1 LEADER -TOIMINTAMALLI KOKOAA VOIMAVARAT TOIMINTA-ALUE JA SEN KEHITTÄMISHAASTEET STRATEGIA...18

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 LEADER -TOIMINTAMALLI KOKOAA VOIMAVARAT...5 2 TOIMINTA-ALUE JA SEN KEHITTÄMISHAASTEET...7 3 STRATEGIA...18"

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE LEADER -TOIMINTAMALLI KOKOAA VOIMAVARAT TOIMINTA-ALUE JA SEN KEHITTÄMISHAASTEET Yleistä toiminta-alueen kehittämishaasteista analyysin taustalla käytetyistä aineistoista Itäinen Kainuu toiminta-alueena Alueen kuvaus keskeisillä indikaattoreilla Väestö Työpaikat Työttömyys Nuorisotyöttömyys Naisyrittäjät Maaseutuväestön palvelujen saavutettavuus STRATEGIA Ohjelman päämäärä kehittämisidea Ohjelman painopisteet tavoitteet Määrälliset tavoitteet Maa- metsätalouden kilpailukyvyn säilyttäminen: yhteensä (miehet / naiset / nuoret) Ympäristön maan hoito: yhteensä (miehet / naiset / nuoret) Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen maaseutualueiden elämän laatu: Yhteensä (miehet / naiset / nuoret) Leader toimintatapa KEINOJA JA POLKUJA UUTEEN VAHVUUTEEN JA VOIMAAN ITÄISESSÄ KAINUUSSA Suuria linjo Pienestä suureksi verkostot vahvistavat itsenäisiä toimijoita Kolmas sektori kylätoiminta osana yrittäjyyttä verkosto Hyvinvointipalvelut matkailu yhteistyössä Kainuun vientituotteeksi Hyvinvointi- sosiaalialan yrittäjyys Kotiinpaluu turvaverkostot toimimaan kaksisuuntaisesti Matkailua erämaassa ran pinnassa Perinteet taidot uusien osaajien käsistä maailmalle Kansainvälisyys, ikkuna maailmalle maailmalta Nuorten aktivointi luonto on extremeä... 27

2 Maaseudun elinkeinotoiminnan kehittäminen ihmisten työllistymisen edistäminen...29 Maaseutuelinkeinotoiminnan monipuolistaminen Ammatillinen koulutus...30 Ruokakulttuuri elintarvikkeet Maaseutuyrittäjät...30 Naisyrittäjyys Matkailupalvelut Kotiin paluu turvaverkostot toimimaan kaksisuuntaisesti Hyvinvointi- sosiaalialan yrittäjyys Samassa verkossa koko maailma...33 Tietoyhteiskuntakehityksen hyödyntäminen Uudet oppimisympäristöt...34 Uudet työskentelytavat Kainuussa arki on hyvää aktiivista Kylien yhteiset kokoontumistilat Maaseudun kulttuuritapahtumat...36 Työllistyminen maiseman- ympäristönhoidon tehtävissä...36 Uudet energiamuodot Kansainvälistymisen teemo KEHITTÄMISOHJELMAN KESKEISET TYÖVÄLINEET Yrityshankkeiden rahoitus Rahoitettavien hankkeiden valintakriteerit Kainuun naisyrittäjyys Leaderin aluehallinnon yhteistyö Toiminnan resurssit toimintatapa...41 Toimisto Leader toimintatapa Säännöt...43 Hallinnolliset muutokset Hankkeiden käsittely RAHOITUS OHJELMAKAUDELLE Kuntarahoitus SEURANNAN JA ARVIOINNIN TOTEUTUS LIITTEET Sopimuksellisuus työllisyys Säännöt Kuntasopimukset (5 kpl) Paikallisten toimintaryhmien maaseutuosaston työn yhteensovitus Viestintä- tiedotussuunnitelma Kansainvälinen yhteistyö Yhteenveto työryhmien ideoista Katsaus toimintaan ohjelmakaudella Kannen kuva: Liisa Mikkonen 2005

3 4 4 Esipuhe Kainuun naisyrittäjyys Leader ry. on ollut toimeenpanemassa Suomen tavoite 6-alueen Leader II-ohjelmaa sekä Itä-Suomen alueen tavoite 1-ohjelmaa Leader+. Ohjelman toteutus on saanut innostuneen vastaanoton Kainuun viiden kunnan toimijoiden keskuudessa ohjelmalle halutaan tkoa. Leader-ohjelmatyö on tuonut uudenlaisen työkalun maaseudun ongelmien kehittämistarpeiden ratkaisuksi. Maaseudun ihmisistä lähteneet aloitteet ideat ovat löytäneet luonnollisen kehittymisväylän toteutuskelpoisiksi, konkreettisiksi tuloksellisiksi toimenpiteiksi. Ohjelman toteutuksella on pystytty aikaansaamaan uusia yrityksiä työpaikko Kainuun maaseutualueelle. Samoin on nostettu esille innovatiivisia esimerkkejä toimintamalle, joita on voitu hyödyntää myös muilla alueilla. Hankkeista parhaimpia on laajennettu koko Suomea koskeviksi. Kuluvan ohjelmakauden kaikki tulokset eivät ole vielä nähtävissä. Osa hankkeista on ylittänyt tavoitteensa, osa on menestynyt tulosten osalta odotettua huonommin. Kuitenkin kaikki toteutukseen hyväksytyt hankkeet ovat tuoneet oppimista tärkeää tietoa sekä kokemusta ohjelman toimeenpanijoille. Tämän varaan on hyvä rakentaa uutta ohjelmaa. Tulevan ohjelmakauden valmistelu on pyritty tekemään aidolla Leader -toimintatavalla. Alueen ihmisiä on kuultu valmistelutyön eri vaiheissa hyvin laasti. Ohjelman toteutuksen yhteistyötaho kuullaan myös ohjelman toimeenpanosuunnitelmaa valmisteltaessa. Leader-toimintaryhmä arvioi systemaattisesti myös omaa toimintaansa pyrkien parantamaan uudistamaan menettelytapoan. Ohjelman valmistelussa on otettu huomioon Kainuun alueen kehittämistä koskevien ohjelmien linukset, samoin kuin eurooppalaisen maaseutuohjelman painotukset. Ohjelman täydentävyys uutta kokeilu- kehittämistoimintaa korostavat ominaispiirteet on pyritty ottamaan toimintaohjelman keskeisiksi tunnuspiirteiksi. Kokonaisuutena ohjelma vuosille painottaa entistä enemmän verkostojen kautta alueiden välistä yhteistyötä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Kaanissa Kainuun naisyrittäjyys Leader ry. Anneli Määttä Heimo Keränen toiminnanjohta puheenjohta

4 5 1 5 Leader -toimintamalli kokoaa voimavarat Kainuussa LEADER+ naisyrittäjyysohjelman toteuttaminen on ollut menestyksellinen tapa luoda uudenlainen, paikalliseen vaikuttamiseen perustuva toimintamalli. Verkostoitunut yhteistyö on tuonut maaseudun kehittämiseen mukaan uusia, ruohonjuuritason toimijoita, joissa naisten määrä on suhteellisen hyvin edustettuna. Tästä ovat osoituksena paikallislähtöisistä ideoista nousseet rahoitetut hankkeet, yhteistyön kehittyminen paikallisten toimijoiden viranomaisten kesken, kansainväliset yhteydet sekä käytännön toiminnassa kehittynyt osaaminen osaamisen verkostot. Kainuun naisyrittäjyys kehittämisohjelma on toteuttanut Leader+ toiminnan innovatiivisuutta, pääperiaatteita kumppanuutta, eli paikallislähtöisyyttä, verkostoitumista sekä pilottiluonteisuutta maaseudun elinkeinojen monipuolistamista. Tärkeinä tausta-arvoina kaikessa toiminnassa ovat olleet kestävä kehitys tasa-arvo. Kainuun naisyrittäjyys Leader ry valittiin yhdeksi Suomen LEADER+ ohjelmaa toteuttavaksi paikalliseksi toimintaryhmäksi vuosille Yhdistys on ollut toteuttamassa myös Leader II ohjelmaa vuosina Kainuun naisyrittäjyys Leader ry toteuttaa uudella ohjelmakaudella maaseudun kehittämisohjelmien kehyksessä Leader+ ohjelmaa ItäKainuun kuntien (Kuhmo, Suomussalmi, Hyrynsalmi, Ristijärvi Sotkamo) alueilla. Alueen maaseudun väestökehitys, asumisen laatu hyvinvointi sekä elinkeinotoiminnan kehittyminen edellyttävät julkisten organisaatioiden yksityisen sektorin sekä yhteisöjen saumatonta yhteistyötä myös tkossa. Jatkossakin kehittämisyhdistyksen toiminta on verkostomaista perustuu paikallisiin strategisiin yhteistyökumppaneihin, aktiivisiin alueellisiin avaintoimijoihin sekä kansallisiin kansainvälisiin yhteistyökumppanuuksiin. Toiminnan pohna on edellisinä ohjelmakausina saavutetut tulokset aluevaikutukset. Ohjelma tukee paikalliselta toimitasolta nousevia ideoita toimintamalle, maaseudun naisyrittäjyyttä sekä nuorten maaseutuyrittäjien osaamisen, tuoteideoiden innovaatioiden kehittämistä. Kehittämisohjelman toteutuksessa huomioidaan myös muut Kainuun alueella naisyrittäjyyden kehittämistä koskevat toimenpiteet. Tällä ohjelmalla on kolme punaista lankaa (joita tuetaan erityisesti osaamisen kehittämisellä): verkostoituminen, perinne hyvinvointipalvelut. Kaikki nämä tulevat näkymään vahvoina tulevassa aktivoinnissa, hankesuunnittelussa kehittämistoiminnassa. Osittain niitä tullaan myös edistämään omilla koordinaatiohankkeilla, joilla voidaan suunnata kehittämistoimintaa haluttuun suuntaan lisätä hankehakijoiden valmiuksia entistä haasteellisempien hankkeiden toteuttamiseen.

5 6 Toiminnassa korostuu entistä enemmän kansainvälisyys, joka on kaikkea toimintaa läpileikkaava työväline. Kansainvälistymisellä haetaan yrityksille uusia markkina-alueita yhteistyökumppanuuksia sekä valmistellaan maaseudun toimijoita kansainväliseen yhteistyöhön. Kansallisesti panostetaan alueiden maakuntien välisen yhteistyön vahvistumiseen innovaatioiden toimintamallien siirtämiseksi. Toiminnan painopiste tulee kuitenkin olemaan alueen toimiverkoston sen osaamisen kehittämisessä siten, että tuloksellista alueellista kehitystä tapahtuu. Kehittämisohjelman tavoitteena on ohta Kainuun alueelle yrittäjyyden tukemiseen EU:n komission suoraa rahoitusta sekä Maa- metsätalousministeriön hallinnoimaa kansallista rahoitusta. Alueellisen rahoituksen muodostaa ohjelmassa mukanaolevien Kainuun kuntien rahoitus, joka on n. 20 % kokonaisrahoituksesta. 6

6 Toiminta-alue sen kehittämishaasteet Yleistä toiminta-alueen käytetyistä aineistoista kehittämishaasteista analyysin taustalla Kainuun Naisyrittäjyys LEDER on toteuttanut toiminta-alueellaan muiden suomen 25 Leader toimintaryhmän tavoin alueellaan LEADER+ -ohjelmaa vuodesta 2000 lähtien. Leader toimintaryhmien lisäksi maassamme on toiminut vuonna 2006 päättyneellä Euroopan unionin rahoituskaudella myös 23 muuta toimintaryhmää, jotka ovat saaneet rahoituksensa joko EU-osarahoitteisesta Alueellisesta maaseutuohjelma ALMA:sta tai kansallisesta Pomo+ -ohjelmasta. Tässä ohjelmassa Kainuun Naisyrittäjyys Leader ry:n toiminta-aluetta kuvaavissa tilastovertailuissa -analyyseissä aluetta verrataan muihin LEADER + -ohjelmaa toteuttaneisiin toimintaryhmiin -alueisiin. Tähän ratkaisuun on päädytty siksi, että sillä on pyritty poistamaan maamme suurimpien kasvukeskusten pääkaupunkiseudun vaikutus alueen kehitystä kuvaavista analyyseistä. Poistamalla suurimpien kasvukeskusten etenkin pääkaupunkiseudun vaikutus tilastoaineistosta on aineistosta saatu paremmin vertailtavaa suhteessa Suomen muihin maaseutualueisiin toimintaryhmiin. Lisäksi tilastoaineiston rauksella on pyritty yksinkertaistamaan tilastoanalyysien pohlla käytettyä tilastoaineistoa. Suomen LEADER+ toimintaryhmistä Euroopan unionin tavoite 1 toiminta-alueella toimii 11 toimintaryhmää, tavoite 2 alueella 12 toimintaryhmää tavoitealueiden ulkopuolella 2 toimintaryhmää. Mikäli Suomessa toimivia LEADER toimintaryhmiä tarkastellaan maaseututyypeittäin, voidaan todeta, että LEADER + ohjelmaa toteuttavat toimintaryhmät voidaan kaa toimintaryhmiin, joista 4 toimii kaupunkien läheisellä maaseudulla, 16 ydinmaaseudulla 5 harvaan asutulla maaseudulla, Leader toimintaryhmät kuvaavat siis hyvin keskimääräisesti Suomen kaikkia maaseutualueilla toimivia toimintaryhmiä.

7 8 8 Koodi LEADER_alue 1 Peräpohjolan kehitys ry 2 Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry 3 Oulujärvi LEADER ry 4 Nouseva rannikkoseutu ry 5 Pirityiset ry 6 NHS LEADER II ry 7 Rieska-LEADER ry 8 Härmänmaan Järviseudun Kehittämisyhdistys ry 9 Suupohn kehittämisyhdistys ry 10 Kalakukko 2006 ry 11 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 12 RaJuPuSu LEADER ry 13 Maaseudun kehittämisyhd Keski-Karlan Jetina ry 14 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 15 Vaara-Karlan LEADER ry 16 Pomoottori ry 17 Kantri ry 18 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry 19 Karhuseutu ry 20 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 21 I samma båt rf Samassa veneessä y 22 Etelä-Karlan Kärki-LEADER ry - 23 Kehittämisyhdistys Sepra ry 24 Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys ry 25 Pomoväst rf 1 Tavoitealue Suomussalmi Suomussalmi Suomussalmi Tavoiteal. ulkop. toimintaryhmät Tavoite 1 toimintaryhmät Tavoite 2 toimintaryhmät Hyrynsalmi Hyrynsalmi Hyrynsalmi 4 Maaseututyyppi Kaup.läh. maas. toimintaryhmät Ydinmaaseudun toimintaryhmät Harvaan as. maas. toimintaryhmät 3 Ristijärvi Ristijärvi Ristijärvi 2 Kuhmo Kuhmo Kuhmo 7 Sotkamo Sotkamo Sotkamo Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry Kuva 1. LEADER+ toimintaryhmien alueet kohdealue. 2.2 Itäinen Kainuu toiminta-alueena Kainuun Naisyrittäjyys LEADER toiminta-alue muodostuu viidestä itäisen Kainuun kunnasta: Hyrynsalmesta, Kuhmosta, Ristijärvestä, Sotkamosta Suomussalmesta. Alueen asukasluku oli tilastokeskuksen tilaston mukaan asukasta pinta-ala ,66. Alue on hyvin harvaan asuttua, mikä näkyy myös seuraavasta taulukosta (taulukko 1). Alueen harva-asutus suuri koko vaikeuttavat maaseudun asukkaiden palveluntuotantoa, sekä aiheuttavat monia muita jokapäiväisiä ongelmia.

8 9 9 Taulukko 1. Alueen väestöluku, pinta-ala asukastiheys Kuhmo Asukasluku Pinta-ala 5456,92 Asukastiheys Hyrynsalmi Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi koko maa ,56 898, , ,66 km2 2,20 2,10 1,90 4,00 1,90 17,30 Alueen väestönkehitys on ollut viimeisten 30-vuoden aikana muuta maata heikompaa. Mikäli Kainuun Naisyrittäjyys Leaderiä verrataan muihin EU-ohjelmakaudella Leader+ -rahoitusta saaneiden alueiden keskiarvoihin, voidaan todeta, että alueen väestönkehitys on ollut keskimäärin myös näitä alueita heikompaa. Alueen negatiivinen väestönkehitys johtuu alueen muuta maata heikommasta työpaikka työllisyyskehityksestä, sekä vähäisestä opiskelupaikkojen määrästä. Alueen demografista rakennetta leimaavat etenkin naisten nuorten määrän väheneminen sekä vanhusväestön osuuden suuri kasvu. Tämä on jo aiheuttanut alueen huoltosuhteen voimakkaan heikentymisen, eikä kehitykselle ole nähtävissä tulevina vuosina muutosta. Tilastokeskuksen kuntaliiton arvioiden mukaan alueen väestönkehitys tulee tkumaan negatiivisena seuraavien vuosikymmenten aikana (taulukko 2). Taulukko 2. Väkiluku alueen väestöennuste 2010, asukasluku Väestöennuste Kuhmo Hyrynsalmi Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Yhteensä Muutos asukasta Muutos % ,50 % ,85 % ,08 % Kainuun maaseudun työpaikkakehityksen perusongelma on alkutuotannon suhteellisen myöhään alkanut nopea väheneminen, jota muut toimialat eivät ole pystyneet riittävässä määrin kompensoimaan. Erityisesti maaseudun (maaseudulla siitsevien) työpaikkojen puute taamia korkeampi työttömyys vaikuttavat nuorten naisten muuttoliikkeeseen. Leaderin yrityksistä huolimatta ei ole onnistuttu tätä kehitystä rruttamaan: naisyrittäjien määrä on ollut vähenemässä alueella.

9 Alueen kuvaus keskeisillä indikaattoreilla Tässä perustelutekstissä Kainuun naisyrittäjyys Leaderin toiminta-alueen kehitystä vertaillaan muihin LEADER- toimintaryhmiin. Vertailuaikaksoina on käytetty useimpien muuttujien osalta aikavälejä Vertailuasetelma on hyvä, koska alueiden kehitystä voidaan tarkastella koko vanhan ohjelmakauden aikana vastaavan pituisena aikaksona uuden ohjelmakauden aikana. Työttömyyden osalta luvut ovat tässä vuosikeskiarvo. Siten vuoden 1994 tilastot kuvaavat lähtökohtatilannetta vanhalle ohjelmakaudelle vuoden 1999 tilastot puolestaan uudelle ohjelmakaudelle. Väestö Väestökehitys Kainuun naisyrittäjyys Leaderin toiminta-alueella väestön vähentyminen on ollut molempina aikaksoina yli 7 % luokkaa. Tämä on saamaa tasoa kuin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmissä keskimäärin, mutta suurempaa kuin tavoite 1 alueen toimintaryhmissä. Viime vuosina väestötappio on pienentynyt samaa vauhtia muiden alueiden kanssa, mutta tasoero muihin nähden on säilynyt yhtä suurena. Väestökehityksen taustalla vaikuttaa yleinen talouskehitys. Talouskasvun hidastuminen 2000-luvun alkuvuosina (ns. pieni lama) on hillinnyt muuttoliikettä maaseutualueilta keskuksiin. Väestöä on menetetty viimeisessä kymmenessä vuodessa yli 6000 henkeä eli noin 15 % (ks. seuraava kuva). 2 Toimintaryhmät yhteensä 1 Kaupunkien läheinen maas. toimintaryhm. 0 % Ydinmaaseutu toimintaryhm. -1 Harvaan asuttu maaseutu toimintaryhm. Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry vuos i Kuva 2. Väestönkasvu suhteessa väkilukuun LEADER+ alueilla vuosina Aluekuvauksen on kirjoittanut tutki Heikki Keränen, Oulun yliopisto.

10 11 11 Muuttoliike Kainuun naisyrittäjyys Leaderin alueella muuttotappio on ollut muiden harvaan asutun maaseudun toimintaryhmien kaltaisesti erittäin suuri koko tarkasteluaikakson an. Vuodesta 2001 alkaen muuttotappio on kuitenkin pienentynyt selvästi, jopa hieman nopeammin kuin keskimäärin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmissä (ks. seuraava kuva). 1,0 0,5 Toimintaryhmät yhteensä % 0,0 Kaupunkien läheinen maas. toimintaryhm. -0,5 Ydinmaaseutu toimintaryhm. -1,0-1, ,0 Harvaan asuttu maaseutu toimintaryhm. Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry vuosi Kuva 3. Nettomuutto suhteessa väkilukuun LEADER+ alueilla vuosina Väestön sukupuolikauma Kainuun naisyrittäjyys Leaderin alueella naisten osuus koko väestöstä oli 49 % (koko maassa 51 %), mikä oli 0,7 %:a alhaisempi kuin keskimäärin toimintaryhmien alueella myös hieman alhaisempi kuin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmissä. Naisten osuudessa ei kuitenkaan ole tapahtunut juuri muutoksia tarkasteltavana aikaksona. Väestön ikärakenne huoltosuhde Kainuun naisyrittäjyys Leaderin ikärakenne muistuttaa muita harvaan asutun maaseudun toimintaryhmiä. Nuoren osuus on lähes 3 %:a pienempi vastaavasti vanhusten osuus on selvästi suurempi kuin keskimäärin toimintaryhmien alueella (ks. seuraava taulukko). Taulukko 3. Väestön ikärakenne LEADER+ toimintaryhmän alueilla vuonna 2004 (%). Ikärakenne v v. 65- v. Yht

11 Kainuun naisyrittäjyys Leader ry Toimintaryhmät yhteensä Koko maa 15,1 18,0 17,5 63,7 63,0 66,7 21,2 18,9 15,9 100,0 100,0 100,0 Väestön ikärakenteessa suhteellisesti suurin muutos toimintaryhmien alueilla on tapahtunut lapsien (0-14 v.) ikäryhmässä. Lasten määrä on vähentynyt keskimäärin 9,3 % vuosina ,9 % vuosina Lasten määrän pienentyminen koskettaa eniten tavoite 1 alueiden harvaan asutun maaseudun toimintaryhmiä. Näillä alueilla myös työikäisen väestön määrä on vähentynyt suhteellisesti eniten. Kaikkia alueita koskeva väestön ikääntyminen on kiihtymässä, sillä useimmilla LEADER alueilla alueryhmissä vanhusten määrä on kasvanut suhteellisesti enemmän vuosina kuin Vanhusten määrä on lähdössä suhteellisesti voimakkaimmin kasvuun kaupunkien läheisen maaseudun tavoite alueiden ulkopuolisilla alueilla. Naisyrittäjyys Leaderin ikärakenteen muutos on ollut voimakasta sekä vanhan että nykyisen ohjelmakauden aikana verrattuna toimintaryhmiin keskimäärin. Vanhan ohjelmakauden aikana lasten määrä vähentyi lähes viidenneksellä vanhusten määrä puolestaan kasvoi yli 10 %. Nykyisen ohjelmakauden aikana nämä kehityssuunnat ovat hieman lieventyneet, mutta työikäisten määrä on puolestaan laskenut hieman enemmän kuin aiemmin. Kainuun naisyrittäjyys Leaderin alueella huoltosuhteen (huollettavien määrä suhteessa työikäisiin) suhteellinen muutos oli selvästi voimakkaampaa kuin toimintaryhmien alueella keskimäärin jopa voimakkaampaa kuin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmissä keskimäärin (taulukko 4). Taulukko 4. Demografisen (väestöllinen) huoltosuhteen muutos toimintaryhmien alueella (%) Demografinen Kainuun naisyrittäjyys Leader ry Toimintaryhmät yhteensä Koko maa huoltosuhde Huoltosuhde ,52 0,54 0,57 0,57 0,50 0,49 Huoltosuhteen muutos ,57 0,59 0,50 % ,42 0,67-0, ,32 2,09 1,19 leimaa muihin Työpaikat Kainuun naisyrittäjyys Leaderin toiminta-alueen elinkeinorakennetta toimintaryhmiin verrattuna suhteellisen suuri alkutuotannon osuus, pieni lostussektorin osuus suuri palvelujen osuus (ks. seuraava taulukko). Uhkana on siis rakennemuutoksen edelleen tkuminen siten, että alkutuotannon osuus vähenee.

12 13 13 Taulukko 5. Työpaikat toimialoittain toimintaryhmien alueella 2003 Alkutuotanto Jalostus Leader+ kpl % kpl % toimintaryhmä Kainuun , , , yhteensä Tavoite 1 toimintaryhm Tavoite 2 toimintaryhm Tav. al. ulkopuol ,7 12,9 3,4 Toimintaryhm. Kaupunkien läheinen maas. toimintaryhm. Ydinmaaseutu naisyrittäjyys Tuntemato Yhteensä n kpl % kpl 62, , , , , , , , , , , ,9 2,8 2, , , , , , , , , , , , , , , , , kpl % Leader ry Toimintaryhmät toimintaryhm. Harvaan Palvelut asuttu maaseutu toimintaryhm. Koko maa Naisyrittäjyys Leaderin alueella 1990-luvun loppu oli työpaikkakasvun aikaa jonka jälkeen työpaikkakehitys kääntyi 2000-luvun alkuvuosina tappiolliseksi. Vuonna 2003 työpaikkojen määrä kasvoi jälleen lähes 400:lla (3,6 %), suhteellisesti voimakkaammin kuin muilla vertailualueilla (ks. seuraava taulukko). Taulukko 6. Työpaikkojen määrän muutos toimintaryhmien alueella Työpaikkamäärän Leader+ toimintaryhmä Kainuun naisyrittäjyys Leader ry Toimintaryhmät yhteensä Tavoite 1 toimintaryhm. Tavoite 2 toimintaryhm. Tav. al. ulkopuol. toimintaryhm. Kaupunkien läheinen maas. muutos, % ,7-3,4-2,3-0,7-3,2-1,6-2,0-0,4-0,7 1,2-1,0 0,5 Toimintaryhm. Ydinmaaseutu toimintaryhm. -2,3 Harvaan asuttu maaseutu -4,2 toimintaryhm. -0,6-2, ,2 2,5 1,9 2,7 3,8 2, ,6 2,7 2,0 2,8 4,2 3, ,1 0,6 0,4 0,0 3,9 1, ,4 0,9 0,0 1,0 3,5 1, ,9-1,5-1,9-1,6 0,5 0, ,6 0,0 0,0-0,1 0,8 1, ,6 1,7 2,1 1,4 1,7 1,8 2,6 1,7 2,7 1,5 0,4-0,1 0,9-0,1-1,7-3,3 0,0-1,3 1,5 2,4

13 14 14 Koko maa 0,8 1,3 4,1 4,6 1,9 2,5 1,0-0,4 Naisyrittäjyys Leaderin alueella alkutuotannon työpaikkakato on ollut vanhan ohjelmakauden aikana suurempi (-18 %) kuin muiden toimintaryhmien alueella. Nykyisen ohjelmakauden aikana työpaikkakato on pienentynyt suhteessa enemmän verrattuna muihin alueisiin nähden. Naisyrittäjyys Leaderin alueella lostussektorin työpaikkakasvu oli vanhan ohjelmakauden aikana selvästi vertailualueita pienempi. Nykyisen ohjelmakauden aikana työpaikkakasvu on kääntynyt selväksi työpaikkojen vähentymiseksi (-13 %), joka oli yli kaksinkertainen verrattuna harvaan asutun maaseudun toimintaryhmiin. Naisyrittäjyys Leaderin alueella palvelusektorin työpaikkakehitys muistutti muiden harvaan asutun maaseudun toimintaryhmien kehitystä. Edellisen ohjelmakauden aikana työpaikkakasvu oli keskimäärin muita alueita hitaampaa (4,2 %) nykyisen ohjelmakauden aikana työpaikkakasvu on edelleen hidastunut (1,6 %). Työttömyys Naisyrittäjyys Leaderin alueella rakenteellinen työttömyys on erittäin vaikea pitkäaikainen ongelma. Yleensä alueen kuntien työttömyysaste on ollut kaksinkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Työttömyysaste on koko tarkastelukson an pysytellyt yli 20 %:n, mikä oli selvästi toimintaryhmien keskiarvoa korkeampi hieman korkeampi kuin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmissä. Työttömyysasteen alentumisesta huolimatta ero muihin alueisiin on säilynyt ennallaan (ks. seuraava kuva). 30 Toimintaryhmät yhteensä 25 Kaupunkien läheinen maas. toimintaryhm. % 20 Ydinmaaseutu toimintaryhm Harvaan asuttu maaseutu toimintaryhm. Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry vuos i 0,9

14 15 15 Kuva 4. Työttömyysaste LEADER+ alueilla vuosina Alkutuotannon romahdus, heikko työpaikkakehitys työttömyysaste ovat molemmat vaivanneet Kainuun naisyrittäjyys Leaderin maaseutualueita huomattavasti pahemmin kuin alueen taamia, jotka myös ovat maaseutua. Kainuun maaseudulla on suuri tarve löytää työllisyyden edistämiseksi uusia menetelmiä. Tässä yhteydessä halutaan kokeilla sopimuksellisuutta työllistäjänä (liite 1). Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömyys Kainuussa on muuttunut osittain rakenteelliseksi. Pitkät matkat ammatilliseen koulutukseen syrjäyttävät osan nuorista jo suoraan peruskoulusta työttömiksi. Vanhan maailman sekatöitä ei enää ole ammattikouluiän ohittaneille on koulutukseen hakeutumisella korkea kynnys. Nuorilta saattaa myös puuttua normaalin työssä käymisen malli, jos lähipiirissäkin ollaan työttömiä. Työttömyysluvut ovat puolittuneet Kainuussa laman pahimmista ajoista, mutta samalla työttömyyden luonne on muuttunut vaikeammaksi. Työttömyysluvut Kainuun naisyrittäjyys Leader ry:n alueen kunnissa, alle 25 v. Keskiarvo/ kk: Hyrynsalmi 16 Kuhmo 97 Ristijärvi 7 Sotkamo 55 Suomussalmi 67 Yhteensä nuorisotyöttömiä Kainuussa oli tammikuussa Nuorisotyöttömyyden väheneminen on suoraan verrannollista nuorten määrän vähenemiseen Kainuussa. Nuorten työllisyyden lisäämiseksi toteutetaan seuraavia toimenpiteitä: 1. selvitetään ne nuoret, jotka eivät peruskoulun jälkeen hakeudu tko-opintoihin ne, jotka keskeyttävät opintonsa 2. kootaan nuoria yhteen suunnittelemaan omaa toimintaa yhdessä Naisyrittäjyys Leaderin työntekijän kanssa. Rahoitetaan nuoreten omia pieniä hankkeita ohtaan heitä prosessin aikana monimuoto-opiskeluun oppisopimuksiin. 3. tehdään yhteistyötä Kainuun kuntien sivistystoimien ammattioppilaitosten kanssa 4. räätälöidään nuorisoryhmälle ns. voimaannuttamispolku, johon sisällytetään omien vahvuuksien löytäminen, omien heikkouksien minimoiminen sekä itsetunnon rakentaminen.

15 Naisyrittäjät Naisyrittäjiä oli Kainuun naisyrittäjyys Leaderin toiminta-alueella 51 % suhteessa miesyrittäjiin. Luku oli hieman alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Alueen kunnista Sotkamossa Suomussalmella luku oli koko maan tasoa tai parempi. Sen sian muut kunnat jäävät selvästi koko maan tasosta, erityisesti Hyrynsalmi. Naisyrittäjien määrä on vähentynyt naisyrittäjyys LEADERin alueella koko maata voimakkaammin. Kun koko maassa vähentymistä tapahtui 4 % vuosina , oli vastaava luku naisyrittäjyyden alueella 12 %. Vähentymisen takana on paljolti naisyrittäjien määrän voimakas lasku Ristijärven, Kuhmon erityisesti Hyrynsalmen kunnan alueella. Hyrynsalmella naisyrittäjien määrä väheni tarkasteltavalla aikaksolla 30 % (ks. seuraava taulukko). Haasteita naisyrittäjyyden kehittämiselle siis riittää myös tkossa. Taulukko 7. Naisyrittäjien lukumäärä kunnittain Alue Hyrynsalmi Kuhmo Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Naisyrittäjyys LEADER ry Koko maa 2.5 Naisyrittäjät Nais-/mies- Muutos hlöä hlöä hlöä yrittäjät 2002 % hlöä hlöä Maaseutuväestön palvelujen saavutettavuus Alue on syrjäistä maaseutua. Koko Kainuuta erityisesti Kainuun naisyrittäjyys Leaderin aluetta leimaavat pitkät etäisyydet palveluihin. Maaseutuväestön keskimääräinen etäisyys lähimpään taamaan oli 27 km, mikä oli lähes 13 km enemmän kuin keskimäärin toimintaryhmien alueella lähes 10 km enemmän kuin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmien alueella. Vastaavasti keskimääräinen etäisyys lähimpään kauppaan oli 15 km, joka oli yli 5 km enemmän toimintaryhmien keskiarvoon nähden 4 km enemmän kuin harvaan asutun maaseudun toimintaryhmien alueella (ks. seuraava taulukko). %

16 17 17 Taulukko 8. Keskimääräiset maaseutuväestön etäisyydet palveluihin nähden laskettuna tieverkon kautta toimintaryhmien alueella vuonna Etäisyys lähimpään yli 500 asukkaan taamaan Etäisyys lähimpään kauppaan km km Kainuun naisyrittäjyys Leader ry Toimintaryhmät yhteensä Koko maa Maaseututyypeistä harvaan asutulla maaseudulla toimivien toimintaryhmien alueella keskimääräiset etäisyydet palveluihin ovat odotetusti pisimmät. Kainuun naisyrittäjyys Leader ry:n tieverkon kautta lasketut asutuksen etäisyydet lähimpään taamaan osoittavat laajojen alueiden siitsevan myös vähintään 40 km:n etäisyydellä lähimmästä taamasta (noin 3000 henkeä). Aluetta voidaan luonnehtia erittäin harvaanasutuksi maaseuduksi. Yhteenveto kehittämishaasteista Edellä kuvatusta kehityksestä huolimatta kainuulaisten usko kotimaakunnan menestykseen on vahva. Yritysbarometrien mukaan kainuulaiset yritykset suhtautuvat tuleviin vuosiin huomattavasti maakuntasuunnitelmassa vetovoiman muuta yleiseksi kilpailukyvyn maata kehittämistehtäväksi kasvattaminen ihmisten positiivisemmin. onkin Kainuun asetettu Kainuun asuinpaikkana, yritysten siintipaikkana vapaa-anviettokohteena. Alueen kulttuuriperinteen erikoisuuksia ovat mm. itäran takaa tulleet vaikutteet sekä elinkeinoihin liittyvät ainutlaatuiset piirteet. Elinvoimainen kulttuuriperinne onkin tulevaisuuden työllisyyttä, hyvinvointia viihtyvyyttä lisäävä osatekijä. Alueella on menossa useita sisällöntuotantoon sekä kulttuurialan tutkimukseen koulutukseen keskittyviä hankkeita, joita voidaan edelleen kehittää maaseudun olosuhteisiin soveltuviksi tuotteistaa. Tämä kaikki antaa siis hyvän henkisen pohn kehittämiselle sen tuloksellisuudelle sekä potentiaaliselle vaikuttavuudelle. Alueen maantieteestä ihmisten perinteisestä itsellisyydestä johtuu, että vahvuudet osaaminen ovat alueella hallaan, vailla vahvo yhteistyön verkottumisen perinteitä. Tämä korostuu entisestään, kun Kainuun maakuntakokeilu on rakentanut osasta entisiä kuntien palvelu suuren, byrokraattiselta etäiseltä vaikuttavan keskittävää kehitystä tukevan toimin. Tämän rinnalla kasvavat verkottumisen laan yhteistyön vaatimukset kaikilla muilla sektoreilla voimakkaasti. Kainuun naisyrittäjyys Leaderilla kaikki mahdollisuudet vastata tähän tarpeeseen auttaa alueen pieniä toimijoita yhdessä eteenpäin. Keskeiset kehittämishaasteet toimintaryhmän edustamalla maaseudulla liittyvät: elinkeinotoimintaan uusiin sekä uudenlaisiin työpaikkoihin vaikeissa kehittämisolosuhteissa

17 18 18 pienten toimijoiden yhteistyön tehostamiseen uusiin toimiverkostoihin kolmannen sektorin laajempaan toimintaan uusien toimintamuotojen sekä yhteistyön kehittämiseen maallemuuton vauhdittamiseen alueelle muuttaneiden tietotaidon hyödyntämiseen sosiaalisten rakenteiden turvaamiseen uuden oivaltamiseen sekä oppimiseen pienellä väestöpohlla (uudenlaiset osaamisrakenteet) 3 viihtyvyyteen elämisen laatuun alueen syrjäisyydestä huolimatta. Strategia 3.1 Ohjelman päämäärä kehittämisidea Kainuun Naisyrittäjyys LEADER ry:n kehittämisstrategian tehtävänä on palauttaa alueen ihmisten tulevaisuuden uskoa, aktivoida positiivisen kehityksen avainkohderyhmiä, lisätä inhimillistä vuorovaikutusta kohdealueella sekä pysäyttää ohjelma-alueen analyysissä esitettyjä kielteisiä kehityskulku. Kainuun Naisyrittäjyys LEADER ry:n kehittämisohjelman toimenpiteiden kohteena ovat erityisesti nuoret, naiset, maaseudun kylissä asuva aktiivinen väestö sekä potentiaaliset paluumuuttat, jotka tuovat mukanaan osaamista uusia näkökulmia maaseudulla elämiseen. Kohdentamalla huomio näihin ryhmiin maaseudulle haetaan uutta monipuolistuvaa yrittäjyyttä, osaamista sekä varmistetaan maaseudun väestörakenteen tasapainoisempaa kehittymistä. Toiminnalla haetaan kasvua kehitystä maaseudun asukkaiden elinoloihin, parempia työllistymismahdollisuuksia omalla kotiseudulla sekä osaajien palaamista takaisin Kainuuseen opintojen jälkeen. Edellä mainittujen tavoitteiden toteutuminen vaatii Kainuun naisyrittäjyys Leaderilta yksinkertaisimmillaan innostavan ilmapiirin luomista, maaseudun aktiivisten ihmisten yhteen saattamista yli kylärajojen, ideointia mm. verkostoitumismahdollisuuksista, selkeää järjestelmällistä tiedottamista kouluttamista toimintatavoista (rahoitus, tuet, yrittäjyys) sekä hyvien esimerkkien esille tuomista. Median kautta saadaan välitettyä positiivista viestiä rohkaisevia onnistumistarinoita maaseudun asukkaista, yrittäjyydestä kotiseudulleen takasin muuttaneista tyytyväisistä ihmisistä. Toimintaryhmän strategiana on ihmisten kannustaminen rohkaiseminen uutta luovaan verkostoitumiseen, yhteistyöhön vuorovaikutukseen sekä oppimiseen. Siltojen rakentaminen yksityisten ihmisten päätöksentekijöiden sekä viranomaisten välille edistää yrittäjyyden

18 19 19 hyvinvoinnin kehittymistä. Voimavarana on kainuulaisten naisten rohkeus aloitekyky, johon yhdistyy ennakkoluuloton hakeutuminen kansainvälisiin kontakteihin. Ohjelman päämääränä on kasvattaa maaseudun toimijoiden osaamista oma-aloitteisuutta sekä tukea sen muuttamista yritystoiminnaksi toimiviksi maaseudun yhteistyörakenteiksi. Kehittämisohjelman toteuttamisen keskeiset työvälineet on käsitelty seuraavissa luvussa. Ohjelman määrälliset tavoitteet on suunniteltu aikaisempien ohjelmakausien tulosten perusteella sekä maakunnallisten strategioiden tavoitekehyksiä mukaillen. Mitattavat tavoitteet on laskettu olettamukselle, että kehittämisohjelmassa on mukana viisi kuntaa (Hyrynsalmi, Ristijärvi, Suomussalmi, Kuhmo Sotkamo). 3.2 Ohjelman painopisteet tavoitteet Kainuun naisyrittäjyys Leader ry:n kehittämistoiminta vuosina rakentuu EU-tason sekä kansallisten että paikallisten kehittämisohjelmien puitteissa siten, että ohjelma toteuttaa tarvelähtöisesti omia alueellisia painopisteitään maakunnan muiden kehittämishankkeiden kirjossa on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alueellista toteutusta Kainuussa. Kansallisen maaseudun kehittämisstrategian painopisteet: maa- metsätalouden kilpailukyvyn säilyttäminen ympäristön maaseudun tilan parantaminen maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen maaseutualueiden elämän laatu. Leader - toimintatapa Kainuun naisyrittäjyys Leader ry:n kehittämisohjelman toteutuksen pääpaino tulee suuntautumaan maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen Leader - toimintatavan toteuttamiseen, mutta kehittämistoimenpiteitä toteutetaan myös maa- metsätalouden kilpailukyvyn säilyttämistä koskevan painopisteen alla sekä ympäristön maan hoitoon liittyvässä painopisteessä. Ohjelman painopisteenä ovat maaseudun paikallinen elinkeinotoiminta; sosiaaliset rakenteet viihtyvyys; osaaminen oppiminen; strateginen verkostoituminen alueellisella, kansallisella kansainvälisellä tasolla (kuva 5). Tavoitteet ovat osaaminen osaamisrakenteiden vahvistaminen maaseutualueilla verkostoituminen sen kautta maaseudun voimaannuttaminen alueen kulttuurin perinteiden hyödyntäminen yritystoiminnan matkailun monipuolistamisessa maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ihmisten työllistymisen edistäminen maaseudun sosiaalisten rakenteiden ihmisten omatoimisuuden kehittäminen innovaatioiden hyödyntäminen oppimisverkostojen syntymisen edistäminen

19 20 20 maaseudun elämänlaadun viihtyisyyden edistäminen kansainvälisten kontaktien yhteistyön edistäminen maaseudun peruspalveluiden saatavuuden tehostaminen asuin-, työ- vapaa-an ympäristön kehittäminen sekä etätyön edistäminen paikallisen omatoimisuuden vahvistaminen kyläyhdistyksien kautta sekä julkisen, yksityisen kolmannen sektorin verkostoitumista aikaansaavan kumppanuuden edistäminen. Kainuun naisyrittäjyys Leader ry: Ohjelma KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Maaseudun elinkeinotoiminnan kehittäminen ihmisten työllistymisen edistäminen Maaseudun sosiaalisten rakenteiden ihmisten omatoimisuuden kehittäminen Innovaatioiden hyödyntäminen oppimisverkostojen synnyttäminen Elämän laatu maaseudun viihtyisyyden edistäminen Kansainvälisten kontaktien yhteistyön edistäminen KEHITTÄMISKEINOT Maa- metsätalouden kilpailukyvyn säilyttäminen Ammatillinen koulutus Maaseutuyrittäjät Ympäristön maan hoito Työllistyminen ympäristönhoidon tehtävissä Uudet energiamuodot Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen maaseutualueiden elämän laatu Matkailun monipuolistuminen Matkailun tukipalvelut Elintarvikkeiden laatu elintarvikeketjut Hyvinvointi- sosiaalialan yrittäjyys Nuorten aktivointi Naisyrittäjyys Kansainvälistyminen TOIMENPITEET Hanketoiminta Hanketoimijoiden koulutus Tiedottaminen Avaintoimijoiden rekrytointi koulutus Jäsenhankinta Nuorten aktivointi Yrittäjien tukitoiminnot Verkostojen tuki Tietotekniikan hyödyntäminen Sopimuksellisuus Kansainväliset seminaarit Tietotekniikka Kuva 5. Ohjelman kokoava strateginen viitekehys. 3.3 Määrälliset tavoitteet Ohjelman toteutukselle on asetettu seuraavat mitattavat tavoitteet suhteessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjoihin 1 4 (taulukko 9).

20 21 21 Maa- metsätalouden kilpailukyvyn säilyttäminen: yhteensä (miehet / naiset / nuoret) Uudet yritykset yhteensä (kpl) 5 Uudet työpaikat (kpl) 10 ( 6 / 4) Säilytetyt työpaikat (kpl) 30 (18 / 10 / 2) Hankkeiden määrä (kpl) 45 Koulutuksiin osallistuneet (hlöä) 1400 (700 / 600 /100) Ympäristön maan hoito: yhteensä (miehet / naiset / nuoret) Uudet yritykset (kpl) 5 Uudet työpaikat (kpl) 10 ( 6 / 4) Säilytetyt työpaikat (kpl) 20 (10 / 8 / 2) Uudet tuotteet (kpl) 15 Hankkeiden määrä (kpl) 30 Koulutuksiin osallistuneet (hlöä) 700 (300 / 300 /100) Yhteistyöverkostot (kpl) 5 Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen maaseutualueiden elämän laatu: Yhteensä (miehet / naiset / nuoret) Uudet yritykset (kpl) 15 ( 5 / 8 / 2) Uudet työpaikat (kpl) 30 (10 / 20 / 5) Säilytetyt työpaikat (kpl) 70 (20 / 40 / 10) Uudet tuotteet (kpl) 10 Hankkeiden määrä (kpl) 35 Koulutuksiin osallistuneet (hlöä. kpl) 2100 ( 700 / 1000 / 400) Kansainväliset yhteistyökumppanit (kpl) 10 Leader toimintatapa Yhteistyöhankkeita alueiden valtioiden 10 välillä (kpl) Koulutus- kehittämishankkeita (kpl) 5 Hankkeissa mukana (henkilöitä kpl) 50 Taulukko 9. Yhteenveto määrällisistä tavoitteista Uudet yritykset Uudet työpaikat Säilytetyt työpaikat Uudet tuotteet Hankkeiden määrä Koulutuksiin osallistuneet Yhteistyöverkostot Kansainväliset yhteistyökumppanit Miehet Naiset Nuoret Yhteensä

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9 Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020 LIITE 9 Peräpohjolan kehitys ry:n valintakriteerit hankkeille Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää maaseudun kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan KYMENLAAKSON KYLÄT RY Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013 Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan 2 Sisällysluettelo 2 Alkusanat 3 Maakunnallinen kylien kehittämisohjelma 2011-2013 4 Kehittämisohjelman

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot