täydensi markkinaoikeuden ratkaisua toteamalla, että myös liittymän keskeiset käyttökustannukset on ilmoitettava selvästi. Lisäksi maksutonta puheaikaa ja tekstiviestejä koskevaa tarjousta ei saa esittää niin, että kuluttajan huomio saattaa kiinnittyä vain tarjoukseen eikä liittymän käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Pikkuprinttiä näkyy edelleen jatkuvasti mainoksissa, vaikka sen lainvastaisuus on todettu oikeusistuimissa moneen kertaan. Kuluttaja-asiamies odottaa, että myös muut mainostajat kuin operaattorit osoittaisivat vastuullisuutensa ja noudattaisivat lakia. Selkeät tiedot paitsi auttavat kuluttajia tekemään valintoja, myös edistävät kilpailua. VEROTUS 19. TILINPÄÄTÖSTIEDOT YHDELLÄ ILMOITUKSELLA Tilinpäätöstiedot voi toimittaa jatkossa yhdellä ilmoituksella sekä Verohallintoon että Patentti- ja rekisterihallitukseen. Verohallinto toimittaa verovuodesta 2011 alkaen kaikki rekisteröitäväksi säädetyt tilinpäätöstiedot Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH), joka julkaisee tilinpäätöstiedot kaupparekisterissä. Kun yhteisö toimittaa tilinpäätöstiedot Verohallinnolle, täyttyy yhteisön rekisteröintivelvollisuus kaupparekisteriin. Aikaisemmin Verohallinto välitti vain osan rekisteröitävistä tilinpäätösasiakirjoista ja asiakaan tuli täydentää tilinpäätöstään ilmoittamalla puuttuvat tiedot PRH:lle. Tilinpäätöstietojen välitysmenettely koskee osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Menettely ei kuitenkaan koske asunto- tai kiinteistöosakeyhtiöitä. Tilinpäätösten välitysmenettelyn tavoitteena on parantaa PRH:n tiedonsaantia. Ensimmäisen kerran tilinpäätöstietoja välitettiin vuonna 2008 päätyneiden tilikausien osalta. Tällöin kaupparekisteriin rekisteröityjen tilinpäätöstietojen määrä kasvoi lähes 50 prosentilla aikaisempaan vuoteen verrattuna. Tilipäätöstietojen ilmoittaminen on helpointa sähköisen tuloveroilmoituksen antamisen yhteydessä. Tilinpäätöstiedot voi myös ilmoittaa paperilla antamalla tilinpäätöksen veroilmoituksen liitteenä.

15 20. ENNAKKOTIETOA SOTUMAKSUISTA 2012 Ennakkoarvioiden mukaan työnantajien yhteenlasketut sosiaalivakuutusmaksut nousevat ensi vuonna 0,4 prosentilla. Työnantajan TyEL-maksu nousee 0,2 prosenttia. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu nousee arviolta 0,2 prosenttia. Työnantajan sairausvakuutusmaksu pysyy arvioiden mukaan tämän vuoden tasolla.

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen/monimyymäläyritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön,

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja markkinointipanostusten

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 1 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo LOKAKUU 218 Uusimaa Suhdannetilanteen arvioidaan pysyneen hyvänä kesän lopulla ja syksyn alussa Tuotanto- ja myyntikehitys on jatkunut vakaana Rekrytointivaikeudet ovat yhä yleisempiä Lähikuukausien suhdanneodotukset

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo ELOKUU 18 Uusimaa on noussut selvästi tavanomasta paremmaksi Tuotanto ja myynti kasvavat yleisesti Henkilökunnan määrä on noususuunnassa, ammattityövoimasta pulaa 31 %:lla alasta himmenivät hieman kesän

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo TOUKOKUU 18 Uusimaa oli huhtikuussa 18 tavanomaista parempi Tuotanto lisääntyi lievästi alkuvuoden aikana kasvun ennakoidaan vauhdittuvan lähikuukausina Rekrytointivaikeuksia oli 27 %:lla yrityksistä Lähikuukausien

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Lounais-Suomi. Suhdanteet. Saldo

Suhdannebarometri. Lounais-Suomi. Suhdanteet. Saldo Uusimaa Suhdannearviot hiipuivat hieman alkusyksyn aikana - tilanne edelleen tavanomaista parempi Tuotanto- ja myyntimäärät pysyivät hienoisessa nousussa Henkilökunnan määrä lisääntyi hieman alkusyksyllä

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo Uusimaa pysyi alkuvuoden aikana tavanomaista parempana Tuotannon ja myynnin arvioidaan lisääntyneen ensimmäisellä vuosineljänneksellä Ammattityövoiman puute oli yleinen ongelma säilynevät kevään ja kesän

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Lounais-Suomi. Suhdanteet. Saldo

Suhdannebarometri. Lounais-Suomi. Suhdanteet. Saldo Uusimaa edelleen tavanomaista suotuisampi Tuotannon ja myynnin kasvu jatkuu Samana aikaan pulaa työvoimasta ja kysynnästä Suhdanteiden ennakoidaan heikkenevän kesän lopulla ja syksyn alussa, saldoluku

Lisätiedot

Tilaustilanne on kohentunut, mutta heikko kysyntä on yhä yleisin kapeikkotekijä

Tilaustilanne on kohentunut, mutta heikko kysyntä on yhä yleisin kapeikkotekijä Suhdannebarometri Helmikuu 21 Uusimaa Elokuu 212 Teollisuus ja rakentaminen Tuotanto kasvoi vuoden 212 toisella neljänneksellä Tilaustilanne on kohentunut, mutta heikko kysyntä on yhä yleisin kapeikkotekijä

Lisätiedot

Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni. Tuotantomäärät pienenivät kausivaihtelu

Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni. Tuotantomäärät pienenivät kausivaihtelu Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Elokuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Kysyntä on vaimeaa ja tuotanto on hienoisessa laskussa Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni Suhdanneodotukset

Lisätiedot

Tilauskirjat ovat laskeneet normaalia ohuemmiksi

Tilauskirjat ovat laskeneet normaalia ohuemmiksi Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Marraskuu 12 Teollisuus ja rakentaminen tummenevat, saldoluku -22 Tilauskirjat ovat laskeneet normaalia ohuemmiksi Tuotannon ennakoidaan pysyvän loppuvuoden aikana

Lisätiedot

Kysyntä on normaalia alhaisemmalla tasolla, mutta tuotanto lisääntyy. denmaan vastaajien suhdannenäkymät ovat koko maan keskiarvoa valoisammat.

Kysyntä on normaalia alhaisemmalla tasolla, mutta tuotanto lisääntyy. denmaan vastaajien suhdannenäkymät ovat koko maan keskiarvoa valoisammat. Suhdannebarometri Helmikuu 21 Uusimaa Elokuu 214 Teollisuus ja rakentaminen heikkeni hieman kesän alussa Kysyntä on normaalia alhaisemmalla tasolla, mutta tuotanto lisääntyy Suhdanteiden ennakoidaan kohentuvan

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Teollisuus ja rakentaminen. 17. Uudenmaan teollisuuden ja rakentamisen

Suhdannebarometri. Teollisuus ja rakentaminen. 17. Uudenmaan teollisuuden ja rakentamisen LOKAKUU 17 Suhdannebarometri Uusimaa kuvataan tavanomaista paremmaksi Tuotanto kasvaa ja henkilöstön määrä lisääntyy Heikko kysyntä yhä yleisin tuotantokapeikko Yleiset suhdanneodotukset ovat myönteiset,

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo

Suhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo TAMMIKUU 19 Uusimaa oli tammikuussa tavanomaista suotuisampi Tuotanto- ja myyntimäärät ovat nousussa Kannattavuus on vähän vuoden takaista parempi Suhdanteiden ennakoidaan hiipuvan aavistuksen verran lähikuukausina,

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2017 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2017. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Suhdannenäkymät ovat pysyneet myönteisinä, saldoluku 17

Suhdannenäkymät ovat pysyneet myönteisinä, saldoluku 17 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Heinäkuu 17 Teollisuus ja rakentaminen parani alkukesän aikana ovat pysyneet myönteisinä, saldoluku 17 Tuotannon kasvun ennakoidaan jatkuvan lähikuukausina ja myös

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

Yrittäjyysilmapuntari 2011 Suomalaisen Työn Liitto ja Suomen Yrittäjät

Yrittäjyysilmapuntari 2011 Suomalaisen Työn Liitto ja Suomen Yrittäjät Yrittäjyysilmapuntari 2011 Suomalaisen Työn Liitto ja Suomen Yrittäjät 30.8.2011 Yrittäjyysilmapuntari 2011 Yrittäjyysilmapuntari 2011 -tutkimus on Suomalaisen Työn Liiton ja Suomen Yrittäjien yhdessä

Lisätiedot

Suhdannebarometri Helmikuu 2010

Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Elokuu 16 Teollisuus ja rakentaminen zsuhdanneodotukset laskusuunnassa, saldoluku -13 z Tilaustilanne on hieman normaalia heikompi z Tuotanto pysynee lähikuukausina

Lisätiedot

Talouskatsaus. Henkilöstöpalveluiden suhdannetilanne on yhä hyvä, mutta suhdannenäkymät ovat parin viime kuukauden aikana vaimentuneet

Talouskatsaus. Henkilöstöpalveluiden suhdannetilanne on yhä hyvä, mutta suhdannenäkymät ovat parin viime kuukauden aikana vaimentuneet 7 19 HPL TOP liikevaihtotiedustelu 7/19 Henkilöstöpalveluiden suhdannetilanne on yhä hyvä, mutta suhdannenäkymät ovat parin viime kuukauden aikana vaimentuneet selvästi. Henkilöstöpalveluiden liikevaihdon

Lisätiedot

Kannattavuus on laskussa heikon hintakehityksen vuoksi

Kannattavuus on laskussa heikon hintakehityksen vuoksi Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Tuotanto kasvoi hivenen syksyn alussa - kysyntä on edelleen vaimeaa Kannattavuus on laskussa heikon hintakehityksen vuoksi

Lisätiedot

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2016 Teollisuus ja rakentaminen Tuotanto kasvaa - vapaata kapasiteettia edelleen runsaasti Tilauksia on saatu lisää - tilauskirjat edelleen normaalia ohuemmat

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut.

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut. Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto kesäkuussa selvästi vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Teollisuus ja rakentaminen. Uudenmaan teollisuuden ja rakentamisen yritykset arvioivat suhdannetilanteen

Suhdannebarometri. Teollisuus ja rakentaminen. Uudenmaan teollisuuden ja rakentamisen yritykset arvioivat suhdannetilanteen TAMMIKUU 218 Suhdannebarometri Uusimaa arvioitiin tammikuussa yleisesti normaalia suotuisammaksi ovat lokakuuta varovaisemmat, saldoluku 2 Tuotanto kasvaa ja henkilökunnan määrä on nousussa Ammattityövoimasta

Lisätiedot

Suhdannetilanne on normaalia heikompi ja kysyntä on vaimeaa

Suhdannetilanne on normaalia heikompi ja kysyntä on vaimeaa Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Toukokuu 2014 Teollisuus ja rakentaminen Tuotantomäärät pysyivät alkuvuodesta ennallaan - lähikuukausille nousuodotuksia Suhdannetilanne on normaalia heikompi ja kysyntä

Lisätiedot

Tuotanto laskusuunnassa - tilaustilanne

Tuotanto laskusuunnassa - tilaustilanne Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Toukokuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne pysyi heikkona vuoden 2015 alkukuukausina Tuotanto laskusuunnassa - tilaustilanne yhä vaikea Yleiset suhdannenäkymät

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-4 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Lounais-Suomi 26 Uusimaa -21 Pohjanmaa 5 Keski-Suomi -21 Pohjois-Suomi -12 Pirkanmaa -21 Kaakkois-Suomi -18 Itä-Suomi Häme -25-43

Lisätiedot

PK-Suhdannebarometri. Elokuu 2012

PK-Suhdannebarometri. Elokuu 2012 PK-Suhdannebarometri Elokuu 12 PK-Suhdannebarometri Elokuu 12 PK-yritysten suhdanteet Suhdannenäkymät Tuotanto ja tuotanto-odotus 8 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 8, kausitas. Teollisuus Rakentaminen

Lisätiedot

Tämänhetkinen tilanne yhä normaalia huonompi

Tämänhetkinen tilanne yhä normaalia huonompi Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Toukokuu 2016 Teollisuus ja rakentaminen Suhdanneodotukset loivassa nousussa, saldoluku 4 Tämänhetkinen tilanne yhä normaalia huonompi Tuotantokapasiteetti ylittää

Lisätiedot

Kysyntä on vaimeaa ja tuotantokapasiteettia

Kysyntä on vaimeaa ja tuotantokapasiteettia Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2016 Teollisuus ja rakentaminen Tuotantokehitys on melko tasaista Kysyntä on vaimeaa ja tuotantokapasiteettia on runsaasti vapaana Suhdanteiden ennakoidaan

Lisätiedot

Talouskatsaus. Henkilöstöpalveluiden suhdannetilanne ja -näkymät selvästi muita palvelualoja positiivisemmat

Talouskatsaus. Henkilöstöpalveluiden suhdannetilanne ja -näkymät selvästi muita palvelualoja positiivisemmat 5 19 HPL TOP liikevaihtotiedustelu 5/19 Henkilöstöpalveluiden suhdannetilanne on yhä hyvä ja myös suhdannenäkymät ovat varovaisen positiiviset. Henkilöstön määrän odotetaan lähikuukausina kasvavan. Henkilöstöpalveluiden

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Häme -2 Pohjanmaa -8 Pohjois-Suomi -4 Pirkanmaa -8 Keski-Suomi -5 Kaakkois-Suomi -1 Itä-Suomi -7 Lounais-Suomi Uusimaa -25 1 8 6

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-6 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Keski-Suomi 39 Kaakkois-Suomi -18 Pohjanmaa 17 Pirkanmaa -26 Häme -11 Itä-Suomi -31 Uusimaa -12 Lounais-Suomi Pohjois-Suomi -33-35

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2014 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannekuva on synkentynyt alkusyksyn aikana Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto on laskussa Suhdannenäkymät ovat hiipuneet

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2/2010

Kaupan näkymät 2/2010 Kaupan näkymät 2/2010 Myynti- ja työllisyysnäkymät vähittäiskaupassa, autokaupassa ja tukkukaupassa Kaupan työlliset 2009 296 000 henkilöä 14 % Autokauppa Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 56 % 30 % Vähittäiskauppa

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-2 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Kaakkois-Suomi 22 Pirkanmaa 7 Itä-Suomi 22 Keski-Suomi 4 Uusimaa 18 Lounais-Suomi -1 Pohjois-Suomi 12 Pohjanmaa Häme -6-11 85 87

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1

Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Helmikuu 17 Teollisuus ja rakentaminen parani vuoden 16 lopussa - tilauksia edelleen normaalia niukemmin Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1 Tuotantomäärät

Lisätiedot

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri Q2/2013 Tutkimusajanjakso 21.5. 10.6.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Suhdannetilanne vahvistunut yhä

Suhdannetilanne vahvistunut yhä Luottamusindikaattorit kesäkuu 6 Julkaistavissa 27.6.6 klo 9. Suhdannetilanne vahvistunut yhä Luottamusindikaattorit korkealla tasolla Teollisuuden luottamusindikaattori kohosi yhä kesäkuussa. Tuotanto-odotukset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2016 5.12.2016 Mikä Talousjohtajabarometri? TAUSTA Talousjohtajabarometri on reaalitalouden tilaa ja näkymiä kuvaava kyselytutkimus, jossa tutkimushorisonttina on tutkimushetkeä

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. verrattuna liikevaihto laski. 0,3 prosenttia. Vuoden 2013 marraskuuhun

Henkilöstöpalvelut. verrattuna liikevaihto laski. 0,3 prosenttia. Vuoden 2013 marraskuuhun Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto joulukuussa hieman vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suhdannebarometri Helmikuu 2010

Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Suhdannebarometri Helmikuu 21 Uusimaa Toukokuu 217 Teollisuus ja rakentaminen z arvioidaan tavanomaista suotuisammaksi z Tuotanto kasvaa ja tilauskirjat ovat normaalia täydemmät z Yleiset suhdanneodotukset

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Itä-Suomi Keski-Suomi -7 Pohjois-Suomi 3 Lounais-Suomi -9 Kaakkois-Suomi Häme -18 Uusimaa -1 Pohjanmaa Pirkanmaa -19 1 85 87 89 91 93 95

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri Q3/2013 Tutkimusajanjakso 4.9. 20.9.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 427 Suomen suurinta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Heinäkuu 213 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

MTL-Barometri 4Q/2012 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry

MTL-Barometri 4Q/2012 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry MTL-Barometri 4Q/2012 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 9.1.2013 1 MTL-Barometri Q4/2012 Tutkimusajanjakso 4.12. 21.12.2012 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 433 Suomen suurinta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2017 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Uusimaa 6 Pohjanmaa -6 Itä-Suomi 2 Lounais-Suomi -16 Pirkanmaa -3 Häme Pohjois-Suomi -5 Kaakkois-Suomi Keski-Suomi -29-49 1 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri ll/

Pirkanmaan yritysbarometri ll/ Pirkanmaan yritysbarometri ll/2013 19.11.2013 Pirkanmaan yritysbarometri ll/2013 Pirkanmaan yritysbarometri tehdään kaksi kertaa vuodessa Tampereen kauppakamarin jäsenyrityksille. Syksyn 2013 yritysbarometrikyselyn

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-8 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Kaakkois-Suomi -4 Pohjanmaa -16 Keski-Suomi -7 Uusimaa -19 Lounais-Suomi -15 Pohjois-Suomi -23 Pirkanmaa -15 Häme Itä-Suomi -23-3

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019 Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset

Lisätiedot

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2018 2019 PIRKANMAAN RAKENNUSPÄIVÄ 6.11.2018, TAMPERE MARKKU RIIHIMÄKI FORECON OY @MARKKKURIIHIMAKI #FORECONFI 6.11.2018 ESITYKSEN SISÄLTÖ RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit

Kaupan indikaattorit Kaupan indikaattorit Toukokuu 11 Vähittäiskaupan ja teknisen kaupan luottamusindeksit Luottamusindeksit kaupan alalla Toukokuu 11 Tukkukaupan indeksit. Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa):

Lisätiedot

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 1 MTL-Barometri Q1/2013 Tutkimusajanjakso 5.3. 28.3.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 74,34 miljoonaa Liikevaihto supistui 3,6 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2016

PANKKIBAROMETRI II/2016 PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot