Valtuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtuusto 25.10.2006 78"

Transkriptio

1 Valtuusto

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Palvelustrategian lähtökohdat ja muutokset palvelutarpeissa Palvelustrategian tavoitteet ja suhde kunnan muihin ohjelmiin ja talousarvioon Palvelujen järjestämisen tutkittu tehokkuus Muutokset palvelutarpeissa vuoteen 2016 ja kunnan kannalta perustellut muutokset Kunta- ja palvelurakenneuudistus Palvelutuotannon nykytila ja tulevaisuuden vaihtoehdot Palveluista päättämisen työnjako ja valtuudet Palvelujen vaihtoehtoisia järjestämistapoja Ylin päätöksenteko Hallintopalvelualue Terveyspalvelualue Sosiaalipalvelualue Sivistyspalvelualue Ympäristöpalvelualue Yritysten palvelutarjonta ja markkinoiden kehittäminen Järjestöt tuottajina ja järjestöjen keskeiset tekijät palvelutoiminnan laajentamisessa Vapaaehtoistyön ja omaishoidon kasvava merkitys Tiivistelmä: Nurmijärven palvelutuotannolle tyypillistä Resurssit vuoteen Taloustavoitteet vuoteen 2010 ja vuoteen Henkilöstöresurssit ja politiikka Palvelujen rahoittaminen ja laadunmääritys Nurmijärven positiiviset resurssit Erilaisia näkökulmia kuntatulevaisuuteen Perustellut palveluvalinnat toimialoittain Ylin päätöksenteko, hallintopalvelualueen keskushallinto, tukipalvelut sekä nuoriso- ja liikuntatoimi Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Sivistyspalvelut Ympäristöpalvelut Johtopäätökset ja seuranta Liitteet

3 1. Johdanto Nurmijärven kunta laatii vuonna 2006 ensimmäisen palvelustrategiansa, joka ulottuu vuoteen 2016 asti. Strategian laadinta todettiin tärkeäksi valtuuston strategiatyössä vuonna Palvelustrategia täydentää henkilöstöstrategian ohella kunnan strategiakokonaisuutta. Lisäksi toimintaa linjataan valtuuston käsittelemillä ohjelmilla. Vuoden 2006 talousarviossa on hyväksytty kunnanhallituksen sitovaksi tavoitteeksi palvelustrategian laadinta ja sen sovittaminen yhteen Kuuman palvelustrategian kanssa. Kuntaliitto on antanut palvelustrategian sisällöstä oman suosituksensa. Valtuuston kuntastrategiassa korostetaan Nurmijärven tarjoavan kustannustehokkaat ja riittävät peruspalvelut. Kunnallisia palveluja tuotetaan itse, kuntayhteistyöllä sekä hyödyntämällä aktiivisesti vaihtoehtoisia tuottamistapoja. Palvelujen tuottamisessa kunnan oma tuotanto on edelleen tärkein tuotantotapa. Vaihtoehtoisia tuotantotapoja otetaan käyttöön, mikäli niiden laatu ja kustannustekijät ovat omaa tuotantoa edullisempia. Palvelutuotannossa painotetaan kustannustehokkuuden ja riittävyyden lisäksi yksilön omaa vastuuta, ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyden tukemista. Peruspalvelujen saavutettavuus turvataan keskittämällä palveluita taajamiin. Palvelujen tarjonnassa on hyödynnettävä nykyaikainen teknologia mahdollisimman hyvin. Kunnallisia tukipalveluja ja erityispalveluja tuotetaan kuntayhteistyöllä silloin, kun se on kunnallistalouden ja saavutettavuuden kannalta perusteltua. Kuntayhteistyöllä pyritään turvaamaan myös kunnan raja-alueiden palvelujen saatavuus. Kuntastrategian johtamiskohteissa johtamiskohde 3.3 korostaa yhteisöllisyyden huomioonottamista palvelustrategian laadinnassa. Tämä tarkoittaa järjestöjen, omais- ja vapaaehtoistyön sekä asuinalueyhdistysten että erilaisten ryhmien kuntalaiselämään liittyvää rakentavan työn merkitystä. Sitä tukevat toimintamallit ovat tärkeitä. Palvelutuotannon kehittämiseen tähtäävä johtamiskohde 3.4 korostaa palvelustrategiassa määriteltävän ne palvelut, jotka kilpailutetaan ja tuotetaan kuntayhteistyöllä. Erilaisia palvelukokeiluja tulee suosia - se on voimakkaan väestönkasvun kunnassa jäänyt vähemmälle. Asukkaiden sähköisten itsepalvelujen lisääminen on hyvä ja kustannustehokas tulevaisuuden toimintatapa. Vuoden 2015 tavoitteen mukaan Nurmijärvi on palvelutuotannossa seudun kustannustehokkain kunta. Lukuisat muut johtamiskohteet ovat sidoksissa palvelustrategian laadintaan, mutta on hyvä korostaa palvelustrategian laadintaprosessin omia tulevaisuuden haasteisiin liittyviä tavoitteita. Palvelusstrategian tulee Kuntaliiton mallin mukaan kuvata hyväksyttävien kuntalaistarpeiden pohjalta erilaiset tuotantotavat, tarkastella henkilöstö- ja talousresurssit sekä sopeuttaa palvelutuotanto talousraamiin valinnat perustellen. Olennaista on sitoa palvelustrategia kunnan taloudellisiin mahdollisuuksiin. Työtä tukemaan kaavoitustoimessa laadittiin alueelliset väestöennusteet vuoteen 2015 asti. Ne ovat olleet hallintokuntien käytössä. Kunta sai Kuntien eläkevakuutukselta nykyisen henkilökunnan eläkkeelle jääntimäärät ammattinimikkeittäin. Laadinnan osatehtävät on käsitelty lautakunnissa ja kunnanhallituksessa luottamushenkilönäkemyksen saamiseksi. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, joka on muodostunut kunnanhallituksen puheenjohtajistosta ja viranhaltijajohtoryhmästä. Kuntakehitystoimikunta on käsitellyt osatehtäviä kunnan tasapainoisen kehittämisen näkökulmasta ja kunnanhallituksen merkitys kasvaa luonnoksen käsittelyvaiheesta lähtien. Jukka Anttila ja Satu Peltomaa ovat laatineet ohjeistuksen ja vastanneet opiskelijoiden Noora Anttilan ja Aleksi Räsäsen tukemana raportin laadinnasta. Kunta on tarkastellut vain omaa toimintaansa eikä kuntakonserniin kuuluvia yhteisöjä. 3

4 2. Palvelustrategian lähtökohdat ja muutokset palvelutarpeissa 2.1. Palvelustrategian tavoitteet ja suhde kunnan muihin ohjelmiin ja talousarvioon Talousarvio tasapainottaa ja konkretisoi kunnan toiminnan kolmeksi vuodeksi. Lisäksi investointitarve arvioidaan viideksi vuodeksi. Kunnan strategia puolestaan määrittelee kunnan tavoitteet kymmeneksi vuodeksi eteenpäin - Nurmijärvellä vuoteen 2015 asti. Palvelustrategia toimii välittäjänä: millä tavoin toimien kunta pääsee vuoden 2015 tavoitteiden suuntaan? Ote on taloussuunnitelmaa suurpiirteisempi, mutta kuntastrategiaa konkretisoiva ja linjavalintoja tekevä. Palvelustrategian tulee konkretisoida kuntastrategian tavoitteiden merkitys palvelujen tuottamisessa suhteessa kunnan taloutta koskeviin tavoitteisiin. Kuntastrategian mukaiset taloustavoitteet ovat niin haasteelliset, että palvelustrategian laadinta saa osaltaan toimintaa mukauttavaa roolia. Valtakunnallisesti on korostettu kahta asiaa: kuntien talous tulee saada tasapainoon 2015 mennessä ja julkinen sektori, kunnat mukaan lukien, ei saa ottaa työmarkkinoille tulevasta uudesta työvoimasta liian suurta osaa. Yhtä olennaista on tuottaa kuntalaisille mahdollisimman hyvät palvelut käytettävissä olevilla varoilla. Talousarvio Kuva 1: Paikannuskuva Nurmijärven kunnan eri strategioista, ohjelmista ja suunnitelmista 4

5 Palvelustrategian laadintatyö eteni neljän osatehtävän kautta, jotka valmisteltiin tulos- ja palvelualueilla sekä käsiteltiin lautakunnissa että kunnanhallituksessa. Ensimmäisenä vaiheena oli palvelutarpeiden muutosten arviointi vuoteen 2016 eli osatehtävä I. Yhteenveto tästä on esitetty luvussa 2.3. Toisena vaiheena oli palvelutuotannon vaihtoehtojen kartoitus vuosina eli osatehtävä II, joka on käsitelty pääluvussa 3. Samaan aikaan vaihtoehtoisten toimintatapojen kartoituksen kanssa selvitettiin olemassa olevat resurssit kuten verokertymät, henkilöstönäkymät, maksujen osuuden kasvattaminen eli osatehtävä III. Resurssit on käsitelty pääluvussa 4. Palvelualueet esittivät perustellut palvelustrategia-valintansa osatehtävässä IV, joka on käsitelty pääluvussa 5. 1.Tarpeiden muutokset ja priorisointi (2.luku) 3.Resurssien (4.luku) tarkastelu 2.Tuotantotapavaihtoehtojen määritys (3.luku) 4.Toimintatapojen linjaukset (5.luku) Kuva 2: Palvelustrategian rakenne ja päälukujen keskeinen sisältö 2.2. Palvelujen järjestämisen tutkittu tehokkuus Kunnan menopaineiden hillintä ja toiminnan tehostaminen suorituskykyä nostamalla on välttämätöntä, jotta taloustavoitteet on mahdollista saavuttaa. Päähuomio kohdistuu tällöin poliittisten päättäjien taitoon ja haluun laittaa palvelut tärkeysjärjestykseen, henkilökunnan osaamisen nostamiseen ja esimiesten kykyyn organisoida toiminta osin uudella, taloudellisemmalla tavalla. Seuraavaksi tarkastellaan muissa selvityksissä saatuja tuloksia Nurmijärven palvelujen kustannustehokkuudesta. Verttiraportin 2005 mukaan Nurmijärven toimintakulut asukasta kohden kasvoivat vertailukuntiin Vihti, Tuusula, Lohja, Kerava, Järvenpää ja Hyvinkää nähden nopeimmin vuonna 2003 (noin 7,7 %). Nousuvauhti taittui 5,3 %:iin vuonna 2004 ja se oli Lohjan jälkeen toiseksi alhaisin. Vuonna 2005 toimintakulut asukasta kohti nousivat 6,5 %:iin. Asukaskohtaiset verotulot ovat kasvaneet viime vuosina varsin hitaasti noin 5 % edellisvuosista. Tulot ovat vertailukuntien keskitasoa. Vuosikate on Nurmijärvellä huonontunut edelleen. Toimintakulujen asukaskohtainen kasvuprosentti vuosina vertailukunnissa Hyvinkää Järvenpää Kerava Lohja Nurmijärvi Tuusula Vihti ,40 4,23 4,32 2,83 7,76 6,55 4, ,92 4,21 6,60 4,91 5,34 6,89 5, ,65 5,79 4,14 7,40 6,51 6,85 6,99 Tukipalvelut ja tekniset palvelut Nurmijärven yleishallintokustannukset ovat olleet seudun pienimpiä, atk-kustannukset seudun keskitasoa ja aterian tuottamiskustannukset keskitasoa. Siivouskustannukset ovat nousseet noin 2,5 % siivottavaa neliömetriä kohden vuodessa. Viimeisimmässä kilpailutuksessa, joka koski Isoniitun ja Harjulan kouluja, kunnan mitoituksen mukainen kustannustaso oli tarjousten keskitasoa. KUUMA tukipalvelu-selvityksen mukaan taloushallintoprosesseissa on kehittämisen varaa johtuen hajautetusta toimintotavasta. Palkanlaskennan tehokkuudessa Nurmijärvi on kärkipäätä. Kehittämistä on kuitenkin toimintoketjun sujuvuudessa ja raportoinnissa. Elinkeinotoimen toimintakulut olivat vertailukunnista asukasta kohden toiseksi pienimmät ja huomattavasti alle keskiarvon. Teknisen toimen toimintakulut asukasta kohden ovat olleet viime vuosina alle alueen keskiarvon. Edullisimpia ovat olleet liikenneväylien ja puistojen hoito. Kalleinta puolestaan on ollut vuoden 2004 yhdyskuntasuunnittelu. Liitteessä 8 on Verttiraportin keskeisiä toimintoja koskeva vertailu, jossa Nurmijärven toimintojen kokonaiskuluja suoritetta kohden on verrattu vertailukuntien kalleimpaan. 5

6 Peruspalvelut Heikki A. Loikkanen ja Ilkka Susiluoto tarkastelivat vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa peruspalvelujen tuottamistehokkuutta vuosina Tutkimus kattoi 353 suomalaisen kunnan peruspalvelujen tarkastelun. Mukaan oli otettu keskeiset sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen peruspalvelut. Aineistona käytettiin taloustilastoja, jossa kuntien menot ja suoriteluvut ovat mukana. Kullekin kunnalle laskettiin vuosittaiset kustannustehokkuusluvut, jotka kuvaavat kuntien hyvinvointipalveluja suhteessa niiden kustannuksiin. Nurmijärven pisteluku koko kaudelta sijoittuu parhaimpaan neljännekseen (paras oli 100) ja kehitys oli seuraava: vuosina ,1, vuosina ,4 ja vuosina ,1. Nurmijärveä paremmin (sija 39.) alueella sijoittuivat vain Kauniainen ja Kerava. Huonoimmin menestyivät Helsinki (sija 317.), Kirkkonummi (sija 304.), Espoo (sija 268.), Vantaa (sija 242.), Sipoo (sija 256.), Vihti (sija 230.), Tuusula (sija 217.) ja Järvenpää (sija 48.). Keskeisiä tuloksia: 1. Tulotason korkeus: tulotason noustessa tehokkuus laskee ja tämä johtuu pääosin vaatimustason kasvusta (vaikutus noin 8-10 %:n ero tehokkuudessa ja nostaa kustannustasoa 1 1,5 %) 2. Korkea väestön koulutustaso: koulutustason nousu parantaa tehokkuutta (vaikutus ylipistokaupungeilla noin 5-9 %) 3. Työntekijöiden ikä: alle 35-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden tehokkuus on keskimäärin 2 % huonompi kuin vuotiaiden tehokkuus 4. Väkiluku: väkiluvun kasvaessa tehokkuus laskee muiden tehoa huonontavien tekijöiden johdosta. Investointikustannuksia ei tarkasteltu lainkaan. 5. Taajama-aste: korkea taajama-aste hieman parantaa tehokkuutta (vaikutus korkeintaan 4 %) 6. Monipuolinen palveluvalikoima: laskee tehokkuutta 3-5 % 7. Työttömyysaste: työttömyyden kasvu 3-4 %:lla laskee tehokkuutta prosentin (palvelukirjo laajenee ja erityspalvelujen osuus kasvaa) 8. Palvelujen ostot muilta kunnilta ja kuntayhtymiltä: jos ostoja on muihin kuntiin nähden suhteessa paljon, tehokkuus laskee keskimäärin 3 % (syytä voi selittää se, että kuntayhtymät tuottavat hyvin vaativia palveluja) 9. Palvelujen ostot yksityisiltä: arvioitu, että 5 prosentin osto yksityisiltä nostaa tehokkuutta likimain prosentin (palvelujen oltava vertailukelpoisia) Keskeiset tulokset ovat hyviä keskustelun ja johtopäätösten kriteerejä ne pitävät yleensä Suomessa paikkansa, ja niistä poikkeava toimintatapa vaatii perustelunsa. Johtopäätöksenä voi todeta, että palvelujen järjestämistavan tehokkuuden ohella kuntalaisten tarpeisiin liittyvä palveluvalikoiman laajuus ja palvelujen laatu ovat keskeisimmät kokonaiskustannuksiin vaikuttavat tekijät. Kuitenkin jokainen kunta päättää itse palvelujensa monipuolisuudesta ja laadusta sekä toisaalta veroprosentistaan. Tutkimus ei tarkastellut palvelujen vaikuttavuutta, joka tulee selvittää muista tutkimuksista ja selvityksistä. Kunta on yhdessä Kirkkonummen ja Vihdin kanssa täydentämässä kyseistä tutkimusta vuosien osalta ja etsimässä haastatteluin lisävalaistusta tehokkuuseroihin. Stakes on vuosia selvittänyt palvelutarpeeseen suhteutettuja terveyden- ja vanhushuollon menoja Taloustaito -lehti on julkaissut tarvevakioidut tilastot. Taulukko 1: KUUMA -kuntien tarvevakioitujen terveysmenojen ja vanhusten laitoshoidon tarvevakioidut indeksit vuosina (Indeksi on 100, kun kunnan menot ovat yhtä suuret kuin kunnissa keskimäärin.) Terveysmenoindeksi KUUMA-kunnissa PTH ETH Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava Mäntsälä Pornainen Hyvinkää Menoindeksin voi jakaa perusterveydenhuoltoon (PTH) ja erikoissairaanhoitoon (ESH). Keskiarvoluku 100 ei kuvaa palvelujen riittävyyttä. Indeksi on yleensä korkeampi niissä kunnissa, joissa huomattava osa väestöstä on nuoria ja lapsia, väestö kasvaa muuttovoiton johdosta ja työllisyystilanne on hyvä. Nurmijärven kyseiset menot ovat siten kasvaneet kokonaisuutena tarvitsijaa kohti selkeästi muuta maata 6

7 nopeammin. Vertailun johdosta on syytä arvioida toimintatavat ja laatutason nostamisen vauhti. Kustannukset ovat kuitenkin tasaantuneet vuoden 2001 jälkeen. Vuoden 2004 indeksiluvulla Nurmijärvi sijoittui kuntien häntäpäähän, kuten myös useimmat naapurikunnat. Erikoissairaanhoidon menot olivat vertailukuntien suurimmat vuonna Muutokset palvelutarpeissa vuoteen 2016 ja kunnan kannalta perustellut muutokset Yleiset trendit Monet nykyajan trendit tuovat lisäpaineita kunnan palvelutuotannolle. Etenkin vanhusten määrän voimakas absoluuttinen ja suhteellinen kasvu luo uutta kysyntää terveyspalveluille. Myös kasvava uusavuttomuus, elintapasairaudet, yleinen pahoinvointi ja kova vaatimustaso palveluja kohtaan aiheuttavat ongelmia. Kuntalaiset ovat tottuneet hyviin palveluihin ja osaavat odottaa kunnan pitävän heistä huolta. Kauppatieteiden tohtori Kari Nars näkee edelliseen liittyen kuntalaisten hyvinvointipalveluodotusten kasvavan jatkuvasti ja tehty parannus mitätöityy nopeasti ihmisten tyytyväisyydessä. Hänen mielestään kunnat joutuvat tällöin mahdottoman tehtävän eteen ja myöskään kuntalaisten tyytyväisyyttä ja onnellisuutta ei saavuteta. Nars peräänkuuluttaa onnellisuuden tavoittelussa yhteisöllisyyttä, kestäviä ihmissuhteita sekä harrastuksia, joilla vasta todella luodaan sisältöä ihmiselämään (Artikkeli Kuntarahoituksen ajankohtaislehdessä 6/2006 ). Kuntastrategian 2015 mukaan Nurmijärvi on vastuullisten ihmisten kunta. Se oikeuttaa rajaamaan esimerkiksi perheen vastuun siirtämisestä kunnalle ja uusavuttomuudesta johtuvia toiveita ja tarpeita. Nurmijärven kunta tilasi Efeko Oy:ltä kuntalaisten tyytyväisyystutkimuksen, joka toteutettiin neljän vuoden välein vuosina 1997, 2001 ja Tutkimuksen pohjalta koottu yhteenveto on liitteenä 1. Sen mukaan kuntalaiset eivät halua olla omavastuullisempia, mutta kuntatalous osaltaan pakottaa siihen. Kuntien tulevaisuus kirjan (Kuntaliitto 2005) mukaan kuntien päättäjät sekä alan asiantuntijat näkevät ihmisten omavastuuosuuden kasvavan huomattavasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vastaavasti yhteiskunnan vastuuosuus vähenee. Kunnan ei pidä kasvattaa toiminta-aluettaan ilman perusteellista harkintaa. Päättäjien on osallistuttava kuntalaistarpeiden esille tuomisen ohella niiden arvottamiseen. Laajalti ollaan yhtä mieltä ympäristönsuojelusta. Kunta ei siis laajenna ja paranna palvelutuotantoaan loputtomiin. Apua tarvitsevia pitää auttaa, ja kunnan tulee kohdentaa palvelunsa entistä paremmin. Tärkeää on myös kuntalaisten sosiaalisten taitojen ja oman tukiverkoston vahvistaminen, mikä voi löytyä yhteisöllisyyden sekä järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan avulla. Myös verkottuminen ja yhteistyö muiden kuntien ja yhteistyötahojen kanssa avaa uusia mahdollisuuksia. Lukuun ottamatta lakisääteisiä peruspalveluja, palvelujen tarjontaa ei voida kasvattaa kysynnän mukana. Oleellista on kysyntään vaikuttaminen sekä ennen kaikkea kunnan työntekijöiden että poliittisten päättäjien ryhdikäs asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen. Peruspalvelujen osalta keskeistä on valtion lainsäädännöllä ohjaamat palveluvaateet. Valtio esittää niitä siitä riippumatta, että valtionosuus on vain pieni osa palvelun kokonaiskustannuksesta. Yleensä subjektiivisten oikeuksien osalta kunnalla on harkintavalta sen suhteen, miten palvelut tuotetaan. Valtio esittää kuitenkin kehittämiskeskusten ja lääninhallitusten palvelujen arviointiraporteissa kasvavia vaateita myös laatutasolle. Oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies linjaavat yksittäistapauksissa sitä, mihin kansalaisilla on lainmukainen oikeus. Tätä ei lievennä se, ettei kunnalla ole tarkoitukseen määrärahaa. 7

8 Ikäryhmien väestönkasvu Kasvuprosentti yli 75v 65-74v 16-24v yhteensä 7-15v 25-64v 0-6v Vuosi Kuva 3: Väestön prosentuaalinen kasvu Nurmijärvellä ikäryhmittäin oman väestöennusteen mukaan (helmikuu 2006) Nurmijärven palvelutarvemuutokset Suurimmat muutokset Nurmijärven kunnan palvelutarpeissa aiheutuvat väestön kasvusta ja ikärakennemuutoksista. Nurmijärvi, pääkaupunkiseudun kasvukuntana, houkuttelee erityisesti lapsiperheitä asukkaikseen. Tämä näkyy muun muassa pientalotonttien jatkuvana tarpeena. Vastaavasti monien kuntalaisten siirtyminen eläkeikään aiheuttaa muutoksia palvelutarpeissa. Väestönkasvu on Nurmijärvellä voimakasta tulevinakin vuosina, kuten kuva 3 kertoo. Väestömäärä kasvaa noin 20 % vuoteen Kunnan keskiarvoa nopeammin kasvavat ikäryhmät ovat yli 75-vuotiaat, vuotiaat ja vuotiaat. On kuitenkin huomionarvoista, että kaikki ikäryhmät kasvavat vähintään noin 10 % kymmenessä vuodessa. Painotus muuttuu vanhempien ikäluokkien suuntaan yhä vahvemmin 2025 mennessä, mikä tulee ottaa resurssienjaossa huomioon. Merkittävä palvelumuutos on sähköisten palvelujen kehittäminen ja tarjoaminen kuntalaisille asioinnin helppouden ja henkilöstöresurssien säästön vuoksi. Sähköistä asiointia kehitetään erityisesti arkistoinnin, rekisterien sekä tietokantojen ylläpidon, kunnan oman taloudenhallinnan, kuntaviestinnän ja erilaisten sähköisten lomakkeiden tarjoamisessa. Kunta kehittää sähköistä yritysneuvontaa yritysten määrän kasvaessa vuoteen 2016 mennessä arviolta 30 prosentilla. Kehityskohteena on myös kunnan henkilöstön intranet, jonka merkitys kasvaa pääasiallisena tiedotuskanavana vähentäen muun muassa postituspalvelujen käyttöä. Kuitenkin perinteiset palvelukanavat turvataan. Terveyspalvelualueen palvelutarpeet kasvavat kokonaisvaltaisesti keskimäärin 20 %. Erityisesti vanhustenhuoltoon ja laitoshoitoon tarvitaan panostusta kustannustehokkain ratkaisuin. Terveysliikunnan merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Tämä näkyy kunnan omankin henkilöstön kuntouttamistarpeissa. Vuonna 2005 kuntalaisille suunnatun Efekon kuntapalvelut -tutkimuksen mukaan nurmijärveläisten tyytyväisyys terveydenhuollossa on kasvanut hoidon laadun, henkilökunnan palvelualttiuden ja jonotusaikojen suhteen. Taulukko 2: Vanhusväestö ja sen kasvu Nurmijärvellä ja Helsingin seutukunnassa (Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Siuntio, Tuusula ja Vantaa) Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Nurmijärvi Helsingin seutukunta Vanhusväestö yli 75-vuotiaat = yli 75-vuotiaat =

9 Tyytymättömyyttä havaittiin erityisesti hammaslääkäripalveluissa. Terveyspalveluja kehitetään yhdessä KUUMA -kuntien kanssa. Myös omaishoidolla pyritään tulevaisuudessa kattamaan 8 % yli 75-vuotiaista. Sosiaalipalvelujen tarve lisääntyy päivähoidon lisäksi avopalveluissa ja ennalta ehkäisevässä työssä. Valtakunnallisissakin tilastoissa ilmenevä lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen näkyy myös Nurmijärvellä. Kunnan strategioiden mukainen painotus ennalta ehkäisyyn on välttämätöntä pyrittäessä estämään erilaisten laitossijoitusten määrää ja pitämään ne asukasmäärän suhteessa vähintään nykyisellä, kuntavertailuissa kohtuullisella tasolla. Tähän pyritään mm. laajamittaisella ennalta ehkäisevien työtapojen käyttöön otolla tarkoituksena lujittaa kunnan asukkaiden ja työntekijöiden verkostunutta yhteistyötä. Taulukko 3: 0-6-vuotiaat ja määrän kasvu Nurmijärvellä ja Helsingin seutukunnassa (ks. taulukko 2) Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Päivähoito ja esiopetus Nurmijärvi 0-6-vuotiaat = Helsingin 0-6-vuotiaat seutukunta 2004= Väestönkasvun myötä ateriamäärät kasvavat niin päiväkodeissa, kouluissa, vanhustenhuollossa kuin työpaikkaruokaloissa. Lisäksi onnistuminen vuonna 2006 alkaneessa kokeilussa välipalamahdollisuuden tarjoamisesta peruskoululaisille näkyy annosmäärissä. Jatkuvan rakentamisen seurauksena kunnan siivottava pinta-ala kasvaa vuoteen 2016 mennessä noin 15 %:lla. Vuoteen 2016 mennessä Nurmijärven oppilasmäärät kasvavat noin 20 %. Tämä näkyy peruskouluissa, lukioissa, kansalaisopistossa ja taideaineiden opetuksessa. Koulutusala tarvitsee uutta infrastruktuuria, hankintoja ja kunnossapitoa. Taulukko 4: 7-18-vuotiaat ja määrän kasvu Nurmijärvellä ja Helsingin seutukunnassa (ks. taulukko 2) Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Perusopetus, lukiokoulutus ja toisen asteen ammatillinen koulutus Nurmijärvi 7-18-vuotiaat = Helsingin 7-18-vuotiaat seutukunta 2004= Liikuntapaikkojen tarve kasvaa arviolta 10 %. Efekon tutkimuksen mukaan kuntalaisten tyytymättömyys on kasvanut sisäliikuntapalveluihin, urheilu- ja pelikenttiin. Kuitenkin nuorten harrastustoiminnan katsotaan kohentuneen. Kuntalaiset ovat hyvin tyytyväisiä puistojen ja viheralueiden tilaan. Toisaalta kevyen liikenteen olot koetaan puutteellisiksi. Uusia alueita suunniteltaessa tulee ottaa huomioon vanhempien ihmisten liikkumistarpeet ja mahdollisuudet. Väestönkasvun myötä kirjastojen lainausmäärät suurenevat. Haasteena on laajentaa verkottumista muiden lähiseudun kirjastojen kanssa. Kulttuuripalveluja kuntalaiset toivovat Efekon tutkimuksen mukaan enemmän. Kulttuuritoimessa koetaan suurena tarpeena uuden salin saaminen Nurmijärvelle, joka palvelisi erityisesti taidealojen esittely- ja esitystilana. Yhteenvetona Efeko Oy:ltä tilattujen tyytyväisyystutkimusten tuloksista voi todeta Nurmijärvellä tyytymättömyyden vähentyneen. Tyytyväisyys on vahvistunut erityisesti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden, kunnan viihtyisyyden ja kirjaston osalta. Suurinta tyytymättömyyttä kuntalaiset kokivat julkisen liikenteen, kevyen liikenteen olojen sekä pientalotonttien saannin osalta. Kunnan kasvu aiheuttaa paineita liikenteen organisointiin. Kuntalaisten tyytymättömyys on kasvanut joukkoliikenteen ja autoilijan olojen osalta. Kunnan teiden ja katujen hoito saa kuitenkin kiitosta. Nurmijärvi koetaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden osalta turvalliseksi kunnaksi, kuitenkin liikenneturvallisuuteen tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Nurmijärveläiset tuntevat kotikuntansa viihtyisänä paikkana, jossa on hyvä asua. Tästä kunnan tulee olla ylpeä sekä pyrkiä jatkossakin pitämään mainettaan yllä. 9

10 2.4. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Hallitus käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Kuntien vastuulla oleville palveluille halutaan turvata riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta, jotta kunnat voivat järjestää palvelut myös tulevaisuudessa. Kunta- ja palvelurakennehanketta valmisteleva rakenneryhmä sai valmiiksi ehdotuksen puitelaiksi. Esitys eduskunnalle annettiin syyskuussa ja sen on määrä tulla voimaan vuoden 2007 alussa. Puitelaki sekä linjaa että aikatauluttaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkoa. Lain tarkoituksena on parantaa tuottavuutta, hillitä kuntien menojen kasvua, kehittää kuntien järjestämien palvelujen ohjausta sekä varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut. Puitelaki ohjaa kuntarakenteen ja kuntien yhteistoiminnan vahvistumista. Kunnassa tai yhteistoimintaalueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä on oltava vähintään asukasta. Ammatillisesta peruskoulutuksesta huolehtivan kunnan tai yhteistoiminta-alueen asukasluku on oltava vähintään asukasta. Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen kuten erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon järjestämiseksi, maa jaetaan kuntayhtymiin, joiden lähtökohtana on nykyiset sairaanhoitopiirit. Maakuntakeskuskaupunkien on yhdessä naapurikuntien kanssa laadittava mennessä suunnitelma palvelujen yhteensovittamisesta ja kehittämisestä. Tämä koskee myös Nurmijärveä osana Helsingin seutua. Erityisen heikossa taloudellisessa asemassa olevat kunnat selvittävät yhdessä valtion kanssa keinot turvata asukkaiden palvelut. Valtioneuvosto voi päättä kuntajaon muuttamisesta, jos selvitysten perusteella tehdyt toimenpiteet eivät ole riittäviä. Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevä peruspalveluohjelma vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Kuntien verotulopohjaa vahvistetaan siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi sekä poistetaan yhdistymisen ja yhteistyön esteet. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Lain aiheuttamat uudelleenjärjestelyt toteutetaan kunnissa yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Henkilöstöä ei saa uudelleenjärjestelyjen takia irtisanoa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla viiden vuoden aikana. Jokaisen kunnan on esitettävä valtioneuvostolle kunta- ja palvelurakennetta koskeva toimeenpanosuunnitelma mennessä. Toimenpanosuunnitelman perustaksi on laadittava väestö- ja palvelutarveanalyysi ulottuen vuosiin 2015 ja 2025 asti sekä suunnitelma kunnan talouden tasapainottamiseksi. Suunnitelmassa on esitettävä keinot, joita kunta käyttää elinvoimaisen, toimintakykyisen ja eheän kuntarakenteen saavuttamiseksi sekä toimenpiteet, joihin kunta ryhtyy yhteistoiminnan vahvistamiseksi palvelujen järjestämisessä. Tässä raportissa ei ole käsitelty kunta- ja palvelurakenneuudistusta tarkemmin. Luvussa 2.3 on käsitelty palvelutervemuutosta ja esitetty tilastokeskuksen väestöennusteet, jotka ulottuvat vuoteen 2030 saakka. Palvelurakenneuudistusta käsitellään kunnassa erikseen myöhemmin, kun lain tavoitteet ja sisältö täsmentyvät syksyn 2006 aikana. 10

11 3. Palvelutuotannon nykytila ja tulevaisuuden vaihtoehdot 3.1. Palveluista päättämisen työnjako ja valtuudet Ylintä päätösvaltaa Nurmijärven kunnassa käyttää valtuusto. Valtuuston tehtävänä on yleisten suuntaviivojen ja keskeisten tavoitteiden määrittely. Valtuusto päättää, mitä kunnassa tehdään ja tuotetaan. Myös investoinneista päättäminen kuuluu valtuuston toimialaan. Kunnanhallitus toimeenpanee ja valmistelee valtuuston päätökset. Lisäksi hallituksen tehtävänä on edistää tehokkuutta ja päättää erilaisista tuotantotavoista. Hallitus on tietynlainen omaisuusvahti, joka pitää huolta kunnan taloudesta ja valvoo kunnan etua. Lautakuntien tehtävänä on asioiden tarkempi suunnittelu. Ne ja delegoinnilla päätösvaltaa saaneet viranhaltijat tekevät päätökset siitä, miten tuottaminen tapahtuu. Lautakunnat päättävät oman sektorinsa toiminnasta tarkemmin. Ne voivat tehdä monia pieniä päätöksiä ilman valtuuston hyväksyntää. Toiminnoittain vaihtelee, kuka päättää palvelujen laadusta ja ylipäänsä palveluvalikosta. Kunnan ohjausjärjestelmän parantamiseksi on sovittava, millä tarkkuustasolla valtuusto tilaa palvelut. Joka tapauksessa tämä vaatii tuotteistamista, jossa on määritelty palvelun sisältö, sen laatu ja kustannukset. Määrittely kannattaa aloittaa niistä palveluista, joissa on olemassa markkinoilla tai kuntayhteistyön piirissä vaihtoehtoja. Kunnan viisi palvelualuetta vastaavat oman alueensa palvelutuotannosta sekä sen kehittämisestä ja viranomaistoiminnasta Palvelujen vaihtoehtoisia järjestämistapoja Kartoitettaessa Nurmijärven kunnan palvelualueiden muuttuvia palvelutuotantotapoja esille nousivat sekä kunnan ostamien palvelujen lisääntyminen että tilaaja-tuottaja-mallin tehokkaampi käyttö. Ostopalvelussa kyse on palvelun ostamisesta kunnan ulkopuolelta joko yksityiseltä tai toiselta julkisen sektorin palveluntuottajalta. Viranomaistoimintoja, joihin liittyy julkisen vallan käyttämistä, ei voida toteuttaa ostopalveluina. Julkisissa hankinnoissa noudatetaan hankintalakia. Eri palvelujen kilpailutuksessa ja sen pohjalta tehtävissä sopimusasiakirjoissa tulee noudattaa erityistä tarkkuutta hinta- / laatusuhteessa. Tilaaja-tuottajamallissa taas tuottaja- ja tilaajayksiköt erotetaan toisistaan siten, että tilaajayksikkö määrittelee palvelun tavoitteet, käytössä olevat resurssit ja laadun ja riippumattomat tuottajat tuottavat palvelun mahdollisimman tehokkaasti. Kunnan sisällä tilaajan ja tuottajan roolien selkeytys tarkoittaa sopimusohjausta. Merkittävässä roolissa yksityisen sektorin kanssa toimittaessa on KUUMA -hankintayhteistyö. Tällä tarkoitetaan kunnallisten hankintatoimien kehittämistä ja yhteisiä isoja hankinta- sekä kilpailutusprosesseja. Laajenevalla hankintayhteistyöllä saadaan hankintavolyymia ja neuvotteluvoimaa kasvatettua. Tällöin kunnat pystyvät saamaan palveluja halvemmalla, koska tilaajakunta on suurempi. Yhteistyönä myös asiantuntemuksen määrä kasvaa. Hankintayhteistyön kääntöpuolena kunnan pienet palveluntarjoajat eivät pysty kilpailemaan suurten koneistojen kanssa. Hankkeen toteutukset siirtyvät isoille yrityksille, joilla on tarvittavan suurta kapasiteettia hankkeen toteuttamiseen. On siis syytä tarkastella, onko kaikki hankinnat syytä kilpailuttaa KUUMA- yhteistyönä vai kunnan omana tarjouskilpailuna, laatu huomioon ottaen. Palveluseteli on myös mahdollinen tapa käyttää yksityistä sektoria palveluntuottajana. Kunnan myöntämällä palvelusetelillä kuntalainen voi hankkia tarvitsemansa palvelun kunnan tarjoamilta vaihtoehtoisilta palvelutuottajilta. Päivähoidossa on vuodesta 1997 olleet käytössä yksityisen hoidon tuki sekä yksityisen hoidon kuntalisä. Ne ovat eräänlainen palvelusetelimalli, jossa kuntalainen hankkii palvelun haluamastaan paikasta. Asiakasmaksu on asiakkaan ja palvelun tuottajan asia. Kunta maksaa kulloinkin voimassa olevan kattohinnan mukaisen hinnan asiakkaalle. Myös esimerkiksi kotipalveluissa voidaan käyttää palveluseteliä. Tässä toimitavassa kuntalainen seuraa itse hankkimansa palvelun laatua ja kunnan tehtävä on varmistaa laatu tarjoamalla luotettavia palveluntuottajia. Palvelusetelin käyttöä on rajoittanut vaihtoehtojen työläs kartoitus. Ratkaisevaa sen käytön lisäämisessä onkin, nähdäänkö vaihtoehtojen selvittely työpanoksensa arvoisena ja saadaanko sillä todella lisättyä asukkaiden tyytyväisyyttä palveluihin ja yleistä hyvinvointia. Tässä mallissa asiakkaan rooli kasvaa. Ulkoistettaessa palveluja kunta siirtää palvelujen tuottamisen oman toimintansa ulkopuolelle yritysten tai kolmannen sektorin tuotettavaksi. Vastuu palvelujen sisällöstä ja laadusta säilyy kuitenkin yksin kunnalla. Tuotettaessa palveluja yhdessä jaetaan palveluntuottajan kanssa siihen liittyvät riskit ja samalla pystytään hyödyntämään myös eri osapuolten vahvuuksia. Ulkoistamisessa on tärkeää, että palvelutarjonta 11

12 kuntalaisille säilyy laadukkaana. Varsinaisen ulkoistamisen ja kaluston myynnin vaihtoehtona on arvokkaan kaluston vuokraus yksityiselle sektorille. Tätä keinoa voidaan hyödyntää esimerkiksi hammashuollon, ja ympäristöpalvelujen koneiden kohdalla, joissa vuokrausmahdollisuus olisi ilta- ja viikonloppupainotteista. Palvelukentän laajentuessa kunnan on hyvä selvittää, mistä ei-lakisääteisistä palveluista sen on mahdollista luopua kokonaan ja yksityistää palvelun tuotanto. Tällöin sekä toteuttamistapa että vastuu siirtyvät kunnalta kokonaan pois. Omaa tuotantoa voidaan myydä joko kokonaisuuksina tai osina. Tätä toimitapaa on mahdollista käyttää aloilla, joilla kuntalaiset ovat jo entuudestaan valmiita hankkimaan palvelut markkinahintaan. Seurakunnan ja kunnan välinen yhteistyö on vakiintunutta sosiaalipalvelualueen ja nuorisotoimen kanssa. Tämä näkyy muun muassa yhteisten projektien määrässä sekä tietotaidon vaihtona. Yhteistyötä on mahdollista tulevaisuudessa sekä laajentaa että monipuolistaa. Yksityiset ja yritykset Muu sopimusyhteistyö Valtiohallinto Seurakunnat Isäntäkuntamalli Kuntien yhdessä omistamat osakeyhtiöt Kuntayhtymät Osuuskunnat Järjestöt Säätiöt Sopimusyhteistyö Kuntien yhdessä omistamat Ei-kunnalliset Kuntien ja yritysten yhdessä omistamat yritykset Kunnalliset Palvelujen vaihtoehtoiset tuottajat (oman palvelutuotannon lisäksi) Kuva 4: Palvelujen vaihtoehtoiset tuottajat (Lähde: Efeko) Nurmijärven kunnalla on kaksi liikelaitosta, vesilaitos sekä Klaukkalan jäähalli. Vuoden 2007 alusta liikelaitoksena aloittaa työterveyshuolto. Lisäksi kuntakonserniin kuuluvat Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy ja Rajamäen Uimahalli Oy sekä eräitä kiinteistöosakeyhtiöitä. Tulevaa toimintaa ajatellen myös muiden liikelaitosten perustamista pidetään laadukkaana ja tehokkaana ratkaisuna. Liikelaitoksen idea on toimia kannattavuusperusteisesti ja kattaa kulunsa maksutuloilla sekä pitkän aikavälin investoinnit tulorahoituksella. Liikelaitoksilla tuodaan yrittäjämäistä toimintatapaa kuntaan. Liikelaitosmallin soveltuvuutta tarkastellaan myös ruoka- ja siivouspalvelujen sekä tilapalvelun osalta. Kunta päätti kokeilla 1990-luvulla liikelaitosmallia vesihuoltoon ja muodosti vesilaitoksesta liikelaitoksen Laitoksen toimintaa varten laadittiin toimintastrategia, oma budjetti, oma johtosääntö sekä luottamusmies- ja toimintaorganisaatio. Perustamisestaan lähtien vesilaitos on rahoittanut kaiken toimintansa omalla rahoituksellaan. Investoinnit on tarvittaessa hoidettu lainoituksella. Vesilaitos on maksanut tuloutuksena kunnalle peruspääoman tuottoa vuodesta 2005 lähtien. Vesilaitoksesta saatujen kokemusten perusteella liikelaitos on osoittautunut onnistuneeksi toimintamalliksi. Vaihtoehtoiset palveluntuottamistavat eivät automaattisesti paranna palvelujen laatua ja vähennä kustannuksia. Olli Savela on Kuntapuntarin 2/2006 artikkelissaan tarkastellut kriittisesti vaihtoehtoisia palvelun tuottamistapoja. Esimerkiksi vuokralääkärit ovat virkalääkäreitä kalliimpia. Kilpailutus saattaa 12

13 myös lisätä kustannuksia, koska valvonta jää edelleen kunnan toiminnaksi. Esimerkiksi erilaisten palvelusetelijärjestelmien idea on, että kunta maksaa vain setelin arvon verran palvelun hinnasta, mutta palvelun tuottava yritys voi periä palvelusta korkeamman hinnan ja asiakkaan on itse maksettava loput. Suurin osa kuntalaisista on sitä mieltä, että kunnan tulee tuottaa palvelunsa itse. Myöskään tuottavuuslukujen vertailu ei anna aina oikeaa kuvaa, sillä tuottavuuden lasku voi johtua laadun paranemisesta. Kunnan oman toiminnan tuottavuuden parantamismahdollisuudet Kunnan palvelujen tuottavuutta voidaan merkittävästi tehostaa työprosesseja tarkastelemalla ja järkevöittämällä. Kehittyvässä organisaatiossa toimitaan tuottavasti, uudistumiskykyisesti ja arvostetaan innovaatioita. Kuntatyö tutkimuksen: Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla - mukaan organisaation menestyminen ja tuloksellisuus ovat seurausta sekä korkeatuottoisten että kestävien työjärjestelmien ominaisuuksista. Saman tutkimuksen mukaan työn tavoitteiden selkeyttämiseen, työn suunnittelun parantamiseen ja työyhteisön kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat laajalti käytössä hyviä tuloksia työhyvinvoinnissa saavuttavissa kunnissa. Myös henkilöstön työolosuhteisiin kannattaa tehtyjen tutkimusten mukaan panostaa. Otaniemen Teknillisen korkeakoulun tutkimuksen mukaan erityisesti ilmastointiin, työhuoneiden lämpötilaan ja akustiikkaan tehdyt parannukset ovat kannattavia edistäen työhyvinvointia Ylin päätöksenteko Ylimmän päätöksenteon vastuualueelle kuuluu koko kuntaorganisaatiota palvelevia yhteisiä toimintoja. Nämä koostuvat muun muassa viranomaistoimintaan liittyvistä asioista, henkilöstön rekrytoinnista ja hyvinvoinnista huolehtimisesta sekä kunnan edunvalvonnasta. Yhteisten toimintojen lisäksi ylimpään päätöksentekoon kuuluu suoraan kunnanjohtajan alaisuudessa toimiva elinkeinotoimen ja kuntaviestinnän tulosalue. A. Nykytila Viranomaistehtävät kunta hoitaa pääosin itse. Ennakkoäänestyspalveluja ostetaan postilta ja vaalipäivän äänestyksen hoitavat vaalilautakunnat ja äänestysalueet. Kunnan edunvalvontaa hoidetaan itse ja yhteistyössä KUUMA -kuntien kanssa. Henkilöstötoimista kunta tuottaa itse työterveyshuollon ja henkilöstön rekrytoinnin. Henkilökunnan palkitseminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen hoidetaan osin itse, osin ostopalveluna. Elinkeinotoimen tehtävistä kunta tuottaa pääosin itse yritysten sijoittumispalvelut, tekniset asiat ja informaatiopalvelut. Aloittavien yritysten neuvonta hoidetaan pääosin seutuyhteistyönä ja ostopalveluna. Yritysten, matkailuelinkeinojen ja maaseudun kehittämishankkeissa sekä seudun yhteisessä elinkeinomarkkinoinnissa käytetään kuntayhteistyötä ja kunnan omistamien olemassa olevien yritysalueiden kehittämisessä ostopalveluja. Maaseutuviranomaisen tehtävät kunta tuottaa itse. Lomituspalvelut tuotetaan kokonaisuudessaan kuntayhteistyönä. Kuntaviestintä hoidetaan pääosin itse. Osittain ostopalveluna tuotetaan kunnan tiedotuslehti, kuntaesitteet ja viestintäkoulutusta henkilökunnalle. Viestinnässä kuntayhteistyötä tehdään lähinnä henkilöstön viestintäkoulutuksessa. B. Tulevaisuuden vaihtoehdot Työterveyshuollossa ja henkilöstön rekrytoinnissa kuntayhteistyö on yksi vaihtoehto oman toiminnan ohessa. Henkilöstön työhyvinvointia voidaan jatkossa hoitaa monipuolisemmin, esimerkiksi liikuntasetelien avulla. Mikäli lainsäädäntö muuttuu, vaaleissa sähköinen äänestäminen toisi muutosta vain toimintatapaan äänestyspisteessä. Elinkeinopalveluissa esille tulevissa, räätälöintiä edellyttävissä yritysten kaavamuutos -asioissa on mahdollisuus konsultin käyttöön tai vetovastuun siirtämiseen ympäristöpalvelualueelle entistä varhaisemmassa vaiheessa. Yritysalueiden kehittämisessä ja elinkeinopoliittisessa ohjelmassa voidaan lisätä ostopalveluja. Kuntayhteistyö tulee tiivistymään vuonna 2006 valmistuneen KUUMA -elinkeinostrategian myötä. Kuntaviestinnässä sähköisen viestinnän rooli korostuu. Kunnan nettisivujen käyttöalue ja merkitys kasvavat. Strateginen vastuu jätetään kuntaan, mutta etenkin asiantuntijatehtäviä voidaan ostaa, jolloin kyse on tiiviistä yhteistoimintasopimuksista. Ostopalvelujen lisääminen on todennäköisempää ulkoisessa kuin sisäisessä viestinnässä. Toisaalta myös omaa toimintaa voidaan lisätä. Ostopalvelujen lisääminen ja viestintätoimintojen koordinoinnin laajeneminen edellyttävät myös osaavaa viestintähenkilöstöä. 13

14 3.4. Hallintopalvelualue Hallintopalvelualueen tehtävänä on sekä tuottaa sisäisiä palveluja, kuntalaispalveluja sekä hoitaa tukipalvelujen muodossa yleishallinnon tehtäviä että vastata kunnan toiminnan yleisestä kehittämisestä. Tukipalveluja ja sisäisiä palveluja tuottavat keskushallinnon, kunta-atk:n, taloustoimen, henkilöstöhallinnon tulosalueet. Ruoka- ja siivouspalvelujen tulosalueet tuottavat palveluja kuntaorganisaation toimijoille. Liikuntatoimen- ja nuorisotoimen tulosalueet, keskushallinnon asuntotoimi sekä taloushallintoon kuuluva joukkoliikennepalvelut tuottavat palveluja kuntalaisille Tukipalvelut A. Nykytila Tukipalvelut hoidetaan suurimmaksi osaksi itse. Henkilöstöhallinnon tehtävät hoidetaan kokonaan itse. Keskushallinnossa ostetaan ainoastaan osa koulutus-, asiakaspalaute- ja kehittämistehtävistä. Kunta-atk:n tehtävistä ostetaan sekä koulutus että osa ylläpito-, asiantuntija-, tietoliikenne ja palvelintukipalveluista. Taloustoimen tehtävistä ostetaan postituspalvelut, osa laskutuksesta, kalustonhuollosta, kilpailuttamisesta ja monistamisesta. Kilpailuttamisessa käytetään myös kuntayhteistyötä. Joukkoliikennepalvelujen suunnittelu, kehittäminen ja laadun seuranta hoidetaan itse, mutta varsinainen liikennöinti ostetaan. B. Tulevaisuuden vaihtoehdot Keskushallinnossa puhelinvälitys- ja asuntoasiat voidaan hoitaa kuntayhteistyönä. Henkilöstöhallinnossa palkanlaskenta ja neuvonta-asioita voidaan tehdä kuntayhteistyönä tai ostopalveluina. Kunta-atk:n tehtävistä voidaan ostaa infrastruktuurin kehittäminen, palvelintuki, laiteuusinnat, ylläpitopalvelut ja asiantuntijapalvelut. Vastaavasti KUUMA -yhteistyö on mahdollinen HelpDeskissä, palvelintuessa, laiteuusinnoissa, sovellusten hankinnoissa, tietoturvassa, koulutuksessa sekä ylläpito- ja asiantuntijapalveluissa. Taloustoimen tehtävistä on mahdollisuus ostaa kirjanpitotehtävät, maksuliikenne, osa rahoitus- ja maksuvalmiussuunnittelusta, postituspalvelut, sisäiset varastopalvelut sekä monistuspalvelut. Kuntayhteistyöhön pystytään siirtymään kirjanpitotehtävissä, maksuliikenteessä, rahoitus- ja maksuvalmiussuunnittelussa, laskutuksessa, laite- ja kaluston hoidossa sekä kilpailutuksessa että hankinnoissa. Myös tehtävien sähköistäminen tuo lisätehokkuutta. Joukkoliikenteen tarjonnan suunnittelu voidaan ostaa tai tehdä kuntayhteistyönä. Lainsäädäntömuutokset voivat siirtää varsinaisen palveluntuotannon kunnalle. Se tietäisi huomattavaa lisäresurssien tarvetta. KUUMA -tukipalveluyhteistyö on yksi mahdollisuus palvelujen uudelleenjärjestämiseen, esimerkiksi isäntäkuntamallin pohjalta. Yksi kustannuksiin vaikuttava tekijä on palkkatason määrittely lähtökohtaisesti parhaiten maksaneen kunnan mukaan. KUUMA -yhteistyötä harjoitetaan ja yritetään syventää hallintokäytännöissä, hankinnoissa, henkilöstöpolitiikassa, talousjohdon toimissa, tietohuollossa, tietotekniikassa ja viestinnässä. Toinen laajempi vaihtoehto on tukipalvelukokonaisuuksien ostaminen yksityisiltä. Tarjoajia markkinoilla on runsaasti. Kaiken kaikkiaan tukipalveluissa on monia vaihtoehtoisia tuottajia Nuoriso- ja liikuntapalvelut A. Nykytila Liikuntatoimen tehtävät jakaantuvat liikuntapaikkojen hoitoon ja liikuntapalveluihin. Liikuntapaikoista ostetaan liikelaitoksena toimivan Klaukkalan jäähallin sekä Porkkalanniemen hoito melkein kokonaan. Muut paikat hoidetaan lähes kokonaan itse. Ostopalvelut ovat tukemassa luistelualueiden, hiihtolatujen sekä uimarantojen ja paikkojen hoitoa. Liikuntapalveluista, eli erilaisista kerhoista ja ryhmistä, lasten ja nuorten liikunta sekä erityisliikuntapalvelut järjestetään kokonaisuudessaan itse. Terveysliikuntapalvelut hoidetaan osittain itse, osittain ostopalveluina. Nuorisotoimi järjestää lapsille ja nuorille vapaa-ajan toimintaa, ajaa nuorten etuja, valistaa, neuvoo ja tiedottaa sekä yrittää työllistää nuoria ja ennaltaehkäistä ongelmia. Lähes kaikki nuorisotoimen palvelut tuotetaan itse. Ainoastaan koululaisten iltapäivätoiminta ja tapahtumat ostetaan osittain. B. Tulevaisuuden vaihtoehdot Liikuntatoimen paikkojen hoidossa voidaan jatkossa tukeutua enemmän järjestökenttään, jos tarjontaa löytyy. Etenkin syrjäisempien ja pienempien liikuntapaikkojen hoidosta kunnan voi olla järkevää luopua. Myös ostopalveluja voidaan lisätä esimerkiksi urakoitsijoiden muodossa ja uimarantojen kehittämisessä. Myös kuntayhteistyötä voidaan käyttää suurissa hankkeissa ja rajaseuduilla. Resurssipula kuitenkin rajoittaa kunnan mukana oloa. Liikuntapalveluissa ostopalvelujen määrää ja järjestöihin tukeutumista voidaan tulevaisuudessa kasvattaa. Kunnan toiminta säilynee suunnilleen ennallaan, mutta suuri osa kasvusta 14

15 hoidetaan muilla keinoin. Kuntayhteistyötä voidaan harkita joissain erityisliikuntapalveluissa, joihin ei riitä osallistujia pelkästään omasta kunnasta. Nuorisotoimessa järjestökenttää voidaan hyödyntää koululaisten iltapäivätoiminnassa, kesä- ja leiritoiminnassa, kerho- ja kurssitoiminnassa, tapahtumissa, työllistämistoimissa sekä tilojen käytössä. Ostopalveluja voidaan käyttää maltillisesti kerho- ja kurssitoiminnassa sekä leirien järjestämisessä oman toiminnan tukena. Tiedotuksessa, isommissa tapahtumissa ja kerho- ja kurssitoiminnassa osittainen kuntayhteistyö on varteenotettava vaihtoehto. Järjestöavustusten vastikkeellisuutta on mahdollista lisätä sekä liikunta- että nuorisotoimessa Ruoka- ja siivouspalvelut A. Nykytila Ruokapalvelut tuotetaan kokonaisuudessaan itse. Siivouspalveluissa ostopalveluja käytetään hyvin maltillisesti ylläpito- ja perussiivouksessa. B. Tulevaisuuden vaihtoehdot Ruokapalvelut voidaan tuottaa itse tai ostaa. Myös edellisten yhdistelmät toimivat. Markkinoilta löytyy monia tuottajia. Tähän asti ne eivät ole menestyneet kunnan kanssa kilpailutuksessa, mutta tilanne voi muuttua. Etenkään pienemmissä yksiköissä ja erikoisaterioissa itse tuottaminen ei välttämättä kannata. Siivouspalveluissa on mahdollisuus siirtyä käyttämään jopa kokonaan ostopalveluja. Varteenotettavat vaihtoehdot ovat kuitenkin kokonaan oma tuotanto ja osittainen ostopalvelu siten, että joko kunnanhallitus tai siivouspalvelut päättävät kilpailutettavat kohteet. Viimeisessä vaihtoehdossa kunnanhallituksen tehtäväksi jää ostopalvelun määrän määrittely. Siivouspalveluiden päätöksille tarvittaneen kuitenkin hyväksyminen ylemmältä toimielimeltä. Ostopalvelujen lisäämiseen on kolme erilaista vaihtoehtoa: lisääntyviin neliömetreihin ei enää palkata uutta henkilöstöä (a) + edellinen ja eläkkeelle jäävien tilalle ei rekrytoida (b) + kaksi edellistä ja irtisanoutuvien tilalle ei palkata uusia siivoojia vakinaisiin virkoihin (c ) Luvussa 5. on kannatettu ostopalvelujen osuuden kasvattamista kymmenessä vuodessa noin 15 %:iin. Se tarkoitta edellä olevista malleista lievennettyä a:ta. Edullisia yksityisiä tarjoajia löytyy paljon, mutta ne eivät osallistu esimerkiksi kasvatukseen kouluissa tai toimi sijaisina päiväkodeissa. Koulutuksessa, ohjauksessa, hankinnoissa ja suunnittelussa on mahdollista panostaa jatkossa kuntayhteistyöhön. Myös ostaminen näissä toimissa on mahdollista, mutta todennäköisesti se ei kannata. Näillä tulosalueilla yhtenä mahdollisuutena on liikelaitostaa toiminta Terveyspalvelualue Terveyspalvelualue tuottaa terveydenhuolto- ja sairaanhoitopalveluja nurmijärveläisille ja työterveyshuollon asiakkaille. Palvelualueeseen kuuluu kahdeksan tulosaluetta, joista taloustoiminnot sekä hallinto- että tukipalvelut ovat yhteisiä sosiaalipalvelualueen kanssa. Terveyspalvelualue vastaa organisaatiokaaviossa hallinto- ja tukipalveluista. Palveluja tuottavat tulosalueet ovat avohoito, lääkäritoiminnot, hammaslääkäritoiminnot, vanhustenhuolto ja laitoshoito, terveydensuojelu ja erikoissairaanhoito. A. Nykytila Perusterveydenhuollon toiminnoista suurin osa tuotetaan itse. Kuntayhteistyönä hoidetaan suurin osa erikoissairaanhoidosta, osa eläinlääkintähuollosta ja Nurmijärven eteläosan sairaankuljetuksesta sekä yöpäivystys. Kunta kuuluu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS). Ostopalveluja ovat osa avohoidon tukipalveluista, laitoskuntoutus ja vanhusten asumisen ostopalvelu. Lisäksi pieni osa työterveyshuollon lääkäritoiminnoista ja viikonvaihdepäivystyksen lääkäritoiminnat ostetaan. Hallinto- ja tukipalvelut tuotetaan täysin itse. B. Tulevaisuuden vaihtoehdot Terveyspalveluja voidaan jatkossa ostaa selvästi enemmän ja kuntayhteistyötä voidaan laajentaa. Laboratorio-, röntgen-, fysioterapia- ja tukipalvelut pystytään siirtämään yhä enemmän kuntayhteistyön 15

16 piiriin. Osana sairaanhoitoalueselvitystä on valmistunut selvitys seudullisen sairaankuljetuksen järjestämistä. Ostopalveluja voidaan käyttää yhä enemmän lääkäripäivystystoiminnassa. Muutenkin perusterveyden- ja hammashuollon tehtävät voidaan hankkia ostamalla. Tämä ei todennäköisesti kuitenkaan kannata. Erikoissairaanhoidossa on mahdollista kilpailuttaa ja ostaa mm. operatiivisilla aloilla yksittäisiä toimenpiteitä. Työterveyshuollossa on mahdollista lisätä niin ostopalvelua kuin kuntayhteistyötä. Hallinto- ja tukipalveluissa on mahdollisuus käyttää jatkossa kuntayhteistyötä ja ostopalveluja oman toiminnan ohessa. Tulevaisuudessa järjestöjen osuuden esimerkiksi terveysliikunnan järjestämisessä toivotaan kasvavan. Vanhusten omaishoito on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi toimintamuoto, mikä kuitenkin edellyttää korvausjärjestelmän kehittämistä. Vanhusten kotihoidon tehtäviä ja ryhmäasumista voidaan ostaa ja tehdä myös kuntayhteistyönä. Lisäksi terveyskeskussairaala- ja hoivatasoisessa hoidossa kuntayhteistyö on mahdollista Sosiaalipalvelualue Sosiaalipalvelualue jakaantuu neljään tulosalueeseen, joista taloustoiminnot sekä hallinto- ja tukipalvelut ovat yhteisiä terveyspalvelualueen kanssa. Sosiaalipalvelun ja päivähoidon tulosalueet tuottavat suurimman osan varsinaisista sosiaalipalveluista. Sosiaalipalvelualue hallinnoi taloustoimintoja joka hoitaa sosiaalija terveyspalveluiden keskitetyn taloushallinnon ja siihen liittyvät toimistopalvelut. Lisäksi taloustoiminnot tuottavat myös yleisen edunvalvonnan- ja velkaneuvonnan- sekä toimeentulotuen etuuskäsittelypalvelut. A. Nykytila Taloustoimintojen tulosalue yhdessä hallinto- ja tukipalvelut tulosalueen kanssa tuottavat omana toimintana sosiaali- ja terveyspalvelualueiden tarvitsemat talous-, hallinto-, hankinta- ja toimistopalvelut. Taloustoimintoihin kuuluvat lisäksi talous- ja velkaneuvonta, yleinen edunvalvonta, etuuskäsittely sekä kasvatus- ja perheneuvola. Myös nämä toiminnot tuotetaan omana tuotantona. Kasvatus- ja perheneuvola tulee siirtymään muita lapsiperheiden palveluja tuottavalle sosiaalipalvelujen tulosalueelle. Sosiaalipalvelujen tulosalue vastaa sosiaalityöstä ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä. Tulosalueella tuotettavista asiakaspalveluista 90 % ostetaan yksittäisiltä palvelujen tuottajilta tai kuntayhtymiltä. Lastensuojelun ennaltaehkäisevät- ja avopalvelut hoidetaan omana sekä hallintokuntien välisenä moniammatillisena yhteistyönä (neuvola, päiväkoti, koulu, perhe- ja sosiaalityö,kasvatus- ja perheneuvola). Lastensuojelun sijaishuollon ja laitosperhetyön palvelut ostetaan Nikinharjun lastenkodin kuntayhtymältä, mutta suurimmaksi osaksi yksityisiltä palveluntuottajilta. Päihdehuollossa ohjausta ja neuvontaa sekä asiakaskohtaista tarveselvitystyötä tehdään omana työnä. Katkaisuhoitoa ja laitoskuntoutusta ostetaan. Kuntayhtymien palveluja tuottaa kehitysvammahuollossa Uudenmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä. Kehitysvammahuollossa tuotetaan itse osa asumispalveluista ja suurin osa työ- ja päivätoiminnasta. Ostopalvelut hankitaan lähinnä Rinnekotisäätiöltä. Päivähoidon tulosalue tuottaa varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluja. Varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat kunnallinen ja yksityinen päiväkoti- ja perhepäivähoito, erityispäivähoito sekä avoin varhaiskasvatustoiminta ja lasten kotihoidon tuki. Tulosalueella on kunnallisen päivähoidon järjestämisvastuu sekä yksityisen hoidon tuella tuotetun päivähoidon ja lasten kotihoidon tuen rahoitusvastuu. Kunta maksaa avustuksena sekä yksityiseen päivähoitoon että lasten kotihoitoon kuntalisää. Kunnallisen päivähoidon palveluista suurin osa tuotetaan itse. Valtuusto on vahvistanut linjauksena päivähoidon yksityisen palvelutuotannon lisäämisen 20 %:iin yksityisen hoidon tuella tuotettuna. Päivähoidossa on vuodesta 1997 olleet käytössä yksityisen hoidon tuki sekä yksityisen hoidon kuntalisä, eräänlaisina palvelusetelimalleina. Päivähoidon tulosalueella tuotettavista palveluista 12 % on yksityistä palvelutuotantoa yksityisen hoidon tuella ja ostopalveluina. Lasten hoidon järjestämisen valintamahdollisuuksia on lisätty käynnistämällä kerho-, sekä avointa päiväkotitoimintaa että ottamalla käyttöön uusi lasten kotihoidon kuntalisämalli. Tämän lisäksi kunnassa on myös muiden tahojen (esim. seurakunnan) järjestämää avointa varhaiskasvatustoimintaa. 16

17 B. Tulevaisuuden vaihtoehdot Taloustoiminnoissa tullaan koko kunnan tasolla selvittämään kuntayhteistyön ja ostopalvelujen hyötyjä. Taloustoimintojen ydintehtävänä tulevaisuudessa on kustannuslaskennan avulla vertailla palvelujen eri tuotantotapojen edullisuutta. Yleinen edunvalvonta siirtyy valtion hoidettavaksi ja rahoitettavaksi v. 2007, talous- ja velkaneuvonnassa selvitetään kuntayhteistyön mahdollisuuksia. Toimeentulotuen etuuskäsittely keskitetään v aikana asiakaspalvelun ja yhtenäisen käytännön turvaamiseksi kirkonkylän sosiaalitoimistoon. Etuuskäsittely on viranomaistoimintaa, joka on hoidettava omana tuotantona. Kasvatus- ja perheneuvolapalvelut tullaan jatkossa tuottamaan sosiaalipalvelujen tulosalueella omana tuotantona. Sosiaalipalvelut, kuten niihin kuuluva laajeneva järjestämisvastuu ja viranomaistehtävät säilyvät ainakin osittain omana tuotantona. Vaikka ostopalvelujen osuus (myös kuntayhtymät) palvelujen tuotannosta on n. 90 % ja säilynee vähintään tällä tasolla. Kuntayhteistyö tällä alalla esim. kilpailutuksissa ja sen jälkeisessä tilanteessa tulee lisääntymään. Kuntayhteistyötä voidaan lisätä myös ennalta ehkäisevään sekä korjaavaan työhön liittyvissä päivystysasioissa. Yksityisen palvelusektorin laajentuessa kunnan valvontavastuu kasvaa. Päivähoitopalvelujen järjestämis-, rahoitus- ja valvontavastuu säilyvät kunnalla. Palvelujen kysyntä tulee kasvamaan jatkossakin ja sitä lisätään pääasiassa päiväkotihoitona. Uhkana on sekä kunnallisen että yksityisen perhepäivähoidon vähentyminen. Haasteena on päivähoidon palvelurakenteen vaihtoehtojen kehittäminen mm. avoimen varhaiskasvatuksen ja yksityisen päivähoidon sekä kunnallisen perhepäivähoidon lisääminen. Yksityisen palvelusektorin laajentuessa kunnan valvontavastuu kasvaa. Erityispäivähoidossa on mahdollisuus kuntayhteistyöhön. Kaikilla tulosalueilla voidaan tehdä kuntayhteistyötä henkilöstön koulutuksissa ja hyvien käytäntöjen etsimisessä. Kaikilla tulosalueilla tullaan etsimään lisää yhteistyömahdollisuuksia järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa Sivistyspalvelualue Sivistyspalvelualue koostuu kolmesta tulosalueesta, jotka ovat koulutuspalvelujen hallinto ja talous, koulutuspalvelujen opetustoiminta sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut jakaantuu kirjasto-, kulttuuri- ja museopalveluihin. A. Nykytila Koulutuspalveluista tuotetaan itse suomenkielinen perusopetus, ruotsinkielinen perusopetus luokkien 1-6- osalta, 34 % suomenkielisestä lukiokoulutuksesta (NYK ja Rajamäen lukio), koulunkäyntiavustajapalvelut ja hallintopalvelut. Suomenkielisessä lukiokoulutuksessa yksityisen Arkadian yhteislyseon osuus on 38 % ja kunnan ulkopuolella sijaitsevien lukioiden osuus 28 % kunnan lukio-opiskelijoiden kokonaismäärästä. Kansalaisopiston ja taiteen perusopetuksen opetuspalvelut hankitaan avustamalla yksityisiä opetuksen järjestäjiä Kuntayhteistyönä toteutetaan vaativa erityisopetus, ruotsinkielinen yläasteen opetus ja erityisopetus sekä toisen asteen ammatillinen koulutus. Nurmijärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä Keudaan. Kirjastopalvelut tuotetaan itse lukuun ottamatta pientä osaa lainaustoiminnasta, joka tehdään kuntayhteistyönä. Kulttuuripalveluissa tapahtumia tuotetaan yhdessä muiden tuottajien kanssa. Myös tiedottamisessa ollaan yhteistyössä,. esimerkkinä alueellisesta yhteistyöstä Kuumaa kulttuuria lehti. Museopalveluista näyttelytoimintaa hoidetaan osittain kuntayhteistyönä. B Tulevaisuuden vaihtoehdot Koulutuspalveluiden tuottaminen pysyy pääsääntöisesti ennallaan. Toisen asteen koulutuksessa yhteistyö lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välillä lisääntyy, jolloin opiskelijat voivat nykyistä suuremmassa määrin lukea opintoja hyväkseen eri oppilaitoksissa. Myös tietotekniikkaan perustuva verkko- ja virtuaaliopetus lisääntyy ja muuttaa opiskelua ja siihen liittyviä järjestelyjä nykyisestä. Kirjastopalveluissa kirjastojen verkottuminen tuo kustannustehokkuutta lainojen välittämiseen, kokoelmien hankintaan ja erikoisosaamiseen. Pääosa kirjastopalveluista on kuitenkin jatkossakin tuotettava kuntalaisille tarjottavana lähipalveluna. Kulttuuripalveluissa ostopalvelujen käyttö tapahtumissa tulee lisääntymään. Avustusten jaolla kunnan omaa tuotantoa vähennetään palveluissa ja avustusten saanti 17

18 tehdään vastikkeellisemmaksi. Museopalveluissa kokoelmien dokumentointi ja kiertonäyttelyt toteutetaan enenevässä määrin alueellisena yhteistyönä ja virtuaalinäyttelyiden osuus näyttelytoiminnassa kasvaa. Järjestökentän mahdollisuudet ovat laajat kulttuuripalveluiden tuottamisessa Ympäristöpalvelualue Ympäristöpalvelualueen tehtävänä on huolehtia yhdyskuntasuunnittelusta, maapolitiikan valmistelusta, kunnan yhdyskuntateknisestä toimivuudesta ja ympäristönsuojelun suunnittelusta sekä järjestää toimintatilat palvelualueille. Palvelualue jakaantuu seitsemään tulosalueeseen, jotka ovat kiinteistö- ja mittaustoimi, kunnallistekniikka, maankäyttö, rakennusvalvonta, tilapalvelut, toimistopalvelut ja vesilaitos liikelaitoksena. A. Nykytila Kiinteistö- ja mittaustoimen tehtävistä ostetaan karttatuotannon detaljikaavoituksen edellyttämät pohjakartat ja ilmakuvat, maaperäselvitysten lausunnot.kuntarekisterien teossa ja hoidossa tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Paikkatietojärjestelmän kehittämisessä tehdään vähäisessä määrin kuntayhteistyötä. Kiinteistönmuodostus jakautuu kunnan ja maanmittauslaitoksen kesken siten, että kunta vastaa toiminnasta asemakaavojen tonttijakoalueilla. Loput toiminnoista eli selkeästi suurin osa tehdään itse. Maankäytön tehtävistä melkein kaikki hoidetaan itse. Yleis- ja asemakaavoituksen suunnittelu sekä selvitys ja vaikutusarviot ostetaan osittain. Maankäytön suunnittelussa ja ohjauksessa tehdään osa itse sekä osa ostetaan ja tehdään kuntayhteistyössä. Maankäytön suunnittelun tarvitsemissa seurantatehtävissä on käytetty ostopalveluja ympäristöä, maisemaa ja liikennettä koskevissa tehtävissä. Kunnan edunvalvonnan tehtävistä pieni osa hoidetaan kuntayhteistyössä. Ympäristönsuojelun suunnittelussa, valistuksessa, tiedotuksessa, neuvonnassa ja ympäristön tilan seurannassa hyödynnetään oman toiminnan tueksi eri tahojen tuottamaa tietoa ja materiaalia. Perustehtävät valvonta ja lupakäsittely hoidetaan itse. Kunnallistekniikan suunnittelutehtävät tuotetaan lähes kokonaisuudessaan itse. Ainoastaan katu- ja vesihuollon sekä haja-asutuksen vesihuollon suunnittelu tehtävistä osa ostetaan. Liikenneturvallisuustyössä kunta toimii koordinaattorina. Sen sijaan kunnallistekniikan rakentamisessa ja teiden kunnossapidossa käytetään omia ja ostettuja palveluja rinnan. Puistotoimen tehtävistä ainoastaan peltojen ja metsien viljely ja hoito ostetaan. Ympäristöhuollon sekä konevarikon ja rakennustarvikevaraston tehtävät hoidetaan itse. Tilapalvelussa ohjaustoiminnot hoidetaan itse. Hankeselvityksissä, suunnittelussa ja rakentamisessa käytetään apuna konsultteja. Varsinainen rakentaminen ostetaan ulkopuolisilta urakoitsijoilta. Isännöinti- ja kunnossapitotehtävistä ostetaan huolto-, ylläpito- ja vuosikorjaustoimia. Vesilaitoksen tehtävien ydin eli vedenhankinta ja jakelu, jätevesien käsittely sekä käyttöomaisuuden ylläpito että toiminnan suunnittelu ja kehittäminen hoidetaan suurimmaksi osaksi itse. Verkostojen suunnittelun ja rakentamisen vesilaitos ostaa pääosin kunnalta kunnallistekniikan tulosalueelta sisäiseen kumppanuuteen perustuvalla urakointimallilla. Tuotantolaitokset, kuten vedenottamot ja puhdistamot, vesilaitos suunnitteluttaa ja rakennuttaa yksityisillä yrityksillä. Verkoston peruskorjauksissa käytetään rinnan omaa ja ostettua palvelua. Vesilaskutuksen sekä toimisto- ja hallintopalvelut tuottaa ostopalveluna kunnan ympäristöpalvelualueen toimistopalvelut tulosalue. Vesilaitos rahoittaa toimintansa tulorahoituksellaan ja osan investoinneista lainoituksella. Vesilaitos ei rasita kunnan taloutta, koska se huolehtii liikelaitoksena kaikista toimintansa kuluistaan. Vesilaitoksen maksama vuosittainen peruspääoman tuotto lisää kunnan maksutuloja. Rakennusvalvonnan tehtävät hoidetaan kokonaisuudessaan itse. Toimistopalveluista, eli palvelualueen hallinto- ja toimistotehtävistä, ainoastaan isot kopiointisarjat ja osa laskutusten perinnästä ostetaan. Palo- ja pelastustoimipalvelut ostetaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, joka on Vantaa kaupungin liikelaitos. B. Tulevaisuuden vaihtoehdot Kiinteistö- ja mittaustoimessa on mahdollista ostaa mittaustehtäviä, mutta suurin osa toimista on järkevää pitää jatkossakin itsellä. Kuntayhteistyötä voidaan käyttää hyväksi, etenkin paikkatietojärjes-telmän kehittämisessä. Maankäytössä on tarjolla ulkopuolisia tuottajia, mutta suurin osa tuotannosta on järkevää pitää jatkossakin omana. Selvityksissä ja vaikutusarvioissa tulee ostopalvelujen tarve kasvamaan. Lisäksi keskusta- ja yritysalueiden kaavoitusta voidaan ruuhkatilanteissa ja projektiluontoisesti ostaa. 18

19 Ympäristönsuojelussa on jatkossa keskityttävä yhä monipuolisempaan yhteistyöhön niin eri kuntien kuin muiden toimijoiden kesken. Järjestökenttää on mahdollista hyödyntää selvästi enemmän etenkin valistuksessa, tiedotuksessa ja neuvonnassa. Sen sijaan lupakäsittelytehtävät säilyvät jatkossakin kunnalla. Suunnittelu- ja edistämistoimissa kuntayhteistyön lisäämisestä keskustellaan. Selvityksen alla on myös KUUMA -kuntien seudullinen ympäristötoimi. Kunnallistekniikassa on mahdollista käyttää vielä enemmän ostopalveluja ja kuntayhteistyötä, koordinointivastuun säilyessä kunnalla. Kuntayhteistyötä voidaan laajentaa teiden kunnossapidossa, suunnittelussa ja huoltotoimissa. Ostaa voidaan suunnittelutehtäviä ja puistotoimen tehtäviä. Raja-alueilla voidaan lisätä yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Jätehuollossa tullaan toteuttamaan huomattavia muutoksia. Toiminnan uudelleenjärjestäminen selvitetään. Katukalusto ja konevarikon kalusto voidaan ostaa ulkopuolisilta toimijoilta. Järjestöjä voidaan hyödyntää puistotoimessa. Liikenneturvallisuustyössä voidaan laajentaa yhteistyötä kaikkien toimijoiden kanssa. Tilapalvelussa ostopalvelujen käyttöä voidaan lisätä hieman. Rakentamisen valvonnan ostopalveluissa on kuitenkin arvioitava jatkuvan ostopalvelun ja oman henkilön palkkaamisen edullisuus. Kuntayhteistyötä voidaan käyttää esimerkiksi tarveselvityksissä ja laajemmissa hankintakokonaisuuksissa. Niille järjestöille, joille tiloja on annettu hallintaan, voidaan antaa kunnossapitovastuuta. Tulosalueesta voidaan myös tehdä liikelaitos. Vesilaitos voi jatkaa toimintaansa hyväksi todettuna liikelaitoksena nykyisessä muodossa tai siirtyä alueelliseen yhteistyöhön naapurikuntien kanssa KUUMA -kunta tyyppiseen yhteistyöhön. Vesilaitos ei edelleenkään rasita kunnan taloutta, koska se huolehtii liikelaitoksena kaikista toimintansa kuluista ja maksaa tuottoa kunnalle. Nykyisen kaltainen ydintoimintoihin keskittyvä toimimalli on myös tulevaisuudessa mahdollinen, koska laitos toimii edelleenkin hyvin pitkälle palveluiden tilaajana ohuella organisaatiolla ja kilpailukykyisin kustannuksin. Tarvittavat lisävolyymit esimerkiksi rakentamisessa voidaan ostaa palveluna kunnalta nykyistä sisäiseen kumppanuuteen perustuvaa urakointimallia käyttäen sitä mahdollisesti verkostojen peruskorjaukseen laajentaen. Myös urakoitsijoiden käytön lisääminen on mahdollista. Vesilaitosten alueellisella yhteistyöllä ja verkostoitumisella voidaan tehostaa vesilaitoksen toimintaa ja jotkut toimet on mahdollista siirtää yhteistyön piiriin. Alueellista yhteistyötä suosittaa kunnille mm kuntaliitto. Kuntastrategian mukaa kunnan omistamien osakeyhtiöiden ja liikelaitosten yhdistämistarpeet on selvitet-tävä. Monissa laeissa korostetaan ihmisten omavastuuta. Esimerkiksi perustuslain 20 säännös korostaa julkisen vallan ohella jokaisen vastuuta ympäristöstä. Rakennusvalvonnassa ja toimistopalveluissa korostuu oman toiminnan kehittäminen ja sähköisyyden lisääminen. Kuntayhteistyö on mahdollista rakennustyön aikaisessa valvonnassa ja toimistopalveluissa Yritysten palvelutarjonta ja markkinoiden kehittäminen Nurmijärven kunnan haasteena on taata monipuoliset ja tehokkaat palvelut monen taajaman ja kylän kokonaisuudelle. Monipuolisen palvelukentän ylläpitoon kunta tarvitsee yhteistyökumppaneina, elinkeino-elämää ja kolmatta sektoria. Muiden toimijoiden osallisuus kunnan palvelujen kokonaisvaltaisena tai osit-taisena järjestäjänä on ollut jatkuvassa kasvussa. Alueella on vielä käyttämätöntä yrityspotentiaalia, jonka hyödyntämistä palvelutuotannossa tulee harkita. Kuntastrategian mukaan Nurmijärvi edistää yksityisen palvelutuotannon syntymistä. Nurmijärven kunnan nettisivuille lisätään yritysrekisteri sen valmistuttua. Nurmijärvi tarjoaa yrityksille sijainnin hyvien kulkuyhteyksien varrella. Kunta arvostaa yrittäjyyttä ja vastuullista toimintaa. Nurmijärvi toimii oppivan organisaation mallin mukaan, mikä näkyy tutustumisena sekä oppimisena yritysmaailmasta että oman organisaatiokulttuurin jatkuvana seuraamisena ja kehittämisenä. Euroopan laatupalkintomalli tarjoaa toimintojen kehittämiselle hyvän viitekehyksen. Sitä on käytetty muun muassa oman toiminnan ja johtoryhmätoiminnan kehittämisessä. Malli on kuvattu liitteessä Järjestöt tuottajina ja järjestöjen keskeiset tekijät palvelutoiminnan laajentamisessa Tällä hetkellä järjestöt tuottavat melko pienen osan Nurmijärven palveluista, mutta tulevaisuudessa niiden osuutta on mahdollisuus kasvattaa. Järjestökentän keskeisiä tehtäviä ovat esimerkiksi yhteisöllisyyden rakentaminen, ihmisten osallistuminen ja identiteetin muodostaminen, syrjäytyneiden ja heikkojen apuna 19

20 toimiminen sekä solidaarisuuden ja lähimmäisrakkauden luominen. Lisäksi järjestöt välittävät kuntalaisten tarpeita ja antavat parannusehdotuksia kunnan toiminnasta. Vuoden 2005 aikana tehtiin selvitys järjestökentän tilanteesta keskisellä Uudellamaalla. Selvityksen toteutti Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven Kiljavan koulutusyksikkö yhteistyössä Keskisen Uudenmaan kehittämisyhdistyksen (KEHU ry.) ja ulkopuolisen asiantuntijaryhmän kanssa. Raportti on luettavissa Internet-osoitteessa Selvitysraportissa todettiin, että, vaikka järjestöt tuottavat vain pienen osan kunnan palveluista, etenkin sosiaalipalvelut olisivat ilman järjestöjen tukea puutteellisemmat. Järjestötoiminnassa tärkein motivoiva tekijä on halu auttaa muita, eivätkä järjestöt koe olevansa ensisijaisesti palveluntuottajia. Raportin perusteella järjestötoiminnan suuri vahvuus on taloudellisesti kannattamattomien ja ihmisläheisten palvelujen tarjoaminen. Järjestöt suhtautuvat omaan tilanteeseensa ja tulevaisuuteensa luottavaisesti. Järjestöistä lähes kaikki haluavat jatkaa toimintaa vähintään entisellä tasolla ja noin 40 % on valmis laajentamaan palvelutuotantoaan. Toimintansa suurimmiksi ongelmiksi järjestöt kokevat jäsenistön sitoutumisen tehtäviinsä ja rahoituksen löytymisen. Kunnan tukemana ja sen kanssa yhteistyössä järjestöt voivatkin laajentaa toimintojaan, mutta järjestöjen suurin ongelma on aktiivien vähäisyys. Liikuntatoimen alueella järjestöillä on melko suuri rooli Nurmijärven kunnassa. Järjestöt ovat pitäneet liikuntapaikkoja kunnossa sekä järjestäneet liikunta- ja urheilupalveluja. Järjestöt pystyvät jatkossakin tuottamaan osan kunnan tarvitsemista palveluista. Myös kulttuurin ja vapaa-ajan alueella järjestötoiminta on vireää. Järjestöt toimivat itsenäisesti tai yhteistyössä kunnan kanssa tapahtumien järjestämisessä. Lisäksi nuorisotoimen kerho-, kurssi- ja leiritoiminnassa järjestöt voivat toimia kuntaa avustaen tai kokonaan yksin. Sosiaali- ja terveysalalla järjestökenttää voi hyödyntää monin tavoin. Järjestöt ovat merkittäviä toimijoita vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa, kotipalveluissa, päihdehuollossa sekä vanhain- ja päiväkotihoidossa. Monet alan järjestöt ovat valmiita aloittamaan uusia toimintamalleja, jos ulkopuolista rahoitusta löytyy. Järjestöt voisivat esimerkiksi toiminnallistaa ja työllistää syrjäytymisvaarassa olevia sekä järjestää tukiryhmätoimintaa. Nurmijärvellä on kuitenkin aukkoja tämän alan järjestökentässä. Yksi tärkeä alue, jossa kunta voi tukeutua järjestömaailmaan, on kotiseutu- ja asukasyhdistysten tarjoamat palvelut. Nämä yhdistykset voivat toimia esimerkiksi teiden, kiinteistöjen ja alueiden kunnossa- ja puhtaanapidossa. Asukasyhdistykset eivät kuitenkaan kata tasaisesti kaikkia alueita. Järjestökenttää on mahdollista hyödyntää myös ympäristönsuojelun alueella. Etenkin tiedottamisessa, valistuksessa, neuvonnassa ja ympäristön tilan seurannassa järjestöt voivat toimia korvaamattomana apuna. Ongelmana on ympäristöjärjestöjen vähäisyys Nurmijärven alueella. Järjestöt voivat toimia kunnan apuna erilaisissa hankkeissa, projekteissa ja tempauksissa. Lyhytaikaisen toiminnan etuna on se, että järjestöt saadaan paremmin sitoutumaan toimintaan kuin tekemällä monivuotisia sopimuksia. Toinen ongelma järjestöjen kanssa toimiessa on palvelujen laaduntarkkailu. Järjestöiltä kaivataan eniten yhteisöllisyyden kasvattamista yksinäisyyden torjumiseksi ja kuntalaisten liikkeelle saamista. Kunnan ja järjestöjen välille tarvitaankin jatkuvaa vuoropuhelua, jotta järjestökenttä tukisi myös kunnan toimintaa. Humakin Kiljavan yksikössä onkin tutkittu, miten opisto voisi tukea seudun järjestöjä. Esimerkki on vuotuinen järjestöpäivä. Jos järjestöiltä edellytetään suurempaa panostusta, on myös keskusteltava niiden rahallisen tukemisen kasvattamisesta valikoidusti Vapaaehtoistyön ja omaishoidon kasvava merkitys Vapaaehtoistyö Vapaaehtoistyön rooli on täydentää yhteiskunnan tarjoamaa ammattityötä ja vastata nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja olosuhteisiin. Vapaaehtoistoiminnan määrä lähti lama-aikana selvään kasvuun ja nykyään Nurmijärvellä vapaaehtoisia toimii vaihtelevalla aktiivisuudella noin 200. Toiminta on puolueetonta ja tärkein tavoite on lähimmäisen tukeminen. Vapaaehtoistyön toimintamuotoja ovat tukitoiminta, muu vapaaehtoistoiminta ja avoin vapaaehtoistoiminta. Nurmijärvellä vapaaehtoistyön pääpaino on vanhustyössä, jonka puitteissa järjestetään oma ystävä- ja tukihenkilötoimintaa, saattohoitotukea sekä asiointiapua. Näiden töiden lisäksi vapaaehtoiset toimivat kerhojen ryhmävetäjinä, leiriavustajina sekä emäntinä ja isäntinä mummon kammari -toiminnassa. Vapaaehtoisten määrä kasvaa hiljalleen. Haasteena on kuitenkin saada koulutettujen vapaaehtoisten määrä reilummin kasvamaan kysynnän ollessa jatkuvasti resursseja paljon suurempaa. Tulevaisuudessa vapaaehtoistyötä tarvitaan yhä ratkaisevammin vanhustyössä. Tämän lisäksi suurta tarvetta löytyy perhetyön puolelta. Perhetyö vaatii kuitenkin vapaaehtoisilta omaa erityiskoulutusta eikä Nurmijärven vapaaehtoisilla ole ollut juurikaan resursseja avustaa perheitä lukuun ottamatta vammaistyötä sekä 20

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssa vuonna FCG Efeko Tutkimuksia 3/ Heikki Miettinen Johanna Utriainen Sisällys Johdanto 1 1. Kokonaisarvosana 2 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin 3 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus

Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus Hyvinkää, Mäntsälä, Järvenpää, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Harri Lipasti Työryhmä - Hyvinkää: Taina Heinonen,

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta Khall 8.12.2014 209 liite 5 Valtuusto 16.12.2014 58 liite 5 LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015 Luottamushallinnon organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastus

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 0 Tutkimuksia 2/0 Heikki Miettinen 1. Johdanto 2 2. Tulokset palveluryhmittäin vuonna 0 3 3. Tulokset palveluittain vuonna 0 Yleinen järjestys ja turvallisuus, ka.=3,

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Lanula 20.1.2009 Elala 27.1.2009 Lanula 22.2.2011 21, Elala 7.3.2011 16

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Seudullinen sivistystoimityöryhmä Marraskuu 2014 28.11.2014 Page 1 3.Varhaiskasvatus : Palveluseteli yli kuntarajojen kokopäivähoitoon sekä avoimeen

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Johtajuusfoorumi 19.3.2013 Tampere Arto Lamberg Varhaiskasvatusjohtaja TIIVISTELMÄ Palveluiden järjestäminen Kunnan toiminnassa on keskeistä strategisten

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

30.6.2014. Käyttötaloustiedot tulee jakaa seuraaville tehtäville. Tehtäväkohtaisesti kerättävät kulu- ja tuottolajit näkyvät alla.

30.6.2014. Käyttötaloustiedot tulee jakaa seuraaville tehtäville. Tehtäväkohtaisesti kerättävät kulu- ja tuottolajit näkyvät alla. 1(8) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tiedonkeruun muuttujat tilastovuodesta/tilikaudesta 2015 alkaen (tiedonkeruu keväällä 2016). Käyttötaloustiedot Käyttötaloustiedot kerätään kolmessa kokonaisuudessa;

Lisätiedot

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1 EMIN KUNTA PAVEUSTRATEGIA 28.5.2007 1 2. SEUTUYHTEISTYÖ Seutuyhteistyöstä on oma seutustrategia. 3. STRATEGISET INJAUKSET PAVEUTUOTANNOSTA 2007-2012 Kunta voi tuottaa jotkut palvelut siten, että osa palveluista

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Kuntien kustannuslaskennan kehittäminen

Kuntien kustannuslaskennan kehittäminen Kuntien kustannuslaskennan kehittäminen Eero Vaissi Kunnallisjohdon seminaari 23.4-24.4.2013 Kuntamaisema Oy ja Maisema tuotteet Näkemys perustuu Kuntavirkamiehenä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnossa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot