1 LEADER -TOIMINTAMALLI KOKOAA VOIMAVARAT TOIMINTA-ALUE JA SEN KEHITTÄMISHAASTEET STRATEGIA...18

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 LEADER -TOIMINTAMALLI KOKOAA VOIMAVARAT...5 2 TOIMINTA-ALUE JA SEN KEHITTÄMISHAASTEET...7 3 STRATEGIA...18"

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE LEADER -TOIMINTAMALLI KOKOAA VOIMAVARAT TOIMINTA-ALUE JA SEN KEHITTÄMISHAASTEET Yleistä toiminta-alueen kehittämishaasteista analyysin taustalla käytetyistä aineistoista Itäinen Kainuu toiminta-alueena Alueen kuvaus keskeisillä indikaattoreilla Väestö Työpaikat Työttömyys Nuorisotyöttömyys Naisyrittäjät Maaseutuväestön palvelujen saavutettavuus STRATEGIA Ohjelman päämäärä kehittämisidea Ohjelman painopisteet tavoitteet Määrälliset tavoitteet Maa- metsätalouden kilpailukyvyn säilyttäminen: yhteensä (miehet / naiset / nuoret) Ympäristön maan hoito: yhteensä (miehet / naiset / nuoret) Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen maaseutualueiden elämän laatu: Yhteensä (miehet / naiset / nuoret) Leader toimintatapa KEINOJA JA POLKUJA UUTEEN VAHVUUTEEN JA VOIMAAN ITÄISESSÄ KAINUUSSA Suuria linjo Pienestä suureksi verkostot vahvistavat itsenäisiä toimijoita Kolmas sektori kylätoiminta osana yrittäjyyttä verkosto Hyvinvointipalvelut matkailu yhteistyössä Kainuun vientituotteeksi Hyvinvointi- sosiaalialan yrittäjyys Kotiinpaluu turvaverkostot toimimaan kaksisuuntaisesti Matkailua erämaassa ran pinnassa Perinteet taidot uusien osaajien käsistä maailmalle Kansainvälisyys, ikkuna maailmalle maailmalta Nuorten aktivointi luonto on extremeä... 27

2 Maaseudun elinkeinotoiminnan kehittäminen ihmisten työllistymisen edistäminen...29 Maaseutuelinkeinotoiminnan monipuolistaminen Ammatillinen koulutus...30 Ruokakulttuuri elintarvikkeet Maaseutuyrittäjät...30 Naisyrittäjyys Matkailupalvelut Kotiin paluu turvaverkostot toimimaan kaksisuuntaisesti Hyvinvointi- sosiaalialan yrittäjyys Samassa verkossa koko maailma...33 Tietoyhteiskuntakehityksen hyödyntäminen Uudet oppimisympäristöt...34 Uudet työskentelytavat Kainuussa arki on hyvää aktiivista Kylien yhteiset kokoontumistilat Maaseudun kulttuuritapahtumat...36 Työllistyminen maiseman- ympäristönhoidon tehtävissä...36 Uudet energiamuodot Kansainvälistymisen teemo KEHITTÄMISOHJELMAN KESKEISET TYÖVÄLINEET Yrityshankkeiden rahoitus Rahoitettavien hankkeiden valintakriteerit Kainuun naisyrittäjyys Leaderin aluehallinnon yhteistyö Toiminnan resurssit toimintatapa...41 Toimisto Leader toimintatapa Säännöt...43 Hallinnolliset muutokset Hankkeiden käsittely RAHOITUS OHJELMAKAUDELLE Kuntarahoitus SEURANNAN JA ARVIOINNIN TOTEUTUS LIITTEET Sopimuksellisuus työllisyys Säännöt Kuntasopimukset (5 kpl) Paikallisten toimintaryhmien maaseutuosaston työn yhteensovitus Viestintä- tiedotussuunnitelma Kansainvälinen yhteistyö Yhteenveto työryhmien ideoista Katsaus toimintaan ohjelmakaudella Kannen kuva: Liisa Mikkonen 2005

3 4 4 Esipuhe Kainuun naisyrittäjyys Leader ry. on ollut toimeenpanemassa Suomen tavoite 6-alueen Leader II-ohjelmaa sekä Itä-Suomen alueen tavoite 1-ohjelmaa Leader+. Ohjelman toteutus on saanut innostuneen vastaanoton Kainuun viiden kunnan toimijoiden keskuudessa ohjelmalle halutaan tkoa. Leader-ohjelmatyö on tuonut uudenlaisen työkalun maaseudun ongelmien kehittämistarpeiden ratkaisuksi. Maaseudun ihmisistä lähteneet aloitteet ideat ovat löytäneet luonnollisen kehittymisväylän toteutuskelpoisiksi, konkreettisiksi tuloksellisiksi toimenpiteiksi. Ohjelman toteutuksella on pystytty aikaansaamaan uusia yrityksiä työpaikko Kainuun maaseutualueelle. Samoin on nostettu esille innovatiivisia esimerkkejä toimintamalle, joita on voitu hyödyntää myös muilla alueilla. Hankkeista parhaimpia on laajennettu koko Suomea koskeviksi. Kuluvan ohjelmakauden kaikki tulokset eivät ole vielä nähtävissä. Osa hankkeista on ylittänyt tavoitteensa, osa on menestynyt tulosten osalta odotettua huonommin. Kuitenkin kaikki toteutukseen hyväksytyt hankkeet ovat tuoneet oppimista tärkeää tietoa sekä kokemusta ohjelman toimeenpanijoille. Tämän varaan on hyvä rakentaa uutta ohjelmaa. Tulevan ohjelmakauden valmistelu on pyritty tekemään aidolla Leader -toimintatavalla. Alueen ihmisiä on kuultu valmistelutyön eri vaiheissa hyvin laasti. Ohjelman toteutuksen yhteistyötaho kuullaan myös ohjelman toimeenpanosuunnitelmaa valmisteltaessa. Leader-toimintaryhmä arvioi systemaattisesti myös omaa toimintaansa pyrkien parantamaan uudistamaan menettelytapoan. Ohjelman valmistelussa on otettu huomioon Kainuun alueen kehittämistä koskevien ohjelmien linukset, samoin kuin eurooppalaisen maaseutuohjelman painotukset. Ohjelman täydentävyys uutta kokeilu- kehittämistoimintaa korostavat ominaispiirteet on pyritty ottamaan toimintaohjelman keskeisiksi tunnuspiirteiksi. Kokonaisuutena ohjelma vuosille painottaa entistä enemmän verkostojen kautta alueiden välistä yhteistyötä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Kaanissa Kainuun naisyrittäjyys Leader ry. Anneli Määttä Heimo Keränen toiminnanjohta puheenjohta

4 5 1 5 Leader -toimintamalli kokoaa voimavarat Kainuussa LEADER+ naisyrittäjyysohjelman toteuttaminen on ollut menestyksellinen tapa luoda uudenlainen, paikalliseen vaikuttamiseen perustuva toimintamalli. Verkostoitunut yhteistyö on tuonut maaseudun kehittämiseen mukaan uusia, ruohonjuuritason toimijoita, joissa naisten määrä on suhteellisen hyvin edustettuna. Tästä ovat osoituksena paikallislähtöisistä ideoista nousseet rahoitetut hankkeet, yhteistyön kehittyminen paikallisten toimijoiden viranomaisten kesken, kansainväliset yhteydet sekä käytännön toiminnassa kehittynyt osaaminen osaamisen verkostot. Kainuun naisyrittäjyys kehittämisohjelma on toteuttanut Leader+ toiminnan innovatiivisuutta, pääperiaatteita kumppanuutta, eli paikallislähtöisyyttä, verkostoitumista sekä pilottiluonteisuutta maaseudun elinkeinojen monipuolistamista. Tärkeinä tausta-arvoina kaikessa toiminnassa ovat olleet kestävä kehitys tasa-arvo. Kainuun naisyrittäjyys Leader ry valittiin yhdeksi Suomen LEADER+ ohjelmaa toteuttavaksi paikalliseksi toimintaryhmäksi vuosille Yhdistys on ollut toteuttamassa myös Leader II ohjelmaa vuosina Kainuun naisyrittäjyys Leader ry toteuttaa uudella ohjelmakaudella maaseudun kehittämisohjelmien kehyksessä Leader+ ohjelmaa ItäKainuun kuntien (Kuhmo, Suomussalmi, Hyrynsalmi, Ristijärvi Sotkamo) alueilla. Alueen maaseudun väestökehitys, asumisen laatu hyvinvointi sekä elinkeinotoiminnan kehittyminen edellyttävät julkisten organisaatioiden yksityisen sektorin sekä yhteisöjen saumatonta yhteistyötä myös tkossa. Jatkossakin kehittämisyhdistyksen toiminta on verkostomaista perustuu paikallisiin strategisiin yhteistyökumppaneihin, aktiivisiin alueellisiin avaintoimijoihin sekä kansallisiin kansainvälisiin yhteistyökumppanuuksiin. Toiminnan pohna on edellisinä ohjelmakausina saavutetut tulokset aluevaikutukset. Ohjelma tukee paikalliselta toimitasolta nousevia ideoita toimintamalle, maaseudun naisyrittäjyyttä sekä nuorten maaseutuyrittäjien osaamisen, tuoteideoiden innovaatioiden kehittämistä. Kehittämisohjelman toteutuksessa huomioidaan myös muut Kainuun alueella naisyrittäjyyden kehittämistä koskevat toimenpiteet. Tällä ohjelmalla on kolme punaista lankaa (joita tuetaan erityisesti osaamisen kehittämisellä): verkostoituminen, perinne hyvinvointipalvelut. Kaikki nämä tulevat näkymään vahvoina tulevassa aktivoinnissa, hankesuunnittelussa kehittämistoiminnassa. Osittain niitä tullaan myös edistämään omilla koordinaatiohankkeilla, joilla voidaan suunnata kehittämistoimintaa haluttuun suuntaan lisätä hankehakijoiden valmiuksia entistä haasteellisempien hankkeiden toteuttamiseen.

5 6 Toiminnassa korostuu entistä enemmän kansainvälisyys, joka on kaikkea toimintaa läpileikkaava työväline. Kansainvälistymisellä haetaan yrityksille uusia markkina-alueita yhteistyökumppanuuksia sekä valmistellaan maaseudun toimijoita kansainväliseen yhteistyöhön. Kansallisesti panostetaan alueiden maakuntien välisen yhteistyön vahvistumiseen innovaatioiden toimintamallien siirtämiseksi. Toiminnan painopiste tulee kuitenkin olemaan alueen toimiverkoston sen osaamisen kehittämisessä siten, että tuloksellista alueellista kehitystä tapahtuu. Kehittämisohjelman tavoitteena on ohta Kainuun alueelle yrittäjyyden tukemiseen EU:n komission suoraa rahoitusta sekä Maa- metsätalousministeriön hallinnoimaa kansallista rahoitusta. Alueellisen rahoituksen muodostaa ohjelmassa mukanaolevien Kainuun kuntien rahoitus, joka on n. 20 % kokonaisrahoituksesta. 6

6 Toiminta-alue sen kehittämishaasteet Yleistä toiminta-alueen käytetyistä aineistoista kehittämishaasteista analyysin taustalla Kainuun Naisyrittäjyys LEDER on toteuttanut toiminta-alueellaan muiden suomen 25 Leader toimintaryhmän tavoin alueellaan LEADER+ -ohjelmaa vuodesta 2000 lähtien. Leader toimintaryhmien lisäksi maassamme on toiminut vuonna 2006 päättyneellä Euroopan unionin rahoituskaudella myös 23 muuta toimintaryhmää, jotka ovat saaneet rahoituksensa joko EU-osarahoitteisesta Alueellisesta maaseutuohjelma ALMA:sta tai kansallisesta Pomo+ -ohjelmasta. Tässä ohjelmassa Kainuun Naisyrittäjyys Leader ry:n toiminta-aluetta kuvaavissa tilastovertailuissa -analyyseissä aluetta verrataan muihin LEADER + -ohjelmaa toteuttaneisiin toimintaryhmiin -alueisiin. Tähän ratkaisuun on päädytty siksi, että sillä on pyritty poistamaan maamme suurimpien kasvukeskusten pääkaupunkiseudun vaikutus alueen kehitystä kuvaavista analyyseistä. Poistamalla suurimpien kasvukeskusten etenkin pääkaupunkiseudun vaikutus tilastoaineistosta on aineistosta saatu paremmin vertailtavaa suhteessa Suomen muihin maaseutualueisiin toimintaryhmiin. Lisäksi tilastoaineiston rauksella on pyritty yksinkertaistamaan tilastoanalyysien pohlla käytettyä tilastoaineistoa. Suomen LEADER+ toimintaryhmistä Euroopan unionin tavoite 1 toiminta-alueella toimii 11 toimintaryhmää, tavoite 2 alueella 12 toimintaryhmää tavoitealueiden ulkopuolella 2 toimintaryhmää. Mikäli Suomessa toimivia LEADER toimintaryhmiä tarkastellaan maaseututyypeittäin, voidaan todeta, että LEADER + ohjelmaa toteuttavat toimintaryhmät voidaan kaa toimintaryhmiin, joista 4 toimii kaupunkien läheisellä maaseudulla, 16 ydinmaaseudulla 5 harvaan asutulla maaseudulla, Leader toimintaryhmät kuvaavat siis hyvin keskimääräisesti Suomen kaikkia maaseutualueilla toimivia toimintaryhmiä.

7 8 8 Koodi LEADER_alue 1 Peräpohjolan kehitys ry 2 Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry 3 Oulujärvi LEADER ry 4 Nouseva rannikkoseutu ry 5 Pirityiset ry 6 NHS LEADER II ry 7 Rieska-LEADER ry 8 Härmänmaan Järviseudun Kehittämisyhdistys ry 9 Suupohn kehittämisyhdistys ry 10 Kalakukko 2006 ry 11 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 12 RaJuPuSu LEADER ry 13 Maaseudun kehittämisyhd Keski-Karlan Jetina ry 14 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 15 Vaara-Karlan LEADER ry 16 Pomoottori ry 17 Kantri ry 18 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry 19 Karhuseutu ry 20 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 21 I samma båt rf Samassa veneessä y 22 Etelä-Karlan Kärki-LEADER ry - 23 Kehittämisyhdistys Sepra ry 24 Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys ry 25 Pomoväst rf 1 Tavoitealue Suomussalmi Suomussalmi Suomussalmi Tavoiteal. ulkop. toimintaryhmät Tavoite 1 toimintaryhmät Tavoite 2 toimintaryhmät Hyrynsalmi Hyrynsalmi Hyrynsalmi 4 Maaseututyyppi Kaup.läh. maas. toimintaryhmät Ydinmaaseudun toimintaryhmät Harvaan as. maas. toimintaryhmät 3 Ristijärvi Ristijärvi Ristijärvi 2 Kuhmo Kuhmo Kuhmo 7 Sotkamo Sotkamo Sotkamo Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry Kuva 1. LEADER+ toimintaryhmien alueet kohdealue. 2.2 Itäinen Kainuu toiminta-alueena Kainuun Naisyrittäjyys LEADER toiminta-alue muodostuu viidestä itäisen Kainuun kunnasta: Hyrynsalmesta, Kuhmosta, Ristijärvestä, Sotkamosta Suomussalmesta. Alueen asukasluku oli tilastokeskuksen tilaston mukaan asukasta pinta-ala ,66. Alue on hyvin harvaan asuttua, mikä näkyy myös seuraavasta taulukosta (taulukko 1). Alueen harva-asutus suuri koko vaikeuttavat maaseudun asukkaiden palveluntuotantoa, sekä aiheuttavat monia muita jokapäiväisiä ongelmia.

8 9 9 Taulukko 1. Alueen väestöluku, pinta-ala asukastiheys Kuhmo Asukasluku Pinta-ala 5456,92 Asukastiheys Hyrynsalmi Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi koko maa ,56 898, , ,66 km2 2,20 2,10 1,90 4,00 1,90 17,30 Alueen väestönkehitys on ollut viimeisten 30-vuoden aikana muuta maata heikompaa. Mikäli Kainuun Naisyrittäjyys Leaderiä verrataan muihin EU-ohjelmakaudella Leader+ -rahoitusta saaneiden alueiden keskiarvoihin, voidaan todeta, että alueen väestönkehitys on ollut keskimäärin myös näitä alueita heikompaa. Alueen negatiivinen väestönkehitys johtuu alueen muuta maata heikommasta työpaikka työllisyyskehityksestä, sekä vähäisestä opiskelupaikkojen määrästä. Alueen demografista rakennetta leimaavat etenkin naisten nuorten määrän väheneminen sekä vanhusväestön osuuden suuri kasvu. Tämä on jo aiheuttanut alueen huoltosuhteen voimakkaan heikentymisen, eikä kehitykselle ole nähtävissä tulevina vuosina muutosta. Tilastokeskuksen kuntaliiton arvioiden mukaan alueen väestönkehitys tulee tkumaan negatiivisena seuraavien vuosikymmenten aikana (taulukko 2). Taulukko 2. Väkiluku alueen väestöennuste 2010, asukasluku Väestöennuste Kuhmo Hyrynsalmi Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Yhteensä Muutos asukasta Muutos % ,50 % ,85 % ,08 % Kainuun maaseudun työpaikkakehityksen perusongelma on alkutuotannon suhteellisen myöhään alkanut nopea väheneminen, jota muut toimialat eivät ole pystyneet riittävässä määrin kompensoimaan. Erityisesti maaseudun (maaseudulla siitsevien) työpaikkojen puute taamia korkeampi työttömyys vaikuttavat nuorten naisten muuttoliikkeeseen. Leaderin yrityksistä huolimatta ei ole onnistuttu tätä kehitystä rruttamaan: naisyrittäjien määrä on ollut vähenemässä alueella.

9 Alueen kuvaus keskeisillä indikaattoreilla Tässä perustelutekstissä Kainuun naisyrittäjyys Leaderin toiminta-alueen kehitystä vertaillaan muihin LEADER- toimintaryhmiin. Vertailuaikaksoina on käytetty useimpien muuttujien osalta aikavälejä Vertailuasetelma on hyvä, koska alueiden kehitystä voidaan tarkastella koko vanhan ohjelmakauden aikana vastaavan pituisena aikaksona uuden ohjelmakauden aikana. Työttömyyden osalta luvut ovat tässä vuosikeskiarvo. Siten vuoden 1994 tilastot kuvaavat lähtökohtatilannetta vanhalle ohjelmakaudelle vuoden 1999 tilastot puolestaan uudelle ohjelmakaudelle. Väestö Väestökehitys Kainuun naisyrittäjyys Leaderin toiminta-alueella väestön vähentyminen on ollut molempina aikaksoina yli 7 % luokkaa. Tämä on saamaa tasoa kuin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmissä keskimäärin, mutta suurempaa kuin tavoite 1 alueen toimintaryhmissä. Viime vuosina väestötappio on pienentynyt samaa vauhtia muiden alueiden kanssa, mutta tasoero muihin nähden on säilynyt yhtä suurena. Väestökehityksen taustalla vaikuttaa yleinen talouskehitys. Talouskasvun hidastuminen 2000-luvun alkuvuosina (ns. pieni lama) on hillinnyt muuttoliikettä maaseutualueilta keskuksiin. Väestöä on menetetty viimeisessä kymmenessä vuodessa yli 6000 henkeä eli noin 15 % (ks. seuraava kuva). 2 Toimintaryhmät yhteensä 1 Kaupunkien läheinen maas. toimintaryhm. 0 % Ydinmaaseutu toimintaryhm. -1 Harvaan asuttu maaseutu toimintaryhm. Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry vuos i Kuva 2. Väestönkasvu suhteessa väkilukuun LEADER+ alueilla vuosina Aluekuvauksen on kirjoittanut tutki Heikki Keränen, Oulun yliopisto.

10 11 11 Muuttoliike Kainuun naisyrittäjyys Leaderin alueella muuttotappio on ollut muiden harvaan asutun maaseudun toimintaryhmien kaltaisesti erittäin suuri koko tarkasteluaikakson an. Vuodesta 2001 alkaen muuttotappio on kuitenkin pienentynyt selvästi, jopa hieman nopeammin kuin keskimäärin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmissä (ks. seuraava kuva). 1,0 0,5 Toimintaryhmät yhteensä % 0,0 Kaupunkien läheinen maas. toimintaryhm. -0,5 Ydinmaaseutu toimintaryhm. -1,0-1, ,0 Harvaan asuttu maaseutu toimintaryhm. Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry vuosi Kuva 3. Nettomuutto suhteessa väkilukuun LEADER+ alueilla vuosina Väestön sukupuolikauma Kainuun naisyrittäjyys Leaderin alueella naisten osuus koko väestöstä oli 49 % (koko maassa 51 %), mikä oli 0,7 %:a alhaisempi kuin keskimäärin toimintaryhmien alueella myös hieman alhaisempi kuin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmissä. Naisten osuudessa ei kuitenkaan ole tapahtunut juuri muutoksia tarkasteltavana aikaksona. Väestön ikärakenne huoltosuhde Kainuun naisyrittäjyys Leaderin ikärakenne muistuttaa muita harvaan asutun maaseudun toimintaryhmiä. Nuoren osuus on lähes 3 %:a pienempi vastaavasti vanhusten osuus on selvästi suurempi kuin keskimäärin toimintaryhmien alueella (ks. seuraava taulukko). Taulukko 3. Väestön ikärakenne LEADER+ toimintaryhmän alueilla vuonna 2004 (%). Ikärakenne v v. 65- v. Yht

11 Kainuun naisyrittäjyys Leader ry Toimintaryhmät yhteensä Koko maa 15,1 18,0 17,5 63,7 63,0 66,7 21,2 18,9 15,9 100,0 100,0 100,0 Väestön ikärakenteessa suhteellisesti suurin muutos toimintaryhmien alueilla on tapahtunut lapsien (0-14 v.) ikäryhmässä. Lasten määrä on vähentynyt keskimäärin 9,3 % vuosina ,9 % vuosina Lasten määrän pienentyminen koskettaa eniten tavoite 1 alueiden harvaan asutun maaseudun toimintaryhmiä. Näillä alueilla myös työikäisen väestön määrä on vähentynyt suhteellisesti eniten. Kaikkia alueita koskeva väestön ikääntyminen on kiihtymässä, sillä useimmilla LEADER alueilla alueryhmissä vanhusten määrä on kasvanut suhteellisesti enemmän vuosina kuin Vanhusten määrä on lähdössä suhteellisesti voimakkaimmin kasvuun kaupunkien läheisen maaseudun tavoite alueiden ulkopuolisilla alueilla. Naisyrittäjyys Leaderin ikärakenteen muutos on ollut voimakasta sekä vanhan että nykyisen ohjelmakauden aikana verrattuna toimintaryhmiin keskimäärin. Vanhan ohjelmakauden aikana lasten määrä vähentyi lähes viidenneksellä vanhusten määrä puolestaan kasvoi yli 10 %. Nykyisen ohjelmakauden aikana nämä kehityssuunnat ovat hieman lieventyneet, mutta työikäisten määrä on puolestaan laskenut hieman enemmän kuin aiemmin. Kainuun naisyrittäjyys Leaderin alueella huoltosuhteen (huollettavien määrä suhteessa työikäisiin) suhteellinen muutos oli selvästi voimakkaampaa kuin toimintaryhmien alueella keskimäärin jopa voimakkaampaa kuin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmissä keskimäärin (taulukko 4). Taulukko 4. Demografisen (väestöllinen) huoltosuhteen muutos toimintaryhmien alueella (%) Demografinen Kainuun naisyrittäjyys Leader ry Toimintaryhmät yhteensä Koko maa huoltosuhde Huoltosuhde ,52 0,54 0,57 0,57 0,50 0,49 Huoltosuhteen muutos ,57 0,59 0,50 % ,42 0,67-0, ,32 2,09 1,19 leimaa muihin Työpaikat Kainuun naisyrittäjyys Leaderin toiminta-alueen elinkeinorakennetta toimintaryhmiin verrattuna suhteellisen suuri alkutuotannon osuus, pieni lostussektorin osuus suuri palvelujen osuus (ks. seuraava taulukko). Uhkana on siis rakennemuutoksen edelleen tkuminen siten, että alkutuotannon osuus vähenee.

12 13 13 Taulukko 5. Työpaikat toimialoittain toimintaryhmien alueella 2003 Alkutuotanto Jalostus Leader+ kpl % kpl % toimintaryhmä Kainuun , , , yhteensä Tavoite 1 toimintaryhm Tavoite 2 toimintaryhm Tav. al. ulkopuol ,7 12,9 3,4 Toimintaryhm. Kaupunkien läheinen maas. toimintaryhm. Ydinmaaseutu naisyrittäjyys Tuntemato Yhteensä n kpl % kpl 62, , , , , , , , , , , ,9 2,8 2, , , , , , , , , , , , , , , , , kpl % Leader ry Toimintaryhmät toimintaryhm. Harvaan Palvelut asuttu maaseutu toimintaryhm. Koko maa Naisyrittäjyys Leaderin alueella 1990-luvun loppu oli työpaikkakasvun aikaa jonka jälkeen työpaikkakehitys kääntyi 2000-luvun alkuvuosina tappiolliseksi. Vuonna 2003 työpaikkojen määrä kasvoi jälleen lähes 400:lla (3,6 %), suhteellisesti voimakkaammin kuin muilla vertailualueilla (ks. seuraava taulukko). Taulukko 6. Työpaikkojen määrän muutos toimintaryhmien alueella Työpaikkamäärän Leader+ toimintaryhmä Kainuun naisyrittäjyys Leader ry Toimintaryhmät yhteensä Tavoite 1 toimintaryhm. Tavoite 2 toimintaryhm. Tav. al. ulkopuol. toimintaryhm. Kaupunkien läheinen maas. muutos, % ,7-3,4-2,3-0,7-3,2-1,6-2,0-0,4-0,7 1,2-1,0 0,5 Toimintaryhm. Ydinmaaseutu toimintaryhm. -2,3 Harvaan asuttu maaseutu -4,2 toimintaryhm. -0,6-2, ,2 2,5 1,9 2,7 3,8 2, ,6 2,7 2,0 2,8 4,2 3, ,1 0,6 0,4 0,0 3,9 1, ,4 0,9 0,0 1,0 3,5 1, ,9-1,5-1,9-1,6 0,5 0, ,6 0,0 0,0-0,1 0,8 1, ,6 1,7 2,1 1,4 1,7 1,8 2,6 1,7 2,7 1,5 0,4-0,1 0,9-0,1-1,7-3,3 0,0-1,3 1,5 2,4

13 14 14 Koko maa 0,8 1,3 4,1 4,6 1,9 2,5 1,0-0,4 Naisyrittäjyys Leaderin alueella alkutuotannon työpaikkakato on ollut vanhan ohjelmakauden aikana suurempi (-18 %) kuin muiden toimintaryhmien alueella. Nykyisen ohjelmakauden aikana työpaikkakato on pienentynyt suhteessa enemmän verrattuna muihin alueisiin nähden. Naisyrittäjyys Leaderin alueella lostussektorin työpaikkakasvu oli vanhan ohjelmakauden aikana selvästi vertailualueita pienempi. Nykyisen ohjelmakauden aikana työpaikkakasvu on kääntynyt selväksi työpaikkojen vähentymiseksi (-13 %), joka oli yli kaksinkertainen verrattuna harvaan asutun maaseudun toimintaryhmiin. Naisyrittäjyys Leaderin alueella palvelusektorin työpaikkakehitys muistutti muiden harvaan asutun maaseudun toimintaryhmien kehitystä. Edellisen ohjelmakauden aikana työpaikkakasvu oli keskimäärin muita alueita hitaampaa (4,2 %) nykyisen ohjelmakauden aikana työpaikkakasvu on edelleen hidastunut (1,6 %). Työttömyys Naisyrittäjyys Leaderin alueella rakenteellinen työttömyys on erittäin vaikea pitkäaikainen ongelma. Yleensä alueen kuntien työttömyysaste on ollut kaksinkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Työttömyysaste on koko tarkastelukson an pysytellyt yli 20 %:n, mikä oli selvästi toimintaryhmien keskiarvoa korkeampi hieman korkeampi kuin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmissä. Työttömyysasteen alentumisesta huolimatta ero muihin alueisiin on säilynyt ennallaan (ks. seuraava kuva). 30 Toimintaryhmät yhteensä 25 Kaupunkien läheinen maas. toimintaryhm. % 20 Ydinmaaseutu toimintaryhm Harvaan asuttu maaseutu toimintaryhm. Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry vuos i 0,9

14 15 15 Kuva 4. Työttömyysaste LEADER+ alueilla vuosina Alkutuotannon romahdus, heikko työpaikkakehitys työttömyysaste ovat molemmat vaivanneet Kainuun naisyrittäjyys Leaderin maaseutualueita huomattavasti pahemmin kuin alueen taamia, jotka myös ovat maaseutua. Kainuun maaseudulla on suuri tarve löytää työllisyyden edistämiseksi uusia menetelmiä. Tässä yhteydessä halutaan kokeilla sopimuksellisuutta työllistäjänä (liite 1). Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömyys Kainuussa on muuttunut osittain rakenteelliseksi. Pitkät matkat ammatilliseen koulutukseen syrjäyttävät osan nuorista jo suoraan peruskoulusta työttömiksi. Vanhan maailman sekatöitä ei enää ole ammattikouluiän ohittaneille on koulutukseen hakeutumisella korkea kynnys. Nuorilta saattaa myös puuttua normaalin työssä käymisen malli, jos lähipiirissäkin ollaan työttömiä. Työttömyysluvut ovat puolittuneet Kainuussa laman pahimmista ajoista, mutta samalla työttömyyden luonne on muuttunut vaikeammaksi. Työttömyysluvut Kainuun naisyrittäjyys Leader ry:n alueen kunnissa, alle 25 v. Keskiarvo/ kk: Hyrynsalmi 16 Kuhmo 97 Ristijärvi 7 Sotkamo 55 Suomussalmi 67 Yhteensä nuorisotyöttömiä Kainuussa oli tammikuussa Nuorisotyöttömyyden väheneminen on suoraan verrannollista nuorten määrän vähenemiseen Kainuussa. Nuorten työllisyyden lisäämiseksi toteutetaan seuraavia toimenpiteitä: 1. selvitetään ne nuoret, jotka eivät peruskoulun jälkeen hakeudu tko-opintoihin ne, jotka keskeyttävät opintonsa 2. kootaan nuoria yhteen suunnittelemaan omaa toimintaa yhdessä Naisyrittäjyys Leaderin työntekijän kanssa. Rahoitetaan nuoreten omia pieniä hankkeita ohtaan heitä prosessin aikana monimuoto-opiskeluun oppisopimuksiin. 3. tehdään yhteistyötä Kainuun kuntien sivistystoimien ammattioppilaitosten kanssa 4. räätälöidään nuorisoryhmälle ns. voimaannuttamispolku, johon sisällytetään omien vahvuuksien löytäminen, omien heikkouksien minimoiminen sekä itsetunnon rakentaminen.

15 Naisyrittäjät Naisyrittäjiä oli Kainuun naisyrittäjyys Leaderin toiminta-alueella 51 % suhteessa miesyrittäjiin. Luku oli hieman alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Alueen kunnista Sotkamossa Suomussalmella luku oli koko maan tasoa tai parempi. Sen sian muut kunnat jäävät selvästi koko maan tasosta, erityisesti Hyrynsalmi. Naisyrittäjien määrä on vähentynyt naisyrittäjyys LEADERin alueella koko maata voimakkaammin. Kun koko maassa vähentymistä tapahtui 4 % vuosina , oli vastaava luku naisyrittäjyyden alueella 12 %. Vähentymisen takana on paljolti naisyrittäjien määrän voimakas lasku Ristijärven, Kuhmon erityisesti Hyrynsalmen kunnan alueella. Hyrynsalmella naisyrittäjien määrä väheni tarkasteltavalla aikaksolla 30 % (ks. seuraava taulukko). Haasteita naisyrittäjyyden kehittämiselle siis riittää myös tkossa. Taulukko 7. Naisyrittäjien lukumäärä kunnittain Alue Hyrynsalmi Kuhmo Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Naisyrittäjyys LEADER ry Koko maa 2.5 Naisyrittäjät Nais-/mies- Muutos hlöä hlöä hlöä yrittäjät 2002 % hlöä hlöä Maaseutuväestön palvelujen saavutettavuus Alue on syrjäistä maaseutua. Koko Kainuuta erityisesti Kainuun naisyrittäjyys Leaderin aluetta leimaavat pitkät etäisyydet palveluihin. Maaseutuväestön keskimääräinen etäisyys lähimpään taamaan oli 27 km, mikä oli lähes 13 km enemmän kuin keskimäärin toimintaryhmien alueella lähes 10 km enemmän kuin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmien alueella. Vastaavasti keskimääräinen etäisyys lähimpään kauppaan oli 15 km, joka oli yli 5 km enemmän toimintaryhmien keskiarvoon nähden 4 km enemmän kuin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmien alueella (ks. seuraava taulukko). %

16 17 17 Taulukko 8. Keskimääräiset maaseutuväestön etäisyydet palveluihin nähden laskettuna tieverkon kautta toimintaryhmien alueella vuonna Etäisyys lähimpään yli 500 asukkaan taamaan Etäisyys lähimpään kauppaan km km Kainuun naisyrittäjyys Leader ry Toimintaryhmät yhteensä Koko maa Maaseututyypeistä harvaan asutulla maaseudulla toimivien toimintaryhmien alueella keskimääräiset etäisyydet palveluihin ovat odotetusti pisimmät. Kainuun naisyrittäjyys Leader ry:n tieverkon kautta lasketut asutuksen etäisyydet lähimpään taamaan osoittavat laajojen alueiden siitsevan myös vähintään 40 km:n etäisyydellä lähimmästä taamasta (noin 3000 henkeä). Aluetta voidaan luonnehtia erittäin harvaanasutuksi maaseuduksi. Yhteenveto kehittämishaasteista Edellä kuvatusta kehityksestä huolimatta kainuulaisten usko kotimaakunnan menestykseen on vahva. Yritysbarometrien mukaan kainuulaiset yritykset suhtautuvat tuleviin vuosiin huomattavasti maakuntasuunnitelmassa vetovoiman muuta yleiseksi kilpailukyvyn maata kehittämistehtäväksi kasvattaminen ihmisten positiivisemmin. onkin Kainuun asetettu Kainuun asuinpaikkana, yritysten siintipaikkana vapaa-anviettokohteena. Alueen kulttuuriperinteen erikoisuuksia ovat mm. itäran takaa tulleet vaikutteet sekä elinkeinoihin liittyvät ainutlaatuiset piirteet. Elinvoimainen kulttuuriperinne onkin tulevaisuuden työllisyyttä, hyvinvointia viihtyvyyttä lisäävä osatekijä. Alueella on menossa useita sisällöntuotantoon sekä kulttuurialan tutkimukseen koulutukseen keskittyviä hankkeita, joita voidaan edelleen kehittää maaseudun olosuhteisiin soveltuviksi tuotteistaa. Tämä kaikki antaa siis hyvän henkisen pohn kehittämiselle sen tuloksellisuudelle sekä potentiaaliselle vaikuttavuudelle. Alueen maantieteestä ihmisten perinteisestä itsellisyydestä johtuu, että vahvuudet osaaminen ovat alueella hallaan, vailla vahvo yhteistyön verkottumisen perinteitä. Tämä korostuu entisestään, kun Kainuun maakuntakokeilu on rakentanut osasta entisiä kuntien palvelu suuren, byrokraattiselta etäiseltä vaikuttavan keskittävää kehitystä tukevan toimin. Tämän rinnalla kasvavat verkottumisen laan yhteistyön vaatimukset kaikilla muilla sektoreilla voimakkaasti. Kainuun naisyrittäjyys Leaderilla kaikki mahdollisuudet vastata tähän tarpeeseen auttaa alueen pieniä toimijoita yhdessä eteenpäin. Keskeiset kehittämishaasteet toimintaryhmän edustamalla maaseudulla liittyvät: elinkeinotoimintaan uusiin sekä uudenlaisiin työpaikkoihin vaikeissa kehittämisolosuhteissa

17 18 18 pienten toimijoiden yhteistyön tehostamiseen uusiin toimiverkostoihin kolmannen sektorin laajempaan toimintaan uusien toimintamuotojen sekä yhteistyön kehittämiseen maallemuuton vauhdittamiseen alueelle muuttaneiden tietotaidon hyödyntämiseen sosiaalisten rakenteiden turvaamiseen uuden oivaltamiseen sekä oppimiseen pienellä väestöpohlla (uudenlaiset osaamisrakenteet) 3 viihtyvyyteen elämisen laatuun alueen syrjäisyydestä huolimatta. Strategia 3.1 Ohjelman päämäärä kehittämisidea Kainuun Naisyrittäjyys LEADER ry:n kehittämisstrategian tehtävänä on palauttaa alueen ihmisten tulevaisuuden uskoa, aktivoida positiivisen kehityksen avainkohderyhmiä, lisätä inhimillistä vuorovaikutusta kohdealueella sekä pysäyttää ohjelma-alueen analyysissä esitettyjä kielteisiä kehityskulku. Kainuun Naisyrittäjyys LEADER ry:n kehittämisohjelman toimenpiteiden kohteena ovat erityisesti nuoret, naiset, maaseudun kylissä asuva aktiivinen väestö sekä potentiaaliset paluumuuttat, jotka tuovat mukanaan osaamista uusia näkökulmia maaseudulla elämiseen. Kohdentamalla huomio näihin ryhmiin maaseudulle haetaan uutta monipuolistuvaa yrittäjyyttä, osaamista sekä varmistetaan maaseudun väestörakenteen tasapainoisempaa kehittymistä. Toiminnalla haetaan kasvua kehitystä maaseudun asukkaiden elinoloihin, parempia työllistymismahdollisuuksia omalla kotiseudulla sekä osaajien palaamista takaisin Kainuuseen opintojen jälkeen. Edellä mainittujen tavoitteiden toteutuminen vaatii Kainuun naisyrittäjyys Leaderilta yksinkertaisimmillaan innostavan ilmapiirin luomista, maaseudun aktiivisten ihmisten yhteen saattamista yli kylärajojen, ideointia mm. verkostoitumismahdollisuuksista, selkeää järjestelmällistä tiedottamista kouluttamista toimintatavoista (rahoitus, tuet, yrittäjyys) sekä hyvien esimerkkien esille tuomista. Median kautta saadaan välitettyä positiivista viestiä rohkaisevia onnistumistarinoita maaseudun asukkaista, yrittäjyydestä kotiseudulleen takasin muuttaneista tyytyväisistä ihmisistä. Toimintaryhmän strategiana on ihmisten kannustaminen rohkaiseminen uutta luovaan verkostoitumiseen, yhteistyöhön vuorovaikutukseen sekä oppimiseen. Siltojen rakentaminen yksityisten ihmisten päätöksentekijöiden sekä viranomaisten välille edistää yrittäjyyden

18 19 19 hyvinvoinnin kehittymistä. Voimavarana on kainuulaisten naisten rohkeus aloitekyky, johon yhdistyy ennakkoluuloton hakeutuminen kansainvälisiin kontakteihin. Ohjelman päämääränä on kasvattaa maaseudun toimijoiden osaamista oma-aloitteisuutta sekä tukea sen muuttamista yritystoiminnaksi toimiviksi maaseudun yhteistyörakenteiksi. Kehittämisohjelman toteuttamisen keskeiset työvälineet on käsitelty seuraavissa luvussa. Ohjelman määrälliset tavoitteet on suunniteltu aikaisempien ohjelmakausien tulosten perusteella sekä maakunnallisten strategioiden tavoitekehyksiä mukaillen. Mitattavat tavoitteet on laskettu olettamukselle, että kehittämisohjelmassa on mukana viisi kuntaa (Hyrynsalmi, Ristijärvi, Suomussalmi, Kuhmo Sotkamo). 3.2 Ohjelman painopisteet tavoitteet Kainuun naisyrittäjyys Leader ry:n kehittämistoiminta vuosina rakentuu EU-tason sekä kansallisten että paikallisten kehittämisohjelmien puitteissa siten, että ohjelma toteuttaa tarvelähtöisesti omia alueellisia painopisteitään maakunnan muiden kehittämishankkeiden kirjossa on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alueellista toteutusta Kainuussa. Kansallisen maaseudun kehittämisstrategian painopisteet: maa- metsätalouden kilpailukyvyn säilyttäminen ympäristön maaseudun tilan parantaminen maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen maaseutualueiden elämän laatu. Leader - toimintatapa Kainuun naisyrittäjyys Leader ry:n kehittämisohjelman toteutuksen pääpaino tulee suuntautumaan maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen Leader - toimintatavan toteuttamiseen, mutta kehittämistoimenpiteitä toteutetaan myös maa- metsätalouden kilpailukyvyn säilyttämistä koskevan painopisteen alla sekä ympäristön maan hoitoon liittyvässä painopisteessä. Ohjelman painopisteenä ovat maaseudun paikallinen elinkeinotoiminta; sosiaaliset rakenteet viihtyvyys; osaaminen oppiminen; strateginen verkostoituminen alueellisella, kansallisella kansainvälisellä tasolla (kuva 5). Tavoitteet ovat osaaminen osaamisrakenteiden vahvistaminen maaseutualueilla verkostoituminen sen kautta maaseudun voimaannuttaminen alueen kulttuurin perinteiden hyödyntäminen yritystoiminnan matkailun monipuolistamisessa maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ihmisten työllistymisen edistäminen maaseudun sosiaalisten rakenteiden ihmisten omatoimisuuden kehittäminen innovaatioiden hyödyntäminen oppimisverkostojen syntymisen edistäminen

19 20 20 maaseudun elämänlaadun viihtyisyyden edistäminen kansainvälisten kontaktien yhteistyön edistäminen maaseudun peruspalveluiden saatavuuden tehostaminen asuin-, työ- vapaa-an ympäristön kehittäminen sekä etätyön edistäminen paikallisen omatoimisuuden vahvistaminen kyläyhdistyksien kautta sekä julkisen, yksityisen kolmannen sektorin verkostoitumista aikaansaavan kumppanuuden edistäminen. Kainuun naisyrittäjyys Leader ry: Ohjelma KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Maaseudun elinkeinotoiminnan kehittäminen ihmisten työllistymisen edistäminen Maaseudun sosiaalisten rakenteiden ihmisten omatoimisuuden kehittäminen Innovaatioiden hyödyntäminen oppimisverkostojen synnyttäminen Elämän laatu maaseudun viihtyisyyden edistäminen Kansainvälisten kontaktien yhteistyön edistäminen KEHITTÄMISKEINOT Maa- metsätalouden kilpailukyvyn säilyttäminen Ammatillinen koulutus Maaseutuyrittäjät Ympäristön maan hoito Työllistyminen ympäristönhoidon tehtävissä Uudet energiamuodot Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen maaseutualueiden elämän laatu Matkailun monipuolistuminen Matkailun tukipalvelut Elintarvikkeiden laatu elintarvikeketjut Hyvinvointi- sosiaalialan yrittäjyys Nuorten aktivointi Naisyrittäjyys Kansainvälistyminen TOIMENPITEET Hanketoiminta Hanketoimijoiden koulutus Tiedottaminen Avaintoimijoiden rekrytointi koulutus Jäsenhankinta Nuorten aktivointi Yrittäjien tukitoiminnot Verkostojen tuki Tietotekniikan hyödyntäminen Sopimuksellisuus Kansainväliset seminaarit Tietotekniikka Kuva 5. Ohjelman kokoava strateginen viitekehys. 3.3 Määrälliset tavoitteet Ohjelman toteutukselle on asetettu seuraavat mitattavat tavoitteet suhteessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjoihin 1 4 (taulukko 9).

20 21 21 Maa- metsätalouden kilpailukyvyn säilyttäminen: yhteensä (miehet / naiset / nuoret) Uudet yritykset yhteensä (kpl) 5 Uudet työpaikat (kpl) 10 ( 6 / 4) Säilytetyt työpaikat (kpl) 30 (18 / 10 / 2) Hankkeiden määrä (kpl) 45 Koulutuksiin osallistuneet (hlöä) 1400 (700 / 600 /100) Ympäristön maan hoito: yhteensä (miehet / naiset / nuoret) Uudet yritykset (kpl) 5 Uudet työpaikat (kpl) 10 ( 6 / 4) Säilytetyt työpaikat (kpl) 20 (10 / 8 / 2) Uudet tuotteet (kpl) 15 Hankkeiden määrä (kpl) 30 Koulutuksiin osallistuneet (hlöä) 700 (300 / 300 /100) Yhteistyöverkostot (kpl) 5 Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen maaseutualueiden elämän laatu: Yhteensä (miehet / naiset / nuoret) Uudet yritykset (kpl) 15 ( 5 / 8 / 2) Uudet työpaikat (kpl) 30 (10 / 20 / 5) Säilytetyt työpaikat (kpl) 70 (20 / 40 / 10) Uudet tuotteet (kpl) 10 Hankkeiden määrä (kpl) 35 Koulutuksiin osallistuneet (hlöä. kpl) 2100 ( 700 / 1000 / 400) Kansainväliset yhteistyökumppanit (kpl) 10 Leader toimintatapa Yhteistyöhankkeita alueiden valtioiden 10 välillä (kpl) Koulutus- kehittämishankkeita (kpl) 5 Hankkeissa mukana (henkilöitä kpl) 50 Taulukko 9. Yhteenveto määrällisistä tavoitteista Uudet yritykset Uudet työpaikat Säilytetyt työpaikat Uudet tuotteet Hankkeiden määrä Koulutuksiin osallistuneet Yhteistyöverkostot Kansainväliset yhteistyökumppanit Miehet Naiset Nuoret Yhteensä

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9 Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020 LIITE 9 Peräpohjolan kehitys ry:n valintakriteerit hankkeille Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää maaseudun kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Tausta ja tarve: Tavoitteet:

Tausta ja tarve: Tavoitteet: 1 OlaCity yhteisö Toimintamallin tavoitteena on Orimattilan alueen nuorten yrittäjien (Start Up, opiskelijayritykset) sekä mikro/yksinyrittävien yritystoiminnan tukeminen ja yrittäjyyden edistäminen, sekä

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 ylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 24.11.2005 Hki, Messukeskus EU

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten

Lisätiedot

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus

Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus Strategian raportointi Kaupunginhallitus 2.5.2017 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus 13.6.2017 13.6.2017 Hankkeen taustaa Valtuustoaloite Kainuussa pitkään jatkanut negatiivinen muuttotase vaatii erityistoimenpiteitä tilanteen

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot