Vantaan kaupunki Arviointikertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan kaupunki Arviointikertomus 2009"

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki Arviointikertomus Tarkastuslautakunta

2 Sisältö 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan tehtävät Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan toiminta ARVIOINTIKERTOMUSHAVAINTOJEN SEURANTA Talousarvion poikkeamat Tulos- ja kehityskeskustelut Tavoitteiden asettaminen Yksittäisiä huomioita KAUPUNKISTRATEGIAN TAVOITTEET Yleisiä havaintoja tavoitteista Huomautettavaa tavoitteen raportoinnissa Huomautettavaa tavoitteen mittaroinnissa Muita havaintoja yksittäisistä tavoitteista NÄKÖKULMANA TALOUS Talousarvion poikkeamat Vantaan kaupunki Liikelaitokset Talouden tilanne ja kehitys Tilinpäätösanalyysi Palvelukustannukset Katsaus tulevaisuuteen Kaupunkikonsernin talous Muut havainnot ja arviot Kiinteän omaisuuden ostot ja myynnit Budjetin ohjausvaikutus NÄKÖKULMANA TOIMINTA Kaupunkikonserni Budjetin sukupuolivaikutusten arviointi Pääkaupunkiseudun opetustoimen yhteistyöhankkeiden yhteisarviointi Muut havainnot ja arviot Perusterveydenhuollon avohoidon toiminnan ja talouden raportointi Vanhainkoti Simonkoti Vanhus- ja vammaispalvelut Joukkoliikenne Ympäristökeskus ja rakennusvalvonta Marja-Vantaa -projekti Tilahallinta ja ateriapalvelut Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala Kulttuurin ja liikunnan kumppanuusrahat Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitos TARKASTUSLAUTAKUNNAN ESITYS KAUPUNGINVALTUUSTOLLE ALLEKIRJOITUKSET...54 LYHENTEET...55

3 TIIVISTELMÄ 1 Taloussuunnitelmakaudella Vantaan kaupungin taloudellinen tilanne on olennaisesti aikaisempaa tiukempi. Vaikka taloussuunnitelmakauden talousarvioihin ei oteta ainuttakaan uutta menoerää, edellyttää kehyksissä pysyminen edelleen inflaatiokorjattujen menojen karsimista keskimäärin 16,4 milj. eurolla vuodessa. Näilläkin säästöillä taseen kertynyt ylijäämä sulaa hyvin lähelle nollaa. Menojen leikkaaminen voidaan tehdä vain vähentämällä palvelutarjontaa tai kasvattamalla palvelutuotannon tuottavuutta. Tuottavuushankkeiden tulee siten ensisijaisesti pyrkiä kustannussäästöihin. 2 Kaupungin nopeaan velkaantumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vantaan velkataakka on muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna asukasta kohden jo nyt moninkertainen, ja velan absoluuttinen määrä ylittänee taloussuunnitelmakaudella miljardin euron rajan. Tällöin prosentin muutos korkotasossa tarkoittaa kymmenen milj. euron muutosta korkokuluissa, ja esimerkiksi viiden prosentin korkotasolla kaupungin vuosittaiset korkokulut olisivat 50 milj. euroa. Vaikka korkoriskiä voidaan hallita, kaupungin maksamaa korkotasoa ei pitkällä aikavälillä voida pitää markkinakorkojen alapuolella. 3 Myös investointien suunnittelu on osa velkataakan hallintaa, sillä investoinnit on pitkällä aikavälillä jouduttu rahoittamaan suurelta osin velalla. Vantaa on lisäksi ryhtynyt vauhdittamaan Kehäradan rakentamista ja Kehä III:n uudistamista. Kehä III:n uudistamista varten kaupunki lainaa valtiolle korottomasti yhteensä 50 milj. euroa. Vuonna 2009 investointien toteuma oli yhteensä 125,8 milj. euroa. 4 Kaupunginvaltuusto asetti vuodelle 2009 yhteensä 40 strategista tavoitetta. Tavoitteista täysin toteutuneiksi raportoitiin 30, melko hyvin toteutuneiksi viisi ja jossain määrin toteutuneiksi viisi. Toteutumattomia tavoitteita ei raportoinnin mukaan ollut lainkaan. Tarkastuslautakunta oli kolmen tavoitteen (tavoitteet 11, 15 ja 33) toteutumisasteesta eri mieltä tilinpäätöksen raportoinnin kanssa. Tavoitteiden asettamisessa sekä niiden raportoinnissa onnistuttiin pääsääntöisesti hyvin. 5 Sitova tavoite avustusperiaatteiden uusimisesta raportoitiin tilinpäätöksessä jossain määrin toteutuneeksi. Vuoden 2009 aikana valmistui ainoastaan poikkihallinnollisen työryhmän raportti myöntämisperiaatteiden uusimisesta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan tavoite ei siten toteutunut, vaan uusimistyössä otettiin vasta ensimmäiset askeleet. Avustusten myöntämisperiaatteiden onnistunut uudistaminen on tärkeää. Prosessin tulee toimia siten, että kaikki hakemukset voidaan jättää samaan paikkaan. Avustusten myöntämisen tulee olla tasapuolista ja saa perustua vain hakemuksiin ja toiminnan tuloksiin. Avustusten määrää arvioitaessa on otettava huomioon myös hakijoiden saamat ei-rahalliset tuet, kuten tilojen käyttömahdollisuudet. 6 Kaupungin sairauspoissaolot vähenivät selvästi. Vuonna 2009 sairauspoissaoloja oli keskimäärin yksi päivä työntekijää kohden vähemmän kuin vuonna Sairauspoissaolojen vähenemisellä on taloudellista merkitystä ja kertoo myös kasvaneesta työhyvinvoinnista. Vantaan panostus aktiivisen välittämisen toimintamallin käyttöönottoon ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tuottaa nyt tulosta. Aktiivisen välittämisen toimintamallin juurruttamista Vantaan organisaatioon ja työhyvinvointiin panostamista tuleekin ehdottomasti jatkaa. 7 Tarkastuslautakunta teetti tutkimuksen budjetin sukupuolivaikutuksista Vantaan kaupungin nuorisopalveluissa. Koska nuorisopalvelut liittyvät nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemiseen, kaikilla nuorilla tulee olla tasa-arvoiset osallistumismahdollisuudet. Samanlaisen toiminnan tarjoaminen kaikille ei riitä, vaan toimintaa kehittäessä tulee huomioida tyttöjen ja poikien mahdollisesti erilaiset tarpeet. Lisäksi on otettava huomioon, etteivät kaikki tytöt ole keskenään samanlaisia eivätkä kaikki pojat jaa samoja kiinnostuksen kohteita. Monipuolinen toiminta palvelee kaikkia. 8 Tilojen hallinnasta ja tilapalveluista vastaavan tilakeskuksen organisaation toimintamallia on muutettu viime vuosina useasti. Tilakeskuksen toimintamallin uudistamisen suunnittelu on jälleen aloitettu vuon- 1

4 na Jatkuvat muutokset ovat raskaita organisaation henkilöstölle, myös itse toimintaa joudutaan miettimään muutosten yhteydessä uudelleen. Koska tilanhallintaan ja tilapalveluihin kohdistuu myös tärkeitä tuottavuustavoitteita, niistä vastaavalle organisaatiolle tulee nyt suunnitella toimintamalli, jonka on mahdollista toimia tähänastisia ratkaisuita pidempään. 9 Marja-Vantaan kaupunginosan rakentaminen sekä siihen kiinteästi liittyvä Kehäradan rakentaminen ovat Vantaan kaupungin lähivuosien suurimpia haasteita. Projektit ovat kaupungille tärkeitä, sillä Marja-Vantaan maanmyynnistä saatavien tuottojen suuruusluokka liikkunee sadoissa milj. euroissa. Vantaan tavoitteena on järjestää urbaanit asuntomessut Marja-Vantaalla vuonna 2015 Kehäradan käyttöönoton jälkeen. Messujen avulla alueelle pystyttäisiin saamaan merkittävää positiivista näkyvyyttä hyvin pienillä investoinneilla ja käyttökustannuksilla. 12 Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitos toimii alueella, jonka väestö ja liikennemäärät ovat nopeassa kasvussa. Alueella sijaitsee myös lentokenttä, joka on itsessään suuri riskitekijä. Pelastuslaitoksen uuden palvelutasopäätöksen pohjana olevassa päivitetyssä riskianalyysissä todetaan, että laitoksen palvelutaso ei kaikilta osin vastaa alueen onnettomuusuhkia. Pelastustoimen liikelaitoksen toimintaa tulee kehittää niin, että se pystyy vastaamaan alueen nopeasti kasvaviin riskeihin. 10 Budjetoinnin ohjausvaikutuksista laaditun tutkimuksen mukaan budjetoinnilla on todellista vaikutusta toimintamenojen kehitykseen, ja kuntabudjetin ohjausvaikutus toteutuu sinänsä kuntalain tarkoittamalla tavalla. Havaitun alibudjetoinnin takia on kuitenkin tärkeää, että budjetointi pyritään jatkossa tekemään realistisesti. Vaikka budjetointiprosessissa vaikuttavat monenlaiset jännitteet, realistisuuden tulisi olla prosessin lähtökohta. Suositusta korostaa se havainto, että budjetin suuret ylitykset ovat mittauksen aikavälillä tapahtuneet merkittävissä määrin samoissa palveluissa. 11 Vanhustenhuollon pitkäaikaishoitopaikkoihin liittyviä päätöksiä tulee aina tarkastella kokonaishyötyjen näkökulmasta. Mikäli seurataan yksisilmäisesti esimerkiksi hoitopäivähintoja tai hallinnollisia sanktioita, saavutetaan ratkaisu, joka todennäköisesti vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä edulliselta. Pitkällä tähtäimellä tällainen osaoptimointi voi kuitenkin johtaa hallitsemattomaan kustannuskehitykseen ja asukkaan kannalta epätarkoituksenmukaisiin palveluihin. Geriatrisen akuuttiyksikön perustaminen on erinomainen esimerkki kokonaishyötyjen kannalta onnistuneesta suunnittelusta. 2

5 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät Valtuusto asettaa valtuustokaudelleen tarkastuslautakunnan, jonka on kuntalain 71 :n mukaisesti valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuustolle, arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä, huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta, mikäli tilintarkastaja on tilintarkastuskertomuksessaan kohdistanut muistutuksen tilivelvolliseen, hankittava tilintarkastuskertomuksessa kohdistetusta muistutuksesta asianomaisten selvitykset ja kaupunginhallituksen lausunto sekä tehtävä tämän jälkeen oma päätösehdotuksensa valtuustolle niistä toimenpiteistä, joihin tilintarkastuskertomus, siinä tehdyt muistutukset sekä hankitut selvitykset ja lausunnot antavat aihetta. Kuntalain 74 :stä ilmenevät tarkastuslautakunnan tietojensaantioikeudet tarkastustehtävän hoitamisen yhteydessä. Tarkastuslautakunnan tehtävän voidaan yleisesti todeta liittyvän demokraattiseen järjestelmään, sillä tarkastuslautakunta toimii politiikan ohjauksen asiantuntijaelimenä ja tarkastuslautakunnan jäsenet toimivat kuntalaisten edustajina. Se on valtuuston asemaa strategisena johtajana korostava ja poliittisten tavoitteiden saavuttamisen arviointia suorittava instituutio. Tarkastuslautakunta laatii vuosittain kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä luovutettavan arviointikertomuksen. Arviointikertomus on yhteenveto arviointimuistioista ja tilinpäätöksen johdosta tehtävistä havainnoista ja arvioista kyseistä toiminta- ja varainhoitovuotta koskien. Tarkastuslautakunta voi esittää tarvittaessa arvionsa myös erilliskertomuksessa. Valtuustokauden päättyessä laadittavassa arviointikertomuksessa tarkastellaan myös valtuustokauden tavoitteiden toteutumista mukaan lukien taloussuunnittelukauden tavoitteiden yleinen linja. 1.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Kaupunginvaltuusto on asettanut tarkastuslautakunnan valtuustokaudelle Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2009 on ollut seuraava: Jäsen Kokko Hannu, puheenjohtaja Virta Raija, varapuheenjohtaja Ala-Nikkola Taina Heinonen Ilmari Härmälä Göran Jääskeläinen Markku J Koivuniemi Petri Niikko Mika Ryhänen Riitta Tahvanainen Säde 1.3 Tarkastuslautakunnan toiminta Varajäsen Korhonen Leena Kunnas Jukka Murto Marja-Leena Saramo Jussi Leppänen Janne Sodhi Ranbir Norres Lasse Niinistö Jaakko saakka, Uppala Timo alkaen Kuokkanen Marjut Loikkanen Eva Maria Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö on tarkastussääntö, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja tuli voimaan Sen mukaan ulkoisen tarkastuksen tulosalueen muodostavat tarkastuslautakunta, tilintarkastaja ja tarkastuslautakunnan alainen ulkoisen tarkastuksen henkilöstö. Ulkoisen tarkastuksen henkilöstöön kuuluvat JHTT 3

6 kaupunginreviisori, kaksi kaupunkitarkastajaa sekä apulaisreviisori. Tilintarkastajana on toiminut JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab, vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT, KHT Pasi Leppänen. Vantaan kaupunki on ostanut JHTT-yhteisöltä 180 tilintarkastuspäivää vuodessa. Tarkastussäännön mukaan kaupunginreviisori avustaa JHTT-yhteisöä tilintarkastuksen suorittamisessa. Sopimuksen mukaan JHTT-tasoista avustamista on tehty 80 päivää. Ulkoisen tarkastuksen tulosalueelta on myös annettu auktorisoidun tilintarkastajan lausuntoja kansalliselle ja kansainväliselle projektille. Tarkastuslautakunta on vuonna 2008 vahvistanut periaatteet konserniyhtiöiden tilintarkastuksen järjestämisestä. Tilintarkastus on vuonna 2009 hoidettu konsernitulosalueen syksyllä 2008 suorittaman konserniyhtiöiden tilintarkastuksen kilpailutuksen ja konsernijaoston päättämän Vantaan kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastuspalvelujen hankinnan perusteella. Vuoden 2009 arviointeja varten tarkastuslautakunta on toimintavuonna 1 kokoontunut yhteensä 9 kertaa, joista ensimmäinen kokous oli valtuustokauden tarkastuslautakunnan järjestäytymiskokous, samassa kokouksessa lautakunta antoi esityksen kaupunginvaltuustolle tilintarkastajan valinnasta valtuustokaudelle Tämän lisäksi lautakunnan työryhmät ovat kokoontuneet yhteensä seitsemän kertaa. Lautakunta on käsitellyt tilintarkastajan työohjelman tilintarkastusvuodelle Vastuullinen tilintarkastaja on määräajoin osallistunut lautakunnan kokouksiin ja raportoinut työohjelman toteutumisesta sekä tarkastushavainnoistaan. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan tarkastuslautakunnat tekivät vuonna 2009 toisen yhteisen arvioinnin. Arviointia ohjasi tarkastuslautakuntien puheenjohtajista koostunut ohjausryhmä. Arvioinnin aiheena oli yhteistyön eteneminen pääkaupunkiseudun opetustoimessa. Raportin lopullinen versio käsiteltiin kunkin kaupungin tarkastuslautakunnassa 1 Toimintavuosi keväällä Tarkastuslautakunta tutki myös budjetin sukupuolivaikutusten arviointia Vantaan kaupungissa. Arvioinnin pohjaksi hankittiin opiskelijan laatima opinnäytetyö. Arviointi on esitetty kohdassa 5.2. Tarkastuslautakunta antaa erillisen toimintakertomuksen sekä laatii toimintasuunnitelman. Arvioinnin suunnittelu ja toteutuminen Arviointisuunnitelmansa mukaisesti tarkastuslautakunta on arviointityössään perehtynyt kaupungin eri toimialojen toimintaan ja palvelutuotantoon hankkimiensa asiakirjojen avulla, kuulemalla vastuuhenkilöitä sekä käymällä tutustumiskäynneillä toimialoilla. Vuotuinen arviointisuunnitelma on osa valtuustokauden arviointisuunnitelmaa. Tarkastuslautakunnan arviointityö korostaa Vantaalla valtuuston asemaa strategisena johtajana ja poliittisten tavoitteiden asettajana. Arviointinäkökulma lähtee strategisista valinnoista ja kriittisistä menestystekijöistä edeten sitoviin tavoitteisiin, joiden saavuttamista verrataan toimialojen, tulosalueiden ja tulosyksiköiden esittämiin tulosraportteihin. Arvioinnin kohteena ovat keinot, joilla tavoitteisiin pyritään sekä se, onko eteneminen strategian mukaista. Arviointia suoritetaan tuloksellisuus- ja tarkoituksenmukaisuus näkökulmasta. Tasapainotetun mittariston vaikuttavuus-, talous-, henkilöstö- ja prosessinäkökulmat ovat tarkastuslautakunnan arviointityön lähtökohdat. Arvioinnin suunnittelu asettaa vaatimuksia tietohuollolle ja tietojen keräämisen suunnittelulle. Vantaan kaupunkitasoisen strategian tavoitteet ovat suurelta osaltaan poikkihallinnollisia, mikä asettaa haasteita arviointityölle. Valtuustokaudella käydään lävitse myös tulosalueet osana kaupunkitasoista strategiaa ja sen jalkauttamista. Tällöin suoritetaan myös yksittäisten toimintojen arviointia. Näistä esitetään yhteenvedot toiminnan näkökulmaa koskevassa osiossa. Arviointi on osa toiminnan ohjausta ja kehittämistä. Vantaalla arviointituloksia hyödynnetään osana ta- 4

7 loussuunnittelu- ja strategiaprosessia. Arviointi palvelee kansalaisten osallistumista. Se on demokratian ja tilivelvollisuuden toteutumisen väline. Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma on toteutunut suunnittelukaudella. Samoin tilintarkastajan työohjelma vuodelta 2009 annettavaa tilintarkastuskertomusta varten on toteutunut. Muu toiminta Tarkastuslautakunta on osallistunut Helsingin kaupungin järjestämään PKS-tarkastuslautakuntien ja -toimien yhteiseen koulutustilaisuuteen Vuotuisen pääkaupunkiseudun tarkastuslautakuntien seminaarin järjestäjänä toimi Vantaan tarkastuslautakunta. Seminaari, jonka aiheina olivat metropolipolitiikka ja tuottavuuden tarkastaminen, pidettiin Tiedekeskus Heurekassa. Lautakunta on jatkanut oman arviointitoimintansa kehittämistä vuonna Tiedotus Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus esitellään Vantaan kaupungin nettisivustolla fi. Esityslistat ja pöytäkirjat sekä arviointikertomus toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on asetettu verkkoon kaupunkilaisten luettavaksi. Tarkastuslautakunta raportoi ja tiedottaa tehtäviinsä liittyvistä asioista ensisijaisesti kaupunginvaltuustolle. Tiedotuksessa noudatetaan soveltuvin osin kaupunginhallituksen hyväksymiä yleisiä ohjeita kaupungin tiedottamisen periaatteista. 2 ARVIOINTIKERTOMUS- HAVAINTOJEN SEURANTA Arviointikertomus vuodelta 2008 valmistui käsittelyaineistoksi kaupunginvaltuuston pitämään strategiaseminaariin, jonka pohjalta kaupunginvaltuusto kävi kokouksessaan vuoden 2010 talousarvion lähetekeskustelun. Kaupunginvaltuusto merkitsi samassa kokouksessa arviointikertomuksen vuodelta 2008 tiedoksi ja lähetti sen kaupunginhallitukselle toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus lähetti kokouksessaan kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen taloussuunnitteluun, talouspalvelukeskukselle ja lautakunnille toimenpiteitä varten. Taloussuunnittelu keräsi toimialoilta, eräiltä keskushallinnon tulosalueilta ja liikelaitoksilta selvitykset niitä koskevista arviointikertomuksen kohdista. Toimialojen selvitykset käsiteltiin lautakunnassa syksyn 2009 aikana. Kaupunginhallitus hyväksyi taloussuunnittelun laatiman selvityksen vuoden 2008 arviointikertomuksesta aiheutuneista toimenpiteistä ja esitti sen kaupunginhallituksen selvityksenä tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto merkitsi kaupunginhallituksen selvityksen tiedoksi kokouksessaan Arviointikertomuksen havainnoilla voi olla paitsi välitöntä ja konkreettista hyötyä, myös välillisiä vaikutuksia. Kunnan toiminta on usein hidasta ja pitkäjänteistä, ja havainto voi myös toimia muutosimpulssina, joka tuottaa tuloksia vasta pitkällä aikavälillä. Arviointiprosessi voidaan nähdä myös oppimisen lähteenä, joka kehittää argumentointia ja lisää vuorovaikutuksellista dialogia organisaation ja päätöksentekoelinten kesken. Alla seurataan kaupunginhallituksen selvityksen perusteella vuoden 2008 arviointikertomuksen havaintojen vaikutuksia. 2.1 Talousarvion poikkeamat Arviointikertomus 2008: Sosiaali- ja terveydenhuollon ja sivistystoimen toimialat ylittivät määrärahansa merkittävästi ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. Tarkastuslautakunta edellytti, että kaikkiin talousarvioylityksiin haetaan päätös kaupunginvaltuustolta. Sosiaali- ja terveyslautakunta sekä opetuslautakunta käsittelivät suositusta selvityksissään. Opetuslautakunta esitti vastauksessaan ylityksen syitä, ja totesi, että toimiala pyrkii parantamaan talouden seurantaa ja ennustamista. Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastauksessa todettiin, että lautakunta on kokouksessaan esittänyt kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle vuoden 2008 meno- 5

8 määrärahan korottamista toteuman mukaiseksi. Talousarvio, siinä määriteltävät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ovat valtuuston tärkein ohjausväline. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota, ja siihen tehtävistä muutoksista päättää ainoastaan valtuusto. Määrärahojen hakeminen valtuustolta tulee poikkeuksetta tehdä ennen tilikauden päättymistä. Mikäli muutokset tehdään vasta tilikauden päättymisen jälkeen, ei valtuusto tosiasiassa käytä kuntalain mukaista talousarviovaltaa. Tässä tapauksessa kuntalain mukainen menettely olisi ollut molempien lautakuntien osalta hakea lisämäärärahaa valtuustolta tilikauden aikana heti ylitystarpeen selvittyä. Määrärahan kasvattaminen ylityksen jo tapahduttua on menettelytapana epätarkoituksenmukainen. Mikäli menojen ylitystä ei olisi kuitenkaan pystytty tilikauden kuluessa ennakoimaan, valtuusto olisi voinut hyväksyä määrärahan ylityksen hyväksyessään vuoden 2008 tilinpäätöksen. Tämäkään menettely ei kuitenkaan ole suotava. Talouden seurannan odotetaan paranevan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton myötä. 2.2 Tulos- ja kehityskeskustelut Arviointikertomus 2008: Tulos- ja kehityskeskusteluita koskevassa tavoitteessa on epäonnistuttu useana peräkkäisenä vuonna. Siten tavoitteen resursointia ja siihen sitoutumista on syytä vahvistaa. Myös keskusteluiden muotoa ja sisältöä tulee kehittää niin, että niiden arvo keskustelun molemmille osapuolille on aikaisempaa suurempi. Lisäksi tavoitteen mittaroinnissa on havaittu teknisluontoisia ongelmia. Tulos- ja kehityskeskusteluita koskevaan suositukseen vastasivat opetuslautakunta, kaupunkisuunnittelulautakunta, ympäristölautakunta, tilakeskuksen lautakunta, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta sekä henkilöstökeskus. Vastausten määrä ja niiden sisältö osoittavat, että arviointikertomuksessa esitetyt puutteet on huomioitu sekä kaikilla toimialoilla että henkilöstökeskuksessa, ja toimenpiteet puutteiden korjaamiseksi on aloitettu ripeästi. Toimialojen vastauksissa painotettiin erityisesti sitä, että tulos- ja kehityskeskusteluiden toteumaprosentin laskentamekanismeissa on ollut ongelmia. Esimerkiksi määräaikaisten, vuoden aikana palkattujen sekä työllistettyjen työntekijöiden käsittelyssä on ollut ongelmia. Lisäksi useat toimialat kokivat, että tulos- ja kehityskeskusteluiden sisältöä ja laatua tulee kehittää edelleen. Keskusteluiden kattavan läpiviennin ei tule olla ainoastaan pakon sanelema itsetarkoitus, vaan keskusteluista tulee myös olla hyötyä molemmille osapuolille. Henkilöstökeskuksen vastauksessa huomioidaan toimialojen selvityksissään esittämät kehitystarpeet. Vastauksen mukaan kehityskeskusteluiden laskentatapaa tarkastetaan ja esimiehiä muistutetaan tietojen kirjaamisen tärkeydestä. Lisäksi keskusteluiden sisällön kehittämiseen liittyen lomakkeita ja ohjeistusta on uudistettu, ja keskusteluiden tueksi on tuotettu DVD Viisaat ihmiset puhuvat - VIP. 2.3 Tavoitteiden asettaminen Arviointikertomus 2008: Sitovat tavoitteet ja niiden mittarit tulee jatkossa muotoilla yksiselitteisesti. Sitovan tavoitteen ja vastaavan mittarin yhteensovittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Mikäli sitova tavoite ja mittari eivät laajuudeltaan vastaa toisiaan, on arvioijan mahdotonta tulkita, missä laajuudessa tavoite on toteutunut. Kaupunginhallituksen selvityksessä todetaan, että sitovien tavoitteiden mittaroinnissa on edelleen kehitettävää. Selvityksessä kuvaillaan lisäksi mittareiden asettamisen toimintatapa, jossa mittarit valmistellaan toimialojen ja taloussuunnittelun yhteistyönä ja käsitellään myös kaupungin johtoryhmässä. Varsinaisia kehitysaloitteita vastaus ei sisällä. Mittari on kiinteä osa sitovaa tavoitetta. Mittari muodostaa viime kädessä toimintaa ohjaavan osan tavoitteesta ja on siten keskeinen osa valtuuston kuntalain mukaista talouden ja toiminnan ohjausta. Mittarit tulee jatkossa asettaa siten, että ne tukevat sitovaa tavoitetta, ja niiden laajuus on yhdenmukainen sitovan tavoitteen muotoilun kanssa. 6

9 2.4 Yksittäisiä huomioita Arviointikertomuksessa kehotettiin asianomaisia harkitsemaan, olisiko sitoville tavoitteille mahdollista määritellä toteutumisen astetta mittaavia tavoitetasoja. Vuonna 2009 tavoitteet arvioitiin portaittaisella asteikolla täysin, melko hyvin, jossain määrin tai ei lainkaan toteutuneiksi. Arviointikertomuksessa peräänkuulutettiin selkeämpää laskutuskäytäntöä erikoissairaanhoidon ylikäyttömaksuihin (niin kutsuttuihin sakkomaksuihin). Maksuista luovuttiin lähtien. Tarkastuslautakunta kiinnitti tarkastuskertomuksessa huomiota siihen, että kulttuurin valtionosuudet eivät kohdistuneet täysimääräisesti palveluiden tuotantoon. Toimiala totesi havainnon oikeaksi ja pyrkii jatkossa kohdistamaan valtionosuudet oikein. Arviointikertomuksessa edellytettiin elinkeinopolitiikan tulosten kattavampaa seurantaa. Seurantaa kehitettiin toimialalla käyttäen hyväksi työvoimatutkimusta, jonka tulokset ovat saatavilla kaupungin intranet- ja internet-sivuilta muutaman päivän kuluessa julkaisusta. 3 KAUPUNKISTRATEGIAN TAVOITTEET 3.1 Yleisiä havaintoja tavoitteista Kaupunginvaltuusto asetti vuodelle 2009 yhteensä 40 strategista tavoitetta. Tavoitteista täysin toteutuneiksi raportoitiin 30, melko hyvin toteutuneiksi viisi ja jossain määrin toteutuneiksi viisi. Toteutumattomia tavoitteita ei raportoinnin mukaan ollut lainkaan. Seuraavassa taulukossa tarkastellaan sitovien tavoitteiden toteutumista kriittisten menestystekijöiden mukaan jaoteltuna. Taulukossa esitetään tavoitteiden tilinpäätöksen mukainen raportointi. Mikäli tarkastuslautakunnan näkemys tavoitteen toteutumisen asteesta eroaa raportoinnista, se esitetään lautakunnan kahdessa viimeisessä sarakkeessa. TILINPÄÄTÖS 2009 TÄYSIN MELKO HYVIN JOSSAIN MÄÄRIN EI LAINKAAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN NÄKEMYS ERI MIELTÄ Dynaaminen kaupunkikehitys Aktiivinen elinkeinopolitiikka Asukkaan turvallinen arki Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta EI VOIDA ARVIOIDA Lasten ja nuorten tukeminen Kuntalaiset, kumppanit ja verkostot Pääkaupunkiseudun yhteistyö Ympäristöjohtaminen ja ilmastonmuutos Palvelurakenteiden kehittäminen Tuottavuuden kasvattaminen Tuloksellinen johtaminen Osaavan työvoiman varmistaminen Edunvalvonta jokaisen asia Koko konserni mukana Kestävä rahoitus YHTEENSÄ

10 Tavoitteiden asettamisessa onnistuttiin kaiken kaikkiaan varsin hyvin. Suurin osa tavoitteista ja niihin liittyvistä mittareista oli asetettu siten, että toteutumista voitiin arvioida yksiselitteisesti. Lisäksi mittarit tuottivat pääosin tietoa tavoitteen kannalta keskeisistä suureista, eikä mittareiden ja sitovien tavoitteiden välillä ollut merkittäviä laajuuseroja. Tavoitteiden toteuman arviointiin taas saatiin lisää joustavuutta lisäämällä mittarointiin portaittainen asteikko. Onnistuneella tavoitteiden ja mittareiden asettamisella on keskeinen merkitys myös toteumien arvioinnin kannalta. Kahden tavoitteen (tavoitteet 23 ja 31) osalta mittarit oli asetettu siten, että toteuman arviointi oli tarkastuslautakunnan arvion mukaan mahdotonta. Näiden kohdalla kyse on numeeriselle suureelle asetetuista mittareista, joille ei kuitenkaan anneta tavoitearvoja. Pahimmillaan mittaroinnin ongelmat voivat tällaisessa tilanteessa tarkoittaa sitä, että tavoitteiden toteuma jää tarpeisiin nähden puutteelliseksi. Näitä tavoitteita ja niihin liittyviä ongelmia käsitellään tarkemmin alla luvussa 3.3. Yhteensä viiden tavoitteen (tavoitteet 17, 24, 28, 36 ja 38) mittarointia olisi tullut terävöittää. Pääsääntöisesti aloittamiseen pyrkiviä tavoitteita ei voida pitää riittävänä, vaan niihin tulisi sisältyä myös edistymisen asteeseen liittyviä tavoitteita. Tavoitteet, joissa tarkistetaan olemassa olevia toimintatapoja sisältävät oletuksen lähtötilanteen puutteista. Nämä puutteet tulee esittää jo tavoitteen asettelussa, jotta toteuman arviointi voidaan kohdistaa puutteiden ja toimenpiteiden suhteeseen. Pelkkä toiminnan tehostaminen tavoitteena ja mittarina taas aiheuttaa erityisesti mittarointiin liittyviä ongelmia. Mikäli ei määritellä, minkä suuntaisiin toimenpiteisiin pyritään ja mikä on toimenpiteiden riittävä määrä, voidaan tavoitteet raportoida toteutuneiksi hyvin pienten uudistusten seurauksena. Tavoitteiden raportoinnin osalta oli myös tapahtunut kehitystä. Tarkastuslautakunta on vain kolmen tavoitteen (tavoitteet 11, 15 ja 33) toteutumisasteesta eri mieltä tilinpäätöksen raportoinnin kanssa. Näitä tavoitteita tarkastellaan tarkemmin alla luvussa 3.2. Muutamat tavoitteet (tavoitteet 5, 20 ja 21) toteutuivat hieman myöhässä tai niiden mittarin mukaisesta tavoitetasosta jäätiin vain mitättömän vähän. Lisäksi yksi tavoite (tavoite 28) toteutui käytettävissä olleiden tietojen mukaan jopa täysin, vaikka tavoite arvioitiin tilinpäätöksessä vain jossain määrin toteutuneeksi. Huomauttaminen näiden tavoitteiden raportoinnista ei ole tarkoituksenmukaisuusnäkökulmasta tarpeellista. 3.2 Huomautettavaa tavoitteen raportoinnissa Sitova tavoite 11: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus ikäryhmästä laskee Arviointikriteeri Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden osuus ikäryhmästä. Tilinpäätöksen raportointi Tavoite toteutui melko hyvin. Tarkastuslautakunnan arvio Tavoite ei toteutunut. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden osuus ikäryhmästä pysyi raportoinnin mukaan vuonna 2009 vuoden 2008 tasolla (1,4 prosenttia). Tavoitteena oli osuuden pienentäminen vuoden 2009 kuluessa. Tavoitteen toteutuminen on siten yksinkertaisesti mitattavissa, ja asetetulla mittarilla arvioituna tavoite ei ole toteutunut. Myönteistä kuitenkin on, että sijoitusten määrän kasvu on saatu pysähtymään, mikä poikkeaa positiivisesti muiden (suurten) kuntien kehityksestä. Sitova tavoite 15: Toiminta- ja kohdeavustusten myöntämisperiaatteet uusitaan siten, että ne ovat selkeät ja yhdenmukaiset Myöntämisperiaatteet on uusittu siten, että ne ovat selkeät ja yhdenmukaiset. Tilinpäätöksen raportointi Tavoite toteutui jossain määrin. Arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Tavoite ei ole toteutunut. 8

11 Tavoite raportoitiin tilinpäätöksessä jossain määrin toteutuneeksi. Todellisuudessa vuoden 2009 aikana valmistui ainoastaan poikkihallinnollisen työryhmän raportti järjestöavustusten myöntämisperiaatteiden uusimisesta. Työryhmän toiminta jatkuu vuonna 2010 edelleen uudessa työryhmässä. Uuden työryhmän tavoitteena on uudistaa avustusten jakoperusteet siten, että ne tukevat kaupungin strategisia tavoitteita. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan tavoite ei toteutunut, sillä vuoden 2009 aikana uusimistyössä otettiin vasta ensimmäiset askeleet. Avustustoiminnan keskeisiä periaatteita ovat paikallisuuden periaate, syrjinnän kielto, yhdenvertaisuuden periaate ja tarkoitussidonnaisuuden periaate. Lisäksi hyvän hallinnon periaatteiden hengessä avustuspolitiikan tulee olla johdonmukaista ja perustua ennalta vahvistettuihin kriteereihin. Koska kaupungin myöntämillä avustuksilla on tärkeä asema palvelutoiminnan täydentäjänä ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistäjänä, on ensiarvoisen tärkeää, että nämä kaikki lähtökohdat huomioidaan uusimisprosessissa. Suositukset: Avustusten myöntämisperiaatteiden onnistunut uudistaminen on tärkeää. Uuden prosessin tulee toimia siten, että kaikki hakemukset voidaan jättää samaan paikkaan. Avustusten myöntämisen tulee olla tasapuolista ja saa perustua vain hakemuksiin ja toiminnan tuloksiin. Lisäksi ei-rahalliset tuet, kuten tilojen käyttöoikeudet, tulee ottaa huomioon avustusten määrää arvioitaessa. Avustushakemusten ja myöntämisprosessin sähköistäminen on asiakaspalvelun näkökulmasta hyvin tärkeää. Sitova tavoite 33: Kaupungin maine työntekijöiden ja median keskuudessa kehittyy positiiviseen suuntaan Arviointikriteeri Rekrytointi- ja perehdyttämiskyselyn tulokset sekä mainemittauksen tulokset. Tilinpäätöksen raportointi Tavoite toteutui täysin. Tarkastuslautakunnan arvio Tavoite toteutui jossain määrin. Tavoitteelle oli asetettu arviointikriteeriksi rekrytointi- ja perehdyttämiskyselyn sekä mainemittauksen tulokset. Mainemittausta ei toteutettu. Vaikka toteutetusta mittarista saatiinkin tavoitteen toteutumista tukevia tuloksia, toisen mittarin puuttuessa kokonaan tavoite voidaan arvioida vain jossain määrin toteutuneeksi. 3.3 Huomautettavaa tavoitteen mittaroinnissa Sitova tavoite 23: Kaupungin omistamien kiinteistöjen energiansäästöä tehostetaan vähintään energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Arviointikriteeri Energiansäästöä on tehostettu vähintään energiatehokkuussopimuksen mukaisesti. Tilinpäätöksen raportointi Tavoite toteutui täysin. Tarkastuslautakunnan arvio Tavoitteen toteutumista ei voi arvioida. Tavoitteessa mainittu energiatehokkuussopimus ei vielä sisällä vuodelle 2009 minkäänlaista tavoitetta. Ensimmäinen energiansäästön välitavoite 3,971 GWh on määritelty vuodelle Lisäksi tavoitteen arvioimiseksi tarvitaan pohjaksi tietoja kaupungin omistamien kiinteistöjen energiankulutuksesta aiemmilta vuosilta, mutta nämä luvut valmistuvat vasta keväällä

12 Raportoinnissa on lueteltu kehittämis- ja tehostamistoimenpiteitä, joilla energiansäästöihin pyritään. Raportoinnista puuttuvat kuitenkin kokonaan tiedot kiinteistöjen energiankulutuksen kehityksestä aiemmilta vuosilta. Lisäksi ensimmäinen konkreettinen tavoite on energiatehokkuussopimuksessa asetettu vasta vuodelle Siten vuoden 2009 tavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Sitova tavoite 31: Tulos- ja kehityskeskustelut ovat osa kaupungin johtamisjärjestelmää kaikissa tulosyksiköissä Arviointikriteeri Tulos- ja kehityskeskustelujen määrä (%-osuus). Tilinpäätöksen raportointi Tavoite toteutui jossain määrin. Tarkastuslautakunnan arvio Tavoitteen toteutumista ei voi arvioida. Tavoitteen mittari ei mahdollista toteuman arviointia. Tavoitetta kirjaimellisesti tulkittaessa mikä tahansa pidettyjen tulos- ja kehityskeskustelujen määrä toteuttaisi tavoitteen. Raportoinnin perusteella voidaan todeta, että tulos- ja kehityskeskusteluja käytiin vaihtelevasti eri toimialoilla. Mittari ei kuitenkaan vastaa kysymykseen siitä, missä määrin raportoitu keskustelumäärä toteutti tavoitetta. Suositukset: Tavoitteet ja mittarit tulee asettaa niin, että ne tukevat toisiaan ja antavat mahdollisuuden tavoitteen toteutumisen arviointiin. Tällaisenaan mittarit eivät sisällä vuodelle 2009 mitään tavoitearvoa, johon nähden toteumaa voitaisiin verrata. Tavoitteiden arviointia helpottaisi myös, mikäli raportoinnissa esitettäisiin vertailua varten esimerkiksi muutaman edellisen vuoden lukuja kiinteistöjen energiakulutuksesta ja tulos- ja kehityskeskusteluiden toteumista. 3.4 Muita havaintoja yksittäisistä tavoitteista Sitova tavoite 29: Palveluiden yksikkökustannuksien kehitystä seurataan toimialoilla järjestelmällisesti Arviointikriteeri Johtamista tukevaa raportointia vahvistetaan. Erityisesti kehitetään yksikkökustannusten ja tuottavuuden seurantaa. Tilinpäätöksen raportointi Tavoite toteutui täysin. Tarkastuslautakunnan arvio Tavoite toteutui täysin. Tavoitteen raportoinnissa esitetään useita vuoden 2009 aikana laadittuja kuntien välisiä palvelukustannusvertailuita. Vertailuita on tehty sekä ylätasoisesti suurten kaupunkien tilasto- ja tutkimusyksiköissä että yksityiskohtaisemmin toimialoilla palvelutuottajien välisenä yhteistyönä, ja niissä vertaillaan pääasiassa vuoden 2008 kustannustietoja. Seuranta on kattavaa ja se palvelee erilaisia tiedontarpeita. Seurannan ajantasaisuus muodostaa kuitenkin kehittämistarpeen, sillä esimerkiksi usean vertailun kannalta keskeinen Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto julkaistaan lähes vuoden viiveellä. Tavoitteen raportoinnissa korostetaan myös VanVanhankkeen hyötyjä yksikkökustannusten ja tuottavuuden seurannan näkökulmasta. Sekä aikaisempaa kehittyneempi kirjanpitojärjestelmä että suoritetietojen ja toiminnan tunnuslukujen sulauttaminen järjestelmään tarjoavat mahdollisuuksia raportoinnin kehittämiseen. Erityisesti toimialojen tavoitteena on käyttää järjestelmää johtamista tukevaan raportointiin ja toiminnan jatkuvaan seurantaan. Mikäli järjestelmään saadaan käyttöön ajankohtaista itse tuotettua dataa, voi se tarjota vastauksen edellisessä kappaleessa tarkasteltuun ajankohtaisuuden ongelmaan. Lisäksi tavoitteen raportoinnissa mainitaan kaupungin tuottavuustyöryhmän valmistelemat tuottavuusohjelma sekä talousarvion ja -suunnitelman 10

13 käyttötalousosan tulosalueittaiset tuottavuustunnusluvut. Tuottavuusohjelma sisältää toimialoittain eriteltyjen tuottavuushankkeiden ohella myös laajan ylätasoisen tietopaketin kaupungin palvelutuotannon tuottavuudesta ja sen kehityksestä. Talousarvion tunnusluvut taas antavat myös kaupunginvaltuustolle mahdollisuuden vaikuttaa kaupungin yksiköiden tuottavuuskehitykseen. Kaiken kaikkiaan tavoitteen saavuttamiseksi tehtyä työtä voidaan pitää ansiokkaana. Yksikkökustannuksia ja tuottavuutta seurataan laajalti, ja niistä saatavaa informaatiota käytetään osana johtamista sekä toiminnan suunnittelua. Tuottavuusohjelma on innovatiivinen ja siinä esitetään merkittävä määrä todellisia tuottavuustoimenpiteitä. Uudet järjestelmät tarjoavat uusia mahdollisuuksia johtamista tukevalle ajankohtaiselle raportoinnille. Tuottavuuden kasvattamiseen liittyvät tavoitteet ovat haastavasta taloustilanteesta johtuen tärkeitä ja ajankohtaisia, ja niissä saavutetut tulokset vaikuttavat huomattavilta. Suositukset: VanVan-järjestelmän avaamat mahdollisuudet johtamista tukevaan raportointiin tulee selvittää täysimääräisesti, sillä suurimmat käyttöönottoinvestoinnit on jo tehty. Parhaassa tapauksessa järjestelmä voi yhdistää toimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskevat tunnusluvut saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tähän ei riitä ainoastaan muutamien tilastotietojen syöttäminen järjestelmään, vaan se edellyttää yhteyttä palvelutuotannon järjestelmiin ja mahdollisuuksia yhdistellä eri lähteistä peräisin olevia tietoja toisiinsa. Tuottavuuskeskustelussa peräänkuulutetaan usein paitsi suoritemäärien ja -hintojen mittausta, myös suoritteiden laadun ja saatavuuden huomioon ottamista. Tähän käsitykseen on helppo yhtyä. Laatukysymysten painottaminen on usein kuitenkin vain keino välttämättömien toimenpiteiden välttelyyn. Jokaisessa tilanteessa tulee käyttää sopivaa tuottavuusmittaria eikä korostaa liiaksi laatutekijöitä. Tuottavuushankkeilta odotetaan luonnollisesti myös laatuinnovaatioita, vaikka tämänhetkisessä taloustilanteessa kustannusinnovaatioille on suurempi tilaus. Sitova tavoite 32: Aktiivisella välittämisellä vähennetään kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen määrää Arviointikriteeri Sairauspoissaoloprosentti. Tilinpäätöksen raportointi Tavoite toteutui täysin. Tarkastuslautakunnan arvio Tavoite toteutui täysin. Vantaalla on kehitetty sairauspoissaolojen vähentämiseksi varhaisen puuttumisen toimintamalli Aktiivinen välittäminen. Toimintamalli opastaa ja velvoittaa esimiehiä havaitsemaan henkilöstön työkyvyn heikkenemisen ennusmerkkejä ajoissa ja vastaa siten osaltaan myös niin kutsutun ikäjohtamisen haasteisiin. Toimintamallia juurrutetaan osaksi vantaalaista työkulttuuria, ja vaikka työ vielä jatkuu, tuloksia on jo nähtävissä. Toimintamallin lisäksi on kaupunki panostanut myös muutoin työhyvinvointiin. Vuonna 2008 sairauspoissaolojen kasvu saatiin pysähtymään, ja vuonna 2009 sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi. Vuonna 2009 sairauspoissaoloja oli keskimäärin yksi päivä työntekijää kohden vuotta 2008 vähemmän. Johtopäätökset: Sairauspoissaolojen huomattava lasku on hyvin positiivista. Se tuo kustannussäästöjä ja samalla kertoo kasvaneesta työtyytyväisyydestä. Näin lyhyellä tarkastelujaksolla (2008 ja 2009) poissaolojen määrään saattavat kuitenkin vaikuttaa myös satunnaistekijät. Siten aktiivisen välittämisen toimintamallin ja muiden työhyvinvointiin tehtyjen panosten vaikutusten perusteellinen arviointi voidaan tehdä vasta pidemmän ajan kuluttua. Kuitenkin jo tämän jakson tulokset antavat aiheen olettaa mallin käyttöönoton ja työhyvinvointipanostusten vähentäneen sairauspoissaoloja. Mallin juurruttamista Vantaan työkulttuuriin ja panostusta työhyvinvointiin tulee siten ehdottomasti jatkaa. 11

14 4 NÄKÖKULMANA TALOUS 4.1 Talousarvion poikkeamat Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin toimintamenot ilman liikelaitoksia olivat vuonna 2009 yhteensä noin 1 245,5 milj. euroa. Summa ylitti alkuperäisen talousarvion toimintamenot noin 33,4 milj. eurolla (2,8 prosentilla). Muutosten jälkeisen talousarvion toimintamenot sen sijaan alittuivat noin 7,2 milj. euroa (0,6 prosenttia). Toimintatuloja kertyi yhteensä noin 309,9 milj. euroa eli noin 7,0 milj. euroa (2,3 prosenttia) alkuperäistä talousarviota enemmän ja noin 0,8 milj. euroa (0,2 prosenttia) muutettua talousarviota vähemmän. Vuoden 2009 talousarvioon myönnettiin toimintamenoihin määrärahalisäyksiä yhteensä 40,6 milj. euroa. Suurimmat lisäykset myönnettiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle (yhteensä 24,4 milj. euroa), ja sivistystoimen toimialalle (yhteensä 5,4 milj. euroa). Lisäksi maankäytön ja ympäristön toimialalla toimivan nettobudjetoidun kuntatekniikan keskuksen menoarviota korotettiin noin 8,0 milj. eurolla (myös tuloarviota korotettiin noin 8,0 milj. euroa). Toimintatulojen arviota taas lisättiin yhteensä 7,7 milj. euroa. Suurimmat lisäykset toimintatuloarvioihin tehtiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle (4,5 milj. euroa) sekä maankäytön ja ympäristön toimialalle (nettovaikutus 2,4 milj. euroa, sisältää kuntatekniikan keskuksen). Talousarvion sitovuustasoihin nähden Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialan bruttobudjetoitujen yksiköiden menot ylittyivät 1,0 milj. eurolla. Suositukset: Kaikkiin sitovien tasojen talousarvioylityksiin tulee hakea päätös valtuustolta. Valmistus omaan käyttöön toteutui noin 24,1 milj. euroa budjetoitua suurempana. Erä on toimintamenoihin sisältyvien investointimenojen oikaisuerä. Tämä tarkoittaa, että sillä on aina saman suuruinen vastinpari toimintamenoissa, joten erällä ei ole tulosvaikutusta 2. Tuloslaskelman verotuloarvioksi vuodelle 2009 arvioitiin alunperin 786,5 milj. euroa. Arviota laskettiin vuoden 2009 syksyllä 38,5 milj. euroa. Tilinpäätöksessä verotulojen toteuma oli 763,6 milj. euroa. Toteuma oli 22,9 milj. euroa alkuperäistä talousarviota matalampi ja 15,6 milj. euroa muutettua talousarviota korkeampi. Korkomenot toteutuivat alkuperäiseen talousarvioon vertailtaessa 15,7 milj. euroa pienempinä ja korkotulot 1,0 milj. euroa pienempinä. Julkisen käyttöomaisuuden määrärahoja jäi käyttämättä noin 20,8 milj. euroa. Tästä suurin osa, noin 17,3 milj. euroa johtui siitä, että Kehäradan suurten tunneliurakoiden käynnistyminen viivästyi. Nettolainanoton määrärahaa nostettiin vuoden 2009 aikana alkuperäisen talousarvion 61,0 milj. eurosta 140,0 milj. euroon. Tilinpäätöksessä nettolainanoton toteuma oli noin 123,2 milj. euroa. Tämä ylittää alkuperäisen talousarvion noin 62,2 milj. eurolla ja alittaa muunnetun talousarvion noin 16,8 milj. eurolla Liikelaitokset Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvion sitovat tasot ovat liikeylijäämä ja investoinnit. Sitovat tasot päättää Vantaan kaupunginvaltuusto ja pelastuslaitoksen johtokunta hyväksyy laitoksen talousarvion. Vuodelle 2009 pelastuslaitoksen johtokunnan hyväksymässä talousarviossa Vantaan kaupunginvaltuuston asettamat sitovat tavoitteet olivat euron liikealijäämä ja euron investoinnit. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunta esitti tulosennusteen perusteella Vantaan kaupunginvaltuustolle muutosta liikealijäämään. Uudeksi tavoitteeksi esitettiin euron liikealijäämää. Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi pelastuslaitoksen johtokunnan esittämän muutoksen pelastuslaitoksen sitovaksi liikealijäämätavoitteeksi Muutosten syyt olivat pelastuslaitok- 2 Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto,

15 sen toukokuussa 2009 käyttöönotettu palkkaohjelma, joka kasvatti henkilöstömenoja noin euroa, sekä ensihoidon noin euroa budjetoitua matalammat tulot. Tilinpäätöksessä pelastuslaitoksen liikealijäämä oli euroa ja investoinnit euroa. Molemmat sitovat tavoitteet toteutuivat. Vantaa toimii pelastuslaitoksen isäntäkuntana, joten liikelaitoksen talouden suunnittelu ja seuranta on omia liikelaitoksia haastavampaa. Vantaan työterveysliikelaitokselle 3 ja Vantaan Vedelle oli talousarviossa asetettu sitoviksi tavoitteiksi Vantaan kaupungille maksettavat korot ja korvaukset peruspääomasta. Vantaan työterveyden tavoitteet olivat yhteensä euroa ja Vantaan Veden tavoitteet yhteensä euroa (tavoitetta nostettiin vuoden 2009 aikana, alkuperäinen tavoite oli euroa). Molempien liikelaitosten tilitykset Vantaan kaupungille olivat tavoitteiden mukaiset. 4.2 Talouden tilanne ja kehitys Tilinpäätösanalyysi Kaupungin taloustilanne heikentyi vuonna 2009 merkittävästi. Tuloslaskelman tulopuolella toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2008 verrattuna noin 1,7 milj. euroa (noin 0,9 prosenttia) ja verorahoitus 4 vain noin 13,4 milj. euroa (noin 1,6 prosenttia), eli yhteensä tulojen kasvu jäi noin 15,1 milj. euroon. Samanaikainen toimintakulujen kasvu oli noin 51,4 milj. euroa (noin 4,8 prosenttia), josta tosin 14,6 milj. euroa selittyy lisääntyneellä valmistuksella omaan käyttöön. Käyttötalouden toimintakulut kasvoivat siten yhteensä noin 36,8 milj. euroa. Kaupungin taloutta kuitenkin tasapainottivat korkotason laskun myötä vähentyneet korkokulut. Yhteenlasketut rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat vuonna 3 Vantaan kaupunki ostaa liikelaitokselta noin 70 prosenttia henkilöstönsä työterveyshuollosta (noin työntekijää). Lisäksi liikelaitos tuottaa yritystyöterveyspalveluita. Myös Espoon, Helsingin ja Kauniaisten omistamat yritystyöterveyspalvelut yhdistettiin liikelaitokseen lähtien. Vantaan työterveysliikelaitos tuottaa nyt yritystyöterveyspalvelut noin pääkaupunkiseudun yritykselle (yhteensä noin työntekijää). 4 Verorahoitus = verotulot ja valtionosuudet 2009 noin 8,6 milj. euroa vuotta 2008 suurempina. Poistot ja arvonalentumiset taas kasvoivat noin 4,5 milj. euroa (noin 6,7 prosenttia) vuoteen 2008 verrattuna. Kaikkien edellä mainittujen vaikutusten summana tilinpäätöksen ylijäämä väheni vuo-desta 2008 noin 17,3 milj. euroa, minkä seurauksena vuoden 2009 tilinpäätös jäi noin 14,4 milj. euroa alijäämäiseksi. Vielä vuoden 2007 tilinpäätös oli noin 13,8 milj. euroa ylijäämäinen. Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut ,8 69,8-931,2 177,3 71,0-974,6 196,2 90, ,0 197,9 104, ,4 Toimintakate - 687,5-726,3-785,7-820,8 Verorahoitus Rahoitustuotot ja -kulut 739,7 1,9 803,7-1,3 860,7-4,8 874,1 3,8 Vuosikate 54,1 76,2 70,2 57,1 Poistot ja arvonalentumiset Tilinpäätössiirrot - 56,7-1,8-60,9-1,5-67,0-0,2-71,5 Tilikauden ylijäämä - 4,4 13,8 2,9-14,4 Vaikka talouden tilanne oli tilinpäätöshetkellä ongelmallinen, oli se kuitenkin selvästi parempi kuin vielä alkusyksystä uskottiin. Muunnetussa talousarviossa 2009 alijäämää ennakoitiin syntyvän jopa 77,6 milj. euroa. Tähän verratessa tilinpäätöksen toteuma osoittaa, että pahin mahdollinen skenaario pystyttiin välttämään. Syvän taantuman vaikutusta kaupungin talouteen ei kuitenkaan pidä aliarvioida, sillä ainakin tällä valtuustokaudella taloudellinen toimintaympäristö ja taloussuunnitelman mukaiset tavoitteet ovat erittäin haastavia. Toimintakate 5 eli toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus kertoo, kuinka paljon toimintamenoja jää katettavaksi verorahoituksella sekä pääomarahoituksella 6. Käytännössä toimintakate tulee rahoittaa verorahoituksella, sillä pääomarahoituksen käyttö toimintakuluihin tarkoittaa merkittävää talouden 5 Toimintakate on kunnassa aina negatiivinen, sillä toimintakulut ovat aina toimintatuottoja suuremmat. 6 Pääomarahoitus = lainanotto, poistamattoman käyttöomaisuuden myynti ja kassavarojen vähentäminen. 0,0 13

16 epätasapainoa. Optimaalisessa tilanteessa verorahoitus on huomattavasti toimintakatetta suurempi, jolloin myöskään investointeihin ei tarvitse käyttää pääomarahoitusta. Tästä syystä verorahoituksen kasvun tulee pitkällä tähtäimellä olla toimintakatteen kasvua nopeampaa. Alla olevassa kuviossa tarkastellaan Vantaan kaupungin toimintakatteen ja verorahoituksen kasvua 7 vuosina Selvyyden vuoksi kuviossa esitetään vain prosentuaaliset muutokset. Koska inflaation nopeus on vaihdellut aikavälin vuosina merkittävästi, kuviossa esitetään sekä käypähintaiset (pylväät) että kiinteähintaiset (viivat) aikasarjat. Kiinteähintaisissa aikasarjoissa deflaattorina käytetään valtiovarainministeriön tuottamia ennakoituja kuntien kustannustason kasvuprosentteja. Taulukon kaikkiin lukuihin sisältyvät kaupunki ja liikelaitokset (mukaan lukien Vantaan Vesi). Tarkasteluaikavälin vuosina 2006 ja 2007 verorahoituksen kasvu ylitti toimintakatteen kasvun. Verorahoituksen kasvu oli molempina vuosina hieman yli kahdeksan prosenttia, kun taas toimintakatteen kasvu jäi noin viiteen prosenttiin. Vuosina 2008 ja 2009 toimintakate kasvoi sitä vastoin verorahoitusta nopeammin. Vuonna 2008 kasvunopeuksien ero oli suhteellisen pieni, sillä verorahoitus lisääntyi noin seitsemän prosenttia ja toimintakate noin kahdeksan prosenttia. Vuonna 2009 verorahoituksen kasvu kuitenkin romahti alle kahteen prosenttiin. Myös toimintakatteen kasvua hidastettiin noin neljään prosenttiin. Rahamääräisten suureiden kasvu jakautuu paitsi todelliseen kasvuun, myös inflaatioon. Inflaation vaikutus voidaan kuitenkin karsia tarkastelemalla reaalisia aikasarjoja. Reaalisista aikasarjoista voidaan havaita, että toimintakatteen todellinen kasvu on pysynyt 10 % Käyttötalouden rahoitus on haasteellisempaa kuin aikaisemmin. 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % % Toimintakatteen kasvu, % Verorahoituksen kasvu, % Toimintakatteen reaalikasvu, % Verorahoituksen reaalikasvu, % 7 Toimintakatteen kasvu tarkoittaa samalla toimintamenojen kasvua. koko tarkasteluaikavälin suhteellisen vakiona kahden ja kolmen prosentin välillä, joskin vuonna 2009 se pystyttiin säästötoimenpiteillä rajoittamaan noin 1,5 prosenttiin. Verorahoituksen todellisen kasvun 14

17 erot ovat huomattavasti suuremmat, sillä vuosien 2006 ja 2007 noin kuuden prosentin kasvusta päädyttiin vuonna 2009 verorahoituksen määrän tosiasialliseen vähenemiseen. Kuten toimintakate, myös investoinnit voidaan rahoittaa joko tulorahoituksella tai pääomarahoituksella. Tulorahoituksesta investointien rahoittamiseen jää osuus, joka ei kulu toimintakatteen rahoittamiseen. Se on myös investointien rahoituskeinona pääomarahoitukseen nähden aina ensisijainen. Mikäli tulorahoitus ei kuitenkaan riitä investointeihin, rahoitetaan jäljelle jäävä osuus pääomarahoituksella. Taloudellinen tasapaino edellyttää, että investointien tulorahoitusaste ei jää alle sadan prosentin ainakaan pitkällä aikavälillä. Velkataakan pysyvä vähentäminen taas edellyttää, että tulorahoitusaste on pitkällä aikavälillä yli sata prosenttia. Alla olevassa kuviossa vertaillaan Vantaan kaupungin vuosikatetta ja investointien omahankintamenoa. Vuosikate on keskeisin tulorahoituksen riittävyyttä mittaava kateluku, joka osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, pitkäaikaisiin sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Investointien omahankintamenolla taas tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt muilta saadut rahoitusosuudet. Vuosikatteen osuus investointien omahankintamenosta on samalla investointien tulorahoitusasteena tunnettu tunnusluku. Taulukon luvut esitetään milj. euroina. Investointien omahankintameno vuosikate Investoinnit on jouduttu rahoittamaan pääosin velalla. Vuosikate liikkuu tarkasteluaikavälillä noin milj. euron suuruusluokassa, joskin vuonna 2003 vuosikate jäi negatiiviseksi ja vuonna 2004 oli edelleen selvästi keskimääräistä heikompi. Vastaavasti vuosi 2007 oli tulorahoituksen kannalta erittäin hyvä, ja vuosikate oli lähes 80 milj. euroa. Investointien omahankintameno on tarkasteluaikavälin kaikkina vuosina vuosikatetta korkeampi. Keskimäärin se sijoittuu välille milj. euroa, joskin vuonna 2007 investointien omahankintameno oli yhteensä noin 155 milj. euroa. Keskeisin havainto on, että jokaisena aikavälin vuonna investointeja on jouduttu rahoittamaan pääomarahoituksella, mikä tarkoittaa viime kädessä velkataakan kasvamista. Lisäksi vuosikate on useimpina aikavälin vuosina vain alle puolet investointien omahankintamenosta. Tällöin investointien tulorahoitusaste määritellään heikoksi. Aikavälille sijoittuu kaksi parempaa vuotta, 2006 ja Molempina vuosina investointien tulorahoitusaste on kuitenkin vain noin 60 prosenttia, mikä voidaan luokitella korkeintaan tyydyttäväksi. Vuonna 2009 tulorahoitus kääntyi jälleen heikommaksi ja jäi alle puoleen investointien omahankintamenosta. Seuraavan sivun taulukossa vertaillaan vielä kuuden suurimman kaupungin tilinpäätösten 2009 keskeisiä tunnuslukuja. Tunnusluvut on kerätty kaupunginhallitusten maaliskuun loppuun mennessä käsittelemistä tilinpäätöksistä. Taulukon solujen taustat on värjätty vihreäksi, keltaiseksi ja punaiseksi taulukon tulkinnan helpottamiseksi. Vihreä tausta merkitsee tunnusluvun hyvää arvoa, keltainen tausta tunnusluvun tyydyttävää arvoa ja punainen tausta tunnusluvun heikkoa arvoa. Luokittelu perustuu Kuntaliiton mää-rittelyyn. Perinteisistä tunnusluvuista taulukossa ei esitetä vuosikatetta asukasta kohden eikä omavaraisuusastetta, sillä niiden tavoitearvot riippuvat monista ympäristötekijöistä, eivätkä ne siten sovellu kaupunkien väliseen vertailuun. Vuosikatteen osuus poistoista ja investointien tulorahoitusosuus ovat tulorahoituksen riittävyyden tunnuslukuja. Yksinkertaistetusti tunnusluvuista voidaan päätellä riittääkö tulorahoitus pääasiallisiin käyttötarkoituksiinsa. Vuosikatteen osuus poistoista kertoo, kattaako tulorahoitus korvausinvestoinnit. Sen arvon tulisi pitkällä aikavälillä ylittää sata prosenttia. Inves- 15

18 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Vuosikate, % poistoista Investointien tulorahoitus, % Kertynyt ylijäämä, euroa per asukas Lainakanta, euroa per asukas Lainanhoitokate 12,2 4,3 2,0 1,9 1,7 1,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % tointien tulorahoitusastetta on käsitelty jo edellä. Tunnusluku kertoo, voidaanko kaikki investoinnit rahoittaa tulorahoituksella, ja myös sen tavoitearvo on sata prosenttia. Tunnusluku on kuitenkin vaativampi kuin vuosikatteen osuus poistoista, sillä tavallisesti kasvavassa kunnassa investointien omahankintameno ylittää korvausinvestoinnit. Kuuden suurimman kaupungin joukossa tulorahoitus riittää pisimpään Turussa, jossa vuosikatteella voidaan paitsi kattaa poistot ja korvausinvestoinnit, myös rahoittaa uudet investoinnit. Espoossa molempia tulorahoituksen tunnuslukuja voidaan luonnehtia tyydyttäviksi, kun taas muissa neljässä kaupungissa tilanne on heikompi. Oulussa vuosikate riittää kattamaan poistot, mutta muuten sekä vuosikatteen osuus poistoista että investointien tulorahoitusaste jäävät huomattavasti sadan prosentin alapuolelle. Investointien tulorahoitusasteen osalta tilanne on erityisen heikko, sillä se jää kaikissa näissä kaupungeissa noin 50 prosenttiin. Kertynyt ylijäämä ja lainakanta ovat pääomarakenteen tunnuslukuja. Kertynyt ylijäämä on kuntatalouden puskuri, jolla viitataan kuntatalouden kykyyn kestää alijäämäisiä vuosia. Mikäli kertynyt ylijäämä laskee negatiiviseksi, astuu voimaan kuntalain mukainen alijäämän kattamisvelvoite, jonka perusteella kunnan tulee laatia tasapainottava taloussuunnitelma tai jopa kertyvän alijäämän kattamiseen tähtäävä toimenpideohjelma. Lainakanta taas tarkoittaa kunnan korollisen vieraan pääoman määrää. Sen määrää asukasta kohden voidaan verrata esimerkiksi Vantaan verorahoituksen vuosittaiseen määrään, joka on noin euroa asukasta kohden. Espoossa, Helsingissä, Oulussa ja Tampereella pääomarakenteen tunnusluvut ovat hyvin vahvoja. Jokaisen taseessa on kertynyttä ylijäämää useamman heikon vuoden varalle, ja toisaalta lainakannat ovat varsin siedettävän suuruisia. Turun ja Vantaan pääomarakenteet ovat sitä vastoin heikompia, sillä kertyneen ylijäämän määrä jää murto-osaan muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Nämäkin luvut voidaan tosin vielä luokitella hyviksi. Myös lainakannat ovat ensin mainittuja kuntia suurempia, kuitenkin siten että Vantaan lainakanta on aivan omassa suuruusluokassaan, noin kaksinkertainen Turun toiseksi suurimpaan lainakantaan verrattuna. Lainanhoitokate ja suhteellinen velkaantuneisuus kertovat tulorahoituksen ja vieraan pääoman suhteesta. Lainanhoitokatteesta voidaan päätellä, miten kunnan tulorahoitus riittää vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos tunnusluvun arvo jää alle yhden, kunta joutuu ottamaan vieraan pääoman hoitoon lisälainaa. Suhteellinen velkaantuneisuus on sitä vastoin teoreettisempi tunnusluku, joka kertoo, kuinka suuri osuus kunnan vuosittaisista käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Tunnusluku on perinteistä omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi, sillä käyttöomaisuuden ikä, arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta sen arvoon. Espoon ja Helsingin lainanhoitokatteet ovat erittäin suuria, eikä kummallakaan ole minkäänlaista ongelmaa hoitaa vierasta pääomaa. Myös Oulun, Tampereen ja Turun lainanhoitokatteet ovat hyvän ja tyydyttävän välimaastossa. Vantaan lainanhoitokate on sitä vastoin vain hieman yli yhden. Siten kaupunki on hyvin lähellä tilannetta, jossa vierasta pääomaa joudutaan hoitamaan lisälainalla. Suhteellisen velkaantuneisuuden arvot voidaan tulkita lähes vastaavasti: Espoon vieraan pääoman määrä on käyttötuloihin nähden hyvin matala, Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa tilanne on tyydyttävä, ja Vantaalla 16

19 tunnusluvun arvo on muihin nähden omassa suuruusluokassaan Palvelukustannukset koitus on tasata eroja kuntien tulopohjissa ja palvelutarpeissa. Verorahoitus ei sisällä toimintatuottoja, jotka tässä tarkastelussa huomioidaan jo osana palveluiden nettokustannuksia. Verorahoituksen määrä asukasta kohden on Espoossa euroa, Helsingissä euroa ja Vantaalla euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että Vantaalla palvelutuotantoon on asukasta kohden käytettävissä Espooseen verrattuna 341 euroa (7,2 prosenttia) ja Helsinkiin verrattuna 108 euroa (2,4 prosenttia) vähemmän rahaa Vantaan palvelutuotanto on kustannustehokasta Verorahoitus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Opetus- ja kulttuuritoimen palvelut Yhdyskuntapalvelut Espoo Helsinki Vantaa Vantaan palvelutuotanto on kustannustehokasta ja tuloksellista. Hyvinvointipalvelut tuotetaan muita pääkaupunkiseudun kaupunkeja edullisemmin, eivätkä tutkimukset laajasti arvioiden osoita palveluiden laadussa olevan merkittäviä pääkaupunkiseudun sisäisiä eroja. Alla olevassa kuviossa tarkastellaan erikseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden, opetus- ja kulttuuritoimen palveluiden sekä yhdyskuntapalveluiden nettokustannuksia 8 vuonna Nettokustannukset esitetään euroina asukasta kohden. Koska verorahoitus on palvelutuotannon ensisijainen rahoitusmuoto, tarkastellaan kuviossa myös sen määrää euroina asukasta kohden. Verorahoitus on käyttökelpoinen tunnusluku palvelutuotannon rahoituksen kuvaamiseen. Se sisältää verotulojen lisäksi myös valtionosuudet, joiden tar- 8 Nettokustannukset = toimintakulut - toimintatuotot Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kustannukset asukasta kohden ovat Vantaalla vertailujoukon matalimmat. Vantaalla palveluihin käytetään euroa asukasta kohden, kun taas Espoossa vastaava summa on 10 euroa (0,4 prosenttia) suurempi ja Helsingissä 491 euroa (17,5 prosenttia) suurempi. Opetus- ja kulttuuritoimen palveluiden kustannuksissa asukasta kohden Vantaa sijoittuu Espoon ja Helsingin väliin. Vantaalla palveluihin käytetään euroa asukasta kohden, kun taas Espoo tuottaa palvelut asukasta kohden 139 euroa (10,8 prosenttia) 17

20 kalliimmin ja Helsinki 21 euroa (1,6 prosenttia) edullisemmin. Helsingin opetus- ja kulttuuritoimen järjestämistä ei kuitenkaan laajemmassa tarkastelussa voida pitää edullisena, sillä kaupungissa on kouluikäisiä lapsia huomattavasti Vantaata vähemmän. Yhdyskuntapalvelut Vantaa pystyy järjestämään huomattavasti Espoota ja Helsinkiä edullisemmin. Kun Vantaalla niihin kulutetaan noin 254 euroa asukasta kohden, on vastaava summa Espoossa 76 euroa (29,9 prosenttia) ja Helsingissä 92 euroa (36,2 prosenttia) korkeampi. Vantaan yhdyskuntapalveluiden edullisuuteen vaikuttaa erityisesti se, että Vantaa on viime vuosina onnistunut sekä työpaikka- että asuntotonttien myynnissä erittäin hyvin. Siten yhdyskuntapalveluiden toimintatuotot ovat myös asukasta kohden mitattuna varsin merkittäviä Katsaus tulevaisuuteen Vantaan kaupungin talouden tulevaisuutta tarkastellaan tässä luvussa kahdella tavalla. Ensin hahmotellaan kaupungin talouden kehittymistä tilanteessa, jossa taloussuunnitelmakaudella edetään valtuuston hyväksymän taloussuunnitelman puitteissa. Käytännössä tämä tehdään muutamien keskeisten tunnuslukujen kautta. Seuraavaksi tarkastellaan keskeisiä suureita, joista taloussuunnitelman toteutuminen riippuu. Näistä keskeisimpiä ja toisaalta epävarmimpia ovat ennakoidut toimintakatteen ja verorahoituksen kasvuprosentit. Alla olevassa taulukossa tarkastellaan kaupungin 9 keskeisimpien tunnuslukujen kehitystä taloussuunnitelmakaudella Lähtötilanne perustuu kaupungin tilinpäätökseen Tunnuslu- kujen arvot myöhemmillä tilinpäätösajankohdilla on johdettu talousarvion 2010 ja taloussuunnitelman tuloslaskelma- ja rahoitusosista. Siten niiden taustalla on oletus siitä, että kaupungin talous kehittyy valtuuston hyväksymän talousarvion ja -suunnitelman mukaisesti. Asukasta kohden laskettujen tunnuslukujen pohjatietona on käytetty lisäksi Vantaan väestöennustetta Mikäli kaupungin talous kehittyy taloussuunnitelman mukaisesti, ovat tulevat tilikaudet alijäämäisiä vuoteen 2012 asti. Vuonna 2010 alijäämä ylittää 30 milj. euroa ja vuosina alijäämä on edelleen noin 20 milj. euron tasolla. Vasta vuonna 2013 talousarvio on 9,9 milj. euroa ylijäämäinen. Vastaavasti tulorahoituksen riittävyyttä kuvaava vuosikate asukasta kohden laskee vuonna 2010 lähes puoleen kuluneen vuoden tasosta. Tämän jälkeen vuosikate kääntyy loivaan nousuun, ja vuonna 2013 sen on jälleen tarkoitus nousta vuoden 2009 tason yläpuolelle. Rahoitusta ja pääomarakennetta kuvaavat kertynyt ylijäämä ja lainakanta. Kertynyt ylijäämä kääntyy taloussuunnitelman mukaan jyrkkään laskuun, ja vuonna 2012 sen määrä asukasta kohden on vain 277 euroa. Vastaavasti lainakanta kasvaa huomattavasti, ja vuonna 2012 se on noussut euroon asukasta kohden. Tällöin lainojen absoluuttinen määrä ylittää miljardi euroa. Siten pelivaraa on vuonna 2012 hyvin vähän, ja vähäinenkin taloussuunnitelmassa ennakoimaton menokasvu voi sysätä kaupungin todellisiin ongelmiin. Vuonna 2013 molempien pääomarakennetta kuvaavien tunnuslukujen on ylijäämäisten tilikausien myötä tarkoitus kääntyä jälleen parempaan suuntaan. Tilikauden ylijäämä milj. euroa Vuosikate euroa per asukas Kertynyt ylijäämä euroa per asukas Lainakanta euroa per asukas , , , , , Sisältää liikelaitokset. 18

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009 Ulkoinen tarkastus Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala 1 Kuntaorganisaation valvontajärjestelmä OMAEHTOINEN VALVONTA ULKOINEN VALVONTA valtuuston alainen Tavoitteiden arviointi JHTT tilintarkastus

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Oulun kaupungin ulkoinen valvonta Kaupunginvaltuutettujen koulutus 15.11.2012 Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Uusi Oulu 1.1.2013 Kunnan valvontajärjestelmä Muu ulkoinen valvonta - valtion valvonta:

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KY. Tarkastuslautakunta 27.5.2014

TERVEYDENHUOLLON KY. Tarkastuslautakunta 27.5.2014 1 Kokousaika Ti 27.5.2014 klo 14.00 15:45 Paikka Muonion terveyskeskus, ruokasali Jäsenet: Läsnä Keimiöniemi Anne-Mari Malila Kari Kurkela Outi, vj. Poissa Eira Birgitta Pettissalo Petri Muut saapuvilla

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-15:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Kokoustiedot Aika tiistai klo 12:00-13:25 Paikka Saunakabinetti, Kaupungintalo 3. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Tapio Lankia, puheenjohtaja Raimo

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-17:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi.

MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA 1/2015 Tarkastuslautakunta KOKOUSAIKA 31.03.2015 klo 15.00 17.10 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto SAAPUVILLA OLLEET Kivisaari Markku puh.johtaja JÄSENET Marttinen Timo jäsen Väisänen Raija jäsen MUUT

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Sorvari Vuokko jäsen 9:53-13:05. Mäntyharju Kari sihteeri

Sorvari Vuokko jäsen 9:53-13:05. Mäntyharju Kari sihteeri PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Tarkastuslautakunta 30.04.2015 AIKA 30.04.2015 klo 09:42-13:05 PAIKKA Halstarin kabinett OSALLISTUJAT LÄSNÄ Packalen Paul pj Parnetti Alfonso jäsen Peippo Jukka varapj Sorvari Vuokko

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012 salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS

ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS 1. LAUTAKUNNAN TOIMINTA 1.1. Kokoonpano Ulvilan kaupungin tarkastuslautakuntaan kuuluvat tällä hetkellä puheenjohtaja Pentti Tuomola varalla Minna

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus ja arviointi

Ulkoinen tarkastus ja arviointi Ulkoinen tarkastus ja arviointi Luottamushenkilöiden koulutus 28.1.2013 Tarkastuspäällikkö Tarja Saarelainen Ulkoinen tarkastus ja arviointi kuntakonsernissa Kuntalain 9. luku. Hallinnon ja talouden tarkastus

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KOKOUSAIKA 30.06.2015 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 19 20 21 1,2 22 3 23 4 24

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 Tarkastuslautakunta 2013 2016 PÖYTÄKIRJA 3/2014 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 25.4.2014 klo 9.00 13.05 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Myllykoski Satu puheenjohtaja Naakka

Lisätiedot

Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi. Rautjärven kunta. Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi. Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT

Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi. Rautjärven kunta. Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi. Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Rautjärven kunta Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT JHTT-yhteisö

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Kuntayhtymän tasekirja vuodelta 2013 on liitteenä.

Kuntayhtymän tasekirja vuodelta 2013 on liitteenä. Yhtymähallitus 23 27.03.2014 Yhtymävaltuusto 3 21.05.2014 Vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 51/02.02.02/2014 Yh 27.03.2014 23 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Tarkastussääntö Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Sisällysluettelo Valvontajärjestelmä... 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 1 Tarkastuslautakunta... 1 2 Lautakunnan kokoonpano...

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7

Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7 Kokoustiedot Aika 07.05.2012 maanantai klo 17:30 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 02770 Espoo, 1. kerros Lisätietoja

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 4/2015 1

Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 24.05.2015 AIKA 24.05.2015 klo 00:00-20:00 PAIKKA Kaitalankuja, Hailuoto KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 19 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1

Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1 Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1 Sisällysluettelo 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 2 2 Lautakunnan kokoonpano... 2 3 Lautakunnan kokoukset... 2 4 Lautakunnan tehtävät... 2 5 Tilintarkastajan valinta...

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

strategia käytäntöön toiminnan Vantaan kaupungin käytäntöjä

strategia käytäntöön toiminnan Vantaan kaupungin käytäntöjä Tasa-arvon edistämisen strategia käytäntöön toiminnan ja talouden suunnittelussa Vantaan kaupungin käytäntöjä Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Hannu Kokko 13.6.2012 Vantaan tarkastuslautakunta -jäseniä

Lisätiedot

Investoinnit edelleen velaksi

Investoinnit edelleen velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 40 Heikki Helin Investoinnit edelleen velaksi Suurten kaupunkien talousarviot 2007 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-819-8 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunnan kokous Aika keskiviikko klo 9.00 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1

KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1 KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1 AIKA klo 16:30 PAIKKA Kokoushuone Karvonen KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Perjantai 24.5.2013 klo 10.00 12.15 Kaupunginhallituksen kokoushuone, Harjukatu 23, 2. kerros OSALLISTUJAT Kalevi

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KY. Tarkastuslautakunta 10.4.2014

TERVEYDENHUOLLON KY. Tarkastuslautakunta 10.4.2014 1 Kokousaika To 10.4.2014 klo 15.00 16.15 Paikka Muonion terveyskeskus, ruokasali Jäsenet: Läsnä Keimiöniemi Anne-Mari, pj. Malila Kari Eira Birgitta Kurkela Outi, vj. Poissa Pettissalo Petri Muut saapuvilla

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot