Kunnallistalouden kehitysnäkymät Keski-Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnallistalouden kehitysnäkymät Keski-Suomessa"

Transkriptio

1 Kunnallistalouden kehitysnäkymät Keski-Suomessa Veli Karhu - Aki Viitasaari 1

2 Kunnallistalouden kehitysnäkymät Keski-Suomessa Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu JYVÄSKYLÄ Puhelin , vaihde Yhteydet Kotisivu: keskisuomi fi Yhteydet henkilökuntaan: etunimi fi Julkaisu B 113 ISBN ISSN Julkaisun avainsanat Kuntatalous Keski-Suomi Valtionosuusjärjestelmä Painosmäärä 300 kpl Kansi ja taitto Tuula Niemistö Painopaikka Kopijyvä

3 ESIPUHE Osalla Keski-Suomen kunnista menee taloudellisesti verrattain hyvin, kuitenkin suurella osalla on talousvaikeuksia. Keski-Suomen liitto on laatinut vuosittain yhteenvedon kuntien tilinpäätöksistä. On nähtävissä, että taloustilanteet vaihtelevat vuodesta toiseen. Koko maakunnan tasolla kunnallistalouden kehityslinjaa voidaan arvioida vuosittain, sitä vastoin yksittäisen kunnan yhden vuoden tilinpäätöksen perusteella ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Keski-Suomen kuntien tilanne mm. tilinpäätösten alijäämien suhteen on koko maan keskiarvoa parempi. Keski-Suomen kunnista viidellä oli vuonna 2000 tai sitä ennen syntynyttä alijäämää. Laadittaessa parhaillaan vuoteen 2010 ulottuvaa maakuntasuunnitelmaa ilmaantui tarvetta tuottaa maakunnallista tutkittua tietoa kuntien mahdollisuuksista sopeuttaa toimintojaan ennakoitavissa oleviin haasteisiin. Keski- Suomen liitto tilasi kuntien talousselvityksen Tampereen yliopiston kunnallistieteen laitokselta. Tutkimuksen ohjaajana toimi professori Veli Karhu ja tutkimuksen suoritti kuntataloustutkija Aki Viitasaari. Tavoitteena oli selvittää Keski-Suomen kuntien talouden liikkumavaraa vuoteen 2006 saakka. Samalla oli tarkoitus antaa kokonaiskuva keskusteluissa olleiden Sailaksen kuntatalouspaketin ja selvitysmies Jukka Pekkarisen valtionosuusjärjestelmän uudistamista koskevan työn vaikutuksista Keski-Suomeen. Selvityksen ensimmäisiä tuloksia esiteltiin maakuntavaltuustossa tammikuussa Keski-Suomen kuntien talouksien voi arvioida myös jatkossa kehittyvän eri suuntiin. Vuosikatetta ja asukaskohtaista lainakantaa tarkastelemalla on ennakoitavissa, että Jämsän kaupungin talouden näkymät olisivat myös tulevaisuudessa verrattain valoisat. Sitä vastoin Keuruun seutukunnan ja monet pohjoisen Keski-Suomen kunnat olisivat myös jatkossa tiukoille taloutensa kanssa. Tuloveroprosentin korottamiseen ei useinkaan ole mahdollisuutta, yhteisöverotuottoa on vaikea ennakoida ja väestön ikärakenteen muutos kasaa paineita palveluiden lisäämiselle. Maakunnan keskusseudulle suuntautunut muuttoliike pitää Jyväskylän seudun väestön nuorena ja kasvattaa samalla nuorten ja lapsiperheiden palveluiden tarvetta. Tutkimuksessa haetaan vastausta keskeiseen kunnallistalouden kysymykseen: kuinka kunnat tulevaisuudessa onnistuvat tarjoamaan kilpailukykyiset palvelut asukkailleen ja sopeuttamaan taloutensa raamit kysynnän mukaan. Kiitän tutkimuksen suorittajia ja kaikkia, jotka omalla panoksellaan ovat vaikuttaneet selvityksen syntyyn. Toivon valmistuneen tutkimuksen tarkentavan Keski-Suomen kunnallistalouden näkymiä lähivuosina sekä avaavan uusia näkökulmia maakunnalliseen keskusteluun kuntien mahdollisuuksista kuntalaisten palveluiden rakentamiseen, investointien suunnitteluun sekä paikallisen ja alueellisen kilpailukyvyn parantamiseen. Jyväskylässä Jukka Patrikainen vt. maakuntajohtaja Keski-Suomen liitto 3

4 Kunnallistalouden kehitysnäkymät Keski-Suomessa Sisällys 1. Johdanto 2. Kunnallistalouteen keskeisimmin vaikuttaneet tekijät 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys 2.2. Keski-Suomen erityispiirteet 3. Keski-Suomen kuntien taloudellinen nykytila 3.1. Talouden tunnusluvuista 3.2 Kuntien taloudellinen liikkumavara Liikkumavaran määrittäminen Verotulojen merkitys Veroprosentti Valtionosuudet Verotulojen kehitys Tulorahoituksen riittävyys Vakavaraisuus Erillistarkastelut 4. Kuntien menojen kehitysnäkymistä 5. Kuntien tulopohjan kehitysnäkymät vuoteen Vuoden 2002 talousarvio 5.2. Sailaksen kuntatalouspaketti Työryhmän ehdotukset Sailaksen kuntatalouspaketin vaikutukset Keski- Suomessa 5.3. Selvitysmies Jukka Pekkarisen ehdotukset 6. Kuntatalouden kehitysnäkymät Johtopäätökset Lähdeluettelo Liitteet 4

5 1 JOHDANTO Suomen kuntatalous on tutkijan näkökulmasta varsin mielenkiintoisessa tilanteessa. Useita vuosia jatkunut talouden nousukausi, monet lainsäädännön ja järjestelmien muutokset sekä voimakas muuttoliike keskuksiin jättävät jälkeään kuntien taloudenpitoon. Yksittäisten kuntien talouden heilahtelut ovat olleet suuria, vaikka kuntatalous kokonaisuutena on ollut melko vakaalla pohjalla. Kuntien taloustilanteiden muutosten takaa löytyy kuitenkin selittäviä tekijöitä, jotka paljastavat miksi on käynyt niin kuin on. Taloustilanteiden muutokset johtuvat harvoin kuntien omasta toiminnasta tai kunnissa tehdyistä päätöksistä, vaikka tällaisiakin tapauksia varmaan on olemassa. Syynä talouden viime vuosien heilahteluihin ovat olleet valtionosuus- ja verojärjestelmien muutokset, lamasta toipuminen sekä yritystoiminnan ja väestön keskittyminen. Kunnilla on Suomessa kansainvälisestikin vertaillen erittäin keskeinen rooli. Paitsi että kunnat vastaavat ns. hyvinvointipalvelujen järjestämisestä, on niillä myös muita tehtäviä, joihin tulisi jäädä resursseja peruspalveluiden rahoituksen jälkeen. Yksi tällainen tärkeä tehtävä on elinkeinotoiminnan edistäminen. Kuntien toiminnan ja koko aluetalouden välillä vallitsee kiinteä yhteys. Ei ole yhdentekevää, millaiset taloudelliset mahdollisuudet kunnilla on hoitaa niin lakisääteisiä kuin vapaaehtoisiakin tehtäviään. Tämä kuntatalousselvitys liittyy Keski-Suomen maakuntasuunnitelman laadintaan. Selvityksen tavoitteena on ollut tuottaa sellaista tietoa Keski-Suomen kuntien taloudesta, mikä tukisi maakuntasuunnitelman laatimista. Tiedonintressin pääpaino on selkeästi tiedon sovellettavuudessa. Kuntatalouden kehityksen ennustaminen edes keskipitkällä aikavälillä on vaikeaa. Tähän ovat syynä valtion ja kuntien väliset rahoitussuhteiden muutokset ja kuntien lakisääteiset palveluvelvoitteet, joihin voidaan tehdä vuosittain muutoksia. Myös yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa entistä enemmän kuntatalouteen. Suunnittelun näkökulmasta olisi kuitenkin tärkeää nähdä ainakin lähitulevaisuuteen, koska kuntien toiminta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Investointien ja suurten kehittämishankkeiden rahoittamiseen on yleensä varauduttava riittävän ajoissa ja maksuvalmius tulisi säilyttää mahdollisimman pienin rahoituskuluin. Tämän selvityksen tavoitteena on ollut hahmottaa Keski-Suomen kuntien talouden liikkumavaraa ja kehitysnäkymiä vuoteen 2006 saakka. Tarkasteltava ajanjakso on siis viisi vuotta. Luvussa kolme pyritään selvittämään kuntatalouden nykytilannetta pääasiassa talouden keskeisimpien tunnuslukujen avulla. Tämän pohjalta arvioidaan kuntien tämänhetkistä liikkumavaraa. Luvussa neljä käsitellään yleispiirteisesti koko kuntasektorin menopuolen kehitysnäkymiä lähitulevaisuudessa. Luvussa viisi tarkastellaan selvitysmies Jukka Pekkarisen ehdotuksia kuntien peruspalveluiden rahoituksesta ja valtionosuusjärjestelmästä. Verotulojen tasausjärjestelmän osalta käydään läpi kunnittain ehdotuksen vaikutuksia Keski-Suomessa. Tässä luvussa selvitetään myös ns. Sailaksen kuntatalouspaketin aiheuttamia muutoksia kuntien rahoitukseen. Lopuksi pyritään arvioimaan kuntien nykytilanteen ja toisaalta tiedossa olevien kuntatalouden uudistusten ja ratkaisujen yhteisvaikutuksia vuosina Vastaavasti kuudennessa luvussa arvioinnin kohteena ovat vuodet , joiden osalta joudutaan väkisinkin tyytymään karkeampiin, suuntaviivoja antaviin arvioihin. Luvussa seitsemän esitetään selvityksen yleiset johtopäätökset. 5

6 Kunnallistalouden kehitysnäkymät Keski-Suomessa 2 KUNNALLISTALOUTEEN KES- KEISIMMIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Kuntien tilinpäätösten mukaan kuntasektorin talous kohentui edelleen vuonna Kuitenkin lähes puolet kunnista ja kuudesosa kuntayhtymistä joutui ottamaan velkaa, myymään omaisuuttaan tai käyttämään säästöjään selviytyäkseen toiminta- ja rahoitusmenoistaan. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate oli 10,5 mrd markkaa ja parani 1,2 mrd markkaa edellisvuodesta. Vuosikate ylittää kuntasektorin käyttöomaisuuden poistot ja riittää myös nettoinvestointien rahoittamiseen. Kuntatalouden kokonaistilanne kätkee kuitenkin sisälleen ennennäkemättömän kuntien eriytymiskehityksen. Kuntaryhmittäin ja alueellisesti tarkasteltuna kuntien väliset erot rahoitustilanteessa kasvoivat tuntuvasti. Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä lisääntyi edellisvuoden 87 kunnasta 196 kuntaan. Kuntakohtaisten erojen lisääntyminen johtui yhteisöveron ja kunnallisveron kasvun epätasaisesta jakautumisesta kuntien kesken ja toisaalta poikkeuksellisesti vuodelle 2000 ajoittuneista kaksista verotilitysten oikaisuista ja yhteisöveron kirjaustavan muutoksesta. Näinollen vuosien 1999 ja 2000 tilinpäätöstiedot eivät ole kaikilta osiltaan vertailukelpoisia. Selvää on kuitenkin se, etteivät kuntien talousongelmat johdu kirjanpitokäytännön muutoksista. Kuntaliiton mukaan oikaisujen tekemättä ja huomiotta jättäminen olisi merkinnyt silmien 1 sulkemista tosiasioilta ja verovelan piilottamista. Myös lähivuosina kunnallistalouden arvioidaan kokonaisuutena kehittyvän suotuisasti kuntien lisääntyneistä velvoitteista huolimatta. Kunnallista-louden ja -hallinnon neuvottelukunnan laskelmien mukaan kuntien ja kunta-yhtymien vuosikate pysyy vuosina keskimäärin noin 11,5 mrd markan tasolla. Kuntien lainakanta suhteessa bruttokansantuotteeseen laskisi ennustevuosina edelleen. Merkittävä muutos on tapahtunut kuntatalouden rahoitusrakenteessa viimeisten vajaan kymmenen vuoden aikana. Valtionosuuksien osuus kokonaisrahoituksesta on pienentynyt ja kuntien omien verotulojen osuus kasvanut merkittävästi. Vielä 1990-luvun lamakauden aikana kuntien valtionosuusjärjestelmä kykeni merkittävällä tavalla tukemaan toimintojen ylläpitoa taloudellisesti kireissä olosuhteissa. Tuolloin kunnat kykenivät kutakuinkin suoriutumaan tehtävistään ja ylläpitivät omalta osaltaan myös kokonaiskysyntää. Tällä hetkellä tilanne on aivan toisenlainen. Taloudellisen laman aikana kunnille välttämätön valtionosuuspuskuri on enää varjo entisestään. Ovathan kuntien valtionavut lähes puolittuneet 1990-luvun alkuun verrattuna. Kunnat ovat aiempaa huomattavasti enemmän riippuvaisia omista verotuloistaan, jotka taas ovat aiempaa riippuvaisempia alueen elinkeinoelämän suhdanteista (yhteisöveron merkityksen kasvu). Ja nämä taas ovat kokonaisuutena entistä riippuvaisempia kansainvälisten markkinoiden kehityksestä, koska Suomi on tällä hetkellä erittäin avoin talous. Viennin osuus Suomen bkt:stä on noussut kymmenessä vuodessa 25 prosentista 50 prosenttiin Kuntaliiton mediatiedote PTT:n johtaja Jukka Pekkarinen TV-haastattelussa Pekkarinen totesi mm, että talouskehityksen ennustaminen on tästä syystä tullut entistä vaikeammaksi

7 Muuttoliike kasvukeskuksiin ja niiden ympäristökuntiin on viime vuosina jopa kiihtynyt. Asukkaiden muutto heijastuu kunnallistalouksiin sekä lähtö- että tulomuuttopaikkakunnilla. Muuton molemmissa päissä aiheutuu sekä tulo- että menovaikutuksia, joiden suuruus ja ajoittuminen vaihtelee monen eri tekijän summana. Lähtömuuton jatkuessa vähänkin pidempään kuntaan jää tavallisesti käyttämätöntä palvelukapasiteettia. Muuton kohdepaikkakunnalla taas on tarve nopeasti saada lisää palvelukapasiteettia. Asukkaiden määrä ja sen kehitys vaikuttaa kuntatalouteen kahdella tapaa. Kunnassa asuvat henkilöt maksavat kunnallista tuloveroa asuinkuntaansa. Toinen merkittävä tekijä ovat kuntien valtionosuudet, jotka määräytyvät suurelta osin kunnan asukasluvun mukaan. Sekä kunnan verotulot että valtionosuudet reagoivat varsin nopeasti muuttoliikkeeseen. Väestön vähenemisellä on yleisesti negatiivinen vaikutus kunnallistalouteen, koska muuttajien verotulot menevät heidän uuteen kotikuntaansa. Myös valtionosuudet putoavat nopeasti uudelle aiempaa matalammalle tasolle. On huomattava, että muuttotappio vähentää aluetaloudessa olevaa ostovoimaa ja tämän myötä kysyntää. Poismuuton aiheuttama kokonaisostovoiman ja kysynnän lasku voi olla suhteellisesti suurempi kuin muuttotappio. Jos ajatellaan, että muuttajat ovat pääasiassa aktiiviväestöä ja muuttotappio on vaikka kahden prosentin luokkaa, niin paikallista kysyntää hyödyntävien yritysten markkinoiden pienene-minen muodostuu helposti suuremmaksi kuin kaksi prosenttia. Muuttovoittopaikkakunnilla on jo ennen muuton tapahtumista pitänyt investoida mm. kunnallistekniikkaan, jotta muuttajat voidaan ottaa vastaan. Kustannuksia syntyy siis jo huomattavasti aiemmin kuin odotettavissa olevat tulot alkavat kertyä kunnan kassaan. Mikäli palveluja ei kyetä järjestämään riittävän nopeasti uudelle asukasmäärälle, aiheutuu ihmisille epämukavuutta ja ongelmia, koska kunnallisvero- ja maksutaso pyrkii nousemaan ja palvelujen saatavuus heikkenee. Muuttovoitto kuitenkin ennen pitkää generoi taloudellista toimintaa ja tästä on seurauksena positiivisia kerrannaisvaikutuksia aluetalouteen ja periaatteessa kaikille sen jäsenille, myös kunnille ja ihmisille. Näin varsinkin siinä tapauksessa, kun ihmiset ovat muuttaneet kasvukeskukseen vastasyntyneiden, uusien työpaikkojen perässä Keski-Suomen erityispiirteet kuntatalouteen vaikuttavien tekijöiden suhteen Keski-Suomen kunnista löytyvät oikeastaan kaikki kuntatalouteen viime vuosina vaikuttaneet ominaispiirteet. Keski-Suomea voidaankin pitää kuntatalouteen keskeisimmin vaikuttavien tekijöiden suhteen maakuntana, joka on ikään kuin Suomi pienoiskoossa. Väestön keskittyminen Jyvässeudun kuntiin, maaseudun kuntien muuttotappio, yhteisöverotulojen kasvu teollisuuspaikkakunnilla ja viimeisimmän valtionosuusjärjestelmäuudistuksen menettäjäkuntien vaikeudet näkyvät Keski-Suomessa samalla tavalla kuin koko maassakin. Aikaperiodilla väestöään ovat lisänneet Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Uurainen ja Äänekoski, jotka ovat naapurikuntia. Lisäksi Jämsän asukasluku on kasvanut, mutta syynä on kuntaliitos Kuoreveden kanssa ja näidenkin molempien yhteenlaskettu asukasluku on em. periodilla pienentynyt. 7

8 Kunnallistalouden kehitysnäkymät Keski-Suomessa 3 KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUDELLINEN NYKYTILA 3.1. Talouden tunnusluvuista Kuntien kirjanpito ja tilinpäätöksen sisältö uudistuivat merkittävästi, kun kuntalain taloussäännökset astuivat voimaan vuoden 1997 alusta. Tuolloin kuntien ja kuntayhtymien kirjanpidossa alettiin noudattaa kirjanpitolakia soveltuvin osin. Kuntapuolella yritysmaailmasta kopioidun kirjanpidon rakenne ja termistö tuottavat ymmärtämisvaikeuksia, koska kuntien ja yritysten toiminnassa ei ole juuri mikään yhteistä kuntien liikelaitoksia lukuunottamatta. Yrityksen kirjanpidossa liikevoitto ja pääoman tuotto ovat tärkeitä, kun taas kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia. Kunnan taloudessa tilinpäätös ja sen tunnusluvut ovat vain tärkeitä apuvälineitä, joiden avulla voidaan arvioida kunnan taloudellista 3 tilaa. Kuntatalouksien vertailua ollaan perinteisesti pyritty tekemään ns. talouden tunnuslukujen avulla. Useissa tapauksissa nämä ovat varsin käyttökelpoisia, mutta niiden käyttöön liittyy myös ongelmia. Erilaisia tunnuslukuja on hyvin paljon ja kaikki ne kuvaavat jotain tiettyä osatekijää kuntataloudesta. Talouden tunnusluvut eivät kuitenkaan koskaan osoita itse toiminnan ja palvelujen toimivuutta, laatua yms. tekijöitä. Kunnan talous voi olla erittäin hyvässä kunnossa, mutta palvelut ovat heikot. Yhtä hyvin voi olla niin, että kunnan talous on kriisissä, mutta palvelut on pidetty erinomaisella tasolla. Pitkällä tähtäimellä kunnan talouden on kuitenkin oltava tasapainossa, jotta toiminnan jatkuvuus ja palveluiden hyvä saavutettavuus ja laatu voidaan ylläpitää. Tunnuslukuja käyttämällä ei ole syytä tehdä kovin pitkälle meneviä arvioita varsinkin jos käytössä ovat vain yhden vuoden luvut. Toisaalta ne kuvaavat hyvinkin eksaktisti tiettyjä asioita. Eräiden tunnuslukujen muutos on yleensä hidasta, kun taas toisten tunnuslukujen arvot saattavat vaihdella vuosittain. Tunnuslukuja on käytettävä monipuolisesti ja sen lisäksi on arvioitava myös muita seikkoja, mikäli halutaan tehdä oikeita johtopäätöksiä kuntatalouden kokonaisuudesta Kuntien taloudellinen liikkumavara Liikkumavaran määrittäminen Kuntien taloudellinen liikkumavara muodostuu osatekijöistä, jotka määrittyvät sekä tulo- että menopuolen perusteella. Voidaan ajatella, että kunnalla on periaatteessa pitkällä tähtäimellä mahdollisuuksia lisätä verotulopohjaansa toteuttamalla hyvää elinkeinopolitiikkaa. Samassa yhteydessä on kuitenkin todettava, että esimerkiksi yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavat tekijät ovat pitkälti kuntien vaikuttamiskeinojen ulottumattomissa. Onnistuneen elinkeinopolitiikan tulokset näkyvät yleensä vasta vuosien päästä, joten kovin nopeaa muutosta kuntatalouden liikkumavaraan elinkeinopolitiikalla lienee vaikea saada. Sitäkin merkittävämpiä voivat olla pidemmän aikavälin tulokset. 8 3 Kaarina Sinerkari on käsitellyt talouden tunnuslukuja käytännönläheisesti Jarmo Hyytiäisen toimittamassa kirjassa Markka ja moraali 2001

9 On arvioitu, että kuntien menoista jopa 95 prosenttia kohdistuu ns. erityislainsäädännön määräämiin pakollisiin tehtäviin. Tämän lisäksi kunnat hoitavat vapaaehtoisia, tärkeiksi katsomiaan tehtäviä, jotka vaihtelevat jonkinverran kunnittain paikallisten tarpeiden ja arvostusten mukaan. Kunnilla on periaatteessa liikkumavaraa vapaaehtoisten tehtäviensä ja toiminnan tehostamisen kautta. Kunnissa on kuitenkin viimeisen syvän taloudellisen laman aikana ja osittain myös sen jälkeen vähennetty siinä määrin henkilöstöä, että liikkumavara toiminnan tehostamisen suhteen on vähentynyt merkittävästi. Kuntien talouden liikkumavaran käsitettä voidaan lähestyä pyrkimällä erittelemään sen eri osatekijöitä. Helinin jäsentelyn mukaan kunnan taloudelliseen liikkumavaraan vaikuttavia tekijöitä ovat veroprosentti, tulorahoituksen riittävyys, 4 tase (esim. lainat mk/asukas), konsernitase (lainat, vastuut) ja palvelut. Näiden lisäksi liikkumavaraan vaikuttavat omalta osaltaan tulevaisuuden palvelu- ja investointitarpeet. Rahoituksen tilan arvioimista varten on kehitetty kaksi käsitettä, rahoitusvara ja järjestelyvara. 5 Kunnan talousprosessissa olevaa varaa, joka sillä on käytettävissä toimintansa kehittämiseen ja ylläpitämiseen, voi olla sekä kunnan rahaprosessissa että reaaliprosessissa (toimintaprosessissa). Rahoitusvaraa esittävä rahamäärä ja tunnusluku ovat arvioinnin välineitä. Niiden perusteella ei voida suoraan sanoa rahoituksen tilan olevan hyvä tai huono, koska asetelma on kuitenkin teoreettinen tai tietyllä tavalla keinotekoinen. Rahoitusvaran markkamäärä nimittäin kuvaa investointien, riskien kannon ja alijäämien kattamisen mahdollisuutta sillä ehdolla, että kunta käyttää näihin tarkoituksiin kaikki likvidit varansa ja antolainansa sekä korottaa tuloveroprosentin maksimiin (Suomen korkein (kunnan)tuloveroprosentti) ja ottaa lainaa maksimimäärän (korkein kunnan ottama lainamäärä). Rahoitusvaran ollessa nolla kunnalla ei ole likvidejä varoja eikä antolainoja ja lisäksi kunnan tuloveroprosentti on maan korkein ja velkamäärä suurin. Tässä selvityksessä emme arvioi Keski-Suomen kuntien taloudellista liikkumavaraa minkään yksittäisen arviointikehikon kautta. Pyrimme kokonaisvaltaiseen kuntatalouden näkökulmaan, jossa tarkastellaan mahdollisimman realistisesti ja käytännönläheisesti niitä tulevaisuudenkuvia, jotka kuntatalouteen vaikuttavat. Käytämme kuitenkin erityisesti lähtötilanteen analysoinnissa yleisimpiä kuntatalouden tunnuslukuja. Kuntien tulevaisuuden liikkumavaran ennakoinnin suhteen tukeudumme tiedossa oleviin kuntataloutta koskeviin valtiovallan ratkaisuihin ja sellaisten kehityssuuntien vaikutusten arviointiin, jotka tällä hetkellä näyttävät todennäköisimmiltä. Ja lopulta - joudumme tukeutumaan omiin näke-myksiimme. Tavoitteenamme on antaa maakunnan päättäjille ja kuntien päätöksentekijöille välineitä varautua omissa päätöksissään toimintaympäristön mahdollisiin muutoksiin. Kuntakohtaiset tarkastelut mahdollistavat kuntia vertailemaan omaa asemaansa naapurikuntien ja koko Keski-Suomen maakunnan tilanteeseen. Tällaisesta benchmarking -toiminnasta on nykyisin tullut varsin yleisesti käytetty kunnallisen päätöksenteon ja suunnittelun apuväline. 4 Helin 2001, 12 5 Hoikka-Kallio-Laesterä-Meklin

10 Kunnallistalouden kehitysnäkymät Keski-Suomessa Verotulot Kuntien verotuloja ovat kunnallisvero, osuus yhteisöveron tuotosta ja kiinteistövero. Verotulot ovat tänä päivänä ylivoimaisesti merkittävin kuntien tulomuoto, vaikkakin niiden osuus kaikista tuloista vaihtelee kunnittain. Heikon verotulopohjan kunnissa verotulojen osuus tulorahoituksessa on luonnollisesti pienempi, koska valtionosuuksina maksettavat verotulojen tasaukset vaikuttavat tulorakenteeseen. Koko kuntasektorilla kunnallisveron kasvu on viime vuosina ollut varsin vaatimatonta. Pääasiallisena syynä tähän on ollut ansiotulovähennyksen korottaminen, joka on syönyt tehokkaasti muuten kasvavaa veropohjaa. Kuntakohtaiset kunnallisveron kehityksen muutokset ovat olleet melkoisen suuria. Kunnallisverokertymä jopa väheni 132 kunnassa vuonna 1999 ja vuotta aiemmin kunnassa. Yhteisöveron kunnittaisten jako-osuuksien uudistus on merkinnyt erittäin suuria kuntakohtaisia muutoksia. Jakoperusteiden uudistusta on toteutettu siten, että vuosina on käytetty 50 % vanhaa ja 50 % uutta jakoperustetta, jotta sopeutuminen yhteisöveron vähentymiseen olisi helpompaa. Vuoden 1999 yhteisöveroista kolmannes oli edellisen vuoden veroja, joten uusi jako-osuus ehti vaikuttaa vain noin kolmanneksen painolla vuoden 1999 tilinpäätösten yhteisöveroihin. Siitäkin huolimatta muutokset olivat suuria. Kuuden kunnan yhteisöveron kasvu oli yli 100 prosenttia ja 39 kunnan prosenttia. Kaikkiaan 102 kunnassa yhteisöveron vähennys oli enemmän kuin 20 pro- 7 senttia. Vuonna 2001 uudet perusteet ovat voimassa täydellä tehollaan, jolloin jako-osuutta menettävien kuntien asema heikkenee edelleen. Kun kuntien verotulojen tasausjärjestelmä toimii kahden vuoden viiveellä, niin vasta vuonna 2003 verotulotasaus ottaa vuoden 2001 yhteisöveron menetykset osin huomioon. Kiinteistöveron merkitys paikallisena verona on Suomessa varsin pieni. Vuonna 1999 kuntien kiinteistöverotulot olivat 3,1 miljardia markkaa, kun kuntien verotulot kaikkineen olivat 71,6 miljardia. Kunnat saavat kiinteistöverosta hieman yli 4 prosenttia kaikista verotuloistaan. Kiinteistöverotulojen merkityksen maltillista, vaiheittaista kasvattamista on esittänyt mm. kuntien valtionosuusjärjestelmän selvitysmies Jukka Pekkarinen. Myös pääministeri Paavo Lippo- 8 nen on viitannut verotuksen painopisteen siirtämistä ansiotulojen verotuksesta kiinteistöveron suuntaan. Kiinteistöverossa kuntien tulonlähteenä voidaan nähdä selkeitä etuja, mutta sen merkityksen kasvattamiseen ja kiinteistöjen verotuksen koventamiseen liittyy myös monia negatiivisia, ei-toivottuja 9 vaikutuksia. Kunnan omilla verotuloilla on tärkeä asema taloudellisen liikkumavaran ja myös kuntatalouden vakauden kannalta. Voidaan ajatella, että mitä suuremman osan tuloistaan kunta saa omina tuloina, sitä riippumattomampi se on esimerkiksi valtionosuusjärjestelmästä ja siihen tehtävistä muutoksista. Vahva verotulopohja ja omat korkeat verotulot takaavat kunnalle itsenäisyyttä, vaikkakaan esimerkiksi valtionosuudet eivät enää ole käyttötarkoitukseen sidottuja. Kunta-valtio -suhteessa valtio voi kuitenkin omilla toimenpiteillään vaikuttaa verotuksen perusteisiin ja tekijöihin, jotka vaikuttavat verotulojen kertymiseen Tilastokeskus Helin 2001,26 8 Pekkarinen Karhu 2000, myös Arhippainen- Pyykönen 2000

11 Kuntien verotulopohjan vahvuus ei ilmene suoraan kertyneistä verotuloista, koska veroprosentit vaihtelevat kunnittain. Puhtaiden verotulojen vertai-lemista paremman kuvan antaa laskennallisten verotulojen tarkasteleminen. Laskennalliset verotulot määritellään käyttämällä maan keskimääräistä veroprosenttia kaikkien kuntien kohdalla. Laskennallisia verotuloja käytetään valtionosuusjärjestelmän verotulojen tasauksessa, koska kuntien päättämien veroprosenttien vaikutus on eliminoitava. Muutoinhan esimerkiksi leikkaavan tasauksen piirissä olevan kunnan tasausleikkaus kasvaisi, jos kunta päättäisi nostaa veroprosenttiaan palvelujen rahoittamiseksi. Laskennalliset verotulot muodostuvat toteutuneita, todellisia verotuloja suuremmiksi niissä kunnissa, joissa on keskimääräistä alemmat veroprosentit ja pienemmiksi niissä kunnissa, joissa on keskimääräistä korkeammat veroprosentit. Keski-Suomen kunnista Jämsä, Jämsänkoski, Äänekoski, Jyväskylä, Kuhmoinen ja Leivonmäki erottuvat hienoisesti omaksi ryhmäkseen vuoden 1999 verotulotietojen perusteella. Laskennallisten verotulojen maan asukas-kohtainen keskiarvo on markkaa, minkä ylittää Keski-Suomessa ainoastaan Jämsä. On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi väkirikkaat ja korkeat verotulot omaavat Helsinki (22 882) ja Espoo (23 870) vaikuttavat keskiarvoa nostaen, joten maakuntana Keski-Suomi ei omaa mitenkään poikkeuksellisen vähäisiä verotuloja. Alle markan asukaskohtaisten laskennallisten verotulojen jäävät Kinnula, Uurainen, Pihtipudas, Pylkönmäki ja Kivijärvi. Maan pienimmät laskennalliset verotulot vuonna 1999 olivat Merijärvellä mk/asukas ja suurimmat Kauniaisissa mk/asukas. 11

12 Kunnallistalouden kehitysnäkymät Keski-Suomessa Kuvio 1. Keski-Suomen laskennallisesti verotulot mk/ asukas vuonna 1999 Jämsä Jämsänkoski Äänekoski Jyväskylä Kuhmoinen Leivonmäki Jyväskylän mlk Keuruu Muurame Luhanka Suolahti Multia Kannonkoski Viitasaari Laukaa Korpilahti Hankasalmi Joutsa Sumiainen Konnevesi Saarijärvi Kyyjärvi Toivakka Petäjävesi Karstula Kivijärvi Pylkönmäki Pihtipudas

13 Veroprosentti Kunnan mahdollisuus vaikuttaa tuloveroprosenttinsa tasoon katsotaan taloudellisen liikkumavaran keskeiseksi osatekijäksi mm. sisäministeriön myöntäessä vuotuisia harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia. Tulovero- ja kiinteistö- 10 veroprosenteissa piilevä liikkumavara muodostuu mahdollisuudesta korottaa prosentteja. Tämän arvioimiseksi ei ole mitään yksittäistä kriteeriä. On tosin teoreettisesti hahmoteltu, että rahoituksen liikkumavaraa käyttäessään kunta voisi nostaa veroprosenttiensa tasoa samaan kuin siinä/niissä kunnissa, joissa veroprosentit ovat maan korkeimmat. Käytännössä tulorahoituksen ongelmia 11 ratkottaessa tästä ei ehkä kuitenkaan ole realistiseksi menettelyohjeeksi, vaan ratkaisuissa on otettava huomioon muita tekijöitä. Tuloveroprosentin tasossa piilevä liikkumavara on jossain määrin riippuvainen naapurikuntien ja saman työssäkäyntialueen kuntien veroprosenteista. Maan keskimääräinen tuloveroprosentti on ollut vuosina ,63, 12 17,67 ja 17,78 %. Tuloveroprosentin keskiarvo on siis edelleen hienoisessa nousussa. Keski-Suomen vastaavat luvut ovat 18,18, 18,19 ja 18,44 %. Maakuntana Keski-Pohjanmaalla tuloveroprosentti on korkein, vuonna ,79. Seuraavassa Keski-Suomen kunnat on ryhmitelty vuosien tulove-roprosenttien mukaan ,25 Jämsä Jämsä Jämsä 18,00 Jyväskylä Jyväskylä Jämsänkoski Jämsänkoski Jämsänkoski Kinnula Keuruu Kinnula Konnevesi Kinnula Konnevesi Pylkönmäki Konnevesi Pylkönmäki Pylkönmäki Viitasaari Viitasaari Äänekoski Äänekoski 18,50 Hankasalmi Hankasalmi Hankasalmi Joutsa Joutsa Joutsa Jyväskylän mlk Jyväskylän mlk Jyväskylä (+ 0,50 %) Karstula Karstula Jyväskylän mlk Kuhmoinen Keuruu (+ 0,50 %) Karstula Kyyjärvi Kuhmoinen Kuhmoinen Laukaa Kyyjärvi Kyyjärvi Leivonmäki Laukaa Laukaa Luhanka Leivonmäki Leivonmäki Multia Luhanka Luhanka Muurame Multia Multia Petäjävesi Muurame Muurame Pihtipudas Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Pihtipudas Saarijärvi Sumiainen Saarijärvi Toivakka Suolahti Sumiainen Uurainen Toivakka Suolahti Viitasaari (+ 0,50 %) Uurainen Toivakka Äänekoski (+ 0,50 %) Uurainen 18,75 Petäjävesi (+ 0,25 %) 19,00 Kannonkoski Kannonkoski Kannonkoski Kivijärvi Kivijärvi Keuruu (+ 0,50 %) Korpilahti Korpilahti Kivijärvi Korpilahti Sumiainen (+ 0,50 %) 10Salonen Hoikka et al Kuntaliiton verkkosivut 2001 www kuntaliitto fi Suolahti (+ 0,50 %) 13

14 Kunnallistalouden kehitysnäkymät Keski-Suomessa Jämsä erottuu muista kunnista tuloveroprosenttinsa alhaisuudella. Se on myös Keski-Suomen kunnista ainoa, jolla on maan keskiarvoa matalampi veroprosentti. Tarkasteltaessa seutukunnittain veroprosenttien tasoa ilmenee, että Jämsän seutukunnassa hajonta on suurta, kun Jämsänkosken veroprosentti on 18,00, Kuhmoisten 18,50 ja Korpilahden 19,00. Jyväskylän seutukunnassa kaikkien kuntien veroprosentit vuonna 2002 ovat 18,50, kun Jyväskylä päätti puolen prosentin korotuksesta. Myös Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnassa kaikkien kuntien veroprosentit ovat 18,50. Keuruun seutukunnassa Keuruuta (18,00) lukuunottamatta veroprosentit olivat vuonna ,50, mutta vuoteen 2002 Petäjävesi teki 0,25 prosentin korotuksen. Äänekosken seutukunnassa Konnevedellä ja Äänekoskella veroprosentit olivat vuonna ,00 ja Sumiaisissa ja Suolahdella 18,50. Vuoteen 2002 seutukunnan kunnat Konnevettä lukuunottamatta tekivät 0,5 prosentin korotuksen. Saarijärven seutukunnassa veroprosentit vaihtelevat Pylkönmäen 18,00:sta Kannonkosken ja Kivijärven 19,00 prosenttiin. Viitasaaren seutukunnassa Pihtiputaalla ja Viitasaarella veroprosentti on 18,50 ja Kinnulassa 18,00. Kaikkiaan seitsemän Keski-Suomen kuntaa nosti veroprosenttiaan vuodelle Koko maassa korotuksia joutui tekemään 108 kuntaa. Vuonna 2001 tuloveroprosenttia nosti 39 kuntaa ja laski kuusi. Paineita korotuksiin ovat aiheuttaneet jo usean vuoden jatkuneet veroperustemuutokset. Vuosittain jatkuneet verovähennysten korotukset ovat heikentäneet veropohjaa samanaikaisesti, kun kunnille on säädetty uusia tehtäviä ja kustannukset ovat muun muassa palkkojen nousun vuoksi 13 kasvaneet. Keski-Suomen kuntien tuloveroprosenttien tasoa tarkastelemalla voidaan sanoa, että ainoa kunta jolla on selkeästi liikkumavaraa veroprosenttinsa suhteen on Jämsä. Jyväskylää tulisi maakunnan keskuksena verrata myös muiden maakuntien keskuksiin. Verotuloprosentin tason vaikutusta esimerkiksi ihmisten asuinkunnan valintaan ei pidä liioitella, mutta voidaan kuitenkin ajatella, että Jyväskylä joutuu kilpailemaan yrityksistä ja huipputason osaajista muiden maamme kasvukeskusten ja yliopistokaupunkien kanssa. Tällöin kunnallisen verotuksen tasolla voi olla jonkin asteista merkitystä. Seutukuntia, niiden asemaa ja roolia painottavassa keskustelussa on noussut esille ajatus seutukunnan kuntien yhteisestä verotasosta. Yhteinen veroprosentti voisi heijastella yhteistyön ilmapiiriä tai ainakin sitä, että kunnat eivät pyri kilpailemaan keskenään. Ajatuksessa ei sinänsä liene mitään vikaa ja seutukunnan yhteisellä veroprosentilla on omat etunsa. On kuitenkin huomattava, että seutukunnat eivät suinkaan aina muodostu yhtenäisistä, luonnollisista työssäkäynti- ja talousalueista. Toisaalta kunnallisesta tuloverosta ja kiinteistöverosta päättämistä on perinteisesti pidetty yhtenä kunnallisen itsehallinnon tärkeimmistä ilmentymistä. Kuntien taloustilanteet voivat myös poiketa niin paljon toisistaan seutukunnan sisällä, että yhteiseen veroprosenttiin ei ole realistisia mahdollisuuksia. Maamme korkein tuloveroprosentti 19,75 on Karkkilassa ja matalin 15,00 Kauniaisissa. Kaikkiaan 12 kunnalla Suomessa tuloveroprosentti oli yli 19,00 vuonna Vuonna 2002 näitä kuntia on 18. Selvää lienee se, että Keski- Suomen kunnista Kannonkoski, Keuruu, Kivijärvi, Korpilahti, Sumiainen ja Suolahti ovat käytännössä joutuneet käyttämään veroprosentin korotusmahdollisuuteen liittyvän kunnallistaloudellisen liikkumavaran. Toisaalta, vuosiksi 2003 ja 2004 on olemassa kovia kunnallisen tuloveroprosentin korotuspaineita eri puolilla maata ja riippumatta siitä, sijaitseeko kunta kasvukeskusten vaikutusalueella vai ei Kuntaliiton mediatiedote

15 Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmää on uudistettu useaan otteeseen luvulla. Vuonna 1993 toteutettiin merkittävä valtionapujärjestelmän muutos, kun tehtäväkohtaisesta ja menoperusteisesta järjestelmästä siirryttiin yleisiin ja laskennallisiin valtionapuihin perustuvaan järjestelmään. Vuonna 1996 toteutettu uudistus oli periaatteellisesti merkittävä, koska siinä luovuttiin kuntien kantokykyluokituksesta ja otettiin käyttöön verotulojen tasausjärjestelmä. Vuonna 1997 valtionosuusjärjestelmän laskennallisia perusteita uusittiin ja opetustoimessa siirryttiin ns. ylläpitäjämalliin, jossa valtionosuudet maksetaan laitoksen ylläpitäjälle. Nykyisen järjestelmän keskeiset elementit ovat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, yleinen sisäministeriön hallinnoima valtionosuus sekä tehtäväkohtaiset sosiaali- ja terveystoimen ja opetustoimen valtionosuudet. Tehtäväkohtaiset valtionosuudet maksetaan hallinnonaloittain, mutta järjestelmä ei sido valtionosuuksia käyttötarkoituksen mukaan. Kunnalle ei näin ollen ole merkitystä sillä, minkä hallinnonalan määräytymisperusteiden mukaisesti valtionosuus maksetaan. Yleinen valtionosuus määräytyy kunnan asukasluvun sekä ns. olosuhdetekijöiden mukaan. Näitä ovat kunnan taajamaväestön määrä, syrjäisyys, kaksikielisyys ja saaristoisuus. Taajamalisän tarkoituksena on ottaa huomioon taajamaliikenteestä aiheutuvia kustannuksia ja siihen ovat oikeutettuja kunnat, joiden taajamaväestön määrä ylittää asukkaan rajan. Syrjäisyyslisä määritellään kahdesta väestöpohjaindeksistä, jotka kuvaavat paikallista ja seudullista väestöpohjaa. Tiedot saadaan viiden vuoden välein päivitettävästä Tilastokeskuksen tilastosta. Kielilisän myöntämisen perusteena käytetään valtioneuvoston kulloinkin voimassa olevaa päätöstä kaksikielisistä kunnista ja sen suuruus nostettiin 10 prosenttiin yleisen valtionosuuden asukaskohtaisesta perusosasta. Saaristolisä jakautuu kolmeen suuruusluokkaan kunnan saaristoisuuden asteen mukaisesti. Saaristolisä ja syrjäisyyslisä ovat toistensa kanssa 14 vaihtoehtoiset lisät. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet määräytyvät ns. laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden erotuksena. Omarahoitusosuus on asukasta kohden samansuuruinen kaikissa kunnissa. Laskennalliset kustannukset määritellään erikseen sosiaali- ja terveydenhuollon osalta ja ne vaihtelevat kunnittain. Näin ollen korkeampien laskennallisten kustannusten kunta saa enemmän valtionosuutta kuin matalampien laskennallisten kustannusten kunta. Laskennallisten kustannusten tasoon vaikuttavina määräytymistekijöinä sosiaalihuollon puolella ovat asukasluku, ikärakenne ja työttömyys. Ikärakenteen lisäksi sosiaalihuollossa 0-6 -vuotiaiden kohdalla kriteerinä käytetään elinkeinorakennetta. Sen vaikutus näkyy siten, että palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien osuuden perusteella määritellään kunnittainen työssäkäyntikerroin, minkä perusteella 0-6 -vuotiaiden laskennallista yksikköhintaa porrastetaan. Ikärakenteen lisäksi pääasiallisena kriteerinä sosiaalihuollossa on työttömyys, jonka vaikutus lasketaan kunnan asukasluvun, työttömyysasteen ja työttömien lukumäärän perusteella. Sosiaalihuollon laskennallisista kustannuksista ikärakenteen perusteella kohdistetaan 93 prosenttia ja työttömyyden 15 perusteella 7 prosenttia. 14 HE 149/1996 Kuntien valtionosuuslain yksityiskohtaiset perustelut 15 ks Karhu-Rentola-Viitasaari 2000 Valtionosuuskriteerit ja palvelutuotannon kustannustekijät Tutkimus opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen valtionosuusjärjestelmän toimivuudesta Tampereen yliopisto Kunnallistieteiden laitos Julkaisusarja 1/

16 Kunnallistalouden kehitysnäkymät Keski-Suomessa Terveydenhuollossa valtionosuudet lasketaan pääasiallisesti myös kolmella eri kriteerillä, kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Ikärakenteen perusteella laskennallisista kustannuksista kohdistetaan 76 prosenttia ja sairastavuuden perusteella 24 prosenttia. Sairasta-vuuskertoimen perusteena on kunnan ikä- ja sukupuolivakioitu alle 55 -vuo-tiaiden työkyvyttömyysaste. Se lasketaan suhteuttamalla alle 55 -vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden lukumäärä kunnan vuotiaaseen väestöön, josta saadaan niiden suhdetta kuvaava suhdeluku. Jos kunnan suhdeluku on koko maan vastaava, on sairastavuuskerroin yksi. Jos kunnan kohdalla suhdeluku ylittää koko maan vastaavan keskiarvon, kerroin on suurempi kuin yksi ja kunta saa tällä perusteella enemmän valtionosuutta. Vastaavasti suhdeluvun alittaessa koko maan vastaavan keskiarvon, kerroin on ykköstä pienempi ja kunta saa tämän kriteerin vaikutuksesta keskimääräistä vähemmän 16 valtionosuutta. Yleisen valtionosuuden lisäksi myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmässä pyritään ottamaan huomioon syrjäisyydestä aiheutuvat lisäkustannukset. Syrjäisyyskerroin otetaan huomioon koko hallinnonalaa koskevana määräytymisperusteena. Se on kolmiportainen kriteeri, jonka suuruus määräytyy pääasiassa kunnan maksamien syrjäseutulisien sekä osittain myös kunnan saaristoisuuden perusteella. Kerroin määräytyy siten, että jos maksetut syrjäseutulisät ovat vähintään kolme prosenttia kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksista ja kunnallisen virkaehtosopi-muksen mukaiset syrjäseutupisteet ovat vähintään kaksi, on syrjäisyyskerroin 1,05. Jos syrjäseutupisteitä on vähintään viisi, on kerroin 1,15. Saaristoisuuden perusteella määräytyvä syrjäisyyskerroin on 1,10 ja sen saa jos saaristokunnan asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mante-reeseen. Keski- Suomen kunnista mikään ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon syrjäisyyskertoimen piirissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän merkittävyys on sikälikin suuri, että se vaikuttaa yli puoleen kuntien valtionosuuksien kokonaismäärästä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän määräytymisperusteet siis määrittävät suoraan, miten yli puolet kaikista valtionosuuksista kuntiin jaetaan. Liitteessä 1 on esitetty ennakkotiedot sosiaali- ja 17 terveydenhuollon valtionosuuksista Keski-Suomen kunnissa vuodelle Taulukosta ilmenee, mitkä eri määräytymistekijät vaikuttavat lopulliseen valtionosuuteen. Äärimmäisenä oikealla olevasta sarakkeesta käy ilmi, paljonko kuntaan tulee sosiaali- ja terveydenhuollon määräytymistekijöiden perusteella valtionosuutta asukasta kohden. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmä on edelleen, viimeisille järjestelmäuudistuksille asetetuista tavoitteista huolimatta erittäin monimutkainen. Erityisen pahana ongelmana on myöskin pidettävä sitä, että asiaa koskevien lainsäädäntö- ja niiden valmisteluasiakirjojen perusteella opetustoimen valtionosuuksia ei voida laskea. Järjestelmää sekoittaa vielä sekin, että se on ns. ylläpitäjämalli, jossa valtionosuudet menevät oppilaitosten ylläpitäjille. Malli perustuu kuitenkin myös kuntien asukaslukuun sidottuun omarahoitusosuuteen, mikä ei kohtele oikeudenmukaisesti esimerkiksi kuntia, joissa vanhusten suhteellinen osuus on suuri. Opetustoimessa valtionosuudet perustuvat laskennallisiin oppilas-kohtaisiin yksikköhintoihin, joita porrastetaan tietyillä kriteereillä koulumuodon mukaisesti. Perusopetuksessa, lukiossa, ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammatti HE 149 /1996 Yksityiskohtaiset perustelut 17 Sosiaali- ja terveysministeriö

17 korkeakoulussa valtionosuuden rahoitusperusteita ovat oppilas- ja opiskelijamäärät tai opiskelijaa kohden määrätyt yksikköhinnat. Perusopetuksen valtionosuus perustuu laskennalliseen ylläpitäjäkohtaiseen yksikköhintaan, jonka laskemiseksi on määriteltävä kaksi mallia; tunnusluvun mukainen yksikköhinta ja asukastiheyden mukainen yksikköhinta. Ylläpitäjäkohtaisen yksikköhinnan laskennallinen perusta on lähtökohtaisesti edelleen kustannusperus-teinen, vaikka uuden valtionosuusjärjestelmän oli määrä olla kokonaisuudessaan laskennallinen. Kunta voi siis edelleen jossain määrin vaikuttaa saamaansa valtionosuuden määrään. Kulttuuritoimen puolella valtionosuuksien määräytymisperusteet vaihtelevat eri toimintojen välillä. Taiteen perusopetuksessa valtionosuus perustuu asukasta tai opetustuntimäärää kohden määrättyyn yksikköhintaan. Kunnan yleisessä kirjastossa, kulttuuritoiminnassa sekä liikuntatoiminnassa ja nuorisotyössä valtionosuuden laskenta perustuu kunnan asukasmäärään tai asukasta kohden vahvistettuun yksikköhintaan. Museotoimen, teatterin tai orkesterin kohdalla valtionosuuden laskenta perustuu vahvistettuun laskennallista henkilötyövuotta kohden määrättyyn yksikköhintaan. 18 Kuntien valtionosuusjärjestelmään kuuluu sen keskeisenä elementtinä verotulojen tasausjärjestelmä, jonka vaikutus näkyy käytännössä sektorikoh-taisia valtionosuuksia (yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollon val-tionosuudet sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet) lisäävänä tai vähen-tävänä. Verotulojen tasausjärjestelmä toimii kahden vuoden viiveellä, jolloin esimerkiksi vuonna 2001 konkretisoituva tasaus perustuu vuoden 1999 verotu-lotietoihin. Kuten seuraavasta kuviosta nähdään, vuonna 2001 verotulojen tasauk-sessa Keski-Suomen kunnista Jämsä, Jämsänkoski, Äänekoski, Jyväskylä, Kuhmoinen ja Leivonmäki ovat leikkaavan tasauksen piirissä, mikä johtuu siitä, että niiden laskennalliset verotulot asukasta kohden ovat yli 90 prosenttia maan keskimääräisestä. Tämän tason ylittävistä verotuloista leikataan 40 prosenttia, mikä käytännössä tarkoittaa valtionosuuksien vähentämistä tuolla määrällä. Muut kunnat ovat lisäävän tasauksen piirissä, jolloin tasaus lisää niiden valtionosuuksia määrällä, jolla kunnat pääsisivät ikään kuin 90 prosentin verotulotasoon vuoden 1999 tilanteessa. 18 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 635/ luku 17

18 Kunnallistalouden kehitysnäkymät Keski-Suomessa Kuvio 2. Keski-Suomen verotulojen tasaus mk / asukas vuonna 2001 Jämsä -661 Jämsänkoski Äänekoski Jyväskylä Kuhmoinen Leivonmäki Maan ka. 36 Jyväskylän mlk Keuruu Muurame Luhanka Suolahti Multia Kannonkoski Viitasaari Laukaa Korpilahti Hankasalmi Joutsa Sumiainen Konnevesi Saarijärvi Kyyjärvi Toivakka Petäjävesi Karstula Kivijärvi Pylkönmäki

19 Kuvio 3. Esimerkki verotulojen tasauksen vaikutuksesta vuonna 2001: Jämsän laskennalliset verotulot ovat mk/asukas (101,2 %). Tasausleikkaus merkitsee mk/asukas. Tasauksen jälkeen Jämsälle jää mk/asukas (96,7 %). Kinnulan laskennalliset verotulot ovat 8208 mk/asukas (55,8 %). Tasaus 90 %:n tasoon maan keskiarvosta merkitsee mk/ asukas. Tasauksen jälkeen Kinnula nousee mk:aan/asukas (90,0 % = tasausraja). % maan keskiarvosta Kunnan verotulot ennen tasausta Jämsä (101 % ) Jämsä tasauksen jälkeen (96,7 % ) Tasattu verotulo Kinnula (56 %) nousee tasauksen ansiosta 90 %:iin 19

20 Kunnallistalouden kehitysnäkymät Keski-Suomessa Verotulojen kehitys Viime vuosina kuntien verotulojen kehitykseen ovat vaikuttaneet merkittävästi yhteisöveron jakoperusteissa ja kertymässä toteutuneet muutokset sekä kunnallisveron kertymää leikanneet verovähennykset. Veroäyrien kokonaismuutos vuodesta 1998 vuoteen 1999 on ollut negatiivinen kymmenessä Keski-Suomen kunnassa. Merkillepantavaa on mm. se, että kolmessa kunnassa, Äänekoskella (16,8 %), Jämsänkoskella (15,5 %) ja Jämsässä (10,7 %), yhteisöäyrien kasvu selittää käytännöllisesti katsoen kokonaan verotulojen kasvun. Ansioäyrien muutos on nimittäin ollut Äänekoskella (0,8 %) ja Jämsässä (0,5 %) vain vaivoin positiivinen ja Jämsänkoskella (-0,2 %) jopa negatiivinen. Koko maan muutoksen keskiarvolukemissa (veroäyrit yhteensä 8,9 % ja ansioäyrit 3,7 %) näkyvät väkirikkaat kasvukeskukset suurella painolla, joten Keski-Suomen tilanne ei maakuntana näyttäydy mitenkään heikkona, vaikka em. keskiarvot ylittyvät vain muutamalla kunnalla. Lisäksi on huomattava, että vuosittaiset vaihtelut saattavat olla osasyynä joihinkin yksittäisiin arvoihin. Yleiskuva on silti varsin selvä ja osoittaa paitsi kuntatalouksien haavoittuvuuden yhteisöverotulojen suhteen, niin myös kunnallisveroon tehtyjen vähennysten vaikutuksen kuntien verotulopohjaa tehokkaasti rapauttaen. Kun vielä huomioidaan valtionosuuksien jälkeenjääneisyys ja kuntien uudet velvoitteet sekä yleisen kustannustason mm. palkkojen jatkuva kohoaminen, ei oikeastaan ole mitenkään ihmeellistä, että kuntien vuosikatteet tahtovat painua negatiivisiksi. Seuraavassa taulukossa on esitetty ansio- ja yhteisöäyrien määrät vuonna 1999 ja niiden muutosprosentit ja seuraavissa kuvioissa muu-tosprosentit graafisesti. 20

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114. Keski-Suomen kuntien talous 2005

KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114. Keski-Suomen kuntien talous 2005 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114 Keski-Suomen kuntien talous 2005 Jyväskylä 2006 Julkaisija: Yhteydet: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 0207 560 200, vaihde Kotisivu: http://www.keskisuomi.fi

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä; mitä vähennetään ja mihin vähennykset kohdistuvat? Vaikutukset kuntatalouteen?

Lisätiedot

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 21.1.2014 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tilinpäätös Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja. Lasse Leppä talousjohtaja

Tilinpäätös Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja. Lasse Leppä talousjohtaja Tilinpäätös 2016 Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja Lasse Leppä talousjohtaja Kasvu ja kehityspanostukset ovat vaikuttaneet myönteisesti elinkeinoelämän arvioon kunnan toiminnasta! Esimerkiksi esityksen nimi,

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät

Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät 12.10.2011 Reijo Vuorento, apulaisjohtaja Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2004-2010 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää eriytetyt liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 2004

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta Kuntatalous vuosien 2017-2020 julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa Valtiovarainvaliokunta 24.5.2016 Kuntatalouden tilannekuva 2015 Keskeiset huomiot kuntatalouden tilasta Koko kuntatalouden

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Maakunnan talous ja omaisuus

Maakunnan talous ja omaisuus Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään

Lisätiedot

Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1

Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1 Uuden kunnan talous Pentti Meklin emeritusprofessori Tampereen yliopisto Pentti Meklin 1 I Kunnan talous Soten siirrossa 1.1.2019 II Välivaiheen talous 2019-2023 ja siitä eteenpäin Tulot ja menot Varat

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jouko Selvitysryhmä PÄIVÄHOIDON TARPEEN MUUTOS VUONNA 2029 30 % 23 % 20 % 10 % 0 % 7 % 4 % 4 % 4 % 3 % 0 % Hankasalmi 2 % Joutsa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

POISTOJEN OIKEA TASO

POISTOJEN OIKEA TASO TALOUSHAASTEET Uudet vaatimukset kuntatalouden tasapainosta, poistot = investointien omahankintameno Ovatko Suomen kunnat matkalla Kreikan tielle? Valtionosuuksien määräytymiseen tarvitaan uudistusta Miksi

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU 14.11.2013 LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA - 30-LUVULLA SUOJELUSKUNTAVIESTIT PAIKKAKUNNALTA

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto

Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto 2 3 4 5 VM/KAO PÄIVITETTY 21.12.2016 Kuntien talouden tasapainotilan muutos ja sen laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

3 (3) Kuntatalouden näkymät

3 (3) Kuntatalouden näkymät 3 (3) Kilpailukykysopimus ei saa asettaa yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä sopimus saa vaarantaa kuntataloudelle asetetun rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen visio 2010: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004)

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Kainuun maakunta -kuntayhtymä 17.8.2005/AT KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 7.12.2004, että kuntien talouden kehitys selvitetään viimeisten 10 vuoden ajalta

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

LAPIN KUNTATALOUS

LAPIN KUNTATALOUS LAPIN KUNTATALOUS 2004-2005 LAPIN LIITTO Kuntataloustutkija Ella Rautio-Kuosku Heinäkuu 2006 Sisällysluettelo: Kuva 3-4 Manner-Suomen kuntien talous ja Lapin kuntien talous 04-05 Kuva 5 Maakuntien toimintakulujen

Lisätiedot

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Esityksen sisältö 1. Kuntarakenteen uudistaminen 2. Kuntien tehtävien vähentäminen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 24.3.2017 Minna Punakallio Pääekonomisti Seuraa minua Twitterissä: @MinnaPunakallio

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TALOUSSELONTEKO KV 9.6.2014 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

TALOUSSELONTEKO KV 9.6.2014 Kaupunginjohtaja Markku Andersson TALOUSSELONTEKO KV 9.6.2014 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Suomen taloudessa palavat punaiset varoitusvalot. EU kiirehtii Suomea taloustalkoisiin. Komissio ja ekonomistit patistavat poliitikkoja tekemään

Lisätiedot

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu Päivitetty 19.6.2013 (seuraava päivitys 9/2013) Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014: 8,67 + 0,98 + 0,95

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

SATAKUNNAN KUNTATALOUTTA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA VUOSILTA

SATAKUNNAN KUNTATALOUTTA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA VUOSILTA 1 SATAKUNNAN KUNTATALOUTTA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA VUOSILTA - -Verrattuna seutukunnittain maakunnan sisällä ja vastaavia tunnuslukuja vuosilta - verrattuna WFA:iin kuuluviin maakuntiin SATAKUNTALIITTO 2003

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot