1 Johdanto 4. 2 Selkämeren yleiskuvaus 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Johdanto 4. 2 Selkämeren yleiskuvaus 4"

Transkriptio

1 1

2 1 Johdanto 4 2 Selkämeren yleiskuvaus Vesien kuormittajat ja veden laatu Selkämeren virtaukset ja muilta merialueilta tuleva ravinnekuormitus Kokemäenjoki ja sen veden laatu Ulommat rannikkovedet Pohjoinen merialue Selkämeren eteläiset vedet Rauman merialue Miten tästä eteenpäin, Selkämeri? Saaliit Silakka Siika Lohi Made Ahven Kuha Hauki Kalastajat Yhteenveto kuntakohtaisesta kalastuksesta kalastajaa kohti Kalavirrat Selkämerellä Merikarvia Pori Luvia

3 5.4 Eurajoki Rauma Pyhäranta Uusikaupunki Tulevaisuus Uhkat Hylje ja merimetso Vesistörakentaminen Viranomaistoiminta ja rajoitukset Kalastajien vähyys ja ikärakenne Kalanmyynnin ongelmakohta Vesialueiden saatavuus Mahdollisuudet Kalavarat Kalasatamien kehittäminen Markkinat Laatuun ja imagoon panostaminen, merkkituotteet Uudet kalastustavat ja pyydykset Liitännäiselinkeinot Edunvalvonta Silakan kalastuksen muutokset 35 7 Johtopäätökset 36 3

4 Rannikkokalastuksen nykytila Selkämerellä Paapuuri Oy Johdanto Sampiprojektin osana 2001 laadittiin selvitys Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä (tilastoaineisto vuosilta 1999 ja 2000) ja strategia vuosille Työn tarkoituksena on ollut löytää keinoja kehittää ammattikalastusta Saaristomerellä, parantaa elinkeinon kannattavuutta sekä helpottaa uusien kalastajien alalle rekrytoitumista. Ensisijaisesti huomion kohteena on ollut pienimuotoinen rannikkokalastus (= EU:n määritelmän mukaan kalastus alle 12 metrisillä aluksilla). Saaristomerellä ammattikalastajien määrä on viimeisten 20 vuoden aikana laskenut alle puoleen, ja kalastuksen kannattavuus on heikentynyt pyyntitehon lisäämisestä huolimatta. Tähän vaikuttaneita tekijöitä ovat muun muassa työn kustannusten nousu, kalan reaalihinnan lasku, markkinointivaikeudet, muutokset kalakantojen tilassa sekä viime vuosina voimakkaasti lisääntyneet hyljevahingot. Vastaava tutkimus päätettiin vuonna 2004 laajentaa koskemaan myös Selkämeren alueen rannikkokalastusta. Selvitys perustuu Saaristomeren raportin runkoon siten, että Selkämeren osuus täydentää aikaisempaa esitystä ja esittelee nykytilan taustat, saalistiedot sekä päätelmät tulevaisuuden kehityksestä. Raportissa on liitteenä silakan kalastuksen nykytilan taustaselvitys. Näin siksi, että moni silakkaa troolaava päätoimien kalastaja on myös merkittävä toimija rannikkokalastuksen sektorilla. Projektilla oli Varsinais-Suomen TE-keskuksen myöntämä rahoitus, josta 50 % oli EU:n (KOR) rahoitusosuutta ja 50 % kansallista. 2 Selkämeren yleiskuvaus Selkämeri jatkuu Pohjanlahden eteläosasta Ahvenanmaan pohjoispuolelta Merenkurkkuun. Veden suolapitoisuus on jonkin verran alhaisempi kuin Ahvenanmerellä ja Saaristomerellä: Selkämeren eteläosissa noin 6 promillea ja pohjoisosissa noin 5 promillea. Selkämeren vesi on kerrostunutta, mutta ei niin selväpiirteisesti ja pysyvästi kuin varsinaisella Itämerellä ja Suomenlahdella. Syksyllä ja talvisin vesimassat sekoittuvat Pohjanlahdella tehokkaammin, eikä hapettomia syvännealueita pääse muodostumaan. Pohjanlahdella myös ravinnekuormitus on pienempi. Näkymä Porissa jokisuiston päältä Reposaaren yli kohti avomerta 4

5 Selkämeren eteläosissa Uudenkaupungin Rauman Porin merialueilla on paikoin tiheää saaristoa ja kalliorantoja. Pohjoiseen päin mentäessä kalliorannat vähenevät, pohjanmuodot loivenevat, ja rannikko muuttuu avoimemmaksi. Syvän veden pohja-alueilla on jääkauden jälkeisiä sedimenttejä eli pehmeitä pohjia. Sedimentaationopeus ja sen seurauksena sedimentin paksuus ovat kuitenkin paljon pienempiä kuin varsinaisella Itämerellä. Selkämeren keskisyvyys on runsaat 60 metriä. Syvin kohta, 293 metriä, on Ruotsin puolella. Jääolot ovat melko ankarat ja normaalitalvina Selkämeri jäätyy ulappaa myöten. Avomeri jäätyy yleensä helmikuun puolivälin tienoilla ja sulaa huhtikuun puolivälissä. Jääpeitteen paksuus on yleensä noin 40 cm, lähellä rannikkoa enemmän. Selkämeren eliöstö on saman kaltainen kuin Saaristomerellä. Vain muutamat Saaristomerellä esiintyvät merilajit eivät enää menesty Selkämerellä. Esimerkiksi meriajokasta esiintyy vain Selkämeren eteläosissa. Pohjaeläimistä mm. hietakatkaravun ja leväkatkaravun esiintymisen pohjoisraja kulkee Selkämerellä. Myös sinisimpukka käy harvinaiseksi Selkämeren pohjoisosissa. Rakkolevää tavataan koko Selkämeren alueella, mutta sen koko pienenee selvästi pohjoisempana. Joidenkin kalojen, mm. mustatokon, isotuulenkalan, teistin, piikkisimpun ja vaskikalan levinneisyyden pohjoisraja on Selkämerellä. Toisaalta merikutuista harjusta tavataan vasta Selkämeren keskivaiheilta pohjoiseen. Selkämeren rannikon vedenalaista luontoa on kuitenkin tutkittu erittäin vähän, joten tiedot monen lajin levinneisyydestä alueella ovat puutteelliset. Tämä selvitys koskee aluetta, johon etelässä kuuluu Uusikaupunki (poisluettuna Lokalahti) ja pohjoisessa Merikarvia. Näiden väliin jäävät kunnat ovat Pyhäranta, Rauma, Eurajoki, Luvia ja Pori. 2.1 Vesien kuormittajat ja veden laatu Selkämeri on melko hyvässä kunnossa, vaikka Saaristomereltä virtaavien ravinteiden ja maatalouden hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen uhkaa merialuetta. Kesäkuussa 2005 julkaistiin ensimmäinen kattava Selkämeren tilaa kartoittava raportti: Miten voit, Selkämeri? Julkaisussa käsitellään Selkämeren Suomen puoleista aluetta Saaristomereltä Merikarvialle. Selkämeri on hyvässä kunnossa, erityisesti verrattuna Suomenlahteen ja Saaristomeren rannikonläheisiin vesiin. Rehevöityminen on Selkämeren keskeisin uhka. Raskasmetallien ja myrkkyjen päästöt ovat pienentyneet, mutta yleinen ympäristön kemikalisoituminen ja puutteellinen tieto aineiden vaikutuksista saattavat aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia. Rehevöitymisessä ratkaisevaa on muilta merialueilta kulkeutuva ravinnekuorma ja maataloudessa aiheutuva hajakuormitus Rannan läheiset, virkistyskäytön kannalta tärkeimmät vedet ovat rehevöityneimpiä, vaikka jätevesien tehostunut käsittely on parantanut purkualueiden tilaa merkittävästi. Kehitys on vakavan huomion arvoinen, mutta se on jäänyt Suomenlahdella ja Saaristomerellä jo kärjistyneiden ongelmien varjoon. Selkämeren rehevöitymisen keskeisenä aiheuttajana on hajakuormituksen ohella myös Saaristomereltä tuleva ravinnekuormitus. Sisäisen kuormituksen voimistuminen Saaristomerellä on huolestuttavaa, koska eteläisen Selkämeren kesäinen pintavesi on peräisin lähinnä Saaristomereltä. Meren virtauksilla on merkitystä ehkä pohjoisempanakin. Tähän viittaa se, että Kokemäenjoen kuormituksen väheneminen ei ole johtanut vastaavaan ravinnepitoisuuksien alenemiseen Porin edustalla. Saaristomeren tilan parantaminen on myös satakuntalaisittain tärkeää. 5

6 Janne Suomela ja Kauko Häkkilä Selkämeren rannikko- ja ulappavesien käyttökelpoisuusluokitus vuosina Kuvassa näkyvät myös alueen sisävesien luokat. Teoksessa: Sarvala, M. & Sarvala J. (toim.) Miten voit, Selkämeri? Ympäristön tila Lounais-Suomessa 4. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Turku. s 91 Kuore on lisääntynyt Selkämerellä viime vuosina merkittävästi 2.2 Selkämeren virtaukset ja muilta merialueilta tuleva ravinnekuormitus Itämeren päävirtaussuunnista johtuen Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden vedet sekä Saaristomeren valuma-alueelta tulevat ravinteikkaat vedet virtaavat Saaristomeren kautta edelleen Selkämerelle. Näiden vesien vaikutus näkyy rannikolla aina Merenkurkkuun asti. 6

7 Saaristomeri toimii onneksi suodattimen tavoin; osa sinne virtaavista ravinteista ja kiintoaineesta jää pysyvästi alueelle. Virtaus- ja vedenlaatumalleilla on arvioitu, että Saaristomereltä kulkeutuisi Selkämerelle typpeä keskimäärin 5200 tonnia ja fosforia 900 tonnia vuodessa. Vertailun vuoksi muistutettakoon, että Kokemäenjoen vesien mukana Selkämereen tulee vuosittain 9100 tonnia typpeä ja 365 tonnia fosforia. Saaristomeren veden laatu ja sen kehitys vaikuttavat näin ollen huomattavasti myös Selkämeren tilaan. Saaristomeren eteläosassa on havaittu Suomenlahdelta ja Itämeren pääaltaalta tulevien ravinteikkaiden vesien rehevöittävä vaikutus. Vastaavasti Saaristomerellä havaittu rehevöitymiskehitys lisää osaltaan ainakin Selkämeren eteläosassa rannikon lähivesien ongelmia. Vaikka Selkämeren rannikkovesien tila on jätevesien tehostuneen puhdistuksen ansiosta paikoin kohentunut, rehevyys ulompana merellä uhkaa lisääntyä muilta merialueilta kulkeutuvien vesien vaikutuksesta. 2.3 Kokemäenjoki ja sen veden laatu Merkittävin Suomen puolelta Selkämereen laskeva jokivesistö on Kokemäenjoki. Sen valumaalueen pinta-ala on km2, joten se muodostaa 80 % Suomen puolelta Selkämereen laskevien jokien valuma-alueesta. Kokemäenjoen keskivirtaama on noin 240 m3/s. Kokemäenjoen nykyinen veden laatu on tyydyttävä. Hyvään veden laatuun verrattuna veden laatuluokkaa alentavat ravinteiden runsaus ja veden samentuneisuus. Happitilanne on nykyisin sen sijaan hyvä. Kokemäenjoen suisto ja Ahlaisten saaristo Veden laatu oli vielä 1970-luvulla huono parantuen välttäväksi 1980-luvulla. Lopullinen muutos ajoittui metsäteollisuuden rakennemuutokseen, jonka seurauksena orgaaninen happea kuluttava kuormitus laski murto-osaan aikaisemmasta. Happea kuluttava kuormitus on pienentynyt yhteensä 97 %. Asutuksen jätevesistä saadaan myös fosfori poistetuksi tehokkaasti. Sen seurauksena jätevesien fosforikuormitus on vähentynyt 90 %. Typpikuormitus ei ole vähentynyt juuri lainkaan. Kokemäenjoki kuljettaa mereen keskimäärin kg typpeä ja kg fosforia vuorokaudessa. Pistekuorman osuus on ilman ravinteiden pidättymistä ja sedimentaatiota 30 % joen kuljettamasta typpikuormasta ja 13 % fosforikuormasta. Jokiveden keskimääräinen typpipitoisuus on 1260 μg/l ja fosforipitoisuus 59 μg/l. Ravinnepitoisuudet ovat noin kolminkertaisia luonnontasoon verrattuna. Jokivedellä on siten edelleen selvä rehevöittävä vaikutus merialueella. 7

8 2.4 Ulommat rannikkovedet Ulompana Porin edustalla veden laatu on ollut pääsääntöisesti hyvä. Kokemäenjoen makean ja ravinnepitoisen veden vaikutus ulottuu Porin edustalla varsin laajalle. Vaikutus näkyy ajoittain 1020 km päässä jokisuulta ja on sitä voimakkaampi, mitä lähemmäksi jokisuuta tullaan. Jokiveden vaikutus voidaan erottaa helposti sähkönjohtavuuden mittauksella, koska jokiveden suolapitoisuus on hyvin pieni murtoveteen verrattuna. Puhdas murtovesi on erittäin kirkasta ja vähäravinteista. Myös rautapitoisuus on siinä alhainen. Näkösyvyys eli veden kuultavuus on puhtaassa murtovedessä useita metrejä. Jokiveden läsnä ollessa vesi samenee ja rehevyys lisääntyy. Myös rautapitoisuus lisääntyy jokiveden vaikutuksesta. Rautapitoisuutta on kohottanut Porin edustalla myös Kemira Pigments Oy:n aikaisemmin suuri rautakuormitus. Porin edustan ulkomerialue on pysynyt varsin karuna Kokemäenjoen tuomasta merkittävästä ravinnekuormasta huolimatta. Rehevyys on vähäisempää kuin Suomenlahdella tai Saaristomerellä. Ulkomeri luokitellaan kuitenkin lievästi reheväksi. Rehevyystaso ei ole laskenut kuten rannikon läheisyydessä. Ulomman vertailupisteen typpi- ja fosforipitoisuudet ovat päinvastoin lievässä kasvussa. Itämeren yleinen rehevöityminen voi siten tuoda taustakuormaa Selkämerelle saakka. Selkämeren tilannetta helpottaa kuitenkin se, että rannikolla ei ole suojaisia erillisiä syvännealueita, joissa esiintyisi happikatoa. Näin ollen sisäinen kuormitus on jäänyt muuta Itämerta vähäisemmäksi. Selkämeren suolapitoisuus on yleisen kehityksen mukaisesti vähentynyt 1970-luvulta lähtien. 2.5 Pohjoinen merialue Merikarvian edustan merialue on matalaa lievästi rehevää murtovesialuetta. Ulkomereen rajoittuvassa saariston länsiosassa veden laatu lähenee karun murtoveden laatua. Happiongelmia ei alueella esiinny vesialueen mataluuden takia. Veden yleislaatu on hyvä. Rannikon läheiset vedet ovat sameampia ja ravinteikkaampia kuin ulommat alueet. Rannikolle purkautuva Karvianjoki aiheuttaa ravinne- ja humuskuormitusta, joka näkyy ajoittain pintaveden laadun muutoksina. Merikarvian edustalla toimii kaksi kalankasvattamoa aiemman neljän sijasta. Kalankasvatuksen aiheuttama ravinnekuormitus on vähentynyt neljäsosaan 1990luvun puolivälin tasosta. Merikarvian edustan veden laatu vaihtelee varsin laajasti. Vaihtelua aiheuttaa alueelle purkautuva Karvianjoki, joka tuo mukanaan runsasravinteista ja humuspitoista makeaa vettä. Murtoveden ja jokiveden suhteista riippuen rehevyys vaihtelee lievästi rehevästä rehevään. Fosforipitoisuus on kaksinkertainen puhtaaseen murtoveteen verrattuna. Sekä kokonaisfosforin että kokonaistypen pitoisuuskehitys on ollut Merikarvian edustalla nouseva, vaikka kalankasvatuksen kuormitus on voimakkaasti vähentynyt. Kehitys on siten päinvastainen kuin Porin edustan rannikolla, jossa Kokemäenjoen puhdistuminen on johtanut veden laadun selvään paranemiseen. 8

9 Selkämeren rannikko on avoin ja tuulille altis 2.6 Selkämeren eteläiset vedet Uudenkaupungin lähivedet luokiteltiin 1990-luvulla käyttökelpoisuudeltaan tyydyttäviksi noin kolmen kilometrin päähän rannikosta ja siitä länteen hyviksi. Tyydyttäväksi luokiteltava alue on 2000-luvun alussa laajentunut ulommas 5-6 kilometrin päähän rannikosta. Näkösyvyydet ovat Uudenkaupungin sisäsaaristossa pienentyneet 1980-luvun lopulta lähtien ja ulkosaaristossakin vähittäinen pieneneminen on havaittavissa. Vesi on sameinta jätevesien purkualueella ja muualla sisäsaaristossa. Paikalliset ravinnepäästöt sekä pohjoiselta Saaristomereltä virtaavan veden vaikutukset ovat aiheuttaneet lievää rehevöitymistä Putsaaren aukon pohjoisreunassa aina Lyökkiin asti, koska rannikon suuntainen meriveden päävirtaus kuljettaa ravinteita pohjoiseen. Se on ilmennyt fosforipitoisuuden ja kasviplanktonin perustuotantokyvyn kohoamisena taustasta. Pyhämaan merialueen veden laatu on vastannut suunnilleen Selkämeren eteläosan rannikkovesien taustapitoisuuksia. Veden yleinen käyttökelpoisuus Pyhämaan merialueella on arvioitu keskimäärin hyväksi ja ajoittain se on jopa erinomaista luokkaa. Kalankasvatuksen rehevöittävät vaikutukset ovat näkyneet lähinnä sellaisilla alueilla, missä veden vaihtuvuus on huono. Kalankasvatuksen kuormitus on alueella pienentynyt lähes kymmenesosaan 1990-luvun alun tilanteesta. 2.7 Rauman merialue Rauman edustan merialue on suurimmaksi osaksi lievästi rehevä. Kaupungin lähivedet ja kaupungista luoteeseen oleva Haapasaarenveden alue ovat yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävää luokkaa. Muu merialue 7-8 kilometrin päähän rannikosta on luokiteltu hyväksi ja siitä ulommas erinomaiseksi. Kaupungin lähivedet ovat lievästi sameita. Ulompana vedet ovat varsin kirkkaita, mutta 1990-luvun puolivälin jälkeen sameusarvot ovat koko merialueella kasvaneet. Samalla näkösyvyys on pienentynyt. 9

10 2.8 Miten tästä eteenpäin, Selkämeri? Rauman kaupungin ja metsäteollisuuden jätevesien yhteispuhdistuskokeilu on täyttänyt puhdistamotekniset odotukset. Vastaavasti useimmissa suurissa jätevedenpuhdistamoissa on päästy tasolle, jolla puhdistuksen tehostaminen tuottaa vain pieniä parannuksia merialueen tilaan. Ulkoista kuormitusta voitaneen nyt vähentää parhaiten pienentämällä maatalousperäistä hajakuormitusta. Tehtävä on monessa suhteessa hankalampi kuin jätevesikuormituksen hallinta. Vähäsateisina vuosina ravinnehuuhtouma ja hajakuormitus olivat tavanomaista huomattavasti pienempiä ja tämä näkyi paikoitellen merialueen tilan kohentumisena, esimerkiksi Rauman edustalla. Hajakuormituksen vähentäminen lienee tällä hetkellä oikea tie rannikkovesien tilan parantamiseen. Lähde: Sarvala, M. & Sarvala, J. (toim.) 2005: Miten voit, Selkämeri? Ympäristön tila LounaisSuomessa 4. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Turku. 144 s 3 Saaliit Merkittävimpien kauppakalojen saaliit on kerätty saalisilmoituksista pyyntiruuduittain (ruudut 37 ja 42) vuosina Silakan kohdalla saalistilasto vain vuodelta 2003, johtuen silakan poikkeavasta tilastoinnista (mukana myös troolikalastus). Pyyntiruudun 47 tilastot ovat Saaristomeren vastaavassa selvityksessä, koska ruudun saaliista pääosa kalastetaan Saaristomeren puolella (taulukko). Kyseisen ruudun uusikaupunkilaiset ja pyhärantalaiset kalastajat ovat kuitenkin muuten tämän selvityksen piirissä. Pyyntiruudut 37 ja 42 osuvat parhaiten Selkämeren rannikolle. 10

11 Ukista etelään Uki ja siitä pohjoiseen (Saaristomeri) (Selkämeri) ahven kuha hauki siika made lahna särki 98 2 säyne kuore 98 2 muut suomukalat yht silakka, rysä ja verkko Ruudun 47 tärkeimpien lajien saaliiden kohdalta prosentuaalinen jaottelu Saaristomeren ja Selkämeren välillä 3.1 Silakka Silakan kalastus on keskittynyt yhä selvemmin trooleilla pyydettäväksi, mutta muutamalle yrittäjälle silakka muodostaa tärkeän osan toiminnasta. Pyynti tapahtuu verkoilla ja osin rysillä. Silakan rysä- ja verkkosaaliita ilmoitti vuodelta 2003 tutkimusalueelta 35 ammattikalastajalisenssin ryhmän 1 kalastajaa, joiden ilmoittama kokonaissaalismäärä oli kg ja kokonaisarvo euroa ( 0,15 euroa/kg ). Silakan rannikkokalastuksen paino keskittyy alueen eteläiselle osalle, erityisesti ruudun 47 uusikaupunkilaisiin ja pyhärantalaisiin kalastajiin. 11

12 Tärk e im pie n s aalis lajie n os uude t am m attik alas tajie n s aaliis s a ruudus s a 37 vuonna 2003 (yht k g) HAUKI SIIKA LOHI KG TAIMEN KUORE LAHNA SÄRKI MADE AHVEN KUHA Ruudun 42 keskeiset silakan verkko- ja rysäkalastajayrittäjät toimivat Luvialla ja eteläisessä Porissa. Tärk e im pie n s aalis lajie n os uude t am m attik alas tajie n s aaliis s a pyyntiruude s s a 42 vuonna 2003 (yht k g) HAUKI SIIKA LOHI KG TAIMEN KUORE LAHNA SÄRKI MADE AHVEN KUHA Rannik kkokalastuks en silak kas aalis ( k g) pyyntiruuduittain vuonna 2003 ryhm än I kalastajilla Ruutu 47 Ruutu 42 Ruutu 37 12

13 3.2 Siika Siian saalismäärät ovat tasaisesti laskeneet. Suurimpana syynä kalastajat pitävät hylkeiden lisääntymistä. Muitakin syitä lienee kantojen pienuuteen. Paikoin siialla on kuitenkin edelleen suuri merkitys kalastajien tuloihin, erityisesti alueen eteläisellä osalla. Pääosa saaliista kalastetaan verkoilla. Koko selvitysalueella on nähtävissä hylkeen aiheuttama muutos siian käyttäytymiseen. Keväinen siika kulkee aivan rantavesissä ja kesällä häviää kokonaan, ilmeisesti ulkomeren syvänteisiin. Ilmiöstä ei kuitenkaan ole perusteellisempaa tietoa, koska kalastajat eivät ole saaliin epävarmuuden vuoksi kalastaneet syvän veden alueilla kuin satunnaisesti. SIIKA SIIKA Lohi Lohi on menettänyt merkityksensä tärkeänä saaliskalana 1990 luvun puolivälissä tiukentuneiden rajoitusten jälkeen. Lohesta saatava reaalihinta on myös pudonnut. Tähän suurin syy on halvan norjalaisen kasvatetun lohen voimakas tulo markkinoille ja kotimaisen lohen satunnainen saatavuus. Voimakkaat rajoitustoimet loivat markkinoille lohityhjiön, joka kotimaisen kalan puuttuessa korvaantui nopeasti tuonnilla. Lohella on kuitenkin monelle kalastajalle merkitystä osana kalastustuloja. Erityisesti tämä korostuu alkukesästä, jolloin myös lohelle löytyy perinteisiä markkinoita (juhannuslohet). 13

14 Lohen ajoverkkokalastuksen loppuessa 2008 korostuu rannikkopyynnin merkitys. Ongelmana saaliin kasvattamisessa on harmaahylje. Hylje syö perinteisten pesien ja rysien saaliin lähes kokonaan ja aiheuttaa mittavia pyydysvahinkoja. Tässä suhteessa Selkämerellä odotetaankin paljon nk. hylkeenkestäviltä Push up rysiltä, joita kalastajat ovat hankkimassa useita kymmeniä alueelle. Markkinoille on tullut myös erilaisia, vielä kalliita, hyljekarkottimia. Näiden vaikutuksesta ei ole vielä kovin paljon kokemusta. LOHI LOHI Made Mateen saalismäärät ovat pysyneet suhteellisen tasaisena. Merkityksellisin muutoksia aiheuttava tekijä on vuotuinen jäätilanne. Mateella on monelle kalastajalle taloudellista merkitystä muuten hiljaisena talvikautena. 14

15 MADE MADE Ahven Ahven on viime vuosina noussut kuhan ja silakan ohella merkittävimmäksi rannikkokalastussaaliiksi. Ahvenen markkinat ovat hyvät. Kuluttajat ovat löytäneet erityisesti ahvenfileen, jonka hintakin on korkea. Syksyisin hylje vaikeuttaa myös ahvenpyyntiä ajamalla kalat joko aivan mataliin vesiin tai ulkomeren syvänteisiin. Ahventa pyydetään alueen pohjoisella puolella pääosin verkoilla, Uusikaupungin alueella myös rysillä. AHVEN

16 AHVEN Kuha Kuhasta on tullut aivan viime vuosina monen rannikkokalastajan pelastus. Se on selvästi korvannut lohen tärkeimpänä saaliina. Kuhan hinta on ollut myös kohtalaisen korkea. Kuhankin kohdalla hylje aiheuttaa erityisesti syksyllä ongelmia ajaessaan kalat hyvin mataliin vesiin. Syksyinen pyynti tapahtuukin lähellä rantoja. KUHA KUHA

17 3.7 Hauki Hauen saalismäärät ovat pysyneet kohtalaisen tasaisina, kuitenkin noususuhdanteisena. Haukifilee on ahvenen ja kuhan tapaan nykyään suosiossa kuluttajien keskuudessa. Hauella on myös merkitystä talvikalana. Sitä saadaan mateenpyynnin oheistuotteena. HAUKI HAUKI Kalastajat Tutkimusalueella kalastaa rekisterin mukaan 119 ykkösryhmän kalastajaa. Heidän kotipaikkansa jakaantuvat kunnittain seuraavasti: Uusikaupunki Eurajoki Pyhäranta Rauma Luvia Pori Merikarvia Yllä olevista saalisilmoituksen jätti vuonna kalastajaa ( 65,5 % ). Yli euron saalisvuosituloihin (RKTL:n keskihintatilastojen mukaan) ylsi ainoastaan seitsemän kalastajaa ja tuloihinkin vain yhdeksän. 17

18 Saalistilastot antavat kuitenkin osittain harhaanjohtavan kuvan ykkösryhmän kalastajien todellisesta tilanteesta mm. seuraavista syistä johtuen: o Tilastoissa ei ole ollut mahdollista erotella troolareissa työskenteleviä kalastajia, joilla on ollut jonkun verran rannikkokalastusta. o Myöskään liitännäiselinkeinoja, kuten vesiviljelyä ja matkailua, ei ole voitu liittää tilastoihin. o Osa kalastajista on kalastanut pääosan saaliistaan (tuloistaan) Itämeren pääaltaalta (lohi ja turska). Näiden tulojen ja saaliiden yhdistäminen rannikkokalastustilastoihin ei onnistu ilman tietoa kalastajasta henkilönä ja häneen yhdistettävästä alussaaliista. o Myös kalojen keskihintojen käyttö tilastoinnissa vääristää joiltakin osin kalastajien todellisia tuloja. Erityisesti tämä koskee ahventa, jonka keskihintaan vaikuttaa pienen ahvenen alhainen hinta. Tilastoissa hauen hinta korkeampi kuin ahvenen. Selkämerellä kuitenkin suurin osa kalastajista kalastaa markkinoille fileeahventa, jonka kalastaja hinta on noin 1,50 euroa. Hinta seuraa markkinatilannetta. o Myös silakan keskihinnan käyttö aiheuttaa vääristymiä. Erityisesti tämä koskee Uudenkaupungin rysäkalastajia, jotka jalostavat itse tuotteensa ja myyvät ne silakkamarkkinoilla. Näillä jalosteilla hinnat ja tulot ovat aivan eri luokkaa kuin keskihinta antaisi ymmärtää. Luonnollisesti tällaisessa yritystoiminnassa on lisänä muita kuluja. 18

19 4.1 Yhteenveto kuntakohtaisesta kalastuksesta kalastajaa kohti 2003 SIIKA, HAUKI, AHVEN, KUHA, MADE JA LOHI ( arvot euroina ) Pori Kalastajia yhteensä 30 alle yli Uusikaupunki/Pyhäranta Kalastajia yhteensä 20 alle yli Rauma, Eurajoki Luvia 13 alle yli Merikarvia kalastajia yhteensä 15 alle yli Kalastajia yhteensä Saaliin arvo per kalastaja 5603 Saaliin arvo Saaliin arvo per kalastaja 5732 Saaliin arvo Saaliin arvo per kalastaja 5381 Saaliin arvo Saaliin arvo per kalastaja yht. kalastajia yhteensä Saaliin arvo ALLA OLEVASSA TAULUKOSSA SILAKKA MUKANA ( arvot euroina) Yhteensä antanut saalisilmoituksen Alle Yli kalastajaa Saaliin arvo yhteensä Keskimääräinen tulo per kalastaja: kpl

20 5 Kalavirrat Selkämerellä Pääosa kalastajista kalastaa ja kuljettaa saaliinsa omien laiturien ja kalankäsittelytilojen kautta. Tukkukauppiaat hakevat kalat suoraan kalastajilta tai kalastaja kuljettaa saaliinsa sovittuun paikkaan. Selkämeren alueella on kehitetty nykyaikaisia rannikkokalasatamia julkisin varoin mm. Reposaareen, Raumalle ja Merikarvialle. Satamissa löytyvät ajanmukaiset kylmätilat ja jään saanti on turvattu. Useat omat rannat ovat kuitenkin pieniä kalasatamia, joista useissa tapauksissa löytyvät yleisiä kalasatamia vastaavat varusteet. Mitä ammattimaisemmin kalastaja kalastaa, sitä parempia ovat hänen välineensä. Ammattimaisesti kalastavat myös käsittelevät kalat asianmukaisesti eli verestävät ja jäittävät saaliin heti. 5.1 Merikarvia Lähellä keskustaa sijaitseva Krookan kalasatama on keskeinen kalan maihintuonti- ja käsittelypaikka. Satamassa toimii Eljas Santa ky:n kalanjalostuslaitos. Laitokseen tuo pääosan saaliistaan viisi paikallista ammattikalastajaa. Satamaan valmistuu vuonna 2005 kalankäsittelyhalli, mikä mahdollistaa kalastajille entistä monipuolisemman jalostusmahdollisuuden lainmukaisissa kalan käsittelyyn hyväksytyissä tiloissa. Hallin omistaa Merikarvian kunta. Hallissa on jääkone samoin kuin kalaliike Sannalla. Aiemmin satamassa on ollut kylmäkontti, jossa on jäähilekone ollut ulkopuolella. Jäätä on saanut vain toukosyyskuussa. Merikarvian Krookan kalasataman kalankäsittelytilat valmistuivat kesällä 2005 Kasalan kalasatama Merikarvian pohjoisosassa on nykyaikainen ja varustelultaan hyvä kalasatama. Kunnan hallitsema satama on kuitenkin vajaakäytössä. Satamaa käyttää pääasiassa muutama kotitarvekalastaja. Lisäksi Merikarvialta löytyy kolme kalastajien omaa rantaa, pientä kalasatamaa, joiden varustelutasoa voidaan pitää hyvänä. Kalaliike Sannan lisäksi säännöllisesti kalaa Merikarvialta noutavat tukkukauppiaat Eero Ruohonen ja Mäkisen tyttäret sekä talvella madetta Hukkanen. 20

21 5.2 Pori Reposaaren kalasatama on perinnerikas avomeri- ja rannikkokalastuksen keskus. Viime vuosina satamaa on kehitetty julkisella tuella huomattavasti. Kehityksen myötä satamaan on rakennettu erillinen rannikkokalastussatama. Samoin varustelutaso käsittelytiloineen, varastoineen jne. on nykyaikaista luokkaa. Merimesta rakennuksessa toimii Merimestan Kala niminen kalaliike. Liikkeellä on rakennuksessa läpi vuoden auki oleva myymälä, jossa myydään sekä tuoretta kalaa että jalosteita. Merimestan Kala toimii myös tukkuportaana ja keskeiset markkinat ovat Porin ulkopuolelle: erityisesti Tampere ja Uusikaupunki. Vuonna 2004 yritykselle toimitti kalaa nelisenkymmentä kalastajaa. Pääosan kalasta toimitti 20 eniten tuonutta eli 80 prosenttia. Yritys noutaa itse huomattavan osan kaloista kalastajilta. Itse satamaan kalastajat tuovat saaliinsa hyvin harvoin. Varsinaisesti kalasatamasta käsin toimintaansa harjoittaa vain muutama kalastaja. Yksityisten satamien, kalastajien omien rantojen varustelutaso lienee kirjava. Kuitenkin Porissa on ainakin neljä pientä satamaa, joiden varustelutaso vastaa nykyisiä vaatimuksia. Merimestan Kalan lisäksi pääosan porilaisten kalastajien kaloista noutavat kolme toriyrittäjää (Holmberg, Ruohonen ja Riuttala) sekä yksi hallissa toimiva liike (Mäkisen tyttäret). Myös muutamalla ammattikalastajalla on toripaikka oman saaliin myyntiin. 5.3 Luvia Luvialla kalavirroista vastaa pääosin Kalastusyhtymä Valtanen. Oman kalastuksen ohella kalaa tuovat lähinnä sivutoimiset kalastajat. Ykkösryhmänkin kalastajien rannikkokalastuksesta saamat tulot ovat reilusti alle keskiarvon. Yhtymän oma ranta on pieni kalasatama hyvin varusteluin. Kunnan hallitsemassa Lankoorin kalasatamassa ei nykyään ole vakinaista kalastustoimintaa. Satamasta ei löydy kalankäsittelyn vaatimia varusteita. Luvialla monet ykkösryhmän kalastajat saavat pääosan tuloistaan troolikalastuksesta. 5.4 Eurajoki Eurajoelta on tehnyt saalisilmoituksen kaksi ykkösryhmän kalastajaa, jotka toimivat omista rannoista käsin. Suuri osa saaliista päätyy Kalasettiin ja osin Raumalle (Grönman) 21

22 5.5 Rauma Rauman kalasatama on keskeinen kalojen maihintuontipaikka. Sataman käsittelyhalli on vuokrattu yksityiselle yritykselle (Grönman), josta kalastajat saavat myös ostaa jäitä. Yritys ostaa pääosan satamaan tuotavasta kalasta. 5.6 Pyhäranta Pyhärannassa (Reilassa) toimii muutama kalastaja omasta rannasta käsin. Merkittävin kalastaa pääosan tuloistaan Itämereltä. 5.7 Uusikaupunki Ihamon kalastajakylästä, Pyhämaalta, löytyy usean ammattikalastajan keskittymä. Kalastajat toimivat omista rannoista käsin, joissa heillä on asianmukaiset kylmä- ja käsittelytilat sekä omat hilekoneet. Kylän kalasatamaa, Pitkäluotoa, kalastajat käyttävät satunnaisesti. Pitkäluodon kalasataman kohdalla on kuitenkin meneillään hanke, jolla pyritään satamaa kehittämään. Tarkoituksena on saada satamaan jääasema ja kalankäsittelyhalli kylmätiloineen. Ihamolaiset myyvät kalansa pääsääntöisesti toreilla Turusta Poriin. Syksyiset silakkamarkkinat muodostavat merkittävän osan ihamolaisten tuloista. Muuten pyhämaalaiset kalastajat kuljettavat itse saaliinsa tukkukauppoihin, erityisesti Kalarannan Vihannekseen ja Kalasetiin sekä vähemmässä määrin Saaristomeren Kalaan ja Selkämeren Jäähän. Tukkukauppiaat toimittavat kalastajille, joilla ei ole omaa hilekonetta, jäät. Lähin jääasema sijaitsee Uusikaupungin kalasatamassa. Uudenkaupungin kalasatama uudistuu merkittävästi lähivuosina Uusikaupungin edustalla kalastavat rannikkokalastajat käyttävät jonkin verran kaupungin kalasatamaa. Satama on varustukseltaan kuitenkin troolisatama. Satamasta puuttuu kalan käsittelyyn sopivat tilat. Uusikaupungissakin on meneillään hanke sataman kehittämiseksi rannikkokalastajille sopivaksi. 22

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

saalisvahingot vuonna 2013

saalisvahingot vuonna 2013 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen

Lisätiedot

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen Lajisuojelun tietoiskut Merimetso Ritva Kemppainen Merimetso (SYKEn merimetsoseuranta, P. Rusanen) palasi pesimälinnustoomme vuonna 1996 viimeisenä Itämeren maana 2002 alkaen levinneisyys on ulottunut

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 7.2.2017 1 Ajankohtaista Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta 2014-2020 (EMKR) Tukea myönnetään kalastajalle,

Lisätiedot

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen kuormittajat 19 18 15c 57 52 17 15d 0 Ahlainen 56 Pihlavanlahti 51 50 15b 16 47 46 15a 42 40 Pori 14 13 12

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden mallialueet

Kestävän kalatalouden mallialueet Kestävän kalatalouden mallialueet Saaristomeren kalatalouden kestävyys Alustava arvio kirjallisuuden ja arviointimallin testauksen perusteella jatkokeskustelujen pohjaksi EU investoi kestävään kalatalouteen

Lisätiedot

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014 PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys

Lisätiedot

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siikaistutukset merialueella Ari Leskelä, RKTL 12.11.2013 1. Vaellussiian velvoiteistutusten tuloksellisuus 2. Selkämeren vaellussiikamerkinnät 3. Vastakuoriutuneiden istutus Vaellussiian velvoiteistutusten

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi 2015 yhdistyksen kuudestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin pato oli toiminnassa. Uusi pato näyttää

Lisätiedot

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.212 Reposaari Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Silakan kanta-arvioissa

Lisätiedot

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ

Lisätiedot

Pyhäjärven hoitokalastus

Pyhäjärven hoitokalastus Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus

Lisätiedot

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015 Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

Lohikalojen tilanne merialueella

Lohikalojen tilanne merialueella Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA LOPPURAPORTTI Essi Erävesi Seppo Kyllönen L-S Kalatalouskeskus ry. 2011 HANKKEEN TAUSTAT JA TAVOITTEET Tarve karisiian kutupaikkojen kartoittamiselle on lähtenyt

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi RKTL:n työraportteja 2 /212 Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi Tekijät: Antti Lappalainen, Outi Heikinheimo, Esa Lehtonen,

Lisätiedot

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Raisa Tiilikainen ja Esa Lehtonen RKTL Itämeren hylkeet yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien välillä Itämeren hyljekannat, varsinkin

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailuseminaari, Tampere, 26.11.2009, Markku Kuortti & Tiina Tarkkonen, Osuuskunta Tunturi-Lapin Lumo, Muonio Muonio Noin 230 km napapiirin pohjoispuolella

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Laki pähkinänkuoressa: Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Tekijät: Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tapio Keskinen RKTL Pori 23.1.214 6 Ilmasto lämpenee - jäätyminen siirtyy 5 4 3 2 1 3.11. -1-2 -3 195 196 197 198 199 2 21 22 Aineisto ympäristöhallinnon

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Saariselkä, 24.3.21 Eero Niemelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tenojoen tutkimusasema Lohemme on Barentsin kulkija kansainvälinen yhteistyö pelasti lohet 1 Tenon

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA Kemin liikuntapalvelut on yhteistyössä terveystarkastajien kanssa laatineet Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 mukaisen uimavesiprofiilin Kemin Takajärven

Lisätiedot

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2013/2 Dnro ESAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot