1 Johdanto 4. 2 Selkämeren yleiskuvaus 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Johdanto 4. 2 Selkämeren yleiskuvaus 4"

Transkriptio

1 1

2 1 Johdanto 4 2 Selkämeren yleiskuvaus Vesien kuormittajat ja veden laatu Selkämeren virtaukset ja muilta merialueilta tuleva ravinnekuormitus Kokemäenjoki ja sen veden laatu Ulommat rannikkovedet Pohjoinen merialue Selkämeren eteläiset vedet Rauman merialue Miten tästä eteenpäin, Selkämeri? Saaliit Silakka Siika Lohi Made Ahven Kuha Hauki Kalastajat Yhteenveto kuntakohtaisesta kalastuksesta kalastajaa kohti Kalavirrat Selkämerellä Merikarvia Pori Luvia

3 5.4 Eurajoki Rauma Pyhäranta Uusikaupunki Tulevaisuus Uhkat Hylje ja merimetso Vesistörakentaminen Viranomaistoiminta ja rajoitukset Kalastajien vähyys ja ikärakenne Kalanmyynnin ongelmakohta Vesialueiden saatavuus Mahdollisuudet Kalavarat Kalasatamien kehittäminen Markkinat Laatuun ja imagoon panostaminen, merkkituotteet Uudet kalastustavat ja pyydykset Liitännäiselinkeinot Edunvalvonta Silakan kalastuksen muutokset 35 7 Johtopäätökset 36 3

4 Rannikkokalastuksen nykytila Selkämerellä Paapuuri Oy Johdanto Sampiprojektin osana 2001 laadittiin selvitys Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä (tilastoaineisto vuosilta 1999 ja 2000) ja strategia vuosille Työn tarkoituksena on ollut löytää keinoja kehittää ammattikalastusta Saaristomerellä, parantaa elinkeinon kannattavuutta sekä helpottaa uusien kalastajien alalle rekrytoitumista. Ensisijaisesti huomion kohteena on ollut pienimuotoinen rannikkokalastus (= EU:n määritelmän mukaan kalastus alle 12 metrisillä aluksilla). Saaristomerellä ammattikalastajien määrä on viimeisten 20 vuoden aikana laskenut alle puoleen, ja kalastuksen kannattavuus on heikentynyt pyyntitehon lisäämisestä huolimatta. Tähän vaikuttaneita tekijöitä ovat muun muassa työn kustannusten nousu, kalan reaalihinnan lasku, markkinointivaikeudet, muutokset kalakantojen tilassa sekä viime vuosina voimakkaasti lisääntyneet hyljevahingot. Vastaava tutkimus päätettiin vuonna 2004 laajentaa koskemaan myös Selkämeren alueen rannikkokalastusta. Selvitys perustuu Saaristomeren raportin runkoon siten, että Selkämeren osuus täydentää aikaisempaa esitystä ja esittelee nykytilan taustat, saalistiedot sekä päätelmät tulevaisuuden kehityksestä. Raportissa on liitteenä silakan kalastuksen nykytilan taustaselvitys. Näin siksi, että moni silakkaa troolaava päätoimien kalastaja on myös merkittävä toimija rannikkokalastuksen sektorilla. Projektilla oli Varsinais-Suomen TE-keskuksen myöntämä rahoitus, josta 50 % oli EU:n (KOR) rahoitusosuutta ja 50 % kansallista. 2 Selkämeren yleiskuvaus Selkämeri jatkuu Pohjanlahden eteläosasta Ahvenanmaan pohjoispuolelta Merenkurkkuun. Veden suolapitoisuus on jonkin verran alhaisempi kuin Ahvenanmerellä ja Saaristomerellä: Selkämeren eteläosissa noin 6 promillea ja pohjoisosissa noin 5 promillea. Selkämeren vesi on kerrostunutta, mutta ei niin selväpiirteisesti ja pysyvästi kuin varsinaisella Itämerellä ja Suomenlahdella. Syksyllä ja talvisin vesimassat sekoittuvat Pohjanlahdella tehokkaammin, eikä hapettomia syvännealueita pääse muodostumaan. Pohjanlahdella myös ravinnekuormitus on pienempi. Näkymä Porissa jokisuiston päältä Reposaaren yli kohti avomerta 4

5 Selkämeren eteläosissa Uudenkaupungin Rauman Porin merialueilla on paikoin tiheää saaristoa ja kalliorantoja. Pohjoiseen päin mentäessä kalliorannat vähenevät, pohjanmuodot loivenevat, ja rannikko muuttuu avoimemmaksi. Syvän veden pohja-alueilla on jääkauden jälkeisiä sedimenttejä eli pehmeitä pohjia. Sedimentaationopeus ja sen seurauksena sedimentin paksuus ovat kuitenkin paljon pienempiä kuin varsinaisella Itämerellä. Selkämeren keskisyvyys on runsaat 60 metriä. Syvin kohta, 293 metriä, on Ruotsin puolella. Jääolot ovat melko ankarat ja normaalitalvina Selkämeri jäätyy ulappaa myöten. Avomeri jäätyy yleensä helmikuun puolivälin tienoilla ja sulaa huhtikuun puolivälissä. Jääpeitteen paksuus on yleensä noin 40 cm, lähellä rannikkoa enemmän. Selkämeren eliöstö on saman kaltainen kuin Saaristomerellä. Vain muutamat Saaristomerellä esiintyvät merilajit eivät enää menesty Selkämerellä. Esimerkiksi meriajokasta esiintyy vain Selkämeren eteläosissa. Pohjaeläimistä mm. hietakatkaravun ja leväkatkaravun esiintymisen pohjoisraja kulkee Selkämerellä. Myös sinisimpukka käy harvinaiseksi Selkämeren pohjoisosissa. Rakkolevää tavataan koko Selkämeren alueella, mutta sen koko pienenee selvästi pohjoisempana. Joidenkin kalojen, mm. mustatokon, isotuulenkalan, teistin, piikkisimpun ja vaskikalan levinneisyyden pohjoisraja on Selkämerellä. Toisaalta merikutuista harjusta tavataan vasta Selkämeren keskivaiheilta pohjoiseen. Selkämeren rannikon vedenalaista luontoa on kuitenkin tutkittu erittäin vähän, joten tiedot monen lajin levinneisyydestä alueella ovat puutteelliset. Tämä selvitys koskee aluetta, johon etelässä kuuluu Uusikaupunki (poisluettuna Lokalahti) ja pohjoisessa Merikarvia. Näiden väliin jäävät kunnat ovat Pyhäranta, Rauma, Eurajoki, Luvia ja Pori. 2.1 Vesien kuormittajat ja veden laatu Selkämeri on melko hyvässä kunnossa, vaikka Saaristomereltä virtaavien ravinteiden ja maatalouden hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen uhkaa merialuetta. Kesäkuussa 2005 julkaistiin ensimmäinen kattava Selkämeren tilaa kartoittava raportti: Miten voit, Selkämeri? Julkaisussa käsitellään Selkämeren Suomen puoleista aluetta Saaristomereltä Merikarvialle. Selkämeri on hyvässä kunnossa, erityisesti verrattuna Suomenlahteen ja Saaristomeren rannikonläheisiin vesiin. Rehevöityminen on Selkämeren keskeisin uhka. Raskasmetallien ja myrkkyjen päästöt ovat pienentyneet, mutta yleinen ympäristön kemikalisoituminen ja puutteellinen tieto aineiden vaikutuksista saattavat aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia. Rehevöitymisessä ratkaisevaa on muilta merialueilta kulkeutuva ravinnekuorma ja maataloudessa aiheutuva hajakuormitus Rannan läheiset, virkistyskäytön kannalta tärkeimmät vedet ovat rehevöityneimpiä, vaikka jätevesien tehostunut käsittely on parantanut purkualueiden tilaa merkittävästi. Kehitys on vakavan huomion arvoinen, mutta se on jäänyt Suomenlahdella ja Saaristomerellä jo kärjistyneiden ongelmien varjoon. Selkämeren rehevöitymisen keskeisenä aiheuttajana on hajakuormituksen ohella myös Saaristomereltä tuleva ravinnekuormitus. Sisäisen kuormituksen voimistuminen Saaristomerellä on huolestuttavaa, koska eteläisen Selkämeren kesäinen pintavesi on peräisin lähinnä Saaristomereltä. Meren virtauksilla on merkitystä ehkä pohjoisempanakin. Tähän viittaa se, että Kokemäenjoen kuormituksen väheneminen ei ole johtanut vastaavaan ravinnepitoisuuksien alenemiseen Porin edustalla. Saaristomeren tilan parantaminen on myös satakuntalaisittain tärkeää. 5

6 Janne Suomela ja Kauko Häkkilä Selkämeren rannikko- ja ulappavesien käyttökelpoisuusluokitus vuosina Kuvassa näkyvät myös alueen sisävesien luokat. Teoksessa: Sarvala, M. & Sarvala J. (toim.) Miten voit, Selkämeri? Ympäristön tila Lounais-Suomessa 4. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Turku. s 91 Kuore on lisääntynyt Selkämerellä viime vuosina merkittävästi 2.2 Selkämeren virtaukset ja muilta merialueilta tuleva ravinnekuormitus Itämeren päävirtaussuunnista johtuen Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden vedet sekä Saaristomeren valuma-alueelta tulevat ravinteikkaat vedet virtaavat Saaristomeren kautta edelleen Selkämerelle. Näiden vesien vaikutus näkyy rannikolla aina Merenkurkkuun asti. 6

7 Saaristomeri toimii onneksi suodattimen tavoin; osa sinne virtaavista ravinteista ja kiintoaineesta jää pysyvästi alueelle. Virtaus- ja vedenlaatumalleilla on arvioitu, että Saaristomereltä kulkeutuisi Selkämerelle typpeä keskimäärin 5200 tonnia ja fosforia 900 tonnia vuodessa. Vertailun vuoksi muistutettakoon, että Kokemäenjoen vesien mukana Selkämereen tulee vuosittain 9100 tonnia typpeä ja 365 tonnia fosforia. Saaristomeren veden laatu ja sen kehitys vaikuttavat näin ollen huomattavasti myös Selkämeren tilaan. Saaristomeren eteläosassa on havaittu Suomenlahdelta ja Itämeren pääaltaalta tulevien ravinteikkaiden vesien rehevöittävä vaikutus. Vastaavasti Saaristomerellä havaittu rehevöitymiskehitys lisää osaltaan ainakin Selkämeren eteläosassa rannikon lähivesien ongelmia. Vaikka Selkämeren rannikkovesien tila on jätevesien tehostuneen puhdistuksen ansiosta paikoin kohentunut, rehevyys ulompana merellä uhkaa lisääntyä muilta merialueilta kulkeutuvien vesien vaikutuksesta. 2.3 Kokemäenjoki ja sen veden laatu Merkittävin Suomen puolelta Selkämereen laskeva jokivesistö on Kokemäenjoki. Sen valumaalueen pinta-ala on km2, joten se muodostaa 80 % Suomen puolelta Selkämereen laskevien jokien valuma-alueesta. Kokemäenjoen keskivirtaama on noin 240 m3/s. Kokemäenjoen nykyinen veden laatu on tyydyttävä. Hyvään veden laatuun verrattuna veden laatuluokkaa alentavat ravinteiden runsaus ja veden samentuneisuus. Happitilanne on nykyisin sen sijaan hyvä. Kokemäenjoen suisto ja Ahlaisten saaristo Veden laatu oli vielä 1970-luvulla huono parantuen välttäväksi 1980-luvulla. Lopullinen muutos ajoittui metsäteollisuuden rakennemuutokseen, jonka seurauksena orgaaninen happea kuluttava kuormitus laski murto-osaan aikaisemmasta. Happea kuluttava kuormitus on pienentynyt yhteensä 97 %. Asutuksen jätevesistä saadaan myös fosfori poistetuksi tehokkaasti. Sen seurauksena jätevesien fosforikuormitus on vähentynyt 90 %. Typpikuormitus ei ole vähentynyt juuri lainkaan. Kokemäenjoki kuljettaa mereen keskimäärin kg typpeä ja kg fosforia vuorokaudessa. Pistekuorman osuus on ilman ravinteiden pidättymistä ja sedimentaatiota 30 % joen kuljettamasta typpikuormasta ja 13 % fosforikuormasta. Jokiveden keskimääräinen typpipitoisuus on 1260 μg/l ja fosforipitoisuus 59 μg/l. Ravinnepitoisuudet ovat noin kolminkertaisia luonnontasoon verrattuna. Jokivedellä on siten edelleen selvä rehevöittävä vaikutus merialueella. 7

8 2.4 Ulommat rannikkovedet Ulompana Porin edustalla veden laatu on ollut pääsääntöisesti hyvä. Kokemäenjoen makean ja ravinnepitoisen veden vaikutus ulottuu Porin edustalla varsin laajalle. Vaikutus näkyy ajoittain 1020 km päässä jokisuulta ja on sitä voimakkaampi, mitä lähemmäksi jokisuuta tullaan. Jokiveden vaikutus voidaan erottaa helposti sähkönjohtavuuden mittauksella, koska jokiveden suolapitoisuus on hyvin pieni murtoveteen verrattuna. Puhdas murtovesi on erittäin kirkasta ja vähäravinteista. Myös rautapitoisuus on siinä alhainen. Näkösyvyys eli veden kuultavuus on puhtaassa murtovedessä useita metrejä. Jokiveden läsnä ollessa vesi samenee ja rehevyys lisääntyy. Myös rautapitoisuus lisääntyy jokiveden vaikutuksesta. Rautapitoisuutta on kohottanut Porin edustalla myös Kemira Pigments Oy:n aikaisemmin suuri rautakuormitus. Porin edustan ulkomerialue on pysynyt varsin karuna Kokemäenjoen tuomasta merkittävästä ravinnekuormasta huolimatta. Rehevyys on vähäisempää kuin Suomenlahdella tai Saaristomerellä. Ulkomeri luokitellaan kuitenkin lievästi reheväksi. Rehevyystaso ei ole laskenut kuten rannikon läheisyydessä. Ulomman vertailupisteen typpi- ja fosforipitoisuudet ovat päinvastoin lievässä kasvussa. Itämeren yleinen rehevöityminen voi siten tuoda taustakuormaa Selkämerelle saakka. Selkämeren tilannetta helpottaa kuitenkin se, että rannikolla ei ole suojaisia erillisiä syvännealueita, joissa esiintyisi happikatoa. Näin ollen sisäinen kuormitus on jäänyt muuta Itämerta vähäisemmäksi. Selkämeren suolapitoisuus on yleisen kehityksen mukaisesti vähentynyt 1970-luvulta lähtien. 2.5 Pohjoinen merialue Merikarvian edustan merialue on matalaa lievästi rehevää murtovesialuetta. Ulkomereen rajoittuvassa saariston länsiosassa veden laatu lähenee karun murtoveden laatua. Happiongelmia ei alueella esiinny vesialueen mataluuden takia. Veden yleislaatu on hyvä. Rannikon läheiset vedet ovat sameampia ja ravinteikkaampia kuin ulommat alueet. Rannikolle purkautuva Karvianjoki aiheuttaa ravinne- ja humuskuormitusta, joka näkyy ajoittain pintaveden laadun muutoksina. Merikarvian edustalla toimii kaksi kalankasvattamoa aiemman neljän sijasta. Kalankasvatuksen aiheuttama ravinnekuormitus on vähentynyt neljäsosaan 1990luvun puolivälin tasosta. Merikarvian edustan veden laatu vaihtelee varsin laajasti. Vaihtelua aiheuttaa alueelle purkautuva Karvianjoki, joka tuo mukanaan runsasravinteista ja humuspitoista makeaa vettä. Murtoveden ja jokiveden suhteista riippuen rehevyys vaihtelee lievästi rehevästä rehevään. Fosforipitoisuus on kaksinkertainen puhtaaseen murtoveteen verrattuna. Sekä kokonaisfosforin että kokonaistypen pitoisuuskehitys on ollut Merikarvian edustalla nouseva, vaikka kalankasvatuksen kuormitus on voimakkaasti vähentynyt. Kehitys on siten päinvastainen kuin Porin edustan rannikolla, jossa Kokemäenjoen puhdistuminen on johtanut veden laadun selvään paranemiseen. 8

9 Selkämeren rannikko on avoin ja tuulille altis 2.6 Selkämeren eteläiset vedet Uudenkaupungin lähivedet luokiteltiin 1990-luvulla käyttökelpoisuudeltaan tyydyttäviksi noin kolmen kilometrin päähän rannikosta ja siitä länteen hyviksi. Tyydyttäväksi luokiteltava alue on 2000-luvun alussa laajentunut ulommas 5-6 kilometrin päähän rannikosta. Näkösyvyydet ovat Uudenkaupungin sisäsaaristossa pienentyneet 1980-luvun lopulta lähtien ja ulkosaaristossakin vähittäinen pieneneminen on havaittavissa. Vesi on sameinta jätevesien purkualueella ja muualla sisäsaaristossa. Paikalliset ravinnepäästöt sekä pohjoiselta Saaristomereltä virtaavan veden vaikutukset ovat aiheuttaneet lievää rehevöitymistä Putsaaren aukon pohjoisreunassa aina Lyökkiin asti, koska rannikon suuntainen meriveden päävirtaus kuljettaa ravinteita pohjoiseen. Se on ilmennyt fosforipitoisuuden ja kasviplanktonin perustuotantokyvyn kohoamisena taustasta. Pyhämaan merialueen veden laatu on vastannut suunnilleen Selkämeren eteläosan rannikkovesien taustapitoisuuksia. Veden yleinen käyttökelpoisuus Pyhämaan merialueella on arvioitu keskimäärin hyväksi ja ajoittain se on jopa erinomaista luokkaa. Kalankasvatuksen rehevöittävät vaikutukset ovat näkyneet lähinnä sellaisilla alueilla, missä veden vaihtuvuus on huono. Kalankasvatuksen kuormitus on alueella pienentynyt lähes kymmenesosaan 1990-luvun alun tilanteesta. 2.7 Rauman merialue Rauman edustan merialue on suurimmaksi osaksi lievästi rehevä. Kaupungin lähivedet ja kaupungista luoteeseen oleva Haapasaarenveden alue ovat yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävää luokkaa. Muu merialue 7-8 kilometrin päähän rannikosta on luokiteltu hyväksi ja siitä ulommas erinomaiseksi. Kaupungin lähivedet ovat lievästi sameita. Ulompana vedet ovat varsin kirkkaita, mutta 1990-luvun puolivälin jälkeen sameusarvot ovat koko merialueella kasvaneet. Samalla näkösyvyys on pienentynyt. 9

10 2.8 Miten tästä eteenpäin, Selkämeri? Rauman kaupungin ja metsäteollisuuden jätevesien yhteispuhdistuskokeilu on täyttänyt puhdistamotekniset odotukset. Vastaavasti useimmissa suurissa jätevedenpuhdistamoissa on päästy tasolle, jolla puhdistuksen tehostaminen tuottaa vain pieniä parannuksia merialueen tilaan. Ulkoista kuormitusta voitaneen nyt vähentää parhaiten pienentämällä maatalousperäistä hajakuormitusta. Tehtävä on monessa suhteessa hankalampi kuin jätevesikuormituksen hallinta. Vähäsateisina vuosina ravinnehuuhtouma ja hajakuormitus olivat tavanomaista huomattavasti pienempiä ja tämä näkyi paikoitellen merialueen tilan kohentumisena, esimerkiksi Rauman edustalla. Hajakuormituksen vähentäminen lienee tällä hetkellä oikea tie rannikkovesien tilan parantamiseen. Lähde: Sarvala, M. & Sarvala, J. (toim.) 2005: Miten voit, Selkämeri? Ympäristön tila LounaisSuomessa 4. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Turku. 144 s 3 Saaliit Merkittävimpien kauppakalojen saaliit on kerätty saalisilmoituksista pyyntiruuduittain (ruudut 37 ja 42) vuosina Silakan kohdalla saalistilasto vain vuodelta 2003, johtuen silakan poikkeavasta tilastoinnista (mukana myös troolikalastus). Pyyntiruudun 47 tilastot ovat Saaristomeren vastaavassa selvityksessä, koska ruudun saaliista pääosa kalastetaan Saaristomeren puolella (taulukko). Kyseisen ruudun uusikaupunkilaiset ja pyhärantalaiset kalastajat ovat kuitenkin muuten tämän selvityksen piirissä. Pyyntiruudut 37 ja 42 osuvat parhaiten Selkämeren rannikolle. 10

11 Ukista etelään Uki ja siitä pohjoiseen (Saaristomeri) (Selkämeri) ahven kuha hauki siika made lahna särki 98 2 säyne kuore 98 2 muut suomukalat yht silakka, rysä ja verkko Ruudun 47 tärkeimpien lajien saaliiden kohdalta prosentuaalinen jaottelu Saaristomeren ja Selkämeren välillä 3.1 Silakka Silakan kalastus on keskittynyt yhä selvemmin trooleilla pyydettäväksi, mutta muutamalle yrittäjälle silakka muodostaa tärkeän osan toiminnasta. Pyynti tapahtuu verkoilla ja osin rysillä. Silakan rysä- ja verkkosaaliita ilmoitti vuodelta 2003 tutkimusalueelta 35 ammattikalastajalisenssin ryhmän 1 kalastajaa, joiden ilmoittama kokonaissaalismäärä oli kg ja kokonaisarvo euroa ( 0,15 euroa/kg ). Silakan rannikkokalastuksen paino keskittyy alueen eteläiselle osalle, erityisesti ruudun 47 uusikaupunkilaisiin ja pyhärantalaisiin kalastajiin. 11

12 Tärk e im pie n s aalis lajie n os uude t am m attik alas tajie n s aaliis s a ruudus s a 37 vuonna 2003 (yht k g) HAUKI SIIKA LOHI KG TAIMEN KUORE LAHNA SÄRKI MADE AHVEN KUHA Ruudun 42 keskeiset silakan verkko- ja rysäkalastajayrittäjät toimivat Luvialla ja eteläisessä Porissa. Tärk e im pie n s aalis lajie n os uude t am m attik alas tajie n s aaliis s a pyyntiruude s s a 42 vuonna 2003 (yht k g) HAUKI SIIKA LOHI KG TAIMEN KUORE LAHNA SÄRKI MADE AHVEN KUHA Rannik kkokalastuks en silak kas aalis ( k g) pyyntiruuduittain vuonna 2003 ryhm än I kalastajilla Ruutu 47 Ruutu 42 Ruutu 37 12

13 3.2 Siika Siian saalismäärät ovat tasaisesti laskeneet. Suurimpana syynä kalastajat pitävät hylkeiden lisääntymistä. Muitakin syitä lienee kantojen pienuuteen. Paikoin siialla on kuitenkin edelleen suuri merkitys kalastajien tuloihin, erityisesti alueen eteläisellä osalla. Pääosa saaliista kalastetaan verkoilla. Koko selvitysalueella on nähtävissä hylkeen aiheuttama muutos siian käyttäytymiseen. Keväinen siika kulkee aivan rantavesissä ja kesällä häviää kokonaan, ilmeisesti ulkomeren syvänteisiin. Ilmiöstä ei kuitenkaan ole perusteellisempaa tietoa, koska kalastajat eivät ole saaliin epävarmuuden vuoksi kalastaneet syvän veden alueilla kuin satunnaisesti. SIIKA SIIKA Lohi Lohi on menettänyt merkityksensä tärkeänä saaliskalana 1990 luvun puolivälissä tiukentuneiden rajoitusten jälkeen. Lohesta saatava reaalihinta on myös pudonnut. Tähän suurin syy on halvan norjalaisen kasvatetun lohen voimakas tulo markkinoille ja kotimaisen lohen satunnainen saatavuus. Voimakkaat rajoitustoimet loivat markkinoille lohityhjiön, joka kotimaisen kalan puuttuessa korvaantui nopeasti tuonnilla. Lohella on kuitenkin monelle kalastajalle merkitystä osana kalastustuloja. Erityisesti tämä korostuu alkukesästä, jolloin myös lohelle löytyy perinteisiä markkinoita (juhannuslohet). 13

14 Lohen ajoverkkokalastuksen loppuessa 2008 korostuu rannikkopyynnin merkitys. Ongelmana saaliin kasvattamisessa on harmaahylje. Hylje syö perinteisten pesien ja rysien saaliin lähes kokonaan ja aiheuttaa mittavia pyydysvahinkoja. Tässä suhteessa Selkämerellä odotetaankin paljon nk. hylkeenkestäviltä Push up rysiltä, joita kalastajat ovat hankkimassa useita kymmeniä alueelle. Markkinoille on tullut myös erilaisia, vielä kalliita, hyljekarkottimia. Näiden vaikutuksesta ei ole vielä kovin paljon kokemusta. LOHI LOHI Made Mateen saalismäärät ovat pysyneet suhteellisen tasaisena. Merkityksellisin muutoksia aiheuttava tekijä on vuotuinen jäätilanne. Mateella on monelle kalastajalle taloudellista merkitystä muuten hiljaisena talvikautena. 14

15 MADE MADE Ahven Ahven on viime vuosina noussut kuhan ja silakan ohella merkittävimmäksi rannikkokalastussaaliiksi. Ahvenen markkinat ovat hyvät. Kuluttajat ovat löytäneet erityisesti ahvenfileen, jonka hintakin on korkea. Syksyisin hylje vaikeuttaa myös ahvenpyyntiä ajamalla kalat joko aivan mataliin vesiin tai ulkomeren syvänteisiin. Ahventa pyydetään alueen pohjoisella puolella pääosin verkoilla, Uusikaupungin alueella myös rysillä. AHVEN

16 AHVEN Kuha Kuhasta on tullut aivan viime vuosina monen rannikkokalastajan pelastus. Se on selvästi korvannut lohen tärkeimpänä saaliina. Kuhan hinta on ollut myös kohtalaisen korkea. Kuhankin kohdalla hylje aiheuttaa erityisesti syksyllä ongelmia ajaessaan kalat hyvin mataliin vesiin. Syksyinen pyynti tapahtuukin lähellä rantoja. KUHA KUHA

17 3.7 Hauki Hauen saalismäärät ovat pysyneet kohtalaisen tasaisina, kuitenkin noususuhdanteisena. Haukifilee on ahvenen ja kuhan tapaan nykyään suosiossa kuluttajien keskuudessa. Hauella on myös merkitystä talvikalana. Sitä saadaan mateenpyynnin oheistuotteena. HAUKI HAUKI Kalastajat Tutkimusalueella kalastaa rekisterin mukaan 119 ykkösryhmän kalastajaa. Heidän kotipaikkansa jakaantuvat kunnittain seuraavasti: Uusikaupunki Eurajoki Pyhäranta Rauma Luvia Pori Merikarvia Yllä olevista saalisilmoituksen jätti vuonna kalastajaa ( 65,5 % ). Yli euron saalisvuosituloihin (RKTL:n keskihintatilastojen mukaan) ylsi ainoastaan seitsemän kalastajaa ja tuloihinkin vain yhdeksän. 17

18 Saalistilastot antavat kuitenkin osittain harhaanjohtavan kuvan ykkösryhmän kalastajien todellisesta tilanteesta mm. seuraavista syistä johtuen: o Tilastoissa ei ole ollut mahdollista erotella troolareissa työskenteleviä kalastajia, joilla on ollut jonkun verran rannikkokalastusta. o Myöskään liitännäiselinkeinoja, kuten vesiviljelyä ja matkailua, ei ole voitu liittää tilastoihin. o Osa kalastajista on kalastanut pääosan saaliistaan (tuloistaan) Itämeren pääaltaalta (lohi ja turska). Näiden tulojen ja saaliiden yhdistäminen rannikkokalastustilastoihin ei onnistu ilman tietoa kalastajasta henkilönä ja häneen yhdistettävästä alussaaliista. o Myös kalojen keskihintojen käyttö tilastoinnissa vääristää joiltakin osin kalastajien todellisia tuloja. Erityisesti tämä koskee ahventa, jonka keskihintaan vaikuttaa pienen ahvenen alhainen hinta. Tilastoissa hauen hinta korkeampi kuin ahvenen. Selkämerellä kuitenkin suurin osa kalastajista kalastaa markkinoille fileeahventa, jonka kalastaja hinta on noin 1,50 euroa. Hinta seuraa markkinatilannetta. o Myös silakan keskihinnan käyttö aiheuttaa vääristymiä. Erityisesti tämä koskee Uudenkaupungin rysäkalastajia, jotka jalostavat itse tuotteensa ja myyvät ne silakkamarkkinoilla. Näillä jalosteilla hinnat ja tulot ovat aivan eri luokkaa kuin keskihinta antaisi ymmärtää. Luonnollisesti tällaisessa yritystoiminnassa on lisänä muita kuluja. 18

19 4.1 Yhteenveto kuntakohtaisesta kalastuksesta kalastajaa kohti 2003 SIIKA, HAUKI, AHVEN, KUHA, MADE JA LOHI ( arvot euroina ) Pori Kalastajia yhteensä 30 alle yli Uusikaupunki/Pyhäranta Kalastajia yhteensä 20 alle yli Rauma, Eurajoki Luvia 13 alle yli Merikarvia kalastajia yhteensä 15 alle yli Kalastajia yhteensä Saaliin arvo per kalastaja 5603 Saaliin arvo Saaliin arvo per kalastaja 5732 Saaliin arvo Saaliin arvo per kalastaja 5381 Saaliin arvo Saaliin arvo per kalastaja yht. kalastajia yhteensä Saaliin arvo ALLA OLEVASSA TAULUKOSSA SILAKKA MUKANA ( arvot euroina) Yhteensä antanut saalisilmoituksen Alle Yli kalastajaa Saaliin arvo yhteensä Keskimääräinen tulo per kalastaja: kpl

20 5 Kalavirrat Selkämerellä Pääosa kalastajista kalastaa ja kuljettaa saaliinsa omien laiturien ja kalankäsittelytilojen kautta. Tukkukauppiaat hakevat kalat suoraan kalastajilta tai kalastaja kuljettaa saaliinsa sovittuun paikkaan. Selkämeren alueella on kehitetty nykyaikaisia rannikkokalasatamia julkisin varoin mm. Reposaareen, Raumalle ja Merikarvialle. Satamissa löytyvät ajanmukaiset kylmätilat ja jään saanti on turvattu. Useat omat rannat ovat kuitenkin pieniä kalasatamia, joista useissa tapauksissa löytyvät yleisiä kalasatamia vastaavat varusteet. Mitä ammattimaisemmin kalastaja kalastaa, sitä parempia ovat hänen välineensä. Ammattimaisesti kalastavat myös käsittelevät kalat asianmukaisesti eli verestävät ja jäittävät saaliin heti. 5.1 Merikarvia Lähellä keskustaa sijaitseva Krookan kalasatama on keskeinen kalan maihintuonti- ja käsittelypaikka. Satamassa toimii Eljas Santa ky:n kalanjalostuslaitos. Laitokseen tuo pääosan saaliistaan viisi paikallista ammattikalastajaa. Satamaan valmistuu vuonna 2005 kalankäsittelyhalli, mikä mahdollistaa kalastajille entistä monipuolisemman jalostusmahdollisuuden lainmukaisissa kalan käsittelyyn hyväksytyissä tiloissa. Hallin omistaa Merikarvian kunta. Hallissa on jääkone samoin kuin kalaliike Sannalla. Aiemmin satamassa on ollut kylmäkontti, jossa on jäähilekone ollut ulkopuolella. Jäätä on saanut vain toukosyyskuussa. Merikarvian Krookan kalasataman kalankäsittelytilat valmistuivat kesällä 2005 Kasalan kalasatama Merikarvian pohjoisosassa on nykyaikainen ja varustelultaan hyvä kalasatama. Kunnan hallitsema satama on kuitenkin vajaakäytössä. Satamaa käyttää pääasiassa muutama kotitarvekalastaja. Lisäksi Merikarvialta löytyy kolme kalastajien omaa rantaa, pientä kalasatamaa, joiden varustelutasoa voidaan pitää hyvänä. Kalaliike Sannan lisäksi säännöllisesti kalaa Merikarvialta noutavat tukkukauppiaat Eero Ruohonen ja Mäkisen tyttäret sekä talvella madetta Hukkanen. 20

21 5.2 Pori Reposaaren kalasatama on perinnerikas avomeri- ja rannikkokalastuksen keskus. Viime vuosina satamaa on kehitetty julkisella tuella huomattavasti. Kehityksen myötä satamaan on rakennettu erillinen rannikkokalastussatama. Samoin varustelutaso käsittelytiloineen, varastoineen jne. on nykyaikaista luokkaa. Merimesta rakennuksessa toimii Merimestan Kala niminen kalaliike. Liikkeellä on rakennuksessa läpi vuoden auki oleva myymälä, jossa myydään sekä tuoretta kalaa että jalosteita. Merimestan Kala toimii myös tukkuportaana ja keskeiset markkinat ovat Porin ulkopuolelle: erityisesti Tampere ja Uusikaupunki. Vuonna 2004 yritykselle toimitti kalaa nelisenkymmentä kalastajaa. Pääosan kalasta toimitti 20 eniten tuonutta eli 80 prosenttia. Yritys noutaa itse huomattavan osan kaloista kalastajilta. Itse satamaan kalastajat tuovat saaliinsa hyvin harvoin. Varsinaisesti kalasatamasta käsin toimintaansa harjoittaa vain muutama kalastaja. Yksityisten satamien, kalastajien omien rantojen varustelutaso lienee kirjava. Kuitenkin Porissa on ainakin neljä pientä satamaa, joiden varustelutaso vastaa nykyisiä vaatimuksia. Merimestan Kalan lisäksi pääosan porilaisten kalastajien kaloista noutavat kolme toriyrittäjää (Holmberg, Ruohonen ja Riuttala) sekä yksi hallissa toimiva liike (Mäkisen tyttäret). Myös muutamalla ammattikalastajalla on toripaikka oman saaliin myyntiin. 5.3 Luvia Luvialla kalavirroista vastaa pääosin Kalastusyhtymä Valtanen. Oman kalastuksen ohella kalaa tuovat lähinnä sivutoimiset kalastajat. Ykkösryhmänkin kalastajien rannikkokalastuksesta saamat tulot ovat reilusti alle keskiarvon. Yhtymän oma ranta on pieni kalasatama hyvin varusteluin. Kunnan hallitsemassa Lankoorin kalasatamassa ei nykyään ole vakinaista kalastustoimintaa. Satamasta ei löydy kalankäsittelyn vaatimia varusteita. Luvialla monet ykkösryhmän kalastajat saavat pääosan tuloistaan troolikalastuksesta. 5.4 Eurajoki Eurajoelta on tehnyt saalisilmoituksen kaksi ykkösryhmän kalastajaa, jotka toimivat omista rannoista käsin. Suuri osa saaliista päätyy Kalasettiin ja osin Raumalle (Grönman) 21

22 5.5 Rauma Rauman kalasatama on keskeinen kalojen maihintuontipaikka. Sataman käsittelyhalli on vuokrattu yksityiselle yritykselle (Grönman), josta kalastajat saavat myös ostaa jäitä. Yritys ostaa pääosan satamaan tuotavasta kalasta. 5.6 Pyhäranta Pyhärannassa (Reilassa) toimii muutama kalastaja omasta rannasta käsin. Merkittävin kalastaa pääosan tuloistaan Itämereltä. 5.7 Uusikaupunki Ihamon kalastajakylästä, Pyhämaalta, löytyy usean ammattikalastajan keskittymä. Kalastajat toimivat omista rannoista käsin, joissa heillä on asianmukaiset kylmä- ja käsittelytilat sekä omat hilekoneet. Kylän kalasatamaa, Pitkäluotoa, kalastajat käyttävät satunnaisesti. Pitkäluodon kalasataman kohdalla on kuitenkin meneillään hanke, jolla pyritään satamaa kehittämään. Tarkoituksena on saada satamaan jääasema ja kalankäsittelyhalli kylmätiloineen. Ihamolaiset myyvät kalansa pääsääntöisesti toreilla Turusta Poriin. Syksyiset silakkamarkkinat muodostavat merkittävän osan ihamolaisten tuloista. Muuten pyhämaalaiset kalastajat kuljettavat itse saaliinsa tukkukauppoihin, erityisesti Kalarannan Vihannekseen ja Kalasetiin sekä vähemmässä määrin Saaristomeren Kalaan ja Selkämeren Jäähän. Tukkukauppiaat toimittavat kalastajille, joilla ei ole omaa hilekonetta, jäät. Lähin jääasema sijaitsee Uusikaupungin kalasatamassa. Uudenkaupungin kalasatama uudistuu merkittävästi lähivuosina Uusikaupungin edustalla kalastavat rannikkokalastajat käyttävät jonkin verran kaupungin kalasatamaa. Satama on varustukseltaan kuitenkin troolisatama. Satamasta puuttuu kalan käsittelyyn sopivat tilat. Uusikaupungissakin on meneillään hanke sataman kehittämiseksi rannikkokalastajille sopivaksi. 22

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Selkämeren kalasto ja kalastus

Selkämeren kalasto ja kalastus Selkämeren kalasto ja kalastus Muuttuva Selkämeri seminaari Kuuskajaskari 25.5.211 Juha Hyvärinen Kalastomuutokset Selkämeren eteläosassa kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksia viimeisten 3 vuoden

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS Jyrki Oikarinen & Olli Veikko Kurkela Raahe 2008 Suurhiekan Kalastusselvitys Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 2 3. Aineisto ja menetelmät...2 4. Tulokset...

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä

Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti SAMPI II -projekti Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä ja Strategia vuosille 2005 2013 Maria Saarinen Turussa

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

SILAKKAA, SIIKAA, KUHAA

SILAKKAA, SIIKAA, KUHAA 168 SILAKKAA, SIIKAA, KUHAA JA AHVENTA SEKÄ HIEMAN LOHTA Silakoiden Selkämeri Reima Salonen (edessä) ja Erik Johtela kalastavat kuoretta rysällä Mietoistenlahdella 2012. Vahva taivassalolainen silakkakauppias

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Ammattikalastus 2015. Suomen ammattikalastajaliitto Ry

Ammattikalastus 2015. Suomen ammattikalastajaliitto Ry Ammattikalastus 2015 Raportti merialueen ammattikalastajien näkemyksistä ammatin tulevaisuudesta Suomen ammattikalastajaliitto Ry Finlands Yrkesfiskarförbund RF Ammattikalastus 2015 Sisältö Suomen ammattikalastajaliitto

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen kuormittajat 19 18 15c 57 52 17 15d 0 Ahlainen 56 Pihlavanlahti 51 50 15b 16 47 46 15a 42 40 Pori 14 13 12

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi RKTL:n työraportteja 2 /212 Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi Tekijät: Antti Lappalainen, Outi Heikinheimo, Esa Lehtonen,

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Amma7kalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoi3eena mahdollistaa amma7kalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla 3- vuo=nen hanke Aluksi keskitytään

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Lohikalojen tilanne merialueella

Lohikalojen tilanne merialueella Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Ovatko merialueen kalanpoikasistutukset kannattavia, ja mitä hyötyä niistä on ammattikalastajille? Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Ovatko merialueen kalanpoikasistutukset kannattavia, ja mitä hyötyä niistä on ammattikalastajille? Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Ovatko merialueen kalanpoikasistutukset kannattavia, ja mitä hyötyä niistä on ammattikalastajille? Kalastajaristeily 6.2.2013 Jari Raitaniemi RKTL Viime vuosikymmenen aikana yhä tärkeämmäksi ymmärretty

Lisätiedot

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2. Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2015 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Kalatalouden kestävyys

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA LOPPURAPORTTI Essi Erävesi Seppo Kyllönen L-S Kalatalouskeskus ry. 2011 HANKKEEN TAUSTAT JA TAVOITTEET Tarve karisiian kutupaikkojen kartoittamiselle on lähtenyt

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014 PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen

Lisätiedot

HYLKEET JA MERIMETSOT

HYLKEET JA MERIMETSOT HYLKEET JA MERIMETSOT UHKAAVAT EKOSYSTEEMIÄ Pyhämaan Kettelin rannassa saalistaan perkaava kalastaja Seppo Lamberg toteaa ilman kaihoa, että kalastuselinkeino on tällä hetkellä aivan toisenlaisessa tilassa

Lisätiedot

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta on n. 60

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Raisa Tiilikainen ja Esa Lehtonen RKTL Itämeren hylkeet yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien välillä Itämeren hyljekannat, varsinkin

Lisätiedot

AIRISTON-VELKUAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Esitetään hyväksyttäväksi kalastusalueen kokouksessa 26.11.2015

AIRISTON-VELKUAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Esitetään hyväksyttäväksi kalastusalueen kokouksessa 26.11.2015 AIRISTON-VELKUAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Esitetään hyväksyttäväksi kalastusalueen kokouksessa 26.11.2015 1 Airiston ja Velkuan kalastusalueet perustettiin samoihin aikoihin vuonna 1994.

Lisätiedot

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä KEHRA: koulutusristeily 9.2. 2011 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut 2/18/11 1 ammattikalastaja Lisää viraston

Lisätiedot

miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ

miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ Tarkkaile vesistöäsi! www.balticseanow.info -osoitteesta löydät opastusta omatoimiseen tarkkailuun. Sairaan kaunis Itämeri Itämeri on jääkauden

Lisätiedot