1 LEADER -TOIMINTAMALLI KOKOAA VOIMAVARAT TOIMINTA-ALUE JA SEN KEHITTÄMISHAASTEET STRATEGIA...18

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE LEADER -TOIMINTAMALLI KOKOAA VOIMAVARAT TOIMINTA-ALUE JA SEN KEHITTÄMISHAASTEET Yleistä toiminta-alueen kehittämishaasteista analyysin taustalla käytetyistä aineistoista Itäinen Kainuu toiminta-alueena Alueen kuvaus keskeisillä indikaattoreilla Väestö Työpaikat Työttömyys Nuorisotyöttömyys Naisyrittäjät Maaseutuväestön palvelujen saavutettavuus STRATEGIA Ohjelman päämäärä kehittämisidea Ohjelman painopisteet tavoitteet Määrälliset tavoitteet Maa- metsätalouden kilpailukyvyn säilyttäminen: yhteensä (miehet / naiset / nuoret) Ympäristön maan hoito: yhteensä (miehet / naiset / nuoret) Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen maaseutualueiden elämän laatu: Yhteensä (miehet / naiset / nuoret) Leader toimintatapa KEINOJA JA POLKUJA UUTEEN VAHVUUTEEN JA VOIMAAN ITÄISESSÄ KAINUUSSA Suuria linjo Pienestä suureksi verkostot vahvistavat itsenäisiä toimijoita Kolmas sektori kylätoiminta osana yrittäjyyttä verkosto Hyvinvointipalvelut matkailu yhteistyössä Kainuun vientituotteeksi Hyvinvointi- sosiaalialan yrittäjyys Kotiinpaluu turvaverkostot toimimaan kaksisuuntaisesti Matkailua erämaassa ran pinnassa Perinteet taidot uusien osaajien käsistä maailmalle Kansainvälisyys, ikkuna maailmalle maailmalta Nuorten aktivointi luonto on extremeä... 27

2 Maaseudun elinkeinotoiminnan kehittäminen ihmisten työllistymisen edistäminen...29 Maaseutuelinkeinotoiminnan monipuolistaminen Ammatillinen koulutus...30 Ruokakulttuuri elintarvikkeet Maaseutuyrittäjät...30 Naisyrittäjyys Matkailupalvelut Kotiin paluu turvaverkostot toimimaan kaksisuuntaisesti Hyvinvointi- sosiaalialan yrittäjyys Samassa verkossa koko maailma...33 Tietoyhteiskuntakehityksen hyödyntäminen Uudet oppimisympäristöt...34 Uudet työskentelytavat Kainuussa arki on hyvää aktiivista Kylien yhteiset kokoontumistilat Maaseudun kulttuuritapahtumat...36 Työllistyminen maiseman- ympäristönhoidon tehtävissä...36 Uudet energiamuodot Kansainvälistymisen teemo KEHITTÄMISOHJELMAN KESKEISET TYÖVÄLINEET Yrityshankkeiden rahoitus Rahoitettavien hankkeiden valintakriteerit Kainuun naisyrittäjyys Leaderin aluehallinnon yhteistyö Toiminnan resurssit toimintatapa...41 Toimisto Leader toimintatapa Säännöt...43 Hallinnolliset muutokset Hankkeiden käsittely RAHOITUS OHJELMAKAUDELLE Kuntarahoitus SEURANNAN JA ARVIOINNIN TOTEUTUS LIITTEET Sopimuksellisuus työllisyys Säännöt Kuntasopimukset (5 kpl) Paikallisten toimintaryhmien maaseutuosaston työn yhteensovitus Viestintä- tiedotussuunnitelma Kansainvälinen yhteistyö Yhteenveto työryhmien ideoista Katsaus toimintaan ohjelmakaudella Kannen kuva: Liisa Mikkonen 2005

3 4 4 Esipuhe Kainuun naisyrittäjyys Leader ry. on ollut toimeenpanemassa Suomen tavoite 6-alueen Leader II-ohjelmaa sekä Itä-Suomen alueen tavoite 1-ohjelmaa Leader+. Ohjelman toteutus on saanut innostuneen vastaanoton Kainuun viiden kunnan toimijoiden keskuudessa ohjelmalle halutaan tkoa. Leader-ohjelmatyö on tuonut uudenlaisen työkalun maaseudun ongelmien kehittämistarpeiden ratkaisuksi. Maaseudun ihmisistä lähteneet aloitteet ideat ovat löytäneet luonnollisen kehittymisväylän toteutuskelpoisiksi, konkreettisiksi tuloksellisiksi toimenpiteiksi. Ohjelman toteutuksella on pystytty aikaansaamaan uusia yrityksiä työpaikko Kainuun maaseutualueelle. Samoin on nostettu esille innovatiivisia esimerkkejä toimintamalle, joita on voitu hyödyntää myös muilla alueilla. Hankkeista parhaimpia on laajennettu koko Suomea koskeviksi. Kuluvan ohjelmakauden kaikki tulokset eivät ole vielä nähtävissä. Osa hankkeista on ylittänyt tavoitteensa, osa on menestynyt tulosten osalta odotettua huonommin. Kuitenkin kaikki toteutukseen hyväksytyt hankkeet ovat tuoneet oppimista tärkeää tietoa sekä kokemusta ohjelman toimeenpanijoille. Tämän varaan on hyvä rakentaa uutta ohjelmaa. Tulevan ohjelmakauden valmistelu on pyritty tekemään aidolla Leader -toimintatavalla. Alueen ihmisiä on kuultu valmistelutyön eri vaiheissa hyvin laasti. Ohjelman toteutuksen yhteistyötaho kuullaan myös ohjelman toimeenpanosuunnitelmaa valmisteltaessa. Leader-toimintaryhmä arvioi systemaattisesti myös omaa toimintaansa pyrkien parantamaan uudistamaan menettelytapoan. Ohjelman valmistelussa on otettu huomioon Kainuun alueen kehittämistä koskevien ohjelmien linukset, samoin kuin eurooppalaisen maaseutuohjelman painotukset. Ohjelman täydentävyys uutta kokeilu- kehittämistoimintaa korostavat ominaispiirteet on pyritty ottamaan toimintaohjelman keskeisiksi tunnuspiirteiksi. Kokonaisuutena ohjelma vuosille painottaa entistä enemmän verkostojen kautta alueiden välistä yhteistyötä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Kaanissa Kainuun naisyrittäjyys Leader ry. Anneli Määttä Heimo Keränen toiminnanjohta puheenjohta

4 5 1 5 Leader -toimintamalli kokoaa voimavarat Kainuussa LEADER+ naisyrittäjyysohjelman toteuttaminen on ollut menestyksellinen tapa luoda uudenlainen, paikalliseen vaikuttamiseen perustuva toimintamalli. Verkostoitunut yhteistyö on tuonut maaseudun kehittämiseen mukaan uusia, ruohonjuuritason toimijoita, joissa naisten määrä on suhteellisen hyvin edustettuna. Tästä ovat osoituksena paikallislähtöisistä ideoista nousseet rahoitetut hankkeet, yhteistyön kehittyminen paikallisten toimijoiden viranomaisten kesken, kansainväliset yhteydet sekä käytännön toiminnassa kehittynyt osaaminen osaamisen verkostot. Kainuun naisyrittäjyys kehittämisohjelma on toteuttanut Leader+ toiminnan innovatiivisuutta, pääperiaatteita kumppanuutta, eli paikallislähtöisyyttä, verkostoitumista sekä pilottiluonteisuutta maaseudun elinkeinojen monipuolistamista. Tärkeinä tausta-arvoina kaikessa toiminnassa ovat olleet kestävä kehitys tasa-arvo. Kainuun naisyrittäjyys Leader ry valittiin yhdeksi Suomen LEADER+ ohjelmaa toteuttavaksi paikalliseksi toimintaryhmäksi vuosille Yhdistys on ollut toteuttamassa myös Leader II ohjelmaa vuosina Kainuun naisyrittäjyys Leader ry toteuttaa uudella ohjelmakaudella maaseudun kehittämisohjelmien kehyksessä Leader+ ohjelmaa ItäKainuun kuntien (Kuhmo, Suomussalmi, Hyrynsalmi, Ristijärvi Sotkamo) alueilla. Alueen maaseudun väestökehitys, asumisen laatu hyvinvointi sekä elinkeinotoiminnan kehittyminen edellyttävät julkisten organisaatioiden yksityisen sektorin sekä yhteisöjen saumatonta yhteistyötä myös tkossa. Jatkossakin kehittämisyhdistyksen toiminta on verkostomaista perustuu paikallisiin strategisiin yhteistyökumppaneihin, aktiivisiin alueellisiin avaintoimijoihin sekä kansallisiin kansainvälisiin yhteistyökumppanuuksiin. Toiminnan pohna on edellisinä ohjelmakausina saavutetut tulokset aluevaikutukset. Ohjelma tukee paikalliselta toimitasolta nousevia ideoita toimintamalle, maaseudun naisyrittäjyyttä sekä nuorten maaseutuyrittäjien osaamisen, tuoteideoiden innovaatioiden kehittämistä. Kehittämisohjelman toteutuksessa huomioidaan myös muut Kainuun alueella naisyrittäjyyden kehittämistä koskevat toimenpiteet. Tällä ohjelmalla on kolme punaista lankaa (joita tuetaan erityisesti osaamisen kehittämisellä): verkostoituminen, perinne hyvinvointipalvelut. Kaikki nämä tulevat näkymään vahvoina tulevassa aktivoinnissa, hankesuunnittelussa kehittämistoiminnassa. Osittain niitä tullaan myös edistämään omilla koordinaatiohankkeilla, joilla voidaan suunnata kehittämistoimintaa haluttuun suuntaan lisätä hankehakijoiden valmiuksia entistä haasteellisempien hankkeiden toteuttamiseen.

5 6 Toiminnassa korostuu entistä enemmän kansainvälisyys, joka on kaikkea toimintaa läpileikkaava työväline. Kansainvälistymisellä haetaan yrityksille uusia markkina-alueita yhteistyökumppanuuksia sekä valmistellaan maaseudun toimijoita kansainväliseen yhteistyöhön. Kansallisesti panostetaan alueiden maakuntien välisen yhteistyön vahvistumiseen innovaatioiden toimintamallien siirtämiseksi. Toiminnan painopiste tulee kuitenkin olemaan alueen toimiverkoston sen osaamisen kehittämisessä siten, että tuloksellista alueellista kehitystä tapahtuu. Kehittämisohjelman tavoitteena on ohta Kainuun alueelle yrittäjyyden tukemiseen EU:n komission suoraa rahoitusta sekä Maa- metsätalousministeriön hallinnoimaa kansallista rahoitusta. Alueellisen rahoituksen muodostaa ohjelmassa mukanaolevien Kainuun kuntien rahoitus, joka on n. 20 % kokonaisrahoituksesta. 6

6 Toiminta-alue sen kehittämishaasteet Yleistä toiminta-alueen käytetyistä aineistoista kehittämishaasteista analyysin taustalla Kainuun Naisyrittäjyys LEDER on toteuttanut toiminta-alueellaan muiden suomen 25 Leader toimintaryhmän tavoin alueellaan LEADER+ -ohjelmaa vuodesta 2000 lähtien. Leader toimintaryhmien lisäksi maassamme on toiminut vuonna 2006 päättyneellä Euroopan unionin rahoituskaudella myös 23 muuta toimintaryhmää, jotka ovat saaneet rahoituksensa joko EU-osarahoitteisesta Alueellisesta maaseutuohjelma ALMA:sta tai kansallisesta Pomo+ -ohjelmasta. Tässä ohjelmassa Kainuun Naisyrittäjyys Leader ry:n toiminta-aluetta kuvaavissa tilastovertailuissa -analyyseissä aluetta verrataan muihin LEADER + -ohjelmaa toteuttaneisiin toimintaryhmiin -alueisiin. Tähän ratkaisuun on päädytty siksi, että sillä on pyritty poistamaan maamme suurimpien kasvukeskusten pääkaupunkiseudun vaikutus alueen kehitystä kuvaavista analyyseistä. Poistamalla suurimpien kasvukeskusten etenkin pääkaupunkiseudun vaikutus tilastoaineistosta on aineistosta saatu paremmin vertailtavaa suhteessa Suomen muihin maaseutualueisiin toimintaryhmiin. Lisäksi tilastoaineiston rauksella on pyritty yksinkertaistamaan tilastoanalyysien pohlla käytettyä tilastoaineistoa. Suomen LEADER+ toimintaryhmistä Euroopan unionin tavoite 1 toiminta-alueella toimii 11 toimintaryhmää, tavoite 2 alueella 12 toimintaryhmää tavoitealueiden ulkopuolella 2 toimintaryhmää. Mikäli Suomessa toimivia LEADER toimintaryhmiä tarkastellaan maaseututyypeittäin, voidaan todeta, että LEADER + ohjelmaa toteuttavat toimintaryhmät voidaan kaa toimintaryhmiin, joista 4 toimii kaupunkien läheisellä maaseudulla, 16 ydinmaaseudulla 5 harvaan asutulla maaseudulla, Leader toimintaryhmät kuvaavat siis hyvin keskimääräisesti Suomen kaikkia maaseutualueilla toimivia toimintaryhmiä.

7 8 8 Koodi LEADER_alue 1 Peräpohjolan kehitys ry 2 Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry 3 Oulujärvi LEADER ry 4 Nouseva rannikkoseutu ry 5 Pirityiset ry 6 NHS LEADER II ry 7 Rieska-LEADER ry 8 Härmänmaan Järviseudun Kehittämisyhdistys ry 9 Suupohn kehittämisyhdistys ry 10 Kalakukko 2006 ry 11 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 12 RaJuPuSu LEADER ry 13 Maaseudun kehittämisyhd Keski-Karlan Jetina ry 14 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 15 Vaara-Karlan LEADER ry 16 Pomoottori ry 17 Kantri ry 18 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry 19 Karhuseutu ry 20 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 21 I samma båt rf Samassa veneessä y 22 Etelä-Karlan Kärki-LEADER ry - 23 Kehittämisyhdistys Sepra ry 24 Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys ry 25 Pomoväst rf 1 Tavoitealue Suomussalmi Suomussalmi Suomussalmi Tavoiteal. ulkop. toimintaryhmät Tavoite 1 toimintaryhmät Tavoite 2 toimintaryhmät Hyrynsalmi Hyrynsalmi Hyrynsalmi 4 Maaseututyyppi Kaup.läh. maas. toimintaryhmät Ydinmaaseudun toimintaryhmät Harvaan as. maas. toimintaryhmät 3 Ristijärvi Ristijärvi Ristijärvi 2 Kuhmo Kuhmo Kuhmo 7 Sotkamo Sotkamo Sotkamo Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry Kuva 1. LEADER+ toimintaryhmien alueet kohdealue. 2.2 Itäinen Kainuu toiminta-alueena Kainuun Naisyrittäjyys LEADER toiminta-alue muodostuu viidestä itäisen Kainuun kunnasta: Hyrynsalmesta, Kuhmosta, Ristijärvestä, Sotkamosta Suomussalmesta. Alueen asukasluku oli tilastokeskuksen tilaston mukaan asukasta pinta-ala ,66. Alue on hyvin harvaan asuttua, mikä näkyy myös seuraavasta taulukosta (taulukko 1). Alueen harva-asutus suuri koko vaikeuttavat maaseudun asukkaiden palveluntuotantoa, sekä aiheuttavat monia muita jokapäiväisiä ongelmia.

8 9 9 Taulukko 1. Alueen väestöluku, pinta-ala asukastiheys Kuhmo Asukasluku Pinta-ala 5456,92 Asukastiheys Hyrynsalmi Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi koko maa ,56 898, , ,66 km2 2,20 2,10 1,90 4,00 1,90 17,30 Alueen väestönkehitys on ollut viimeisten 30-vuoden aikana muuta maata heikompaa. Mikäli Kainuun Naisyrittäjyys Leaderiä verrataan muihin EU-ohjelmakaudella Leader+ -rahoitusta saaneiden alueiden keskiarvoihin, voidaan todeta, että alueen väestönkehitys on ollut keskimäärin myös näitä alueita heikompaa. Alueen negatiivinen väestönkehitys johtuu alueen muuta maata heikommasta työpaikka työllisyyskehityksestä, sekä vähäisestä opiskelupaikkojen määrästä. Alueen demografista rakennetta leimaavat etenkin naisten nuorten määrän väheneminen sekä vanhusväestön osuuden suuri kasvu. Tämä on jo aiheuttanut alueen huoltosuhteen voimakkaan heikentymisen, eikä kehitykselle ole nähtävissä tulevina vuosina muutosta. Tilastokeskuksen kuntaliiton arvioiden mukaan alueen väestönkehitys tulee tkumaan negatiivisena seuraavien vuosikymmenten aikana (taulukko 2). Taulukko 2. Väkiluku alueen väestöennuste 2010, asukasluku Väestöennuste Kuhmo Hyrynsalmi Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Yhteensä Muutos asukasta Muutos % ,50 % ,85 % ,08 % Kainuun maaseudun työpaikkakehityksen perusongelma on alkutuotannon suhteellisen myöhään alkanut nopea väheneminen, jota muut toimialat eivät ole pystyneet riittävässä määrin kompensoimaan. Erityisesti maaseudun (maaseudulla siitsevien) työpaikkojen puute taamia korkeampi työttömyys vaikuttavat nuorten naisten muuttoliikkeeseen. Leaderin yrityksistä huolimatta ei ole onnistuttu tätä kehitystä rruttamaan: naisyrittäjien määrä on ollut vähenemässä alueella.

9 Alueen kuvaus keskeisillä indikaattoreilla Tässä perustelutekstissä Kainuun naisyrittäjyys Leaderin toiminta-alueen kehitystä vertaillaan muihin LEADER- toimintaryhmiin. Vertailuaikaksoina on käytetty useimpien muuttujien osalta aikavälejä Vertailuasetelma on hyvä, koska alueiden kehitystä voidaan tarkastella koko vanhan ohjelmakauden aikana vastaavan pituisena aikaksona uuden ohjelmakauden aikana. Työttömyyden osalta luvut ovat tässä vuosikeskiarvo. Siten vuoden 1994 tilastot kuvaavat lähtökohtatilannetta vanhalle ohjelmakaudelle vuoden 1999 tilastot puolestaan uudelle ohjelmakaudelle. Väestö Väestökehitys Kainuun naisyrittäjyys Leaderin toiminta-alueella väestön vähentyminen on ollut molempina aikaksoina yli 7 % luokkaa. Tämä on saamaa tasoa kuin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmissä keskimäärin, mutta suurempaa kuin tavoite 1 alueen toimintaryhmissä. Viime vuosina väestötappio on pienentynyt samaa vauhtia muiden alueiden kanssa, mutta tasoero muihin nähden on säilynyt yhtä suurena. Väestökehityksen taustalla vaikuttaa yleinen talouskehitys. Talouskasvun hidastuminen 2000-luvun alkuvuosina (ns. pieni lama) on hillinnyt muuttoliikettä maaseutualueilta keskuksiin. Väestöä on menetetty viimeisessä kymmenessä vuodessa yli 6000 henkeä eli noin 15 % (ks. seuraava kuva). 2 Toimintaryhmät yhteensä 1 Kaupunkien läheinen maas. toimintaryhm. 0 % Ydinmaaseutu toimintaryhm. -1 Harvaan asuttu maaseutu toimintaryhm. Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry vuos i Kuva 2. Väestönkasvu suhteessa väkilukuun LEADER+ alueilla vuosina Aluekuvauksen on kirjoittanut tutki Heikki Keränen, Oulun yliopisto.

10 11 11 Muuttoliike Kainuun naisyrittäjyys Leaderin alueella muuttotappio on ollut muiden harvaan asutun maaseudun toimintaryhmien kaltaisesti erittäin suuri koko tarkasteluaikakson an. Vuodesta 2001 alkaen muuttotappio on kuitenkin pienentynyt selvästi, jopa hieman nopeammin kuin keskimäärin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmissä (ks. seuraava kuva). 1,0 0,5 Toimintaryhmät yhteensä % 0,0 Kaupunkien läheinen maas. toimintaryhm. -0,5 Ydinmaaseutu toimintaryhm. -1,0-1, ,0 Harvaan asuttu maaseutu toimintaryhm. Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry vuosi Kuva 3. Nettomuutto suhteessa väkilukuun LEADER+ alueilla vuosina Väestön sukupuolikauma Kainuun naisyrittäjyys Leaderin alueella naisten osuus koko väestöstä oli 49 % (koko maassa 51 %), mikä oli 0,7 %:a alhaisempi kuin keskimäärin toimintaryhmien alueella myös hieman alhaisempi kuin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmissä. Naisten osuudessa ei kuitenkaan ole tapahtunut juuri muutoksia tarkasteltavana aikaksona. Väestön ikärakenne huoltosuhde Kainuun naisyrittäjyys Leaderin ikärakenne muistuttaa muita harvaan asutun maaseudun toimintaryhmiä. Nuoren osuus on lähes 3 %:a pienempi vastaavasti vanhusten osuus on selvästi suurempi kuin keskimäärin toimintaryhmien alueella (ks. seuraava taulukko). Taulukko 3. Väestön ikärakenne LEADER+ toimintaryhmän alueilla vuonna 2004 (%). Ikärakenne v v. 65- v. Yht

11 Kainuun naisyrittäjyys Leader ry Toimintaryhmät yhteensä Koko maa 15,1 18,0 17,5 63,7 63,0 66,7 21,2 18,9 15,9 100,0 100,0 100,0 Väestön ikärakenteessa suhteellisesti suurin muutos toimintaryhmien alueilla on tapahtunut lapsien (0-14 v.) ikäryhmässä. Lasten määrä on vähentynyt keskimäärin 9,3 % vuosina ,9 % vuosina Lasten määrän pienentyminen koskettaa eniten tavoite 1 alueiden harvaan asutun maaseudun toimintaryhmiä. Näillä alueilla myös työikäisen väestön määrä on vähentynyt suhteellisesti eniten. Kaikkia alueita koskeva väestön ikääntyminen on kiihtymässä, sillä useimmilla LEADER alueilla alueryhmissä vanhusten määrä on kasvanut suhteellisesti enemmän vuosina kuin Vanhusten määrä on lähdössä suhteellisesti voimakkaimmin kasvuun kaupunkien läheisen maaseudun tavoite alueiden ulkopuolisilla alueilla. Naisyrittäjyys Leaderin ikärakenteen muutos on ollut voimakasta sekä vanhan että nykyisen ohjelmakauden aikana verrattuna toimintaryhmiin keskimäärin. Vanhan ohjelmakauden aikana lasten määrä vähentyi lähes viidenneksellä vanhusten määrä puolestaan kasvoi yli 10 %. Nykyisen ohjelmakauden aikana nämä kehityssuunnat ovat hieman lieventyneet, mutta työikäisten määrä on puolestaan laskenut hieman enemmän kuin aiemmin. Kainuun naisyrittäjyys Leaderin alueella huoltosuhteen (huollettavien määrä suhteessa työikäisiin) suhteellinen muutos oli selvästi voimakkaampaa kuin toimintaryhmien alueella keskimäärin jopa voimakkaampaa kuin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmissä keskimäärin (taulukko 4). Taulukko 4. Demografisen (väestöllinen) huoltosuhteen muutos toimintaryhmien alueella (%) Demografinen Kainuun naisyrittäjyys Leader ry Toimintaryhmät yhteensä Koko maa huoltosuhde Huoltosuhde ,52 0,54 0,57 0,57 0,50 0,49 Huoltosuhteen muutos ,57 0,59 0,50 % ,42 0,67-0, ,32 2,09 1,19 leimaa muihin Työpaikat Kainuun naisyrittäjyys Leaderin toiminta-alueen elinkeinorakennetta toimintaryhmiin verrattuna suhteellisen suuri alkutuotannon osuus, pieni lostussektorin osuus suuri palvelujen osuus (ks. seuraava taulukko). Uhkana on siis rakennemuutoksen edelleen tkuminen siten, että alkutuotannon osuus vähenee.

12 13 13 Taulukko 5. Työpaikat toimialoittain toimintaryhmien alueella 2003 Alkutuotanto Jalostus Leader+ kpl % kpl % toimintaryhmä Kainuun , , , yhteensä Tavoite 1 toimintaryhm Tavoite 2 toimintaryhm Tav. al. ulkopuol ,7 12,9 3,4 Toimintaryhm. Kaupunkien läheinen maas. toimintaryhm. Ydinmaaseutu naisyrittäjyys Tuntemato Yhteensä n kpl % kpl 62, , , , , , , , , , , ,9 2,8 2, , , , , , , , , , , , , , , , , kpl % Leader ry Toimintaryhmät toimintaryhm. Harvaan Palvelut asuttu maaseutu toimintaryhm. Koko maa Naisyrittäjyys Leaderin alueella 1990-luvun loppu oli työpaikkakasvun aikaa jonka jälkeen työpaikkakehitys kääntyi 2000-luvun alkuvuosina tappiolliseksi. Vuonna 2003 työpaikkojen määrä kasvoi jälleen lähes 400:lla (3,6 %), suhteellisesti voimakkaammin kuin muilla vertailualueilla (ks. seuraava taulukko). Taulukko 6. Työpaikkojen määrän muutos toimintaryhmien alueella Työpaikkamäärän Leader+ toimintaryhmä Kainuun naisyrittäjyys Leader ry Toimintaryhmät yhteensä Tavoite 1 toimintaryhm. Tavoite 2 toimintaryhm. Tav. al. ulkopuol. toimintaryhm. Kaupunkien läheinen maas. muutos, % ,7-3,4-2,3-0,7-3,2-1,6-2,0-0,4-0,7 1,2-1,0 0,5 Toimintaryhm. Ydinmaaseutu toimintaryhm. -2,3 Harvaan asuttu maaseutu -4,2 toimintaryhm. -0,6-2, ,2 2,5 1,9 2,7 3,8 2, ,6 2,7 2,0 2,8 4,2 3, ,1 0,6 0,4 0,0 3,9 1, ,4 0,9 0,0 1,0 3,5 1, ,9-1,5-1,9-1,6 0,5 0, ,6 0,0 0,0-0,1 0,8 1, ,6 1,7 2,1 1,4 1,7 1,8 2,6 1,7 2,7 1,5 0,4-0,1 0,9-0,1-1,7-3,3 0,0-1,3 1,5 2,4

13 14 14 Koko maa 0,8 1,3 4,1 4,6 1,9 2,5 1,0-0,4 Naisyrittäjyys Leaderin alueella alkutuotannon työpaikkakato on ollut vanhan ohjelmakauden aikana suurempi (-18 %) kuin muiden toimintaryhmien alueella. Nykyisen ohjelmakauden aikana työpaikkakato on pienentynyt suhteessa enemmän verrattuna muihin alueisiin nähden. Naisyrittäjyys Leaderin alueella lostussektorin työpaikkakasvu oli vanhan ohjelmakauden aikana selvästi vertailualueita pienempi. Nykyisen ohjelmakauden aikana työpaikkakasvu on kääntynyt selväksi työpaikkojen vähentymiseksi (-13 %), joka oli yli kaksinkertainen verrattuna harvaan asutun maaseudun toimintaryhmiin. Naisyrittäjyys Leaderin alueella palvelusektorin työpaikkakehitys muistutti muiden harvaan asutun maaseudun toimintaryhmien kehitystä. Edellisen ohjelmakauden aikana työpaikkakasvu oli keskimäärin muita alueita hitaampaa (4,2 %) nykyisen ohjelmakauden aikana työpaikkakasvu on edelleen hidastunut (1,6 %). Työttömyys Naisyrittäjyys Leaderin alueella rakenteellinen työttömyys on erittäin vaikea pitkäaikainen ongelma. Yleensä alueen kuntien työttömyysaste on ollut kaksinkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Työttömyysaste on koko tarkastelukson an pysytellyt yli 20 %:n, mikä oli selvästi toimintaryhmien keskiarvoa korkeampi hieman korkeampi kuin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmissä. Työttömyysasteen alentumisesta huolimatta ero muihin alueisiin on säilynyt ennallaan (ks. seuraava kuva). 30 Toimintaryhmät yhteensä 25 Kaupunkien läheinen maas. toimintaryhm. % 20 Ydinmaaseutu toimintaryhm Harvaan asuttu maaseutu toimintaryhm. Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry vuos i 0,9

14 15 15 Kuva 4. Työttömyysaste LEADER+ alueilla vuosina Alkutuotannon romahdus, heikko työpaikkakehitys työttömyysaste ovat molemmat vaivanneet Kainuun naisyrittäjyys Leaderin maaseutualueita huomattavasti pahemmin kuin alueen taamia, jotka myös ovat maaseutua. Kainuun maaseudulla on suuri tarve löytää työllisyyden edistämiseksi uusia menetelmiä. Tässä yhteydessä halutaan kokeilla sopimuksellisuutta työllistäjänä (liite 1). Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömyys Kainuussa on muuttunut osittain rakenteelliseksi. Pitkät matkat ammatilliseen koulutukseen syrjäyttävät osan nuorista jo suoraan peruskoulusta työttömiksi. Vanhan maailman sekatöitä ei enää ole ammattikouluiän ohittaneille on koulutukseen hakeutumisella korkea kynnys. Nuorilta saattaa myös puuttua normaalin työssä käymisen malli, jos lähipiirissäkin ollaan työttömiä. Työttömyysluvut ovat puolittuneet Kainuussa laman pahimmista ajoista, mutta samalla työttömyyden luonne on muuttunut vaikeammaksi. Työttömyysluvut Kainuun naisyrittäjyys Leader ry:n alueen kunnissa, alle 25 v. Keskiarvo/ kk: Hyrynsalmi 16 Kuhmo 97 Ristijärvi 7 Sotkamo 55 Suomussalmi 67 Yhteensä nuorisotyöttömiä Kainuussa oli tammikuussa Nuorisotyöttömyyden väheneminen on suoraan verrannollista nuorten määrän vähenemiseen Kainuussa. Nuorten työllisyyden lisäämiseksi toteutetaan seuraavia toimenpiteitä: 1. selvitetään ne nuoret, jotka eivät peruskoulun jälkeen hakeudu tko-opintoihin ne, jotka keskeyttävät opintonsa 2. kootaan nuoria yhteen suunnittelemaan omaa toimintaa yhdessä Naisyrittäjyys Leaderin työntekijän kanssa. Rahoitetaan nuoreten omia pieniä hankkeita ohtaan heitä prosessin aikana monimuoto-opiskeluun oppisopimuksiin. 3. tehdään yhteistyötä Kainuun kuntien sivistystoimien ammattioppilaitosten kanssa 4. räätälöidään nuorisoryhmälle ns. voimaannuttamispolku, johon sisällytetään omien vahvuuksien löytäminen, omien heikkouksien minimoiminen sekä itsetunnon rakentaminen.

15 Naisyrittäjät Naisyrittäjiä oli Kainuun naisyrittäjyys Leaderin toiminta-alueella 51 % suhteessa miesyrittäjiin. Luku oli hieman alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Alueen kunnista Sotkamossa Suomussalmella luku oli koko maan tasoa tai parempi. Sen sian muut kunnat jäävät selvästi koko maan tasosta, erityisesti Hyrynsalmi. Naisyrittäjien määrä on vähentynyt naisyrittäjyys LEADERin alueella koko maata voimakkaammin. Kun koko maassa vähentymistä tapahtui 4 % vuosina , oli vastaava luku naisyrittäjyyden alueella 12 %. Vähentymisen takana on paljolti naisyrittäjien määrän voimakas lasku Ristijärven, Kuhmon erityisesti Hyrynsalmen kunnan alueella. Hyrynsalmella naisyrittäjien määrä väheni tarkasteltavalla aikaksolla 30 % (ks. seuraava taulukko). Haasteita naisyrittäjyyden kehittämiselle siis riittää myös tkossa. Taulukko 7. Naisyrittäjien lukumäärä kunnittain Alue Hyrynsalmi Kuhmo Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Naisyrittäjyys LEADER ry Koko maa 2.5 Naisyrittäjät Nais-/mies- Muutos hlöä hlöä hlöä yrittäjät 2002 % hlöä hlöä Maaseutuväestön palvelujen saavutettavuus Alue on syrjäistä maaseutua. Koko Kainuuta erityisesti Kainuun naisyrittäjyys Leaderin aluetta leimaavat pitkät etäisyydet palveluihin. Maaseutuväestön keskimääräinen etäisyys lähimpään taamaan oli 27 km, mikä oli lähes 13 km enemmän kuin keskimäärin toimintaryhmien alueella lähes 10 km enemmän kuin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmien alueella. Vastaavasti keskimääräinen etäisyys lähimpään kauppaan oli 15 km, joka oli yli 5 km enemmän toimintaryhmien keskiarvoon nähden 4 km enemmän kuin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmien alueella (ks. seuraava taulukko). %

16 17 17 Taulukko 8. Keskimääräiset maaseutuväestön etäisyydet palveluihin nähden laskettuna tieverkon kautta toimintaryhmien alueella vuonna Etäisyys lähimpään yli 500 asukkaan taamaan Etäisyys lähimpään kauppaan km km Kainuun naisyrittäjyys Leader ry Toimintaryhmät yhteensä Koko maa Maaseututyypeistä harvaan asutulla maaseudulla toimivien toimintaryhmien alueella keskimääräiset etäisyydet palveluihin ovat odotetusti pisimmät. Kainuun naisyrittäjyys Leader ry:n tieverkon kautta lasketut asutuksen etäisyydet lähimpään taamaan osoittavat laajojen alueiden siitsevan myös vähintään 40 km:n etäisyydellä lähimmästä taamasta (noin 3000 henkeä). Aluetta voidaan luonnehtia erittäin harvaanasutuksi maaseuduksi. Yhteenveto kehittämishaasteista Edellä kuvatusta kehityksestä huolimatta kainuulaisten usko kotimaakunnan menestykseen on vahva. Yritysbarometrien mukaan kainuulaiset yritykset suhtautuvat tuleviin vuosiin huomattavasti maakuntasuunnitelmassa vetovoiman muuta yleiseksi kilpailukyvyn maata kehittämistehtäväksi kasvattaminen ihmisten positiivisemmin. onkin Kainuun asetettu Kainuun asuinpaikkana, yritysten siintipaikkana vapaa-anviettokohteena. Alueen kulttuuriperinteen erikoisuuksia ovat mm. itäran takaa tulleet vaikutteet sekä elinkeinoihin liittyvät ainutlaatuiset piirteet. Elinvoimainen kulttuuriperinne onkin tulevaisuuden työllisyyttä, hyvinvointia viihtyvyyttä lisäävä osatekijä. Alueella on menossa useita sisällöntuotantoon sekä kulttuurialan tutkimukseen koulutukseen keskittyviä hankkeita, joita voidaan edelleen kehittää maaseudun olosuhteisiin soveltuviksi tuotteistaa. Tämä kaikki antaa siis hyvän henkisen pohn kehittämiselle sen tuloksellisuudelle sekä potentiaaliselle vaikuttavuudelle. Alueen maantieteestä ihmisten perinteisestä itsellisyydestä johtuu, että vahvuudet osaaminen ovat alueella hallaan, vailla vahvo yhteistyön verkottumisen perinteitä. Tämä korostuu entisestään, kun Kainuun maakuntakokeilu on rakentanut osasta entisiä kuntien palvelu suuren, byrokraattiselta etäiseltä vaikuttavan keskittävää kehitystä tukevan toimin. Tämän rinnalla kasvavat verkottumisen laan yhteistyön vaatimukset kaikilla muilla sektoreilla voimakkaasti. Kainuun naisyrittäjyys Leaderilla kaikki mahdollisuudet vastata tähän tarpeeseen auttaa alueen pieniä toimijoita yhdessä eteenpäin. Keskeiset kehittämishaasteet toimintaryhmän edustamalla maaseudulla liittyvät: elinkeinotoimintaan uusiin sekä uudenlaisiin työpaikkoihin vaikeissa kehittämisolosuhteissa

17 18 18 pienten toimijoiden yhteistyön tehostamiseen uusiin toimiverkostoihin kolmannen sektorin laajempaan toimintaan uusien toimintamuotojen sekä yhteistyön kehittämiseen maallemuuton vauhdittamiseen alueelle muuttaneiden tietotaidon hyödyntämiseen sosiaalisten rakenteiden turvaamiseen uuden oivaltamiseen sekä oppimiseen pienellä väestöpohlla (uudenlaiset osaamisrakenteet) 3 viihtyvyyteen elämisen laatuun alueen syrjäisyydestä huolimatta. Strategia 3.1 Ohjelman päämäärä kehittämisidea Kainuun Naisyrittäjyys LEADER ry:n kehittämisstrategian tehtävänä on palauttaa alueen ihmisten tulevaisuuden uskoa, aktivoida positiivisen kehityksen avainkohderyhmiä, lisätä inhimillistä vuorovaikutusta kohdealueella sekä pysäyttää ohjelma-alueen analyysissä esitettyjä kielteisiä kehityskulku. Kainuun Naisyrittäjyys LEADER ry:n kehittämisohjelman toimenpiteiden kohteena ovat erityisesti nuoret, naiset, maaseudun kylissä asuva aktiivinen väestö sekä potentiaaliset paluumuuttat, jotka tuovat mukanaan osaamista uusia näkökulmia maaseudulla elämiseen. Kohdentamalla huomio näihin ryhmiin maaseudulle haetaan uutta monipuolistuvaa yrittäjyyttä, osaamista sekä varmistetaan maaseudun väestörakenteen tasapainoisempaa kehittymistä. Toiminnalla haetaan kasvua kehitystä maaseudun asukkaiden elinoloihin, parempia työllistymismahdollisuuksia omalla kotiseudulla sekä osaajien palaamista takaisin Kainuuseen opintojen jälkeen. Edellä mainittujen tavoitteiden toteutuminen vaatii Kainuun naisyrittäjyys Leaderilta yksinkertaisimmillaan innostavan ilmapiirin luomista, maaseudun aktiivisten ihmisten yhteen saattamista yli kylärajojen, ideointia mm. verkostoitumismahdollisuuksista, selkeää järjestelmällistä tiedottamista kouluttamista toimintatavoista (rahoitus, tuet, yrittäjyys) sekä hyvien esimerkkien esille tuomista. Median kautta saadaan välitettyä positiivista viestiä rohkaisevia onnistumistarinoita maaseudun asukkaista, yrittäjyydestä kotiseudulleen takasin muuttaneista tyytyväisistä ihmisistä. Toimintaryhmän strategiana on ihmisten kannustaminen rohkaiseminen uutta luovaan verkostoitumiseen, yhteistyöhön vuorovaikutukseen sekä oppimiseen. Siltojen rakentaminen yksityisten ihmisten päätöksentekijöiden sekä viranomaisten välille edistää yrittäjyyden

18 19 19 hyvinvoinnin kehittymistä. Voimavarana on kainuulaisten naisten rohkeus aloitekyky, johon yhdistyy ennakkoluuloton hakeutuminen kansainvälisiin kontakteihin. Ohjelman päämääränä on kasvattaa maaseudun toimijoiden osaamista oma-aloitteisuutta sekä tukea sen muuttamista yritystoiminnaksi toimiviksi maaseudun yhteistyörakenteiksi. Kehittämisohjelman toteuttamisen keskeiset työvälineet on käsitelty seuraavissa luvussa. Ohjelman määrälliset tavoitteet on suunniteltu aikaisempien ohjelmakausien tulosten perusteella sekä maakunnallisten strategioiden tavoitekehyksiä mukaillen. Mitattavat tavoitteet on laskettu olettamukselle, että kehittämisohjelmassa on mukana viisi kuntaa (Hyrynsalmi, Ristijärvi, Suomussalmi, Kuhmo Sotkamo). 3.2 Ohjelman painopisteet tavoitteet Kainuun naisyrittäjyys Leader ry:n kehittämistoiminta vuosina rakentuu EU-tason sekä kansallisten että paikallisten kehittämisohjelmien puitteissa siten, että ohjelma toteuttaa tarvelähtöisesti omia alueellisia painopisteitään maakunnan muiden kehittämishankkeiden kirjossa on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alueellista toteutusta Kainuussa. Kansallisen maaseudun kehittämisstrategian painopisteet: maa- metsätalouden kilpailukyvyn säilyttäminen ympäristön maaseudun tilan parantaminen maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen maaseutualueiden elämän laatu. Leader - toimintatapa Kainuun naisyrittäjyys Leader ry:n kehittämisohjelman toteutuksen pääpaino tulee suuntautumaan maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen Leader - toimintatavan toteuttamiseen, mutta kehittämistoimenpiteitä toteutetaan myös maa- metsätalouden kilpailukyvyn säilyttämistä koskevan painopisteen alla sekä ympäristön maan hoitoon liittyvässä painopisteessä. Ohjelman painopisteenä ovat maaseudun paikallinen elinkeinotoiminta; sosiaaliset rakenteet viihtyvyys; osaaminen oppiminen; strateginen verkostoituminen alueellisella, kansallisella kansainvälisellä tasolla (kuva 5). Tavoitteet ovat osaaminen osaamisrakenteiden vahvistaminen maaseutualueilla verkostoituminen sen kautta maaseudun voimaannuttaminen alueen kulttuurin perinteiden hyödyntäminen yritystoiminnan matkailun monipuolistamisessa maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ihmisten työllistymisen edistäminen maaseudun sosiaalisten rakenteiden ihmisten omatoimisuuden kehittäminen innovaatioiden hyödyntäminen oppimisverkostojen syntymisen edistäminen

19 20 20 maaseudun elämänlaadun viihtyisyyden edistäminen kansainvälisten kontaktien yhteistyön edistäminen maaseudun peruspalveluiden saatavuuden tehostaminen asuin-, työ- vapaa-an ympäristön kehittäminen sekä etätyön edistäminen paikallisen omatoimisuuden vahvistaminen kyläyhdistyksien kautta sekä julkisen, yksityisen kolmannen sektorin verkostoitumista aikaansaavan kumppanuuden edistäminen. Kainuun naisyrittäjyys Leader ry: Ohjelma KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Maaseudun elinkeinotoiminnan kehittäminen ihmisten työllistymisen edistäminen Maaseudun sosiaalisten rakenteiden ihmisten omatoimisuuden kehittäminen Innovaatioiden hyödyntäminen oppimisverkostojen synnyttäminen Elämän laatu maaseudun viihtyisyyden edistäminen Kansainvälisten kontaktien yhteistyön edistäminen KEHITTÄMISKEINOT Maa- metsätalouden kilpailukyvyn säilyttäminen Ammatillinen koulutus Maaseutuyrittäjät Ympäristön maan hoito Työllistyminen ympäristönhoidon tehtävissä Uudet energiamuodot Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen maaseutualueiden elämän laatu Matkailun monipuolistuminen Matkailun tukipalvelut Elintarvikkeiden laatu elintarvikeketjut Hyvinvointi- sosiaalialan yrittäjyys Nuorten aktivointi Naisyrittäjyys Kansainvälistyminen TOIMENPITEET Hanketoiminta Hanketoimijoiden koulutus Tiedottaminen Avaintoimijoiden rekrytointi koulutus Jäsenhankinta Nuorten aktivointi Yrittäjien tukitoiminnot Verkostojen tuki Tietotekniikan hyödyntäminen Sopimuksellisuus Kansainväliset seminaarit Tietotekniikka Kuva 5. Ohjelman kokoava strateginen viitekehys. 3.3 Määrälliset tavoitteet Ohjelman toteutukselle on asetettu seuraavat mitattavat tavoitteet suhteessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjoihin 1 4 (taulukko 9).

20 21 21 Maa- metsätalouden kilpailukyvyn säilyttäminen: yhteensä (miehet / naiset / nuoret) Uudet yritykset yhteensä (kpl) 5 Uudet työpaikat (kpl) 10 ( 6 / 4) Säilytetyt työpaikat (kpl) 30 (18 / 10 / 2) Hankkeiden määrä (kpl) 45 Koulutuksiin osallistuneet (hlöä) 1400 (700 / 600 /100) Ympäristön maan hoito: yhteensä (miehet / naiset / nuoret) Uudet yritykset (kpl) 5 Uudet työpaikat (kpl) 10 ( 6 / 4) Säilytetyt työpaikat (kpl) 20 (10 / 8 / 2) Uudet tuotteet (kpl) 15 Hankkeiden määrä (kpl) 30 Koulutuksiin osallistuneet (hlöä) 700 (300 / 300 /100) Yhteistyöverkostot (kpl) 5 Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen maaseutualueiden elämän laatu: Yhteensä (miehet / naiset / nuoret) Uudet yritykset (kpl) 15 ( 5 / 8 / 2) Uudet työpaikat (kpl) 30 (10 / 20 / 5) Säilytetyt työpaikat (kpl) 70 (20 / 40 / 10) Uudet tuotteet (kpl) 10 Hankkeiden määrä (kpl) 35 Koulutuksiin osallistuneet (hlöä. kpl) 2100 ( 700 / 1000 / 400) Kansainväliset yhteistyökumppanit (kpl) 10 Leader toimintatapa Yhteistyöhankkeita alueiden valtioiden 10 välillä (kpl) Koulutus- kehittämishankkeita (kpl) 5 Hankkeissa mukana (henkilöitä kpl) 50 Taulukko 9. Yhteenveto määrällisistä tavoitteista Uudet yritykset Uudet työpaikat Säilytetyt työpaikat Uudet tuotteet Hankkeiden määrä Koulutuksiin osallistuneet Yhteistyöverkostot Kansainväliset yhteistyökumppanit Miehet Naiset Nuoret Yhteensä